Elämän liike (0.1.)

Elämän liike

Elämän liike - toimitus

Toimittajat:

Pääkirjoitus:AarniArtemjeff, Kaapo Ikävalko, Oliver Hickman, Ruusu

Räty, Ulbo Henrich jaAnsa Fairman

Ketä Ihailet eniten: Risku Ramos Melinda, Hanna Ihalainen, Esma Ozbek, Erika Mononen ja Babitzi Daniel

Runot 1 ja 2: Teo Paananen

Johanna Sumialan haastattelu: Jasmin Qureshi, Paolo

Pellicciono, LumiAuer, NooreAman ja Lunia Malatesta

Horoskoopit: Jasmin Qureshi, Paolo

Pellicciono, LumiAuer, NooreAman ja Lunia Malatesta

Laura Ekholmin haastattelu: Risku Ramos Melinda, Hanna Ihalainen, Esma Ozbek, Erika Mononen ja Babitzi Daniel

Ihmisoikeuskeskuksen Elsa Korkman ja Rasmus Johnson:Arshia Yaldaie ja Inka Vähäkoski

Ihmisoikeuskeskuksen haastattelu - osa 2: Teo Paananen ja Lina Shimmin

Ilja Lehtisen haastattelu: Tessa Puumalainen,Aamu Rönkkö ja Viena Pasanen

Kolumni: HSLhaitaribussit: Lumi George

Uskali Mäen haastattelu:AarniArtemjess, Kaapo Ikävalko, Ruusu Räty, Ulbo Henrich jaAnsa Fairman

Sarjakuva: Ihmisoikeuksien historian vaiheita:ArshiaYaldale ja Inka Vähäkoski

Toimitussihteeri: Inka Vähäkoski

Graafinen suunnittelu:AarniArtemjess

Elämän liike sisällysluettelo:

Pääkirjoitus

Ketä ihailet eniten

En una pesadilla - runo

Johanna Sumialan haastattelu

Horoskoopit mitä ne kertovan ihmisestä?

Laura Ekholmin haastattelu

Ihmisoikeuskeskuksen Elsa Korkman ja Rasmus Johnson .….19

Epäihmeellinen ihminen runo

Ihmisoikeuskeskuksen haastattelu osa 2

Ilja Lehtisen haastattelu

Kolimni: HSL haitaribussit

Uskali Mäen haastattelu

Sarjakuva: Ihmisoikeuksien historian vaiheita

Pääkirjoitus - Mitä maailmankuvat on?

Maailmankuva on käsitys maailman kokonaisuudesta, joka suuntaa toimintaa ja ajattelua Maailmankaikkeudessa on olemassa lukematon määrä erilaisia maailmankatsomuksia, mutta tyypiltään ne voivat olla esimerkiksi tieteellisiä, metafyysisiä, maagisia, uskonnollisia tai arkikokemuksiin perustuvia

Jokainen meistä rakentaa elämän aikanaan oman maailmankuvan Maailmankuvan rakentumiseen vaikuttaa vahvasti yksilön oma todellisuuskäsitys, eli se minkä henkilö itse kokee todelliseksi ja minkä ei Muita tekijöitä maailmankuvan luomisessa voivat olla esimerkiksi ulkoiset tapahtumat, ympärilläsi olevat ihmiset sekä omat arvot.

Tämä lehti on 11 luokkalaisten luoma kokonaisuus, joka kertoo maailmankuvista. Lehti sisältää erilaisia haastatteluja, tietopaketteja ja sarjakuvia Lehden teemana toimii maailmankuvat, joihin koko elämänkatsomustiedon opinto jaksomme on pohjautunut Nuoret ovat haastatelleet eri alojen asiantuntijoita ja muodostaneet haastatteluista artikkeleita, joita lehdessä esiintyy Lehti sisältää myös 11 luokkalaisten piirtämiä sarjakuvia, jotka ovat hyvää viihdykettä!

en una pesadilla (runo 1

Liian paljon kavallettavaa

Muttei unohdettavaa

Vanhan uuden hierarkiaa

Toistetaan yhä vaan

Kun kansallisuuden moninaisuus

On yhdistynyt erilleen

Ei näy kahdessa enään yhtä

Ei huomisessa tulevaisuutta

Jos et usko minkään muuttuvan

Et minkään kasvavan

Et usko yhteen joka kahdessa

Elämme painajaisessa

JohannaSumialanhaastattelu

JohannaSumiala JohannaSumialaonmedia-ja viestintätieteidentutkija.Hänmyös toimiiopettajanaHelsingin Yliopistolla.

Miten olet päätynyt urallesi?

“Kun olin lukiossa halusin kirjeenvaihtajaksi, mutta se ei jostain syystä toteutunut enkä edes hakenut sinne. Olen kiinnostunut mediaan liittyvistä asioista ja olen aloittanut opinnot Helsingin yliopistossa. Olen tehnyt maisterintutkinnon Oulun yliopistossa historian pääaineena ja olen väitellyt Jyväskylässä siitä journalistiikasta. Siinä kun olin tehnyt maisterintutkinnon, tein jonkun verran kesätoimittajahommia, mutta sitten kun hain Jyväskylään niin tajusin että minua kiinnostaa pohtia laajemmin ja syvemmin asioita.

Journalistiikassa ne jutut ovat aika lyhyitä ja tehdään tiiviissä tempossa sitä ja haluan vähän enemmän aikaa pohdiskella asioita ja sitten päädyin tutkijaksi. Vuonna 2001 olen väitellyt Jyväskylästä. Olen tullut joidenkin mutkien kautta takaisin Helsingin yliopistoon.

Koen että tämä on juuri sitä työtä, jota haluan tehdä ja edelleenkin. Nautin tutkimuksen tekemisestä ja minusta on mukavaa sukeltaa siihen maailmaan ja alkaa järjestää ajatuksia, lukea ja pohtia näitä kysymyksiä ja teen myös empiiristä tutkimusta, joka tarkottaa sitä että kerätään erilaisia media-aineistoja haastatellen. Tykkään opettamisesta kyllä, mutta hallinnosta en hirveästi tykkää, mutta se on osa tätä työtä, ei onneksi pääosa.”

Onko pitkä prosessi valmistua?

“Tutkijan työ on ensinnäkin sellaista, että pitää väitellä. Väitöskirjan valmiiksi saaminen ja se ylin opinnäyte ja sen jälkeen tutkijan ura tietyssä mielessä vasta alkaa. Onhan se sellaista ettei tätä voi hirveästi suositella, mutta jos on suuri kutsumus ja palo, sitten tää on ihan parasta.

Ja miksi tätä ei voi suositella on se, että tästä ei saa hyvin pysyviä työpaikkoja, eli pääasiassa haen apurahoja muutaman vuoden kerrallaan ja se on hyvin epävarmaa. Alalla on myös tosi kova kilpailu apurahoista ja jos pääsee hoitamaan jotain lehtoraattia tai professuuria, se on pitkä tie. Ja nyt olen sellaisessa pisteessä, että jos väitellyt vuonna 2001 ja olen nyt apulaisprofessori, että mahdollisesti vakinaistetaan, eli pysyvä professori, edes viisikymppisenä ei ole hirveän varhain eikä myöhään.”

Miten media vaikuttaa maailmankuvaan?

“Ensinnäkin sitä voi purkaa sillä, että se on hyvin laaja kysymys. Ensinnäkin mistä mediasta puhutaan, eli ei ole olemassa yhtä mediaa ja me ajatellaan joukkoviestintää, sanomalehteä ja televisioradiota. Tänä päivänä myös sosiaalisesta mediasta käytetään sanaa ‘media’ ja niillä on osittain vähän eri pelisäännöt, mutta ne osittain myös kietoutuu toisiinsa kun ajatellaan, että kaikki mediat, oli ne sitten journalistisia tai sosiaalisen median erilaisia alustoja, niin kaikki kilpailee huomiosta. Ja se huomio, jos yksinkertaisesti ajatellaan, niin miten se vaikuttaa maailmankuvaan, niin ehkä sillä tavalla, että sellaiset asiat ylittää uutiskynnyksen jotka ovat jotenkin erilaisia tai jotakin sellaista joilla saadaan klikkauksia aikaseksi tai joku influencer julkaisee kanavalleen.

Eli ajattelen näin, että tästä voisi pitää kokonaisen luennon kun tää on niin iso kysymys, mut mä ajattelen näin, että varsinkin tällaisessa länsimaisessa vaikka suomalaisessa kulttuurissa eletään hyvin mediakyllästeisessä maailmassa. On vaikeaa ajatella elämää ilman mediaa näin laajasti ymmärrettynä, mutta voin sanoa että jollakin tavalla se on läsnä melkein jokaisessa asiassa mitä me tehdään. Tekin heräätte aamulla ja ensimmäisenä veikkaan että otatte kännykän esille ja mitä te sitten teette sillä, mutta se median vaikutus ei ole suoraviivaista ollenkaan. Se on osa meidän arkea ja elämäämme eikä voi kuvitella elämää ilman sitä tänä päivänä. Mutta tottakai mistä se teidän maailmanne täyttyy voi olla ihan eri kuin jonkun toisen. Silloin voi ajatella, että se vaikuttaa sisältöön”

Miten uskonto vaikuttaa maailmankuvaan?

“Ajattelisin että varmaan aika monella tavalla, sekin riippuu taas yhteiskunnasta, mitä yhteiskuntaa tarkastellaan ja sitten se riippuu vielä eri yhteisöistä ja

kulttuureista, jotka ovat saman yhteiskunnan sisällä. Riippuu siitä kuinka näkyvässä ja painavassa asemassa se uskonto on siinä yhteiskunnassa. Sanotaan että esimerkiksi suomalaista yhteiskuntaa joistakin näkökulmista pidetään hyvinkin maallisena yhteiskuntana, siinä mielessä, että meillä on kansankirkot ja tietyt oikeudet jos puhutaan kristinuskon siis kehyksessä, mutta se ei enää ole niinkuin me eletään kuitenkin maallistuneessa yhteiskunnassa siinä mielessä, että ei sieltä kirkko sanele minkälaisia lakeja meillä esimerkiksi on. Esimerkiksi Iranissa, joka on tämmönen teokratiaan perustuva yhteiskunta niin siellä on näillä uskonnollisilla johtajilla hyvinkin suuri vaikutusvalta siihen että minkälaisia poliittisia päätöksiä tehdään. Meillä nämä on sinänsä jollakin tavalla erotettu toisistaan. Mut sitten voi ajatella näin, että jos tosiaankin suomalaisessakin yhteiskunnassa on yhteisöjä, sukuja ja perheitä, joissa tää uskonnolla on hyvinkin suuri merkitys siinä ikäänkuin mikrotasolla ja siinä arjen elämässä ja maailmankuvassa.

Ja ajattelin että tämmöisessä ns. länsimaalaisessa yhteiskunnassa ne saattaa myös törmätä toisiinsa ja erilaiset käytännöt ja tästähän on julkisuudessa ajoittain tulee näitä keskusteluita siitä mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä ja mikä on uskonnonvapauttaja ja nää on niitä kysymyksiä mistä sitten väännetään kättä, tai no ei nyt pelkästään vääntää kättä vaan keskustellaan ja tämmöisessä länsimaalaisessa yhteiskunnassa on hyvä että keskustellaan.”

Miten media vaikuttaa uskontoihin?

“No, palatakseni että mistä mediasta puhutaan, jälleen kerran siis tämä, mutta jos ajatellaan sitä uutismediaa, niin sitähän kiinnostaa kaikki se, mitä pidetään poikkeuksena tai ylittää uutiskynnyksen ja silloin se tahtoo tarkoittaa sitä, että jos jossakin uskonnollisessa yhteisössä tai jossakin sotia tai konflikteja on.

Jos se uskonto jollakin tavalla liittyy siihen onko sitten kysymys siihen vaikka onko irlannissa tai pohjoisessa, kuinka paljon se on uskonnollinen konflikti tai tiedät, että protestit tai katolilaiset tai shiiat ja sunnit asioista, kuinka paljon siitä on kysymys uskonnoista ja kuinka paljon on kysymys muista asioista ja miten kietoutuu toisiinsa joita on vaikea erottaa muista

Joka tapauksessa harvoin ne on usein sellaisia negatiivisia asioita ja jotakin, että yllättävät asiat herättää sen median kiinnostuksen toki jos joku julkkis, osaisitteko sanoa jonku joka on kokenut jonkin kääntymyksen sata vuotta sitten, esim madonna joka rupes harjoittaa tätä juutalaisuuden muotoa.

Kappaleen tai tän tyyppinen sai julkisuutta koska julkisuuden henkilö herättää kiinnostusta koska hän on hyväksynyt tällaisen maailmankatsomuksen niin nää ei välttämättä ole, että

siinä on joku negatiivinen konflikti vaan silloin siinä on ajateltu, että mitä henkilö tekeekin niin niin silloin tällaiset asiat saa myös julkisuutta.”

Kuvaile omaa maailmankuvaasi

“Olen siis tutkija, niin ajattelen että ajattelulla ja tutkimuksella annan sille suurta painoarvoa. Se, että on olemassa mielipiteitä ja sitten on olemassa asioita, jotka perustuu tutkittuun tietoon. On hyvä, että ihmisillä on mielipiteitä, mutta mielipiteet ja tutkittu asia eivät ole saman arvoisia asioita, jos ajattelen että päätöksiä pitää tehdä jonkun asian pohjalta. Mutta toisaalta en ole niin sanotusti mikään tiedeuskovainen, koska ajattelen, että tieteellä ja tutkimuksella on omat rajansa. Kyllä ajattelen, että maailmankuvani pohjautuu jossakin mielessä länsimaisiin arvoihin kuten yksilön vapauteen, mutta myöskin vastuuseen. Ja sitten toisaalta ajattelen, että mitä tulee yhteiskunta järjestyksiin, tämmöinen demokraattinen yhteiskunta kaikessa rajavaisuudessaan, niin kannatan tämän tyyppistä yhteiskuntamallia ja haluan itse edistää sen tyyppisiä asioita.

Tieteellisesti ei voida tai on vaikea todistaa, että joku tietty yhteiskunta malli on parempi kuin toinen. Tai siis riippuu kyllä mistä näkökulmasta sitä asiaa katsoo. Tämä on nyt kohdallani semmoinen, joka liittyy arvoihin, jos ajatellaan että mitkä arvot liittyvät maailmankuvaan, niin tässä oli nyt sellaisia asioita. Ja kyllä sanoisin näin, että minulle on myös tärkeää arvo tässä länsimaisessa yhteiskunnassa, niin kuin tämmöinen moniarvoisuus ja monikulttuurisuus arvona. Minusta on hirveän tärkeää, että tähän yhteiskuntaan mahtuu erilaisia tapoja olla tässä yhteiskunnassa. Eli siinä mielessä, että kaikkien pitäisi olla vaikka vegaaneja, niin ajattelen, että siinä on hyviä asioita mitä siihen liittyy mitä tulee ilmastonmuutokseen ja näin, niin siitä huolimatta, jos yhtäkkiä sanottaisiin, että kaikkien täytyisi toimia tällä tavalla, koska on eri tavoin ajattelevia ihmisiä, niin mielestäni tämmöinen ei ole mikään hyvä asia. Mutta siinä onkin haasteita miten me eletään tämmöisessä moniarvoisessa yhteiskunnassa sovussa ja kunnioitetaan toistemme näkemyksiä.”

“No, kun sellaiselle ihmiselle jotka ovat sosiaalisessa, tai siis puhutaan diginatiiveista jolloin tietyssä mielessä se elämä sosiaalisessa mediassa ja sen ulkopuolella ei ole kaksi eri asiaa vaan ne on yhdessä, eli ollaan välillä online, välillä offline ja ne käytännöt vähän liikkuu siinä, mutta on se tietysti siinä mielessä vähän erilaista se kuolema, niinkuin että jos joku asia on somessa, joku postaa jotain niin siitä tulee jollakin tavalla julkista vaikka yksityinen profiili jossa on kolme seuraajaa sillon se ei tietenkään ole kovin julkista Mutta jos taas on sitten niitä seuraajia tai frendejä niin silloinhan siitä kuolemasta tulee jollain tavalla julkista joka

Onko siinä iso ero miten ihmiset reagoivat kuolemaan sosiaalisessa mediassa ja livenä?

sitten tarjoaa sen mahdollisuuden että esim. Ihmiset jotka ei tunne sitä uhria niin niillä on silti mahdollisuus suremiseen.

Jos vaikka ajatellaan näitä Koskelan surmia niin siitähän tuli jollain tavalla julkinen ja se oli tietysti uutisissa ja somessa ja sitä kauttahan käynnistyi sellainen julkinen sureminen, jossa vietiin kynttilöitä ja otettiin niistä kuvia ja tämmösiä erilaisia tilaisuuksia Ja tällaista ei olisi tapahtunut ellei meillä olisi tätä mediaa joka on osa tätä meidän elämäämme, sekä sosiaalista mediaa, että uutismediaa”

Mitä mieltä olet siitä että julkkisten vainajia kohdellaan paremmin kuin normaalia kansalaista?

“Jos ymmärsin kysymyksesi oikein niin, meidän tässä media ympäristössä johon kuuluu uutismedia ympäristöä Se mikä on poikkeuksellista tulee julkisuuteen, tämän minä olen todennut

Se on hierarkiaa se mikä on pääasiassa päässyt julkisuuteen ja se ajatus on tiedostetusti tai tiedostamatta se on jollain tavalla tärkeämpää

Ja henkilöt, jotka eläneet julkisen elämän, vaikka ajatellaan sitä Loiria(Vesa Matti Loiri) se tuore esimerkkiä on logiikassa täysin luontevaa, että se kuolema saakin sitä julkisuutta ja koska he ovat eläneet julkisen elämän tai hän Sen täytyy olla jollakin tavalla merkityksellisempää kuin taas sellainen elämä minkä minä en ajattele että näin merkityksellisempää tai ei näin että media rakentaa tämmöisiä hierarkioita jotka liittyy siihen elämänarvokuuteen kenen elämä on arvokasta ja kenen ei.

Toisaalta tänä päivänä kuka tahansa voi postata kenen tahansa kuolemasta teidän jonkun läheisen, sukulaisen, lemmikin tai kenen tahansa sitten se saa sitä huomiota näkyvyyttä ja tulee tällainen ilmiö mutta onko se tavoiteltava se on sitten tietenkin toinen asia.”

Jos vaihtaisit alaa, niin mihin vaihtaisit?

“Mihinhän mä vaihtaisin? Joskus mä oon miettinyt, siis mä en oo vaihtamassa alaa Mutta jos näin tapahtuisi, niin olen miettinyt joitakin organisaatioita tai järjestöjä, taikka tämmöisiä kolmannen sektorin missä voisi toimia, varmaan sit joissakin semmoisissa viestintätehtävissä.

Tai sitten nämä viestintätoimistot tekee ihan kiinnostavaa työtä, myöskin siihen liittyy monenlaisia kysymyksiä. Mutta se voisi olla kiinnostavaa olla sitten jossain viestintätoimistossa töissä, ja suunnitella erilaisia viestintäkampanjoita.

Sitten kun on joku kriisi päällä, ajatelkaapa vaikka Sanna Marinia, siellä varmasti ostetaan viestinnällistä osaamista, että miten tästä selvitään sitten. Ikäänkuin olla sellaisissa tehtävissä, niin se voisi olla kiinnostavaa Mutta tällä hetkellä mä olen tosi tyytyväinen tähän työhön mitä mä nyt teen

Pelkäätkö kuolemaa?

“Pelkäänkö kuolemaa? En sitä aktiivisesti pelkää ja kun olen sitä kuolemaa niin paljon tutkinut, niin ajattelen että se me tiedetään että jonakin päivänä me kuollaan Kaikki kuolee, se on ainoa asia mikä tässä maailmassa on varmaa Omalla kohdalla on se tietoisuus siitä, niin ajattelen ylevästi että se antaa merkitystä elämälle

Joskus mietin että tässä meidän länsimaisessa yhteiskunnassa me yritetään hirveästi torjua kuolemaa ja teknologian avulla ratkaista sitä Se antaa merkitystä elämälle kun tajuaa että tämä ei ole täällä ikuista. Mutta kyllä ajattelen että jos tulisi henkilökohtaisesti joku vakava sairaus tai näin, niin uskon että se herättäisi minussa huolta, ahdistusta ja surua. Kuitenkin nautin elämästä ja ajatus elämästä luopumisesta ja läheisistä ihmisistä, niin se olisi semmoinen asia mikä olisi varmasti vaikea. Ja vielä ajattelen näin, että tämä on se mitä nyt ajattelen, mutta sitten jos olen siinä tilanteessa, niin sitä ei oikeestaan sitten voi tietää, että mitä siinä sitten loppujen lopuksi kokisi. Ja silloinhan minä ajattelen että on ihan hyvä olla sellaista kuin nöyryyttä ja kunnioitusta kuolemaa kohtaan myös, eikä vaan sano että “joo en pelkää ollenkaan kuolemaa” tai jollakin tavalla näin, että mistä sitä sitten voi niin kuin tietää että jos se sitten tulee ihan siihen niin lähelle ”

Onko sun maailmankuva muuttunut elämän varrella?

“No kyllä siinä varmaan jotain, jotain semmoisia siirtymiä on tapahtunut ei mitään semmoista valtavan radikaalista jotakin semmoista. Ehkä sellainen mikä liittyy nuorena kun oli siinä kaikkivoipaisuus harhassa “minä teen näin tai uskon että minä valitsen näin ” mitä vanhemmaksi tulee sitä tajuaa.

No joo, että kuinka paljon tässä loppujen lopuksi sitten on niin monia asioita jotka vaikuttaa ja ohjaa. Ja tietyn suhteellisuuden taitoa, mutta se varmaan kuuluu siihen nuorena, kun pitää olla semmoinen tulisieluinen maailmanparantaja ja lujauskoisia omiin mahdollisuuksiin ”

Miten sä voisit tehdä maailmasta paremman paikan?

“No mä ajattelen, että varsinkin tämmöisessä länsimaisessa yhteiskunnassa jokaisella ihmisellä on mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin, me voidaan tietysti äänestää ja näin, mutta kyllä mä ajattelen sellaisilla käytännön valinnoilla

Olen yrittänyt viime aikoina etenkin tämmöisiin energia asioihin, että suosii mieluummin tuulivoimaa ja tämän tyyppisiä Ja nyt meillä oli mahdollisuus vaihtaa auto, niin vaihdettiin sähköautoon ja toki voi ajatella, että ilman autoa olisi ekologisempaa, mutta niin kuin tällaisilla valinnoilla. Kyllä mä tajuan sen, että mulla on myöskin mahdollisuus tehdä tämmöisiä valintoja siinä mielessä, että ostanko mä luomutuotteita jotka on tuotu jostain

maailman ääristä vai ostanko esimerkiksi jotain suomalaista, joka ei ole luomua, mutta se on enemmän lähiruokaa.

Tämmöisiä asioita mä mietin kaupassa.

Mä en usko että maailma nopeasti muuttuu, mutta se on tärkeää, että yrittää toimia tällä tavalla, miettiä niitä valintojen seurauksia tai vaatteiden ostamista tai kierrättää tai mitä tahansa Mutta sitten mä ajattelen, että mitä mä haluaisin, mikä on mulle tärkeätä minä haluaisin

Ja toivoisin, että suomalainen yhteiskunta ja Helsingin yliopisto olisi inhimillisempiä paikkoja, että mä kannan toisaalta aika paljon huolta ihmisten pahoinvoinnista, yksinäisyydestä tämän tyyppisistä asioista ja sen sellaista. Omassa työssäni kohtaan opiskelijoita tämmöisenä ainutkertaisena persoonana, siis ei vain niinkuin massana jos sinulla on yli 200 opiskelijakurssi, näin silloin et opi tuntemaan, mutta jos on pienempi seminaari siinä oppii tuntemaan heidät. Sitä minä ainakin haluaisin yrittää, inhimillistä otetta vahvistaa että kaikki ei ole tehokkuutta ja suoritusta.”

Millaiset työpäivät sinulla on?

“Minulla ei ole mitään säännöllisiä työaikoja mutta koska nyt alkaa pikkuhiljaa opetus Ja se riippuu mitä teen, kuten kaikkia käytännön asioita Mitä pitää hoitaa, silloin yritän rytmittää sitä mitä teen Silloin jos mulla on joitakin kirjoitushommia, niin yritän ottaa niille aikaa

Se mitä tässä työssä on vaikeaa on jos pitää välillä vastata sähköpostiin ja reagoida nopeasti, sitten pitäisi taas ajatella kirjan lukua ja rakentamista. Niitä pitää jaksottaa ja kyllä mä teen viikonloppuisinkin töitä. Sit jos ajatuksissa en saa aikaa ja jumittaa joku kirjaprojekti, saatan mennä keskellä päivää kaupungille vähäksi aikaa istumaan ja mennä kahville.

Aika vapaata siinä mielessä ja työt tulee tehdyksi. Paitsi kyllä mulla on kansainvälisiä, kuten amerikkalaisten kanssa kollegoiden kanssa yhteistyötä silloin aikaero kysymykset, silloin työni menee aikaeropainotteiseksi ja iltatyöksi kollegoiden sähköpostien vastailuun ”

Horoskoopit - Mitä ne kertovat ihmisestä?

Horoskoopit tulevat astrologian tähtikartasta, johon on merkitty Auringon, kuun ja planeettojen sijainnit suhteessa Eläinradan merkkeihin ja tietyn paikan horisonttiin tiettynä ajanhetkenä. Oma horoskooppi siis määräytyy sen mukaan milloin on syntynyt.

Horoskooppeja ei olla pystytty tieteellisesti todistamaan, mutta silti hyvin monet uskovat niihin.

Vaaka (23.9-22.10)

Vaa’at ovat syyslapsia. Heillä on mahtava kyky nauttia elämästä ja he ovat mestareita elämän tasapainoittamisessa. Vaa’at voivat olla hyvinkin herkkiä ja tämän takia he etsivät tasapainoa elämään. Vaa’at ovat viihdyttäjiä, karismaattiset vaa’at tarvitsevat ihmisiä ympärilleen ja tuntevat yksinäisyyttä hyvin herkästi. Vaaoilla on paljonkin silmää kauneudelle ja heille on tärkeää, että ympäristönsä on esteettisesti miellyttävä. Vaa’at pysyvät kaukana kaikenlaisista konflikteista sillä he eivät pidä minkäänlaisista riidoista.

Kalat (20.2-20.3)

Kalat ovat herkkä, intuitiivinen ja luova horoskooppi. Kalojen suurimpiin vahvuuksiin kuuluu herkkyys ja mielikuvituksen rikkaus. Kalat ovat myös hyvin ystävällisiä ja kilttejä kaikille. Herkkä luonne tekee kaloista alttiita surulle ja he saattavat vetäytyä helposti syvälle ajatuksiinsa. Kalat ovat hyvin herkkiä ympärillään tapahtuville mielialan muutoksille. He ovat alttiita muiden ohjaamiseksi tulemiselle ja elävät unelmissaan ja haaveissaan. Kalat eivät yleensä ajattele järjestelmällisesti vaan menevät oman pään mukaan.

Rapu (21.6-22.7)

He ovat luonteeltaan huomaavaisia, ujoja ja jakavat introvertin piirteitä. Ravut ovat älykkäitä ja tietävät kaikkeen vastauksen. He tarvitsevat aikaa joidenkin asioiden sulatteluun. He ovat romanttisesti hyvä löytö. Heidän kanssaan löydät yhteisen säveleen. Voit luottaa heihin, jos tarvitset olkapäätä. He ovat luotettavia ja ovat aina käden ulottuvilla. Perhe on heille tärkeää. He hengailevat mieluummin tutussa ympäristössä kuin jossain heille ennestään tuntemattomassa paikassa.

Leijonat (23.7-22.8)

Leijonat omaavat anteliaan, luovan ja viisaan mielen Lisäksi he ovat hyviä johtamaan, elinvoimaisia ja arvokkaita Leijonat ovat ylpeitä itsestään näyttävästi, sekä he osaavat luoda oman arvomaailman selkeästi Leijona on hyvin kunnianhimoinen sekä syntynyt johtamaan Leijonat eivät pelkää elämässä juuri mitään He saavat yleensä myös hyvän aseman yhteiskunnassamme, koska he uskaltavat tarttua rohkeasti tilaisuuksiin ja haastaa itseään Leijonat rakastavat rakkautta ja ovatkin usein hyvin romanttisia Leijonien huonoja puolia on niiden itsekkyys Parisuhteessa leijona on usein johtaja ja sen myötä dominoiva

Jousimies

Jousimiehelle tyypillisiä piirteitä ovat innostus, myönteisyys ja avoimuus uudelle Jousimiehillä on loistava huumorintaju He ovat optimistisia ja seikkailunhaluisia Intohimon kohteesta riippumatta jousimiehet seuraavat sitä isosti He ovat uteliaita ja nauttivat matkustamisesta ja haluavat saada elämästä kaiken irti He kykenevät myös ottaa uhkarohkeita riskejä ja haasteita, joista muut pysyvät kaukana Joskus he ovat liian äänekkäitä, mutta kaiken takana on kuitenkin hyvä sydän

Laura Ekholmin haastattelu

“Miten työsi on vaikuttanut elämänkuvaan?”

On vaikea erotella työtä elämästään tutkijana.Tutkijan työ on aika pitkää ja tarvitsee paljon pitkäjänteisyyttä ”

“Missä näet itsesi 5 vuoden päästä?”

“Mä oletan että jossain tutkijan työssä ja 5 vuoden kuluttua nuorin lapseni on jo sen verran vanha että pärjää jo itse, että varmaan jossain pohjoismaissa ”

“Miten poliittista historiaa tutkitaan?”

“Poliittisen historian tutkija tutkii yhteiskuntaa historiallisella perspektiivillä Me olemme aika aineistokeskeisiä Voi olla esimerkiksi haastatteluaineistoja ja lehdistöaineistoa Tehdään empiiristä työtä.”

“Kuinka kauan tohtorin tutkinto kestää?”

“Virallisesti nykyään se on ihan opinto-ohjelma, eli 4 vuotta tutkijakoulutus ”

“Mikä lähihistorian tapahtuma on vaikuttanut maailmankuvaasi?”

*Laura Ekholmilla ei tule tällä hetkellä mitään mieleen, mutta jos olisimme kysyneet tämän kysymyksen hänen nuoremmalta itseltään, olisi hänellä varmasti ollut suoraan vastaus Lauran oppilaisiin kyllä varmasti vaikuttaa finanssikriisi, Laura kertoo.*

“Mitä kaikkia kieliä puhut suomen kielen lisäksi?”

“Päivittäin ruotsia ja englantia.Tottakai puhun myös suomea.Täällä töissä puhutaan ja kirjoitetaan englanniksi Tietenkin suomenkielisten kollegoiden kanssa puhumme välillä suomea Olen käynyt paljon Ruotsissa ja sen takia ruotsi on sujuvaa Sekä ymmärrän että puhun jotenkin norjaa ja tanskaa Minulla oli pitkänä kielenä Saksa, joten ymmärrän sitä täysin ja hiukan indonesian kieltä.”

“Jos kirjoittaisit uuden kirjan mihin aiheeseen se liittyisi?”

“Mä ikuisesti ja pitkään teen sellaista kirjaa juutalaisista perheistä pohjoismaissa, mut jos se ois valmiina tässä lähivuosina, niin sit mä haluaisin kirjoittaa sellaisen yleisen kirjan yrittäjyydestä Suomessa ”

“Mistä päin olet kotoisin?”

“Mä oon ihan Helsingistä ja täällä jatketaan, koska oon käynyt täällä ja käyn yhä koulua Mun äiti on myös käynyt steinerkoulun eli oon toisen sukupolven steinerilainen Ja koska isovanhemmatkin ovat Helsingistä, olen myös kolmannen sukupolven helsinkiläinen ”

“Mikä on kiinnostavin aihe minkä olet tutkinut ja miksi se on lempparisi?”

“Minun ensimmäiset tutkimukset koskevat suomen juutalaisia ja Helsingin juutalaisyhteisöä, joka on tosi uniikki ja ainutlaatuinen, koska se on yksi ainut itä euroopan juutalaisyhteisö. Olen laajentanut ja tutkinut itä euroopan juutalaisia ja sukuja Ruotsissa ja Pohjoismaissa Olen tutkinut pieniä yrityksiä ja yrittäjyyttä ja viime aikoina kotiteollisuutta ja sitä, että kun yrityksen toiminta on teollistyötä kotona, vaikka ompelee kotona kotiompelijana, onko hän yrittäjä vai työntekijä?

Kiinnostavin on se, että niillä on yhtymäkohtia ja tajuat miten asiat liittyy toisiinsa ”

“Mikä sai sinut kiinnostumaan tästä alasta?”

“Istuin äidinkielen tunnilla ja meille annettiin tehtävä, jossa piti valita joku aihe ja kirjoittaa siitä Minä valitsin yhteiskunta ja jäin jumittamaan sinne, kun en pystynyt määrittelemään mikä on yhteiskunta. Ja sit tuli sellainen hetki, että äidinkielen tunnilla abivuonna tiesin, että haluan yhteiskuntatieteen tutkijaksi Ja sitten kiinnostuin Helsingin juutalaisyhteisöstä 1900 luvun alussa kaikki juutalaiset toimivat vaatetusalalla ja tämä alkoi kiinnostamaan minua tosi paljon ”

“Mitä kaikkea työhösi kuuluu?”

“Työhöni kuuluu ohjausta, opetusta ja matkustamista Esitämme tutkimuskirjoja ja haastetaan toisiamme, tämä on tosi kansainvälistä työtä. Luemme muiden tutkimuksia ja arvioidaan muiden töitä ja meitä arvioidaan joka sekunti ”

Mikä historiassa kiinnostaa sinua?

*Laura Ekholm kertoo ettei ajattele historian olevan mikään erillinen juttu. Hän kertoo historian tutkimuksessa ajateltavan, että on erilaisia aikoja On lyhyt tempoisia asioita, keskipitkä aika, joka on esimerkiksi kolme sukupolvea kattava aika ja sitten on pitkä aika, joka on satoja tai tuhansia vuosia.*

“Mikä on hankalinta työssäsi?”

“Tutkijan työ on välillä niin hidasta, että meinaa mennä usko siihen, että onko siinä mitään järkeä. Esimerkiksi pariinkymmeneen siivuun voi olla kerättynä vuosikymmenien tutkimustyö ”

“Millaista oli käydä Steinerkoulussa? Kerro vaikka omista kokemuksistasi ”

“Niin mä näen huomenna mun kavereita. Me siis nähdään kerran vuodessa mun luokan kanssa Meillä on aina tää tietty elokuun lauantai Me nähdään huomenna nii kerron tästä haastattelusta heille Sinne tulee aina samat ihmiset Tietenkään ei joka vuosi nyt ihan kaikki pääse, mutta siellä on aika semmonen perus porukka aina paikalla. Ehkä mulla on semmosia välähdyksiä siitä kolmentoista vuoden ajalta. Mä olin yhden vuoden vaihtarina niin sitä yhtä vuotta mä en ollut siellä koulussa, mutta muistan sieltä alakoulun vuosilta joulujuhlia Juhlat on aika voimakkaina ja sellasii mitä mä luulen, ettei muissa vietetä tai ei silleen ettei muissa kouluissa olisi, että vaan meiän koulussa, mut kyllä te tiiätte niis on semmosia omia juttuja Sitte tota mä olin uskonnon tunneilla ja meil oli tosi kiva opettaja sillon ja jälkeenpäin se on vähän niinku mun semmonen pedagoginen esikuva ”

Kerroinko muuten jo? Onks meillä aikaa muuten? Hei, koska sä oot alottanu tuolla koulussa?

Jaakko: Mä alotin tuolla yhdeksän vuotta sitten.

Laura: Ei oo sit varmaan enää Virve Sahari ollu sillon enää?

Jaakko: Ei kyl sano mitään. Siel on kyl varmaan joitain, jotka saattaisi tietää mut mulla ei kyl oo muistikuvaa tästä

Laura: Joo, okei tota siis se oli uskonnon opettaja ja tosi uskovainen, ettei yhtään semmone Steiner tyyppi mut sil oli sellanen jännä Pedagoginen linja, että me aina naurettiin kuinka uskonnon kokeesta pääsi läpi kirjoittamalla yhden lauseen, siis kaikki pääs läpi ja me naurettiin oikeen ku se oli niin lepsu, mutta itse asiassa sil oli se yks juttu minkä se halus et kaikki oppii Jokaikinen oppi sen ja siihen päälle sit viel saatto tietenkin myös oppii muita asioita, mutta se lause oli että: "Jeesus oli kertakaikkinen uhri". Se oli sen sanoma ja se halus et jokanen sen tajuaa hänen uskonnon tunneilla Mä muistan filosofian tunteja tosi hyvin ja näytelmät esimerkiksi

Mistä kouluaineesta pidit eniten ja mistä vähiten.. ja miksi?” “Pidin kyllä historiasta ja yhteiskuntaopista Mä en oikein tiedä onko tää nyt aine varsinaisesti, mutta inhosin liikkatunneilla pesäpalloa Muistan sen, kun oli viimeinen pesäpallopeli, niin mietin että tämän 15 minuutin jälkeen kukaan ei voi enää koskaan pakottaa minua pelaamaan pesäpalloa Olin siis tosi huono pesäpallossa Seisoin aina vaan siellä kentällä Sitten oli sellainen perinne että henkilökunta vastaan opiskelijat ottaa pesäpallo matseja, mut mä en luonnollisesti ollut enkä halunnut olla mukana niissä ja oisin vaan kannustamassa siellä.Tosiaan, siis, ei mul varmaan ollu sellast ainetta varsinaisesti mitä inhosin koulussa ja voin nyt teillekin täs sanoo, et jos on joku aine teillä et vedätte sen vähän riman alta tai et ei tätä nyt ees varmaan tarvii, niin se tulee aika varmasti sit tulevaisuudessa kostautumaan teille, tai hyvin varmasti ja sitte sitä vaan miettii, et jos olisin silloin sen vaa tehny kunnolla mut sit toisaalt eihän kaikkee voi tehdä kunnolla, on elämässä aikaa myöhemminki ”

Ihmisoikeuskeskuksen Elsa Korkman ja Rasmus Johnson

Kuinka suuri määrä ihmisistä tietää, mitä sana ihmisoikeus tarkoittaa tai yleisestikin, kuinka moni tietää mitä ihmisoikeudet on?

“Minkäänlaista prosentuaalista lukua ei tietenkään voi sanoa, mutta ihmisoikeuskeskuksen tavoitteet ovat saada mahdollisimman moni tietämään mitä ne ovat. Opetussuunnitelmassa ihmisoikeuskasvatus antaa nuorille opetusta ja sen kautta isompi määrä ihmisiä saa tietoa niistä Periaatteessa kaikkien pitäisi tietää ” Tuleeko ikinä mieleen, että jonkin ihmisoikeuden voisi kumota?

“Ei oikeastaan, sillä perusoikeudet ovat yleismallisia ja jakamattomia Toisaalta ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, eli teoriassa olisi mahdollista että valtiot yhdessä päättävät jonkin lain olevan epäoleellinen Lait myös muuttuvat ajallaan, esim yksityiselämän suoja voi muuttua tulevaisuudessa

Esimerkkinä todella auktoritäärinen valtio, jossa hallitsija päättää poistaa ihmisoikeuslakeja, se ei tarkoittaisi, ettei lakeja pidettäisi ihmisten keskuudessa ja kansainvälisesti totena. Oikeudet eivät olisi hävinneet, vaan tämä tietty valtio rikkoisi oikeutta ”

Mitä ongelmia Suomen ihmisoikeuksissa on, joita pitäisi vielä parantaa?

“Suomessakin on paljon lakeja, joissa olisi parantamista, sillä ne eivät toteuta ihmisoikeuksia ideaalisti Tavoite olisi parannella näitä silti, jotta tilanteesta tulisi mahdollisimman hyvä Yksi esimerkki tällaisesta olisi translaki.

Myös sosiaaliturvan taso suomessa on saanut kritiikkiä euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta, sillä suomessa se ei noudata sosiaalisten oikeuksien peruskirjaa Tämäkin jää unholaan, sillä monet ihmiset eivät tiedä siitä ja pitävät suomen sosiaaliturvan olevan hyvä ”

Missä maassa on eniten oikeuksia jokaisella?

“Mahdoton vastata suoraan, sillä paperilla lukevat lait eivät tarkoita että niitä lakeja noudatetaan oikeassa elämässä.

Kuten Pohjois Koreassa, kansalaisilla on kattavat perusoikeudet, mutta oikeudet eivät silti toteudu Teoriassa heillä on oikeuksien laita hyvä, mutta käytännössä ne eivät ole toiminnassa

Pohjoismaissa voisi olettaa olevan hyvä laita verratessa muualle Joissakin maissa toteutuu kaikki lait ja joissakin on enemmän rikkeitä kuin toisissa, silti aina on parannettavaa.” Millä ihmisryhmillä on vähiten oikeuksia, vaikka ei suoranaisesti näkyisi laissa?

“Yleisellä tasolla vähemmistöillä on paljon vaikeampi asema. He, jotka kuuluvat useampaan vähemmistöön tai marginalisoituun ryhmään, kokevat enemmän risteävää syrjintää ja alas katsomista

Suomessa varmaan romanit, maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat ja saamelaiset ovat hankalassa asemassa

Ei olisi asianmukaista asettaa järjestykseen, mutta eroja löytyy”

Milloin ihmisoikeuksista päätettiin ensimmäisen kerran?

“Toisen maailmansodan jälkeen päätettiin ihmisoikeuksien julistuksen kautta, mutta ihmisoikeusajattelu on kestänyt tuhansia vuosia Erilaisia oikeuksia ollaan ylläpidetty pitkään, mutta erilaisilla säännöillä Kuten historiassa antiikin kreikan demokratia sallittiin vain yhteiskunnan miehille

Joten suoranaisestiToisen maailmansodan kautta ihmisoikeudet ns kristallisoituivat kansainvälisiksi.”

Mikä on teidän näkökulmasta pahin ihmioikeusrike?

“Kaikki oikeuksien tavoite on jakaantua universaaleiksi

Tiettyjä oikeuksia pitää rajoittaa, kuten sananvapaus, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi Kuten kidutuksen kiellon on toteuduttava aina, eikä siitä voi poiketa sotatilanteessakaan.

Joskus kun laille asetetaan raja, ne voivat mennä vastakkain ja muodostuu ristiriitaa. Oikeustilanteessa katsotaan, kummin on parempi ja lisätään päätetty raja.”

Epäihmeellinen ihminen (runo 2

Ei ihmisestä saa ihmeellisempää

Ei ilmeiseti ollakaan samaa

Onko laki yhteinen sinulle erilainen Onko mäki alaspäin sinulle ylöspäin

Oikeus oikeaan on jokaisella

Päätös vain itselläsi

Miten ihmisoikeuksien julistus vaikuttaa maailmalla?

Ihmisoikeuksien julistus on oikeudellisesti sitomaton, periaatteellinen julistus joka ei ole itsessään sitonut valtioita

Ihmisoikeuksien julistuksen jälkeen ryhdyttiin vaatimaan kahta kansainvälistä ihmisoikeussopimusta, eli kansalaisuus ja poliittisia sopimuksia taloudellisia sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa sopimustaYK:lle

Näihin sopimuksiin jakautuu paljonYK:n ihmisoikeuksien julistuksen merkitystä, koska ne ovat valtioita sitovia ja monet valtiot ovat myös ratifioinut, eli ottanut osaksi omaa oikeusjärjestelmäänsä sitovat sopimukset, ehkä ihmisoikeuksien julistus vaikuttaa erityisesti näiden kahden sopimuksen kautta.

Kuuluuko maailmankatsomuksen kunnioittaminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen?

Ajatuksen, uskonnon ja omantunnon vapaus on yksi vapausoikeuksista joka on mm KP-sopimuksessa ja euroopan ihmisoikeussopimuksessa, eli EU:n perussopimuksessa.

Tätä kunnioitusta rikkoo sotapalvelut kuten intti, vaikka henkilö ei haluaisi mennä omantunnon takia armeijaan joutuu hän ehdottomaan vankeuteen ilman muita puheita. Rikkoo näen ihmisoikeuksia ja tästä suomi on saanut KP-sopimusten valvojilta kritiikkiä ettei aseesta kieltäytyjiä kunnioiteta.

Miten voi yksilönä auttaa toteuttamaan ihmisoikeuksia?

Kunnioittaa muiden oikeuksia, jos näkee väärää puuttuu ja auttaa, ilmoittaa rikkeistä, puolustaa sitä mitä tietää ihmisoikeuksista Kunhan itse ei aktiivisesti syrji muita, tai oma maailmankatsomus ei aktiivisesti syrji muita. Ihmisoikeudet eivät suojaa huonoa toimintaa omantunnon perusteella, jos se loukkaa muiden oikeuksia

Millaista konkreettista muutosta olet nähnyt tällä työskennellessäsii?

Translain uudistusta, sateenkaarikysymyksissä positiivista kehitystä, tosin hidasta ja turhauttavaa Suomessa 2015 vuoteen verrattuna tiukempi suhtautuminen ulkomaisten perusihmisoikeuksiin on kritisoitavaa ja huolestuttavaa kehitystä Sateenkaarikysymyksiin huomautettavaa; tiettyjen oikeuksien ylläpito ei ole itsestäänselvää, ei ole mahdotonta ettei suomeen rantautuisi anti gender liikettä, mitä ollaan nähty USA ssa Vaikkei näkisi suuria muutoksia, on sekin hyvä, sillä se tarkoittaa ettei ole suurempaa takapakkia

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen eri tavoilla, vasta pikkuhiljaa alettu tunnistaa asia kokonaisuudessaan Alkuperäiskansojen,

saamelaisten, lasten, tulevien sukupolvien oikeuksien toteutumiseen, muidenkin ihmisten oikeuksien toteutumiseen. Hyvä että ilmastonmuutos tunnistetaan ihmisoikeuskysymykseksi.

Miten voi levittää tietoa ihmisoikeuksista ilman että kuulostaa liian saarnaavalta?

Meillä ei välttämättä kauhean hyviä vastauksia, meidän työmme on saarnata Se on yksi meidän perustehtävistä Asiaa voi katsoa kahdelta tasolta: Silloin, kun puhutaan päättäjille tai valtioille, saakin osoittaa syyttävää sormea ja sanoa heidän pitävän pystyä parempaan

Ihmisoikeuksista laajemmin puhuttuna samaa retoriikka ei voi oikeen käyttää, vaan tärkeätä olisi avata pykälien takana olevaa tietoa tavoitteista ja eettisistä periaatteista ihmisoikeuksien taustalla, eli välttää olemasta liian määräileväinen, vaan selittää mikä sen määräyksen takana on ja miksi se on luotu ja miltä muilta saattaa tuntua. Yrittää saada ihmisen astumaan sen henkilön kenkiin, jota kohtaan kohdistuu ihmisoikeusrikkeitä

Millaista on työsi ihmisoikeuksien parissa?

Työ ihmisoikeuksien parissa on seuraavanlaista:

Erilaisten kirjeiden/lausuntojen/kannanottojen lähettämistä eri puolille, niistä viestimistä, katsomme. Olemme somessa, minne kirjoitamme, laitamme myös kirjeitä ministeriöihin ja poliitikoille.

Painottuu minulla siihen, että lähettelen viestejä ministeriöihin, poliitikoille ja someen Saarnaan asioista.Teemme selvityksiä eri aiheista, jos emme tiedä miten joku oikeus tapahtuu tietyissä tilanteissa, selvitämme mitä asian kanssa tapahtuu Tiedämme sen kautta onko ongelmia vai onko kaikki hyvin

Kutsun itseäni tässä talossa generalistiksi, teen eniten kansainvälistä ihmisoikeuksien seurantatyötä, seurataan miten kansainväliset ihmisoikeussopimukset toteutuvat maailmalla, se meinaa sitä että esim lähetetään omia raportteja/lausuntojaYK:n eri komiteoille tai eurooppaneuvoston komiteoille, jotka valvoo tiettyjen ihmioikeussopimusten käyttöönpanoa Suomessa

Työ ihmisoikeuksien parissa vaihtelee riippuen työkuvasta, eri ihmisille annettu eri alueet, joiden kanssa työ ihmisoikeuksien julistus on oikeudellisesti sitomaton, periaatteellinen julistus, joka ei ole itsessään sitonut valtioita

Ihmisoikeuksien julistuksen jälkeen ryhdyttiin vaatimaan kahta kansainvälistä ihmisoikeussopimusta, eli kansalaisuus ja poliittisia sopimuksia.

Taloudellisia sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa sopimustaYK:lle

Näihin sopimuksiin jakautuu paljonYK:n ihmisoikeuksien julistuksen merkitystä, koska ne ovat valtioita sitovia ja monet valtiot ovat myös ratifioinut, eli ottanut osaksi omaa oikeusjärjestelmäänsä sitovat sopimukset, ehkä ihmisoikeuksien julistus vaikuttaa erityisesti näiden kahden sopimuksen kautta.

Tiettyjen lakisovellusten seuraamista.Tarkkailemme tapahtuvatko ne ihmisoikeuksien mukaan

Koetko, että olet saanut tällä työllä aikaan muutoksia?

Ihmisoikeustyö on yhteistyötä, ja yhden yksittäisen ihmisen kädenjälki on pieni osa isoa kokonaisuutta. Näkisin että ihmisoikeus toimijat saavat aikaan yhdessä ja pystyvät vaikuttamaan asioihin, ei kaikkeen tietenkään niin paljon kun haluaisi, ja aina tulee myös pettymyksiä, mutta toisaalta kyllä yhteistyössä on voimaa, ja pitkällä aikavälillä muutoksia näkyy Voi löytää myös onnistumisen tunteita Muutoksia ei tapahdu hetkessä

Oon monta kertaa nostanut translain esille, ja odotamme kuin kuuta nousevaa hallituksen esitystä Siinä on moni toimija tehnyt töitä, että saataisiin ihmisoikeus myönteisempi laki aikaiseksi. Katsotaan miten paljon se työ tuottaa tuloksia. Vaikuttaa siltä, että moni asia muuttuu paremmaksi, mutta jotain kauheita pettymyksiä on varmaan tiedossa

Muutos on hidasta ja pitkää, mutta monet kädet ovat mukana auttamassa. On aina ihanaa ja upeaa kokea sellaisia hetkiä, kun huomaa muutoksen

Ilja Lehtisen haastattelu

Mitä maailmankuva sinun mielestäsi tarkoittaa?

“Se varmaan tarkoittaa semmosta perushahmotusta joka ihmisellä on siitä, että mitkä asiat on maailmassa olennaisia ja mitkä asiat on merkittäviä ja tärkeitä ja mitkä on moraaliset arvot ja näin edelleen. Myös se miten tulee havainnoideksi maailmaa.”

Miten haluat taiteesi vaikuttavan muiden ihmisten maailmankuviin?

“Tuo on vaikea kysymys Mä itse ajattelen, että mä edustan sellaista koulukuntaa, että mun taiteen ei pitäisi edustaa mitään tiettyä maailmankuvaa tai et sen pitäis saada ihmiset omaksumaan joku tietty maailmankuva Mä itse ajattelen, että taiteen vaikutus parhaimmillaan pitäisi saada ihmiset laajentamaan maailmankuvaansa tai kyseenalaistaan heidän tapaansa katsoa maailmaa.”

Onko tekemäsi taide muuttanut maailmankuvaasi ja jos on, niin miten?

“On se ehdottomasti ja se ehkä liittyy siihen, kun tekee taidetta niin se on samalla myös ajattelua. Kun tekee taideteoksen tai jonkinlaisen taiteellisen kokonaisuuden, niin välttämättä tulee ajatelleeksi asioita lävitse aika paljon ja siinä prosessissa näkemys asioista muuttuu. Olennainen osa sitä myös on se, että se tulee yleisön nähtäväksi, eli muut ihmiset kohtaa sen ja sitten joutuu ajattelemaan sen asian myös sitä kautta ”

Miten kaikki muu taide sinun ympärilläsi on vaikuttanut sinun omaan taiteeseesi?

“Ilman kaikkea muuta taidetta minun ympärillä tuskin olisi mahdollista, että mä itse voisin tehdä mitään taidetta Loppujen lopuksi samalla tavalla kun me opitaan meidän kieli muilta ihmisiltä, joita me kohdataan meidän elämässä, samalla tavalla taide on kielioppi, joka opitaan niiltä vaikutteilta joihin on altistunut, mutta tottakai siihen pyrkii tuottamaan oman lisänsä tai kulmansa ”

Mikä on sun omista teoksista sun lemppari?

“Pitäs aina sanoo et se viimeisin teos on lemppari, koska siihen on aina laittanu eniten energiaa Kyllä mä tässä tapauksessa sanon viimeisin teos ”

Koetko, että onko ajatuksiasi taiteesi kautta kuultu ja ymmärretty?

“No on niitä kuultu, tietysti aina on kyseenalaista se, kuinka pitkälle niitä ymmärretään ja ymmärtääkö niitä itsekään, mutta joo kyllä minusta tuntuu että ollaan kuultu ja en koe olevani väärinymmärretty”

Tuntuuko itsensä ilmaiseminen välillä vaikealta?

“Joo, ja kuvainnollisesti sanoen se onkin useimmiten lähes mahdotonta.Taiteilijat on tässä varmaan tosi erilaisia, mutta mä kuulun aikalailla semmoiseen taiteilijatyyppiin, että on aina voitettava jonkinlainen sisäinen este, ennen kuin voi saada jotain aikaan, ja se onkin ihan olennainen osa sitä prosessia.”

Onko välillä vaikeaa löytää inspiraatiota työhösi?

“Joo, ja se ei niinkään liity siihen, etteikö ympärillä olisi asioita jotka on kiinnostavia ja joista voi saada aikaiseksi paljonkin, vaan enemmänkin siihen omaan virittyneisyyteen ja valmiuteen ”

Mistä saat yleensä inspiraatiota?

“Tää menee nyt aika kliseen puolelle, mutta siis luonnossa ja ulkoilmassa kävellessä, jolloin pystyy virittäytymään tietyille taajuuksille. Ja sitten myös ihmisten seurassa, kuten keskustellessa kollegoiden tai muiden kiinnostavien ihmisten kanssa, ja nää on siis ne keskeiset jutut joista saa ikään kuin motivaatiota työskentelyyn ”

Miten korona on vaikuttanut työhösi?

“Aika merkittävästi Niihin aloihin joilla mä teen taidetta, eli teatteriin ja musiikkiin, korona on vaikuttanut todella voimakkaasti ja aiheuttanut sen, että on enemmän tai vähemmän pitänyt vetäytyä tekemään hommia itsekseen. Ja tietenkin se silloin myös jättää jäljen siihen taiteeseen mitä tekee ”

Jos voisit tavata nuoren itsesi (noin. meidän ikäisen), niin mitä hänelle sanoisit ja miten neuvoisit tulevaisuudesta?

“Olisi helppo sanoa että on asioita jotka voisi oikaista, jättää tekemättä ja mennä suoraan sinne mitä kohti nyt on menossa, mutta en usko että ihmisen on hyvä jättää sitä etsimistä, tutkimista ja hakemista väliin Joten pikemminkin sanoisin sitten, että loppujen lopuksi luota itseesi ja luota siihen mitä tapahtuu ”

Taide harrastuksena ja työnä on kaksi täysin eri asiaa. Onko mielesi muuttunut taiteesta sen jälkeen kun siitä tuli työ, eikä enää harrastus?

“Kyllähän se muuttaa muotoaan.Toi on tosi vaikea kysymys.Taiteilijuudessa on vähän sellainen juttu että enemmän tai vähemmän on aina kuitenkin amatööri, koska ei ole mitään standardeja Jos olisit insinööri, niin sulla olisi aika selkeät mittarit sille, oletko ammattilainen vai et.Toki taiteessakin on paljon sellaista. Se on kuitenkin harrastelua ja leikkimistä, mutta sen vakavuus tulee siitä että sillä pitää ansaita oma elinkeino ja auktoriteetti ”

HSL:n haitaribussit ovat huonot. Ne ajavat runkolinjoilla, määrä ja esiintymistiheys hidastavat liikennettä Haitari vie paljon enemmän tilaa kuin tuo, sisällä on vaikea seistä, kävelyväylät tukkeutuu heti, jos on pyörätuoli tai rattaat Bussissa on paljon tilaa, jota ei pysty käyttämään, koska se on huonosti suunniteltu. Istuimien määrä on vähäinen bussin kokoon verrattuna ja moni on takaperin tai sivuttain, joka vähentää käyttömahdollisuutta monilta Bussin monet seikat saisi korjattua pienellä suunnittelulla, varsinkin ovien kohdalla, johon on tarkoitus saada rattaat Ongelmia ei kylläkään varmaan korjata, koska bussi näkee käyttöä ja kuka jaksaa valittaa 10 minuutin matkasta. Bussit menevät reittejä, jotka näkevät paljon käyttöä, joten se ei näytä tilastollisesti huonolta, eli sitä on hyödytöntä mennä korjaamaan

Uskali Mäen haastattelu

Kuka olet ja mitä teet?

Uskali Mäki on sanojensa mukaan kokenut mies. Mäki kertoo olevansa isä, aviomies, veli, poika, serkku, kaveri sekä maailmankansalainen Mäki lisää, että hän on akateeminen moniottelija ja tieteen filosofi

Mistä innostus yhteiskuntatieteitä ja taloustieteitä kohtaan synty? Milloin?

Mäki kertoo innostuksen yhteiskuntatieteeseen tulleen lukioikäisenä Tarkemmin nuorison poliittisen heräämisen myötä 1960-luvun lopulla Yksi tekijöistä tähän oli Vietnamin sota Mäki kertoo olleensa jo pienestä asti spekulaattori ja teoreetikko. Kiinnostus taloustieteeseen tuli vasta yliopistossa, koska alkuperäinen aine sosiologia oli liian helppo hänelle

Mitä on tieteellinen realismi?

Uskalin sanojen mukaan on yhtä monta versiota tieteellisestä realismista kun on tieteellisiä realisteja Tieteellinen realismi on tieteenfilosofia, joka tuo esille tieteen merkityksen todellisuudessa Tieteellinen realismi juhlii tiedettä ja tieteen saavutuksia

Keitä filosofeja ja muita henkilöitä ihailet?

Mäki kertoo, että idolin ihaileminen on hänelle kokonaan vieras ajattelutapa Mäki kertoo, että ei ole ihaillut ketään eikä ole kokeneen ihaillen ketään Mäki lisää, että monet filosofit ovat tehneet hyvää työtä, mutta hänelle siitäkään huolimatta ei ole ollut ihmistä ketä hän ihailee.

Miltä professorina toimiminen Erasmus-yliopistossa Rotterdamissa tuntui?

Mäki tykkäsi Rotterdamin Erasmus yliopistosta huimasti ja että siellä tuntui hyvältä. Mäki kommentoi, että siellä oli kokonaan erilainen ajattelutapa kuin Suomessa Mäki kertoo, että Alankomailla yliopistojen kannustus ja tuki oli valtava Suomeen verrattuna

Mikä tarkkaan ottaen on maailman laadukkainYhteiskuntatieteiden huippuyksikkö TINT? Ja miten kuvailisit sen toimintaa?

Mäki kommentoi kysymykseen, ettäTINTei ole enää huippuyksikkö Mäki kertoo projektin alkaneen, kun hän palasiAlankomailta takaisin Suomeen TINT:in olleen huipulla se oli paras määrältään ja laadultaan. Mäki on katkera huippuyksikön statuksen menettämisestä koskaTINT:illä oli monia kunnianhimoisia suunnitelmia, joita ei ikinä saatu toteutettua

Onko talousjärjestelmä mielestäsi syrjäyttänyt kaikki muut vaihdon ja arvontuotannon mekanismit?

Mäki kertoo, että markkinat laajentavat itseään yhteiskunnassa kaikin tavoin ja nykyään jopa nuoria ihmisiä perehdytetään markkinoiden piiriin Markkinapuhe laajenee koko ajan yhä useammalle alueelle Kun tulee uusia markkinoida niin ne syrjäyttävät vanhan ajan yhteisöllisyyden teemat ja arvot

Uskotko, että taloudellinen kilpailu yhdistettynä poliittisesti säädettyihin kannustimiin voisi toimia ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa?

Uskali Mäen mielestä tämä on uskon asia Mäki kertoo, että ilmastonmuutoksen torjuminen on liian hidasta ja tehotonta Mäki lisää, että ilmastonmuutoksen torjuminen on suosiossaan kasvaneen markkina ajattelun ilmentymä. Mäki lisää tehokkuuteen, että pikemmin tai myöhemmin voi käydä ilmi, että toiminta ei ollut tarpeeksi nopeaa tai tehokasta Mäen mielestä ajatus, että voi ostaa oikeuden saastuttaa on hullua Mäki ei myöskään usko, että nykyiset toimet riittävät ilmastonmuutoksen torjuntaan

Miltä taloudellisen globalisaation edellytykset mielestäsi näyttävät tämän hetken maailmanpolitiikan tilanteessa?

Uskali Mäki sanoo että todella lyhyessä ajassa on käynyt ilmi, että tilanne globalisaation kannalta näyttää erittäin huonolta Globalisaatio on Mäen mukaan jämähtänyt paikoilleen ja globalisaatioon pitäisi löytää uudet muodot, jotta päästäisiin eteenpäin. Mäki käyttää pandemiaa esimerkkinä ja sanoo että se on muistutus isosta ekologisesta kriisistä Maailman pandemiaherkkyys on kasvanut lähivuosina huimasti “Vanhan mallin globalisaatio ei enää pelitä” Mäki tokaisee

Onko valtioiden rooli taloudessa väistymässä yritysten tieltä?

Uskali Mäki kertoo, että pitkään ajateltiin, että valtioiden rooli pienenee ja markkinat ottavat valtaa Isojen korporaatioiden valta on lisääntynyt ja valtiot ulisevat vieressä Tästä hyvä esimerkki on Microsoft Samoista suista, joista kuuluu globalisaation pysähtyneen, kuluu myös valtioiden voimistuvan valtavalla vauhdilla. Valtiot ottavat enemmän tehtäviä, jotka ennen on kuulunut markkinoille Mäki kertoo, että luultavasti ote isoihin korporaatiohin on

heikentymässä Mäki myös kertoo, että ei ole näkyvissä mitään isoa väistämistä, joka johtuisi ihmiskunnan isoista ongelmista. Jättiläis ongelmia ei pysty ratkaista ilman valtiota.

Onko valtio-omisteisten yritysten aika ohi?

Uskali mäki kertoo, että samoista syistä ei todellakaan(viittaa edelliseen kysymykseen), hyvä esimerkki tästä on VR, joka on valtion yritys, mutta ei todellakaan toimi miten valtion yrityksen pitäisi Mäen mielestä VR:n pitäisi olla kokonaan valtion omistuksessa Mäki sanoo myös, että VR aiheuttaa paljon harmia yhteiskunnassa, jonka kustannukset kuuluvat valtiolle ja veronmaksajille Tämä koskee kaikkia muita osittain valtion omistamia yrityksiä

Onko kryptovaluutta mielestäsi tulevaisuuden vaihdonväline?

Uskali mäki sanoo, että jos edessään olisi kristallipallo, hän mielellään kertoisi mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta ilman kristallipalloa sitä on vaikea ennustaa.Tutkijat jakautuvat tässä asiassa moneen leiriin, joista suurin on jossittelijat Mäen mielestä on vaikea ajatella että rahat olisivat pankkien sijaan sikin sokin ympäri paikkoja, eikä niistä olisi mitään konkreettista todistetta. Energiantuotannon kannalta olisi mahdotonta, että kryptovaluutta syrjäyttäisi nykyisen järjestelmän, sillä ei ole mahdollista tuottaa ekologisesti isoa määrää energiaa, jolla rahoja ylläpidettäisiin Mäki toteaa että kryptovaluutalla tulee varmasti olemaan osittaisia rooleja, mutta se tuskin pystyy syrjäyttämään vanhan järjestelmän kokonaan.

Miten kannustaisit yhteiskunta- ja taloustieteistä kiinnostuneita opiskelijoita opiskelemaan aihetta?

Uskali Mäki voi luvata sen, että maailman meno on lisääntyvästi jännittävää Mäen mukaan yhteiskunta tulee mullistumaan mahtavasti ja on jännittäviä aikoja tiedossa Kannattaa hakeutua lähteelle ja alkaa tutkia. Mäki kertoo, että kannattaa tutkia monipuolisesti ei niin, että valitsee idolin alkumetreillä, vaan moniruokaisesti katsella asiota kaikilta tieteen aloilta ja vähitellen rakentaa itselleen sopivan tutkimusaiheen