3. Hindulaisuus

Hindulaisuus Amos Alhonsaari ja Tilda Hurme 2021

Hindulaisuus on maailman laajin uskonto Kristinuskon ja Islamin jälkeen. Se on myös vanhin edelleen harjoitettava uskonto. Valtaosa harjoittajista asuu Intiassa ja Nepalissa. Hindulaisuudessa on monia jumalia, eli se on polyteistinen uskonto.

Hindulaisuus perustuu vedalaiseen kulttuuriin. Sen kehitys voidaan jakaa viiteen osaan: Induslaakson kulttuuri, Veda-kausi, klassinen kausi, keskiaika ja uusi aika. Varhaisia hindujumalia (nykyään menettäneet merkityksensä) on mm. taivaan jumala Indra, auringon jumala Surya ja veden jumala Varuna. Nykyinen hindulaisuus on saanut muotonsa n. 500 eaa.

Hindulaisuudessa ei ole yhteistä uskontunnustusta tai jumalanpalvelusta, vaan jokainen valitsee perheelleen sekä itselleen mieluisen jumalan, jota palvoo sekä kunnioittaa yhdessä.

Hindulaisuus ei ole yhtenäinen uskonto, vaan se pitää sisällään useita erilaisia suuntauksia. Eri suuntausten oppijärjestelmät ja käytännöt saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Hindulaisuuden yleisimmät suuntaukset ovat shaivismi (shivalaisuus), shkatismi ja vaishnavismi (vishnulaisuus). Yksi uushindulainen suuntaus on krishna-liike.

Krishna-liike Suomessa (peda.net)

Hindulaiset jumalat ovat maailman sielun ja voimanlähteen, Brahmanin eri muotoja. Brahmania itseään ei voi sen enempää avata, sillä se on kaikkivoipa, sukupuoleton ja absoluuttisen ääretön olemus. Brahman muodostaa kahden muun jumalan (Shivan ja Vishnun) kanssa kolmiyhteisen jumalan, trimūrtin. Hindulaiset uskovat, että kaikki uskonnot ovat hyviä ja johtavat kohti Jumalan alkulähdettä. Hindut eivät tee siis lähetystyötä.

Hindulaisilla on syklinen aikakäsitys, jonka mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan, kunnes ymmärtää oman sielunsa yhteyden Brahmaniin. Hindulaisuuteen kuuluvan sielunvaelluksen nimi on samsara. Ihminen pystyy itse vaikuttamaan omien tekojensa kautta, minkälaiseen ruumiiseen hänen sielunsa syntyy seuraavassa elämässä. Tätä kutsutaan karman laiksi. Ganges- virrassa peseytyminen on hindulainen perinne ja pyhiinvaellus. Myös vegetarismi kuuluu hindulaisuuteen, ja kolmasosa hinduista on kasvissyöjiä

Hindulaisia peseytymässä Ganges- joessa. (britannica.com)

Hindulaisiin kuuluu myös dalitit, joita on n. 200 miljoonaa. Dalitit ovat sorrettuja Intiassa ja Nepalissa vielä nykyäänkin. Vaikka syntyperään perustuva syrjintä on kielletty Intiassa, on silti tavallista, että esim Pohjois-Intiassa kieltäydytään syömästä dalitien kanssa. Nykyisellä

lainsäädännöllä kuitenkin on saatu aikaan se, ettei dalitien välttämättä tarvitse hoitaa likaisia töitä matalalla palkalla.

Intian kulttuuri on saanut erittäin paljon vaikutteita uskonnosta. Maahan on kulkeutunut useita eri uskontoja, mutta suurin osa valtion asukkaista ovat silti hindulaisia. Muista uskonnoista on kuitenkin saattanut jäädä joitain piirteitä myös hindulaisuuteen. Hindut palvovat jumalia joskus esimerkiksi temppeleissä, jolloin jumalille tuodaan erilaisia uhrilahjoja, kuten kukkia ja suitsukkeita. Temppelipalvonnassa noudatetaan tarkkoja rituaaleja, joiden aikana saatetaan esimerkiksi laulaa tai soittaa kelloja. Hindulaisilla on usein oma alttari myös kotona.

Lähteet:

-Hindulaisuus, 16.12.2021, Wikipedia, luettu 28.1.2021 https://fi.wikipedia.org/wiki/Hindulaisuus

-https://peda.net/p/Ari.Laamanen/e7lum/7isu/hindulaisuus

Kuvat:

-https://www.britannica.com/place/Ganges-River

-https://peda.net/aanekoski/lukio/ooh/oppiaineet/uskonto/upjf/uus2/uskonnollinen-kirjo