Haastattelimme kohupastori Kai Sadinmaata kysymyksillä uskonnollisesta ja poliittisesta maailmankatsomuksesta.
eivätkä Jumalan sanelemia, joten niihin pitää osata suhtautua myös kriittisesti.” Sadinmaan mukaan esimerkiksi Vanhassa testamentissa on juuri tämänlaista väkivaltaista ainesta. Hän itse kertoo suhtautuvansa kriittisesti teksteihin jotka sotivat rakkautta ja yhdenvertaisuutta vastaan. ”Pyhitetty väkivalta on kaiken pahan alku ja juuri, ja sen aatteet pitää hylätä, mutta loppujen lopuksi tälläinen kertoo meistä ihmisistä jotain. Se kertoo miten itsekkäitä olemme, miten käytämme uskontoa omien tarkoitusperiemme mukaisesti.” Mitä mieltä olet tieteellisestä maailmankuvasta? Sadinmaan mielestä tiede ei sulje pois Jumalan olemassaoloa, vaan on olemassa vain erilaisia selitystapoja todellisuudelle. Hän huomauttaa, ettei mitään teorioista pystytä aukottomasti selittämään ja mysteerille jää aina sijaa.
Millainen on poliittinen maailmankatsomuksesi? ”Vasemmistolainen.” Sadinmaa on itse vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaana. Hän on omien sanojensa mukaan politisoitunut vuosien kuluessa. Ennen hän Kuka olet? ajatteli ettei hänen pappina tulisi osallistua politiikkaan, Kai Sadinmaa, Torniosta kotoisin, mutta nykyisin mutta kirjoitettuaan ensimmäisen vahvasti poliittisen kalliolainen. Kolme lasta, jotka ovat syntyneet kirjansa, koki hän voivansa tuoda julki poliittisuuttaan Helsingissä. Koulutukseltaan Sadinmaa on teologian myös muuten. Sadinmaan mukaan Jeesuskin oli maisteri ja hän on toiminut myös seurakuntapappina eri poliittinen hahmo, ja suurin osa hänen teoistaan liittyy puolilla Suomea. Tällä hetkellä hän ei ole omien sen ajan yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tästä nousee sanojensa mukaan kirkon hommissa, vaan tekee myös hänen oma poliittisuutensa. Hän kuitenkin freelancer hommia mm. viikoittaista radio-ohjelmaa huomauttaa, että uskonnon ja politiikan rajat pitää Radio Rapuun. Hän on kirjoittanut kirjan nimeltä 10 osata erottaa. ”Emme voi luoda esimerkiksi kristillistä käskyä kirkolle ja tällä hetkellä Sadinmaa kirjoittaa ”10 valtiota.” käskyä valtiolle” kirjaa. Sadinmaa on kirjoittanut myös näytelmiä ja kuunnelmia, ja sanoo itseään ammatiltaan Millainen olisi täydellinen yhteiskuntajärjestys? kirjailija-papiksi. ”Sen tulisi olla jollain tasolla sisäänsulkeva. Ihanne olisi, että jokainen ihminen voisi kokea olevansa Miten määrittelet oman maailmankuvasi, ja mistä se merkittävä ja tuoda omia lahjojaan esille. Nykyinen koostuu? yhteiskuntamme on kaikessa kilpailussaan hyvin Sadinmaan maailmankuva on kristillinen, hän uskoo ulossulkeva. Kilpailu ja tehokkuus yhteiskunnan Jumalan luoneen maailman, mutta ei kuitenkaan osaa seurauksena kadotetaan paljon ihmisiä.” Sadinmaa ei sanoa, että miten ja milloin. Uskonnolla on suuri omaa mielestään tarkkaa kuvaa täydellisestä vaikutus Sadinmaan maailmankatsomukseen. yhteiskuntajärjestelmästä, mutta hänen mukaansa täydellisessä yhteiskuntajärjestyksessä ihmiset suljetaan Miten uskonto vaikuttaa yleisesti ihmisten sisään, eikä työnnetä ulos. Sadinmaa toivoisi että maailmankatsomuksiin? ihmiset uskoisivat Jumalaan, mutta samalla myöntää ”Paljon”. Sadinmaa ei usko, että uskonto tulee koskaan ettei se takaa ihmisten hyvyyttä, vaan todellisena poistumaan tästä maailmasta, vaan sen vaikutus tulee kantavana voimana tulisi olla rakkaus. olemaan näkyvissä aina. Hän ei kuitenkaan koe uskonnon tuovan pelkkää hyvää, vaan ottaa esille Onko kaikkien velvollisuus ajatella poliittisesti? esimerkiksi uskonnolla perustellut vääryydet. ”Ehdottomasti. Tietenkin se, että millä tasolla on aivan Uskonnolla on Sadinmaan mukaan tapana kääntyä eri asia. Sehän on vain yhteisten asioiden hoitamista ja ihmistä vastaan. Kun uskonto alkaa vain säilyttää omaa järjestämistä, jotta meillä kaikilla olisi paremmat instituutiotaan on sen tarkoitus haihtunut. Esimerkiksi oltavat.” kun rituaaleista tulee tärkeämpiä kuin ihmiset, on uskonnosta tullut jotain täysin vastakkaista kuin mitä Onko oikein yrittää vaikutta toisten sen pitäisi olla. Hänen mukaansa Jeesus maailmankatsomuksiin? Nasaretilainenkin vastusti instituutioita ja ajoi niiden ”Vaikutamme mielestäni joka tapauksessa” sanoo edellä ihmisen ja Jumalan välisen suhteen tärkeyttä. Sadinmaa. ”Koska olemme vuorovaikutuksessa toisten ”Kaikki uskonnolliset opukset ovat ihmisen kirjoittamia, kanssa ja toimimme yleensä omasta
maailmankatsomuksesta käsin on väistämätöntä, että se vaikuttaa myös muihin. Se on vain omana itsenämme olemista.” Sadinmaan mielestä kuitenkin oman näkemyksensä tyrkyttämine on väärin, sillä siinä nähdään toinen ihminen vain objektina. Se ei ole vuorovaikutukseen vaan yläpuolelle asettumista. Hän sanoo, että vaikutuksen toisiin tulisi syntyä luonnollista kautta, vuorovaikutuksen myötä. Sadinmaa myöntää kuitenkin olevansa itse ”Julistaja” tyyppi, ja että hänen tuoreessa kirjassaan esiintyy voimakastakin tekstiä ja kannanottoja. Lähetystyössäkin tulisi hänen mielestään vain elää ihmisten keskuudessa ja vaikuttaa heihin hienovaraisesti luonnollisen vuorovaikutuksen kautta. Hän sanoo, että eläessä toisen kulttuurin keskuudessa tulisi pikemminkin etsiä kulttuurien yhdistäviä tekijöitä ja yhteyttä kuin tuoda julki pelkästään omaa näkemystään. ”Kaikilla ihmisillä on kuitenkin valmiiksi omia ajatuksia ja uskomuksia, joita ei tulisi teilata.”
Tekijät: Ida Lempiäinen, Vilja Hermansson, Tapio Holvio, Tuomas Niemi ja Leo Riikonen
SUPERNAINEN Tapasimme uskonnonfilosofian professorin Virpi Mäkisen Helsingin yliopistolla. Ennen haastattelun alkua hän esitteli työhuoneensa, joka oli täynnä latinankielisiä kirjoja. Sitten siirryimme kirjastoon aloittamaan itse haastattelun. Saimme aivan erilaisen kuvan Virpistä kuin mitä olimme nähneet kuvista. Mustissa vaatteissaan ja huovutetuissa koruissaan, hän vastasi innokkaasti kysymyksiimme. Alustavasti Virpi kertoi, että uskonnonfilosofian professorin työ on vain pieni osa systemaattisen teologian aihepiiristä. Lisäksi kävi ilmi, että hän, on opiskellut melkein kaikkea mikä liittyy teologiaan, uskonnon historiaan ja latinan kieleen. Työkseen uskonnonfilosofian professori opettaa yliopistolla, ohjaa oppilaiden graduja ja väitöskirjoja sekä tutkii oman alansa tekstejä. Hänen alaansa ovat sydän- ja myöhäiskeskiajan alkuperäisteokset. Hänen mukaansa keskiajan uskonnollinen maailmakuva heijastuu esimerkiksi tämän päivän lehtiartikkeleissa, kun puhutaan merkittävistä henkilöistä ja keskiajalla syntyneistä käsitteistä kuten individualismista. Seuraavaksi kysyimme häneltä nykymaailman ja keskiajan uskonnollisen maailmankuvan suurinta eroa, ja esille nousi vahvasti keskiaikainen ajatus yhdestä ja ainoasta oikeasta uskonnosta. Katolilaiset uskoivat yhteen”totuuteen” hyväksyen vain oman Jumalansa. Olemme samaa mieltä Virpin kanssa, että tänä päivänä eri uskonnot yhä uskovat eri asioihin, mutta maailmanlaajuisesti on pyritty löytämään yhteisiä nimittäjiä. Virpi itse näkee maailman humanistisesti. Hän ei usko tieteen pystyvän koskaan vastamaan aivan kaikkeen kuten esim. mitä rakkaus on. Hän myös pitää itseään hyvin suvaitsevana muita uskontoja kohtaan sanoen: ”Tieto lisää ymmärrystä.” Henkilökohtainen kokemus monikulttuurisuudesta auttaa hyväksymään erilaiset tavat nähdä maailmaa. Onneksi pystymme matkustamaan minne tahansa ”maailmankolkkaan!” Hän innostui hyvin paljon puhumaan maailman historiamme suurimmista murroksista, joita hänen mukaansa ovat Rooman valtakunnan tuhoutuminen,kristinuskon muuttuminen maailmanuskonnoksi ja tieteellistekninen
vallankumous sekä ihmisoikeuksien syntyminen. Hankalimpaan kysymykseemme elämän tarkoituksesta häneltä oli vaikea saada selkeää vastausta. Virpin mukaan elämän tarkoitus tulee ulkoapäin esim. uskonnosta, kun taas merkitys on lähtöisin ihmisestä itsestään. Hän kokee oman elämän tarkoituksensa olevan sen, että on tasapainossa itsensä kanssa, itsensä tunteminen ja ”löytäminen”, jonka avulla hyväksyy paremmin myös muut ihmiset. Professorimme mukaan erakko ei ole täysi ihminen,jonka takia hän pitää tärkeänä kontaktien hankkimista, perheen perustamista ja kuoleman hyväksymistä. Elämän merkitys joutuu koetukselle, kun ihminen kohtaa tasapainoa horjuttavia tilanteita tai vakavia terveysongelmia. Virpi itse pyrkii olemaan hyvä äiti, opettaja ja ylipäätään ihminen. Haastattelun lähestyessä loppuaan kysyimme miten Virpi päätyi opiskelemaan teologiaa ja keskiajan kirkkohistoriaa. Aikoinaan hän haki opiskelemaan liikuntatiedettä, lääketiedettä ja fysiikkaa, mutta ei päässyt mihinkään näistä. Seurakuntanuorena hän haki seuraavana vuonna opiskelemaan teologiaa koska sattui löytämään sen pääsykoekirjat kirjaston hyllyltä. Innostus teologiaan ei tullut opettajalta vaan omasta kiinnostuksesta. Vuosiakaan myöhemmin Virpi ei ole katunut päätöstään! Viimeiseksi kysyimme hänen esikuvistaan, joita ei ole. Hän kuitenkin ihailee oman alansa guruja, jotka hän nimeää ”valopäiksi.” Haastattelun päätyttyä saimme kattavat vastaukset kysymyksiimme ja maailmankuvien sekä katsomuksen historia avautui meille aivan uudella tasolla! Haastattelijat: Emma, Luna, Izel ja Samira 8.10.2014
Virpi Mäkinen
!!
Tiedettä flosofsesti!
Haastattelimme Tomi Kokkosta Kaisaniemessä, Helsingin yliopiston flosofan laitoksella. Monien portaiden ja väärien ovien jälkeen löysimme tämän leppoisan kaverin, kahvikuppia kädessä, toimistonsa perältä.
Mikä on väitöskirjasi aihe? - Tutkin evoluutioteorian käyttöä ihmisen sosiaalisen käyttäytymisen tutkimisessa, eli esimerkiksi tilanteita joissa ihmisen psykologiaa on yritetty ymmärtää evoluution näkökulmasta. Myös ihmisen käyttäytymistaipumuksia, kuten sosiaalista vuorovaikutusta, on yritetty ymmärtää evoluutioteorian pohjalta.. - Tutkin miten evoluutioteoriaa on sovellettu näissä tutkimuksissa.
!
Mikä on yleisin sinulta kysytty kysymys? - Miten tieteen objektiivisuuteen voi luottaa? Minkä takia juuri tieteen tuottama tieto on niin paljon parempaa kuin muiden uskomusjärjestelmien?
Tuleeko tieteessä olemaan pistettä jolloin kaikki tieto on saavutettu? - Kyllä ja ei. Periaatteessa on mahdollista, että jossain kohtaan tulee piste jolloin kaikki periaatteet on saatu selville. Esimerkiksi kaikki fysiikan lait on todistettu ja kaikki biologian periaatteetkin ovat tiedossa.
Kokkosen mielestä kuitenkin asiat tulevat vaikeaksi siinä vaiheessa kun tajuamme, että esimerkiksi biologiassakin tulee koko ajan uusia tutkimuskohteita. Niitä riittää loputtomiin. Kuitenkin pienen pohdinnan jälkeen tulee hieman valoa tunnelin päähän: - Teoriassa voidaan saavuttaa kaikki tieto tieteestä. Jouduimme kuitenkin jälleen pettymään: - Se on niin pitkän ajan päässä, että se on käytännössä melkein mahdotonta. Kokkonen sanoi, ettei edes fysiikka, joka on tieteen aloista kaikista edellä, pääsisi ikinä siihen pisteeseen, että kaikki tieto olisi saatu, ja vaikka pääsisikin, niin me olisimme silloin jo kuolleet. Vaikka näin kävisikin, ihmisen psykologian rajat tulisivat vastaan: - Tieteen monimutaisuuden takia yksittäinen ihminen ei pysty ymmärtämään kaikkea tiedettä. Kukaan ei tiedä kaikkea edes omalta tieteenalaltaan. Ihmisen on vaikea käsittää minimaalisia sekä maksimaalisia asioita, esimerkiksi kvanttitasolla olevia asioita ja yhteiskunnallisissa rakenteissa olevia säännönmukaisuuksia. Ihmisten hahmotuskyky on sopeutunut arkisiin tilanteisiin missä tilanteet ovat “ihmisen kokoisia”.
Miten määrittelisit tieteen ja näennäistieteen rajan? -Ensinnäkin tiede on kokonaisuus tieteellisiä väitteitä jotka ovat tieteellisesti todettuja, kuten kouluaineet biologia ja maantiede. Myöskin tieteen ohella on tieteellinen menetelmä eli tavat joilla väitteet on saatu aikaiseksi ja tiedeinstituutio eli yliopistot ja muut senkaltaiset paikat. Tieteelle olennaista on myös mahdollisuus luopua ajatuksista, eli se on niin sanotusti itseään korjaavaa. Jos on hyviä syitä epäillä jotakin mihin me olemme uskoneet, tällaiset uskomukset pitää hylätä. Näennäistieteessä taas on tapana pysyä kiinni samassa ajattelutavassa huolimatta todistusaineistosta, joka voisi todistaa väitteet vääriksi. Tieteen tuntomerkkejä ovat myös menetelmän tieteellisyys, systemaattinen epäily, kriittisyys (kaikelle mitä väitetään yritetään antaa perusteet), empiiriset ja kokeelliset todistusaineistot, ja että kaikki väitteet yritetään esittää mahdollisimman loogisesti. Tomi Kokkosen mukaan näennäistiede ja tiede erotetaan usein sen perusteella, mihin väitteisiin voi luottaa. Hänen itsensä mielestä oleellinen ero on kuitenkin pikemminkin siinä miten väitteet on tuotettu: tieteellisin menetelmin vai ei. Yhtenä esimerkkinä Kokkonen antaa astrologian ja tähtitieteen: Astrologia ei ole tiedettä, mutta tähtitiede on tiedettä. Kokkonen kuitenkin huomauttaa, että tieteen käsite on muuttunut historian myötä, ennen sekä astrologiaa että tähtitiedettä pidettiin tieteinä. Käytännössä tieteen ja näennäistieteen pystyy erottamaan siitä millaisissa institutionaalisissa puitteissa niitä tehdään. Esimerkiksi yliopistot on rakennettu sellaisella tavalla, että kaikki tutkijat kritisoivat toisiaan: - Jos joku tekee sellaista tutkimusta, joka ei ole metodologisesti hyvää, niin se kyllä huomataan.
Tomi Kokkonen
Miksi tiede vaikuttaa nykyään niin monimutkaiselta? - Tieteen lähtökohtana on arkipäiväinen ajattelu, mutta tieteelle on oleellista pyrkimys korjata oletuksiamme, jos todistusaineisto niin vaatii, Kokkonen selostaa. Tämä johtaa siihen, että maailma ympärillämme osoittautuu olevan erilaisempi ja monimutkaisempi kuin arkipäiväisessä ajattelussa ajatellaan. Tämä johtaa myös ristiriitaisuuksiin meidän luonnollisten tuntemuksiemme kanssa. Mitä enemmän opimme siitä miten maailma toimii, sen monimutkaisemmiksi teoreettiset kuvaukset maailmastamme menevät.
- Tieteissä, kuten fysiikassa ja jossain määrin biologiassa, joissa käytetään ja sovelletaan matematiikkaa moniin eri asioihin, on mahdollista saada hyvin yksityiskohtaista ja täsmällistä tietoa asioista. Tällöin tavastamme kuvata todellisuutta tulee monimutkaista. - Ihmistieteissä taas ongelma on melkein päinvastainen: me emme oikeastaan voi esittää mitään matemaattisesti, esimerkiksi taiteentutkimuksessa tai muissa sen tyylisissä tutkimusaloissa. Kuitenkin niissä esiintyvät ilmiöt ovat monimutkaisia ja monitahoisia, jolloin yrittäessämme saada niistä parempaa käsitystä meidän täytyy kehittää uusia käsitteitä ja teoreettisia välineitä, jotta pystymme edes puhumaan niistä. Kokkonen sanoo myös, että tieteen monimutkaisuus kasaantuu: lähdemme liikkeelle jostain arkipäiväisestä ajatuksesta tai näkemyksestä, mutta sitä mukaan kun me opimme uutta ja korjaamme näkemyksiämme, siitä vain tulee monimutkaisempi ja monimutkaisempi. Kokkonen myös tokaisee: - Ehkä siksi, että tiede on niin monimutkaista.
Kävimme Helsingin Vallilassa Kuvataideakatemian tiloissa haastattelemassa taiteellisen tutkimuksen professoria Anita Seppää. Asiantuntemus taiteen alalla avasi monenlaisia näkökulmia taiteen ulottuvuuksista maailmassa ja tieteessä. Keskusteltavaa riitti, seuraavassa esitämme ajatuksia kolmesta aihepiiristä.
TAIDEKO TIEDE ELI TAITEELLINEN TUTKIMUS
Perinteisesti ollaan ajateltu, että
Kuvataideakatemiaan taiteellista
Akatemian pääpaino on
tieto on verbaalista tai kirjoitettua ja
tutkimusta opiskelemaan otetaan
kuvataiteissa, mutta opiskelijoista
että yliopistotutkimukseen kuuluu
ammattitaiteilijoita joilla on
osa on myös esimerkiksi
kirjojen lukeminen ja esimerkiksi
kiinnostusta tietoa ja sen
performanssi- ja tilataitelilijoita ja
taidetta käsittelevien tekstien
prosessoimista kohtaan ja se mitä
erilaisten kuvataiteidenkin kirjo on
kirjoittaminen. Taiteellisen
prosessista tulee ulos ei välttämättä
hyvin laaja.
tutkimuksen avulla pyritään
olekaan esimerkiksi tyypillistä
tuomaan tiedolle uusia muotoja.
yliopistopuhetta, vaan mahdollisesti
Taiteellisen tutkimuksen avulla
Se on uusi taiteen ala, jota on
kuvia, tiloja tai vaikka jännitteisiä
etsitään uusia esimerkiksi
kehitetty Suomessa noin 10-15
heijastuksia. Taiteellisen
kokemuksellisia tai tunteisiin liittyviä
vuotta. Muutaman muun
tutkimuksen avulla pyritäänkin
tapoja tuottaa tietoa. Tunteet ovat
eurooppalaisen oppilaitoksen ohella
tuomaan tiedolle uusia muotoja.
tietoa, vain hyvin erilaista ja
Taideakatemia on toiminut
rikkaampaa kuin esimerkiksi
ikäänkuin taiteellisen tutkimuksen
akateeminen tieto. Taide voi olla
pioneerina.
ristiriitaista ja sillä voidaan luoda tietynlaisia häiriötiloja, mikä laajentaa käsitettä tieteellisestä tiedosta. Taide ja sitä kautta tuotettu tieto muuttuu ajan mukana, eikä taiteellisen tutkimuksen status siis ole pysyvä.
Astrologiasta Nykypäivänä, kun uusia uskomuksia ja tieteenaloja luodaan päivittäin ja niitä levitetään median avulla, moni on pakostakin skeptinen; pian omat uskomukset todetaankin jo uutisissa vääräksi. Faktaa tai ei, jotkin näennäistieteet ovat säilyneet jo vuosituhansien ajan, ja ne ovat jopa popkulttuurissa tunnettuja. Puhutaan siis astrologiasta, mitä se oikein on ja miksi se viehättää niin monia. Astrologia polveutuu sielu-uskosta, tai animismista, jonka käsityksen mukaan kaikilla olioilla on sielu. Tämä sielukäsite onkin olennainen osa astrologiaa ja useita vanhoja horoskooppeja. Jos kysyt vastaantulevalta, mitä astrologia on, vastauksena olisi varmaan horoskooppi joka määritellään syntymäajan perusteella. Yllättävän harva kuitenkin tietää astrologian kompleksin luonteen.
Kalat
Länsimainen horoskooppi jaetaan kolmeen ryhmään, aurinkoon, kuuhun ja nousevaan merkkiin. Nämä kolme jaostoa yhdistetään sieluun (aurinko), sydämeen (kuu) ja ”ulkoiseen minään” (nouseva merkki). Nämä kolme merkkiä vaihtelevat ihmisestä riippuen. Horoskooppi onkin siis aika monipuolinen ja yksilöllinen juttu. Ehkä se on juuri siksi säilyttänyt suosionsa niin pitkään? Astrologiaa harjoittavat toki pitävät astrologiaa tieteenä, ja sanovat että tämä oppi perustuu monituhatvuotisiin kokemuksiin, joka vahvistaa uskomukset oikeiksi. Vastaväitteeksi esitetään, miten vastaavuus tähtien asennon ja ihmisten persoonallisuuden välillä olisi voitu muinaisina aikoina havaita, kun luotettavien päätelmien tekeminen edellyttää hyvin monien astrologisten tekijöiden huomioon ottamista, ja jotkin päätelmät voivat kumota toisensa. Oli miten oli, tämäkin vastaväittely pelkästään varmistaa, ettei Astrologiaa unohdeta niin helposti.
Horoskooppi Skorpioni
23.10.-21.11.
Syksy tulee, ja sitä mukaa pimenee mielesikin, ellet tartu toimeen nyt. Tee jotain, mitä olet halunnut kokeilla jo pitkään. Mars ja Saturnus tähtikuviossasi takaavat hyvät tulokset yksilöllisen kehityksen ja uran saralla.
Jousimies
Oinas
Kauris
22.12.-19.1.
21.3.-19.4.
Elämäsi saattaa tuntua hieman yksinäiseltä. Ympärilläsi olevat ihmiset saavuttavat hienoja asioita, kun taas itse tunnet jämähtäneesi enemmän tai vähemmän paikoilleen. Keskity vahvuuksiisi ja puske eteenpäin~ huomaat ennen pitkää eteneväsi juuri oikeaan suuntaan. Ole ylpeä pienistäkin suoristuksistasi ja koita myös iloita ympärilläsi olevien ihmisten saavutuksista.
Härkä
20.4.-20.5.
Olet joutunut näkemään läheistesi kokevan hyvin rankkoja aikoja. Vaikka sinulla onkin perusasiat kunnossa ja olet tyytyväinen elämääsi, et voi herkkänä ihmisenä estää ympäristöäsi vaikuttamasta sinuun syvästi. Näytä kovia kokeneille läheisillesi että olet heidän tukenaan. Näiden ihmisten kanssa vietetty aika tulee antamaan sinulle ja läheisillesi hyvin paljon.
Kaksonen
Muutoksen tuulet alkavat puhaltaa, kun joudut pois mukavuusalueeltasi. Ole siis varovainen, kun huomaat rivien rakoilevan. Älä anna materiaalisen hyödyn viedä itseäsi, vaan keskity vahvana pysymiseen. Läheisesi kyllä tukevat sinua, jos uskallat pyytää apua sitä tarvitessasi.
19.2.-20.3.
Elämässäsi tapahtuu tällä hetkellä paljon uusia ja jännittäviä asioita. Tämä tulee jatkumaan jonkin aikaa joten on syytä totutella kiireiseen elämäntyyliin. Joudut mahdollisesti tanssimaan suurimmaksi osaksi muiden pillin mukaan ja oma aika voi jäädä hyvinkin vähälle. Koita siis keskittyä hetkeen ja ota myös aikaa itsellesi-sillä on suuri vaikutus yleiseen jaksamiseesi.
21.5.-21.6.
Olet hiljattain ottanut harppauksen ulos mukavuusalueeltasi. Se on rohkeaa ja vaatii mukavuudenhaluisena ihmisenä sinulta paljon. Luulet täten hoitaneesi vaikeimmat asiat alta pois, mutta niin ei suinkaan ole! Älä anna otteen lipsua äläkä ota mitään itsestäänselvyytenä, sillä nyt vaaditaan keskittymiskykyä ja tarkaavaisuutta, tai tyrit kaiken hiljattain saavuttamasi.
Rapu
22.6.-22.7.
Kuun alun tunnelma on vaarallinen, ja parhaiten päivistä selviää sisäiseen voimaan luottaen. Nyt noustaan hurjaa vauhtia joko menestyksen huipulle tai syvyyksien syövereihin. Kukaan ei voi pysäyttää sinua, et edes sinä itse. Jos pysyt totuuden tiellä, et tunne olevasi vaarassa, vaan voit nauttia vapaasta vauhdista.
Leijona
23.7.-22.8.
Erilaiset haasteet kuvaavat hyvin tämän kuun juonta. Juokse, kun tunnet olevasi uhattuna. Tässä kuussa kysymykset, lupaukset ja tuska jäävät myöhemmäksi, vaikket malttaisi odottaa. Älä kanna turhan raskasta taakkaa muiden puolesta.
Neitsyt
23.8.-22.9.
Jupiter haastaa aran Neitsyen. Voit joko piiloutua tai kehittää itsestäsi uuden, rohkean puolen. Lisäksi armotonta tunnelmaa luo Uranuksen ja Venuksen kolmio. Älä anna planeettojen kulun viedä itseäsi mukaasi, vaan keskity inhimmillisiin asioihin.
Vaaka
23.9.-22.10.
Elät epävarmoja aikoja tässä kuussa. Tulet saamaan yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat täynnä kateutta, ja joudut kysenalaistamaan havaintojesi meren. Mieti tarkasti, haluatko mielummin luottaa vaistoosi vai järkeesi, jottet vaipuisi liian itseriittoisaksi.
22.11.-21.12.
Tunnetko biologisen kellon tikittävän? Se on Mars tähtikuviossasi kertomassa, että nyt on aika ryhtyä ihmissuhteeseen ja jakaa kylmenevät syysillat jonkun tärkeän kanssa. Jos et ole seurustelevaa tyyppiä, jaa rakkauttasi kaikkien kanssa, ihmiset ovat varmasti kiitollisia.
Vesimies
20.1.-18.2.
Tähän aikaan vuodesta olet selvästi turvallisilla vesillä. Taivaankappaleet muodostavat suojelevan piirin tähtikuviosi ympärille. Kehitä intohimosi kohdetta, kun tunnet olevasi tasapainossa. Työsi saattaa johtaa uusille, tuntemattomille poluille, mutta älä katso taaksesi. Kehitys on vain hyvästä, ja tulet kiittämään itseäsi myöhemmin.
Sofa, Maria, Eddie, Mona, Unna