Kotikirkko 1/2022

KEV

ÄÄN

TAP A

HTU

MAT

S. 2 0

–23

1 | 2022

HÄMEENLINNA 16.3.2022

AJANKOHTAINEN

LUKUPAKETTI

HPK:n Markus Nenonen

Pysähdy ja lue rauhassa.

KAPTEENI JOHTAA ESIMERKILLÄ

SEURAKUNTA ON KUIN HYVÄ KAVERI

PAIKALLA KUN TARVITAAN, MUTTA MYÖS SILLOIN, KUN ET EDES HUOMAA

VAELTAVA JUMALANPALVELUS KORONA-AJAN KIITETTY INNOVAATIO

PÄÄSIÄINEN KUKA NÄKI JA MITÄ?

Diakonia 150 vuotta JUHLAVUOSI ON ALKANUT HÄMEENLINNASSA

2 Pääkirjoitus JOTTA VOISIMME NÄHDÄ TOISEMME Tärkeintä on ihminen ja ihmisen elämä. Näin ajattelen pappina. Haluan kohdata hämeenlinnalaisia ihmisiä ja kulkea palan matkaa heidän kanssaan.

Hienoa, jos voin jotenkin auttaa, olla hetkisen läsnä ja kuulla kuulumisia, iloja ja suruja. Haluan tuoda toivoa ja Jumalan rakkautta kohtaamani ihmisen elämään. Tai ainakin rukoilla pyhän kosketusta – jos kohtaamani ihminen sitä toivoo.

Seurakunta haluaa nähdä ja kuulla ihmisiä, heidän omista lähtökohdistaan käsin. Aina meillä ei ole valmiita vastauksia elämän kiperiin kysymyksiin, mutta ainakin voimme pohtia kysymyksiä yhdessä.

Jotta voisimme nähdä toisemme! Tämä ajatus avaa useita näköaloja tähän päivään Hämeenlinnassa.

Voimme kysyä, mitä tarvitsee tapahtua, jotta voimme nähdä toisemme. Mitä tarvitaan toisen ihmisen näkemiseen ja huomioonottamiseen? Ainakin aitoa tahtoa, aikaa, ymmärrystä, joustavuutta. Ja tarvitaan ihmisiä, joille tämä kaikki on tärkeää.

Seurakunta on yhteisö, joka koostuu erilaisista ihmisistä. Tämä on suuri rikkaus. Seurakuntana emme halua toimia vain omissa piireissämme vaan hakea ennakkoluulottomasti yhteyksiä ihmisiin, toimijoihin ja yhteisöihin. Hämeenlinnan me-henki on jotain, jonka eteen haluamme tehdä työtä. Kun juttelemme, teemme, suunnittelemme ja haaveilemme yhdessä, voimme saavuttaa jotakin hyvää. Jotakin sellaista, jota ei vain pienessä piirissä voi saada aikaan.

Mitä tuo hyvä sitten voisi olla? Se on inhimillinen ja hyväksyvä yhteisö, joka pyrkii eteen päin ja kantaa huolta toisista ihmisistä. Seurakuntana muistutamme myös Pyhästä. Kerromme Jumalasta, joka ei jätä ihmistä oman onnensa nojaan, vaan on läsnä.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on osa Hämeenlinnan verkostoja. Meille on suuri ilo tehdä yhteistyötä monenlaisten toimijoiden kanssa. Haluamme oppia toisilta ja olla tukemassa muiden toimijoiden työtä yhteiseksi hyväksi. Verkostoituminen saa parhaimmillaan poikkeamaan totutusta ja näkemään uudenlaisia maisemia. Uuden näkeminen on niin yksittäiselle ihmiselle kuin koko yhteisölle kovin terveellistä. ”Jumala, Sinä luot uusia teitä kuljettavaksemme, polkuja, joita emme osanneet odottaa.”

Katariina Sorsa, kehityskappalainen

Kirkko

KESKELLÄ KAUPUNKIA – yhdistäjä, tukipilari ja yhteistyökumppani Hämeenlinnassa Teksti Anu Iso-Kokkila-Vähänen

K

irkko keskellä kaupunkia on mahdollisuus ja asia, josta kannattaa pitää kiinni, kertoo kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.

– Kyse on myös yhteistyön ja yhteispelin asenteesta, jota kannattaa edistää.

Seurakunta on Hämeenlinnan kaupungille tärkeä ja pitkäaikainen yhteistyökumppani.

Parviaisen mielestä yhteistyötä kannattaa miettiä esimerkiksi osallisuuden ja tapahtumien näkökulmista.

– Lisäksi kirkon tekemä arvokas yhteiskunnallinen työ, kuten diakonia, psykososiaalinen ja sosiaalinen tuki sekä ihmisten kannatteleminen, on kaupungille paitsi tärkeää, myös välttämätöntä, hän kertoo.

Nyt esimerkiksi yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset ovat nousseet keskusteluun. Nämä ovat asioi-

Kirkossa ja torilla kohdataan ihmisiä, ollaan ihmisiä ihmisille. ta, joihin kannattaa puuttua mahdollisuuksien mukaan yhdessä.

Arvot kohtaavat kirkossa ja torilla

Kaupunkiyhdistyksen Sari Hagemeier alleviivaa kirkon ja torin merkitystä hämeenlinnalaisten arjessa.

– Kaikkien kaupunkien kirkkojen olisi hyvä olla keskellä kaupunkia, kirkko on keskustan tukijalka. Epävarmoina aikoina sekä kirkon että torin merkitys korostuu. Tapahtuu mitä tapahtuu, kirkko ja tori ovat ja pysyvät, vaikka ne olisivat tyhjillään.

YHTEISESSÄ KASVATUSTYÖSSÄ

PÄÄSIÄISEN SILMINNÄKIJÄT

Seurakunta toimii koulun kumppanina.

Tutustu seurakunnan ja koulujen yhteistyöhön, sivut 4–5.

muistelevat, mitä silloin tapahtui.

Matkaa parin vuosituhannen taakse sivuilla 6–8.

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

Se, että kirkko ja tori ovat keskellä kaupunkia, on Hagemeierin mukaan tärkeää sekä henkisesti että fyysisesti. Sekä kirkossa että torilla kohdataan ihmisiä, ollaan ihmisiä ihmisille.

Torin ja kirkon ovet ovat avoinna kaikille. Sekä kirkko että tori ovat tasa-arvoisia ja tasapuolisia tiloja.

– Kirkon ovi voi joskus olla raskas avata. Kun tapahtuma on torilla, ohikulkijan voi olla helpompi tulla ja liittyä mukaan, kevyempi osallistua, Hagemeier kertoo.

– Jos esimerkiksi jumalanpalvelus on torilla, voit jäädä vain hetkeksi. Ja jos aihe ei puhuttele, on sallittua jatkaa matkaa.

Hagemeier korostaa myös seurakunnan merkitystä tapahtumissa kuten kaupungin joulunavajaisissa.

– Tori ja kävelykatu ovat paikkoja, joissa seurakunta voisi toimia vieläkin näkyvämmin.

3 Mitä seurakunta merkitsee sinulle? Miten seurakunta voisi olla entistä paremmin mukana arjessasi?

Yhdessä, yrittäjien tukena Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on ollut Hämeen Uusyrityskeskuksen jäsen sen perustamisesta lähtien. Jäsenyys tarkoittaa, että seurakunta on mukana mahdollistamassa noin 130–150:n yrityksen perustamista vuosittain. Jäsenyydellään seurakunta on siis vahvasti mukana kaupungin ja seutukunnan yritteliäisyyden edistämisessä ja elinvoimatyössä.

– Voimme edelleen tiivistää yhteistyötä. Näen, että seurakunta tuo hengellistä ja kestävää arvopohjaa niin meidän toimijoiden kuin yrityksen perustajien arkiseen työhön, kertoo Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Marko Ahtiainen.

– Tästä saimme esimakua meidän asiantuntijoiden joulupuurotilaisuudessa, kun kirkkoherra Kimmo Reinikainen

avasi tilaisuuden puheenvuorolla, joka muistutti meitä joulun sanomasta ja antamisen arvopohjasta. Samaan arvopohjaan perustuu itseasiassa yrittäjyys ylipäänsä. Yrittäjän pitää antaa asiakkaalle enemmän arvonlisää, jotta liiketoiminta on mahdollista.

Parhaimmillaan yrittäjyys on huolehtimista asiakkaiden tarpeista.

– Näen, että kirkon läsnäolo yrittäjien ja meidän yritystoiminnan kehittäjien arjessa muistuttaa arvojen ja antamisen lahjasta. Kuten kirkon tehtävä on palvella, myös yritysneuvonta on palvelutehtävä.

Työssämme on siis paljon yhtymäkohtia.

Kirkko keskellä kaupunkia sisältää myös ajatuksen siitä, että seurakunta ja sen sanoma ovat kiinteä osa meidän kaikkien arkea.

– Fyysinen kynnys on madaltunut ja sitä kautta hengellinen yhteys ihmisten ja seurakunnan välillä lisääntynyt, Ahtiainen kuvailee.

– Konkreettisena apuna näen myös tilanteet, joissa yrittäjä ajautuu syystä tai toisesta ahdinkoon. Keskustelu seurankunnan työntekijöiden kanssa voivat tuoda perspektiiviä ylitsepääsemättömältä tuntuviin tilanteisiin.

–Seurakunta tarjoaa meille toimijoille ja yrittäjille mahdollisuuden hiljentymiseen ja arvokkaaseen pysähtymiseen yhteisen arvopohjan äärellä.

Kannustan yrittäjiä mukaan seurakuntaan ja toivon, että seurakunta jatkaa edelleen jalkautumista yritysten arkeen, kertoo Marko Ahtiainen.

–Tämä yhteys tuo meille arvokasta henkistä ja hengellistä pääomaa, josta ammentaa omaan työhömme.

Suurimman merkityksen näen elämänkaari-juhlien kautta; ristiäiset, rippijuhlat, häät ja hautajaiset.

Valitettavasti tämän pandemian aikana emme näitä tärkeitä hetkiä voineet viettää normaaliin tapaan ja tämä on suoraan näkynyt myös Kaupunkikeskustan elämässä; torilla, kivijalkaputiikeissa, kauppakeskuksissa, kahviloissa, ravintoloissa ja hotelleissa. Seurakunta on onneksi kantanut aina kortensa kekoon keskustan elävöittämiseksi.

Seurakunnalla on suuret korvat. Nuo korvat ovat juuri nyt tarpeen nuorille ja yrittäjille, joita korona-aika on koetellut rankasti. Nuorten ja yrittäjien mielenterveysongelmista on puhuttu liian vähän.

“Ps. Suosikki elokuvani on neljät häät ja yhdet hautajaiset”

Miikka J. Anttila tuottaja, esiintyjä ja markkinoinnin muskettisoturi

Minulle seurakunta edustaa henkistä turvaa, lohtua ja yhteisöllisyyttä.

Moni varmasti ajattelee, että seurakunnan tehtävä on hoitaa niin sanotut perusrutiinit, joista kuoleman kohtaaminen on ehkä inhimillisestä näkökulmasta tärkein. Nuorisotyön ja diakoniatyön merkitys on tärkeä kaupungissamme ja niihin olisi hyvä panostaa jatkossakin.

Lisäksi seurakunta voisi jalkautua joidenkin yritysten tiloihin kohdatakseen ihmisiä. Toki tämä täytyy tietysti sopia yritysten kanssa tapauskohtaisesti.

Karoliina Franck yrittäjä, kahvila Villa Marenki

Sari Hagemeier, Marko Ahtiainen, Kimmo Reinikainen ja Olli-Poika Parviainen.

KAPTEENI johtaa kohti yhteistä tavoitetta.

Lue Markus Nenosen haastattelu, sivut 10–11.

KORU VOI KARKOTTAA KUULOLAITEHÄPEÄN. Jenni Ahtiainen keksi korun, joka on enemmän kuin koriste.

Lisää keksinnöstä, sivu 24.

Seurakunta tekee hyvää työtä nuorison parissa ja ennalta ehkäisee heidän syrjäytymistä. Seurakunta myös viestittää hyvin tapahtumistaan, joihin kaikkien on helppo osallistua. Paikallisten yrittäjien kanssa tapahtumien järjestämistä voisi tehdä enenmmän. Voisimme esimerkiksi koota yhdessä voimat ja järjestää elämyksiä seurakuntalaisille .

Seurakunta oli joitakin vuosia sitten mukana monessa elinvoimahankkeessa, joihin ihmiset osallistuivat sankoin joukoin. Toivon, että saamme kokea jotakin samanlaista myös tulevaisuudessa.

Joka aamu kun avaan kukkakaupan ovet, niin katson uljasta Hämeenlinnan kirkkoa, ihaillen sen tyyneyttä, uljasta ryhtiä ja jykevyyttä. Sen helmassa meidän kaikkien on hyvä olla

Annemari Kuvaja yrittäjä, Kaisan Kukka

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

4

SEURAKUNTA ON KUIN

hyvä kaveri Vuorentaan koulun vs. rehtori Esa Kähäri ja nuorisotyönohjaaja Ninnu Hurme toteavat, että seurakunnan ja koulun yhteistyö toimii.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on Hämeenlinnan koulujen kumppani.

Kumppanuuden peruspilareita ovat luottamus, ammattitaito ja yhteinen halu toimia lasten ja nuorten parhaaksi.

1. YLEISSIVISTÄVÄ OPETUS

2. KRIISITYÖ

• •

• •

opetussuunnitelman mukaista opetusta seurakunnan työntekijä on katsomuskasvatuksen asiantuntijan roolissa

apua yllättävässä tilanteessa koulun ehdoilla ja kuunnellen

Surukori toimii kättä pidempänä kriisitilanteissa Seurakunta on osa Suomen historiaa Mitä haudat ja hautausmaa kertovat Suomen historiasta?

Kysymykseen etsitään vastauksia Kirkonkulman koulun 3.–4.-luokkalaisten valinnaisen historian kurssilla. ”Seikkailuja menneisyydestä” -kurssin on kehittänyt opettaja Kristiina Kalliokoski.

Kurssin aikana tutustutaan dinosauruksiin ja rakennetaan unisieppareita. Retki Vanajan kirkolle, jonka ympäristöön tiivistyy koko Suomen historia, on olennainen osa kurssia.

Kalliokoski kertoo, että vierailun aikana pohditaan, mitä olivat kuppikivet, mitä tapahtui nälkävuosien aikana, miksi köyhät haudattiin joukkohautoihin ja rikkaat kirkon lattian alle, millaisesta ajasta kertoo suojeluskuntalaisten muistomerkki ja miksi hautausmaalla on sankarihautoja.

–Eniten oppilaita kiinnostaa usein kirkon asehuone ja Suomen sotahistoria. Toki evästaukokin on odotettu osa vierailua, Kalliokoski nauraa.

Vierailun aikana lapset saavat kysellä ja hahmottaa omaa paikkaansa osana paikallista historiaa.

– Historiaan liittyvät asiat jäävät paremmin mieleen, kun ne näkee ja kokee, summaa Kalliokoski.

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

Nuorisotyönohjaaja Ninnu Hurme ei muista, että olisi itse turvautunut surukoriin. Surukorin ajatuksena kuitenkin on, että kun koululta tulee soitto, seurakunta on valmis.

– Kriisitilanteet tapahtuvat usein odottamatta. Silloin on hyvä olla takataskussa jotakin kättä pidempää.

Surukorista löytyy esimerkiksi valokuvakehys, valkoinen pöytäliina ja kynttilä. Esineiden avulla voidaan rakentaa muistopöytä.

Korissa on myös materiaalia suruhartauteen. Opettajat voivat järjestää hartauden itse tai pyytää avuksi seurakunnan työntekijän.

Hurme muistuttaa, että kun suru kohtaa koulua, tärkeintä on olla paikalla ja kuunnella sekä opettajia että oppilaita.

– Surukorissa on mukana myös niin sanotut tunnenaamat.

Naamojen avulla voidaan käsitellä surua pientenkin lasten kanssa, Hurme kertoo.

5

Seurakunta on kuin hyvä kaveri: paikalla silloin kun tarvitaan, mutta myös silloin, kun ei edes huomaa tarvitsevansa kaveria. Kaveri myös tuuppii eteenpäin, kun tilanteet tuntuvat vaikeilta.

Teksti Auli Saarsalmi-Paalasmaa Kuva Marika Ijäs

N

äin kuvailee Vuorentaan koulun vs. rehtori Esa Kähäri seurakunnan ja koulun yhteistyötä.

Kähäri tietää mistä puhuu.

Hän on työskennellyt jo vuosia Vuorentaan koulussa, jossa opiskelee ja työskentelee noin 160 lasta ja aikuista.

Kähäri korostaa, että myös Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on osa Vuorentaan koulun yhteisöä.

Jokaiselle koululle on nimetty oma koulukummi.

Kun työntekijä tulee tutuksi, opettajien on helppo pyytää apua arjen haasteisiin.

– Seurakunnan työntekijät eivät ole koulussamme vierai-

lijoita vaan täysivaltaisia aikuisia. He toimivat kanssamme lasten tukena.

Seurakunnan nuorisotyönohjaaja ja Vuorentaan koulun koulukummi Ninnu Hurme vahvistaa, että seurakunnan ja koulun yhteistyö toimii.

– Vuorentaan koulussa on tervetullut olo. Olemme samalla aaltopituudella.

Koulukirkkoja, ryhmäytystä ja melontaa

Seurakunta tekee yhteistyötä kaikkien Hämeenlinnan koulujen kanssa. Yhteistyöhön kuuluu uskonnollisia tilaisuuksia kuten joulu- ja pääsiäiskirkkoja, yleissivistävää opetusta, kouluyhteisöä tukevaa työtä kuten leiripäiviä ja kriisityötä. Jokaisen koulun kanssa sovitaan sopivista yhteistyömuodoista.

– Koitamme vastata koulujen tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Seurakuntana haluamme toimia siellä missä ihmiset ovat, Hurme tiivistää.

Yhteistyötä tehdään monipuolisesti myös Vuorentaan koulussa. Huippuhetkiä ovat Kähärin mukaan melontaretket Syöksynsuulle.

– Parasta leiripäivissä on se, että niiden aikana voi vain olla, eikä kenenkään tarvitse suorittaa, Kähäri korostaa.

Hurme kertoo, että leiripäivien tarkoituksena on myös tarjoilla oppilaille kokemuksia yhteisöllisyydestä ja siitä, että jokainen on hyväksytty ja arvokas.

Vuorentaan koulussa on oppilaita monenlaisista taustoista.

Kähärin mukaan onkin tärkeää, että seurakunta järjestää ohjelmaa kaikille. Jokaista oppilasta kohdellaan tasa-arvoisesti.

– Seurakunta toimii erilaisten elämänkatsomusten kohdalla hienotunteisesti ja kunnioittavasti.

Seurakunnan toiminnasta koulussa myös keskustellaan vanhempien kanssa avoimesti. Seurakunnan järjestämät uskonnolliset tilaisuudet herättä-

vät joskus kysymyksiä.

– Esimerkiksi koulukirkkoja varten järjestämme aina korvaavaa ohjelmaa, Kähäri kertoo.

Kohtaamisen ammattilaisia

Hurme määrittelee, että seurakunnan ja koulun yhteistyö on luonteeltaan kumppanuutta.

Kumppanuus tarkoittaa sitä, että seurakunta toimii koulun tukena yhteisessä kasvatustehtävässä.

Kähäri pohtii, että kumppanuuden avaimia ovat luottamus ja seurakunnan työntekijöiden rautainen ammattitaito.

– Seurakunnan työntekijät ovat ”kohtaamisen ammattilaisia”, Kähäri tiivistää.

Toisaalta seurakunnan työntekijöillä on ammattitaitoa myös konkreettisissa asioissa.

Kähäri kehuu, että kun seurakunta järjestää ohjelmaa, paketti on kasassa.

– Kun koitin mennä melontapäivänä mukaan ohjeistamaan melomisessa, minulta

tiedusteltiin ystävällisen päättäväisesti soveltuvaa koulutusta. Pysyinkin sitten loppupäivän kiltisti sivummalla, Kähäri nauraa.

Yhteistyön kannalta on tärkeää, että seurakunnan työntekijät ovat tuttuja. Hurme kertoo, että jokaiselle koululle on nimetty oma koulukummi. Kun työntekijä tulee tutuksi, opettajien on helppo pyytää apua arjen haasteisiin.

Kähärin mukaan pitkä kumppanuus tarkoittaa myös sitä, että seurakunnassa ymmärretään koulun arkea ja vuodenkiertoa. Siten asioista voidaan sopia helposti ja joustavasti.

– Puhelinyhteydet ovat kunnossa puolin ja toisin, Kähäri toteaa.

Ennen kaikkea lapsille on tärkeää, että koulussa on mukana tuttu aikuinen.

– Moni tulee muuallakin moikkailemaan ja kertoo, että ollaan törmätty koulussa, Hurme kertoo.

3. KASVUN JA HYVINVOINNIN TUKI

4. USKONNOLLISET TILAISUUDET

• •

•

ennaltaehkäisevää oppilashuoltoa tai työhyvinvointia yhteisölähtöistä, katsomusten kirjoa kunnioittaen

•

uskonnon harjoittamista positiivisen uskonnonvapauden hengessä huoltajat päättävät osallistumisesta

Seiskaluokkalaiset mukaan koulun porukkaan Päivänavaus toimii korona-aikana digitaalisesti – Seiskaluokkalaisten ryhmäytys on perinne, joka on tullut jäädäkseen, kertoo Nummen yläkoulun opettaja Anne Lahtinen.

Seiskaluokkalaisten ryhmäytys järjestetään joka syksy koulun, seurakunnan ja kaupungin yhteistyönä. Ohjelmassa on esimerkiksi älytehtäviä ja ”suon” ylitystä lautojen avulla. Tavoitteena on kiinnittää uudet seiskaluokkalaiset koulun porukkaan.

Lahtinen korostaa, että päivien järjestelyistä suuri vastuu kuuluu tukioppilaille eli ”tukareille”. Tukarit koulutetaan tehtäväänsä koulussa. Seiskapäivän ohjelman toteuttamiseen tukarit saavat valmennusta myös seurakunnan ja kaupungin nuorisotyönohjaajilta.

– Tukarit saavat mahdollisuuden ottaa vastuuta ja he pääsevät tutustumaan omaan luokkaansa. Seiskaluokkien ryhmäytys on heillekin vuoden kohokohtia.

Ryhmäytyspäivä on tärkeä myös opettajille.

– Vastuu oppilaista on toki meillä opettajilla, mutta kun seurakunta ja kaupunki järjestävät ohjelman tukareiden kanssa, opettajat saavat mahdollisuuden opetella nimiä, tutustua oppilaisiin ja tutkia ryhmädynamiikkaa, Lahtinen kertoo.

– Päivänavauksen tarkoitus on herätellä ajatuksia. Päivänavaus on myös kiva tapa koota koulu yhteiseen hetkeen – yhteisiä hetkiä kun ei kiireisessä arjessa ole liikaa.

Näin tiivistää perinteisen toimintamuodon idean seurakunnan nuorisotyönohjaaja Soila Pollari.

Päivänavauksilla on suomalaisissa kouluissa pitkä perinne.

Päivänavaukset herättävät mielikuvia virsilaulusta jumppasalissa ja opettajan johtamasta hartaasta rukouksesta.

Pollari nauraa, että nykyisin päivänavaukset ovat vähän erilaisia.

– Toteutustavat vaihtelevat salipäivänavauksista keskusradioon. Nyt korona-aikana olemme pitäneet päivänavauksia ulkona ja kuvanneet videopäivänavauksia. Videoilla seikkailevat esimerkiksi Kuningas Tollo ja omenamato.

Päivänavauksia pidetään useassa hämeenlinnalaisessa koulussa. Päivänavaukset ovat uskonnollisia, mutta niissä käsitellään myös yleisempiä, esimerkiksi ystävyyteen tai luontoon liittyviä teemoja.

Pollarin mukaan parhaita päivänavauksia ovat ne, jotka tehdään yhdessä oppilaiden kanssa.

–Muutama vuosi sitten teimme Hämeenlinnan yhteiskoulun 6-luokkalaisten kanssa näytelmän pääsiäisen tapahtumista. Joskus taas oppilaat ovat valmistelleet päivänavaukseen laulun, joka on esitetty koko koululle.

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

6 Teksti Milla Korkalainen Kuvitus Minni Korkalainen

Me näimme ja koimme tärkeimmän pääsiäisen Moi! Mä olen Junia. Oon kahdeksan vuotta ja juutalainen. Oon asunut täällä Jerusalemissa koko elämäni.

Pääsiäinen

Ä

iti ja isä ovat kertoneet, että me juutalaiset ollaan odotettu jo kauan Pelastajaa.

Pelastajaa me tarvitaankin, koska roomalaiset on hallinneet meitä, ja ne ei oo mitään kivaa porukkaa. Elämä on ollu aika vaikeaa.

Oon mun perheen kanssa lukenut kirjoituksia ja niissä Jumala lupaa meille kuninkaan, joka tuo rauhan ja pelastuksen. Se kuulostaa ihanalta ja ihmeelliseltä.

Ihmeellistä on myös, että profeetta Sakariaan kirjassa kerrotaan, että kun se kuningas tulee, niin se ratsastaa

Rakas taivaan Isä, kiitos kun saan lähestyä sinua juuri sellaisena kuin olen.

Herra, en tiedä mitä minun pitäisi sinulta pyytää.

Tiedän vain, että tarvitsen sinua ja sinä yksin tiedät, mitä minä tarvitsen, sillä sinä tunnet minut paremmin kuin minä itse, kaikki salatuimmat puolenikin.

Isä, anna minulle sitä, mitä en arvaa pyytääkään. Suojele ja varjele minua.

Opeta minut rukoilemaan ja rukoile sinä itse minussa.

–22

. #Matt. 21

rusalemiin

ti Je esus ratsas Näin, kun Je

aasin varsalla. Mun mielestä se on tosi erikoista, että kuningas tulee aasilla.

Mutta arvatkaa mitä, nyt täällä Jerusalemissa on tapahtunut viime päivinä outoja juttuja. Mies, jota sanotaan Jeesus Nasaretilaiseksi, tosiaan ratsasti aasin varsalla Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Mä näin sen. Se oli hienoa mutta kummallista, että tosiaan kävi niin kuin olin lukenut!

Porukkaa oli paljon liikkeellä ja kaikki oli tosi innoissaan. Me heitettiin vaatteita sen aasinvarsan eteen, heilutettiin palmunoksia ja huudettiin Hoosianna! Se tarkoittaa Herra auta, Herra pelasta!

Jotenkin musta tuntuu, että Jeesus on se kuningas, jota me ollaan odotettu. .

Aamen

Pääsiäinen

Hei! Minä olen Juudas, Juudas Iskariot.

Yksi Jeesus Nasaretilaisen opetuslapsista.

O

len kulkenut hänen mukanaan jo tovin.

Pääsiäisjuhla oli tulossa, joten torstai-iltana Jeesus ja me, hänen oppilaansa, kokoonnuimme syömään yhdessä. Aterialla Jeesus nousi pöydästä ja pesi itse meidän jalat. Se oli erikoista. Yleensä palvelija tai perheen nuorimmat pesevät vieraiden jalat vedellä. Ja nyt arvokkain vieras pesee muiden jalat! Jeesus sanoi antavansa näin esimerkin meille siitä, että meidänkin tulisi palvella toinen toistaan. Jeesus sanoi vielä, että emme kaikki ole puhtaita.

Ihmettelin, miten hän tiesi? Olin tosi varovainen, kun menin ylipappien luo ja kysyin paljonko he maksaisivat Jeesuksesta. Minulle luvattiin kolmekymmentä hopearahaa.

En kuitenkaan sanonut mitään.

Jeesus sanoi sitten yllättäen, että tämä olisi meidän viimeinen ateria yhdessä. Katselimme toisiamme hämmentyneinä.

Silloin Jeesus otti leivän, siunasi sen ja antoi sen meille ja sanoi: ”Ottakaa, tämä on minun ruumiini.”

Sitten Jeesus otti viinimaljan, kiitti ja sanoi ”Tämä on minun vereni.” Ja antoi meidän juoda. Hän käski syödä leipää ja juoda viiniä hänen muistokseen.

Jeesus vielä jatkoi syödessämme, että joku kavaltaisi hänet ja selvensi, että se on se, jolle annan tämän leivänpalan. Sitten Jeesus kastoi palan viiniin ja antoi sen… minulle ja sanoi: ”Mitä aiot, tee se pian!” Luulen, että muut eivät ymmärtäneet sitä, mutta minä ymmärsin. Syötyäni leivän lähdin ulos. Silloin oli jo pimeä yö, ja sydämenikin tuntui pilkkopimeältä.

Rakas Jumala, voisinpa jättää tyhmyydet taakseni ja aloittaa alusta.

Puhtaalta pöydältä uusin mielin, pyyhkiä pois pahat sanat, väärät ajatukset, huonot valinnat ja teot.

Itse en siihen kuitenkaan kykene, mutta anna sinä, Jumala, minulle uusi mahdollisuus.

Uusi alku. Vaikka joka päivä. Uudista minut.

Jos välillä unohdan sinut, älä sinä unohda minua.

Aamen.

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

Pääsiäisate rialla Hän ti esi, mitä olin

tehnyt. #M att. 26–28

7 Shalom! Rauha teille. Minä olen Jeesus, Jumalan Poika ja olen saapunut Jerusalemiin aivan tietystä syystä. Aterian jälkeen tulin oppilaideni kanssa tänne Getsemanen puutarhaan.

Pääsiäinen

M

inua alkoi ahdistaa toden teolla. Pyysin oppilaitani odottamaan minua ja valvomaan kanssani. Menin vähän kauemmaksi. Inhimillinen pelko valtasi minut niin, että nojasin puutarhan kivimuuriin, itkin ja rukoilin Isää, että minun ei tarvitsisi kärsiä. Ymmärsin kuitenkin, että minun on tehtävä niin kuin Jumala tahtoo.

Kun menin takaisin, oppilaani nukkuivat. Ihmettelin ääneen, miten he eivät jaksaneet edes vähää aikaa valvoa minun kanssani. Opetin heille, miten tärkeää on elämässä pysyä hereillä, valppaana, ja rukoilla. Menin taas vähän kauemmaksi heistä ja rukoilin Isääni.

Jälleen palatessani he nukkuivat. Jätin heidät siihen, menin taas kauemmaksi ja rukoilin kolmannen kerran samalla tavalla. Sitten kerroin, että meidän pitää lähteä, olihan kavaltajani jo lähellä.

Isäni tahto toteutui pian minun kauttani, sillä vielä kun puhuin, tuli Juudas ja hänen kanssaan miekoin ja seipäin aseistautunut suuri miesjoukko, jonka ylipapit ja kansan vanhimmat olivat lähettäneet.

Pyhä Jumala, Isä, elämässä on niin paljon myrskyjä ja kareja, joita on vaikea väistää, moni asia ahdistaa ja pelottaa.

Elämässä väsyy, nukahtaa ja unohtaa.

Kiitos, että Poikasi kärsimyksen ja ylösnousemuksen kautta olet palauttanut yhteyden, joka kerran syntiinlankeemuksessa katkesi.

Kiitos, että voin luottaa Sinun rakkauteesi ja armoosi, heittäytyä Sinun ikuisten käsivarsiesi kannateltaviksi ja huokaista: Tapahtukoon Sinun tahtosi.

Getsemanessa oli tosi vaikeaa, olin aivan yksin. #Mark. 14

Aamen.

Tervehdys! Minä olen Simon, Pietari.

Jeesuksen opetuslapsi.

Pääsiäinen

J

eesus kutsui minut ensimmäisten joukossa seuraamaan itseään ja niin olen tehnyt. Nyt Jeesus on vangittu Getsemanessa, ja hänet on viety kuulusteltavaksi.

Halusin tietää, mitä Jeesukselle tapahtui, mutta en halunnut tulla nähdyksi, joten kyyristelin pihalla nuotion ääressä. Pidin päätäni painuksissa yön pimeydessä ja olin olevinani yksi monista palvelijoista, jotka lämmittelivät käsiään nuotiolla.

Minut kuitenkin huomattiin, ja ihmiset sanoivat nähneensä minut Jeesuksen seurassa. Minulta tivattiin, tunsinko minä häntä. Tietysti tunsin rakkaan opettajani, mutta en saanut sitä sanottua, koska pelkäsin. Sen sijaan vakuuttelin kolmeen kertaan, että en tuntenut, hermostuin oikein. Silloin kukko kiekui aamun sarastusta jo toisen kerran ja muistin mitä Jeesus oli minulle aiemmin sanonut: ”Ennen kuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.” Lähdin ja itkin.

Hyvä Jumala, älä anna minun epäröidä, anna luottavainen mieli ja viisas sydän, avoin sinun kutsullesi ja rohkeutta elämään tahtosi mukaisesti.

Auta, kun erehdyn, en uskalla ja epäröin, muistuta loputtomasta rakkaudestasi, ole turvanani, älä hylkää minua, vaikka hylkäisin sinut.

Aamen.

He tivasivat moneen kertaan, tunnenko Jeesuksen. #Luuk. 22

Pääsiäinen

Mut taidatte jo tuntea. Olen Barabbas, vanki ja aika kuuluisa.

M

ut oli tuomittu kuolemaan. Mutta meilläpäin maaherra aina juhlien aikana päästi vapaaksi yhden vangin, jonka väkijoukko sai valita.

Jeesus ja mä oltiin maaherran edessä ja väki huusi ja väitti, että Jeesus pilkkaa Jumalaa ja keisaria. Pilatus tiesi, että se oli höpöhöpöä. Se antoi kuitenkin väkijoukon päättää, kun halusi itse pysyä suosittuna.

23 ani. #Luuk. oli mun taki ku n o at vi a hästä, mutt Pääsin pälkä

Jeesuksen käsiin laitettiin kahleet, päähän painettiin orjantappurakruunu ja harteille kiedottiin hieno viitta, muka kuninkaan vaatteet. Se vietiin pois ristiinnaulittavaksi kuin rikollinen ja mut vapautettiin.

Olin iloinen, ettei mua tuomittu. Mutta harmittaa tosi paljon, että viaton joutui kärsimään rangaistuksen, joka olisi kuulunut mulle. Jeesus otti harteilleen mun pahat teot.

Rakas taivaan Isä, Sinä lähetit poikasi maailmaan kärsimään ja kuolemaan ihmisten tähden, minunkin vuokseni.

Se tuntuu uskomattomalta ja käsittämättömältä.

Annan minun heijastaa poikasi kirkkautta huomaamalla lähimmäiseni ja toimimalla heidän parhaaksi sinun tahtosi mukaisesti. Älä anna minun unohtaa, mitä Poikasi teki vuokseni.

Anna minulle voimia ja toivoa kulkea oma elämän tieni, sen ilot ja surut sinua seuraten.

Aamen. hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

8 Ave! Terve! Nimeni on Gaius ja palvelen Rooman armeijassa sotilaana.

Pääsiäinen

M

inut käskettiin tänne Golgatalle vartijaksi kummallisten tapahtumien johdosta. Täällä ristiinnaulittiin kaksi rosvoa ja mies nimeltä Jeesus. Ristiinnaulitseminen sinänsä on ihan tavallista meidän alueilla. Jeesus oli kuitenkin syytön.

En ole koskaan nähnyt mitään sellaista. Keskellä päivää tuli aivan pimeää. Maa alkoi järistä. Silloin ris-

tillä riippuva Jeesus huusi kovaan ääneen: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni." Ja sitten Jeesus kuoli.

Se oli pelottavaa. Olin kuullut Jeesuksen ihmeellisistä teoista, mutta en ollut uskonut niitä todeksi. Nyt ajattelin hänen todella olleen Jumalan Poika. Kuinka mitään sellaista olisi muuten voinut tapahtua?

Myöhemmin eräs Arimatiasta tullut mies, Joosef, pyysi meiltä Jeesuksen ruumista, jotta saisi haudata hänet sukunsa hautaan. Hän sai luvan ja otti Jeesuksen ristiltä ja vei pois.

Pyhä Jumala, miten niin saattoi käydä? Miten annoit sen tapahtua?

Joskus tekee mieli kysyä omassa elämässäni.

Jeesuskin sanoi kuolemansa hetkellä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

Iankaikkinen Isä, kiitos, että et hylännyt, etkä hylkää.

Poikasi risti kertoo, että syntini on annettu anteeksi.

Tie taivaaseen luoksesi on avoin. Poikasi risti on minulle toivo, hänen haavansa on lähde iankaikkiseen elämään.

tui senä tapah utta pääsiäi m a, to n o 19 äiden usk En tunne n n merkittävää. #Joh. ki ta jo la el d to

Aamen.

Rauha teille! Minä olen Maria Magdalena.

M

inulla ei ole ollut helppo elämä, enkä aina ole elänyt niin kuin oikein olisi.

Jeesus kuitenkin näki minut tekojeni takana. Sain syntini anteeksi. Olen kulkenut Jeesuksen mukana siitä asti ja näin kun hän kuoli.

Tulimme ystävien kanssa tänne Jeesuksen haudalle voitelemaan Jeesusta varhain aamulla. Näimme, että

valtava kivi, joka peitti haudan suun, oli poissa! Me menimme peloissamme katsomaan hautaa, mutta se oli tyhjä. Mietimme, kuka oli siirtänyt kiven pois ja miten hauta saattoi olla tyhjä.

Sitten vielä ilmiselvä enkeli pamahti paikalle ja sanoi, että Jeesus on noussut kuolleista! Ehdin miettiä, että missä hän sitten mahtaa olla, kun joku tuli taakseni ja sanoi: "Maria." Käännyin ja kaaduin hämmästyksestä maahan. Siinä seisoikin Jeesus, ihan lähelläni.

Jeesus, Herrani, elää! Olen nähnyt hänet itse!

Pääsiäinen

Elävä Jumala, lähetä enkelisi sanomaan minulle, että ei tarvitse pelätä, että kivi on vieritetty pois minunkin sydämeltäni, että kuolema minussa on voitettu, että aamu valkenee sittenkin ja kerran saan katsella sinua kasvoista kasvoihin.

Aamen.

Sain ensimmäisenä nähdä, että hauta oli tyhjä. #Joh. 20

Pääsiäinen

”Miten niin saattoi käydä?” ”Miten on mahdollista, että Jeesus, Messias, kuoli tavallisen rikollisen kuoleman?” ”Muistatatko kaiken sen ihmeellisen, sen kirkkauden ja toivon, kun ihmiset heiluttivat palmunoksia ja lauloivat Hoosiannaa?

Ja sitten hän oli kuollut?"

Oho, anteeksi, mietin ääneen.

Minä olen Ananias.

M Siitä Emmauksen reissusta tuli ikimuistoinen. #Luuk. 24

inä ja ystäväni olimme juuri puhumassa siitä, kun olimme matkalla Emmaus-nimiseen kylään. Keskustelimme kaikesta mitä pääsiäisenä oli tapahtunut Jeesukselle. Kävellessämme eteenpäin seuraamme liittyi kulkija, jota emme tunteneet.

Lähteitä, inspiraatiota: Raamattu. Koivisto, Nyman: Hiekkaa sandaaleissa. Kantala ym.: Rukousten kirja.

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

Hän tiedusteli, mistä puhuimme. Murheellisina kerroimme, mitä Jeesukselle oli tapahtunut. Että oli jo kolmas päivä siitä, kun se tapahtui, ja nyt ovat muutamat naiset meidän joukostamme saattaneet meidät kerta kaikkiaan hämmennyksiin. He olivat käyneet varhain aamulla haudalla, mutta eivät löytäneet hänen ruumistaan. Sieltä tultuaan he lisäksi kertoivat nähneensä näyn: enkeleitä, jotka sanoivat, että "Jeesus elää.”

Pyysimme vieraan syömään kanssamme. Aterioidessamme vieraamme otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi sen meille. Tajusimme, että vieraamme olikin Jeesus. Sitten hän olikin jo poissa. Lähdimme heti Jerusalemiin kertomaan toisille, että Herra on todella noussut kuolleista, hän elää!

9 Olisiko viisaan aika kuunnella? Olisiko vahvemman syytä tarjota auttavaa kättä heikommalleen? Olisiko rikkaan otettava vastuuta köyhemmästä? Jeremian kirjassa Herra kehottaa meitä olemaan kerskumatta viisaudella, voimalla ja rikkauksillamme. Nykyinen ihmiskunnan menestys rakentuu vahvoille arvoille, joissa menestyksemme nojaa vuorovaikutukseen, viisaamman kuunteluun, vahvemman tukeen ja rikkaamman auttavaan käteen.

Herran sanaan voimme turvautua. naan voimme turvautua.

Rakas

Pääsiäinen

RAAMATTUNI

Ei kerskuta, vaan käytetään vahvuuksiamme toisten hyväksi ”Näin sanoo Herra: – Älköön viisas kerskuko viisaudellaan, älköön väkevä voimillaan, älköön rikas rikkaudellaan.” Jeremia 9:22

Minni Korkalainen piirsi pääsiäisen kokijat. #kuvittaja

Minni Korkalainen kuvitti pääsiäisen

P

ääsiäisen silminnäkijöiden kuvat on piirtänyt 13-vuotias Minni Korkalainen.

– Tykkään piirtämisestä, erityisesti ihmisten piirtämisestä, Minni kertoo.

Piirtämisen ja askartelun lisäksi Minni harrastaa pianonsoittoa, laulua, partiota ja tanssia.

Pääsiäisen hahmot Minni näki mielessään ja piirsi ne omien mielikuviensa perusteella. Ainoastaan Jeesuksen kuvaamisen apuna hän käytti tutkimustietoa siitä, miltä Jeesus on ehkä voinut näyttää.

Rakas taivaan Isä, johdata meitä elämämme teillä, anna suunta ja tarkoitus.

Aina en ymmärrä, näe ja huomaa, vaikka pitäisi.

Joskus ymmärrän vasta jälkeenpäin.

Avaa sinä silmäni näkemään, elämään totuudessa.

Herätä ja voimista sitä yhteyttä, mikä on totta, mikä on sinua.

Tee minusta rauhasi välikappale.

Aamen.

I

hmisten välinen rakentava kanssakäyminen perustuu dialogiin, kuunteluun ja ymmärtämiseen.

Samaan aikaan elämme maailmassa, jossa epävarmuus on lisääntynyt sekä yksilöiden että kansakuntien välillä. Näemme tapahtumia, joissa fyysisesti vahvempi yrittää murtaa henkisesti rikkaamman.

Ihmiskunnan menestyksen taustalla on kyky oppia ja olla vuorovaikutuksessa toinen toisemme kanssa. Olemme ratkaisseet ongelmia, joiden myötä

moni elämisen muoto olisi tuhoutunut useampaan kertaan.

Mistä tämä kyky ratkaista ongelmia on saatu? Miksi yhä useammin nykyajassa tuntuu kuitenkin siltä, että olemme menettämässä otteemme ratkaista ihmiskunnan keskeisiä ongelmia? Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu paikallisesti ja valtakunnallisesti, sodat, globaalit ilmastokysymykset sekä kansakuntien väliset kriisit nostavat mieleen kysymyksen, olemmeko menettämässä otteen kehittyä ja ylipäätään selviytyä sivilisaationa.

Marko Ahtiainen toimitusjohtaja Hämeen Uusyrityskeskus

tavastila.fi

Koko perheen ostoskeidas Hämeenlinnan sydämessä!

Kauppanpaikka Tavastila | Eteläkatu 14, Hämeenlinna

AINA ILMAISTA PARKKITILAA 2 H

Asian Wok | Apteekki Tavastila | Autokoulu Lehtelä | Elämänlanka | Fenno Optiikka Näkökeskus | Hius- ja Kauneusstudio Fenix | iCare secondhand | Kultatukku | Lidl | Lääkärikeskus Aava | My Milou | Ninja | Partioaitta | Puhelinhuolto | R-Kioski | Securitas | Siro | Twebs | Viola & Max

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

10

Kapteeni Markus Nenonen

JOHTAA ESIMERKILLÄ – Urheilun ilo on säilynyt koko ikäni, ja se on jopa kasvanut. Liikunta säilyy varmasti elämäntapana myös jääkiekkouran jälkeen, sanoo HPK:n kovakutinen laitahyökkääjä ja sympaattinen kapteeni Markus Nenonen.

Teksti Janne Villa Kuva Antti Kemppainen

H

ämeenlinnan Pallokerhon seitsemäs loppuottelu Oulun Kärppiä vastaan varmisti kaudella 2018–2019 HPK:n toisen Suomen mestaruuden. Markus Nenonen, 29, teki jatkoajalla jännitysnäytelmän ratkaisumaalin.

– Maalin jälkeen tuli tyhjä ja sumea hetki. Ei siitä hirveästi muista. Yhtäkkiä kaikki ryntäsivät kohti. Iso ilo ja helpotus purkautui.

Oliko tuo laitahyökkääjän uran huippuhetki vai ensimmäinen maajoukkuemaali Kanadaa vastaan sellainen?

– Oli se uran kovin juttu. Siihen tiivistyi oman joukkueen koko kauden matka. Myös maa-

joukkuemaali oli tietysti tosi kova juttu, kun mietin kaikkea sitä vuosien työtä, minkä jälkeen olin päässyt siihen turnaukseen mukaan.

Jääkiekkoura alkoi Jämsästä, jossa nelivuotias meni luistelukouluun. Juniorijoukkueissa isä oli välillä joukkueenjohtaja. Äiti kuskasi, kannusti ja oli aktiivisesti peleissä mukana. Pikkuvelikin pelasi.

– Olen kiitollinen omille ja kaverien innokkaille vanhemmille, jotka jaksoivat kuskata ja koutsata meitä ja toimia huoltajina. Niiltä ajoilta on tosi lämpimät muistot.

Jämsässä asuvat vanhemmat käyvät yhä katsomassa pojan pelejä Hämeenlinnassa, Tam-

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

pereella ja Jyväskylässä.

– Aina siitä tulee mukava fiilis, kun he ovat katsomossa.

Kaikkien pitää skarpata

Kauden 2021–2022 alku oli niin katastrofaalisen tahmea, että HPK vaihtoi valmennusjohtonsa. Sitten päästiin taas voittoputkeen.

– Joka pelaajalle tuli stoppi: nyt pitää skarpata! Onneksi lumipallo alkoi vyöryä oikeaan suuntaan.

Markus Nenosella oli keskeinen rooli joukkueen suunnanmuutoksessa. Hän toimii toista kautta HPK:n kapteenina.

Henkinen johtaja näyttää treeneissä ja peleissä miehistölleen

Olen kiitollinen omille ja kaverien innokkaille vanhemmille, jotka jaksoivat kuskata ja koutsata meitä ja toimia huoltajina. esimerkkiä tinkimättömästä työmoraalista ja sitoutumisesta, urheilullisesta asenteesta ja hyvän joukkuehengen luomisesta.

Nenosta pidetään yleisesti erittäin myönteisenä ihmisenä, joka suhtautuu kaikkiin pelikavereihin ystävällisesti ja kannustavasti.

– En ole kapteenina se äänekkäin kaveri. Enemmän omalla tekemisellä ja arjen työllä yritän

olla esimerkki. Se on mun juttu.

– Pitää kunnioittaa kaikenlaisia persoonia. Mä olen rauhallinen, mutta porukka tarvitsee niitäkin, jotka höpöttävät koko ajan ja ovat kulmikkaampia. Ne virkistävät aina koppia, Nenonen kommentoi.

Miten kapteeniksi valitseminen vaikutti rooliin joukkueessa?

– Peleissä se vaikutti aluksi ehkä liikaakin. Kokeneem-

11 – Kannattaa nauttia joka päivä, kun saa olla hallilla, treeniporukassa ja peleissä. Tämä on hienoa aikaa elämässä. Koskaan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

MARKUS NENONEN Syntynyt 29. lokakuuta 1992, Jämsänkoskella.

Pelinumero 28. Oikea laitahyökkääjä.

Jyväskylän JYP:n, Vaasan Sportin ja Tampereen Tapparan kautta Hämeenlinnaan päätynyt Markus Nenonen on kasvanut HPK:n henkiseksi johtajaksi.

yleisön läsnäoloa, monet hyvät muistot tulivat mieleen.

Kotiyleisö on ollut mahtavasti joukkueensa takana niin voittojen kuin taannoisen tappioputken aikana.

– Mulla on fiilis, että meidän tukena oltiin ja meihin uskottiin, että peli saadaan vielä käännettyä paremmaksi. Meitä ei hylätty tai jätetty. Saamme yleisön kannustuksesta aina lisää virtaa ja buustia silloin kun kaipaamme sitä.

Myös joukkueen sisällä on yhteen hiileen puhaltamisen henki.

– Porukka on löytänyt hyvin toisensa ja sulautunut yhteen.

Kaikki tajuavat, että yhteinen päämäärä on voittaa pelejä ja mennä eteenpäin. Joukossa on erilaisia persoonia, mutta jokainen uskaltaa olla omanlaisensa.

Älä purista liikaa mailaa

mat sanoivat, että älä ala liikaa miettiä ja stressata koko joukkueen puolesta. Oma tekeminen, oman ruutunsa hoitaminen peleissä on tärkeintä. Se auttaa eniten joukkuettakin.

HPK:lla oli vaikea vaihe.

– Stressasin liikaa häviöitä ja koko hommaa. Huolehdin liikaa muista ja liian vähän itsestä. Huomasin olevani vähän pihalla peleissä ja piti petrata.

Parempi tulos tulee, kun ei liikaa murehdi.

Upea kotiyleisö tukee

Puolisonsa Markus löysi reilu yhdeksän vuotta sitten Jyväskylästä, jossa pelasi tuolloin.

Keskustan liepeillä asuva paris-

kunta on nauttinut lähes neljän vuoden ajan Hämeenlinnassa asumisesta, ja tänne he voisivat asettua peliuran jälkeenkin.

– Aulangon ja Ahveniston ulkoilumaastot ovat kovassa käytössä maastopyöräillen ja kävellen. Tykkään kovasti Hämeenlinnan kauniista luonnosta, josta pidetään hyvää huolta.

Iän myötä noita asioita osaa arvostaa koko ajan enemmän.

Kapteeni kiittää suuresti myös HPK:n upeaa kotiyleisöä, joka elää pelissä vahvasti mukana tunteella, pitää ääntä ja kannustaa.

– Se on meille pelaajille tosi tärkeä juttu! Kun koronarajoitusten jälkeen saimme taas maistaa ensimmäisessä pelissä

Joillakin jääkiekkojoukkueilla on henkinen valmentaja, eikä Markus Nenonen panisi pahakseen, vaikka sellainen oli HPK: nkin tukena. Hän suhtautuu psyykkiseen valmennukseen positiivisesti. Itseään kapteeni psyykkaa henkisesti erityisesti pelipäivinä.

– Käyn päässä läpi asioita monesti koko päivän. Lämmittelyt valmistavat omaa mieltä siihen, että peli on tulossa.

Muut asiat häviävät sitten mielestä, kun jäälle astelee.

– Koetan olla läsnä vain siinä hetkessä, etten miettisi liikaa. Vain muutama ydinasia on hyvä pitää muistissa. Muuten mieli kannattaa tyhjentää. Silloin ratkaisut tulevat vaistoilla ja takaraivosta, eikä niissä ole turhia viiveitä, jotka ajatteleminen toisi.

Tunteeko kokenut pelimies yhä jännitystä isoissa peleissä?

– Kyllä välillä jännittää normipeleissäkin. Olen pitänyt pientä jännitystä ihan hyvänä ja terveellisenä asiana. Se kertoo, että tekeminen on tärkeää.

Liika jännitys saa – kirjaimellisesti – puristamaan mailaa turhan paljon.

– Yleensä se laukeaa, kun pääsee jäälle tai viimeistään ensimmäisen vaihdon kohdalla.

Kansainvälisissä jalkapallootteluissa pelaajat tekevät jos jonkinlaisia rituaaleja ristinmerkeistä taivasta kohti kiittämiseen. Jääkiekossa ei ole samanlaista kulttuuria. Uskonto näkyy lähinnä pukukopissa risteinä joidenkin pelaajien kaulassa.

– Mailaa pyöräytän ja kopautan jossain vaiheessa kopissa ennen peliä. Se tapaa tulee vaan aina ajattelematta.

On tämä kyllä hienoa aikaa.

On mahtavaa katsella poikaa ja ihmetellä, miten se kasvaa joka päivä.

Hymyä tulee ja pieniä naurunpyrskähdyksiä.

Ne ovat aika onnellisia hetkiä.

Kaunis kastetilaisuus Nenosen perheen elämä on muuttunut melkoisesti syksyllä syntyneen esikoisen ansiosta.

Lapsen kanssa kaikki on mennyt mukavasti. Paljon opettelua ja totuttelua uuteen arkeen pariskunnalla on toki ollut.

Tuore isä sanoo viihtyvänsä hyvin kotona.

– Vauvan kanssa olen oppinut olemaan yhä enemmän läsnä hetkessä. Ihmetellään pienokaista puolison kanssa ja ollaan vaan.

– On tämä kyllä hienoa aikaa. On mahtavaa katsella poikaa ja ihmetellä, miten se kasvaa joka päivä. Hymyä tulee ja pieniä naurunpyrskähdyksiä.

Ne ovat aika onnellisia hetkiä.

Pojan kastetilaisuus oli joulukuussa Nenosten kotona.

Koronan takia paikalla oli papin lisäksi vain pieni porukka perheen läheisimpiä ihmisiä ja kummit.

– Jännitin vähän, miten vauva malttaa olla paikallaan ja

itkeekö paljon, mutta hyvin se meni. Yhdessä oltiin ja laulettiin. Tilaisuus oli kaunis, ja kaikki sujui hyvin.

Markuksella on vain myönteistä sanottavaa kirkollisista kokemuksistaan. Lapsena Jämsässä hän kävi koulun jälkeen seurakunnan iltapäiväkerhossa. Tähtihetkiä oli Monopelin peluu, jossa voittamisen vietti pääsi jo orastavasti valloilleen.

– Kerhosta on hyvät muistot, samoin kuin rippikoulusta, jonne ilmoittauduttiin taktisesti yhdessä kaverien kanssa.

Leiriltä tulee mieleen lämmin tunnelma.

Ikimuistoinen hääpäivä

Nenoset menivät naimisiin elokuussa 2020.

– Vihkiminen kirkossa oli molemmille selkeä asia, ei siitä tarvinnut keskustella.

Häät piti kerran siirtää, mutta loppukesästä koronan suhteen oli sopiva suvantohetki, ja juhliin pääsi yli sata sukulaista ja ystävää.

– Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Se oli ikimuistoinen päivä.

Kirkollisista juhlista joulu on pariskunnalle ”sellainen iso ja lämmin juhla”. Perinteeksi on tullut käydä Kauneimmissa joululauluissa.

– Jouluun kuuluu rauhoittuminen, ja kirkko on sellainen paikka, mistä saa lisää joulu- ja rauhoittumisfiilistä. Tykkäämme käydä kuuntelemassa joululauluja.

Laulatko itsekin?

– Välillä innostun, kun on tuttuja biisejä. En tiedä, tuleeko miehestä miten paljon ääntä, mutta ainakin suu liikkuu, Markus naurahtaa.

Negatiivisia kokemuksia kirkko ei ole tarjonnut.

– Mulla on hyvä kuva ja fiilis kirkosta ylipäätään. Puolison kanssa mietittiin, että totta kai me halutaan kastaa kirkon jäseneksi myös meidän poika.

– Muistin siitä puhuttaessa, miten hyviä ja kivoja juttuja kirkon kerhot olivat mulle lapsena. Olen pysynyt kirkon jäsenenä – ja aion pysyäkin.

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

12

Auttamista ja lähimmäisrakkautta JO YLI SATA VUOTTA – Tänä vuonna juhlitaan 150-vuotiasta diakoniatyötä Rypistettyjä laskuja roskakorissa, yksinäisen vanhuksen käsi kädessäni tai nuoren lesken syvä suru ja epätietoisuus tulevasta, tyhjä jääkaappi.

Kysymys mielessä: Auttaako kukaan minua?

Teksti Anu Iso-Kokkila-Vähänen

I

hmisten hätä ja avun tarve ovat kasvaneet.

Tarve saada ruoka- ja vaateapua sekä apua yksinäisyydestä ja surusta selviämiseen. Koronapandemia on lisännyt avun tarvitsijoiden määrää, mutta myös vaikeuttanut auttamista. Rajoitusten takia ihmisiä ei ole saanut fyysisesti tavata.

Apua elämän vaikeissa tilanteissa

Seurakuntien diakoniatyö tarjoaa henkistä ja hengellistä tukea elämän solmukohtiin ja kriiseihin. Diakonia tarjoaa myös taloudellista apua ja neuvontaa. Äkillisiin avun pyyntöihin seurakunta on usein notkea vastaamaan.

Diakonit ja diakonissat tukevat ja auttavat ihmisiä, jotka elävät vaikeissa elämäntilanteissa.

– Nälkä kun ei voi odottaa seitsemää päivää eteenpäin, jos esimerkiksi etuushakemusten käsittely on kesken, sanoo diakoni Katja Lahti.

– Sähkötkin saattavat odotellessa katketa.

Lahti auttaa työkseen taloudelliseen ahdinkoon ajautuneita selviämään eteenpäin.

– Usein jo tunne siitä, että joku kuuntelee, ymmärtää ja

Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen ja diakonissa Seija Puusaari korostavat, että seurakunnan auttamistyö on Hämeenlinnassa ensiarvoisen tärkeää. auttaa eteenpäin, on asiakkaille tärkeää. Moni on valvonut huoliensa kanssa yksin ja tapaamisen jälkeen kertoo, että on saanut nukuttua pitkästä aikaa.

Diakonit ja diakonissat tukevat ja auttavat ihmisiä, jotka elävät vaikeissa elämäntilanteissa. Heidän työssään kohtaa-

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

ma hätä on monimuotoista, ja se liittyy koko elämän kirjoon: yksinäisyyteen, sairastamiseen, suruun, taloudellisiin vaikeuksiin, päihteiden väärinkäyttöön ja väkivaltaan.

– Diakoniatyön tarjoama apu on henkistä ja hengellistä tukea elämän solmukohtiin ja

kriiseihin sekä konkreettista taloudellista apua ja neuvontaa.

Se on luottamuksellista keskustelua, vertaistukea tai vaikka pienryhmätoimintaa. Diakonia voi olla myös taloudellista apua tai käytännön neuvoja tiukassa tilanteessa, kertoo Virpi Kylmälahti, Hämeenlinna-Vanajan

seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä.

Diakonissa Seija Puusaari tuo esille erään muiston hoivakodista: – Olimme rippikoululaisten kanssa vierailemassa hoivakodissa, kun eräs muistisairas sanoi, että diakonia on auttamis-

13

ta, palvelemista ja rakastamista, jonka lähtökohtana on Jeesus Kristus. Meikein tuli tippa silmään sanat kuullessani, sillä tätä diakoniatyö juuri on.

Puusaari on mukana järjestämässä toimintaa ja apua ikäihmisille ja kehitysvammaisille.

– On esimerkiksi päivähartauksia hoivayksiköissä tai voimme toimittaa myös ehtoollista kuolevan luona.

Kylmälahden mukaan diakonit ja diakonissat työskentelevät yhteistyössä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon, sekä eri järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa.

– Diakoniatyöntekijät ovat vaitiolovelvollisia kirkollisen koulutuksen saaneita sosiaalialan tai terveydenhuollon ammattilaisia.

Juhlavuoden merkitys ja tapahtumat

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomessa vihittiin virkaan ensimmäinen diakonissa, Matilda Hoffman.

Juhlavuonna keskiössä ovat erityisesti diakonian vihkimysvirka, ammatillinen diakoniatyö sekä kaikki diakonian toimijat.

Juhlavuoden tarkoituksena on edistää ihmisarvoista elämää ja lähimmäisrakkautta. Hyvää auttamistyötä on tärkeä muistaa ja kunnioittaa.

Juhlavuosi käynnistyi vuoden alussa myös Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan uusissa tiloissa, Reskan Kulmassa, järjestettiin lehdistötilaisuus, jossa kuultiin diakoniatyöntekijä Seija Puusaareen ja Katja Lahden kertomana diakoniatyön historiasta ja nykyhetkestä.

Juhlavuotta kunnioittamassa olivat myös Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen ja muutosjohtaja Jukka Lindberg. Parviainen painotti puheessaan seurakunnan ja

kaupungin yhteistyötä sekä diakoniatyön tärkeyttä kaupungissa. Kirkkoherra Kimmo Reinikainen ja muutosjohtaja Jukka Lindberg kertoivat vahvasta alueellisesta yhteistyöstä ja yhteisistä projekteista.

Juhlavuotta juhlistetaan erilaisin tapahtumin ja tempauksin, kuten omalla diakonian laululla ja lehdellä sekä tapahtumalla syyskuussa.

Diakonissa Seija Puusaari suunnitteli juhlavuoden kunniaksi valtakunnallisen ohjeen diakonian villasukkiin. Seurakunnan lehdistötilaisuudessa sukat lahjoitettiinkin kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviaiselle ja muutosjohtaja Jukka Lindbergille.

– Sukat ovat jo olleet kovassa käytössä, Parviainen kertoo.

Diakonissa Seija Puusaari haastaa kaikki neulomaan juhlavuoden villasukkia jokaiselle, joka lämpöisiä sukkia tarvitsee.

Suunnittelussa on käytetty pohjana Kirkon diakonian logoa, jossa neljä kättä muodostavat ristin. Värinä on vihreä, toivon ja kasvun väri. Vihreä on myös elämän ja arjen väri. Diakonia lähtee liikkeelle kirkon alttarilta ihmisten arkeen. Tätä kuvastaa käsien ympärille sijoitettu "paanukatto".

– Villasukat ovat vanha välittämisen muoto, jolla jo aikoinaan muistettiin vihkipareja, tuttavia ja ystäviä, Puusaari kertoo.

DIAKONI VAI DIAKONISSA? Diakonissat ovat diakonisen hoitotyön ja diakonit diakonisen sosiaalityön asiantuntijoita. Koulutuksissa ero on siinä, että sosionomi-diakonit suorittavat diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomin tutkinnon ja sairaanhoitaja-diakonissat sairaanhoitajan tutkinnon.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan diakoniatyö • 11 diakoniatyöntekijää ja kaksi diakoniapappia • Diakoniakeskus sijaitsee Birger Jaarlin kadulla.

Rengossa on oma diakonian toimipiste.

Diakonian juhlasukka Juhlasukan ohjeen on tehnyt neulova diakonissa Seija Puusaari.

TARVITSET: Isompaan kokoon: • Paksua sukkalankaa: pääväri 150 grammaa, kuvioväri 40 grammaa • Sukkapuikot 3,5 tai 3 mm (se mikä sopii sinun neulekäsialaasi) • Iloista neulontamieltä Pienempään kokoon: • Keskivahvuista sukkalankaa: pääväri 100 grammaa, kuvioväri 40 grammaa • Sukkapuikot 2,5 mm tai 3 mm (se mikä sopii sinun neulekäsialaasi) • Iloista neulontamieltä

Villasukkaohjeen voit noutaa seurakunnan Palvelutoimistosta.

Villasukkaohje verkossa: www.hameenlinnavanajanseurakunta.fi/djuhla

Hyvä tietää: 1 kiertäen oikein Neulo silmukka takareunasta oikein Vahvistettu neule: Nurja puoli: Nosta 1 silmukka neulomatta neulo muut nurin. Käännä työ.

Oikea puoli: *Nosta 1 silmukka neulomatta, neulo 1 silmukka oikein.* toista tähtien väliä kerros loppuun käännä työ.

Ylivetokavennus: Nosta 1 silmukka oikein neulomatta, neulo 1 silmukka oikein, vedä nostettu silmukka neulotun silmukan yli. (Ylivetokavennus kallistuu vasemmalle)

Neulotaan yhdessä juhlavuoden sukkia ja täytetään some käyttäen aihetunnisteita #diakonia #diakonianjuhlavuosi22 #diakoniajuhlasukat22 Voit tägätä sukkaan @diakonissa_seija @kirkondiakonia

14

Lahjoitukset mahdollistavat avun lisäämisen Hämeenlinnassa Teksti Anu Iso-Kokkila-Vähänen

H

ämeenlinna-Vanajan seurakunta sai huomattavia lahjoituksia viime vuoden aikana. Osa hyväntekijöistä haluaa pysyä nimettömänä, osa kertoo mielellään jakamastaan hyvästä.

Hauhon Säästöpankkisäätiö ja Rengon Säästöpankkisäätiö lahjoittavat jouluna 23 000 euroa alueensa seurakuntien diakoniatyölle. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnalle säätiöt lahjoittavat 16 000 euroa ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen.

Avustukset tulevat haettavaksi vuoden 2022 aikana. Lahjoitukset antavat mahdollisuuden tarjota ruoka-apua ja harrastustoimintaa. Lahjoitusten avulla voidaan myös torjua ikäihmisten yksinäisyyttä järjestämällä toiminnallisia tapahtumia.

– Lahjoitukset ovat tärkeä osa toimintaa, sillä ilman niitä emme voisi auttaa kaikkia niitä, jotka apua tarvitsevat, kertoo Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Virpi Kylmälahti.

Hauhon Säästöpankkisäätiö ja Rengon Säästöpankkisäätiö lahjoittivat jouluna 23 000 euroa alueensa seurakuntien diakoniatyölle.

–Päällimmäisenä on aina tunne kiitollisuudesta. Kaikki apu on tarpeen ja menee suoraan sitä kaipaaville.

Hauhon Säästöpankkisäätiön hallituksen puheenjohtaja Jukka Kuivaniemi kokee, että diakoniatyön kautta myönnetty avustus tavoittaa tasapuolisesti ja ammattitaidolla vähävaraiset ja ikäihmiset.

–Mielestämme diakonian osuus auttamisessa ja huolehtimisessa on erittäin tärkeää alueellamme.

Sami-Jussi Talpila, Rengon Säästöpankkisäätiön hallituksen puheenjohtaja on samaa mieltä. Hän lisää, että diakonian arvot myös vastaavat säätiön arvoja. Siksi lahjoituksen kohde oli helppo valita.

– Kun valitsemme avustuskohdetta, kiinnitämme huomiota siihen, että apu menee varmasti perille. Siksi on välttämätöntä valita luotettava taho hyvän jakajaksi.

Hauhon ja Rengon Säästöpankkisäätiöt haluavat tukea alueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Tarkoituksena on myös edistää säästäväisyyttä ja taloudellista hyvinvointia.

Säätiöt tukevat taloudellisen kehittymisen tutkimustyötä ja koulutusta. Säätiöt myöntävät avustuksia esimerkiksi yhdistyksille ja seuroille. Avustuksia voi hakea ympäri vuoden.

Kuvassa Rengon Säästöpankkisäätiön puheenjohtaja SamiJussi Talpila, Hauhon Säästöpankkisäätiön Jukka Kuivaniemi, johtava diakoniatyötekijä Virpi Kylmälahti ja kirkkoherra Kimmo Reinikainen. hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

Diakoniatyö on yhteiskunnalle VÄLTTÄMÄTÖNTÄ Teksti Olli-Poika Parviainen

D

iakonian juhlavuosi on tärkeä muistutus kansalaisyhteiskunnan voimasta ja kirkon tärkeästä roolista osana yhteiskuntaa.

Ensimmäisen diakonissan virkaan vihkimisestä on kulunut 150 vuotta. Ihmisten tarpeet, joihin diakonia vastaa, ovat olemassa aivan yhtä paljon kuin aiemminkin.

Diakonia on arjen lähimmäisyyttä, hallinnon kielellä matalia kynnyksiä.

Koronapandemiassa taloudellisen avun ja ruoka-avun tarve on kasvanut.

Erityisenä ajan ilmiönä näkyvät mielenterveyden haasteet

sekä niitä valitettavasti lisäävä yksinäisyys, joka oli ongelma Suomessa jo ennen pandemiaa.

Nyt toimia tarvitaan kenties enemmän kuin koskaan.

Yksinäisyys kytkeytyy usein ikääntymiseen, kun perheet ovat pirstaloituneet ympäri maata ja yhä useampi ikäihminen asuu yksin. Juuri nyt olemme huolissamme myös nuorten kokemasta yksinäisyydestä, masennuksesta ja uupumisesta. Yksin asuvalle aktiiviset sosiaaliset mahdollisuudet ja palvelut ovat tärkeitä ja pandemia on vaikuttanut juuri näihin mahdollisuuksiin.

Kaupungin ja tulevaisuudessa hyvinvointialueiden vastuul-

la on järjestää toimivat ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, eikä muiden toimijoiden varaan ole reilua nojautua kohtuuttomasti. Diakoniatyö on silti käytännössä välttämätön lisä tässä yhteiskunnassa. Kirkolle diakonia on luontevaa, se on hyvin lähellä kirkon ydinsanomaa.

Kirkolla ja kaupungilla on yhteinen tavoite: jotta kukaan ei putoaisi.

Kirkon tekemälle työlle on edelleen voimakas tilaus, diakonia jos mikä havainnollistaa tämän.

Kanna kortesi kekoon Yhteisvastuuseen!

LAHJOITA, TULE LIPASKERÄÄJÄKSI Teksti Johanna Häme-Sahinoja

Y

hteisvastuukeräys auttaa Suomessa ja maailmalla. Nuoret tarvitsevat tukea koronan ja sotien aiheuttaman hädän ja toivottomuuden keskellä. Kirkon ulkomaanavun kautta keräysvaroilla autetaan apua tarvitsevia maailman sota- ja katastrofialueilla.

Kun Yhteisvastuukeräys perustettiin 1950-luvun vaihteessa auttamaan suodan tuhoista ja katovuosista kärsineitä suomalaisia, ei voitu aavistaa, millainen merkitys tällä suomalaisella suurkeräyksellä olisi. Vuosikymmenten aikana valtava määrä ihmisiä on saanut apua.

– Keräystavoitteemme on niinkin rohkea, kuin yksi euro.

Yksi euro jokaiselta hämeenlinnalaiselta vauvasta vaariin, mainitsee Lauri Nurmi, dia-

koniatyöntekijä HämeenlinnaVanajan seurakunnassa.

Euro on myös vertauskuva siitä, että yhden ihmisen pienellä summalla tai teolla on merkitystä, kun toimimme yhdessä.

Tuletko kerääjäksi?

Auttaminen ei ole vain rahan antamista. Suuri merkitys on myös sillä, että ihmisten on helppo lahjoittaa ja auttaa. Tarvitsemme lipaskerääjiä.

Kevään aikana lipaskerääjät ovat liikkeellä neljänä lauantaina kauppakeskuksissa keskustan alueella ja Tiiriössä. Keräämme kevään ja kesän aikana myös torin kuukausimarkkinoilla.

– Tervetuloa kaikki vanhat ja kokeneet kerääjät, mutta myös ensikertalaiset. Voit valita kahden tunnin vuoron valitsemas-

tasi paikasta ja saat perehdytyksen tehtävään sekä pienen lahjan mukana olostasi, kannustaa Elina Virtanen, vapaaehtoistyön ohjaaja Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa.

Kanna kortesi kekoon ja tule mukaan Yhteisvastuukerääjien iloiseen joukkoon!

LIPASKERÄYKSET Tiiriön Prisma ja Lidl, Goodman, Hämeensaaren Citymarket ja Reska lauantaisin 23.4. • 30.4. • 7.5. • 21.5. klo 10–16.

Hämeenlinnan tori 3.5. • 7.6.

• 5.7. • 2.8. klo 10–16.

Ilmoittaudu kerääjäksi Elina Virtaselle 040 804 9348, elina.m.virtanen@evl.fi tai vapaaehtoistyo.fi / hameenlinna.

15 VAELTAVA JUMALANPALVELUS KUTSUU SEURAKUNTALAISIA

pyhän äärelle jo toista vuotta

Vaeltava jumalanpalvelus luotiin ratkaisuksi aikaan, jossa täytyi yhdistää koronarajoitukset, turvallisuus ja seurakunnan yhteinen jumalanpalvelus. Vaeltavista jumalanpalveluksista on tullut nopeasti suosittuja: Mikä voisi olla tunnelmallisempaa kuin kuulla Jumalaa luonnossa lumen narskuessa askelten alla ja puiden huojuessa tuulessa?

Teksti Anu Iso-Kokkila-Vähänen Kuvat Marika Ijäs

N

uorisotyönoh-jaaja Maria Lehtovaara ja pappi Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio ideoivat ja muokkasivat partiotyöstä tutun vaelluskulttuurin Hämeenlinna-Vanajan seurakunnalle sopivaksi. Ensimmäinen vaeltava jumalanpalvelus järjestettiin joulun alla Ahveniston luontopolulla vuonna 2020.

Retki pois tavanomaisesta

Vaeltava jumalanpalvelus eroaa tavallisesta jumalanpalveluksesta. Vaeltavassa jumalanpalveluksessa ollaan nimensä mukaan liikkeessä, eikä istuta kirkonpenkissä. Pienet vaellukset, jotka on rakennettu kirkkojen ympärille, ovat pituudeltaan alle kilometrin. Jumalanpalveluksen aikana kierretään rastilta toiselle. Rasteilta löytyy mietiskelytekstejä ja pieniä tehtäviä, joita voi tehdä yksin, ystävän tai perheen kanssa. Vaeltava jumalanpalvelus sopii erinomaisesti myös lapsille.

– Liikkuminen muistuttaa meitä siitä, että Jumalan perheväki on vielä matkalla kohti luvattua kotimaata eli taivasta, pappi Sinikka Tuori kuvailee.

Vaellus kulkee myös kirkon läpi. Kirkossa nautitaan ehtoollinen tai saadaan siunaus.

– Etenkin koronarajoitusten aikana juuri ehtoollisen nauttiminen on ollut todella tärkeää. Olemme iloisia, että ehtoolliseen on näin rajoituksista huolimatta mahdollisuus, pappi Katariina Sorsa kertoo.

Sorsa kertoo myös, että moni, joka ei muutoin käy jumalanpalveluksissa, on tullut korona-aikana nimenomaan vaeltavaan jumalanpalvelukseen.

– Vaeltavassa jumalanpalveluksessa kiehtoo se, että ihminen on itse toimija ja tekijä. Vaeltava jumalanpalvelus voi olla myös pieni hengähdyshetki, retki pois tavanomaisesta.

Vaihtoehto striimeille

Vaikka messuja striimattiin heti koronarajoitusten vuoksi, niin seurakuntalaiset halusivat mahdollisuuksia muuhunkin kuin striimattuun messuun, Sinikka Tuori kertoo.

Vaeltavassa jumalanpalveluksessa on myös yhteisöllisyyttä. Vaikka polulla kuljetaan yksin tai omassa seurueessa, tuttuja voi moikata. Tuori kertoo, että hän pitää itsekin vaeltavista jumalanpalveluksista.

– Olen osallistunut jumalanpalveluksiin myös seurakuntalaisen roolissa. Esimerkiksi viime talvena kävelin naapurini kanssa Vanajan kirkolle, osallistuimme vaeltavaan jumalanpalvelukseen, nautimme kirkkokahvit omasta termarista, söimme eväitä ja kävelimme takai-

sin kotiin. Retkemme oli kuin pieni pyhiinvaellus. Iloitsin myös siitä, että sain taittaa matkaa toisen kristityn seurassa, pyhän kirkollisesta aiheesta jutellen. Kokemus tuli syvemmäksi, kun sen sai jakaa.

Vaeltava jumalanpalveluksen osallistujamäärät ovat vaihdelleet 50 ja 100 kävijän välillä.

– On tietenkin hyvä tarjota mahdollisuus osallistua jumalanpalvelukseen kotisohvalta käsin striimin välityksellä. Samalla on kuitenkin meitä, jotka kaipaamme kirkkoa, irrottautumista arjesta ja astumista konkreettisesti pyhään tilaan, Tuori kuvailee.

On tilaa olla, hengittää ja katsella luontoa. Jos vaeltaja etenee polulla rauhallisesti, katse kohdistuu helposti pieniinkin yksityiskohtiin.

Luonto ja tunnelma tulevat lähelle ihmistä Vaeltavassa jumalanpalveluksessa vaeltaja lukee yleensä itse pysähdyspaikan tekstin. Muutamalla paikalla on kuitenkin läsnä pappi tai joku toinen ihminen.

– Esimerkiksi synninpäästö tulee lähelle, kun pappi lausuu sen minulle, enkä lue sitä itse paperista. Tai Herran siunaus koskettaa syvemmin, kun vastaanotan sen toisen minulle lausumana, Tuori kuvailee.

Niin kuin muutkin jumalanpalvelukset, myös vaeltavat jumalanpalvelukset toteutetaan työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteistyönä.

– Vapaaehtoinen voi olla pitämässä rastia tai toivottamassa tervetulleeksi ja opastamassa matkaan. Vapaaehtoinen voi myös lausua Herran siunauksen.

Myös luonto vaikuttaa vaeltavan jumalanpalveluksen tunnelmaan. On tilaa olla, hengittää ja katsella luontoa. Jos vaeltaja etenee polulla rauhallisesti, katse kohdistuu helposti pieniinkin yksityiskohtiin.

– Luonto on joka kerralla erilainen. Luonnon kauneuden keskellä moni kokee pyhyyttä. Joku saattaa kokea, että pyhä on lähellä nimenomaan luonnossa, kuvailee Katariina Sorsa.

Sorsa muistuttaa myös, että Vanajan kirkon vaeltavissa jumalanpalveluksissa kuljetaan hautausmaalla.

– Hautausmaalla on oma tunnelmansa – toivottavasti rauhoittava sellainen. Oma elämä ja ajatukset sujahtavat uomiinsa, kun ajattomuus ja ikuisuus ovat läsnä.

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

16 Maailmanlaaja KIRKKO Teksti Sari Lehtelä

UKRAINALAISET PYYTÄVÄT APUA Ukrainan luterilaiset pyytävät eurooppalaisia kirkkoja tarjoamaan suojaa ukrainalaisille pakolaisille. Tarvitaan myös taloudellista tukea ruokaan, lääkkeisiin ja hätämajoitukseen.

– Rukoilkaa ja toimikaa sodan loppumiseksi. Puhukaa tästä sodasta syntinä, josta vastuun kantaa yksin hyökkääjä, sanoo Ukrainassa toimivan Saksalaisen evankelis-luterilaisen kirkon piispa Pavlo Shvarts.

– Kaikkia alueen luterilaisia kirkkoja tuetaan Luterilaisen maailmanliiton kautta ja avuntarve on valtava, sanoo Maailmanpalvelun johtaja Maria Immonen.

Luterilaisuuden juuret Ukrainassa ulottuvat 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen, jolloin saksalaisia uudisasukkaita saapui Venäjän tsaarin kutsusta Mustan meren rannikolle. Saksan evankelis-luterilaiseen kirkkoon Ukrainassa kuuluu noin 2000 jäsentä.

(Lutheran World Federation / donate.lutheranworld.org)

МИРУ В УКРАЇНІ MYRU V UKRAYINI RAUHA UKRAINAAN Hyväntekeväisyyskonsertti ukrainalaisten tueksi pe 18.3. klo 19 Hämeenlinnan kirkko

Kuvitus Mari Villanen

Useita esiintyjiä, lipputulot ukrainalaisten hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta. Liput 10/20 € Goodmanin Suomalainen kirjakauppa, tuntia ennen ovelta. Käteismaksu.

UUTISTOIMITTAJA VAIKUTTUI CNN-uutiskanavan toimittaja Clarissa Ward vaikuttui siitä, mitä hän näki Ukrainassa päivänä, jolloin Venäjä hyökkäsi maahan.

– Pieni ihmisryhmä torilla polvistui rukoukseen. Se kertoi hetken epätoivosta ja oli hyvin koskettavaa.

Toimittaja sisällytti näkemänsä televisiolähetykseensä.

(CBN news)

ON RUKOUKSEN AIKA ”On saatava rauha”, vaatii neljä maailmanlaajaa kristillistä yhteisöä, jotka isännöivät on-line -rukouspalvelua verkossa tuhkakeskiviikkona 2.3. Luterilainen maailmanliitto, Maailman reformoitujen kirkkojen yhteisö, Euroopan kirkkojen konferenssi ja Maailman metodistien neuvosto tuomitsivat vahvasti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja kehottivat rukoukseen Ukrainan kansan ja rauhan puolesta.

– Nyt on aika rukoilla niiden puolesta, joilla on valta päättää ihmisten elämästä ja rauhan solmimisesta, totesi pääsihteeri Jørgen Skov Sørensen.

(Lutheran World Federation)

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

TOIMINTA KÄYNNISTYY Koronarajoitukset ovat poistuneet ja seurakunnan toiminnot käynnistyneet. Taas tavataan kasvokkain!

Jumalanpalvelukset ja messut toimitetaan normaalisti kirkoissa.

Nuorten ja aikuistenkaan toiminnassa ei ole enää rajoituksia.

Noudatamme toiminnassamme edelleen suosituksia lähikontaktien välttämisestä, hygieniakäytännöistä ja maskin käyttämisestä.

Tarkistathan ajankohtaiset tiedot aina ryhmä- ja harrastustoiminnasta tapahtumakalenterista: hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/tapahtumat

Kirkon Ulkomaanapu

KERÄÄ VAROJA UKRAINALAISTEN PERHEIDEN AUTTAMISEKSI

K

irkon Ulkomaanapu (KUA) kerää varoja ukrainalaisten perheiden aut-

tamiseksi.

Kirkon Ulkomaanapu tukee ruoka-avun, lämmikkeiden ja muiden perustarvikkeiden toimittamista konfliktista kärsiville. Hätäapu annetaan yhdessä eurooppalaisten kumppanijärjestöjen kanssa.

– Olemme todistaneet lukuisia konfliktin aiheuttamia tilanteita, joissa ihmiset ovat joutuneet lähtemään nopealla aikataululla kodeistaan. Pakenevilla ihmisillä on aina pulaa perustarpeista, ruoasta, lääkkeistä ja juomasta. Ukrainan tilanne on erityisen haastava, sillä Eurooppa elää kylmää talvea

VOIT OSALLISTUA KERÄYKSEEN: Perinteinen tilisiirto: Nordea: FI33 1572 3000 5005 04, viesti: Ukraina Tekstiviestilahjoitus: Lähetä tekstiviesti AUTA10 numeroon 16499 (10 €) Kuva: Kirkon Ulkomaanapu. Ukraina.

ja vakavaa koronapandemiaa, kertoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg organisaation sivuilla.

Verkkolahjoitus: Siirry tekemään lahjoitus KUA:n sivuille www.kirkonulkomaanapu.fi/ lahjoita/ukrainan-sota/

Kuoropolku Hämeenlinnassa on vuoden musiikiryhmä 2022

S

uomen Kirkkomusiikkiliitto on nimennyt Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanttori Ismo Savimäen kuoropolun vuoden 2022 musiikkiryhmäksi. Vuoden musiikkiryhmä on Kirkkomusiikkiliiton myöntämä tunnustus kirkon musiikin piirissä tapahtuvasta ansiokkaasta musiikkityöstä.

Kuoropolkuun kuuluvat tällä hetkellä Vox Vanajae, Aurora ja Aurorina. Vuoden musiikkiryhmän valintaperusteena oli innostava toiminta sekä kiinnostavat ja kekseliäät toimintatavat, kirkkomusiikin harrastusmahdollisuuksien

Kanttori Ismo Savimäki on rakentanut kuoropolun. synnyttäminen sekä jäsenyys Kirkkomusiikkiliitossa. Kuoropolku mahdollistaa pitkäjän-

teisen kehittymisen kuorolaulajana seurakuntien lapsi- ja nuorisokuoroissa.

17

Asetu ehdolle sellaisena kuin olet.

# S EU RAK U NT AV AALI T

uskottu toivottu rakastettu

SEURAKUNTAVAALIT.FI

E NN A KKOÄÄN E STYS 8 .– 1 2.1 1 .2022 VAAL IPÄIVÄ 2 0.11. 2 02 2

Uutisia KOTIMAASTA Teksti Anu Iso-Kokkila-Vähänen

SEURAKUNTAVAALIT MARRASKUUSSA Vuosi 2022 on seurakuntavaalivuosi. Varsinainen vaalipäivä on 20.11.2022. Vaalien ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11.2022.

Seurakuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein. Vaaleissa äänestetään kirkon ja sen seurakuntien tulevaisuudesta valitsemalla luottamushenkilöt nelivuotiskaudelle.

Luottamushenkilö on seurakuntalaisten edustaja päätöksenteossa. Luottamushenkilöt päättävät siitä, mihin kirkollisverorahoja käytetään. Luottamushenkilöt valitsevat seurakunnan viranhaltijat, kuten esimerkiksi seurakuntapapit, kanttorit ja diakoniatyöntekijät. Vaaleissa voivat äänestää kaikki viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet.

Ehdokkaaksi voivat hakeutua kaikki yli 16-vuotiaat ja kirkkoon kuuluvat henkilöt.

Rippikoulun suosio jatkuu myös Hämeenlinnassa

VAPAAEHTOISILLA ON MERKITTÄVÄ ROOLI KIRKON TOIMINNASSA

H

Suomen evankelis-luterilainen kirkko tarjoaa lukuisia erilaisia mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena. Korona-aika ei ole katkaissut vapaaehtoisten toimintaa. Vuonna 2021 kirkon vapaaehtoiset olivat mukana tai yksin toteuttamassa 44 000 tilaisuutta ja 75 000 kohtaamista. Tämä kattaa yli 10 prosenttia seurakuntien toiminnasta.

Vapaaehtoiset ovat mukana diakoniatyössä, he ohjaavat ryhmiä ja toimivat Kirkon keskusteluavun päivystäjinä. Myös seurakuntien kuorotoiminta näyttäytyy tilastoissa suurena vapaaehtoisten ryhmänä.

Rippikoulujen isostyössä toimii vuosittain 18 000–20 000 nuorta. Isostoiminta on yksi keskeinen syy rippikoulun vankkaan suosioon.

Vapaaehtoiset ovat korona-aikana kaivanneet kohtaamisia ja kasvotusten tapaamisia. Vapaaehtoistyössä he auttavat lähimmäisiään, mutta saavat myös itse työstään hyvän mielen.

ämeenlinna-Vanajan seurakunnan tarjoamaan toimintaan osallistuttiin yli 60 000 kertaa viime vuonna. Seurakuntaan kuului 37 643 jäsentä. Muutos edellisvuoteen oli -482 jäsentä. Kastettuja oli 267. Pandemiasta huolimatta seurakunta toimi aktiivisesti ja sen järjestämään toimintaan osallistuttiin 61 796 kertaa.

Rippikoulun suosio kasvoi viime vuonna. Pandemiatilanne hankaloitti rippikoulujen järjestämistä jo toista vuotta peräkkäin, mutta siitä huolimatta kolme neljästä 15-vuotiaasta kävi rippikoulun vuonna 2021. Rippikoulun suosio on jopa kasvanut ja vuonna 2021 rippikoulun kävi Suomessa noin 49 600 henkilöä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli noin 46 800.

37 643 jäsentä,

267

kastettua,

474

rippikoululaista,

61 796

kohtaamista.

Kirkkoon kuuluvista rippikoulun kävi yli 90 prosenttia ja suurin osa toivoi pääsevänsä nimenomaan leirille. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa rippikoulun kävi viime vuonna 474 nuorta.

Myös diakoniatyön asiakastapaamiset moninkertaistuivat.

Vuonna 2021 HämeenlinnaVanajan seurakunnan diakonia-

työntekijät kohtasivat 3410 asiakasta. Kasvu on huomattava seurakunnan toiminta-alueella ja määrä lähes tuplaantui koronavuosina. Koko maassa kohtaamisia oli 207 334.

Koronapandemia muutti diakoniatyötä ja työotetta muutettiin ketterästi vastaamaan ajankohtaiseen tilanteeseen. Avun antamisen keinot muokkautuivat ja kehittyivät koronatilanteen mukaisesti.

Vaikka monet toiminnot suljettiin kokonaan, diakonia ei mennyt missään vaiheessa kiinni, vaan diakoniatyöntekijät etsivät uusia toimintatapoja heikoimmassa asemassa olevien tavoittamiseksi. Kohtaamisten määrät kasvoivat merkittävästi kaikissa ikäryhmissä ja perherakenteissa nuorista aikuisista alkaen, mutta määrällisesti eniten apua hakivat yksin asuvat työikäiset ihmiset.

SAIRAALOIDEN HOITOHENKILÖSTÖ TARVITSEE ENEMMÄN TUKEA Koronaepidemian vaikutus näkyy sairaalasielunhoidon tilastoissa. Sairaalapappien henkilökunnalle antama työnohjausten määrä lähes kolminkertaistui vuosien 2020 ja 2021 välillä.

– Koronaepidemia lisäsi hoitohenkilökunnan tuen tarvetta ja sairaalapapit vastasivat siihen muun muassa toimimalla työnohjaajina”, sairaalasielunhoidosta vastaava Virpi Sipola Kirkkohallituksesta toteaa.

Sairaalapapit tukevat myös potilaita ja heidän läheisiään.

Yleisimmät teemat sairaalapapin kohtaamisissa ovat terveys ja sairaus, elämänkriisit, kuolema ja suru, ihmissuhteet, hengelliset asiat, elämänmerkitys ja usko.

KORONA-AJAN YHTEISVASTUUKERÄYS KERÄSI YLI KAKSI MILJOONAA EUROA

HÄMPTON GAMES 2022 Kanta-Hämeen suurin e-sports-tapahtuma järjestetään Verkatehtaalla 28.5. Tuolloin pelataan CS:GO turnauksen semifinaali ja finaali. Tapahtumaan on ilmainen pääsy ja ikäraja on 16 vuotta tai huoltajan kanssa 13 vuotta. Tapahtuma myös striimataan Twitchiin.

Yhteisvastuukeräyksen 2021 kohteena oli vähävaraisten ikäihmisten tukeminen Suomessa ja maailmalla. Hieman yli kahden miljoonan euron keräystuotoilla Suomessa välitetään Kirkon Diakoniarahaston sekä seurakuntien kautta tukea taloudellisessa ahdingossa sinnitteleville ikäihmisille sekä parannetaan heidän digitaalisia valmiuksiaan. 60 prosenttia tuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ruohonjuuritason työhön kehittyvissä maissa.

Yhteisvastuukeräystä on koronaa edeltävinä vuosina totuttu tekemään keräyslippailla ja seurakuntatapahtumilla. Nyt digitaalisten keräystapojen käyttö kaksinkertaistui vuoden aikana.

Myös uudet keräysmuodot tuottivat tulosta ja ilahduttivat koronan keskellä. Vanhuksille välitettiin kukkakimppuja, toteutettiin pakopelejä, valmistettiin linnunpönttöjä, sukkia ja suupalaa sekä pidettiin konsertteja etäyhteyksin.

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

18

Kiviä ja tulisia hiiliä Kristinuskon perinne vaikuttaa paljon arkikieleen.

Kun nopeasti sutkautat jotakin tilanteeseen sopivaa, et välttämättä enää tunnista alkuperäistä asiayhteyttä tai tiedä lainaavasi Raamattua.

Kuutta eri maitohappobakteerikantaa ja B-vitamiineja

TUKEMAAN VASTUSTUSKYKYÄ

Ilouutisia ja jobinpostia -sarjassa kerrotaan sanoista ja sanonnoista, jotka ovat suoraan tai mutkan kautta peräisin Raamatusta.

Teksti Pirjo Silveri

T

Tarjous

19

50

norm. 24,40 € Tarjous voimassa maaliskuun ajan.

Ravintolisä

Tervetuloa hyvän palvelun apteekkiin!

Kauppapaikka Tavastila Eteläkatu 14, Hämeenlinna Avoinna ark. 8.30–19, la 9–16

www.apteekkitavastila.fi

RAUH

ALLIS

MAINOSTA KOTIKIRKOSSA!

TA JO

ULUN

AIKAA

!

TA T PA UL HT E JO UM U IIN LU S. N 14 -1 8 5 | 20 19

LAUL

MA A-LAULUNTEKIJÄ R AJ

HÄM

Jeesus ISK A murtu menee sydäm neisiin iin

Ota yhteys kotikirkko@evl.fi ja kysy lisää.

Joulu

JEE SYNT SUKSEN YMÄP ÄIVÄ

TI

JOU

LUK

LUIN

UPA

EN

Pysähdy

KETTI

ja lue rauhas sa.

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

LINN

A 27.1

1.20

B ET R A LE H E M PIEN U HA IN I LIE KKI, NTU SUUR L I VIES I KIRKK

PALVOHERRANV ELUT IRASTO OIM STA ISTO

EEN

19

utut sanonnat ovat ikiaikaista yhteistä viisautta. Vertauskuvallisiksi muotoilluissa elämänohjeissa tai mietelauseissa korostuvat perinteiset hyveet, kuten oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja maltillisuus.

Ensimmäisen kiven heittämistä osaa jokainen paheksua.

Google-haun osumat paljastavat, kuinka monenlaisissa yhteyksissä muinaista ilmausta nykyään käytetään.

Sanonta juontaa tilanteeseen, jossa Jeesuksen eteen tuotiin Mooseksen lain mukaan kivitettäväksi tuomittu nainen.

Mestari sanoi, että heittäköön se ensimmäisen kiven, joka on synnitön. (Joh. 8:7) Kuinkas sitten kävikään? Ympäriltä kaikki häippäsivät vähin äänin, Jeesus ja nainen jäivät kaksin paikalle.

Kenenkään ei pidä kuvitella olevansa muita parempi tai ryhtyä moraalisesti tuomitsemaan. Jokainen on vajavainen, ja siksi toisen mainetta ei saa mustamaalata.

Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä Jukolan veljekset aikovat kurittaa Eeroa jumalanpilkasta. He luopuvat aikeestaan, ja Aapo lausuu: ”Antakaamme hänelle anteeksi; ja niin koetamme koota tulisia hiiliä hänen päänsä päälle.”

Kuvaannollinen sanonta on peräisin Raamatusta (Sananl.

25). Hyvän voimalla yritetään saada pahantekijä katumapäälle. Hyvää tekevä ihminen kokoaa tulisia hiiliä toisen päälle eli aiheuttaa tälle omantunnontuskia vihamielisyydestä

Jos eri toimijoitten välinen yhteistyö on epäonnistunut, kritisoija poimii kuvaavan sanonnan selkäytimestään – siis Raamatusta. sekä herättelee parannuksen tarpeeseen. ”Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee.” (Matt. 6).

Raamattu kehottaa monessa kohdassa antamaan almuja. Varhaisina aikoina ne olivat ainoa tapa lieventää köyhien ja vähäväkisten hätää, eräänlainen sosiaalitoimi.

Almujen antaminen kumpuaa kiitollisuudesta, ja Jeesus varoittaa vääristä vaikuttimista. Lahjoittamisella ei koskaan pidä kerskua Jumalan edessä eikä etsiä kiitosta ihmisiltä.

Usein esimerkiksi yhteiskunnan järjestelmiä moititaan, kuinka vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee. Jos eri toimijoitten välinen yhteistyö on epäonnistunut, kritisoija poimii kuvaa-

van sanonnan selkäytimestään – siis Raamatusta. ”Eikä kynttilää sytytetä ja panna vakan alle, vaan kynttilänjalkaan, valaisemaan kaikkia, jotka huoneessa ovat. Näin valistakoon teidän valkeutenne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät työnne, ja kunnioittaisivat teidän Isäänne, joka on taivaissa.” (Matt. 5, Biblia 1776) Kun joku kätkee kynttilänsä vakan alle, hän peittelee osaamistaan tai lahjojaan, pitää tietonsa ja osaamisensa muilta piilossa. Ilmaus juontaa Jeesuksen vuorisaarnaan, jossa hän kutsuu seuraajiaan maailman valoksi. Valon kuuluu loistaa kaikille, sitä ei saa piilottaa.

Myöhemmissä suomennoksissa kynttilä on vaihtunut lampuksi.

Vakka tarkoittaa pyöreää tai soikeaa puuastiaa, mutta vanhan kansan mielessä ja Raamatussa se oli myös suuren viljamitan nimitys. Sellaisen alle olisi oikeasti pystynyt peittämään kynttilän valon, jos joku tyhmyyttään tai muuten olisi halunnut näin tehdä.

19

Terveisiä perheestä!

Jos ei ymmärrä, ei voi kuulla Onko sinulla kokemusta siitä, että et ole tullut kuulluksi?

Sinulle tärkeä asia on sivuutettu ja sitä ei ole edes yritetty ymmärtää.

Teksti Sari Paanu

Kun ihmiselle tärkeä asia ei tule kohdatuksi, hän loukkaantuu ja pettyy. Ihmissuhteessa yhteys katkeaa ja sivuuttajaa voi olla vaikea kohdata. Silloin ollaan ihmisten välisessä vuorovaikutusongelmassa.

Kuulemattomuuden taustalla voi olla se, että ihmiset ovat eri mieltä asioista. Toiselle pitää tehdä selväksi, että hän on väärässä ja minä olen oikeassa. Tässä kohden on voitu argumentoida henkilökohtaisella tasolla ja kiihdytty riitaan, ”kuppi mennyt nurin”. Kumpikin pitää omaa mielipidettään oikeana ja kieltäytyy edes kuulemasta, miten toinen on mielipiteensä muodostanut.

Perheneuvojan työssäni näytän pariskunnille usein työhuoneeni kelloa esimerkkinä kahdesta mielipiteestä. Toista osapuolta pyydän kuvailemaan numerotaulua. Toinen osapuoli saa tehtäväksi kuvailla kellon selkäpuolta, ruuveja ja patteria. Sitten yhdessä ihmetellään, miten kumpikin osapuoli voisi toimia niin, että toisen näkemän ja kokeman voisi hyväksyä, nähdä asian molemmat puolet. Lukkiintuneissa erimielisyyksissä kun ei katsota molempia puolia. Jos pariskunta jää lukkiutuneeseen tilanteeseen, päällimmäisiksi jäävät viha ja kokemus ymmärtämättömyydestä.

Toisen mielipiteen ja näkemyksen kuunteleminen ei tarkoita sitä, että oma kanta pitäisi muuttaa.

Kuunteleminen auttaa kuitenkin ymmärtämään, että molemmat osapuolet voivat olla yhtä aikaa oikeassa tai väärässä. Kun ihminen kuuntelee, hän pystyy sivuuttamaan oman tarpeensa olla oikeassa. Silloin kohdataan ja yhteys palautuu.

KIITOS! Teksti Sini Rantakari

Lisää blogitekstejä perheestä ja parisuhteesta Rakkausklinikalla osoitteessa: terve.fi/teemat/rakkausklinikka.

Rakkausklinikalla kirkon perheneuvojat tarjoavat apua parisuhdetta koskeviin kysymyksiin. Voit lähettää Rakkausklinikalle anonyymisti parisuhdetta koskevia kysymyksiä.

Toiset kaipaavat kiitosta, sitä että toinen huomaisi ja arvostaisi. Toiset eivät kiitosta kaipaa. Kolmansille kiitos voi aiheuttaa kiusaantumista tai muita hankalia tunteita. Kannattaako omaa kumppania kehua? Mitä siitä voi seurata?

Pitäisikö siitä kiittää, jos toinen tekee sen mikä hänelle kuuluu?

Liitossamme meni monta vuotta, jolloin ei turhia kiitelty. Itselläni oli välillä sellainen olo, että toinen on ikään kuin velkaa minulle. Minä olin tehnyt meidän eteen niin paljon, että kyllä toisenkin on syytä jotain tehdä. Ai että siitä olisi pitänyt vielä kiittää!

Eikä puolisoni kiitosta kaivannutkaan. Kyllä hän itse tiesi, mitä tekee ja kuinka tekee. Ei hän siihen toisen katsomista ja kiittämistä tarvinnut. Hän pärjäsi hyvin ilman kiitoksia ja luotti minunkin pärjäävän.

Yksi sana sisältää niin paljon sitä, mitä kukin meistä tarvitsee, että se voi muuttaa koko parisuhteen suuntaa.

Kiittäminen voi olla vaikeaa, jos odottaa toiselta jotain enemmän kuin saa. Pettyneenä tai loukkaantuneena näkee helpoiten sen, mikä on huonosti. Jos kokee itse arvottomuutta, voi olla vaikea osoittaa arvostusta toisellekaan. Itseään ruokkiva, suhdetta tuhoava noidankehä on valmis.

Mutta hyvin pieni sana voi muuttaa paljon. Yksi sana sisältää niin paljon sitä, mitä kukin meistä tarvitsee, että se voi muuttaa koko parisuhteen suuntaa. Sen sanan käyttämistä voi kokeilla, vaikkei siltä tuntuisikaan.

Mitä sanot, kun sanot ”kiitos”?

Minä näen sinut.

Sinulla ja tekemiselläsi on minulle merkitystä. Olet minulle tärkeä.

Sinä olet erillinen ihminen. Olet vapaa tekemän elämässä omia valintojasi. Arvostan sitä, kuinka valitsit toimia hyväkseni/hyväksemme.

Kun minä vihdoin opin kiittämään, puolisoni ei heti osannutkaan ottaa kiitosta vastaan.

Hän koitti vähätellä tekonsa merkitystä ja katseli jonnekin syrjään. Kiitokseni tuli torjutuksi. Kiitoksen vastaanottaminenkin vaati harjoittelua.

Mitä sanot, kun vastaat ”kiitos”?

Tuntuu hyvältä, että näet minut.

Sinun sanoillasi on minulle merkitystä. Olet minulle tärkeä.

Minä olen erillinen ihminen. Olen vapaa tekemään omia valintojani. Valitsin toimia sinun/ yhteiseksi hyväksi.

Kiitollisuuteni on kasvanut sitä mukaa, mitä enemmän olen oppinut kiittämään. Puolisoni kiitos saa kasvoni loistamaan. Me emme ole toisiimme sidotut, me olemme valinneet toisemme. Tässä hetkessä voin valita uudestaan.

Painavatko mieltäsi parisuhde, perhe tai muut henkilökohtaiset asiat?

Perheasiain neuvottelukeskuksesta saat asiantuntevaa keskusteluapua. Voit tulla yksin, parina tai perheenä.

Keskustelut ovat luottamuksellisia.

Järjestämme myös perheasioiden sovitteluja ja erilaisia ryhmiä, sekä perhe-, kasvatus-, koulutus- ja työnohjauspalveluja.

Palvelumme ovat maksuttomia Hämeenlinnan, Janakkalan ja Valkeakosken asukkaille.

Sinun ei tarvitse olla seurakunnan jäsen.

Perheasiain neuvottelukeskus p. 040 804 9340, niina.virtanen@evl.fi Sibeliuksenkatu 5, 3. krs.

13100 Hämeenlinna Ajanvaraus puhelimitse arkisin klo 9–12.

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

20

Pääsiäinen

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa RESKAN KULMAN PÄÄSIÄINEN La 9.4.2022–to 14.4.2022 joka päivä klo 10–18, su 10.4. n. klo 11.30–18.

Reskan Kulma, Raatihuoneenkatu 19 Reskan Kulmassa tapahtuu koko viikon ennen pääsiäistä! Poikkea mehulle, osallistu musiikkihetkeen, askartele pääsiäistunnelmaa, levähdä hetki.

KURKISTUS PÄÄSIÄISEEN Ke 6.4. ja to 7.4.2022 klo 17–19.30 Loimalahden leirikeskuksen piha-alue.

Tule kokemaan koko perheen elämyksellinen polku kohti pääsiäisen tapahtumia. Polku kuljetaan oppaan johdolla pienissä ryhmissä. Voit saapua tapahtumaan oman aikataulusi mukaan. Viimeinen opastettu kierros lähtee klo 19. Maksuton tapahtuma, ei ilmoittautumisia.

Kävijöille tarjolla kahvia, mehua ja pullaa.

RISTIN TIE Pe 8.4.–ti 26.4. Hämeenlinnan kirkko Avoinna klo 11–13 ja tapahtumien aikaan.

Ristin tie -palmusunnuntaista pääsiäiseen, elämyksellisiä asetelmia. Yhdeksän alttaria, joissa kuvataan hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumat asetelmin ja raamatuntekstein. Koe ja hiljenny pääsiäisen tapahtumiin.

KEHITYSVAMMAISTEN PÄÄSIÄISJUHLA Ke 13.4. klo 9–11 Poltinahon seurakuntatalo.

Kahvit alkaen klo 9. Selkomessu alkaa klo 10.

KIRKKOLAULUYHTYE KAANON UKRAINA Ke 13.4. klo 18 Hämeenlinnan kirkko Vanhaa pääsiäiskirkkolaulua Ukrainasta!

Vapaa pääsy. Ohjelma 10 €

HÄNDEL: MESSIAS otteita teoksesta

Jeesuksen risti on kristitylle anteeksiantamuksen, sovinnon ja toivon merkki.

Jeesus kantoi ristille koko maailman synnin ja avasi tien ikuiseen elämään. hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

Su 17.4. klo 17 Hämeenlinnan kirkko Messias-kuoro ja solistit, Storia-orkesteri.

Johtaa Sonja Seppänen

PÄÄSIÄISAJAN VIRSIÄ ke 20.4. klo 18 Luolajan rukoushuone (Luolajantie 21). Lauletaan yhdessä.

TOIVON JA VALON KONSERTTI su 24.4. klo 19 Hämeenlinnan kirkko Musiikkia, raamatun tekstejä ja kuvataidetta.

21 JUMALANPALVELUKSET & HARTAUDET Keskiviikko 6.4. klo 10 Lasten ja perheiden pääsiäishartaus perheille, päiväkodeille ja perhepäivähoitajille, Jukolan lintukoto Palmusunnuntai 10.4. klo 10 Messu Hämeenlinnan kirkko klo 10 Messu Rengon kirkko klo 18 Iltamessu, Vanajan kirkko

Tule mukaan!

Ajantasaiset tiedot seurakunnan verkkosivuilta www.hameenlinna-vanajanseurakunta.fi.

Puhelimitse arkisin klo 13–15, p. 040 804 9300.

MESSUT

Hiljaisen viikon maanantai 11.4. klo 10 Lasten ja perheiden pääsiäishartaus, Hämeenlinnan kirkko klo 18 Hiljaisen viikon Sanan hetki. Hämeenlinnan kirkko. Tekstejä, virsiä ja rukouksia.

Sunnuntaisin klo 10 Hämeenlinnan, Rengon ja Vanajan kirkko.

Vanajan kirkossa ei aamumessua, jos on iltamessu.

Hiljaisen viikon tiistai 12.4. klo 10 Lasten ja perheiden pääsiäishartaus, Rengon kirkko klo 13 Hiljaisen viikon messu, Hämeenlinnan kirkko Hiljaisen viikon mesuun on helppo tulla.

Tulijat toivotetaan ovilla tervetulleiksi ja tarvittaessa saat apua kirkossa liikkumiseen. Ehtoollisen voit nauttia alttarilla tai saada myös kirkonpenkkiin.

Pappina Sinikka Tuori ja mukana ovat myös diakoniatyöntekijät Seija Puusaari, Hanna-Leena Niemelä ja Katriina Mäkinen.

Musiikista vastaa kanttori Anna-Maria Lehtoaho. klo 18 Hiljaisen viikon Sanan hetki. Hämeenlinnan kirkko. Tekstejä, virsiä ja rukouksia, kantelemusiikkia.

su 20.3. klo 17

Kiirastorstai 14.4. klo 17.30 Perheiden kiirastorstain hartaus, Poltinahon kirkkosali klo 19 Kiirastorstain messu, Rengon kirkko klo 19 Kiirastorstain messu, Hämeenlinnan kirkko klo 19 Kiirastorstain messu, Vanajan kirkko

su 15.5. klo 17 su 29.5. klo 17

su 20.3. klo 10 su 20.3. klo 12

su 3.4. klo 12 su 3.4. klo 17

ke 6.4. klo 19 su 10.4. klo 18

Perhemessu, Rengon kirkko. Maksuton lounas.

Lähiömessu, Jukolan Lintukoto. Maksuton keittolounas.

Valomessu, Hämeenlinnan kirkko.

Astetta rennompi iltamessu, bändimusaa ja yhdessäoloa.

Lähiömessu, Jukolan Lintukoto.

Maksuton keittolounas.

Valomessu, Hämeenlinnan kirkko.

Astetta rennompi iltamessu, bändimusaa ja yhdessäoloa.

Musamessu Poltsarilla. Nuorten messumeininkiä.

Iltamessu, Vanajan kirkko. Kiireetöntä musiikkia, sanaa, hiljentymistä.

Pääsiäisen messut, katso viereinen pääsiäisilmoitus. su 1.5. klo 17 ke 4.5. klo 19

Valomessu, Hämeenlinnan kirkko Musamessu Poltsarilla.

Nuorten messumeininkiä.

Valomessu Valomessu, kevään päättäjäiset.

Pitkäperjantai 15.4. klo 10 Pitkänperjantain sanajumalanpalvelus, Hämeenlinnan kirkko klo 10 Pitkänperjantain sanajumalanpalvelus, Rengon kirkko klo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus, Vanajan kirkko Hiljainen lauantai ja pääsiäisyö 16.4. klo 23 Pääsiäisyön Valomessu, Hämeenlinnan kirkko klo 22.45 Ristinvaellus ja pääsiäisyön messu sekä pääsiäisyön juhlallinen pasha-ateria, Rengon kirkko Pääsiäispäivä, sunnuntai 17.4. klo 10 Messu, Hämeenlinnan kirkko klo 12 Messu, Vanajan kirkko Toinen pääsiäispäivä, maanantai 18.4. klo 10 Messu, Hämeenlinnan kirkko klo 12 Messu, Vanajan kirkko klo 18 Messu, Kaloisten kylätalossa Keskiviikko 20.4. klo 18 Hiljaisuuden rukouslauluhetki Hämeenlinnan kirkko Sunnuntai 24.4. klo 10 Messu, Hämeenlinnan kirkko klo 10 Messu, Vanajan kirkko klo 10 Messu, Rengon kirkko

MAANANTAI PERHEIDEN PÄIVÄ Joka maanantai klo 9–15. Vaihtuvat ohjelmatuokiot lapsille klo 10 & 13.30.

Reskan Kulma on avoin olohuone, voit tulla oleilemaan ja leikkimään. Ota vaikka eväät mukaan ja lämmitä mikrossa. Tarjolla aina pientä syötävää, kahvia, teetä sekä mehua. Voit tulla ja mennä oman aikataulusi mukaan.

TIISTAI DIAKONIATYÖN PÄIVÄ Joka tiistai klo 9–12 ja 13–15.

Aamupäivä: klo 9 aamupuuro, klo 10 aamuhartaus.

Diakoniatyöntekijät tavattavissa koko aamun.

Iltapäivä: Parillisina viikkoina kaikille avoin käsityöja askarteluryhmä. Parittomina viikkoina kokoonnutaan erilaisten teemojen ympärille juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Avoin kaikille.

TORSTAI Aamuhartaus klo 9 joka torstai.

Siunausta päivääsi!

Astu sisään ja aloita päiväsi yhdessä muiden kulkijoiden kanssa. Hartauden pitää seurakunnan työntekijä. Tule, istahda ja viivähdä!

Reskan Kulman aamu klo 9.30–11 joka torstai. Tule juttusille!

Työntekijä on tavattavissa Reskan Kulman aamussa. Voit keskustella mistä tahansa haluamastasi aiheesta, kysyä neuvoa tai tulla vain moikkaamaan

Tulossa paljon toimintaa, seuraa verkkosivujamme, seuraa ilmoitteluamme!

Reskan Kulma on Raatihuoneenkadun ja Sibeliuksenkadun kulmassa.

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

22

HILJAISUUDEN RUKOUSLAULUHETKET keskiviikkoisin klo 18.30 Hämeenlinnan kirkossa Poikkeus 13.4., konsertin vuoksi ei rukouslauluiltaa Tule mukaan laulamaan ja hiljentymään keskellä arjen kiirettä.

Rukouslauluiltaa johdattelevat Marjo Männistö-Jämsä ja Pekka Jämsä.

Lapsille ja lapsiperheille PERHEMESSU

Rengon kirkossa sunnuntaina 20.3. klo 10.

Messun jälkeen maksuton lounas seurakuntatalossa.

VAELTAVA PERHEMESSU 22.5. klo 12–14 Loimalahden leirikeskuksen pihassa.

Pieniä toimintarasteja, kahvitarjoilu.

Yhdessä tehdään,– yhdessä syödään.

Me

voimme

auttaa

PIKKUHELPPI

– APUA PERHEESI ARKEEN Pikkuhelppi tarjoaa kaikille perheille maksutonta lastenhoitoapua.

Maanantaisin ja torstaisin klo 13 ja 16 välisenä aikana max. 2 tuntia kerrallaan. Lisäksi satunnaisia aamuaikoja. Varaa aika puhelimitse lastenohjaaja Eija Kortesojalta numerosta 040 8049 395 maanantaista perjantaihin klo 8–16. Jos puheluusi ei heti vastata, jätä vastaajaan viesti.

PERHEIDEN LOUNASKERHO Keskiviikkoisin klo 9.30 toukokuun loppuun asti, Anttilankatu 4 kerhohuoneet.

Lounaskerhossa valmistetaan porukalla yhteinen lounas kaikille paikalla oleville.

Lounaskerhon toiminta on yhteistä lapsille, vanhemmille, lasten hoitajille. Leikkiseuraa ja vertaistukea. Ei tarvitse ilmoittautua. 5 €/ perhe.

AVOIN POLTSARI 23.3. • 20.4. • 18.5. klo 17.30–19.30 Poltinahon seurakuntatalossa.

Kaikenikäisten kohtaamispaikka kerran kuukaudessa.

Monenlaista toimintaa nonstoppina.Maksuton iltapala klo 19.

PERHEKERHOT Maanantaisin klo 9.30 Rengon kerhotila • Keskiviikkoisin klo 9.30 Rantatie 13 O Perhekerhoissa leikitään, lauletaan, askarrellaan, kuunnellaan satuja sekä hiljennytään kirkkovuoteen liittyvien aiheiden ympärillä. Perhekerhon toiminta on yhteistä lapsille ja vanhemmille sekä lasten hoitajille.Kerhot ovat avoimia kaikille, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistuminen on maksutonta. Kerhossa on mehu- ja kahvitarjoilu, josta peritään pieni korvaus (0,50 €/henkilö).

PERHETUPA Tiistaisin klo 9.30, Turuntie 34 kerhopiste Lapsiperheiden avoin olohuone. Perhetupa tarjoaa leikkiseuraa lapsille ja juttuseuraa sekä vertaistukea vanhemmille. Perhetupa on avoin kaikille, ei ilmoittautumista. Kerhossa on mehu- ja kahvitarjoilu, josta peritään pieni korvaus (0,50 €/henkilö).

PERHENUOTIO Torstaina 17.3. klo 10, Ahveniston ulkoilualueen kota.

Torstaina 31.3. klo 10, Tervaniemen kota Koko perheelle. Joka kerralla tarjolla pientä luontopuuhaa. Omat nuotioeväät mukaan.

PERHEIDEN MYTTYSAAMU Keskiviikkoisin klo 9.30, Loimalahden kerhopiste, Majalahdentie 1 Myttysaamu vietetään luonnossa touhuillen. Ihmetellään ja ihastellaan luontoa koko perheen voimin, perheen pienimpien näkökulmasta. Omat eväät, ei ilmoittautumista. Olemme ulkona.

VAUVAKERHO Tiistaisin klo 13, Turuntie 34 kerhopiste toukokuun loppuun asti Vauvakerhoissa jaetaan vauvaperheen arkea. Lauletaan ja loruillaan, jaetaan arjen kokemuksia. Avoin toimintaa kaikille, ei tarvitse ilmoittautua. Tule vain paikalle vauvasi kanssa! Kahvitarjoilu 0,50 €.

PARKKIKERHO Perjantaisin klo 9, Turuntie 34, kerhopiste Ota omaa aikaa, hoida asioita tai lepää.

Parkkikerho on lyhytaikainen hoitopaikka yli 2-vuotiaille lapsille. Lapsen voi tuoda parkkikerhoon korkeintaan kahdeksi tunniksi kerrallaan. Kerho on maksuton. Ilmoita lapsi mukaan samalla viikolla lastenohjaajalle mieluiten tekstiviestillä, p. 040 804 9390. Ohjaaja varmistaa vastaamalla viestiin, että onko tämän viikon kerhossa vielä tilaa lapselle. Ohjaaja on tavoitettavissa puhelimitse parhaiten maanantaina klo 11.30–13 tai keskiviikkona 8–11.30.

16.3. • 13.4. • 27.4. • 11.5. • 25.5. klo 17–19Jukolan Lintukodossa

HUOM! 2.4. klo 10–13 Haukkaa & Hengaa goes Ahvenisto. Yleensä olemme haukanneet ja henganneet Jukolassa, nyt tavataankin Ahvenistolla! Perheiden luontopäivä.

Tule juttelemaan, syömään, kahvittelemaan, leikkimään, askartelemaan tai vain hengaamaan.

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

HAUSKAA VAPPUA! pe 29.4. klo 10–12 Poltinahon seurakuntatalo Vapputapahtuma perheille.

Koululaisille ja perheille ÄIDIT JA ALAKOULUIKÄISET LAPSET -LEIRI 25.–27.3. Loimalahden leirikeskus.

Ilmoittautuminen päättyy 20.3. Monienlaista tekemistä, ulkoilua, pelailua ja hyvää ruokaa. Hinta 38 €/äiti ja 25 €/lapsi.

KOULULAISTEN JA PERHEIDEN KEVÄTRETKI LINNANMÄELLE Lauantaina 21.5.2022. Riehakas ja ikimuistoinen päivä Linnanmäen huvipuistossa. Aloitamme yhteisellä koko perheen musiikkipitoisella jumalanpalveluksella klo 12.00. Rannekkeen hinta 37 €. Huvipuistoalueelle on vapaa sisäänpääsy. Ilmoittautuminen päättyy 5.5.

KESÄLEIRIT 2022 Syöksynsuun leirikeskus. Paljon tekemistä, kisailua, askartelua, ulkoilua, seikkailua, hyvää ruokaa, mukavaa yhdessäoloa. Ilmoittautuminen päättyy 31.5.

20.–21.6.2022 1.–3.-luokkalaiset (2014–2012 syntyneet), hinta 20 €. Leiri alkaa ma 20.6. klo 10 ja päättyy ti 21.6. klo 13.

21.–23.6.2022 4.–6.-luokkalaiset (2011–2009 syntyneet), hinta 25 €. Kaksi yötä, alkaa ti 21.6. klo 16 ja päättyy to 23.6. klo 14.30.

TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN TELTTALEIRI PIHKA 11.–14.7. Hollolassa. 10–14-vuotiaille ja perheille.

Leirille voivat osallistua 10–14-vuotiaat ilman huoltajaa.

Alle 10-vuotiaat lapset yhdessä huoltajan kanssa.

Hinta sisältää: telttapaikan (oma teltta mukaan), ruuan, ohjelman sekä bussikyydit. Hinta 90 €/aikuinen, koululaiset (2014–2007 syntyneet), hinta 70 €, alle kouluikäset, 50 € ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Perheen hinta korkeintaan 260 €.

Ilmoittautuminen päättyy 31.5.

Ilmoittautumiset yllä oleviin tapahtumiin: www.hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/ilmoittaudu.

Leirit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lisätiedot leireistä ja retkistä: Soila Pollari, 040 804 9371 soila.pollari@evl.fi

23

KUOROT ELOKUVISSA 2 -KONSERTTI

IHAN PIHALLA su 15.5. klo 10–12 Loimalahden leirikeskus Ihan Pihalla tarjoaa luontopuuhaa koko perheelle. Puuhat toteutetaan rasteina piha-alueella. Mukaan omat nuotioeväät sekä säänmukainen vaatetus.

Ilmoittautumisia

EKA- JA TOKALUOKKALAISTEN KESÄKERHOT Poltinaholla viikolla 23 ja 24.

Ilmoittautuminen on auki 14.3.–20.5. www.hameenlinnanseurakunnat.fi/ilmoittaudu

PIENTEN LASTEN KERHOTOIMINTA Ilmoittautuminen syksyn 2022 kerhoihin aukeaa viikolla 13 (ma 28.3.)

Päiväkerhot, 2-vuotiaiden kerhot, Metsämörri-kerhot, liikunta- ja luontopainotteiset ryhmät. www.hameenlinnanseurakunnat.fi/ilmoittaudu

NAISTEN VIRKISTYSPÄIVÄ su 24.4. klo 13–18 Loimalahden leirikeskus. Ilmoittautuminen sekä lisätiedot lähempänä tapahtumaa nettisivuiltamme www.hameenlinnanseurakunnat.fi/ilmoittaudu

ESKARIIN JA KOULUUN LÄHTEVIEN KESÄN LEIRIPÄIVÄT (13.6. ja 14.6.) Ilmoittautumiset avoinna ajalla 13.–31.5. www.hameenlinnanseurakunnat.fi/ilmoittaudu

PYHÄN PATRICKIN PÄIVÄN KELTTILÄINEN ILTA JA MESSU

15.5. klo 19 Verkatehtaan Vanaja-Sali Suositun Kuorot elokuvissa -konsertin odotettu jatko-osa!

LINTUKODON RUOKAILU Maanantaisin ja perjantaisin klo 11–12.30 Kotiruokaa ja yhteyttä toisten kanssa. Ruokailu Jukolan Lintukodossa, Eeronkuja 5.

Aterian hinta 4 €.

MIESTEN SAUNAILTA ma 4.4. ja 2.5. klo 18.00 Syöksynsuun leirikeskus Saunan löyly on kylvettäväks eikä säkkiin säälittäväks.

Tule ja istahda saunan lämpöön.

Kuuntele, jutustele ja nauti. Saunailtoja vetää Yrjö Niemi, p. 050 563 3300.

Omat saunakamppeet mukaan!

to 17.3. klo 18.00 Vanajan kirkko Pyhän Patrickin päivän tunnelmissa kelttiläisiin rukouksiin ja lauluihin johdattelevat seurakuntamme pastorit Sinikka Tuori ja Mirja Lassila sekä nuorisotyöntekijä Marko Kylväjä. Ilta päättyy ehtoolliseen. ”Jumala, anna siunaus kaikelle, mitä silmäni näkevät tänään.”

AVOIMET PÄIVÄPIIRIT AIKUISILLE, IKÄIHMISILLE Avoimet piirit erilaisten teemojen äärellä. Kahvi tai tee (pieni maksu), vierailijoita, keskustelua.

HOPEAKERHO Keskiviikkona klo 13.

Rengon seurakuntatalo, Hinkaloistentie 1.

POLTINAHON PÄIVÄPIIRI Tiistaina klo 13.

Aulangontie 4, kerhohuone

MERIMIESKIRKKOPIIRI Torstaisin klo 14. Ikävässä ystävä tunnetaan – Merimieskirkon tukena Hämeenlinnasta käsin! Merimieskirkkopiiri on kaikille ja kaiken ikäisille avoin ryhmä. Keskustellaan alustuksen pohjalta Vierailija. Tilaisuus kestää n.90 min.

Piirin vastuuhenkilöinä ovat Pekka ja Helena Nissilä p. 050 584 8742 24.3. musiikkivieraina Seija Nevantaus ja Sirpa Lattunen, Hämeenlinnan kirkko.

7.4. vieraana Minna Lappalainen, Reskan Kulma.

21.4.

Osmo Nissi kertoo Hämeenlinnan kirkon historiasta, Hämeenlinnan kirkko.

5.5. vieraana Katariina Sorsa, Reskan Kulma.

19.5.

Reskan Kulma.

Aurorina • Aurora • Vox Vanajae • Vanajan mieskuoro • Sibbe-siskot • Kimmo Tapanainen • Ryhmä musiikiteatteri Spektristä • Kuoroja johtaa Ismo Savimäki Liput 25 € Ticketmaster tai Verkatehtaan lippumyymälä 15.3. alkaen. Kaikki, mikä kulujen jälkeen jää yli, lahjoitetaan Yhteisvastuukeräykseen.

hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

250

v juhlakonsertti

BEETHOVEN MISSA SOLEMNIS SU 27.3. KLO 17 HÄMEENLINNAN KIRKKO Tawastia Sinfonia | Vox Cantorum -kuoro | Dominante-kuoro johtaa Heikki Seppänen sopraano Tuuli Lindeberg mezzo-sopraano Minna Koskikunnas tenori Niall Chorell basso Nicholas Söderlund Vapaa pääsy, ohjelma 20 €

MIESTEN AAMUKAHVI ke 6.4. ja 4.5. klo 6.30 Café Laurell, Sibeliuksenkatu 7.

Aamukahvit kivassa seurassa ja ajankohtaisten teemojen äärellä!

Aamukahveja isännöi Yrjö Niemi, p. 050 563 3300.

Aamupalatarjoilu 3 €.

Poltinahon seurakuntatalo.

HÄTILÄN PÄIVÄPIIRI Keskiviikkona klo 13.

Klassikoita: Sound of music ja Memory Itämaista eksotiikkaa: Aladdin-elokuvan sävelmiä Vahvaa tunnetta: Skyfall ja Oopperan kummitus Riipaisevaa ajankohtaisuutta: Chernobyl-televisiosarjan tunnusmusiikki

LÄHETYSASKARTELIJA PUUPÄÄT maanantaisin ja keskiviikkoisin. klo 9 Poltinahon seurakuntatalo Lastu lastulta maailmaa paremmaksi!

Puupäät on seurakunnan puutyöryhmä, joka tekee puuesineitä lähetystyön hyväksi Poltinahon verstaalla. Ryhmä ottaa vastaan myös pieniä tilaustöitä. Toimintaa vetää Taisto Jurvanen ja Lauri Mattila.

HÄMEENLINNA–VANAJAN SEURAKUNTA

Seitsemän miestä neliäänisesti:

KIRKKOLAULUYHTYE KAANON / TŠERKASSY ke 13.4. klo 18 Hämeenlinnan kirkko Vanhaa pääsiäisen kirkkolaulua ja ukrainalaisia kuoroteoksia.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

VANAJAVEDEN NUORISOKUORO su 22.5. klo 19 Hämeenlinnan kirkko Kevään päätöskonsertti. Johtaa Anna-Maria Lehtoaho.

Vapaa pääsy.

KESÄKONSERTTIEN SARJA ALKAA 12.6. klo 19 Hämeenlinnan kirkko Metsän satu – Stefan Stanciun sävellyksiä laulajalle ja panhuilulle. Vapaa pääsy. hameenlinna-vanajanseurakunta.fi

Mitä Sinulle KUULUU?

Risti, sydän ja höyhen Mahdollisuus ilmentää omaa identiteettiä on todella tärkeää, sanoo kuulolaitekorujen suunnittelija Jenni Ahtiainen.

Ristikorut syntyivät Amerikan markkinoille.

Teksti Riitta-Sisko Keinonen Kuva Marika Ijäs

T

luan tämän olevan hinnaltaan saavutettavissa kuulovammaisille, Jenni sanoo.

Ketjujen, renkaiden, helmien, sydänten, hakaneulojen ja pääkallojen lisäksi korumallistossa on useampi erilainen risti. Jenni kertoo ristikorun syntyneen alun perin Amerikan markkinoille.

Maailma tarvitsee avoimuutta ja empatiaa – ja empatia tulee vain avoimuuden kautta.

– Siellä usko ja oma vakaumus näytetään liike-elämässä, politiikassa ja muilla elämänalueilla.

Ristin ympärille Jenni on rakentanut korusarjan Good Life, johon kuuluvat höyhen, sydän ja risti.

Mallikuvaukset Jenni toteuttaa asiakkaidensa kanssa, ja niihin on runsaasti hakijoita.

– Ihmiset eivät lähetä vain kuviaan, vaan myös elämäntarinoitaan. ”Nyt voin tulla ulos kaapista, kuulolaitehäpeää ei enää ole.” Se on järisyttävän kaunista.

Jenni painottaa oman identiteetin ilmentämisen merkitystä sekä sitä, että sen mahdollisuuden rajoittaminen tekee kipeää ja himmentää elämäniloa.

– Kuka haluaisi ilmentää itseään kuulolaitteen käyttäjänä?

Eräs nainen kertoi, ettei malttanut korulähetyksen saatuaan odottaa pääsevänsä töihin ensimmäistä kertaa hiukset kiinni. Toinen ajoi hiuksensa kokonaan pois.

Jenni uskoo, että koska hän itse on kuulovammainen, tuotteisiin on helpompi samastua.

Hän on huomannut, että julkisuudessa esiintyy uudenlaisia sankaritarinoita, joissa ei ole kysymys ihmeparantumisista vaan vahvan persoonan kehittämisestä.

– Ihmiset tulevat esiin oman ominaisuutensa kanssa: ”Mulla on tämmöinen juttu.” Se on erittäin terve tapa luoda me-henkeä.

Maailma tarvitsee avoimuutta ja empatiaa – ja empatia tulee vain avoimuuden kautta.

Jenni Ahtiainen rohkaisee olemaan kuulolaitteen kanssa rohkeasti oma itsensä.

Identiteettiään voi ilmentää myös Deafmetal-malliston ristikorulla.

KAMALA LUONTO

aiteilija, tuotesuunnittelija Jenni Ahtiainen oli menestynyt asusteilla, joita hänen tunnetut asiakkaansa esittelivät niin Linnan juhlissa kuin Oscar-gaalassakin. Todellinen innovaatio oli kuitenkin vasta tulossa.

Lääkäri totesi huonosta kuulosta kärsineelle Jennille, että tämä tarvitsee kuulolaitteen molempiin korviinsa.

– Mietin miksi silmälaseille voi valita kivan näköiset pokat, mutta kuulovammainen on ikävän näköisen laitteen kanssa jumissa lopun ikänsä.

Syntyi Deafmetal, jossa kuulokojeeseen liitettävän holsterin, pidikkeen, avulla laitteen voi yksilöllistää kiinnittämällä siihen korun Jennin suunnittelemasta valikoimasta.

Tuotteille oli olemassa ilmiselvästi valtava tarve, sillä ideasta kansainväliseen menestykseen kului vain vajaa vuosi.

Deafmetal palkittiin vuonna 2019 kansainvälisessä luovien alojen start-up-yritysten innovaatiokilpailussa Creative Business Cupissa. Hämeenlinnalaisen kuulolaitekoruja myydään Suomen lisäksi kahdeksassa maassa, neljässä maanosassa.

– Minulle on sanottu, että myyn liian halvalla, mutta ha-

Kotikirkko 1/2022 | Hämeenlinna-Vanajan seurakunta | www.hameenlinna-vanajanseurakunta.fi Julkaisija Hämeenlinna-Vanajan ev. lut. seurakunta 69. vuosikerta

Päätoimittaja Auli Saarsalmi-Paalasmaa auli.saarsalmi-paalasmaa@evl.fi 040 804 9325

Toimitus Toimitussihteeri Raatihuoneenkatu 19 Anu Iso-Kokkila-Vähänen 13100 Hämeenlinna Johanna Häme-Sahinoja hameenlinna-vanajanseurakunta.fi kotikirkko@evl.fi kotikirkko@evl.fi

Taitto ja kuvankäsittely MI Suunnittelu, Marika Ijäs Ilmoitusmyynti Anu Iso-Kokkila-Vähänen 040 804 9326 Paino Botnia Print

Jakelu Hämeenlinnan jakelupalvelu ja Posti Oy Jakeluhuomautukset Hämeenlinnan jakelupalvelu 03 612 5600 jakelupalvelu@ilvesjakelu.fi

@hameenlinnavanajanseurakunta

Kannen kuva Antti Kemppainen Seuraava numero ilmestyy 15. kesäkuuta 2022