Itsenäisyyspäivä on minulle suomalaisuuden juhla, mut ta samalla myös muistutus siitä, että mikään ei ole it sestään selvää ja ikuista. Maailman tapahtumien vuoksi tuleva itsenäisyyspäivä sekä kaksi edellistä juhlaa ovat muistuttaneet siitä erityisesti.
Vanhassa testamentissa muistutetaan ihmisen pienuu desta:
"Älkää siis kuvitelko, että olette omin voimin ja omilla kyvyillänne hankkineet itsellenne tämän vaurauden. Muistakaa Herraa, Jumalaanne. Hän yksin antaa teille voimaa hankkia vaurautta. Herra täyttää nyt lupauksensa, jonka hän valalla vahvistaen antoi esi-isillenne."
(Moos. 8: 17–18.)
Toisin kuin tuhoaminen, jota yhden ihmisen on mahdol lista tuottaa yksin ja lyhyessä ajassa, rakentaminen vaa tii idean ympärille aina tiimin ja pitkäjänteistä yhteistä toimintaa.
Mielestäni hyvän tiimin tekee siihen osallistuvien vahva itsenäisyys ja siitä muodostunut minuus. Valtiollisten saatikka henkilökohtaisten rajojen puolustamisen ta voitteena ei ole sulkea muita niiden ulkopuolelle, vaan suojella sisäpuolelta löytyvää hyvyyttä, josta jokainen löytää omat vahvuutensa ja käyttää niitä uuden hyvän luomiseen yhteydessä muihin.
Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa haluan kiittää ja muistaa heitä – tuntemiani ja tuntemattomia – jotka ovat tämän elämän minulle mahdollistaneet. Samalla keskityn myös omaan paikkaani maailmassa, jotta te kemiseni täällä jatkavat yhteisen hyvän ketjua, ja että toimisin täysillä niiden voimien avulla, joita olen ylhäältä saanut.
Kukkaistontut -joulukampanja alkaa 27.11. ja kestää joulukuun puoleen väliin saakka.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan diakoniatyö on jo useampana vuonna järjestänyt joulukukkakeräyksen yhdessä Parolantien kukan kanssa.
Kukkakaupasta on voinut ostaa ylimääräisen joulukukan vähävaraiselle tai yksinäiselle hämeenlinnalaiselle. Kukkakauppa tai diakoniatyö on toimit tanut kukat oikeisiin osoitteisin ennen joulua. Viime vuonna pelkästään diakoniatyön kautta ilahdutettiin kukalla yli 50 hämeenlinnalaista. Tämän lisäksi Parolantien kukka vei kukkia suoraan palveluyksiköihin.
Joulukukasta ovat ilahtuneet sekä antajat että kukan saajat ja useimmille kukan lah joittajille kukan ostamisesta on tullut tärkeä jouluperinne. Tänäkin jouluna Parolan tien kukasta löytyy joulupuu, jossa roikkuvissa korteissa on lahjakukan saajien nimi ja ikä. Ostaja voi valita itse kenelle joulukukan ostaa, mutta lahjan saaja pysyy muu ten anonyymina.
Tänä vuonna seurakunnan päiväkerhojen lapset ovat luvanneet tehdä kukkien mu kaan joulukortit. Joulukukkakeräys on voimassa marraskuun puolivälistä aina joulu kuun puoleen väliin.
Hanna-Leena Niemelä, diakoni
Antti Sakari Yrjölä piirsi meille enkeliperimätietoa nykyaikaan soveltavat enkelit.
Löydätkö LÄHETTILÄSENKELIN, valppaan VARTIJAYLIENKELIN, lämmittävän ja sytyttävän SERAFIN, ilmoja järjestelevän HALLITUKSEN, kaikkia valtakuntia vallitsevan HERRAUDEN ja viisaan ja oppineen KERUBIN, jolla on neljä siipeä?
Kirkkovuodessa mikkelinpäivä on erityi nen enkelien sunnuntai, mutta enkeleistä puhutaan paljon myös jouluna ja pääsiäise nä. Enkelit ovat Jumalan luomia olentoja, jotka palvelevat Jumalaa taivaassa.
Miltä enkelit oi kein näyttävät?
Siitä ei kerro ta Raamatussa kovin paljon. Kristillisessä tai teessa enkeleitä on joskus ku vattu kuin palleroposkisina sii vekkäinä vauvoina tai kauniina nuorina naisina. Mutta Raama tun teksteissä heidät kuvataan usein nuorina, voimakkaina miehinä tai kuin vahvoina so tureina.
Joissain teksteissä kerrotaan enkeleiden loistavan Jumalan kirkkautta. Ilmeisesti enkelit voivat näyttää pelottaviltakin, koska monesti enkelien ensim mäiset sanat Raamatussa ovat: ”Älä pelkää”
Monelle kristitylle tärkeä ja tur vaa tuova ajatus on usko erityi siin suojelusenkeleihin.
Sanaa suojelusenkeli ei käy tetä Raamatussa, mutta mikke linpäivän evankeliumitekstissä Matteuksen mukaan voidaan nähdä viittaus tähän. Evanke liumin 18. luvun alussa Jeesus kertoo, että taivasten valtakun nassa suuria ovat ne, jotka us kovat Jumalaan niin kuin lapset. Siksi kenenkään ei pidä halvek sia lapsia.
Jeesus myös sanoo, että las ten enkelit saavat taivaissa joka hetki katsella taivaallisen Isän
Nämä lehden enkelit on piirretty niin, että voit liimata ne kartongille, leikata irti ja ripustaa langalla oveen, kuuseen, ikkunaan... Nämä erikoisenkelimme voit myös tulostaa verkkosivuiltamme tai leikata Enkelin lento -kartasta.
teksti Mika Juppala kuvat Antti Sakari Yrjölä
Jeesus sanoo, että lasten enkelit saavat taivaissa joka hetki katsella taivaallisen Isän kasvoja.
kasvoja. Tähän perustuu se aja tus, että jokaisella on oma suo jelusenkeli taivaassa.
"Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enke linsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja. (Matt. 18:10)
Vaikka enkelit voivat olla pelotta van näköisiä, heidät on tarkoitettu ihmisille turvaksi ja suojaksi.
Raamatussa kerrotaan, että en kelit on lähetetty palvelemaan niitä, jotka uskovat Jeesukseen.
Vaikka enkelit voivat olla pelottavan näköisiä, heidät on tarkoitettu ihmisille turvaksi ja suojaksi.
Esimerkiksi kun apostoli Pietari oli vankilassa kahleh
dittuna uskonsa takia, enkeli vapautti hänet vankilasta yöllä ihmeellisellä tavalla. Silloin Pie tari luuli näkevänsä unta, mutta tapahtuma olikin totisinta tot ta. Pietari tajusi tilanteen vasta kadulla, kun enkeli olikin yht äkkiä poissa.
Seurakunta rukoili Pieta rin puolesta eräässä talossa, ja kun Pietari tuli paikalle, seura kuntalaiset eivät hämmästyk sissään ensin avanneet hänelle ovea. He luulivat, että Pietarin enkeli oli tullut sinne. Tästä kerrotaan Raamatussa Aposto lien tekojen luvussa 12.
Enkelit mainitaan Raamatussa moneen kertaan, mutta heis tä ei kuitenkaan kerrota kovin paljon. Sana enkeli, Uuden tes tamentin kreikaksi angelos, tar koittaa viestintuojaa tai sanan saattajaa.
Enkelien päätehtävä Raama tussa on siis tuoda Jumalan tär keitä viestejä ihmisten keskelle. Ja noilla enkelten tuomilla vies
Sana enkeli, Uuden testamentin kreikaksi angelos, tarkoittaa viestintuojaa tai sanansaattajaa.
teillä on aina sama tärkeä pää määrä: Viestit kertovat Jumalan pelastavasta suunnitelmasta eli siitä, että Jumalan Poika Jeesus Kristus pelastaa ihmiset syn nistä ja kuolemasta.
Jumalan sanansaattajat tun tuvat ilmaantuvan esiin Raa matussa aina, kun jotain mer kittävää tapahtuu Jumalan suunnitelmissa.
Esimerkiksi Uudessa testamen tissa enkelit mainitaan monissa
Jeesuksen elämän käännekoh dissa: Jo ennen Jeesuksen syn tymää enkeli Gabriel ilmoitti neitsyt Marialle Jeesuksen si kiämisestä. Hiukan myöhem min enkeli rohkaisi Joosefia ottamaan Marian vaimokseen, vaikka tämä jo silloin oli ras kaana ja odotti Jeesusta. Ja kun Jeesus oli jo syntynyt, enkeli il mestyi yöllä paimenille ja ker toi suuren ilosanoman Jeesuk sen syntymästä.
Noin kolmenkymmenen vuoden päästä, kun Jeesuksen julkinen toiminta alkoi, Johan nes Kastaja kastoi Jeesuksen Jordan-joessa. Sen jälkeen saa tana kiusasi Jeesusta erämaas sa 40 päivän ajan. Matteuksen evankeliumissa kerrotaan tuon jakson lopusta, että enkelit pal velivat Jeesusta.
Myöhemmin elämässään Jeesus oli toisenlaisen koette lemuksen edessä ennen pää siäisen tapahtumia ja kuole maansa.
"Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”
Kiirastorstai-iltana Getse manen puutarhassa Jeesus ru koili niin hartaasti ja ahdistu neena, että hänen hikensäkin tihkui veripisaroita. Silloin en keli taivaasta ilmestyi hänelle ja vahvisti häntä. Muutaman päivän kuluttua pääsiäisaamu na Jeesuksen haudalla enkeli vieritti pois hautaa suojaavan suuren kiven. Enkelit haudalla myös kertoivat naisille Jeesuk sen ylösnousemuksesta. Ja 40 päivää myöhemmin helators taina enkelit kertoivat opetus lapsille toivon sanoja, kun Jee sus oli astunut ylös taivaaseen.
Enkelit ovat siis Jumalan sa nansaattajia ja kertovat ni menomaan Jeesuksesta. Viime vuosina on ollut esillä myös toi senlainen uusi enkeliuskomus. Sen mukaan enkeleiden aja tellaan olevan eräänlaisia hen kioppaita ja parantajia.
Tällaisessa enkeliuskomuk sessa ei kuitenkaan ole kyse Jumalan enkeleistä, vaan aivan muista voimista.
Todelliset Jumalan enkelit, eli Jumalan sanansaattajat ja
palvelijat, kääntävät huomion aina Jeesukseen Kristukseen, aivan niin kuin he tekivät en simmäisenä jouluna paimen ten kedolla.
Silloin enkeli sanoi paime nille: ”Älkää pelätkö! Minä il moitan teille ilosanoman, suu ren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungis sa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkki nä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”
Vapahtaja, Jeesus, pelastaa ja vapauttaa ihmiset synnistä ja kuolemasta. Hän kykenee teke mään sen, koska hän on Kristus, Herra, niin kuin enkeli sanoi. Raamatussa sana Herra tar koittaa Jumalaa. Enkeli siis ker toi, että Jumala itse on syntynyt Pelastajaksi ihmisten keskelle.
Samaa viestiä kertovat en kelin sanat ”tämä on merkkinä teille”. Ne sanat pitäisi kään tää alkukielestä tarkemmin määräisessä muodossa ”tämä on teille se merkki”, eli tietty, tunnettu merkki. Tämä tiet ty merkki on viittaus jopa 700 vuotta aikaisemmin kirjoitet tuun Jesajan kirjan ennustuk seen:
Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee ras kaaksi ja synnyttää pojan ja an taa hänelle nimen Immanuel. (Jes 7:14)
Nimi Immanuel tarkoittaa ”Jumala on meidän kanssam me”. Enkelin sanat ”tämä on teil le merkki” kertoivat siis saman viestin kuin sanat ”Kristus, Her ra”: Jeesuksessa Jumala on tullut ihmiseksi ihmisten keskelle.
Kun enkeli mainitaan Raamatussa, usein sanotaan, että Herran enkeli tai Jumalan enkeli. Mainintoja on satoja.
Kerubit mainitaan kymmeniä kertoja. Kerubit muun muassa vartioivat paratiisia, kun Aatami ja Eeva oli karkotettu sieltä pois. Vanhassa testamentissa kehotetaan useissa kohdin tekemään kerubien kuvia ja patsaita muun muassa oliivipuusta veistämällä, kutomalla ja valamalla. Jumalankuvia tai muita palvontakohteita ei saanut tehdä, mutta kerubit olivat sallittu kuvitus tuonpuoleisesta.
Yhden kerran meille kerrotaan serafeista. Jesaja kertoo näystään, jossa kuusisiipinen serafi koski hänen huuliaan hehkuvalla hiilellä ja poisti hänen syyllisyytensä ja syntinsä.
Ylienkeli (arkkienkeli) ovat kolmas Raamatun mainitsema erityinen enkelityyppi.
Raamattu kertoo kahden enkelin nimen. Jo vanhassa testamentissa mainittu Enkeli Gabriel vei Marialle viestin, että hän saa lapsen, jonka nimeksi pitää antaa Jeesus. Mikael on Danielin kirjan enkeliruhtinas ja Juudaksen kirjeessä mainittu ylienkeli.
Perimätieto kertoo myös monista muista enkelityypeistä. 600-luvulla piispa Iisak Niniveläinen (tai Syyrialainen) kirjoitti enkeleistä peräti yksityiskohtaiset luokitukset ja kuvaukset.
Tule etsimään, mihin enkelit ovat lentäneet Hämeenlinnassa.
Viime vuonna kaupunkilaisia ilahdutti seimipolku. Tänä vuonna voi ostosten tai iltakävelyn lomassa käydä katsomassa joulun erilaisia enkeleitä yritysten näyteikkunoilla. Yritykset ovat suunnitelleet ja rakentaneet enkelit itse, joten jokainen enkeli voi kertoa myös yrityksen tarinaa. Ikkunoista näet myös, mitä enkelit lausuvat.
Enkelin lento on nähtävillä 27.11–6.1. Reitin voi kulkea haluamassaan järjestyksessä. Karttoja on saatavilla osallistuvista yrityksistä ja seurakunnan palvelutoimistosta.
• Ekomo Hair, Palokunnankatu 26
• Hius- ja kauneushuone Kristalli, Kauppakeskus Goodman
• Kaisan Kukka, Kirkkorinne 4
• Kauneushoitola Inkeri Valtonen, Raatihuoneenkatu 33 A 4
• Kellokeskus Laine, Raatihuoneenkatu 13 a
• Noblessa-keittiöt, Sibeliuksenkatu 3
• Optikko Kivinen, Palokunnnakatu 16
• Original Sokos Hotel Vaakuna, Possentie 7
• Partioaitta, Kauppapaikka Tavastila
• Ravintola Uoma, Saaristenkatu 4
• Reim Isännöinti, Sibeliuksenkatu 4
• Remax Helmi, Palokunnankatu 24
• Urheilulinna, Sibeliuksenkatu 2
• Villa Marenki, Eteläkatu 3
• ViolaMax-Brand Store, Kauppapaikka Tavastila
Liimaa enkelit kartongille
Leikkaa enkelit irti rajojen mukaan
Ripusta enkelit näytille
Askartele enkeli itse tai vaikka lapsen kanssa ja laita se riippumaan ikkunaan. Ota kuva ja lähetä se meille tägäämällä @hameenlinnavanajanseurakunta Facebookissa tai Instagramissa. Jaamme kuvakollaaseja Facebooksivuillamme lähellä joulua.
HämeenlinnaVanajan seurakunta tavattavissa torilla klo 14.00–16.30.
KELLO 14
Kauneimmat joululaulut Joulupuuro (maksuton) Nuorten yrittäjien pikkumarkkinat
KELLO 15
Joulupukki Poniratsastusta Pekka Lunnikivi jouluista musiikkia Spekrin jouluinen esitys
LASTEN JOULU ALKAA su 27.11. klo 12 ensimmäisen adventin perhemessulla. Messun jälkeen joulupuuroa, askartelua, pomppulinna.
KELLO 16 Kaupungin ja seurakunnan tervehdys Jouluvalojen sytytys Tulishow
JOULUAATTO 24.12.
Hämeenlinnan kirkko 14.00 julbön på svenska 15.00 aattohartaus 22.00 jouluyön messu
Poltinahon seurakuntatalo 14.00 perheiden aattohartaus
Vanajan kirkko 13.00 aattohartaus 14.00 aattohartaus 15.00 aattohartaus 16.00 aattohartaus 22.00 aattoyön hartaus 24.00 aattoyön hartaus
Rengon kirkko 15.00 aattohartaus
Ahveniston kappeli 13.00 aattohartaus 14.00 aattohartaus
Vuorentaan iso kappeli 16.00 aattohartaus 17.00 aattohartaus
Katso perheiden jouluhartaudet sivulta s. 20.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan diako niatyön vapaaehtoisia palkittiin diakonian juhlavuoden messussa. Mitalit myönnettiin vapaaehtoistyötä yli 10 vuotta tehneille, jotka eivät ole sinä aikana toiminut luottamustehtävissä.
Mitalit myönnet tiin Pirkko Koi vunevalle, Irk
ku Liikkalalle, Ilpo Pulkiselle, Mikko Saari selle, Ville Sipilälle ja Kauko Niinimaalle
Pro diakonia -mitali on arvo kas huomionosoitus henkilölle tai yhteisölle, joka on toimin nassaan tai päätöksenteossaan toiminut diakoniaa edistäen tai erityisellä tavalla lähimmäisen rakkautta toteuttaen.
Mitali on kaksiosainen. Sii hen kuuluvat hopeoitu pöytä mitali ja hopeoitu rintamerk ki. Mitalin on suunnitellut Assi Arnimaa-Leinonen ja se on valmistettu Kultakeskuksessa Hämeenlinnassa. Pro diaconia -mitali kuvaa auttavia käsiä, jot ka voi nähdä myös rukoilevas sa, ylistävässä tai siunaavassa asennossa. Kaaret kuvaavat rakkautta ja voimaa, jota ih minen saa ja jota hän edelleen käyttää toisten hyväksi.
Marraskuun 17.–19. Vietetään ARXin Valoilmiö-valotaidefestivaalia, jolloin Hämeenlinnan kirkon ulkoseiniä koristavat Immanuel Paxin valotaideteokset. Julkisivun suuri Turvallisuuden tila -valotaideteos sai innoituksensa Kaurialan lukion oppilaiden Erätauko-keskustelusta.
Festivaalin aikana monia Hämeenlin nan keskustan rakennuksia muute taan valotaiteen avulla kaupunkitai deteoksiksi. Hämeenlinnan kirkon lisäksi valotaidetta sijoitetaan myös Rengon seurakuntatalon pihapiiriin.
Hämeenlinnan kirkon julkisivulle heijas tetaan Immanuel Paxin Turvallisuuden tila -niminen taideteos. Kirkon toiselle seinustal le heijastetaan Trespassing-videoinstallaatio. Molemmat teokset käsittelevät vapauden ja turvallisuuden teemoja.
– Kirkon seinät ovat olleet aina keskuste lupaikkoja. Haluamme tukea nuorten osalli suutta ja nyt annamme nuorille tilaa sekä pu heenvuoron tuoda taiteen kautta näkyväksi sitä, mikä heitä tällä hetkellä huolestuttaa ja mietityttää, kuvailee Hämeenlinna-Vanajan kirkkoherra Kimmo Reinikainen
Nuorten pahoinvointi ja lisääntyneet mie lenterveysongelmat ovat jatkuvasti myös seurakunnan huolenaiheena. Hämeenlin na-Vanajan seurakunta on jo aiemmin ollut käynnistämässä nuorille suunnattua Walk in -terapiaa, jossa vapaaehtoiset mielenter veysalan ammattilaiset kuuntelevat nuorten huolia.
Hämeenlinnan kirkon sisätiloihin suunnitellaan muutostöitä niin saavutettavuuden kuin tilojen käyttöasteen parantamiseksi.
Suurin osa muutok sista kohdistuu ete läiseen ja pohjoiseen ristisiipeen sekä ete läiselle lehterille. Ristisiipiin on suunnitteilla pienempiä ko koontumistiloja, joita voitaisiin käyttää niin kokouksiin, ryhmä toimintaan kuin pieniin toimi tuksiin. Toiveena on myös saa
da kahvinkeittomahdollisuus, joka palvelisi niin messun jäl keisiä kirkkokahveja kuin eri laisten ryhmien toimintaa.
Saavutettavuutta on tarkoi tus parantaa rakentamalla invawc sekä pyörätuoliliuskan avul la esteetön kulku alttarille.
Suunnitelmat ovat vasta al kuvaiheessa ja ensimmäiset
luonnokset on tehty yhteistyös sä museoviraston ja BST-Arkki tehtien kanssa. Suunnitelmia kehitetään edelleen ja myös seurakuntalaiset saavat antaa niistä palautetta. Kirkon muu tostöistä järjestetään myös yleisötilaisuus suunnittelun edetessä.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnal la oli haettavana 16 000 € tärkeisiin elinkustannuksiin, kuten ruo kakuluihin, hygieniatuotteisiin tai vaatteisiin ja kenkiin. Avus tusta myönnettiin myös pie nimuotoiseen virkistykseen, esimerkiksi jalkahoitoon, kam
paaja- tai parturipalveluihin sekä hierontaan.
Avustusta voitiin myöntää korkeintaan 400 euroa ja sitä sai hakea Hämeenlinna-Van ajan seurakunnan alueella eli Hämeenlinnan kantakaupun gissa ja Rengossa asuvat henki löt. Avustus myönnettiin vain kerran.
Hakijoita oli noin 60. Eläke ikäiset ovat anoneet avustusta pääsääntöisesti talvivaatteisiin, lääkekustannuksiin, silmälasei hin ja ruokaan.
Avustuksen mahdollisti Hau hon ja Rengon Säästöpankkisää tiöiden lahjoitus ja seurakunnan osallistava budjetointi.
Kävelykatu Reskalla sijaitseva Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan palvelutoimisto palvelee ensi vuoden alusta alkaen myös Kalvolan pitäjässä asuvia seurakuntalaisia. Tilavarauksia voi tehdä palvelutoimiston kautta jo 15.12. alkaen.
Kalvolan seurakunnan kirkkoherranviraston palvelut siirtyvät ensi vuoden alussa kokonaan palvelutoimistoon. Palvelutoimisto auttaa seurakuntalaisia tilavarauk sissa, kasteeseen, vihkimiseen ja hautajaisiin liittyvissä järjestelyissä sekä kaikissa jäsenasioissa.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan palvelutoimisto avoinna arkisin klo 9–12 ja 13–15. Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 19
• Tilavaraukset, kasteen ja vihkimisten järjestelyt 040 804 9333
• Hautauspalvelut 040 804 9444 • Muut asiat 040 804 9300 (arkisin klo 13–15)
Teksti Anu Iso-Kokkila-Vähänen
Enonkosken luostarin oli tarkoitus lopettaa toimintansa elo kuun loppuun mennessä. Syynä olivat kohonneet kulut, kiin teistön korjaustarpeet ja aktiivisen talkooväen puuttuminen. Luostarin tukiyhdistyksen uusi jäsenistö päätyi toisenlaiseen ratkaisuun ja se perui ensimmäisenä toimenaan keväällä teh dyn päätöksen luostaritoiminnan lopettamisesta. Näin vuodes ta 1994 toiminut luostari saa jatkaa toimintaansa.
Kirkon perheneuvonnassa näkyviä ilmiöitä on kartoitettu vii meisten parin vuoden aikana perheasiain neuvottelukeskuk siin lähetetyillä kyselyillä. Sekä koronapandemia että Ukrainan sota näkyvät vastauksissa. Molemmat ovat vaikuttaneet perhe neuvonnan asiakkaiden elämään, ja muuttunut arki on nosta nut erilaisia ilmiöitä näkyviin myös perheneuvonnassa. Vastausten perusteella kuluvana vuonna asiakkaiden käyn neissä korostuivat erityisesti mielenterveyden kysymykset, ah distuneisuus sekä taloudellinen huoli. Lisäksi näkyy se, etteivät asiakkaat saa oikeanlaista apua ja tukea muualta hakemistaan palveluista.
Kirkon nuorisotyön päivää juhlittiin lokakuussa. Nuorisotyön päivänä tuotiin esiin myös kirkon nuorisotyötä ja sen takana olevia ammattilaisia. Nimikkopäivän idea on, että nuorisotyön ohjaajat ja nuorisotyö tulevat näkyväksi työpaikalla sekä julki sessa tilassa.
Suomessa kirkon nuorisotyö alkoi kehittyä 1800-luvun lo pulla lähinnä kristillisissä yhdistyksissä ja järjestöissä. Seura kuntien työksi nuorisotyö vakiintui 1900-luvun alussa. Kirkon omaksi työmuodoksi nuorisotyö alkoi muotoutua 1930-luvul la. Kristillinen kasvatus mukaan lukien nuorisotyö on yksi seu rakunnan ydintehtävistä.
Tiesithän, että nuorisotyönohjaan voi tunnistaa myös sini sestä pannallisesta virkapaidasta?
Lähes 65 prosenttia rippikoululaisista ja 75 prosenttia isosis ta koki vuoden 2022 valtakunnallisen rippikoulukyselyn vas tausten perusteella, että rippikoululla on ollut myönteistä vai kutusta henkiseen hyvinvointiin. Lisäksi nuoret kokevat, että rippikoulussa on hauskaa, turvallista ja siellä saa olla oma it sensä. Kouluarvosanoin mitattuna rippikoulu saa nuorilta ar vosanan 9-.
Henkisen hyvinvoinnin tueksi on kehitetty MunRipari-so vellus. MunRipari-sovellus on osa valtiovarainministeriön joh tamaa kansallista AuroraAI-hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää ennakoivaa ja ihmiskeskeistä yhteiskuntaa tekoälyn avulla.
Sovelluksen kysymysten ja vastausten kautta nuoret saavat hyvän pohjan miettiä omaa hyvinvointiaan yhdessä muun rippi kouluryhmän kanssa. Valtakunnallinen rippikoulukysely toteu tettiin neljättä kertaa peräkkäin ja vastaajia oli yli 22 000.
(Lähde: Suomen evankelis-luterilainen kirkko)
Kouluarvosanoin mitattuna rippikoulu saa nuorilta arvosanan 9-
Ritva Oksanen tuntee yhä näyttelemisen himoa ja hurmaa. Esiintyvän taiteilijan työt seisauttaneen koronan jälkeen hän ottaa taas oman paikkansa parrasvaloissa. Hämeenlinnassa nähdään hurja Neitsytkuningatar.
Paluun Hämeenlinnan teatteriin tekevä Ritva Oksanen yrittää elää ihmisiksi, Jumalan tahdon mukaan, tehdä työnsä kunnolla ja ottaa muut huomioon. Mikään pyhimys hän ei koe olevansa, mutta kertoo kysyttäessä mielellään kristillisestä uskostaan.
än katsoo maa ilmaa ylpeänä ja pöyhkeänä, epäi levin ja kylmin silmin. Hänet on kasvatettu an karasti. Kukaan ei ole häntä ra kastanut, vaikka monet vallan haluiset miehet ovat kosineet. Syvät uskonnolliset tunteetkin tältä naiselta puuttuvat.
Näin Ritva Oksanen kuvaa uutuusrooliaan Hämeenlin nan teatterissa. Hän on eläyty nyt täydellisesti Kaksi kuninga tarta -draaman vanhenevaksi Neitsytkuningattareksi eli Eng lannin Elisabethiksi, joka kävi 1500-luvulla veristä valtatais telua Skotlannin kuningattaren Maria Stuartin kanssa.
Tämä on Oksasen 65-vuoti sen uran vaikeimpia rooleja.
– Olen tutkinut paljon histo riaa ja opetellut tekstiä aamuin illoin. Muistini ei vielä petä, mutta joudun tekemään töitä enemmän kuin ennen, teatteri neuvos tunnustaa.
Näytteleminen on vaativaa sekä henkisesti että fyysisesti. Oksanen pitää itseään iskussa kävelemällä ja uimalla järvessä Petäjäveden mökillään.
– Jumppaan ja minulla on kunto-ohjelma, jolla hoidan it seäni. Muuten en pysyisi pys tyssä. Keho on instrumenttini, jota on huollettava säännölli sesti.
Taiteilija aikoo tehdä töitä niin kauan kuin vain voi.
– Olen 83-vuotias. Olen sa nonut aina reippaasti ikäni, ja olen siitä ylpeä. Tiedän, että aika on jo kortilla. Ei ole enää horisonttia, on vain rajallisuus.
Ritva Oksasta on kutsuttu teat teridiivaksi, mutta siviilissä hän on lämpimän oloinen, täysin toisenlainen kuin kolea Neit sytkuningatar.
Saavutuksistaan, vahvuuk sistaan ja virheistään tietoinen, elämän opettama nainen on ehtinyt nähdä sekä kadun var joisaa että aurinkoista puolta. Yleisön ja kriitikoiden rakasta ma esiintyjä epäonnistui taka vuosina yksityiselämässään ja sai kovia kolhuja, mutta nousi aina jaloilleen. ”Jumalan armos ta.” Hänellä on ollut aineksia, mistä ammentaa rooleihinsa.
Monen mieleen on iskostu nut hänen huikea työnsä tele vision Elämänmeno -trilogias sa. Karjalaisen duunarin roolin raadollisuus oli niin totta kuin elävä elämä olla voi. Tai Pesä rikko -sarjan kovaksikeitetty pohjalaismummo, jonka motto kuului: ”Hillitte ittes!”
Upea Marlene -tulkinta dii vakollegasta oli menestys Hä meenlinnan teatterissakin, joka on muodostunut ohjaaja Matti Kuikkaniemen kanssa virin neen, 1990-luvulta lähtien jat kuneen yhteistyön myötä kuin kotikentäksi helsinkiläisnäyt telijälle.
Ennen näytöstä Oksanen on tavannut rukoilla, että Jumala siunaisi hänen työnsä, työtoverit, lapset ja ystävät.
– Hämeenlinnan aika on ollut minulle hyvin siunauksellista. Maria Callas, Marlene Dietrich, Niskavuoren Loviisa – ja nyt saan tehdä vielä Elisabethinkin!
Laulajan levyttämien kappa leiden kirjo on ulottunut hen gellisistä lauluista ihmissuh deiskelmään. Keikkoja varten valmiina on retrospektiivinen konserttiohjelmisto, joka siir tyi koronan takia. Seurakunnis sa Oksanen on kiertänyt runoja ja lauluja sisältävällä Tulkaa ja levähtäkää vähän -esityksellä.
– Viime aikoina olen tehnyt vain pistekeikkoja, mutta var maan laulankin vielä.
Ammattiaan rakastava Ritva Oksanen ei ole aikoihin kokenut tarvitsevansa katsojien ihailua, vaikka se onkin kannustavaa. Enemmän häntä inspiroi se, että jokaisen roolin kautta op pii paljon itsestä ja elämästä. Koska Jumala on antanut näyt telijänlahjat, niin teatterissa hän voi olla ”Isän viestinviejä”.
Ennen näytöstä Oksanen on tavannut rukoilla, että Jumala siunaisi hänen työnsä, työtove rit, lapset ja ystävät.
– Korona-aika oli aivan kau heaa meille esiintyville tai teilijoille. Työt loppuivat kuin seinään. Rukousta tarvittiin paljon. Iltarukouksissa koe tin muistaa kaikki kollegat eri aloilta.
Koronakaudella itsekin ”apeana ja yksin haahuillut” Oksanen on sitkeä sissi, joka nousee pinnan alta aina kuin korkki. Hän ei ole koskaan luo vuttanut, paitsi kun elämä ja ihmissuhteet menivät muinoin sekaisin juomisen vuosina. Sisu, pohjalainen periksianta mattomuus ja Jumalan armo ovat olleet vahva yhdistelmä.
– Uskon, että Taivaan isä pi tää minusta huolen. Olen tur vassa, tapahtuipa mitä tahansa.
Epäilyjä tulee tietysti toisi naan niin kuin Tuomaalle.
– Tämäkin kuuluu uskonelä mään. Kyllä Jumala minun epäi lyni kestää.
Ritva Oksasen neljä tytärtä asu vat kaukana toisistaan.
– Viime kesänä koko mimmi liiga oli kanssani mökillä. Se oli
Tänä vuonna matriark ka menee joulun ajaksi joko Hollannissa tai Yhdysvaltojen Arizonassa asuvan tyttärensä
Taiteilija tunnustautuu jou
– Lapset nauravat, että mi nulla alkaa joulu marraskuussa, jolloin alan sytyttää jouluvaloja.
Rutiineihin kuuluu osallistu minen joulukonsertteihin sekä aattoillan ja jouluaamun har tauteen. Ritva on usein lukenut
Joulun sanoma on kiteytynyt kirkkaaksi: Kristus elää, hän on syntynyt ja kuollut puolestam me. Jeesus-lapsi syntyy joka joulu myös sydämissämme.
– Joulu on veljeni syntymä juhla. Jeesus on kanssakulkija ni, jonka kautta lähestyn Isää ni. Ja kaikki me olemme saman Isän lapsia.
Elämän ollessa joskus mar raskuisen mustaa ja synkkää Jeesuksen merkitys on se, että hänen kauttaan tiedämme tääl tä tultavan joskus valoon. Poh jalle ei jäädä ikuisiksi ajoiksi, vakuuttaa Ritva Oksanen.
Näin kuulee usein sanottavan. Kaik kea vapaaehtois toiminnan arvoa ei voi mitata rahassa, mutta va paaehtoisten työtuntien rahalli sen arvon voi laskea.
Vuonna 2018 tämä arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kol me miljardia euroa. Tilastokes kuksen raportin mukaan 28 % suomalaisista tekee vapaaeh toistyötä. Tässä kyselyssä huo mioitiin kuitenkin vain järjes töjen tai ryhmien hyväksi tehty vapaaehtoistyö. Esim. seurakun nissa tehtävää vapaaehtoistoi mintaa ei tässä tutkimuksessa otettu huomioon.
Taloustutkimuksen samana vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 42 % suomalaisista osallistuu vapaaehtoistoimin taan, joten rahallinen arvo on todennäköisesti paljon kolmea miljardia suurempi. (Vapaaeh toistoiminnan arvo, 2020.)
Vapaaehtoistoiminta on mer kittävä osa kirkon olemusta ja
tehtävää. Kirkko ei voi toimia vain palkattujen työntekijöiden kautta, vaan se on ennen kaik kea jäsentensä kautta toimiva kirkko.
Paavalin opetus Kristus-ruu miista 1. Korinttolaiskirjeessä kutsuu meitä jokaista palvele maan ja toimimaan niillä lahjoil la, joita kullakin on. Opetuksen tärkein oivallus on, että jo kaista tarvitaan.
Seurakunnan ra kentajiksi tarvitaan niin aktiiveja kuin harvemmin muka na olevia, eivätkä jotkut tehtävät ole toisia arvok kaampia.
Vapaaehtoisuus tekee hyvää
Vapaaehtoistoiminta ei tuo ar voa vain yhteiskunnalle tai kir kolle.
Vapaaehtoistoimintaa kuvaa vien tutkimusten mukaan va paaehtoistoiminnan yksi mer kittävimmistä arvoista ja syistä on tuottaa hyvää myös tekijäl leen. Yli 90 % vapaaehtoistoi mijoista kertoo, että vastuun kantamisesta tulee itselle hyvä mieli, toiminnassa tutustuu uu siin ihmisiin ja toiminta tuo elä mään myönteisiä asioita, jotka auttavat jaksamaan arjessa.
Miksi sinä olet mukana va paaehtoistoiminnassa? Mitä hy
vää sinä olet elämääsi vapaaeh toistoiminnan kautta saanut?
Kokemukset ovat tärkeitä ja niistä kannattaa puhua. Yhtä tärkeää on tuoda julki myös va paaehtoistoiminnan pulmat. Vain näin voimme yhdessä ke hittää tärkeää toimintaa ja tur vata jokaisen vapaaehtoisen jaksaminen ja hyvinvointi. Sil lä viime kädessä vapaaehtois toiminnan tärkein ja arvokkain asia on vapaaehtoinen itse.
Seurakunnassa on runsaasti mahdollisuuksia vapaaehtois toimintaan kaikenikäisten ih misten parissa.
Vanhukset, sairaat ja vam maiset tarvitsevat auttajia ja ystäviä kotonaan ja laitoksissa. Näissä tehtävissä voi toimia dia koniatyön tai esim. Vapaaehtois keskus Pysäkin kautta.
Vapaaehtoiset ohjaavat ai kuisten pienpiirejä ja kerhoja, partioryhmiä tai sururyhmiä. Vapaaehtoiset vastaavat myös monien tilaisuuksien suunnitte
Seurakunnan
vapaaehtoistoiminta tuottaa iloa, onnelli suutta, viihtymistä ja arvokkuuden kokemuksia niin tekijälle kuin vas taanottajallekin. Vapaaehtoistoimin nasta voit löytää oman paikkasi toimia ja vaikuttaa seurakunnassa.
lusta ja toteuttamisesta joko yk sin tai yhdessä työntekijöiden kanssa.
Jumalanpalvelukset ja mes sut ovat luonteva ja tärkeä paik ka toimia vapaaehtoisena ja osallistua yhteisen juhlan suun nitteluun ja toteuttamiseen. Messusta löytyy jokaiselle mie lekäs tehtävä palvella.
Jokainen haluaa tuntea olevansa tarpeellinen ja tuottaa iloa lähimmäisilleen. Ehkä siksi noin puolet suomalaista osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan.
Vuoden aikana seurakunnis sa järjestetään paljon juhlia, ta pahtumia, tilaisuuksia, retkiä ja leirejä, joiden toteuttamisessa seurakuntalaiset ovat mukana. Vapaaehtoiset ovat mukana li paskeräyksissä Yhteisvastuulle ja Kirkon ulkomaanavulle.
Kesällä kohdataan juhannus juhlissa ja avoimissa leiripäivis sä, joissa on monenlaisia palve lutehtäviä.
Voit löytää mielekkään tehtä vän vapaaehtoistyö.fi -sivustol ta, jossa on tarjolla eri mittaisia
pestejä kertaluonteisista kei koista pidempikestoisiin vapaa ehtoistehtäviin.
Vapaaehtoistoiminnan säh köisen uutiskirjeen voit tilata sivuiltamme tai Elinalta. Uutis kirje ilmestyy n. kuusi kertaa vuodessa ja kertoo ajankohtai sia uutisia vapaaehtoistoimin nasta ja sen tekijöistä.
Jokaisen vapaaehtoisen jak saminen tehtävässään on tär keää. Vapaaehtoisella on oikeus ohjaukseen, perehdytykseen, tukeen ja yhteiseen virkistyk seen. Seurakunta järjestää va paaehtoisille mm. retkiä, yhtei siä tapaamisia ja kiitosjuhlan vuoden lopussa.
Vapaaehtoiset kokoontuvat iltapäiväkahville Reskan Kul maan kerran kuussa tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan ajatuksia ja kuulumisia. Iltapäiväkahville voit tulla oman aikataulusi mukaan. Klo 15–16 on yhteinen ohjelmatuokio.
Mukaan voivat tulla kaikki uudet ja vanhat vapaaehtoiset! 24.11. klo 14–16 Armolahjat käyttöön! 14.12. klo 16–18 Pikkujoulut
Tiesithän, että seurakunnan jäsenenä autat lähimmäisiäsi. Suuri osa kirkollisveron tuotosta ohjataan lapsi- ja nuoriso työhön sekä diakoniaan.
Etkö löydä mielekästä tehtävää? Tai haluaisitko antaa osaa mistasi ja aikaasi johonkin aivan uudenlaiseen toimintaan?
Ota rohkeasti yhteys, niin tehdään toiveistasi totta! Seura kunnan toiminnassa on aina tilaa uusille tuulille ja toiminnalle. Mielenkiintoiset tehtävät odottavat sinua, tule mukaan seu rakunnan vapaaehtoistoimintaan!
Lisätietoja ryhmistä:
Elina Virtanen, osallisuuden ja vapaaehtoistyön ohjaaja p. 040 804 9348 , elina.m.virtanen@evl.fi
Miehellä oli tapana käydä ahkerasti kirkossa. Hän saapui joka sunnun tai hyvissä ajoin ja istuutui vakituiselle paikalleen suuren pylvään viereen. Saarnaa pitäessään pastori oli tottunut näkemään miehen juuri tuossa paikassa.
Eräänä sunnuntaina pastori huomasi, ettei mies istunut tutulla paikallaan. Sama toistui myös seuraavana sunnuntaina. Kun miestä ei näkynyt vielä kolmantenakaan sunnuntaina pastori huolestui. Oliko yksin asuva mies ehkä sairastunut? Tai oliko hän jostain syystä kyllästynyt kirkossa käymiseen? Viimein pastori päätti mennä tapaa maan miestä.
Kuullessaan ovikellon soivan, mies kiiruhti avaamaan oven. Hämmästyksek seen hän näki pastorin seisovan kynnyksellä. Mies arvasi vierailun syyn. Ter vehdittyään hän johdatti vieraansa peremmälle. Olohuoneen takassa roihusi komea tuli. Mies oli istunut sen ääressä lämmittelemässä. Niinpä hän veti myös pas torille tuolin takan ääreen.
Miehet istuivat ääneti tulen loimua katsellen ja takan lämmöstä nauttien. Mies ajatteli, että pastori saa avata keskustelun, kun oli kerran sitä varten tullutkin.
Kului hyvä tovi kummankaan sanomatta mitään. Sitten pastori otti hiilihangon ja siirsi yhden takassa palavista puista hieman roihusta sivuun. Sen tehtyään pastori no jautui tuolissaan taaksepäin sanomatta edelleenkään sanaakaan.
Miehet katselivat hiljaisina tulta. Sivummalle siirretyn puun liekit heikkenivät vähitellen. Viimein ne hiipuivat kokonaan. Pienen hetken puu vielä hehkui, mutta sitten myös hehku sammui.
Pastori kumartui jälleen tuolissaan eteenpäin, otti hiilihangon ja siirsi sammu neen puun takaisin palavien puiden joukkoon. Sammunut puu syttyi välittömästi uudelleen ja loimusi muiden mukana valaisevana ja lämmittävänä.
Miehet istuivat hiljaisina tulen hehkussa lämmitellen. Sitten pastori sanaakaan sa nomatta nousi ja lähti kohti eteistä. Hiljaisuuden vallitessa pastori puki päällystakin päälleen ja teki lähtöä. Mies avasi kohteliaasti pastorille oven ja sanoi: ”Suuret kiitokset käynnistänne, pastori. Kiitos myös pitämästänne tulisesta saarnasta. Ensi sunnuntaina minä olen jälleen muiden mukana kirkossa!”
Viime vuosina on pandemian vuoksi välillä ollut mahdotonta noudattaa Heprealaiskirjeen 10. luvun jakeen 25 kehotusta:
”Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan.” (Hepr.10:25)
Talousneuvos Reijo Telaranta on työskennellyt toimittajana ja päätoimittajana useissa isoissalehtitaloissa.Vuonna2005hänjäieläkkeelleKotimaa-konsernintoimitusjohtajan tehtävästä.ReijoolimyösperustamassaAgricolankirkonTuomasmessuasekätoiminut Hengenuudistuskirkossammery:nhallituksenpuheenjohtajana.
EtsiTeksti Reijo Telaranta
Venäjän miehityksestä vapautuneiden alueiden koulut voivat toimia vain, jos niissä on pommisuoja. Näin määrää hallituk sen uusi säädös Ukrainassa. Luterilainen maailmanliitto tukee suojien rakentamista Tšernihivin alueella, jotta koululaiset pääsisivät jatkamaan opiskeluaan kuukausien tauon jälkeen ennen talven tuloa. Osa kouluista on vaurioitunut pommitus ten seurauksena ja LML tukee myös vaurioiden korjaustöitä. (LWF – Luterilainen maailmanliitto)
Majoitusta, ruokaa, lääkkeitä, psyykkistä tukea sekä neuvoa lakiasioissa, kertoo katolilainen pappi siirtolaisten tarpeista. Apua tarjotaan myös työpaikan hakuun, jos he päättävät jäädä Meksikoon. Useimmat jatkavat matkaansa yhden yön jälkeen.
Katolinen kirkko avustaa eri maista Meksikon kautta Yh dysvaltoihin pyrkivä siirtolaisia Tapachulan kaupungissa, jos ta on tullut miljoonille siirtolaisille läpikulkupaikka matkalla pohjoiseen. Kirkko toimii yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön kanssa. Yhdysvaltojen tiukentunut siirtolaispolitiikka on iso haaste Meksikolle. (CNA – Catholic News Agency)
– Pyhän hengen toiminta kuuluu luterilaiseen oppiin, vaikkei siitä ole totuttu puhumaan luterilaisten keskuudessa, sanoo pastori, teologian professori Cheryl Peterson Trinityn yliopis tosta Ohiosta. Hänen mukaansa juuri Pyhä henki panee luteri laiset toimimaan esimerkiksi oikeudenmukaisuuden puolesta. Hengen innoittama ihminen löytää identiteettinsä pitäessään huolta toisista ihmisistä. (LWF – Luterilainen maailmanliitto)
Useimmat eri uskontoja edustavat teini-ikäiset eri puolilla maailmaa ajattelevat Jeesuksesta myönteisesti. Noin puolel le kyselyyn osallistuneille Jeesus tuo toivoa. Häntä pidetään rakastavana, viisaana, luotettavana ja ihmisistä välittävänä. Alle kymmenen prosenttia liittää Jeesukseen kielteisiä omi naisuuksia.
Nuorten ajatuksia 26 maassa kartoitti kristillinen ame rikkalainen Barna Group yhteistyössä kristillisten järjestöjen kanssa. Aineistona oli 24 500 haastattelua. (CBN - Christian Broadcasting Network)
Salosta kotoisin oleva 33-vuotias Iiro Pankakoski asui jo nuorena Iso-Britanniassa ja sai lapsuuden perheestään vahvan kipinän uskoon ja lähetystyöhön. Pankakoski kiinnostui erityisesti kehitysmaatutkimuksesta ja rauhantyöstä.
Minua motivoi jo nuorena maail man epäoikeu denmukaisuus ja halu ymmärtää, miksi jotkut maat ovat rikkaita ja jotkut köy hiä. Asia on monimutkainen. Niin monimutkainen, etten ole ei vieläkään löytänyt siihen vas tausta, toteaa Pankakoski.
Iiro on yksi HämeenlinnaVanajan seurakunnan nimikko läheteistä. Kyproksen valtiolla on hyvät välit ympäristömai hin, joten sieltä käsin on hyvä toimia.
Alueenani ovat Israel, Pales tiinalaisalueet, Syyria, Oman ja Pakistan. Lähi-Idän kulttuuri on kiinnostava ja moninainen. Ihmiset ovat lämpimiä ja ys tävällisiä, vaikka ongelmia on paljon.
Käytännössä teen toimis totyötä, vastaan hankkeista ja huolehdin väleistä paikallisiin yhteistyökumppaneihin. Pai kalliset toimijat toteuttavat pääasiassa käytännön työn ja lähetystyöntekijät antavat tär keää hengellistä tukea. Työ on oikeastaan ohjauksellista ja
Haluamme muuttaa yleistä ajattelutapaa ja hoksauttaa, että muslimi ja kristitty voisivat laittaa yhdessä vaikkapa ruokaa.
hankehallinnollista. Olemme tiiviisti yhteydessä paikallisiin yhteistyökumppaneihin ja kat
somme, että seurakuntien ra hat menevät oikeaan, hyvään tarkoitukseen. Lähi-idän rahoi tus tuleekin suoraan seurakun nilta.
Lähetystyön onnistumista mitataan hankkeiden toteutu misella ja lisäksi tehdään nu meerista seurantaa.
Mitataan miten asenteet ovat muuttuneet, mitä olemme saaneet aikaiseksi ja mitä olem me oppineet? Nähdään, miten ihmiset muuttuvat, Pankakoski kertoo.
– Lähetystyön tarkoituksena on tukea olemassa olevia kris tittyjä ja heidän jokapäiväistä elämäänsä.
Lähi-Idässä on nyt 20 yhteis työkumppania ja erilaista han ketta.
– Hankkeina ovat muun muassa rauhankasvatus ja us kontojen välisten ennakkoluu lojen hälventäminen, Panka koski sanoo.
– Autamme vankilassa ollei ta lapsia ja nuoria yhteiskun taan palaamisessa, tuemme Pyhän Maan kirkkoa ja diako nista työtä ylipäätään. Syyrias sa meillä on kummikouluhank keita ja edistämme dialogia esimerkiksi naisten ja nuorten ryhmien välillä.
– Erityisesti Syyriassa ko rostuu dialogin rakentami nen. Haluamme muuttaa yleis tä ajattelutapaa ja hoksauttaa, että muslimi ja kristitty voisi vat laittaa yhdessä vaikkapa ruokaa. Muslimit ovat yleisesti kiinnostuneita kristinuskosta
ja olemme saaneet aikaan avar tavia keskusteluja.
– Minut on yllättänyt erityi sesti Pakistanin tilanne. Pakis tanin kirkko on kovin pirstaloi tunut ja kirkot toimivat erillään. Se voi jopa johtaa kristittyjen aseman heikentymiseen. Yhtei nen teologia voisi tuoda yhteis ymmärrystä ja lähentää seura kuntia, Pankakoski pohtii.
Iiro Pankakoski kuvaa, kuin ka Pakistanissa yhteiskunta on yleisesti jakautunut. Kristilli syys yhdistetään usein köyhyy teen.
– Uskonto vaikuttaa työpai kan saantiin ja paikallisen leh den työpaikkailmoituksessa on aikaisemmin voinut lukea, että vain kristityt voivat hakea tiettyä työpaikkaa. Usein kristi tyt saavat töikseen esimerkiksi viemärityöhommia. Vain kristi tyt voivat tehdä näitä töitä.
Lähi-Idässä joulua vietetään hyvin eri tavoin. Israel-Palestii nassa tai Pyhällä Maalla joulun juhlaa vietetään avoimesti ja eri kirkoilla on omia perinteitä.
– Sekä Betlehemissä että Je rusalemin vanhassa kaupungis sa on hyvin jouluinen tunnelma. Muissakin maissa, kuten Syyri assa, vietetään joulua ja käydään joulumessuissa aika avoimesti. Myös Pakistanissa joulupäivä on kansallinen pyhäpäivä, jota kristityt ja jotkut muslimitkin juhlivat yhdessä. Joskus kuiten kin esimerkiksi Pakistanissa joulumessuihin on kohdistunut terrorihyökkäyksiä tai muuta väkivaltaa, mikä voi joka vuosi
olla riskinä, Pankakoski kertoo.
Kristityt Kyproksella viettä vät joulua perinteiseen tapaan. Joulua vietetään joulupäivänä.
Vaikkei joulu ole kenties yhtä tärkeä ortodoksikristityille kuin pääsiäinen, niin se näkyy tääl lä Kyproksella samalla tavalla kuin meillä Suomessakin. Kau pungilla ja kaupoissa näkyy jou lukoristeita ja joululaulut soivat. Lapset saattavat myös mennä ovelta ovelle laulamaan joulu lauluja.
Jouluna monet lopettavat paastonsa, menevät aamulla kirkkoon ja ilta vietetään ruoan ja juoman äärellä perheen kans sa. Lahjat avataan vasta uuden vuodenpäivänä. 6. tammikuuta piispa heittää mereen ristin, ja sen löytäminen tarkoittaa hy vää onnea tulevalle vuodelle. Minä vietän tänä vuonna joulua Suomessa oman perheen kans sa, Pankakoski kertoo.
Suomen Evankelis-luterilai nen kirkko toimii lähetys työn, kehitysyhteistyön ja katastrofiavun kautta yli 60 maassa, kuudessa maanosassa. Työtä kir kossa koordinoi Kirkon lähetystyön keskus.
Iiro Pankakosken maailmaan pääset tutustumaan lisää seuraavasta podcastista: soundcloud.com/kirkko maailmalla/millaista-onollut-asua-yli-puoletelamasta-maailmalla
Lue lisää ihonhoito-ohjeita Purkkiarmeijan komentaja blogista purkkiarmeija.blogspot.com. Raatihuoneenkatu 33 A 4 13100 Hämeenlinna p. 050 5860 310 info@kauneushoitolainkeri.fi www.kauneushoitolainkeri.fi
Vaalipäivä 20.11. klo 11–20
• Voit äänestää vaalipäivänä vain oman seurakuntasi äänestyspaikassa.
• Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan jäsenet: Hämeenlinnan kirkko, Kirkkorinne 2, Hämeenlinna
• Kalvolan seurakunnan jäsenet: Kalvolan seurakuntatalo, Hallintotie 3, Iittala
Vaalikahvit
Tervetuloa nauttimaan vaalikahvista ja -pullasta kirkon kyljessä klo 11–16. Tuotto partiolaisten ulkomaanprojektin hyväksi. Maksuvälineenä kortti tai käteinen.
Äänioikeus 16 vuotta täyttäneillä seurakunnan jäsenillä. Vaalikoneesta apua valintaan: vaalikone.seurakuntavaalit.fi
www.hameenlinna-vanajan seurakunta.fi/vaalit
Nallevaalit
Hämeenlinnan kirkossa klo 10–13
Myös lapset pääsevät äänestämään! Nallevaalien aikana lastenohjaaja paikalla.
Perheemme on toiminut sijaisperheenä kohta vuoden. Voisi periaatteessa sanoa, että isänä olemisessa ei mikään sinänsä ole muuttunut. Pitää osata vain jakaa huomio yhden lapsen si jasta kahden lapsen kanssa.
Olen se, jonka päällä hypitään sohvalla työ päivän jälkeen ja jonka päällä kiipeillään lattial la ja joka roikottaa lapsia jaloista pää alaspäin ja tekee kaikki hurjia temppuja. Retkillä sytytän kodalla nuotion ja kotona opetan lapsille, minkä laisia osia panssarivaunuissa on ja miten moot toritekniikka toimii.
Talvella olen se, joka laskee lasten kanssa hurjim mat mäet alas ja kesällä se, joka heittää ne kor keimmat heitot lapsia ilmaan, äiti kun ei lasten mielestä näitä heittoja osaa tarpeeksi hyvin.
Oikeastaan sijaisvanhemmuudessa isänä olemi sessa se suurin ero on se, että tuemme myös lap sen suhdetta omaan isään ja on muistettava se, ettemme vanhempina korvaa hänen omia van hempiaan. Meillä kotona myös rukoillaan iltaru koukset ja pyydetään aina varjelusta Taivaan Isäl tä. Lasten seinillä on enkelitaulut muistuttamassa, miten meitä jokaista varjelee se oma enkeli.
Siunattua talvea kaikille isille <3
Teemu Lartama Isäjasijaisisä• Juttele perheen kesken, mitä toivotte joululta. Jos toiveita on liikaa, sovitelkaa.
• Tee lahjat itse tai tue paikallisia yrittäjiä.
• Hanki lahjat jo marraskuussa.
• Taiteile paketit vaikkapa sanomalehdestä.
• Hanki hyvä, rento mieli: Tapaa paljon ystäviä glögin merkeissä, osallistu seurakunnan lukuisiin upeisiin joulun ajan tapahtumiin ja tule rauhoittu maan kirkkoon.
• Rentoudu kauneimpien joululaulujen parissa.
• Hanki luonnonkuusi (ellet ole allerginen).
• Voisiko joulusiivon tehdä, kun kuusi on viety pois ja joulun aika rauhoittunut?
• Lue tällaisia listoja harkiten, ja jätä pois kaikki, mikä ei tunnu omalta tai tarpeelliselta.
Neuvolatoiminta alkoi vuonna 1922 Helsingissä. Historian aikana neuvolat ovat laskeneet imeväis- ja äitiyskuolleisuuden ennätyksellisen alas, edistäneet kansanterveyttä, torjuneet infektiotauteja ja tuberkuloosia, toteuttaneet lasten rokotusohjelmaa, tarjonneet henkistä tukea perheille ja tarttuneet yhä uusiin ajankohtaisiin haasteisiin.
Vuonna 2022 neuvolat tavoittavat käytännössä kaikki suomalaiset lasta odottavat ja lapsiperheet. Neuvolapalvelujen perustan muodostavat määräaikaiset terveystarkastukset, joissa perhe saa myös terveysneuvontaa. Suomalainen neuvolajärjestelmä tunnetaan ja sitä arvostetaan ympäri maailman.
Poikkeusajat voivat tuoda vaikeuksia hyväänkin parisuhteeseen. Taloushuolet voivat koetella, jos toinen menettää työpaikkansa tai joutuu lomautetuksi. Koululaisten etäopiskelu on viime vuosina haastanut vanhempia uudella tavalla, samoin lasten murrosikä vaikuttaa parisuhteeseen. Miten näistä haasteista selvitään yhdessä? Voiko parisuhde olla jopa vahvempi poikkeusajan ja ristiriitojen jälkeen?
Kirkon Suhde klinikalla -sivusto kokoaa yhteen Suhde Klinikalla -podcastien ja -kirjan sisällön sekä erilaisia haastatteluja evl.fi/suhdeklinikalla
Ota omaa aikaa, hoida asioita tai lepää hetki
perjantaisin klo 9 • 18.11. • 25.11. • 9.12. Turuntie 34 kerhopiste
Parkkikerho on lyhytaikainen hoitopaikka yli 2-vuotiaille lapsille. Lapsen voi tuoda parkkikerhoon korkeintaan kahdeksi tunniksi kerrallaan. Ilm. samalla viikolla lastenohjaajalle mieluiten tekstiviestillä, p. 040 804 9389. Ohjaaja vastaa, että onko kerhossa vielä tilaa.
Pikkuhelppi tarjoaa kaikille perheille maksutonta lastenhoitoapua.
Ulkoilemme sovitusti lasten kanssa kodin lähiympäristössä. Ma ja to klo 13–16 sekä ke klo 9–12 max. 2 tuntia kerrallaan. Varaa aika puhelimitse 040 8049 383 ma–pe klo 8–16, tarvittaessa jätä viesti.
Yleisöllekin avoi men paneelikes kustelun avasi Hä meen Sanomien päätoimittaja Tuulia Viitanen kysymyksellä voimmeko pelas taa luomakuntaa, vai jätämme kö sen Herran haltuun?
Akatemiaprofessori, Hel singin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala aloitti:
– Maailman haasteet liit tyvät toisiinsa. Siksi ei voida keskittyä ratkaisemaan vain yhtä ongelmaa. Kaikkia ihmi siä tarvitaan ratkaisemaan nii tä. Olemme ihmiskuntana teh neet syntiä, emme ole viljelleet
ja varjelleet niin olisi pitänyt. Synnistä on seuraus.
– Olen erittäin huolestunut, en ahdistunut ympäristön tilas ta. Osa työtäni on toivon tuot taminen. Olen toiveikas, vaikka tuotan madonlukuja. Perustoi
voni on Jumalassa ja toinen toi voni on se, että riittävän moni herää ymmärtämään tilannet ta ja otetaan askeleita kohtuu teen, Kulmala jatkoi myöhem min keskustelussa.
Kirkkoherra Tero Matilai nen Harjun seurakunnasta Tampereelta on pohtinut pal jon ihmisen ja luonnon suhdet ta uskon näkökulmasta.
– Puhumme pelastukses ta ja nyt onkin kyse elämäs tä ja kuolemasta, luomakun nan eloonjäämiskamppailusta. Suhteessamme luomakuntaan olemme olleet isäntänä ja tilan hoitajana luonnon yläpuolella. Nyt meidän pitäisi olla kump
paneita luomakunnan kanssa. Meidän pitää olla vastavuoroi sessa kumppanuudessa luon non kanssa ja antaa myös luo makunnan varjella ja kasvattaa meitä. Koko luomakunta on lähimmäinen, eivät vain eläi met, vaan koko biomassa, koko luomakunta. Haluaisin nostaa kumppanuuden luomakunnan kanssa kirkon työn ytimeen.
Hämeenlinnalainen kirjai lija JP Koskinen on koulutuk seltaan luonnontieteilijä, mate maatikko.
– Olen kirjoittanut paljon tuhannen, kahden tuhannen vuoden takaisesta historiasta. Ihminen ei paljon kehity, vaik
ka tekniikka kehittyy. Kieltämi nen, kiistäminen, rimpuilu tosi asioiden edessä on aina samaa. Ihminen määrää luomakunnan säännöt ja luulee johtavansa sitä. Ihmisen kannattaisi keskit tyä aluksi muuttamaan itseään.
Kirsi Simpanen , teologi ja johtava diakoniatyöntekijä
Meidän pitää olla vastavuoroisessa kumppanuudessa luonnon kanssa ja antaa myös luoma kunnan varjella ja kasvattaa meitä.
Ilmastokriisi on ehdottomasti diakonian asia, se vaikuttaa työhön ja on ihmisarvokysymys.
Mitä ympäristöasioihin paneutuneet keskustelijat sitten itse tekevät ympä ristön hyväksi yksityiselämässään?
– Käytän melkein aina julkisia kulkuneuvoja. Lensin viimeksi vuonna 1999. Mitä olen viimeksi ostanut? Kirjan. Ja sitä ennen? Kirjan. Ja sitä ennen sa maten. Eivät nämä välttämättä ole nimenomaan ilmastovalintoja, nämä ovat minulle luonnollisia. Helpointa on muuttaa omaa käytöstä, pohti JP Koskinen.
– Syön mieluiten kotimaista, lihan syömisen lopettaminen oli minulle helppoa, kun en erityisemmin tykännyt lihasta. Riisiä yritän vähentää, Simpanen mainitsi.
– Minulla on liikkumisen asiat paljon mielessä, olen luonteel tani autoilija. Ajan kaasuautolla. Kotona syön kasvisruokaa. Retkeilyharrastus ruokkii helposti kuluttamista, aina voisi hankkia entistä parempia varusteita, mietti Tero Matilainen.
– Olen lopettanut riisin syömisen. Se on sen tapaisista ruuista suurin ilmastopahis. Tämä on valinta sikäli, että minä pidän riisipuurosta. Riisin sijaan
Lahden Salpausselän seurakun nasta, kohtaa työssään ihmisiä, joilla on hyvin vähän: –Ilmastokriisi on ehdotto masti diakonian asia, se vai kuttaa työhön ja on ihmisarvo kysymys. Siitä ei puhuta paljon suoraan vastaanottotyössä, mutta ympäristön tila vaivaa ihmisten mieliä muiden huo lien ohessa. Minua kiinnostaa, miten diakoniatyössä voidaan käsitellä ilmastoon liittyviä tunteita. Miten ilmastopolitiik ka vaikuttaa ihmisten toimeen tuloon? Asiakkaat voivat kokea, etteivät voi itse vaikuttaa ilmas toon, mutta ilmastopolitiik ka haittaa toimeentuloa. Mitä kirkko voi tehdä? Meillä pitää olla tietoa, jotta voimme tukea ihmisiä arjen valinnoissa.
Kirjailija Koskinen toi keskuste lussa esiin koko maapallon ai kamittakaavan:
– Kun katsomme koko his toriaa, kuka on hallinnut maa palloa? Eivät ihmiset, vaan di nosaurukset ovat maapallon pitkäaikaisimmat hallitsijat. Ih miset eivät koskaan pääse sa maan.
Koskinen myös kuvaili, mi ten nykyinen kulutusyhteis kunta ei tosiaankaan ole ainoa mahdollinen.
–Tunnistamme, että vaik
kapa Pohjois-Korean kansa on aivopestyä, mutta niin olem me mekin. Meidät on kulu tusaivopesty. Kaupassa on 70 erilaista juustoa. Mihin niitä kaikkia tarvitaan?
– Juuri näin, alkuperäiskan sojen kuluttajuus on ollut ”ota vain mitä tarvitset”. Melko ly hyessä ajassa tilalle on tullut ”ota irti kaikki mitä saat”. Koh tuullisuuden pitäisi olla myös kristillisen kilvoittelun aihe, Tero Matilainen jatkoi.
– On yksilön vastuu ja on vastuu yhteisönä. Tilanne voi parantua, kun tarpeeksi moni tekee jotakin. Omasta kulutus käyttäytymisestä ja äänestämi sestä voi aloittaa, Kirsi Simpa nen mainitsi.
Keskustelijat olivat yksimie
lisiä siitä, että ihmisen tulisi toi mia toisin, jotta toteuttaisimme myös määräystä varjella maata.
Ympäristöfaktat eivät ole kovin toiveikkaita. Mikä sitten antaa aihetta toivoon paremmasta?
– Liikkeellä on monta pien tä puroa. Emme tiedä, mikä on se tapa, joka herättää ihmiset.
Olen 38 vuotta tehnyt tiedettä, ja sinä aikana ihmisten asenne on muuttunut paljon. Nyt tie dettä halutaan kuunnella pal jon enemmän, muutos on ollut huomattava 10 vuodessa. En usko repäisevään läpimurtoon, vaan tämä on hiljaista hivutta mista: henkilökohtaisia pää töksiä, valtiot tekevät jotakin… Markku Kulmala kuvasi.
Tero Matilainen vertasi ym päristötietoisuutta terveystie toisuuteen:
– Kansanterveystyössä on nähty, miten hyviä tuloksia voi daan saavuttaa, isot joukot voi daan saada muuttamaan elin tapojaan. Minulla on toivo, että samankaltaisia isoja muutoksia voidaan saavuttaa ympäristö asioissakin.
– Sitten ovat yllätyskortit. Me voimme eräänä aamuna herätä uuteen todellisuuteen. Joku tulivuori on purkautunut, ja kylmentää koko maapallon, tai sitten lämmittää… Meidän kannattaa vain jatkaa ja tehdä parhaamme, JP Koskinen totesi.
Tero Matilainen muistutti myös, että ilmastonmuutoksen torjuminen on pitkä, ylisuku polvinen työ, jollaisesta kirkol la on kokemusta:
– Vaikkapa reformaatio (us konpuhdistus) ja valistus ovat olleet ylisukupolvisia muutok sia. Me osaamme sellaiset, kir kon kvartaali on 250 vuotta. Kirkon pitää liittyä niihin, jot ka ovat jo liikkeellä maapallon pelastamiseksi, meillä on sama huoli.
Kirkon pitää liittyä niihin, jotka ovat jo liikkeellä maapallon pelasta miseksi, meillä on sama huoli.
Ajantasaiset tiedot seurakunnan verkkosivuilta www.hameenlinna-vanajanseurakunta.fi. Puhelimitse arkisin klo 13–15, p. 040 804 9300.
ja joulun messut löydät sivulta 7.
PERHEMESSU
27.11. klo 12 Poltinahon seurakuntatalo Messun jälkeen maksuton puuro, askartelua, pomppulinna.
VAUVAKIRKKO
27.11. klo 15 Poltinahon seurakuntatalo Vauvakirkossa ollaan joulun odotuksen tunnelmissa: on lauluja, rukousta ja paijaamista. Ota kirkkoon mukaan oma helistin. Maksutonta pientä purtavaa.
LÄHIÖMESSU
27.11. ja 11.12. klo 12 Jukolan Lintukoto Messun jälkeen yhteinen maksuton ruokailu.
LASTEN JA PERHEIDEN JOULUKIRKOT
14.12. klo 10 Rengon kirkko 14.12. klo 10 Jukolan Lintukoto 14.12. klo 17.30 Poltinahon seurakuntatalo, päiväkerholaiset esiintyvät 15.12. klo 10 Hämeenlinnan kirkko 15.12. klo 10 Vuorentaan iso kappeli 15.12. klo 17.30 Rengon kirkko, päiväkerholaiset esiintyvät
11.1.2023 ja sen jälkeen joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 19 Poltinahon seurakuntatalossa.
Nuorten veisuja ja hengellisiä lauluja, riparilta tuttua musaa! Musasta vastaa nuorten bändi.
Nuortenilta klo 18–21 sisältää musamessun klo 19 ja iltapalan n. klo 20.
Lounas Jukolan Lintukodossa klo 11–12.30
Hinta 4 €, lapset maksutta. pe 18.11. • ma 21.11. • pe 25.11. • ma 28.11. • pe 2.12. • ma 5.12. • pe 9.12.
2023 ruokailut edelleen ma ja pe klo 11–12.30, aloitamme 9.1.
hameenlinna-vanajanseurakunta.fi
• Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan jäsenet äänestävät Hämeenlinnan kirkossa ja
• Kalvolan seurakunnan jäsenet äänestävät Kalvolan seurakuntatalossa.
• Ota mukaan henkilötodistus (passi, ajokortti tai henkilökortti).
LOUNASKERHO ke 16.11. • 23.11. • 7.12. klo 9.30 Anttilankatu 4 kerhohuoneet Tehdään porukalla lounas. 5 € / perhe.
ke klo 17.30–19.30
Poltinahon seurakuntatalo 16.11 • 25.1. • 22.2. • 22.3. • 19.4. • 17.5.
Avoin Poltsari on kokoontumispaikka kaikenikäisille. Illoissa on mahdollisuus pelailla, leikkiä, askarrella, hiljentyä, kohdata, osallistua ja kahvitella. Toimintaa järjeste tään nonstoppina koko illan ajan. Voit tulla ja osallistua omien aikataulujesi mukaan. Osallistujille maksuton iltapala klo 19.
MUKULAKUORO to 17.11. ja 15.12. klo 17 Poltinahon seurakuntatalo Tervetuloa kaikki 5–8 vuotiaat mukaan kokemaan laulun riemua!
pe 18.11. klo 17.30 Poltinahon seurakuntatalo. Sasujataivaan linnut on riemastuttava tarina ystävyydestä, luonnon ihmeistä ja Jumalan huolenpidosta. Esityksen jälkeen iltapala.
IHAN PIHALLA su 4.12. klo 10
Loimalahden leirikeskus Luontopuuhaa koko perheelle. Toiminta pääosin rastityyppisesti, jolloin jokainen perhe voi kiertää rastit omaan tahtiinsa. Omat nuotioeväät mukaan.
klo 17–19 Jukolan Lintukoto
23.11. maksuton ruoka ja kahvit klo 17–18, jouluaskarteluja aikuisille ja lapsille, myyjäiset. Varaa maksuton myyntipaikka viim. pe 18.11.: soila.pollari@evl.fi 7.12. maksuton riisipuuro ja kahvit klo 17–18 askartelua, jutustelua, klo 18 alkaen lauletaan kauneimpia joululauluja.
Keväällä Haukataan ja Hengataan: 18.1. • 1.2. • 15.2. • 1.3. • 15.3.
PERHEIDEN MYTTYSAAMU 16.11. • 23.11. • 7.12.
ke klo 10.00 Loimalahden kerhopiste, Majalahdentie 1. Luontotouhuja ulkona koko perheelle, pienimpien ehdoilla. Omat eväät mukaan.Katso päiväkerhot verkkosivuilta: www.hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/ lapsille-ja-lapsiperheille
LAPSET -LEIRI 27.–29.1. Loimalahden leirikeskuksessa. Ilmoittaudu viimeistään 15.1.2023. Monipuolista tekemistä, ulkoilua, pelailua sekä hyvää ruokaa ja mukavaa yhdessä oloa. Hinta 38 €/aikuinen ja 25 €/lapsi. Täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
TALVILEIRIT
• 27.2.–1.3. Syöksynsuun leirikeskus 1.–3. luokkalaiset, hinta 25 €
• 1.–3.3.Syöksynsuun leirikeskus 4.–6. luokkalaiset, hinta 25 €
Monipuolista tekemistä, kisailua, askartelua, ulkoilua, seikkailua, hyvää ruokaa ja mukavaa yhdessäoloa. Ilmoittautumiset 2.1.–17.2.2023. Leirit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Instagram: poltsarinkoululaiset • Facebook: Hämeenlinna-Vanajanseurakunnankoululaiset Kurkkaa kaikki kerhot ja muu toiminta nettisivuilta!
14 kertaa kokoontuva terapiaryhmä maanantai-iltaisin alkaa tammikuussa 2023
Perheasiain neuvottelukeskus ja diakoniatyö järjestävät terapiaryhmän kuudelle aikuiselle, jotka haluavat yhdessä toisten kanssa ja ryhmän tuella tutkia itseään ja merkityksellisiä ihmissuhteitaan.
• Ryhmä kokoontuu Poltinahon seurakuntatalossa (Turuntie 34).
• Ryhmään hakeutuvat haastatellaan etukäteen. Haastatteluun voit ilmoittautua vastaanottosihteeri Niina Virtaselle arkisin klo 9–12, p. 040 804 9340 16.12. mennessä.
• Lisätietoja sini.rantakari@evl.fi ja tiina.s.hamalainen@evl.fi
RETRIITIT 2023
pe-su 31.3.–2.4.2023 Loimalahden leirikeskus pe-su 6.–8.10.2023 Loimalahden leirikeskus
• Hinta 46 € Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan jäsenille, muut 60 €.
• Ilmoittautuminen ja tiedustelut Heini Aronkoski, 040 804 9311, heini.aronkoski@evl.fi.
NAINEN MUUTOKSESSA! la 19.11. klo 11.30 Poltinahon seurakuntatalo Saakosuuttua,kriiseilläjaolla hankalan ihana oma itsensä, kun elämänmuutokset kohtaavat? Miksi Saara nauroi? Näkökulmia tuovat perheneuvoja Sari Paanu sekä pastorit Heini Aronkoski ja Mirja Lassila Päivä päättyy yhteiseen ehtoollisen viettoon klo 17. Päivän aikana maksullinen lounas 7 € ja kahvit 3 €.
ke 16.11. klo 18–20 Loimalahden leirikeskus Mahdollisuus saunomiseen, omaan hiljentymiseen, iltatee, rukoushetki.
PYHÄ TANSSI
ma 21.11. klo 18 Vanajan seurakuntakoti ti 13.12. klo 18 Jukolan Lintukoto Rauhallista ja mietiskelevää tanssia helpoin askelin. Tule rohkeasti mukaan, ei tarvitse ilmoittautua. Mukaan tossut tai sukat.
YLISTYSLAULU- JA RUKOUSILTA
la 3.12. klo 18 Poltinahon seurakuntatalo Puheita, musiikkia, yhteislaulua, esirukousta, ehtoollinen, rukouspalvelu ja iltakahvi.
SAUNAILTA
ma 5.12. klo 18
Loimalahden leirikeskus
AAMUKAHVI
ke 7.12. klo 6.30
Café Laurell, Sibeliuksenkatu 7 Aamiainen3 euroa.
ti 13.12. klo 13 Hämeenlinnan kirkko Vietämme joulujuhlaa yhdessä Lucian päivän ja vanhan ajan joulun tunnelmissa. Olet lämpimästi tervetullut mukaan!
Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9 Poltinahon seurakuntatalon askarteluhuoneessa. Toimintaa vetävät Taisto Jurvanen, p. 040 564 8935 ja Lauri Mattila, p. 044 570 3548.
Joka toinen torstai klo 13–16, parillisilla viikoilla. Poltinahon seurakuntatalo. Ryhmässä valmistetut tuotteet myydään lähetystyön hyväksi. Ota yhteys Laura Nurminen, p. 040 703 4497 tai Laila Patronen-Jurvanen p. 040 719 4996.
Jukolan lintukodossa, Eeronkuja 5, siipirakennus. Kutominen on mahdollista sopimuksen mukaan muinakin aikoina. Tuotto lähetystyöhön. Kuukauden ensimmäinen keskiviikko on ryhmän yhteinen tapaaminen. Tervetuloa uudet kutojat, opastusta saat paikalla! Vastuuhenkilö Marita Kinnunen p. 040 547 7319.
Parillisten viikkojen torstaina klo 14–16. Reskan Kulmassa, Raatihuoneenkatu 19.
Medialähetys Sanansaattajien alainen ryhmä. Kuukauden viimeinen maanantai klo 18.30. Reskan Kulmassa.
Taloudelliseen tukeen liittyvä avustusanomusten hakuaika päättyy 12.12.2022.
• Diakoniakeskuksen vuoden viimeiset ajanvaraus ja asiointiajat ovat 22.12.2022.
• Diakoniakeskus taas auki normaalisti 2.1.2023 alkaen.
• Neuvonta ja ajanvaraus Diakoniakeskukseen: ma-ti ja to-pe klo 9–12, p. 040 804 9350, Birger Jaarlin katu 3.
Mahdolliset joululahjoitukset vähävaraisille perheille ja yksinasuville toivotaan lahjakort teina. Toimita lahjakortit diakoniakeskukseen tai palvelutoimistoon niiden aukioloaikoina viimeistään 18.12. Palvelutoimisto on auki ma–pe klo 9–12 ja 13–15 Raatihuoneenkatu 19.
Kokoontumisissa jutellaan päivän polttavista aiheista, vaihdetaan kuulumiset ja juodaan kahvit.
Kiitos syksystä kaikille osallistujille!
• Poltinahon eläkeikäisten ryhmä 10.1., Turuntie 34
• Reskan Kulman avoin iltapäivä eläkeikäisille 10.1., Raatihuoneenkatu 19
• Näpertäjät 17.1., Raatihuoneenkatu 19
• Hätilän eläkeikäisten ryhmä 18.1., Aulangontie 4
• Rengon Hopeakerho 18.1., Hinkaloistentie 1
MAANANTAISIN
lasten päivä, perhetupa klo 9.30–11.30 ja vauvakerho klo 13–15.
TIISTAISIN klo 9–10 aamupuuro, klo 10 hartaus, työnteki jä paikalla klo 11.30 asti. Iltapäivisin klo 13–15 parillisina viikkoina eläkeikäisten avoin toiminta ja parittomina viikkoina käsillä tekevien ryhmä Näpertäjät.
TORSTAISIN
klo 10–12. Keitetään yhdessä kahvit, hartaus klo 11. Jutellaan päivän aiheista.
Ti 22.11. iltapäivässä vieraana Tuula Salin, joka kertoo Rottien Pyhimyksestä noin klo 13.30.
KAIKKI LAULAMAAN KUORO VAILLA VAATIMUKSIA keskiviikkoisin klo 15–16
Hämeenlinnan kirkko Syksyn viimeinen kerta 7.12. Ei pääsykokeita, ei sitoutumispakkoa eikä esiintymispakkoa. Laulun iloa hyvässä hengessä. Tule kokemaan ja kokeilemaan. Mukaan juomapullo ja avoin mieli.
HILJAISESSA VIRRASSA -musiikillinen ilta 16.11. klo 18 Hämeenlinnan kirkko Raimo Paason uuden Syli-kehtolaululevyn laulujen ja Päivikki Leinosen säveltämien laulujen äärellä.
JOULULAULUJEN ILTA ti 29.11. klo 18 Vanajan kirkko Yhteistyössä Rauhanyhdistyksen kanssa
KUOROJEN JOULUKONSERTIT 9.12. klo 19 ja 10.12. klo 15 Hämeenlinnan kirkossa. Aurorina, Aurora, Vox Vanajae, Vanajan mieskuoro. Johtaa Ismo Savimäki Kimmo Tapanainen, piano; Iina Sihvonen, viulu; Liisa Hytti, huilu. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.
JOULUKONSERTTI 17.12. klo 18 Hämeenlinnan kirkko Vanajaveden nuorisokuoro, johtaa Heikki Seppänen Sonja Seppänen, laulu Päivikki Leinonen, urut
VANAJAN KAMARIKUORO KONSERTTI ke 14.12. klo 19
KURKISTUS ADVENTTIIN ma 21.11. • ti 22.11. Lähdöt kierrokselle klo 17–19. Viimeinen lähtö klo 19. Loimalahden leirikeskuksen piha Ota mukaan oma lyhty ja tule kokemaan elämyksellinen polku kohti joulun sanomaa, nauttimaan glögistä ja pipareista sekä virittäytymään joulun tunnelmaan. Voit saapua oman aikataulusi mukaan.
JOULUHARTAUS 18.12. klo 16
Hämeenlinnan torilla Glögiä ja kannatustuotteita
Hämeenlinnan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen hyväksi. Kaikki lemmikit ovat tervetulleita. Jos lemmi kin on hankala olla paikalla, voit tuoda lemmikin kuvan.
KEHITYSVAMMAISTEN
JOULUJUHLA
ke 14.12. klo 9–11 Poltinahon seurakuntatalo Kahvi klo 9, yhteinen ohjelma alkaa klo 10.
TYÖPAIKKOJEN
JOULUHARTAUS
JOULUMYYJÄISET
7.12. klo 14–17 Poltinahon seurakuntatalo
KYLÄÄN JA OPETTI
Kirkkodraama Markuksen evankeliumista ma 5.12. klo 18 Hämeenlinnan kirkko
Tornion Kaupunginteatterin esitystä Markuksen evankeliumista on esitetty ympäri Suomea yli 20 vuotta.
Esittää näyttelijä Pauli Mahlamäki Elävä kuva evankeliumin tapahtumista ja Jeesuksen elämästä. Väliaika. Maksullinen kahvitarjoilu. Ohjelma 10 €.
pe 16.12. klo 8.15 Hämeenlinnan kirkko Avoin kaikille! Tervetuloa koko työporukan voimin laskeutumaan jouluun.
VÄHÄVARAISTEN JOULUJUHLA
pe 16.12. klo 12 Poltinahon seurakuntatalo Aloitamme juhlan ohjelmalla, jonka jälkeen ruokailu. Varaudu jonotukseen. Ruokaa tarjoillaan niin kauan kuin sitä riittää.
JOULUN AJAN JUHLA ke 28.12. klo 18 Luolajan rukoushuone, Luolajantie 21.
Enkelin lento –MAKRAMEE-ENKELITYÖPAJA
ti 20.12. klo 17–20 Reskan Kulma Enkelin lento – pieni ja hento. Tule askartelemaan oma jouluinen makramee-enkeli, nauttimaan glögistä ja jouluisesta tunnelmasta. Vapaaehtoinen materiaalimaksu maailman lasten hyväksi Kauneimmat Joululaulut -keräyksen kautta.
Tuomaan päivän lyhtypyhiinvaellus Hämeen linnan ympäristössä ke 21.12. klo 18–20 Lähtö pääkirjaston edestä klo 18 (Lukiokatu 2) Lähde etsimään rauhaa ja lempeyttä pienelle pyhiinvaellukselle lyhdyn valon saattelemana. Lopuksi tarjolla lämmintä juotavaa. Matka on noin 4 km, etenemme rauhassa ja välillä pysähdellen.
Vexi Salmen merkitys lyriikan kirjoittaja na ja intohimoisena taiteenkeräilijänä on kiistaton niin Hämeenlinnalle kuin koko Suomen kulttuurielämälle. Kirkkoherra Kimmo Reinikainen heitti pari vuotta sitten käsikir joittaja-ohjaaja Arto Mylläriselle idean; mitä jos ra kentaisimme tapahtuman, jolla voisimme tuoda esiin Vexin elämäntyötä sekä koota ihmiset yhteen Vexin elä mänkarheiden laulujen äärelle.
Tämä ajatus saa muotonsa marraskuussa toteutet tavassa VexiVesperissä. Vesperin sisällä kulkee tarina, jota kuljettavat eteenpäin Vexin sanoittamat kappaleet sekä teksti, joka peilaa Vexin elämäntarinaa ja hänen ajatuksiaan Luojasta, elämästä ja unelmista. Tarinan koostamisessa on Myllärisen tukena ollut Ani Hassi nen. Musiikkia tulkitsevat paikalliset muusikot solis teineen ja kerrontaa kuljettavat Kimmo Reinikainen ja Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio. Luvassa myös yh teislaulua!
Vesa-Heikki Mikkola kosketinsoittimet + laulu Harri Salminen kitara, basso, haitari/ kosketinsoittimet + laulu Raimo Mattila kitara + laulu Kasimir Kawka rummut Lisäksi vierailevana solistina Mirja Lassila.
20.11. klo 10 Messu, omaishoitajien kirkkopyhä. 25.11. klo 18–22 Nuorten avoimet ovet srk-talon alakerta. 27.11. klo 10 1. adventin messu, uusi kirkkovuosi alkaa. Messun jälkeen myyjäiset ja kahvi, srk-talo. 4.12. klo 10 Messu.
6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus reserviläisten ja Renko-Seuran kanssa. Messun jälkeen juhla srk-talossa. Juhla ja tarjoilu: Renko-Seura ja Nummenkylä ry.
7.12. klo 18–20 Donkkis-kerho alakouluikäisille seurakuntatalo. 8.12. klo 18–20 Sanan ja Sävelen ilta seurakuntatalo 9.12. klo 18–22 Nuorten avoimet ovet srk-talon alakerta.
11.12. klo 10 Messu.
11.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut.
14.12. klo 10 Lasten ja perheiden joulukirkko.
15.12. klo 17.30 Joulujuhlakirkko päiväkerholaiset esittävät ohjelmaa, tarjoilu seurakuntatalossa.
18.12. klo 10 Messu.
24.12. klo 15
Jouluaattohartaus kirkossa. Hartaus päättyy sankarihaudoilla virteen 30. Hautausmaalla partiolaisten sytyttämät kynttilälyhdyt.
25.12. klo 8 Jouluaamun messu.
26.12. klo 18 Tapaninpäivän messu Nummenkylän kylätalo Renko.
31.12. klo 23
1.1.2023
6.1.2023
Uudenvuodenyön hartaus ja ehtoollinen. Kello 24 kohotamme maljat uudelle vuodelle.
Ei messua.
Loppiaisen vaeltava jumalanpalvelus Rengon kirkon ympärillä ja sisällä klo 16–18. Pukeudu sään mukaan!
”On vapautta vaistota viesti suuremmasta. Ja olla kuin kaikuna aina jatkuvasta. Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä.”
Hämeenlinnan tori 27.11. klo 14 ensimmäisenä adventtisunnuntaina Hämeenlinnan joulun avajaisissa
Kauneimmat joululaulut feat. nuorten bändi ja nuoret laulajat 7.12. klo 19 Poltinahon seurakuntatalo
Vanajan kirkko 11.12. klo 16 11.12. klo 18 13.12. klo 19 15.12. klo 19 20.12. klo 19 26.12. klo 18
Hämeenlinnan kirkko 11.12. klo 13 11.12. klo 15 11.12. klo 19 Valomessu goes Kauneimmat Joululaulut 13.12. klo 18 De Vackraste Julsångerna och Luciafesten 18.12. klo 14 18.12. klo 16 18.12. klo 18
Lapsiperheiden kauneimmat joululaulut 7.12. klo 18 Jukolan Lintukoto Maksuton joulupuuro klo 17–18.
Hämeen linna Kuninkaan sali 17.12. klo 12 ja 14 Tuomaan markkinoilla
Rengon kirkko 11.12. klo 19 Jouluviikolla Kauneimmat joululaulut pistäytyy pubiin Hämeenlinnan keskustassa.
Jouluun kuuluu antamisen ilo – niin myös Kauneimpiin Joululauluihin. Kauneimmissa Joululauluissa kerätään vuosittain lahjoituksia Suomen Lähetysseuran työhön heikoimmassa asemassa olevien lasten aseman parantamiseksi.
Kauneimmat Joululaulut -keräyksen avulla teemme työtä köyhyyden poistamiseksi sekä ihmisarvoisen elämän ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Parannamme kehitysmaiden äitiyster veyttä ja lasten mahdollisuuksia ravintoon, puh taaseen juomaveteen, turvaan ja koulutukseen. Edistämme vammaisten lasten erityisopetusta ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Kehitämme myös selviytymiskeinoja ilmastonmuutoksessa.