Kotikirkko 1/2020

PÄÄ

SIÄI

SEN

ILOA

1 | 2020

HÄMEENLINNA 25.3.2020

RUKOUSMIETISKELY, PYHIINVAELLUS, HILJAISUUDEN JOOGA

kristillinen mystiikka kiinnostaa

Uutta!

KAMALA LUONTO SARJAKUVA

AJAN

LUKUKOHTAINEN PAKE TTI

Kuuntele!

RISTIRIITA-PODCAST VIIHDYTTÄVÄÄ VÄITTELYÄ

VINKIT TALTEEN!

PÄÄSIÄISEN KIRJAT, SOITTOLISTAT, VERKKOJUMALANPALVELUKSET

Pysähdy ja l rauh ue assa.

MILLAINEN ON SEURAKUNTA

2029?

KORONAEPIDEMIA

SEURAKUNTA ON TUKENASI

!

2

Kirkko Hämeenlinnassa vuonna 2029 Rakas

RAAMATTUNI

Elpyä ja ymmärtää "Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain.” Gal. 6:2

O

nko sinullekin tuttu tunne, että omat voimat eivät riitä? Nyt en jaksa, en kykene, en pysty? Silloin on hyvä muistaa pari raamatunlausetta ja turvata niihin.

Elämässä on vastassa monia karikoita ja vastoinkäymisiä. Niin on tarkoituskin. Niiden avulla voimme kasvaa, ne muokkaavat meitä, ja joskus voimme myös löytää jotain aivan uutta elämäämme. Usein vastoinkäymisten kautta tiemme vie myös Jumalan, Taivaan Isän luo. Vastapainoksi elämä tuo mukanaan iloa ja onnea, monella tavalla.

Silloin kun omat voimat loppuvat, on hyvä muistaa, että on mahdollisuus saada apua. Taivaan Isä kantaa, Hän antaa voimia ja jaksamista. Vaikka tuntuisi kuinka mahdottomalta, raamatunlause ”Jumalalle kaikki on mahdollista" (Matt. 19:26) puhuttelee.

Näin pääsiäisen alla yritän hiljentää elämänrytmiäni, jotta jäisi aikaa miettiä olennaista. Samalla tunnen tuskaa siitä, miten jaksan kantaa kaikki kuormani ja tehdä kaikki tekemiseni. On elvyttävän toiminnan aika: tuhkakeskiviikon messu, elvyttävä yhteys muihin seurakuntalaisiin. Ennen kaikkea ajan raivaus sille, että ehdin kuulla ja miettiä Jumalan sanaa.

Keväällä elvyttävää toimintaa on myös pienten kevätkylvöjen teko. Kukkien ja yrttien siemeniä multaan kätkiessä tunnen elpyväni ja seuraavaksi voin ottaa aikaa taimien kastelulle ja uuden elämän odottelulle.

Elvyn ja alan ymmärtää.

Olennaista miettiessäni oivalsin jotain. ”Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain" (Gal. 6:2). Tämä tuttu raamatunkohta toi mieleeni uusia ajatuksia. Olen aina itse keskittynyt muiden taakkojen kantamiseen ja miettinyt Kristuksen lain toteuttamista siitä näkökulmasta. Myös työssäni kannan toisten taakkoja.

Joskus kaikkeen kantamiseen väsyy. Silloin on hyvä muistaa se Jumalan armo ja rakkaus, että Jeesus on meidät ristillä lunastanut. Kaikki on jo maksettu, kuten pääsiäisen sanomakin kertoo. On lupa olla kannateltavana, kannettavana, silloin kun väsyn. Sinulla ja minulla on myös mahdollisuus vuorovetoon: silloin kun toinen uupuu, on toinen valmiina auttamaan. Näin matkaten pääsemme perille Taivaan kotiin, missä Jeesus jo odottaa meitä.

Siunattua pääsiäistä, kulkekaamme ilolla yhteistä tietä.

Tiina Anttila Diakoniatyön johtokunnan jäsen

JOTAIN UUTTA, JOTAIN PYSYVÄÄ Loppuvuodesta 2019 Hämeenlinna-Vanajan seurakunta sai uuden kirkkoherran. Tulevan suunnittelu oli yksi kirkkoherra Kimmo Reinikaisen ensimmäisistä tehtävistä. Tehtävä on mielenkiintoinen ja haastava. Kirkko edustaa monenlaista pysyvää yhteiskunnassa, mutta se ei tarkoita, etteivätkö sen toimintatavat voisi muuttua.

Teksti ja Kuva Anne Leinonen

H

aluamme, että 2020-luvun seurakunta elää vahvasti ajassa ja on läsnä ihmisten arjessa. Uusi vuosikymmen tulee haastamaan seurakuntaa vähintään yhtä paljon kuin edeltäjänsäkin. Muutosten etenemisvauhti on huimaava, eikä muutos rajoitu vain tekniikkaan. Tuntuu kuin aatteet, ajatukset, muotikin, vaihtuisi paljon tiuhemmin kuin ennen, kertoo kirkkoherra Kimmo Reinikainen.

Kaikki mukaan talkoisiin Alkuvuodesta 2020 tulevaisuustalkoisiin kutsuttiin koko

henkilökunta, luottamushenkilöt ja yhteistyökumppanit. Henkilökunnalle ja luottamushenkilöille järjestettiin tilaisuuksia, joissa he pääsivät miettimään toden teolla seurakunnan vahvuuksia ja onnistumisia. Yhteistyökumppaneille lähetettiin kysely, joka toivoi vastauksia niin ikään yhteistyön onnistumisista ja kumppanuuksien vahvuuksista.

– Olemme tottuneet ajattelemaan, että tunnemme paikkakuntamme ihmiset ja tiedämme, mitä he tarvitsevat.

Tulevaisuustyössä on tärkeää, että hämeenlinnalaiset pääsevät itse ääneen, kun muodostamme kuvaa siitä, miltä näyt-

tää kirkko Hämeenlinnassa vuonna 2029. Käytämme tulevaisuustyössä apuna kyselytutkimuksia, sidosryhmäkyselyitä ja katugallupeja. Kun törmäät meihin, vaikka Elomessuilla, osallistu avoimin mielin kyselyymme. Auta meitä tekemään seurakunnasta koko yhteisön seurakunta!

Moni pitää seurakuntaa etäisenä ja vakaana.

Mutta voisiko yhteisö olla toisenlainen?

MAAILMA ON MUUTTUNUT, MYÖS HENGELLISYYDEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN OVAT MUUTOKSESSA. Ajassamme elää syvävirtauksena kristillisen mystiikan kaipuu. Hengelliset harjoitukset ja ruumiin rukoukset, kuten rukousmietiskely, pyhiinvaellus ja kristillinen jooga, auttavat hiljentämään sisäistä ja ulkoista hälinää. Tulemaan tietoisiksi Jumalan puhuttelusta.

Muuttuva hengellisyys s. 4–6

"JEESUS KARANNUT ON HAUDANKAIVAJILTA. KUOLEMANSA ON KUIN LENTO PÄIVÄPERHON." Näin runoili Juice Leskinen. Meillä ei ole näkökykyä, jolla voisimme kuvata, mihin olemme menossa. Mutta ei elämä kuolemaan lopu, kristikunta uskoo.

Kuolema kuin lento päiväperhon s. 12–13

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

3

Haluamme tarkastella nimenomaan vahvuuksiamme.

Niitä juttuja, joissa olemme niin työntekijöiden kuin seurakuntalaistenkin mielestä onnistuneet. tä, jotta seurakuntalaisten ja meidän työntekijöiden käsitykset kirkosta kohtaavat aidosti, Reinikainen toteaa.

Kirkko Hämptonissa Ensimmäisissä tulevaisuustyöskentelyissä työntekijät kuvailivat 2020-luvun ihanneseurakuntaa rohkeaksi ja läsnä olevaksi yhteisöksi. Hämeenlinnalaisten käsitys nykyseurakunnasta oli toisenlainen.

– Moni pitää seurakuntaa etäisenä ja vakaana. Mutta voisiko yhteisö olla toisenlainen?

Iloinen, ihmisten lähellä oleva ja rohkea? Tutkimukset kertovat selkeästi, että kirkko Hämeenlinnassa on avoin erilaisille tavoille ilmaista yhteyttä Jumalaan. Käynnissä oleva suunnittelutyö on mahdollisuus tehdä Hämeenlinna-Vanajan seurakunnasta juuri sellainen kuin sen jäsenet sen haluavat olla. On toki tehtävä paljon työ-

Paremmaksi seurakunnaksi onnistumisien ja vahvuuksien kautta

Jos yksi tulevaisuustyön periaatteista on se, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi, on toinen työskentelyn kulmakivistä vahvuuksiin tukeutuminen.

Työskentelymenetelmänä tulevaisuuden suunnittelussa käytetään arvostavan kyselyn menetelmää. Menetelmä keskittyy organisaation vahvuuksiin.

– Haluamme tarkastella nimenomaan vahvuuksiamme.

Niitä juttuja, joissa olemme niin työntekijöiden kuin seurakuntalaistenkin mielestä onnistuneet.

Se luo sen perustan, jolle rakennamme tulevaisuuden kirkkoa.

– Työskentelyssä on noussut keskeiseksi kolme aluetta: heikommassa asemassa olevan tukeminen, lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kas-

KORONAVIRUS MUUTTAA SEURAKUNNAN TOIMINTAA, MUTTA KIRKKO KULKEE IHMISTEN RINNALLA MYÖS POIKKEUSOLOISSA.

PÄÄSIÄISEN PYHINÄ KULJEMME JEESUKSEN JALANJÄLJISSÄ

Resursseja kohdennetaan läsnäoloon verkkopalveluissa ja myös uusia palveluita kehitetään. Seurakunta tekee kaikkensa, että se omalta osaltaan auttaa kaupunkilaisia selviämään epävarmuudessa ja pitämään toivoa yllä. Työntekijät ovat tavoitettavissa ja kirkot ovat auki yksityistä hiljentymistä ja keskustelua varten.

palmusunnuntain kansanjuhlasta syvistä syvimmän tuskan läpi ylösnousemuksen iloon.

vukumppanuus sekä vanhusten tuki ja arvostus. Moni korostaa myös yhteistyöverkostojen ja kumppanuuden tärkeyttä.

– Teemme jo nyt paljon työtä perheiden, ikääntyvien ja syrjäytymisvaarassa olevien hyväksi. Tämä kevät on ollut poikkeuksellinen koronaepidemian takia. Meidän on pitänyt reagoida nopeasti muuttuvaan tilanteeseen ja muuttaa radikaalisti toimintojamme. Mutta ennen kaikkea poikkeustilanne on korostanut sitä, mikä on meidän työssämme kaikkein tärkeintä.

Olla lähellä kaikkia hämeenlinnalaisia ja tukea heitä haasteellisinakin aikoina. Keskustella huolista ja hankalistakin aiheista. Antaa tilaa herkkyydelle, valaa ihmisiin rohkeutta ja luoda toivoa. Nyt ideoimme niitä tapoja, jolla tämän saavutamme.

Henkilökunnan ja luottamushenkilöiden työ jatkuu koko kevään. Tulevaisuustyön ideat istutetaan jokavuotiseen suunnitteluun syksyllä ja visio 2020-luvun seurakunnasta on valmis loppusyksyllä.

Vaellus ristin tiellä s. 18–19

Seurakunta tarjoaa apua, tukea ja turvaa s. 20

UUDESSA RISTIRIITAPODCASTISSA seurakunnan pastorit Mirja Lassila ja Elias Riikonen väittelevät viihdyttävästi kristikansaa jakavista isoista ja pienistä asioista.

KAMALA LUONTO – UUSI SARJIS KOTIKIRKOSSA!

Sopuisasti eri mieltä s. 7 s. 15 ja 24

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

4

Muuttuva hengellisyys AMMENTAA IKIVANHASTA MYSTIIKASTA Ihmisen syvin kaipaus kohdistuu Jumalan kohtaamiseen eikä vain oppiin ja tietoon Jumalasta.

Kristillisen mystiikan historia on yhtä vanha ja syvä kuin kristinusko itse.

Teksti Riitta-Sisko Keinonen

Kuva: Marika Ijäs

K

ukaan ei omista Kristusta. Olennaista ei ole tietäminen ja ymmärtäminen, vaan Kristuksen seuraaminen. Näin puhuu luterilaisen ja anglikaanisen kirkon pappi Mika K. T. Pajunen.

Pajunen on tilaa rukoushiljaisuudelle ja mietiskelylle rakentavan Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja.

– Hengellisyyden mystinen puoli on noussut institutionaalisen uskonnollisuuden edelle.

Mystiikalla tarkoitetaan henkilökohtaista ja välitöntä yhteyt-

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

tä Jumalaan. Tällainen hengellisyys sallii myös kulttuuriset ja omakohtaiset pyhän kokemukset.

Seurakunnat tarjoavatkin yhä enemmän hiljaisuuden retriittejä, rukouslauluiltoja ja pyhiinvaelluksia. Kehollisen harjoituksen kautta rauhoitutaan, keskitytään ja syvennytään rukoukseen. Hengelliset harjoitukset ja ruumiin rukoukset, kuten pyhä tanssi ja Hiljaisuuden jooga, auttavat hiljentämään sisäistä ja ulkoista hälinää, tulemaan tietoisiksi Jumalan puhuttelusta.

Jumalakuvat vastakkain Mystiikka kukoisti keskiajalla luostarilaitoksen piirissä. Uskonpuhdistuksen jälkeen sen harjoittamista ei nähty tarpeellisena, ja protestanttisten kirkkojen perinteessä se ajautui taka-alalle.

– Modernisaatio teki ihmisestä oman mielensä vangin.

Korostunut tietoisuus itsestä kasvatti muurin minän ja maailman välille. Huokoisesta minästä tuli eristetty minä.

Jumalaa pyrittiin käsittämään kielellisesti määrittelemällä.

Modernin ajan jumalakuvia Pajunen kuvaa olemassaolon ja poissaolon Jumalaksi. Olemassaolon Jumala tarjoaa varman opin ja ikuiset totuudet. Poissaolevassa Jumalassa korostuvat yhteiskunnallinen ulottuvuus ja ihmiskunnan kärsimys.

Karkeasti ilmaistuna Jumalasta olemassaolon kielellä puhuvat ovat usein uskonnolliseen kieleen tyytyväisiä konservatiiveja, poissaolon kielellä puhuvat taas erityisen uskonnollista kieltä kaihtavat liberaalit. Yhteistä molemmille on ehdottomuus: joko – tai.

– Modernisaatiossa suomalainen kristillisyys on erikoistunut ja irtautunut ihmisten elävästä arjesta. 1900-luvun loppupuolelta alkaen paukut on laitettu olemassaolon ja poissaolon jumalaselityksien väliseen valtataisteluun, Pajunen väittää.

Vahva ruumis

Jumala katsoo luomistyötään ja toteaa, että se on hyvä. ”Vai ettekö tiedä, että ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli?”, haastaa apostoli Paavali.

5

L

Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte levähtää.

Kokonaisvaltaiseen ihmisyyteen kuuluu fyysinen ulottuvuus. Kristinuskon, erityisesti protestanttisuuden, historiassa on korostettu aistisuuden kustannuksella tietoa ja oppia, kirjoitettua ja puhuttua sanaa.

Pajunen painottaa kristinuskon ytimen olevan vahvasti ruumiillinen.

– Jumala syntyy ihmiseksi maailmaan, elää ihmisen elämää ja kuolee fyysisen kuoleman ristillä. Ehtoollisessa Jeesus on läsnä viinissä ja leivässä, ehtoollisyhteys toteutuu maan antimissa. Jumala ei väheksy luomaansa fyysistä maailmaa, eikä ihmistä ole olemassa irrallaan siitä.

Uusiutuminen muinaiseen

Käsillä oleva murros hengellisyydessä haastaa modernin ajan tavan puhua Jumalasta.

Olemassaolon tai poissaolon Jumalan sijaan kaipaus kohdistuu omassa elämässä läsnä olevaan Jumalaan. Pajunen käyttää sanaparia ancient future – muinainen tuleva – kuvaamaan ajassamme syvävirtauksena elävää kristillisen mystiikan kaipuuta.

– Muinaisesta maailmasta, luotuisuuden juuresta, virtaa tähän aikaan kokonaisvaltaiseen ja keholliseen rukoukseen kuuluvaa viisautta. Se tuntuu tuoreelta, vaikka on ikivanhaa.

Maailmaa ilmiöineen tutkitaan ja selitetään jonkin paradigman, viitekehyksen ja ajattelumallin, sisällä kunnes jokin merkittävä löydös muuttaa paradigmaa. Kuten aurinkokeskeisyyden syrjäytettyä maakeskeisen maailmankuvan.

Murroksen tunnustaminen ei ole kevyt prosessi, sillä vanhaan maailmakuvaan kutoutuu yhteiskunnallisia suhteita, valtaa ja toimintatapoja.

Muutos hengellisyydessä Maailma on muuttunut, väittää Pajunen.

– Olemme siinä tilanteessa, jossa aiemman ajattelumallin selitysvoima on loppunut. Välineet eivät toimi enää. Muutos hengellisyydessä on seurannut yleistä maailman muutosta.

Tämän ajan ihminen kuulee kyselytutkimuksen kysymyksen Uskotko, niin kuin kirkko opettaa kysymyksenä Haluatko antaa tälle instituutiolle vallan päättää uskostasi. Instituution vallan käyttö yksilön yli koetaan väkivaltana.

Puhe pyhästä ei riitä – pyhä riittää.

On tultava todeksi.

Miksi nuoret naiset hylkäävät kirkon?, Pajunen kysyy ja antaa oman vastauksensa: – Yhä tarkempi ja tyylikkäämpi managerointi ei vakuuta ihmistä, joka itse omassa sydämessään kokee, ajattelee, ja uskoo. Mitä tarkemmin kirkko jonkin asian määrittelee, sitä harvempi sen purematta nie-

Kuva: Liina Pajunen.

Muinaisesta maailmasta, luotuisuuden juuresta, virtaa tähän aikaan kokonaisvaltaiseen ja keholliseen rukoukseen kuuluvaa viisautta.

- Jeesus

lee. Luterilaisuuteen perinteisesti kuulunut omantunnunvapaus vetoaa oppituomioita paremmin.

Kirkon ja seurakuntien on tehtävä näkyväksi kirkon oma hengellinen perintö, joka korostaa arjen hengellisyyttä ja Jumalan läsnäoloa. Moni kaipaava on kääntynyt etsinnässään erityisesti idän uskontojen suuntaan, vaikka kristillisen mystiikan historia on yhtä van-

ha ja syvä kuin kristinusko itse.

Pajunen näkee murroksessa paljon mahdollisuuksia, mikäli kirkko ”suostuu kasvamaan pieneksi”.

– Kysymys kuuluu, onko kirkko valmis siihen, ettei se pyri omistamaan, eikä väitä omistavansa Jumalan työtä, vaan pikemminkin osoittaa sitä kohti luottaen Hänen läsnäoloonsa.

Puhe pyhästä ei riitä – pyhä riittää. On tultava todeksi.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

6

Mielen hiljentymistä ja rukoukselle avautumista Sairaalapastori Heli Harjunpää liittää kehittämänsä kristillisen joogan mystiikan teologiaan, johon ruumiillisuus kuuluu luontevana osana.

Teksti ja Kuva Riitta-Sisko Keinonen

S

airaalapappi, joogaopettaja, työnohjaaja ja retriitinohjaaja Heli Harjunpään tavallinen päivä alkaa aamun hämärässä istumalla alas joogamatolle, hengittämällä syvään ja antamalla levollisuuden laskeutua rukouksen ja hiljaisuuden avulla koko olemukseen.

Rukouksen tila jatkuu aurinko-

tervehdys-joogaharjoituksella, joka tarkoittaa Harjunpäälle kiitosta uudesta päivästä ja kääntymistä valoon, Kristuksen puoleen.

Harjunpään kehittämä Hiljaisuuden jooga® yhdistää kehollisen harjoituksen kristilliseen hengellisyyteen.

– Siinä on keskeistä kehon arvostava hoitaminen, syvä rentoutuminen ja avautuminen hengelliselle puolelle, hän kuvailee.

– Kristillisen joogan kehittäminen on lähtenyt siitä, että olen tullut joogamatolle omana itsenäni, hengellisenä ihmisenä, joka elää yhteydessä Jumalaan.

Rukouksen apuväline Jooga kehittää Harjunpään mukaan lempeää ja hyväksyvää asennetta, kuuntelevaa avoimuutta, mielen hiljentämistä ja kiinnittymistä juuri käsillä olevaan hetkeen. Hiljaisuuden jooga on rauhallista ja kaikille sopivaa perusjoogaa.

Jokainen voi käyttää joogaa itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla: kuuntelee ja oppii, mutta ottaa tai jättää.

– Etsimme tilaa, jossa voimme päästää irti suorittamisesta, ja jossa on hyvä ja rento olla fyysisesti ja henkisesti.

Harjunpää korostaa, että jooga ei luo yhteyttä Jumalaan, vaan se on apuväline rukouksen tilaan pääsemiselle.

– Liitän Hiljaisuuden joogan kristilliseen mystiikkaan, jossa kuten joogassakin, on kyse kokemuksellisuudesta. Molemmissa ihminen käsitetään mielen, kehon ja hengen muodostamana kokonaisuutena.

Tällä tasolla kristinusko ja jooga löytävät toisensa.

Käytännössä joogatunti etenee liikesarjoina, joiden tekemiseen liittyy ohjaajan lausumana rukouksia sekä tekstejä virsistä ja Raamatusta. Välillä pysähdytään hiljaiseen rukoukseen tai mielikuvaharjoitukseen.

Kristilliseen joogaan liittyy myös toisenlainen näkökulma.

Joogan juuret ovat muinaisessa Intiassa, ja sen ei-kristillinen alkuperä herättää myös kritiikkiä joogan sopivuudesta kristinusHeli Harjunpää hiljentyy rukoukseen: "Tässä olen sinun edessäsi Jumala. Avaudun rakkautesi valolle sydämeni syvyydessä. Kiitän koko olemuksellani. "

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

koon. On ihmisiä, jotka kertovat orjuuttavista kokemuksista joogaan liittyvissä kulteissa.

Harjunpää sanoo olevan tärkeää tiedostaa, että on olemassa valtava kirjo erilaisia joogan lajeja. Hän kertoo käsitteen jooga olevan yleisnimitys menetelmille, joita on aikojen kuluessa harjoitettu monien näkemysten osana. Hän vertaa sitä musiikkiin.

– Jooga, kuten musiikki, on ikivanhaa ja sitä on monenlaista, moniin erilaisiin tarkoituksiin. Musiikin määrittää sanat, sävel ja rytmi. Jokainen voi tehdä oman musiikkinsa – ja oman joogansa. Jokainen voi käyttää joogaa itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla: kuuntelee ja oppii, mutta ottaa tai jättää.

Tavoitteena tasapaino

Kiinnostus hiljaisuuden joogaa kohtaan on yllättänyt Harjunpään. Kurssien kysyntä on niin suuri, että hän kouluttaa uusia Hiljaisuuden joogan ohjaajia yhteistyössä Hiljaisuuden Ystävät ry:n kanssa.

Helsingissä ja Turussa järjestettiin viime vuonna Suomen ensimmäiset kristillisen joogan ohjauskoulutukset. Niihin osallistui nelisenkymmentä eri puolilta Suomea tulevaa ihmistä, joista valtaosa oli seurakuntien työntekijöitä.

Yksi joogaohjaajaoppilaista oli hämeenlinnalainen Marjo Männistö-Jämsä.

Hiljaisuuden viljely on tullut Männistö-Jämsälle rakkaaksi jo 30 vuotta sitten. Neljän lapsen äiti näki ilmoituksen hiljaisuuden retriitistä.

– Hiljaisuuden! Se kuulosti ihan mahtavalta.

Ensimmäisessä retriitissä hiljaisuus ei ollutkaan helppoa Männistö-Jämsälle, vaan hän

sai lievän paniikkikohtauksen.

– Päätin että olen täällä vielä tunnin. Kun olin rauhoittunut, tajusin paniikin nimenomaan kertovan hiljentymisen tarpeestani.

Männistö-Jämsä kertoo olevansa ideoiva ja innostuva ekstrovertti, joka tarvitsee rauhoittumista ja syvähenkisyyttä ollakseen tasapainossa.

– Olen kokenut hiljaisuuden psyykelleni hyväksi ja haluan myös jakaa ja kokea sitä muiden kanssa, hän kertoo.

Hiljaisuus voi yllättää

Hämeenlinnalaiset pääsevätkin kokeilemaan Männistö-Jämsän ohjauksessa Hiljaisuuden joogaa seurakunnan ottaessa sen ohjelmaansa, kun virusepidemia hellittää.

Hiljaisuuden joogan kehorukoukset ja kristilliset harjoitukset merkitsevät Männistö-Jämsälle läsnäoloa Jumalan edessä, yhteyden kokemista toisiin ihmisiin sekä kehonhuoltoa.

– Minusta se monipuolistaa hengellistä tarjontaa. Mekin saamme käyttää kehoa – eikä aina vain päätä! Ei kaikkien tarvitse tuntea tätä omakseen, hän sanoo.

Yhdessä miehensä kanssa Männistö-Jämsä on valmistellut myös rukouslauluiltoja, jotka olisivat alkaneet jo maaliskuussa ilman poikkeustilannetta.

– Illoissa on hiljaista rukousta sekä tekstihiljaisuutta, jossa jonkin raamatuntekstin jälkeen hiljennytään mietiskelemään kuultua. Laulamme yhdessä Taizé-yhteisön lauluja ja muita rukouslauluja.

– Olemme ähkyssä virikkeiden tulvasta. Hiljaisuus voi yllättää, siinä voi tapahtua hyviä asioita.

Hiljaisuuden tie – kristillisiä joogaharjoituksia (Heli Harjunpää, Kirjapaja 2017). Kiitollisuuden jooga – hyvinvointia jokaisen päivään (Heli Harjunpää, Kirjapaja 2018).

HiIjaisuuden joogan harjoituksia tullaan julkaisemaan lähitulevaisuudessa Hiljaisuuden Ystävien ja Tuomasmessun verkkosivuilla.

7

Voiko kristitty joogata?

Pitääkö ilmastonmuutoksesta tuntea ahdistusta?

Migri – uskon mittaamisen asiantuntijat?

Kuuntele Ristiriita-podcast soundcloud.com/ haemeenlinnan-seurakunnat.

Uusi jakso joka viikko!

RISTIRIITA-PODCASTISSA

ollaan sopuisasti eri mieltä

Kevät tuo verkkoon Ristiriita-podcastin. Pastorit Elias Riikonen ja Mirja "Mimmu" Lassila kuvailevat Ristiriitaa liberaalin ja konservatiivin viihdyttäväksi väittelyksi. Kun kaksikko pääsee vauhtiin, eetteri täyttyy hersyvästä naurusta ja leikkimielisestä kinastelusta. Kysyimme tältä energiseltä parivaljakolta, miten olla sopuisasti eri mieltä.

Teksti Anne Leinonen Kuvat Pasi Vahanen

Mitkä ovat parhaita asioita olla eri mieltä?

ELIAS: Sellaiset mielipide-asiat, kuten kuuluuko ananas pitsaan tai kumpi laitetaan leivälle päällimmäiseksi, kinkku vai juusto.

MIMMU: Parhaita asioita olla eri mieltä ovat ei niin vakavat asiat. Niitä on oikeastaan aika vähän. Eri mieltä voi olla, kunhan ei pakota toista muuttamaan mielipidettään kurjin keinoin.

Mistä asioista olette samaa mieltä?

ELIAS: Varmasti monestakin asiasta. Ainakin Jeesuksesta. Siitä mikä on Jeesuksen merkitys meille kristityille. Ja sitten varmaan siitä, että elämään on hyvä suhtautua pienellä pilkkeellä silmäkulmassa.

MIMMU: Luulen, että ollaan samaa mieltä.... Öööö... Uskontunnustuksesta.

Mikä on paras tapa sopia erimielisyyksiä?

ELIAS: Kompromissi. Se, että tulee toista puolitiehen vastaan. Se, että pyrkii kuuntelemaan ja ymmärtämään toista ihmistä ja hänen näkökulmaansa. Siinä on jo paljon, jos pystyy ymmärtämään, ettei maailma ole mustavalkoinen eikä se, mitä minä pidän totuutena, ole välttämättä ainoa oikea totuus. Siinä on sovinnon resepti.

Jos pidämme lähtökohtaisesti toisiamme vihollisina, ei erimielisyydestä seuraa mitään hyvää. Mutta jos päätämme yhdessä etsiä yhteisymmärrystä, saatamme löytää sovinnon.

MIMMU: Paras tapa on osoittaa kunnioitusta ja arvonantoa huolimatta vastapuolen mielipiteistä.

Kerro meille jotain, mitä Mimmu/Elias ei tiedä sinusta?

ELIAS: Jaa-a… tietääköhän Mimmu, että mä oon todellisuudessa aika introvertti? Viihdyn paljon itsekseni ja omassa rauhassa.

MIMMU: Elias ei tiedä, että pohjimmiltani olen hyvin yhteistyökykyinen.

Voiko jonkun kanssa olla sopuisasti eri mieltä?

ELIAS: Totta kai voi. Mun mielestä siihen täytyy aina pyrkiä. Eihän sellainen ole realismia, että me ihmiset olisimme aina kaikesta samaa mieltä. Olimme sitten kotona, töissä, koulussa, harrastuksissa tai seurakunnassa, niin ristiriidoilta ei voida välttyä. Silti täytyisi tulla toimeen toisten ihmisten (eri tavalla ajattelevienkin) kanssa. Kun ollaan eri mieltä, olisi kaikkien osapuolien hyvä muistaa pysyä asiassa eikä mennä henkilökohtaisuuksiin.

MIMMU: Voi olla sopuisasti eri mieltä, jos luottaa toiseen.

Paras tapa sanoa kohteliaasti toiselle, että puhut puppua?

ELIAS: Kuulen mitä sanot. Itse koen tämän asian eri tavalla. Voisiko olla mahdollista, ettei sinun näkemyksesi ole ainoa näkökulma?

MIMMU: Höppistä höi!

Kuka olisi ihanteellinen väittelykumppani, jos Mimmua/Eliasta ei voi valita?

ELIAS: En tiedä ihanteellisesta, mutta joskus olisi hauska väitellä hämeenlinnalaisen Petteri Sihvosen kanssa. Olen kuunnellut paljon hänen ja Tommy Lindgrenin podcastia, jossa he väittelevät urheiluun liittyvistä kysymyksistä. Olisi joskus hauska päästä vääntämään yhdessä.

MIMMU: No tuota...puolisonihan on aika hyvä.

Kenen kanssa haluaisit eniten olla eri mieltä?

ELIAS: Tämä on vähän hassu kysymys. En lähtökohtaisesti HALUA olla kenenkään kanssa erimieltä. Mutta monen kanssa varmasti olen. Jos joku nimi pitää sanoa, niin luulen että julkisuuden henkilöistä oma arvomaailmani ja näkemykseni siitä, miten toisia ihmisiä kohdellaan eroaa ehkä eniten Donald Trumpista.

MIMMU: Tämä on vaikea kysymys... Olen niin eri mieltä kaikkien kanssa.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

8 Yhteinen

LUOMAKUNTA

KUUNTELE ITSEÄSI

ja ympäristöä Hämeenlinnassa vietetään parhaillaan ensimmäistä kertaa Ilmaston viikko Hämeenlinna -tapahtumaa.

Teksti Riitta-Sisko Keinonen

S

eurakunnan kutsusta pieni joukko istahti tyhjän paperin äärelle miettimään, mitä kaupungissa voisi tapahtua maailmanlaajuisen WWF:n Earth Hour -tapahtuman ympärillä.

Syntyi mahtava verkosto: tekijöitä, ideoita ja yhteinen tahtotila järjestää ohjelmaa koko viikolle.

Vaikka kaikki mielenkiintoiset yleisöluennot ja tapahtumat jouduttiin perumaan koronavirusepidemian vuoksi, voimme viettää Ilmaston viikkoa kodeissa ja verkossa. Tapahtuman Facebook-sivulle kootaan vinkkejä ja materiaalia ympäristöasioista ja siitä, miten voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ilmastoon.

Sytytä oma valosi ilmaston ja luomakunnan puolesta!

Ilmaston viikon huipennukseksi Hämeenlinnan torille suunniteltu Valomerkki-yhteisötaideteos HAMKin opiskelijoiden ohjauksessa ei tässä tilanteessa toteudu, mutta jokainen voi osallistua Earth Hour -tapahtumaan lauantaina 28.3. klo 20.30–21.30 sammuttamalla valot, järjestämällä kotiin kynttiläillallinen tai teehetki, tai mitä ikinä keksiikään! Hashtageilla #minuntekoni #ilmastonviikko #earthour voi osoittaa sosiaalisen median kautta olevansa mukana.

Ekoteologi ja ympäristötutkija Panu Pihkalaa odotettiin Ilmaston viikolle luennoimaan aiheesta Ympäristönmuutos ja toivo. Hän lähettää terveisensä Kotikirkon lukijoille.

– Tiedot siitä, miten paljon Hämeenlinnan seudulla syntyi halukkuutta toimia ilmas-

toasioissa, kertovat osuvasti ihmisten halusta tehdä hyvää.

Tämä ilmeni kansallisella tasolla esimerkiksi Sitran kesällä 2019 teettämässä Ilmastonmuutos ja tunteet -kyselyssä, jossa ”hyvittämisen halu” oli yksi merkittävä ilmastotunne.

Moni haluaisi toimia, kunhan vain riittävän yhteisöllinen ja matalakynnyksinen mahdollisuus tarjoutuu, Pihkala kertoo.

– Yhteinen toiminta luo ja ylläpitää toivoa, mutta tärkeää on myös keskustella tunteista luotettujen ihmisten kanssa. Tämä pätee yhtä lailla ilmastotunteisiin kuin nyt valloilla olevaan koronapelkoon. Kannustan kaikkia tutkiskelemaan omia tunteitaan ja jakamaan niitä turvallisten ihmisten kanssa.

Earth Hour on ympäristöjärjestö WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma, johon kaikki voivat osallistua. Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot

LAUANTAINA 28.3. KLO 20.30.

Symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä päättäjille. Earth Hour ei siis ole sähkön- tai energiansäästötempaus.

KOLME SYYTÄ, MIKSI KRISTITTYJEN TULEE TOIMIA ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMISEKSI:

1

LUOMAKUNTA Luomakunta on Jumalan pyhän läsnäolon paikka, ja kristittyjen tehtävä on edistää luomakunnan hyvinvointia ja varjella sitä.

2

LÄHIMMÄISENRAKKAUS Yksi tapa olla uskollinen Jeesukselle on toimia niitä voimia vastaan, jotka lisäävät köyhyyttä ja ihmisten ahdinkoa. Ilmastonmuutos on yksi tällainen voima.

3

OIKEUDENMUKAISUUS Kaikkein köyhimmät ovat osallistuneet ilmastonmuutoksen syntyyn kaikkein vähiten. Maailma ei ole reilu: toisen hätä voi olla toisen bisnes.

Kirkkojen on otettava ekologinen vastuu tosissaan ja toimittava köyhimpien ihmisten ja koko luomakunnan puolesta.

Kati Kemppainen, Suomen Lähetysseuran teologinen asiantuntija

On aihetta pohtia, keneltä tai miltä luomakuntaa tulee varjella?

Vastaus on karu: ihmiseltä itseltään, sillä ahneudessamme olemme ulosmittaamassa siitä kaiken, kunnes mitään ei enää ole jäljellä.

-- Kati Kemppainen Virikkeitä tunteiden tarkasteluun ja niistä keskustelemiseen löytyy Pihkalan blogista Ekoahdistus.blogspot.fi ja kirjoista Mieli maassa? Ympäristötunteet (Kirjapaja 2019) sekä Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja 2017). Blogista löytyy pohdintaa myös korona-ahdistuksen ja ilmastoahdistuksen yhteyksistä ja eroista.

Ilmaston viikko Hämeenlinna

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Mikä Earth Hour?

KIITÄMME YHTEISTYÖSTÄ, JOKA JATKUU YHTEISEN YMPÄRISTÖMME PUOLESTA: Hämeenlinna-Vanajan seurakunta (koordinaattori), Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Hämeenlinnan Marttayhdistys ry, Etelä-Hämeen Martat, Aulangon Luontoliikuntakeskus, Hämeenlinnan kirjasto, Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys ry, Kiertokapula, Hämeenlinnan Vihreät ry, S-Market Goodman, Kauppakeskus Goodman, Green Raparperi, Kanta-Hämeen Hengitys ry, vapaaehtoisia kaupunkilaisia

MIKÄ ON SINUN SYYSI OSALLISTUA? "Haluan olla mukana vaikuttamassa ja lisäämässä tietoa meidän maapalloamme uhkaavasta kriisistä. Ilmastoasiat ovat minulle tärkeitä, sillä haluan luonnon monimuotoisuuden säilyvän myös seuraaville sukupolville.

Pienetkin teot onneksi merkitsevät ja me kaikki voimme olla pelastamassa maapalloamme.”

Tiia Leponiemi

”Puhuminen ja vaikuttaminen on tärkeää, mutta on helpottavaa oikeasti tehdä jotain sekä saada tietoa asioista ja siitä, miten voisi toimia.”

Liisa Keinonen

”Luonnon kauneuden ja sen säilyttämisen takia.”

Vappu Hietala

"Koska: Alex Friman 3 v., Daniel Friman 5 v., Uljas Friman 7 v., Sulo Friman 9 v. ja kaikki muut maailman lapset."

Mervi Friman

9

Tartu hetkeksi kirjaan VESI ON ELÄMÄN EDELLYTYS. Vesi on muinainen ja ikuinen, se on jatkuvassa liikkeessä, paikallinen ja globaali.

Vesi puhdistaa ja sammuttaa janon.

Kaste kantaa: Jumala antaa uuden ja ikuisen elämän.

Hän johtaa minut vetten ääreen, hän virvoittaa minun sieluni.

Psalmista 23

VAATTEITA VAIN TARPEESEEN

MAKEASTA VEDESTÄ ON PIDETTÄVÄ HUOLTA Maja Lunde: Sininen. 350 s. Tammi 2019.

Valtakunnallista Ekopaasto-kampanjaa on toteutettu vuodesta 2012. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kampanjassa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta. Vuonna 2020 Ekopaastoa vietetään vaatteiden vastuullisuuteen liittyvällä teemalla – unohtamatta kuitenkaan toivon näkökulmaa.

PIKAMUOTIA – EI KIITOS! • Vähennä tekstiilijätettä. Hanki vaatteita vain todelliseen tarpeeseen.

• Osta laadukasta, kestävää, korjattavaa ja vastuullista.

• Selvitä vaatevalmistajan vastuullisuus = eettisyys ja ekologisuus.

• Mieti voitko hankkia vaatteen käytettynä.

• Korjaa, kierrätä ja tuunaa – hyvälaatuinen vaate kestää sisarukselta ja serkulta seuraavalle.

• Lainaa ja vaihda kaverin kanssa.

• Huolla vaatteitasi ja kenkiäsi. Käytä oikein.

• Jos päädyt ostamaan verkkokaupasta, älä palauta! Tuotepalautukset aiheuttavat jättimäisen hiilijalanjäljen.

• Materiaalien ekologisimmasta päästä ovat hamppu, lyocell ja kierrätyskuidut, epäekologisimpia puuvilla ja polyesteri.

• Kierrätä käyttökelvoton vaate uusiomateriaaliksi. Tekstiilikierrätys Tela Hämeenlinnan kierrätyskeskuksessa vastaanottaa ja lajittelee tekstiiliä sekä myy ja luovuttaa sitä eteenpäin. Uudelleen käytettävien ja kierrätysraaka-aineiksi menevien vaatteiden ja tekstiilien kierrätysohje: Hameenlinnankierratyskeskus.fi.

Lähteet: Hameenlinnankierratyskeskus.fi, vihreatvaatteet.com

Kuva: Yle.fi

Ajatuksia herättävässä dystopiassa makea vesi on loppumassa maailmasta ja suolainen valtamerien autiomaa jatkaa kasvamistaan. Ihmisellä olisi vielä valinnan mahdollisuus, mutta Norjan tunturijäätiköstä louhittua jäätä markkinoidaan vientiin kallisiin drinkkeihin. Sen kostaakseen luontoaktivisti Signe tekee symbolisen matkan merien yli Sininen-nimisellä veneellään. 20 vuotta myöhemmin 40-luvulla humanitäärisen katastrofin keskellä Etelä-Euroopassa ihmiset pakenevat kuivuutta ja tulipaloja kaoottisille pakolaisleireille. Miten käy ihmisyyden? R-S K

MAAGISTA TARINANKERRONTAA TÄRKEÄSTÄ AIHEESTA Pirjo Havia, Viktor Amoussou: Meren maha on kipeä. 45 s.

Lasten Keskus 2020. ”Isoisän silmät hehkuvat välillä kuin hiilet tulipesässä”, hänen kertoessaan Afille ja Kofille tarinaa meren jumala Mami Watasta ja kilpikonnasta, Luthista. Miksi meren maha on kipeä, miksi kilpikonna ei enää hymyile? Lapset oppivat, että moni meren eläin on sairastunut tai kuollut niiden elimistöön joutuneen muoviroskan takia. Taitavasti tarinoiva seikkailu yhdistää tietoa ja afrikkalaista meren mytologiaa. Kirjan tärkeä opetus on, että asioihin voi vaikuttaa. Batiikkikuvitus on Viktor Amoussoun länsiafrikkalaista käsityötaidetta. R-S K

LUONNONVESIIN PULAHTAMISEN ILOSANOMAA Johanna Vuoksenmaa: Vesiystäviä/Lakefriends. 130 s.

Otava 2019.

Suomalaisten vapaus pulahtaa luonnonvesiin uimaan on suuri etuoikeus. Tästä ilahtuneena Johanna Vuoksenmaa on sukeltanut satoihin järviin, jokiin ja lampiin ja koonnut kansien väliin kuvalliset ja tarinalliset luonnehdinnat vesiystävistään.

Hän on jakanut tuttavansa sylivesiin, itsenäisiin erakoihin, lumoajiin, vetten varpusiin ja klassikoihin. Paikallisiakin tuttuja löytyy. Muun muassa maaginen Aulangonjärvi ”koskee lujasti, puhuu helisevällä äänellä viisaasti ja rehellisesti.” Tekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi. R-S K

IHMISEN, LUONNON JA KRISTINUSKON YHTEYS

EPÄMIELLYTTÄVÄ TOTUUS VAATTEISTA VERTA, HIKEÄ JA T-PAITOJA Uusi reality vie muotivaikuttajat vaatetehtaille Myanmariin. Mitä paljastuu halvan vaatteen nurjalta puolelta. Yle Areena ja Yle TV2 MUOTI-SUOMEN OMATUNTO Jokaisessa jaksossa tavataan yksi suomalainen muodinluoja ja keskustellaan muodista, arvoista ja tulevaisuuden kuluttamisesta. Yle Puhe

Pauliina Kainulainen: Suuren järven syvä hengitys – Luontosuhde ja kokonainen mieli. 310 s. Kirjapaja 2019.

Sielussani on sisäinen järvi, lähdepohjainen, kirjoittaa ekoteologi Pauliina Kainulainen. Hän kirjoittaa avoimesti siirtymän ajaksi kuvaamasta prosessistaan, johon hän myös kirkkoa kutsuu. Hän kulkee järvien rannoilla ja metsien sammalhuoneissa pohtien kristinuskon ja suomalaisen kotoperäisen luontohengellisyyden suhdetta. Hän kuvaa Jumalan armollisuutta hengityksenä, jossa sisään- ja uloshengitys vuorottelevat. Armon vastaanottaminen – sisäänhengitys – heijastuu eteenpäin myötätuntona – uloshengityksenä – kärsivää luomakuntaa ja kaikkea elollista kohtaan. R-S K Hämeenlinnanseurakunnat.fi

10

HÄMEENLINNAN SEURAKUNTAYHTYMÄ TEETTÄÄ

Kuva: Sanna Krook

ympäristöselvityksen

H

ämeenlinnan seurakuntayhtymä tekee ympäristöselvityksen kevään 2020 aikana. Tammikuusta toukokuuhun jatkuvan projektin aikana kartoitetaan seurakuntayhtymän toimintaa ympäristön kannalta.

Kuinka paljon meillä jo tehdään valintoja ympäristön hyväksi? Mitä haluaisimme tehdä enemmän? Mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota? Millaisin askelin voisimme hakea seurakuntayhtymälle ympäristödiplomia?

Projektiapuna toimii ympäristöasiantuntija Virpi Vuori.

Hän tutustuu seurakuntayhty-

män eri toimintoihin, vierailee eri toimipisteissä, kerää tietoa ja keskustelee henkilökunnan kanssa.

Ympäristöselvityksen runkona on evankelisluterilaisen kirkon oma Ympäristödiplomin käsikirja, kun käsikirjasta ilmestyy tänä vuonna uusittu versio.

Koko kevään keräämme myös ideoita ja toiveita siitä, miten ympäristövastuullisuutta voisi toiminnassamme kehittää.

Projektin lopuksi laaditaankin luonnos seurakuntayhtymän ympäristöohjelmaksi ja sen kanssa pääsemme asettamaan ympäristötyön askelmerkkejä tuleville vuosille.

Seurakunta lukuina Lisätietoa Kirkon ympäristödiplomista ja kirkon ympäristöstrategiasta Evl.fi/plus/ yhteiskunta-ja-kirkko/ kestava-kehitys

Kiitollisuus, kohtuus, kunnioitus

• • • • •

jäseniä kastettuja konfirmoituja hautaan siunattuja kirkollisesti vihittyjä

38 343 284 458 609 77

• •

jumalanpalveluskäyntejä muita tapahtumia, joissa osallistujia Diakonian, perheneuvonnan ja sairaalasielunhoidon asiakaskohtaamisia

41 033 1 936 40 776

•

4 643

Hämeenlinnasta kirkolliskokoukseen 4 edustajaa

K

irkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustoedustajat valittiin helmikuussa. Tampereen hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valittiin kahdeksan maallikkoedustajaa, joista uusia on viisi. Pappisedustajia valittiin neljä, joista uusia on yksi.

Hämeenlinnasta valittiin

ennätykselliset kolme maallikkoedustajaa, Antti Ahonen, Aulis Ansaharju ja Timo Kaunisto, ja pappisedustajaksi Ari Hukari.

Vaikka naisia ehdokkaista oli Tampereen hiippakunnassa kolmannes, ei maallikkoeikä pappisedustajaksi valittu yhtään naista. Naiset ovat sen sijaan enemmistönä Espoon,

Helsingin, Kuopion ja Mikkelin valituista edustajista. Kaikkien edustajien keski-ikä oli 54 vuotta. Nuorin valituista edustajista oli 24-vuotias ja iäkkäin 78-vuotias.

Hiippakuntavaltuustoon vaaleissa valittiin 14 maallikkojäsentä ja seitsemän pappisjäsentä. Hämeenlinnasta maallikkoedustajia ovat Antti

Ahonen ja Mikko Hieta, pappisedustajia Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio, Mirja Lassila ja Yrjö Niemi.

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Kirkolliskokoukseen valittiin vaaleissa yhteensä 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Kirkolliskokouksen kausi alkaa 1.5.2020 ja kestää neljä vuotta. Se käsit-

KIRKOLLISKOKOUSEDUSTAJAT TAMPEREEN HIIPPAKUNNASTA Pappisedustajat Hukari Ari, Avara kirkko ehdokaslista Silfverhuth Olli-Pekka, Avara kirkko ehdokaslista Kemppainen Jari, Kirkon rakentajat ehdokaslista Räsänen Niilo, Yhdessä kirkkomme parhaaksi ehdokaslista

Kuva: Aarne Ormio

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

telee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa.

Kaikki kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustoedustajat: Tampereenhiippakunta.fi

Kirkolliskokouksen kausi alkaa1.5.2020 ja kestää neljä vuotta.

Maallikkoedustajat Kaunisto Timo, Avara kirkko ehdokaslista Löytty Olli, Avara kirkko ehdokaslista Aakula Kari, Keskustalainen seurakuntaväki ehdokaslista Ahonen Antti, Kokoomus ehdokaslista Parkkila Seppo, Kokoomus ehdokaslista Ansaharju Aulis, Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki ehdokaslista Simojoki Pekka, Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki ehdokaslista Kumlander Joni, Tampereen hiippakunnan kirkkodemarit ehdokaslista

11

Seurakuntalaiset mukaan jakamaan ehtoollista

H

ämeenlinna-Vanajan seurakunnassa seurakuntalaiset pääsevät mukaan jakamaan ehtoollista. Aiemmin seurakuntalaiset ovat voineet olla jakamassa ehtoollista osassa messuista, nyt he pääsevät mukaan kaikkiin messuihin.

Seurakunnassamme halutaan vahvistaa perinnettä, että seurakuntalaiset ovat papin rinnalla jakamassa ehtoollista.

Ennen tätä muutosta on vain Tuomasmessussa ja nuorille

suunnatussa musamessussa nähty seurakuntalaisia ehtoollisavustajina. Musamessussa ehtoollisavustajat ovat olleet isoskoulutuksen käyneitä nuoria, joille on erikseen pidetty ehtoollisavustajakoulutus.

– On ollut hienoa, että nuoret ovat saaneet jakaa ehtoollista omassa messussaan ja he ovatkin ryhtyneet mielellään tähän tehtävään. Toivomme, että lähitulevaisuudessa kaikissa messuissamme olisi seurakuntalaisia jakamassa ehtool-

lista papin rinnalla – tämä on seurakuntalaiselle tärkeä palvelutehtävä, kertoo kirkkoherra Kimmo Reinikainen.

Ehtoollisavustajat ovat aina konfirmoituja seurakunnan jäseniä, joilla on oman seurakunnan järjestämä perehdytys tähän tehtävään ja kirkkoherran myöntämä lupa avustaa ehtoollisella omassa seurakunnassa.

Muutos on tullut voimaan helmikuun alussa. Ehtoollisavustajia on jo alettu kouluttamaan tehtävään.

Kiitos laulajille ja lahjoittajille!

Suomen Lähetysseuran Kauneimmat Joululaulut -kampanja keräsi viime vuonna historiansa parhaan tuloksen,

1 165 000 euroa Tuotto käytetään heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi kehittyvissä maissa.

Neiti aikaa esitetään elokuvateattereissa, kesto on 76 minuuttia.

Maailmanlaaja KIRKKO Teksti Sari Lehtelä

UUSI SUKUPOLVI LÄHETYSTYÖNTEKIJÖITÄ Vuoden alussa 140 000 kristittyä sitoutui priorisoimaan elämässään lähetystehtävän stadionilla Brasiliassa. Kolme miljoonaa ihmistä seurasi tapahtumaa verkon kautta ja sitoutui samaan.

Vuosisadassa lähetystyön virrat ovat muuttuneet niin, että entisistä lähetystyön kohdealueista on tullut lähetystyön tekijöitä Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Yhdysvallat on silti säilyttänyt sijansa suurimpana lähetystyöntekijöitä lähettävänä maana. (CBN News)

PAAVI LOHDUTTAA KORONAN UHREJA ”Jumala puhuu meille kärsimyksen aikoina”, lohduttaa paavi Franciscus koronan uhreja Pohjois-Italiassa ja kaikkialla maailmassa. Paavin mukaan vaikeat ajat antavat ihmisille, erityisesti hoitotyötä tekeville, mahdollisuuden osoittaa, mihin kaikkeen he pystyvät. ”Nyt tarvitaan erityisen paljon hyvää tahtoa, vahvaa vastuuntuntoa ja yhteistyökykyä”, paavi kehottaa.

Hän lohduttaa ja siunaa erityisesti niitä, joiden luokse ei koronan vuoksi kukaan pääse vierailemaan. (Vatican News)

POHJOISMAISTA KUTSU VASTUUSEEN Kymmenen pohjoismaista kirkonjohtajaa vaatii vastuun ottamista lähimmäisistä. Mukana on myös Suomen arkkipiispa Tapio Luoma. Johtajien mielessä on sekä koronavirus että Eurooppaan pyrkivät turvapaikanhakijat. Kirkonjohtajien mukaan viruksia on torjuttava, pakenevia ihmisiä ei.

He korostavat, että turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus.

(LML)

Siunaa koko maailmaa

Kirkon mediasäätiön palkinto Elina Talvensaarelle Kirkon mediasäätiön palkinto Tampereen elokuvajuhlilla 2020 on myönnetty ohjaaja Elina Talvensaarelle elokuvasta Neiti Aika.

E

lokuvassa dokumentaristi ostaa yksinäisenä kuolleen vanhuksen asunnon ja joutuu pohtimaan, mitä tehdä vainajan irtaimistolle. Jos tavarat heittäisi pois, häviäisivätkö viimeisetkin merkit naisen elämästä kokonaan?

"Varmasti jokainen tulee vuosien mittaan miettineeksi, mitä minusta jää, kun minua ei enää ole. Tämä elokuva on syvästi koskettava, inhimillinen

ja lohduttava muistutus siitä, että elämä itsessään on merkityksellistä, vaikka muistot myöhemmin pyyhkiytyisivät ajan virtaan", kuvailee voittajan valinnut Mikko Hieta.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan viestintäpäällikkönäkin toiminut Hieta työskentelee viestintä- ja imagopäällikkönä Hyriassa.

Kirkon mediasäätiön palkinto jaettiin nyt neljättä kertaa. Myöntämisperusteissa pai-

notetaan elokuvien teknistä ja taiteellista korkealaatuisuutta sekä sellaisia teemoja, jotka kutsuvat katsojat pohtimaan kristillistä arvomaailmaa. Palkinnon arvo on 1 500 euroa.

Vuonna 2005 perustettu Kirkon mediasäätiö tukee ja edistää uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmien tekemistä, levittämistä ja esittämistä valtakunnallisissa medioissa.

NAISIA JA MIEHIÄ VAINOTAAN ERI TAVOIN Naisiin kohdistuu toisenlainen vaino kuin miehiin, vaikka molemmissa vainon syy olisi kristinusko. Naisten vaino ilmenee usein seksuaalisena väkivaltana ja pakkoavioliittoina. Vaikeinta on islamista tai buddhalaisuudesta kristityiksi kääntyneillä naisilla.

Miehiin vaino kohdistuu fyysisenä väkivaltana. Lisäksi Aasian, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maissa on tyypillistä, että kristittyjen miesten liiketoimintaa häiritään, kristittyjen työnsaantimahdollisuuksia rajoitetaan ja kristittyjä kauppiaita boikotoidaan. (Kirkko & kaupunki / Open Doors)

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

12

KUOLEMA KUIN LENTO

päiväperhon

Mitä tapahtuu kuoltuamme?

Kristityt ja runoilijat rohkenevat esittää vähintäänkin vertauskuvallisia vastauksia – pääsiäisen avaamasta perspektiivistä.

Teksti Janne Villa

K

oronavirus on tuonut ajatuksen kuoleman mahdollisuudesta äkisti kaikkien kansojen lähelle.

Hurja ja pelottava epidemia muistuttaa myös terveitä ja hyvinvoivia, tasokkaasta terveydenhoidosta nauttivia suomalaisia siitä, ettemme ole haavoittumattomia, saati kuolemattomia.

Joidenkin järki sanoo, että kuolema on kaiken loppu. Ei sitä sen enempää tarvitse spekuloida.

Useimmille edellinen vastaus ei riitä.

kuunnella ensisijaisesti kylmän viileää järkeä vaan alitajuista ja alkukantaista vaistoa.

Kun elämän jatkuvuuteen uskova ihminen etsii ratkaisuja perimmäisiin kysymyksiin, hänelle ei kelpaa vastaukseksi, että hänen kysymyksensä ovat epätieteellisiä.

Siinä sielunhädässä kirkon on Köykän mukaan vastattava ihmisten luontaiseen kuolemasta puhumisen tarpeeseen.

– Kirkossa puhutaan huomattavasti löysempiä elämästä kuin kuolemasta. Me olemme kuitenkin aika hyviä ja rohkeitakin kuoleman asiantuntijoita.

Pastori Arto Köykkä korostaa, ettei kirkko saa ratsastaa kuolemalla tai kulkea kuoleman asiamiehenä.

– Ihmiset nostavat kyllä iankaikkisuuskysymykset itse esiin silloin kun kuoleman todellisuus koskettaa.

– Kuoleman läheisyydessä ei

Koronaviruksen aiheuttama kuoleman päivittäinen käsittely on poikkeustila.

Tavallisesti kuoleman ajatusta paetaan nykyään lujaa ja koko ajan. Kuoleman kanssa leikitään piiloleikkiä, toteaa teologi Köykkä.

– Moni lykkää mielessään

Kirkko ei ratsasta kuolemalla

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Piiloleikkiä kohtalon kanssa

kuoleman muistinmenetyksen jälkeiseen aikaan. Sitä ei välttämättä tarvitse ajatella kunnolla kertaakaan elämässä.

Ihmiset nostavat iankaikkisuuskysymykset esiin silloin kun kuoleman todellisuus koskettaa.

– Elämänhallintaan pyrkivä nykyihminen siirtää omaa itsevaltiuttaan uhkaavat asiat ajattelunsa ulkopuolelle.

Onko kuoleman aktiivisessa unohtamisessa sitten jotain pahaa?

Köykän mukaan vastaus riippuu siitä, mitä ihminen haluaa elämältään.

– Mikäli ajattelen vain nautintoani, ei kai kuoleman miettimisellä ole väliä. Mutta jos yksi tavoite on totuuden etsintä, täytyy ottaa kantaa myös elämän rajoihin.

– Monia meistä kiinnostaa

totuus, eikä kirkko saisi hylätä totuuskysymystä, vaikka se on joidenkin mielestä vähän epämiellyttävä. Siinä on tietysti jotain sairaalloista, jos nuori ja terve ihminen ajattelee jatkuvasti kuolemaa.

kuin / tämä maailma / Silti se on jätettävä’ / Vasta lähdettyäsi / näkymättömän kauneus / kirkastui minulle – ” ”Nyt / taivaan kokoisesta ikkunasta / katsot / kun kävelen pitkin rantaa.”

Rakasta elämää kiihkeästi

Koska näen kasvoista kasvoihin

Hautaustoimen lisäksi on ainakin yksi ammattikunta, joka ei elämän katoavaisuuden käsittelemistä pakene.

Runoilijoiden kaksi kestoaihetta ovat rakkaus ja kuolema.

Heidi Liehu on työstänyt kuolemaa kokoelmissaan Surusta vesilintu nousee siivilleen ja Luumupuu kukkii, se muistelee sinua.

Liehu näkee, että lähtijä jättää jälkeen jääville tehtävän rakastaa elämää, keskipäivän kalliita hetkiä, entistäkin kiihkeämmin ja voimallisemmin.

Kuollut ”muuttaa valon syliin”.

Lopulta kuolema kirkastaa myös meidät ja näkökykymme. ”’Mikä voisi olla kauniimpaa

Lassi Nummi (1928–2012) runoili niistä, jotka rukoilevat, että edesmenneiden läheisten sielut saisivat rauhan. ”Samaa me pyydämme itsellemme, samaa jokaiselle tällä ja tuolla puolen virran: jokaiselle joka vaeltaa kanssamme, jonka sydän lyö tai juuri nyt vaikenee.”

Sielunmessun, Requiemin, kirjoittanut lyyrikko valmis-

Kirkko seisoo yhtä kaikki tukevasti pääsiäisen ylösnousemususkon takana.

13

tautui tulevaan, sillä kuolema on meidän yhteinen – ja yksinäinen – osamme.

Nummi näki, että kuolema on varjo, pimeä laakso, ja pimeässä askelten alla on polku, jonka päässä häämöttää jokin.

Hän kuvasi apostoli Paavalin tavoin sitä, kuinka hapuilemme kohti tuntematonta, käsittämätöntä ja näkymätöntä.

Kun jotakin Jumalasta häämöttää, näemme sen kuin kuvastimesta. ”Tänä päivänä me olemme niin kaukana. Mutta meissä asuu usko ja ellei usko, niin toivo, ja ellei toivo, niin toivon häivä, aavistus että jossakin asuu rakkaus, että se jonakin päivänä tavoittaa meidät, jotka sitä pakenemme, meidät vaeltajat maailman syvyydessä hajallamme – että me palaamme sen yhteyteen ja löydämme sen luona levon.

Kirjailija-pastori Arto Köykkä sanoo vain mielikuvituksen olevan rajana taivasta ajatellessa.

Sinä päivänä me emme enää näe arvoituksen tavoin vaan kasvoista kasvoihin.”

Kristus karkasi haudankaivajilta Kuoleman majesteetin kohtaaminen vetää vähäsanaiseksi tai hiljaiseksi monen papinkin.

Osanoton ja myötätunnon välittämiseen riittää silmiin katsominen ja emotionaalinen läsnäolo.

Kirkko seisoo yhtä kaikki tukevasti pääsiäisen ylösnousemususkon takana: Rakkaat vainajamme ovat jossain muodossa edelleen lähellämme.

Meillä ei ole näkökykyä, jolla voisimme kuvata, mihin olemme menossa. Mutta ei elämä kuolemaan lopu, kristikunta uskoo.

Perhosen kotelo maatuu, henki jää.

Jeesuksen mummu -laulussaan Juice Leskinen (1950– 2006) muotoili: ”Jeesus karannut on haudankaivajilta. Kuolemansa on kuin lento päiväperhon.”

Mystiset visiot Tanssimaasta Kansantaiteilija Leskinen katsoi, että katu täyttyy askelista, elämä on kuolemista.

Ajatus kosketti melankolisuuteen taipuvaisen kansan kollektiivista alitajuntaa.

Rocklyyrikko esitti paljon toiveikkaampaakin, jopa tuonpuoleiseen kurottavaa tuotantoa.

Juicen unohdettuihin helmiin kuuluu melkeinpä pääsiäismystiikkaa tihkuva taivasvisio Tanssimaa. ”Aina jatkuu elämä. Aina tanssii tuulet. Kasvaa kukka hautakumpuun, etkö näe? Aina uuteen lauluun taipuu lamaantuneet huulet. Ilma kantaa jälleen uutta sävelmää.

Sen mitä ollut on, sä olevaksi luulet, mutta aamu sinut henkiin herättää. On vielä jotain, josta joskus vasta kuulet, vielä tulee päivä jolloin edessä häämöttää Tanssimaa.”

Siellä saatetaan panna jalalla koreasti. Uuden taivaan ja Hämeenlinnanseurakunnat.fi

14

Kuoleman suuri salaisuus. ”Anna minulle ja meille kauneuden kokemus, viisautta, iloa.

Kun kuolen, se säteilee rajalle ja rajan yli, toiselle puolen ja toiselta puolen tänne, missä rajumyrsky soi ja vihan aalto pauhaa, rajan yli säteilee ihmeellistä rauhaa.”

– Lassi Nummi uuden maan seutuvilla Jumala pyyhkii näet ihmisten silmistä joka ainoan kyyneleen, Ilmestyskirja (21:4) lupaa.

Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.

Rakkaat vainajamme ovat jossain muodossa edelleen lähellämme.

Palauta intohimo taivaaseen Kirjailija-pastori Arto Köykkää viehättää se, että jokainen taivasta ajatteleva ihminen voi sijoittaa sinne villeimmätkin unelmansa.

Rajana on vain kunkin hurskas mielikuvitus.

– Itse olen ajatellut käyttää ensimmäiset 16 000 vuotta jalkapallon MM-finaaliin, jossa pääsen lisäajan viimeisellä minuutilla ratkaisemaan pelin vetämällä ylänurkkaan 16 metristä. Toistan sen hetken yhä uudestaan.

Inspiroivassa Rakkaus, kuolema ja Jumala -kirjassaan Köykkä kuvittelee taivasta.

Kun sinne sukeltaisi, se meri olisi pelkkää Jumalaa, vain hänen armoaan ja rakkauttaan. ”Se meri olisi pehmeää vaahtoa, ja hetkeksi toivoisi itselleen hartiakipua, sillä siinä taivasten

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

meressä kaikki vaivat paranisivat ja voisi tuntea suloisen helpotuksen.

Kirjailijat, kuvittakaa tällainen taivas. Palauttakaa ihmiskunnalle sitä kohtaan tunnettu intohimo”, Köykkä haastaa.

Usko suureen salaisuuteen

Kirkolla ei ole yhtä selkeää opetusta siitä, mitä sielulle ja ruumiille tarkalleen ottaen tapahtuu kuoleman jälkeen, kun Jumala herättää ihmisen uuteen elämään.

– Käytän rippikoulussa jonkun kirkkoisän vertausta, että eläessään ihminen on kuin toukka. Kuollessaan hän muuttuu koteloksi ja ylösnousemuksessa kotelosta kasvaa perhonen, Köykkä liittyy perhosteologian koulukuntaan.

Hänestä kristillisen kuolemaopin hahmottamisessa on käyttökelpoinen myös Paavalin vertauskuva: Ruumiin suhde ylösnousemusruumiiseen on kuin jyvän suhde siitä nousevaan viljankorteen.

Ihminen muuttuu matkallaan radikaalisti. Lopputulosta, ylösnousemusruumista, ei voi välttämättä tunnistaa ihmisen maallisen muodon perusteella.

– Edelliset kuvat ovat ajattelun ja uskon tukirakenteita, mutta ei kuoleman jälkeistä olemusta kannata liikaa spekuloida.

– Uskon suureen salaisuuteen ja sen toteutumiseen kuoleman jälkeen.

Paratiisi elää pääsiäismuistissa Runoilija Anna-Maija Raittilan (1928–2012) usko kuoleman jälkeisiin kohtaamisiin oli ehdottoman luottavaista laatua.

Silloinkin kun hänen masennuksesta pitkään kärsinyt aviomiehensä meni mereen, leski lohdutti hautajaisissa meitä surevia: ”Ei elämä tähän pääty...

Kaikki kääntyy hyväksi!”

Raittila hyväksyi elämän rajallisuuden. Hän sanoi rakastavansa haurastumista, vaatteen haalistumista. Sitä että ote huomaamatta herpoaa. Laskeutuu alas.

Mystikkorunoilija puhui myös ”pääsiäismuistista”. Se muistaa, ettei paratiisi ole suinkaan kadotettu eikä takanapäin, vaan se elää kaipauksessamme.

Viimeisessä runokokoelmassaan Paratiisini puut Anna-Maija Raittila kirjoitti kaiken kaipauksemme alkulähteestä ja päämäärästä. ”Meissä tykyttää odotuksen säteilevä paino. / Mutta itse meidän on erotettava sen suunta, / Luojan meihin ikävöimä, / tahtomme syvin suunta, / itse vallattava viljelyyn / paratiisi meissä.

Ja kunnioittavan ilon vallassa, jouduttamatta / Hän katselee sinua ja minua, lepopaikkaansa, / kaivaten jo juoda puutarhansa / lukitusta lähteestä.”

LEGENDA UUDISTUI Rippikoulussa ja seurakuntien nuorisotyössä ahkerasti käytetyn Nuoren seurakunnan veisukirjan viisikymppisiä on juhlittu uudella painoksella.

Legendaarisen punaisen laulukirjan klassikkolaulut ovat tuttuja suurelle enemmistölle suomalaisista. Varovasti arvioiden 50 vuoden varrella ainakin 2,5 miljoonaa suomalaista nuorta on laulanut veisukirjan lauluja rippikoulussa ja muuallakin, johtaja Jarmo Kokkonen kirkkohallituksesta arvioi. Kysymyksessä lienee Suomen nuorison suosituin laulukirja.

– Mielestäni veisukirja on nuoren ihmisen katekismus, se kertoo elämän isoista kysymyksistä nuorten kielellä ja siten, että myös nuoruuden monenlaiset tunteet tulevat aidosti tulkituiksi. Musiikki jatkaa vielä siitäkin, mihin sanat eivät riitä, Kokkonen pohtii.

Veisukirjan Instagram-tilillä (@veisukirja) julkaistaan toukokuussa kaikista kirjan lauluista minuutin mittaiset kuvatut ja soitetut livevideot, joiden mukana biisejä voi laulaa ja harjoitella.

PUOLET UUSIA LAULUJA Uudistetun painoksen veisukirjan juhlavuodeksi toimittanut muusikko Tommi Kalenius kertoo, että yhteiskunnan ja kirkon murros heijastuu veisukirjaan. Veisukirjassa on kaikkiaan noin 130 laulua, joista puolet on uusia ja puolet vanhoja klassikkobiisejä.

– Veisukirjassa on pop-hittejä, jotka monet tuntevat jo radiosta, esimerkiksi Happoradiolta, Mariskalta ja Jukka Pojalta. Perinteisempää hengellistä musiikkia uusista kappaleista edustavat rukous- ja ylistyslaulut, Kalenius kertoo.

Hän valottaa, että seurakunnan nuorisotyöntekijät auttoivat paikallistamaan nuoria kykyjä, jotka lähettivät lauluja toimituskunnan kuultaviksi. Uusien laulujen tekijöinä on myös ammattimuusikoita.

Vanhat klassikkobiisit puolestaan valittiin seurakuntiin lähteneen kyselytutkimuksen perusteella.

Uudessa painoksessa on lauluja Juha Tapiolta, Edu Kettuselta ja Samuli Putrolta. Jaakko Löytty on tehnyt laulun Koska sinä alat vihertää eli uusissa lauluissa heijastuvat ilmastokysymys ja muut aikamme suuret teemat.

– Olen aika varma, että nyt ensi kertaa tässä kokoelmassa julkaistavat Happoradion hitit Pelastaja ja Puhu äänellä jonka kuulen saavuttavat suuren suosion ja ovat nuoren seurakunnan klassikkoja jo syntyessään, Kokkonen sanoo.

Löydä omat vanhat suosikkisi ja uudet helmesi! @veisukirja

15

Kamala luonto kuvaa ihmisyyden eri puolia

”Eläinten suulla voi puhua vaikeistakin asioista” Jarkko Vehniäisen ja Marja Lappalaisen tekemässä Kamala luonto -sarjakuvassa ilves, kärppä, kettu ja muut metsäneläimet pohtivat maailmaa omintakeiseen tapaan. Aiheissa vilahtavat koko elämän kiertokulku ja tunteiden kirjo erilaisten sattumusten, murheiden ja riemujen kautta – mustaa huumoria unohtamatta.

Kamala luonto ilmestyy tästä numerosta alkaen myös Kotikirkon takasivulla.

Teksti Matleena Eerola Kuva Tero Takalo-Eskola

S

arjakuvantekijöille Jarkko Vehniäiselle ja Marja Lappalaiselle Kamala luonto on melkein elämäntapa.

– Vuorokaudessa ei usein riitä tunnit ja vapaa-aikaakin on vain vähän, jos ollenkaan.

Olemme silti unelmatyössämme, Marja vakuuttaa.

Kamala luonto oli Jarkon idea ja vuoteen 2016 hän teki sitä itsekseen. Nyt Marja ideoi ja tekee alustavia kuvakäsikirjoituksia, jutut hiotaan yhdessä valmiiksi ja Jarkko hoitaa lopullisen piirrosjäljen.

seen sanoo tai ajattelee, vastaako joku toinen eläinhahmoista siihen ja mikä on lopputulema.

Joskus valmista syntyy hetkessä, joskus pyörittelemme yhtä strippiä viikkoja tai jopa kuukausia. Yksinkertaiseltakin vaikuttavien sarjakuvaruutujen taakse voi kätkeytyä hyvinkin pitkä mietintätyö.

Silloin tällöin tekijät jalkautuvat kaupungille käsikirjoittamaan uusia juttuja.

– Aivot tarvitsevat välillä

tuuletusta eri ympäristössä.

Kahviloissa ja kuppiloissa on kiva istuskella ja luonnostella sarjakuvia ja hioa ideoita. Aivan kuin oikeat taiteilijat, Jarkko myhäilee.

Osa aiheista käsittelee uskontoa. Kamalan luonnon ruuduissa on rukoiltu, saarnattu, pyydetty vastauksia taivaasta – ovatpa ketut marssineet muiden eläinten ohi Nooan arkkiin.

– ”Onkohan tuolla ylhäällä ketään?" -tyylinen ajattelu is-

tuu hyvin sarjakuvan teemoihin ja filosofisiksi äityviin pohdintoihin elämän tarkoituksesta.

Vastauksia sarjakuvamme ei kuitenkaan anna, mutta kysymyksiä sitäkin enemmän, taustoittaa teologiaa itsekin opiskellut Jarkko, jonka isä toimii helluntaipastorina.

Sarjakuvasta vertaistukea

Kamalan luonnon eläinhahmoilla on jokaisella oma vahva

Haluan sarjakuvallamme kertoa, ettet ole ainoa joka on kärsinyt elämän epäreiluudesta ja silti sinäkin selviät.

– Marja Lappalainen

– Sarjiksen ulkonäkö on minulle sydämen asia. Yleensä näen jo sieluni silmin, mistä kuvakulmasta sarjakuva tulee tehdä ja minkälainen se on tunnelmaltaan, Jarkko kuvailee.

Ideointitutka luotaa elämää

– Välillä ideoita tulee yöllä ja ne on herättävä kirjaamaan heti ylös, Marja naurahtaa.

Ideat syntyvät yleisestä maailman- ja elämänpohdinnasta, omasta elämästä, kavereiden sattumuksista, lehtiartikkeleista, tv-sarjoista, radiosta – mistä vain, sillä ideointitutka on koko ajan päällä.

– Päähäni saattaa pälkähtää yksittäinen lause, josta sarjakuva alkaa muotoutua: kuka lau-

Löydät

Kam al -sarjaa luonto kuva n l takakehden anne sta.

luonteensa: ilves on murehtija ja melankoliaan taipuva, kettu elää täysillä syöksyen tilanteesta ja tunteesta toiseen ja karhu puolestaan peittää omat epävarmuutensa öykkäröinnillä.

Hölmöilyn ja kaverusten jekkuilun lisäksi sarjakuvalla on toinen, syvällisempi puoli.

Eläinhahmojen avulla stripeissä on käsitelty esimerkiksi yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia.

– Söpöjen ja harmittoman oloisten eläinten suulla on helpompi puhua asioita, joita ei ehkä koskaan tulisi sanoitettua ihmishahmoille. Meistä on hienoa, jos voimme näin tarjota vertaistukea ja tilanteita, joihin samastua, Marja pohtii.

Kamala luonto saakin paljon palautetta lukijoiltaan.

Yksi mieleenpainuvimmista on markkinoilla tavatulta naiselta, joka herkistyi ihmetellessään, kuinka elämän vaikeudet ja niistä koetut tunteet on kiteytetty niin oivallisesti sarjakuvaan.

Toinen ikimuistoinen palaute koski ystävänpäivän strippiä.

Sarjakuvassa ilves ja kärppä pohtivat tiettyä elämänvaihetta, jossa ystäviä ei enää tule lisää, vaan vanhuus on luopumista, rakkaimpien menettämistä.

– Kaveri vuosien takaa laittoi minulle viestin. Sarjakuva oli kolahtanut kovaa, sillä hän oli juuri hyvästellyt ystävänsä saattohoito-osastolla.

Saatu palaute saa myös Jarkon mietteliääksi.

– Lukija oli surkeasti menneen vuoden päätteeksi itkenyt – ja samalla saanut voimaa – luettuaan lehdestä päivän stripin. Se on huumorisarjan tekijälle melko odottamatonta.

Jos oma työ saa ihmisissä näin voimakkaita tunnereaktioita aikaan, olemme ehkä tehneet jotakin oikein.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

16

Terveisiä perheestä!

Tunteella on tehtävä:

TURVALLISUUDENTUNNE

Sinä olet tärkeä!

Pääsiäisenä on ajankohtaista ihmetellä elämän kiertokulkua, uusia versoja, jotka ovat pullollaan tulevaa elämäänsä.

Teksti Sini Rantakari

Jumalan ihmeitä on niin paljon, että kaikkea ei saa ihmeteltyä vielä aikuisenakaan. Lapsen kanssa voi aloittaa ihmetteViime aikoina julkisuudessa on pulyn hänestä itsestään. Millainen ihme hän on, taitava, kaunis, erityinen ja ainutlaatuinen. Ei ole toista samanlaista kuin huttu paljon sodan keskellä elävien hän. Hänellä on aivan oma paikka ja tehtävä tässä maailmassa. lasten kohtaloista, ilmastonmuutokSynnytyksen jälkeisestä masennuksesta pikkuhiljaa toipunut 1,5-vuotiaan tytön äiti kertoi päätöksestään sanoa sesta ja koronaviruksen leviämisesväsymyksenkin keskellä joka päivä tyttärelleen, että tämä on äidin rakas. Vaikka siltä ei aina tuntuisikaan. Tyttärellä tä. Kaikki nämä ovat huolestuttavia oli äidin mielestä oikeus saada kuulla ja oppia olevansa rakastettu. Sanat ja turvattomuutta herättäviä aiheita. luovat todellisuutta.

Näiden maailmanlaajojen teemoRakastettuna oleminen luo suojan monenlaista hyväksikäyttöä vastaan. jen lisäksi turvattomuudentunnetta Itsensä tärkeäksi ja arvokkaaksi tunteminen luo rajat sille, miten minua herättävät oman elämämme vastoinsaa lähestyä ja miten itse lähestyn muita. Se auttaa kunnioittamaan toikäymiset: sairaudet, onnettomuudet, sen omaa persoonaa ja tilaa. ihmissuhteiden rikkoontumiset ja muut Jeesus puolustaa lapsia. Hänen kovat sanansa kertovat huolenpidosta ja rakkaudesta: Mutta jos joku johdatmenetykset. Elämä on monella tavalla taa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaanarvaamatonta ja pelottavaa. sa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

Selvitäksemme elämän uhkien ja Jokaisen aikuisen ja vanhuksenkin sisällä on pieni lapsi, joka kantaa mukanaan kokemusta siitä, miten hänet vaarojen keskellä me tarvitsemme turvalon lapsena kohdattu. lisuudentunnetta. Tunnetta siitä, että me selviämme, vaikka elämässämme tapahtuu yllättäviä ja pelottavia asioita. Tunnetta, joka auttaa meitä tunnistamaan vaaratilanteita ja arvioimaan vaaran suuruutta.

Tunnetta, joka auttaa meitä puolustamaan Kun uusi varhaiskasvatussuunnitelma tuli voimaan, se vaikutti myös seurakunnan varhaiskasvaitseämme niin, että emme joudu toisten hytukseen. Seurakunta noudattaa samoja pedagogisia linjauksia kuin Hämeenlinnan kaupungin väksikäyttämiksi. varhaiskasvatus.

Turvallisuudentunteen perusta valetaan – Seurakunnan varhaiskasvatus on kristilliseen katsomukseen perustuva varhaiskasvatusmeihin varhaislapsuutemme läheisissä ihpalvelu ja siksi saamme tuoda esiin kristillisiä arvoja, kertoo johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja missuhteissa. Jos meistä on pidetty syntyKaisa Nurmi. mästämme lähtien huolta, meistä tulee luot– Toiminnassamme pääosassa on lapsi. Kerhoissa ihmetellään elämää ja asioita lapsilähtavaisia maailmaa ja toisia ihmisiä kohtaan. töisesti ja lapsen tasoisesti. Opettelemme yhdessä monenlaisia taitoja, leikkimistä, liikkumista, Huolenpito on yksinkertaista läsnäoloa, peruspohtimista ja pyhän äärelle pysähtymistä. tarpeista huolehtimista, turvan ja suojan antaKerhoihin voivat ilmoittautua tänä vuonna kolme vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat alle mista sekä lohduttamista. kouluikäiset lapset. Kerhotiloja on kahdeksan, eri puolilla kaupunkia. Ilmoittautuminen 15.4.

Jos meitä on kohdeltu rakastavasti ja vasmennessä. Ilmoittautumisajan jälkeen kerhoon otetaan lapsia, mikäli niissä on tilaa. Tiedustuullisesti, me opimme arvostamaan itseämme telut Kaisa Nurmi 040 804 9380. Hämeenlinnanseurakunnat.fi/ilmoittaudu ja pitämään itsestämme ja toisistamme huolta.

Vastuullisuuteen kuuluvat arvostus, oikean ja väärän opettaminen, turvallisten rajojen asettaminen, kannustus ja rohkaisu.

Silloinkin, kun lapsuutemme ihmissuhteet eivät ole olleet turvallisia, rakastavia ja luotettavia, meidän ei tarvitse jäädä turvattomuuden valtaan. Jokainen ihmissuhde, jossa voimme kokea olevamme Tunnelmat perheissä voivat olla monenlaisia, kun liikkumista, soarvostettu ja rakastettu omana itsenämme, lujittaa siaalisia kontakteja ja muuta hyvinvointia tukevat asiat perutaan turvallisuudentunnettamme. ja jäädään kotiin miettimään, mikä tässä tilanteessa on turvallista. Rutiinien vähetessä toisten elämä rauhoittuu. Toisten elämä taas vauhdittuu entisestäänkin, kun lasten energia eivätkä välttämättä työtehtävätkään katoa.

Epävarmuus siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, ja avuttomuus sen suhteen, mitä itse voi tehdä, ovat raskaita tunteita.

Kirkon perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija Sari-Annika Pettinen on tiivistänyt blogissaan viisi asiaa, jotka ovat auttaneet heitä perheenä karanteenissa:

Rakastettuna oleminen luo suojan monenlaista hyväksikäyttöä vastaan.

Nyt on aika ilmoittautua syksyn päiväkerhoihin!

Koronan takia kotona

Palstan kirjoittajat ovat seurakunnan perheneuvojia.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi Hämeenlinnanseurakunnat.fi

1. Pidä huolta itsestäsi.

2. Salli perheenjäsenille erilaiset tavat sopeutua tilanteeseen.

3. Kaikki tunteet ovat sallittuja.

4. Nauttikaa pienistä onnen hetkistä.

5. Ottakaa mallia lapsista.

Tämän ja muita blogeja aiheesta voi lukea osoitteessa Kirkonkasvatusjaperhe.blogspot.com Kirkon viestinnän podcastissa Suhde klinikalla perheneuvojat keskustelevat heille lähetettyjen kysymysten pohjalta esimerkiksi seksuaalisuudesta, uusperheistä, riitelystä ja sopimisesta sekä mustasukkaisuudesta. Podcastit ovat kuunneltavissa mm. seuraavissa kanavissa: Spreaker, Spotify, Apple Podcast, Google Podcast ja Deezer.

Parisuhteeseen ja vanhemmuuteen liittyviä blogeja löytyy myös Rakkauden ammattilaisten sivustolta Vauva.fi/blogit/rakkauden-ammattilaiset.

17

Vanhan testamentin

SUURET KERTOMUKSET

KIRJOITTAMALLA POIS PIILOISTA 13-vuotias juutalainen Anne piileskelee perheensä ja pienen joukon juutalaisia kanssa natseilta Amsterdamissa toisen maailmansodan aikaan. Sarjakuvakirjaan on valikoitu kuuluisasta Anne Frankin päiväkirjasta tärkeimpiä merkintöjä, jotka kuvailevat sodan vuosia nuoren tytön näkökulmasta. Annen tarina on liikuttanut ihmisiä yhä uudelleen. Kasvaessaan tytöstä nuoreksi naiseksi Anne joutuu käymään läpi sodan tuomia synkkiä ajatuksia. Toisinaan hän myös kuvailee elämänsä yksityiskohtia piilopaikassaan Salaisessa siivessä huvittavan arkisella tasolla. Joskus hän vie itsensä ja lukijat pois piiloista muistellen aikaa jolloin oli vapaa, villi ja suosittu, tai vastaavasti unelmoi kirkkaammasta tulevaisuudesta.

Ari Folmanin ja David Polonskyn värikkäät kuvitukset heräävät tekstin kanssa henkiin, ja niiden kautta on helppo kuvitella itsensä Salaisen siiven tapahtumien keskelle. Kirja on visuaalisesti häikäisevä ja samalla helppolukuinen. Se pitää koko ajan otteessaan. Tarinan kertominen sarjakuvana tuo tapahtumat todella lähelle, ja kuvituksissa on käytetty erilaisia oivaltavia ratkaisuja.

Lukiessa tuli usein sellainen olo, että Anne kertoi ajatuksiaan suoraan lukijalle, ja samaan ikäluokkaan kuuluvana minun oli luontevaa eläytyä hänen tarinaansa.

Annen persoonassa vaihtelevat kekseliäs huumori ja toisaalta vaipuminen masennukseen. Sodan kauhut koskettavat kutakin piileskelijää – ja lukijaa – aina vähän eri tavalla. Sarjakuvaversio Annen tarinasta on erilainen kuin mikään muu lukemani teos ja yksi parhaita lukukokemuksiani.

Toivon, että kuvitetun version myötä yhä useampi tutustuisi Anne Frankin elämäntarinaan.

Ari Folman ja David Polonsky: Anne Frankin päiväkirja. 157 s. Tammi 2019.

Liisa Keinonen 16-vuotias Liisa Hämeenlinnan Yhteiskoulusta oli taksvärkissä seurakunnassamme.

Mies, jonka Jumala pelasti leijonilta Danielin kertomus muistuttaa siitä, että Jumalaan voi aina luottaa, näyttipä tilanne miten epätoivoiselta hyvänsä.

Teksti Anu Heikkinen Kuvitus Antti Yrjölä

V

anhan testamentin Danielin kirja on täynnä dramatiikkaa, Babylonian ja Persian hovien juonitteluja ja unenomaisia näkyjä.

Yksi tunnetuimmista Danielin kirjan kertomuksista on kuudennen luvun kuvaus siitä, kuinka Jumala pelastaa Danielin leijonien luolasta.

Juutalainen Daniel on kohonnut korkeaan asemaan ja Persian kuninkaan suosikiksi. Kateelliset virkamiehet yrittävät saada hänet kiinni rötöksestä syöstäkseen hänet pois virastaan, mutta rehellisestä Danielista ei löydy virheitä.

– Daniel on ihannehahmo, viisas ja kunnioitettava mies, joka luottaa Jumalaan ja noudattaa tarkasti hänen tahtoaan, kuvailee Kirkkohallituksen johtava asiantuntija, raamatuntutkimuksen dosentti Kari Latvus.

Kieroilijat keksivät juonen ja puhuvat kuninkaan pussiin. He saavat tämän määräämään, että se joka kolmenkymmenen päivän aikana rukoilee jotakuta muuta kuin kuningasta, heitetään leijonien luolaan.

Daniel jää kiinni israelilaisten Jumalan rukoilemisesta. Kuninkaan on surukseen heitettävä hänet leijonille, mutta Jumala varjelee viattoman Danielin vahingoittumattomana. Paha saa palkkansa, ja vihamiehet perheineen joutuvat leijonien ruuaksi.

Toivoa sorron alla

Danielin kirjan tapahtumat sijoittuvat 500–400-luvuille eKr., jolloin juutalaiset elivät pakkosiirtolaisuudessa Babyloniassa. Tieteellisen raamatuntutkimuksen mukaan tekstit ovat kuitenkin saaneet tuntemamme muodon vasta toisella vuosisadalla eKr. – Oikeastaan on olemassa kaksi erilaista Danielin kirjaa: lyhyempi, osin hepreaksi, osin arameaksi kirjoitettu teksti, jonka pohjalta Kirkkoraamattumme on käännetty, ja runsaampi kreikankielinen versio.

Kari Latvuksen mukaan arvioitu kirjoitusajankohta kertoo myös paljon Danielin kirjan viestistä. Tuolloin

juutalaiset elivät Syyrian suurvallan sorron alla. Persialaiset kuninkaat olivat usein harjoittaneet myötämielistä uskontopolitiikkaa, ja toive samanlaisesta kunnioituksesta paistaa Danielin kertomuksesta.

– Sortokaudella kuvataan kaukaisia muistoja siitä, että persialaiset kuninkaat olivat hyviä ja viisaita, vaikka heidän virkamiehensä saattoivat olla keljuja. Kertomuksissa Jumala pelastaa aina kansansa jäsenet, kuten Danielin leijonien luolasta.

Varjeleeko Jumala aina?

Kari Latvuksen mukaan kertomuksen keskeinen viesti on se, että Jumala auttaa ja pelastaa äärimmäisessä hädässä ja on kaiken yläpuolella.

– Maailma on muuttunut kertomuksen kirjoitusaikojen jälkeen. Kertomus antaa hyvin yksinkertaisen vastauksen, mutta maailma näyttäytyy paljon monimutkaisempana. Myös Jumala tuntuu sen myötä paljon vaikeammin ymmärrettävältä.

Ikivanhaa kertomusta voidaan lukea monin eri tavoin ja eri rooleista käsin. Tulkintaan antavat uusia sävyjä kulloinkin koettu historia ja se tilanne, jota eletään.

– Kertomus elää vähemmistön edustajille eri tavalla kuin vallankahvassa oleville ja enemmistöön kuuluville.

Daniel kuuluu pieneen vähemmistöön, ja yrittää säilyttää uskonnollisen identiteettinsä ja asemansa vieraan kansan keskellä.

Juutalaisessa tulkintaperinteessä perinteisen, Jumalan varjelusta korostavan tulkinnan rinnalla elää nykyään holokaustin nostama kysymys: entä jos Jumala ei aina varjelekaan aina viatonta?

– Tämä kysymys ei tosin ole uusi. Jo ajanlaskun taitteessa haettiin vastausta siihen, miksi Jumala ei aina auta. Danielin kirjassa välkähtää toivo siitä, että oikeudenmukaisuus tapahtuu ylösnousemuksessa.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

18

Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni.

Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.

Vaellus ristin tiellä Haluan kertoa niistä tapahtumista, joita olin todistamassa.

Pääsiäisjuhla oli tulossa. Koko Jerusalem oli valmistautumassa.

Joosef, vedenkantaja, keväällä 33 jKr

Teksti Mirja Lassila Kuvat Pasi Vähänen

K

adut tulvivat väkeä, ostoksia tehtiin ja tingittiin. Väkijoukossa alkoi vilkas liikehdintä. Itä-portilta kuului laulua ja Hoosianna-huutoja.

Herra auta, Herra pelasta.

Porttia lähestyi saattue.

Rabbi Jeesus Nasaretilainen istui aasinvarsan selässä. Ihmiset katkoivat puista oksia ja levittivät vaatteitaan tielle. Tunsin ilon kasvavan sydämessäni. Olisiko hän se, jota olemme odottaneet kärsiessämme vieraan vallan tyranniaa? Olisiko hän Rauhanruhtinas, joka toisi uuden ajan kansallemme?

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Lainopettajat eivät pitäneet tapahtumasta. Jeesuksen opetukset ja tapa koskettaa sairaita ja syntisiä ihmisiä ei heidän mielestään ollut Israelin Jumalan käskyjen mukaista.

Ihmistä palveleva Jumala

Ilta alkoi hämärtää. Jeesuksen seurue oli asettunut aterialle.

Jeesus otti pellavaliinan ja ryhtyi pesemään opetuslastensa jalkoja. Tehtävä oli tarkoitettu vain palvelijoille. Minun olisi pitänyt tehdä tuo työ! Opetuslapset olivat järkyttyneitä. Jeesus sanoi antavansa esimerkin

siitä, kuinka opetuslasten tulisi palvella toisiaan. Juudas Iskariot oli hiljaa.

Jeesus otti leivän, siunasi ja mursi sen. Hän sanoi: ”Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini.” Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi maljan heille ja sanoi: ”Juokaa tästä te kaikki. Tämä on minun vereni, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.”

Näin miten Juudas pujahti ovesta muiden huomaamatta.

Jeesus ja opetuslapset lähtivät yöllä Öljymäelle. Markus pyysi minua mukaan. Kuu oli melkein täysi ja saatoimme kul-

kea ilman soihtuja. Jeesus halusi mennä rukoilemaan. Opetuslapset jäivät odottamaan.

Näin, että Jeesus oli murheellinen ja tuskan vallassa. Hän rukoili: ”Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.”

Jeesus palasi opetuslastensa luo, mutta he olivat nukahtaneet. Havahduin, kun Juudas saapui paikalle ja tervehti Jeesusta suutelemalla. Hänen kanssaan oli aseistettuja miehiä.

Suudelmasta he tiesivät, kenet ottaisivat kiinni. Jeesus sanoi, että näin piti tapahtua, jotta kir-

joitukset kävisivät toteen. Hänet vangittiin ja vietiin pois.

Opetuslapset pelästyivät ja pakenivat paikalta. Juoksin Pietarin perässä alas mäkeä.

Pimeä oikeusmurha

Temppelin esipihalla oli ihmisiä. Piilouduimme heidän joukkoonsa odottamaan. Jeesuksen kuulustelijat olivat uskonnollista eliittiä. Jeesus oli käyttänyt itsestään ilmaisua ”Minä olen elämän leipä, Minä olen lammasten ovi, minä olen tie, totuus ja elämä.” Jeesus käytti itsestään ilmaisua ”Minä olen”, jota

19

Isä, anna heille anteeksi.

He eivät tiedä, mitä tekevät. vain Jumala sai käyttää itsestään. Kutsuessaan itseään näin, Jeesus teki itsensä Jumalaksi. Se oli hirvittävää jumalanpilkkaa.

Pietari ajatteli, ettei häntä tunnistettaisi, kun hän odotti kuulustelun päättymistä. Toisin kuitenkin kävi. Hän oli aikaisemmin pääsiäisaterialla vannonut Jeesukselle, ettei koskaan kieltäisi tätä. Jeesus oli sanonut Pietarille, että tämä kieltää opettajansa kolmesti ennen, kun kukko laulaa. Ja kun näin tapahtui, Pietari meni pois ja itki katkerasti. Tajusin, että rohkeinkin ihminen voi pelon vallassa toimia vastoin sitä, minkä tietää oikeaksi.

Aamulla Pontius Pilatus kuulusteli Jeesusta ja havaitsi, ettei hän ollut syyllistynyt mihinkään rikokseen. Karkasin kotoa nähdäkseni, mitä tapahtui. Pääsiäisen kunniaksi Pilatuksella oli tapana päästää yksi vanki vapaaksi. Siellä oli vankina Barab-

bas, joka oli syyllistynyt kapinaan ja murhaan. Sotilaat olivat häpäisseet Jeesuksen pukemalla hänet punaiseen viittaan ja orjantappuroista tehtyyn kruunuun. Kansanjoukko odotti kiihkeästi tuomiota. Pilatus kysyi, kumman hän vapauttaa, Barabbaan vai Jeesus Nasaretilaisen. Kansa vaati Jeesuksen ristiinnaulitsemista. Pilatus otti vettä ja pesi kätensä päätöksen kuullessaan ja vieritti vastuun tuomiosta kansalle.

Barabbas vapautettiin ja Jeesus vietiin ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi. Ihmettelin, miten muutama päivä sitten tämä sama mies oli tervehditty kuningas ja nyt pilkattu ja kuolemaantuomittu.

Kuninkaan kuolema

Jeesus kantoi ristiä ja raahautui Via Dolorosaa pitkin ihmisten huutaessa ja pilkatessa. Hän

ei jaksanut kantaa taakkaansa.

Simon Kyreneläinen käskettiin kantamaan ristiä hänen puolestaan.

Kun he saapuivat Golgatalle, sotamiehet riisuivat Jeesuksen alastomaksi. Jeesuksen käsien ja jalkojen läpi lyötiin naulat.

Hän sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.”

Keskellä päivää aurinko pimeni. Yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut! Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni!

Se on täytetty!” Sitten hän antoi henkensä. Samassa temppelin esirippu repesi kahtia.

Paikalla olivat Jeesuksen äiti Maria, Magdalan Maria ja Johannes, joka oli Jeesukselle rakas. Heidän murheensa raastoi sydäntä. Näin äidin tuskan, ystävän murheen ja särkyneet sydämet. Kohtuuttomalta kaikki tuntui.

pois ja hauta oli tyhjä. He näkivät siellä nuorukaisen, joka sanoi: ”Älkää pelästykö. Te etsitte Jeesus Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä.

Tuossa on paikka, johon hänet pantiin. Menkää nyt sanomaan hänen opetuslapsilleen, myös Pietarille, hän menee teidän edellänne Galileaan. Siellä te näette hänet, niin kuin hän itse teille sanoi.” Opetuslapset eivät uskoneet, mitä naiset kertoivat.

Mutta Jeesus ilmestyi Magdalan Marialle ensiksi, sitten kahdelle opetuslapselleen, jotka olivat kulkemassa pois Jerusalemista ja lopuksi niille yhdelletoista, kun he olivat lukittujen ovien takana juutalaisten pelosta.

Myöhemmin Jeesus ilmestyi 500 silminnäkijälle ennen kuin hänet otettiin Isän luo taivaaseen. Hänet voi tunnistaa haavojen jäljistä ja siitä, että hän sanoo joka kerta: ”Älä pelkää!”

Älä pelkää! Minä olen tie, totuus ja elämä.

Viimeinen lepopaikka

Joosef Arimatialainen pyysi Pilatukselta lupaa haudata Jeesuksen ennen sapattia. Jeesus otettiin ristiltä ja kiedottiin pellavaliinaan.

Haudan suulle vieritettiin suuri kivi. Lainopettajat pyysivät, että haudalle asetettaisiin vartijat. He olivat huolissaan siitä, että Jeesus oli sanonut nousevansa kuolleista kolmen päivän päästä. He olivat sitä mieltä, että opetuslapset varastaisivat ruumiin ja väittäisivät Jeesuksen nousseen kuolleista.

Pilatus myönsi heille vartioväkeä.

Kuolema on voitettu

Sapatin päätyttyä naiset menivät haudalle. Kun he tulivat paikalle, ei vartijoita näkynyt missään. Iso kivi oli vieritetty

JUMALANPALVELUKSET VERKOSSA Pääsiäisen jumalanpalvelukset toimitetaan sanajumalanpalveluksina ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Ne kuvataan ja lähetetään suorana Hämeenlinnan kirkosta.

Jumalanpalveluksiin voi osallistua seurakuntamme verkkosivulla osoitteessa Hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/toivoa.

• • • • • • •

su 22.3. klo 10 sanajumalanpalvelus su 29.3. klo 10 sanajumalanpalvelus palmusunnuntai 5.4. klo 10 sanajumalanpalvelus kiirastorstai 9.4. klo 18 Kiirastorstain sanajumalanpalvelus pitkäperjantai 10.4. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus ensimmäinen pääsiäispäivä 12.4. klo 10 sanajumalanpalvelus toinen pääsiäispäivä 13.4. klo 10 sanajumalanpalvelus

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

20

n e n i a s s ä o i i äs rad

ja ä a s s o P si i v e l e t

Ylen kanavilla voi osallistua hartauksiin ja jumalanpalveluksiin, vaikka ei pääsisikään kirkonpenkkiin.

Pääsiäisenä lähetyksiä on enemmän kuin arkena, esimerkiksi Yle TV1 -kanavalla lauantaisin lähetettävä neliminuuttinen Pisara-hartaus avaa Raamatun joka päivä hiljaisen viikon maanantaista lauantaihin.

YLE TV1 JUMALANPALVELUKSET su 5.4. klo 10 palmusunnuntain messu kelttiläisin sävyin

Jyväskylän Kaupunginkirkosta pe 10.4. klo 10 pitkäperjantain nojatuolikirkko Oulunkylän

vanhasta kirkosta Helsingistä la 11.4. klo 23.55 pääsiäisyön ortodoksinen liturgia Uspenskin katedraalista

Helsingistä (yhteislähetys Yle Radio1) su 12.4. klo 10 Tiellä Jerusalemiin – pääsiäisen musiikkijumalanpalvelus

Jyväskylän Kaupunginkirkosta PISARA ma 6.4. klo 13.19 ti 7.4. klo 13.19 ke 8.4. klo 13.20 to 9.4. klo 13.20 pe 10.4. klo 13.20 la 11.4. klo 13.30

Mervi Päivärinta: Rakkaus aateloitti Pietarin tehtäväänsä Tuomo Törmänen: Pietari meni siitä, mistä aita oli matalin Satu Saarinen: Jeesus polki kuoleman jalkoihinsa Teija Salmi: Kiirastorstain pyhä ehtoollinen Raimo Paaso: Ristiinnaulittu Jeesus pelotti Nuusa Niskala: Kärsimättömän odotuksen tunnelmia

Pääsiäinen kotikauittimista

K

irkoissa on nyt hiljaista, mutta pääsiäismusiikkia kaipaaville apuaan tarjoavat mm. Youtube ja Spotify. Tässäpä muutamia vinkkejä niiden äärelle.

Järeimmät pääsiäisen seudun teokset ammentavat suoraan Jeesuksen kärsimyshistoriasta (latinaksi passio). Bachin Matteus-passio on jokaisen kuultava ainakin kerran elämässään! Hyviä maistiaisia teoksesta ovat alkukuoro Kommt, ihr Töchter sekä suorastaan järkyttävän kaunis alttoaaria Erbarme dich. Jos haluaa perehtyä Matteus-passioon (tai mihin tahansa muuhun keskeiseen klassiseen teokseen) tarkkaan, kannattaa lukea sen suomennos osoitteesta laura.siba.fi.

Arvo Pärtin Passio on aivan toista maata: kuulakas, meditatiivinen, mutta vahva.

Ei kiireisiin hetkiin. Jos haluaa purjehtia hieman oudommilla vesillä, voi hakusanan passio tuloksista klikata vaikkapa säveltäjänimiä Penderecki tai Gubaidulina.

Keskiaikainen Stabat Mater -hymni kuvailee Jeesuksen kärsimyksiä Maria-äidin näkökulmasta. Jos Bachiakin varhaisempi sävelmaailma vetoaa, kannattaa Stabat Mater -haun tuloksista valita esimerkiksi Pergolesi tai Scarlatti. Hieman elokuvamaisia tehoja teokseen tarjoaa Francis Poulenc, kiehtovan itämais-klassis-rokahtavan version siitä esittelee Karl Jenkins. Ennustan, että pienen nousun lähivuosina kokee kotoisen Toivo Kuulamme yllättävän värikylläinen ja hienostunut Stabat Mater.

Virittäytyminen pääsiäisen sanomaan ei tietenkään vaadi suurimuotoisia teoksia. Monet virsikirjamme virret ovat sinnitelleet halki vuosisatojen ja saattavat yhä napsaista kiinni ennakkoluulottoman laulajansa/lukijansa(!) sielusta. Syväluotaavinta Suomi-gospelia edustaa Jaakko Löytty (esim. Toisen päivän iltana). Keskittyneintä rukousta edustavat monelle Taizé-laulut (hakusana Taize). Hakusana orthodox eastern songs avaa maailman, joka saattaa meditoinnin ohella tempaista myös pääsiäisen riemuun.

Pääsiäisen teemat ovat niin yleismaailmallisia, että niitä kolkuttelevat myös monet maalliset laulut ja soitot. Tässä kaupunginfilosofimme Johannes Ojansuun laatima lista tällaisista: •

YLE RADIO 1 JUMALANPALVELUKSET su 5.4. klo 10 palmusunnuntain jumalanpalvelus Tuusulan kirkosta su 5.4. klo 11 ortodoksinen liturgia Jumalanäidin suojeluksen

kirkosta Lappeenrannasta to 9.4. klo 18 katolinen kiirastorstain messu Pyhän Henrikin

katedraalista Helsingistä pe 10.4. klo 10 jumalanpalvelus Sammonlahden kirkosta, Lappeenrannasta la 11.4. klo 23:55 ortodoksinen pääsiäisyön aamupalvelus ja liturgia

Uspenskin katedraalista Helsingistä

(yhteislähetys Yle TV1) su 12.4. klo 10 pääsiäispäivän jumalanpalvelus Mikkelin tuomiokirkosta su 12.4. klo 11 Helluntaiseurakunnan jumalanpalvelus Kajaanista ma 13.4. klo 10 toisen pääsiäispäivän jumalanpalvelus

Sovituksenkirkosta Hollolasta AAMU- JA ILTAHARTAUDET ma 6.4. klo 6.15 ja 7.15 aamuhartaus, professori Jaana Hallamaa ma 6.4. klo 18.50 ja 23 iltahartaus, näyttelijä Satu Silvo lukee

1. Mooseksen kirjaa ti 7.4. klo 6.15 ja 7.15 aamuhartaus, Jaana Hallamaa ti 7.4. klo 18.50 ja 23 iltahartaus, pastori Kaarina Hoffrén ke 8.4. klo 6.15 ja 7.15 aamuhartaus, Jaana Hallamaa ke 8.4. klo 18.50 ja 23 iltahartaus, kirkkoherra Mikko Lappalainen to 9.4. klo 6.15 ja 7.15 aamuhartaus, Jaana Hallamaa la 11.4. klo 6.15 ja 7.15 aamuhartaus, metropoliitta Arseni la 11.4. klo 18 ja 23 iltahartaus, kirkkoherra Niilo Pesonen HORISONTTI su 5.4. ja 12.4. klo 12.05 . Uusinnat seuraavana maanantaina klo 22.05.

Muutokset lähetyksissä ovat mahdollisia. Yle lisää TV-jumalanpalveluksia pandemian aikana toistaiseksi niin, että lähetys on sekä juhlapyhinä että jokaisena sunnuntaina.

• • • • • • • • •

Beethovenin viimeiset jousikvartetot (hakusana esim. ”Beethoven late quartets”) – ”Traagisen elämäntunnon kuvaajana ne osuvat suoraan omaan sielunmaisemaani. Tämän lähemmäksi pääsiäistä musiikki ei voi päästä”.

Pat Metheny: Still Life (Talking) – ”Methenyn musiikissa on pääsiäismieleen sopivaa kauneutta, ilmavuutta ja intiimiä kosketuspintaa”.

Joni Mitchell: esim. The Sire of Sorrow (Job´s Sad Song) albumilta Turbulent Indigo Leonard Cohen: esim. albumi Ten New Songs Bob Dylan: Not Dark Yet ja The Bandin versioima I Shall be Released Jackson Browne: Late for The Sky Tom Waits: Take it with Me Joan Baez: Be Not too Hard Blue Nile: Happiness Ennio Morricone/Andrea Morricone: Cinema Paradiso, Love Theme Pat Methenyn ja Charlie Hadenin esittämänä

Kysyin suosituksia pääsiäisen musiikiksi kanttoreiden facebook-ryhmässä.

Tässä vastauksia, jotka eivät ole esiintyneet yllä olevassa tekstissä: • • • • • • • • •

Allegri: Miserere Schütz: Die sieben Worte Jesu Christi am Kreutz; Matteus- ja Luukas-passio Buxtehude: Membra Jesu nostri Couperin: Trois lecons de ténèbre Liszt; Dupré: Via crucis Samuel Barber: Adagio for Strings op. 11 / Agnus Dei Rahmaninov: Vigilia Mäntyjärvi: Salvat John Tavernerin tuotanto

Ismo Savimäki, kanttori Hämeenlinnanseurakunnat.fi

21

Kirkon työ jatkuu, rukous jatkuu, toivo on totta.

KESKUSTELUAPUA työntekijämme päivystävät numerossa 040 8049 400 ma–pe klo 12–20.

Seurakuntamme palvelee koronaepidemian aikana

K

oronaepidemian aikana toimintamme poikkeaa totutusta.

JUMALANPALVELUKSET VERKOSSA Jumalanpalvelus pidetään vain Hämeenlinnan kirkossa, ja tällöin se toimitetaan sanajumalanpalveluksena ilman läsnäolevaa seurakuntaa.

Jumalanpalvelusta voi seurata striimin kautta seurakuntamme verkkosivulla osoitteessa Hameenlinna-vanajanseurakunta. fi/toivoa.

KIRKOT AVOINNA Hämeenlinnan kirkko on auki ma–pe ja su klo 11–13 jumalapalveluksen jälkeen hiljentymistä ja yksityistä rukousta varten. Rengon kirkko on auki sunnuntaina klo 11–13, niin ikään hiljentymistä ja yksityistä rukousta varten.

Paikalla on pappi tai muu seurakunnan työntekijä keskustelua ja sielunhoitoa varten.

KIRKOLLLISET TOIMITUKSET TURVATAAN Kasteet, vihkimiset ja siunaamiset, pidetään poikkeusjärjestelyin. Toimituk-

Lämmin kohtaaminen on mahdollista ilman tapaamistakin. seen voi osallistua korkeintaan 10 henkilöä. Siunauksissa suosimme haudalla siunaamista. Jo sovittujen kasteiden ja vihkimisten aikakohtaa voi siirtää myöhemmäksi. Kaikista toimituksiin liittyvistä asioista voi keskustella niistä vastaavien pappiemme kanssa.

KESKUSTELUAPUA JA PÄIVYSTÄVÄ PUHELIN Seurakuntamme työntekijät ovat kaikkien hämeenlinnalaisten tukena monin eri tavoin. Jos kaipaat keskusteluapua, työntekijämme päivystävät numerossa 040 8049 400 ma–pe klo 12–20.

Diakonian ajanvaraus avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, 040 804 9350, diakonia.hameenlinna@evl.fi.

RUKOUSTA JA TOIMINTAA VERKOSSA Teemme myös videohartauksia. Ne löytyvät

Youtube-kanavaltamme Hämeenlinnan seurakunnat ja Facebook-sivultamme Hämeenlinna-Vanajan seurakunta.

Uusi podcastimme Ristiriita on kuunneltavissa Soundcloudissa (soundcloud.com/haemeenlinnan-seurakunnat) ja Spotifyssa. Lue lisää Ristiriita-podcastista sivulta 7.

Lisäämme toimintaa verkkoon. Viestimme tästä ja muusta toiminnastamme verkkosivullamme ja somekanavissamme.

– KAIKKIEN HÄMEENLINNALAISTEN HYVINVOINTI on meille sydämen asia. Me Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa olemme tavoitettavissa joka päivä. Tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin ja niille, jotka kaipaavat juttuseuraa, sellaista löytyy. Pidetään toisistamme huolta. Laitetaan läheisille viestejä, soitetaan tai otetaan videoyhteys. Lämmin kohtaaminen on mahdollista ilman tapaamistakin ja rukous on hyvä tapa välittää, sanoo kirkkoherra Kimmo Reinikainen.

J

umala, parantajamme, osoita myötätuntosi koko ihmiskunnalle, joka on keskellä myllerrystä ja haavoitettu sairaudella ja pelolla. Kuule huutomme, oi Jumala. Kuule rukouksemme.

Tule avuksemme, kun koronavirus leviää maailmanlaajuisesti. Paranna ne, jotka ovat sairaita, tue ja suojaa perheitä ja läheisiä tartunnalta.

Lahjoita meille rakkauden henki ja itsekuria niin, että voimme tulla yhteen ja tehdä työtä koronaviruksen rajaamiseksi ja eliminoimiseksi.

Paranna itsekeskeisyytemme ja piittaamattomuutemme, jotka saavat meidät huolehtimaan vain niistä viruksista, jotka uhkaavat meitä itseämme. Avaa teitä läpi arkuuden ja pelon, jotka saavat meidät liian helposti unohtamaan lähimmäisemme.

Vahvista ja rohkaise heitä, jotka työskentelevät terveydenhuollon tehtävissä: hoitohenkilökuntaa, sairaanhoitajia, vartijoita, lääkäreitä - kaikkia, joiden tehtävänä on hoitaa sairaita ja heidän läheisiään.

Innosta ja anna näky ja toivo kaikille tutkijoille, jotka kehittävät rokotetta.

Tue kaikkia työntekijöitä ja yrittäjiä, jotka kärsivät toimeentulon menetyksistä karanteenien, toiminnan pysäyttämisen, suljettujen rajojen ja muiden rajoitusten takia. Suojaa ja varjele kaikkia, joiden on matkustettava.

Johda kansojen johtajia puhumaan totta, estämään disinformaation leviämistä ja edistämään oikeudenmukaisuutta niin, että sinun kansasi voi parantua.

Paranna maailmamme, paranna ruumiimme. Vahvista sydämiämme ja mieliämme, ja anna myllerryksen keskelle toivo ja rauha.

Kanna lempeillä käsivarsillasi kaikkia, jotka ovat kuolleet ja jotka nyt kuolevat. Lohduta heidän rakkaitaan heidän epätoivossaan. Kuule huutomme, oi Jumala.

Kuule rukouksemme.

Muista kansaasi, koko ihmiskuntaa ja kaikkea luomaasi rakkaudessasi. Aamen!

Luterilaisen maailmanliiton aineisto, käännös Kati Pirttimaa.

JOS ET PÄÄSE HAUTAJAISIIN

VIERAILE TOIVOA-SIVULLAMME!

Soita ja lohduta. Suru ei pääty hautajaispäivään. Läheisensä menettänyt kaipaa yhä kuuntelijaa.

Soittele vielä hautajaistenkin jälkeen ja pysy näin vierellä.

Kokoamme verkkoon tuottamamme hengellisen sisällön sivulle Hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/toivoa

Soita ja pura surua hautajaispapille, oman seurakunnan työntekijöille.

Palvelevaan puhelimeen. He ovat kaikki myös sinun suruasi varten.

Sytytä kynttilä. Myöhemmin haudalle, muualle haudattujen muistomerkille, keittiön pöydälle.

Valo tuo toivon.

Ha vana meenlinn janse aurak unta .fi/

toiv

oa SIVULTA LÖYTYY MUUN MUASSA: • Striimatut jumalanpalvelukset Hämeenlinnan kirkosta • Hartauksia, rukouksia, hengellisiä harjoituksia • Ristiriita-podcast ja muita kirkon podcasteja • Lapsiperheitä varten musahetkiä, tarinatuokioita, askarteluvinkkejä sekä Mitä tehtäis? -ideoita muun muassa luonnossa liikkumiseen • Kouluikäisille videoita Kummeilta terveisiä -kanavalla ja whatsapp-päivystys joka arkipäivä • Kotikirkon artikkeleita • Kanttorien kokoama pääsiäismusiikin soittolista • Linkki Ylen TV- ja radiojumalanpalveluksiin ja -hartauksiin • Linkkejä muihin kirkon piirissä tuotettuihin sisältöihin, kuten Lastenkirkko.fi, Virtuaalikirkko.fi ja Livekirkko.fi

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

22 Kana on maailman yleisin lintu. Kanalintujen lahkoon kuuluu 250 lajia eri puolilla maailmaa.

Jumalan äidillisyyden symboli Jos joku huolehtivaisuutesi takia kutsuu sinua kanaemoksi, älä närkästy, vaan arvosta titteliä. Samaa nimittäin Jeesus käytti kuvatessaan Jumalan rakkautta ja armoa.

Mestari valitsi kanan vertauskuvaksi Jumalasta, joka haluaa varjella lapsiaan.

Teksti Pirjo Silveri

K

ana (Gallus gallus domesticus) on maailman yleisin ja laajimmalle levittäytynyt lintu. Ihmisen mukana se on matkustanut kaikkiin maapallon kolkkiin, lukuun ottamatta kylmimpiä ilmastoalueita. ”Jerusalem, Jerusalem! Sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty sinun luoksesi. Miten monesti olenkaan tah-

tonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla.” (Matt. 23:37, Luuk. 13:34) Vähän ennen kuolemaansa Jeesus katselee rakasta kaupunkiaan, joka on kapinoinut Jumalan Sanaa vastaan ja hylännyt ylhäisen Isän toistuvat kutsut. Jeesus tietää Jerusalemin tulevan kohtalon ja suree. Pian asukkaat tappaisivat hänet kuMuna on pääsiäisen ja uuden elämän symboli.

Munan kiveltä näyttävä kuori kuvaa Jeesuksen hautaa. Kuori rikkoutuu uuden elämän murtautuessa siitä ulos.

Pääsiäistiput kuvaavat ylösnoussutta Jeesusta.

Munia koristellaan pääsiäisenä monin tavoin ja annetaan niitä lahjaksi.

ten monet profeetat aiemmin, ja näin luopuisivat ainoasta todellisesta turvastaan.

Kun Jeesus suuntaa sanansa Israelille, hän valitsee tietoisesti äidillisiin ominaisuuksiin viittaavan kuvan Jumalasta.

Tarkka nokkimisjärjestys

Kana polveutuu punaviidakkokanasta, joka elää yhä villinä Aasiassa. Varhaisimmat tiedot kesyistä kanoista ovat noin 4 500 vuoden takaa. Eurooppaan ensimmäiset kanat tulivat 1 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Suomessa kanojen pito kotieläimenä yleistyi 1900-luvun alussa.

Nyt meillä on enemmän kanoja kuin ihmisiä.

Tyypillistä kanoille on tukeva vartalo, vahva kaula ja paksu nokka. Monia lajeja on kesytetty ja niitä tarhataan lihan tai munien takia.

Kana-sana on nimitys, joka tarkoittaa naaraan lisäksi koko lajia. Siitä taas seuraa, että myös kukko on kana.

Kanat pitävät yhteyttä toisiinsa kotkottamalla, uhkaavista tilanteista ne varoittavat äänimerkeillä.

Kana on yhteisöeläin. Luonnollisessa ryhmässä on 5–20 kanaa ja muutama kukko, ja sen sisällä vallitsee tarkka arvojärjestys. Nokkimisjärjestys ratkaistaan mahtailueleillä.

Samassa lauloi kukko

Kukko viestii kiekumalla hieman ennen auringonnousua. Se on kuin kello, joka julistaa päivän alkaneeksi. Valon lisääntymisen laukaisemalla reviirilaulullaan eläinmaailman macho ilmoittaa olevansa oman alueensa hallitsija.

Raamatusta koiraspuolinen kana tuo mieleen Kristuksen

kärsimyksen ja piinaviikon tapahtumat.

Monien keskieurooppalaisten ja joidenkin suomalaisten kirkkojen tornissa tai katolla komeilee kirkonkukko. Entisaikaan sellainen saattoi olla myös asuintalossa vartioimassa rakennusta tulipalolta ja muulta pahalta.

Kirkkotaiteessa kukkoa on käytetty symboloimassa valvomista ja hengellistä valppautta.

Kristityn tulee olla aina valveilla, saapuu Herra sitten illalla, keskiyöllä, kukonlaulun aikaan tai aamun jo valjettua. ”Pietari kielsi taas, ja samassa lauloi kukko.” (Joh. 18:27) Aivan kuten mestarinsa kieltänyt Pietari havahtuu kukonlauluun ja kohtaa Herransa katseen, samoin kirkonkukko opastaa etsimään anteeksiantamusta evankeliumista, jota pyhässä tilassa julistetaan.

APUA JA TUKEA KIRKOSTA

Sururyhmä – Sinun surusi on totta Sururyhmässä saa jakaa omia ajatuksiaan ja tunteitaan muiden läheisensä menettäneiden kanssa. Kokoontumiset päätetään lyhyeen hartauteen. Määräaikaiset ryhmät järjestetään keväisin ja syksyisin.

Tiedustelut Virpi Kylmälahti, p. 040 804 9360 tai virpi.kylmälahti@evl.fi.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Rakas Jumala.

Suru on näyttänyt rakkauteni syvyyden.

Ikävä ja kaipaus ovat käsinkosketeltavissa.

Minun ruumiissani asuu suru.

Se sävyttää uudeksi kaikki elämäni värit.

Jumala, pyydän Sinulta voimaa tälle surun matkalleni ja luottamusta Sinun rakkauteesi, joka kannattelee kaikkea.

Aamen.

DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN puoleen voit kääntyä, kun tarvitset tukea ja apua elämän kriiseissä. Heidän kanssaan voit keskustella tilanteestasi, he ohjaavat tarvittaessa eteenpäin tai tekevät yhteistyötä viranomaisten ja muiden auttamistahojen kanssa. Neuvonta ja ajanvaraus ma–ti ja to–pe klo 9–12, p. 040 804 9350.

PERHENEUVOJAT antavat asiantuntevaa keskusteluapua parisuhteeseen ja perheeseen liittyvissä asioissa. Palveluihin kuuluvat perheasioiden sovittelu ja työnohjaus. Keskustelemaan voi tulla yksin, parina tai perheenä. Neuvonta ja ajanvaraus arkisin klo 9–12, p. 040 804 9340.

SAIRAALASIELUNHOITAJAT ovat potilaiden, omaisten ja henkilökunnan tukena sairaalassa. Sairaalasielunhoitajat keskustelevat elämänkatsomuksellisista, hengellisistä ja hengellisistä kysymyksistä. Sairaalasielunhoitajat Jukka Lehto, p. 040 804 9328 ja Tuula Portin, p. 040 804 9329.

OPPILAITOSPAPPI on läsnä oppilaitoksen arjessa ja tavattavissa lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakoulussa. Oppilaitospastori Jaana Lehtonen, p. 040 804 9489.

PALVELEVA PUHELIN auttaa numerossa 0400 22 11 80 joka ilta klo 18-24. Verkkosivulla Kirkonkeskusteluapua.fi on myös palveleva chatti ja netti. Palvelut ovat ilmaisia ja luottamuksellisia.

23

Perheiden parhaaksi

Hääyö

– AVUSTUS VÄHÄVARAISILLE LAPSIPERHEILLE Hämeenlinna-Vanajan seurakunta myöntää avustuksia vähävaraisille lapsiperheille.

Kirkkohäät ainutlaatuisesti ja helposti

PERHEIDEN PARHAAKSI -AVUSTUSTA MYÖNNETÄÄN • perheen yhteiseen tai lapsen/nuoren harrastus- ja virkistystoimintaan, • lapsen ja nuoren opiskelu- ja vaatekuluihin, ja • perheen ruokakuluihin- ja hygieniatuotteisiin.

10.10.2020 VANAJAN KIRKKO

Puolen tunnin vihkiaikoja klo 18.00–23.30

Avustusta myönnetään korkeintaan 500 euroa ja sitä voi hakea Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan alueella asuvat perheet. Hakuaika päättyy 30.4.2020.

Avustusta voi hakea seurakunnan verkkosivulla Hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/perheidenparhaaksi

Varaa vihkiaika palvelutoimistosta, p. 040 804 9333.

Lisätietoja pastori Minna Lappalainen, p. 040 804 9303.

PYSYVÄTKÖ PUIKOT KÄSISSÄ?

Otamme vastaan valmiita käsin neulottuja lämpimiä sukkia lahjoitettavaksi hoivayksiköissä ja kodeissa asuville vanhuksille tervehdyskäyntien yhteydessä.

Sukkien materiaaliksi kannattaa valita pehmyt, ihoystävällinen ja konepestävä lanka. Sukkia toivotaan miesten ja naisten koissa. Malli ja kuviointi ovat jokaisen neulojan itse valittavissa.

Ajankohtaista, henkilökuvia ja hengellisyyttä yhdessä lukupaketissa!

Sukkia voi toimittaa Diakoniakeskukseen (Birger Jaarlin katu 3) aukioloaikoina ma, ti, to, pe klo 9–12.

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ!

KURKISTA SYKSYN TAPAHTUMIIN S. 19–23

4

Sukkia ottavat vastaan myös vanhustyön diakoniatyöntekijät Vaula Risku, Riitta Savander ja Seija Puusaari. Heiltä voit myös tarvittaessa kysyä lisää sukka-asioista.

ALLIS

TA JO

ULUN

AIKAA

!

TA TU PA LE HT JO UM U IIN LUN S. 14 -18

HÄMEENLINNA 10.4.2019

AJANKO

LUKUPAHTAINEN KETTI

.2019

HÄM

RAUH

2 | 2019

| 2019

EENLINN

PÄÄS TAPA IÄISEN HTUU AIKA S. 16 AN –21

A 18.9

MUUSIKKO

MARKO ANNALA

AJANKOHTAINEN

LUKUPAKETTI

Pysähdy

Puhe Jumalasta on luonnollista

ja lue rauhassa.

Pysähdy

5 | 201

9

ja lue rauhas sa.

HÄMEENL

LAUL

AJA-LA

MA ULUNTEKIJÄ Jeesus RI S KA menee

MISTÄ KERTOO SUPERSANKARIBUUMI?

INNA

27.11

.2019

murtu ne sydäm isiin iin

URHO 89 JA REETTA 77:

PAULIINA IO & RAUT ÖNLUND SARI GR EN IETTA LAIS HENR

KAINULAINEN:

PUU ON SYVÄN HENGELLISYYDEN VERTAUSKUVA

UNKI KAUP USKO

AINA ON HYVÄ IKÄ OPPIA UUTTA

Joulu

JEESU SYNTYM KSEN ÄPÄIV Ä

TEN

AI TI ANT KÄ RÖN usatun

KIRJ

TELIJA

Rukous

Suru

ki Koulu itsetunto hauras UIS PIKAL

HELLS

Y I , EN VO NUA DÄ SI NÄH LLEN I JO SEÄN IT PYSÄYTTÄVÄ HETKI NÄE GETSEMANEN TOMM

LIJA

LA

PUUTARHASSA

OO KERT DESTA AU RAKK

Luonto

B ETL R AU E H E M IN HAN KUULOSTELE PIENI LIEKK T JUMALAN I, SUUR U LI LÄSNÄOLOA I VIE KIRKK

STI

OHERR

PALV

ANVIR

ELUT

AST

OSTA OIMIST O

TA POU

JOU

LUINEN LUKUPA KETTI

Pysähdy ja lue rauhas sa.

n A M IKlen päivittäi Rukoi

KOTIKIRKKO NÄISTÄ NOUTOPISTEISTÄ:

Mitä mieltä lehdestämme?

ANNA MEILLE RAIKASTA PALAUTETTA! kotikirkko@evl.fi

Palvelutalo Päivärinne | Keskussairaala Vanajaveden sairaala/terveyskeskus | S-market Idänpää S-market Harvialantie | K-Supermarket Hätilä K-market Hallituskatu | Kastelli | Tavastila (Lidl) Citymarket Hämeensaari | Voutilan vanhainkoti S-market Jukola | K-market Manu | K-market Ojoinen Citymarket Tiiriö | Prisma | S-Market Iittala Hyvinvointikeskus | Sauvola | Sale, Renko S-Market Lammi | K-Market Mallas Lammi S-Market Tuulonen | S-Market Hauho Alvettulan kyläkauppa Kotiinkannettuna Hämeenlinnassa ja Rengossa.

Lue myös sähköisesti: Hameenlinnanseurakunnat.fi

Tue maailman tärkeimmän työn tekijöitä – isiä ja äitejä – Suomessa ja maailman katastrofialueilla.

OSALLISTU YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN MOBILEPAYLLA NUMEROON 69240 (KERÄYS KOHDISTUU HÄMEENLINNAVANAJAN SEURAKUNTAAN)

TEKSTIVIESTILLÄ APU10 (10 €) NUMEROON 16588

Keräyslupa RA/2019/704, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 23.8.2019.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Mitä Sinulle KUULUU?

Kehitysvammaisten status nousuun Suomen ensimmäinen kehitysvammalääketieteen professori Maria Arvio kantaa huolta kehitysvammaisuuden leimasta.

Teksti Varpu Räikkä Kuva Marika Ijäs

M

aria Arvio aloitti kehitysvammalääkärinä Lammilla Ronnin keskuslaitoksella liki 40 vuotta sitten, mistä hän myöhemmin erikoistui lastenneurologiksi.

Arvio, 66, on edelleen monessa mukana. Tutkimushankkeiden lisäksi hän työskentelee osa-aikaisesti Lahdessa Päijät-Hämeen keskussairaalassa kehitysvammaneurologina sekä kouluttaa ja luennoi ahkerasti ympäri Suomea.

Hämeenlinnassa asuva Arvio valittiin ensimmäiseksi kehitysvammalääketieteen professoriksi Suomessa vuonna 2016.

Perhetuttu lääkäri

Monet potilaat perheineen ovat Arviolle tuttuja, useat lapsuudesta saakka. Omien kuulumisten kysyminen saakin Marian häkeltymään, koska hän on lääkärinä tottunut esittämään samaa kysymystä itse.

Pappi lauloi monisairaan ja vaarallisena pidetyn miehen kanssa virsiä tunnista toiseen.

Vastaus riippuu siitä, kuinka läheiset voivat. Marialla ja hänen miehellään on neljä lasta ja kuusi lastenlasta. Perheen liikuntavammaisen tyttären elämään on liittynyt murheita.

– Minulle kuuluu hyvää, kun tyttärellä menee hyvin. Oma vointini liittyy äitiyteen.

Leimaantumisen taakka

Kehitysvammahoito oli ennen laitoskeskeistä, mutta nykyään laitokset ovat palvelujärjestelmän muutoksen myötä lopetettu. Laitosten hyvä puoli oli Marian mukaan se, että ne kouluttivat kehitysvammalääkäreitä.

– Nykyään lääkäreistä on pulaa, koska kehitysvamma-

Seurakunta kumppanina

Maria iloitsee seurakuntien tekemästä kehitysvammaistyöstä.

– Ronnin keskuslaitoksen ruokasalissa pidettiin selkokielisiä jumalanpalveluksia. Naapurihuoneessani toimi myös pappi. Ihastelin ja ihmettelin, kuinka hän erään monisairaan ja vaarallisena pidetyn miehen kanssa lauloi kaksin virsiä tunnista toiseen.

– Tapaamani seurakunnan työntekijät ovat olleet aloitteellisia yksinäisten vammaisten suuntaan.

KAMALA LUONTO

Kehitysvammaisille Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa: Kehitysvammaistyön diakoniatyöntekijä Henna Helminen.

Pyydä kotikäynnille, keskustelemaan tai pitämään hartaushetkeä. p. 040 804 9336. • Kehitysvammaistyöhön erikoistunut pappi Jenni Jaakonsaari. p. 044 719 1522. • Kuurojen pappi Janne Rissanen. Keskustelua ja sielunhoitoa. p. 050 371 1314. • Sähköpostit: etunimi.sukunimi@evl.fi • Vammaisille ja heidän läheisilleen suunnattu toiminta: Hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/vammaisille

lääkäreiden virat ovat vähentyneet. Tämä ei ole kauhean suosittu ala muutenkaan.

Lääkäreiden vähyyden lisäksi häntä huolettaa kehitysvammadiagnoosien karttaminen.

Diagnoosi koetaan leimaavaksi.

– Lievästi kehitysvammaiset henkilöt saattavat jäädä ilman diagnoosia, mikä johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytyneiden nuorten joukossa, ja myös vankiloissa, on yllättävän paljon henkilöitä, jotka täyttävät kehitysvammaisuuden kriteerit, Maria sanoo.

– Toivoisin, että kehitysvammaisten status nousisi ja he kokisivat olevansa hyväksyttyjä: olen tasavertainen ja hyvä tyyppi, vaikka olen kehitysvammainen tai autisti.

Kotikirkko 1/2020 | Hämeenlinna-Vanajan seurakunta | www.hämeenlinnanseurakunnat.fi Julkaisija Hämeenlinna-Vanajan ev. lut. seurakunta 67. vuosikerta

Päätoimittaja Anne Leinonen anne.leinonen@evl.fi puh. 040 804 9325

Toimitus Rauhankatu 14, PL 65, 13100 Hämeenlinna Hämeenlinnanseurakunnat.fi kotikirkko@evl.fi

Toimittaja Riitta-Sisko Keinonen riitta-sisko.keinonen@evl.fi puh. 040 804 9326

Taitto ja kuvankäsittely MI Suunnittelu, Marika Ijäs Ilmoitusmyynti Anne Leinonen puh. 040 804 9325 Paino Botnia Print

Jakelu Hämeenlinnan jakelupalvelu ja Posti Oy Jakeluhuomautukset Hämeenlinnan jakelupalvelu puh. 03 612 5600 hml.jakelupalvelu@aina.fi

Facebook www.facebook.com/ HameenlinnaEvl Kannen kuva Pasi Vähänen Seuraava numero ilmestyy 10. kesäkuuta 2020