
2 minute read
Auta Ani!
Ani Kellomäki on 46-vuotias kantahämäläinen toimittaja ja kahden opiskelijan äiti. Hän vastaa tällä palstalla hämisläisiä askarruttaviin kysymyksiin.
Joudun muuttamaan ihanasta kämpästä pois, ja se ahdistaa :( Miten ajatella, että muutos voi olla hyväksi?
Advertisement
Iso muutos ahdistaa ainakin minua aina. Samalla se on kuitenkin mahdollisuus uusiin juttuihin. Ehdotan seuraavaa: keskity miettimään miten kivaksi pääset laittamaan uuden kotisi. Leikkaa lehdistä ideakuvia tai kokoa kunnon Pinterest-paketti. Kierrä kirpparilla etsimässä ideoita vaikket ostaisikaan mitään uutta. Lupaa itsellesi ainakin yksi uusi viherkasvi.
Ehkä muuttoa voisi ajatella myös mahdollisuutena saada raivattua kerääntyneitä varastoja? Entä onko jotain henkisen puolen kuormaa, jonka voisi jättää taakse tässä samalla?
Uusi sijainti nyrjäyttää vinkkeliä sopivasti niin, että voit nähdä asioita ihan uudessa valossa. Mieti myös miten kivoja aikoja olet saanut elää nykyisessä kodissasi.
Kaikenlaista sellaista on luvassa myös uudessa kodissasi, et vielä tiedäkään! Neliöt ovat vain raameja. Uudessa kodissa on tutut tavarat ja ennen kaikkea tuttu sinä. Siitä tulee ihana koti tuotapikaa.
Miten lähestyä sitseillä ihastusta, jos ihastus istuu kaukana?
Ah, paras tunne! Pelko pois! Kävi tässä miten kävi, kaikki meistä ilahtuvat kuullessaan jonkun tykkäävän meistä. Mieti vaikka omalle kohdallesi.
Jos sitseihin on vielä aikaa, voi olla tilaisuus vähän manipuloida mahdollisuuksia. Pääsisitkö viilaamaan istumajärjestystä jo etukäteen mieleiseesi suuntaan? Jos aikaa siihen ei enää ole, saisitko vaihdettua paikkoja ihastuksesi viereisen paikan saaneen kanssa vaikuttamatta piinaavalta?
Jos jäät istumaan kauas, katseella voi tehdä jo paljon.
Älä ole ahdistava tuijottaja, mutta älä myöskään lymyile! Kun kontakti syntyy, voit siirtyä juttusille vaikka jaloittelun tekosyyllä.
Hyödynnä lähituntumaan ujuttautumisessa myös kaikki etäisetkin tutut, jotka istuvat sopivalla etäisyydellä ihastuksestasi. Sitten vinkki suoraan vastaajaan nuoruudesta, romanttiselta 90-luvulta. Kirjelappu, kunnon vanhan koulun menetelmä, ei jätä ketään kylmäksi. Ehkä sujautat sellaisen vaikka vessakäynnillä?
Viimeistään jatkoilla pääset helposti lähestymään. Hymyile, kehaise, kysy ja kuuntele. Puhu enemmän hänestä kuin itsestäsi. Mieti vaikka joku kiva juttunen valmiiksikin, niin jännitys ei lamaa h-hetkellä.
Mitä tehdä, jos kumppani ei anna vastavuoroisesti lahjoja tai tee yhteisiä suunnitelmia. Epätasapainoisesta suhteesta tulee huono mieli, mutta eihän kukkia voi pyytää ostamaan?
-Ystävänpäivänä yksinäinen roisuuden puutetta. Joskus suhteen dynamiikka rakentuu huomaamatta sellaiseksi, vaikkei mitään pulmaa olisikaan. Kaikissa näissä tilanteissa puhuminen auttaa.
Minusta kukkia (ja muitakin ilahduttavia juttuja) voi ehdottomasti pyytää. Kysyin muuten omalta kumppaniltani, ja hän oli täysin samaa mieltä. On suhteen kannalta tuhoisampaa kantaa hiljaisuudessa pahaa mieltä yksipuolisuudesta, kuin avata aiheesta keskustelu.
Suosittelen, että otat asian puheeksi mahdollisimman neutraalilla hetkellä ja ilman suurta tunteenpaloa. Ehkä voisit johdatella kumppanisi juttelemaan yleisesti siitä, millaiset asiat ilahduttavat häntä ja sinua ja millaiset jutut suhteessa ovat tärkeitä.
Toiselle voi olla hyvä kertoa, että kukkien saaminen tai yhteiset suunnitelmat saavat sinut kokemaan, että sinusta välitetään ja että toinen haluaa panostaa suhteeseen. Ja jos kaipaat vaikka ystävänpäivän tekemistä, kerro sekin etukäteen. Toiselle se ei välttämättä ole tuttu tai tärkeä perinne, mutta sen ei vielä tarvitse kertoa välittämisen vähäisyydestä.
Epätasainen panostaminen tuntuu kurjalta. Mietin, että siihen voi olla kaksi aika erilaista syytä. Ikävä syy on se, että kumppani ei ole mukana yhtä täysillä kuin sinä. Toinen, yleisempi, on se, että kumppani ei huomaa tilannetta. Voi olla, että hän itse ilahtuu ihan eri jutuista suhteessa, eikä siksi ymmärrä ilahduttaa sinua tahtomallasi tavalla. Ehkä hänen kotonaan on ollut hyvin erilainen parisuhdemalli ja esimerkki yksinkertaisesti puuttuu?
Voi olla niinkin, että sinä tulet tehneeksi ilahduttavia asioita ja suunnitelmia niin usein, ettei hän ole huomannut vastavuo-
Ottamalla asian puheeksi saat samalla kuulla hänen toiveistaan. Ne voivat yllättääkin. Esimerkiksi oma kumppanini tulee erityisen onnelliseksi, jos olen yllätykseksi siivonnut kotona. Minä taas tunnen itseni rakastetuksi, kun kumppani hakee minut junalta autolla. Aika arkisia tekoja!
Onko sinulla kysymys Anille? Lähetä se sähköpostitse tai lomakkeella osoitteessa forms.gle/nGtvjhFXYjU8rZEs5