Opi tuntemaan (Suomen bruttokansantuotteen) keskipiste

Teksti ja kuvat: Selina Ingalsuo

Jokainen meistä kaipaa silloin tällöin tilaa ympärilleen. Jokainen meistä haluaa silloin tällöin myös löytää keskipisteen tai jopa olla siellä. Oli se sitten huomion keskipiste tai tyhjän seinän keskipiste, johon ripustettuna taulu näyttää tasapainoiselta, harmoniselta ja oikealta. Joku haluaa löytää ehkä jopa maailman keskipisteen, joko konkreettisessa tai kuvainnollisessa mielessä.

Kormu on vajaan viidensadan asukkaan kylä Lopen kunnan itäosassa, Kanta-Hämeessä. (Ja loppilainen peruna kelpaa tiettävästi Helsingin herroillekin.) Kormussa on tilaa. Ja Kormu on myös keskipiste, nimittäin muun muassa Suomen bruttokansantuotteen keskipiste.

Aiheesta kirjoiteltiin vuosien 2022 ja 2023 vaihteessa niin Ylellä kuin monissa paikallislehdissäkin. BKT:n keskipisteen laskeneen aluekehityksen asiantuntijan Timo Aron mukaan tehty laskelma on “kohtuullisen monimutkainen”.

Yhdyn luonnehdintaan, koska en todellakaan osaa muotoilla yhtään kansankielisemmin seuraavaa:

“Keskipisteen laskennan lähtökohtana oli kaikkien Manner-Suomen seutujen (66 kpl) bruttokansantuotteen määrä mark kinahintaan laskettuna viimeisimmän käytettävissä olevan tilastotiedon mukaan.

BKT:n keskipiste laskettiin niin sanotulla Median Center -työkalulla, joka laskee kaikkien seutujen BKT:n arvojen painopisteen. Laskennan lopputuloksena on sijainti, joka minimoi BKT:lla painotetun etäisyyden kaikkiin aineiston kohteisiin eli 66 seudun alueisiin.”

Riihimäen kaupungin elinvoimajohtaja Mika Herpiön mukaan tämä kuitenkin käytännössä tarkoittaa muun muassa sitä, että esimerkiksi kuljetukset suuntautuvat Riihimäen seudulta tasaisesti eri suuntiin.

Riihimäen kaupungin elinvoimajohtaja Mika Herpiön mukaan tämä kuitenkin käytännössä tarkoittaa muun muassa sitä, että esimerkiksi kuljetukset suuntautuvat Riihimäen seudulta tasaisesti eri suuntiin.

Kormun naapurissa sijaitseva Riihimäki koittaakin rohmuta kaiken kunnian korostamalla, kuinka keskipiste sijaitsee nimenomaan Riihimäen seudulla ja kuinka Riihimäen seutu on Suomen taloudellisen toiminnan keskipisteessä. Mutta Kormu on Kormu ja Kormulle se kunnia, mikä Kormulle kuuluu. Koska onhan se nyt hienoa saada sanoa olevansa kotoisin keskipisteestä, joka on keskipiste myös objektiivisilla mittareilla.

Sitä, että on karkauspäivä ja silloin oikeasti karataan. Sitä, että pelataan pesäpalloa ja että Kormu on kultaa, muut syö multaa. Sitä, että luistellaan, luistellaan ja luistellaan, kunnes hiekka puskee esiin. Sitä, että pyöräillään puoliltapäivin koulusta kotiin ja kuumat viljapellot hohkaavat uusien alkujen tuoksua.

Sitä, että ajellaan vanhalla punaisella Skodalla ikkunat auki ja poimitaan ilmasta kuminan tuoksua. Sitä, että seisoo kello 7:16 tienvarressa kolisevaa bussia odottamassa ja omin silmin huomaa, kuinka aamu aamulta kevät on askeleen verran lähempänä, vaikka ei usko meinaa riittää.

Mutta Kormu on Kormu ja Kormulle se kunnia, joka Kormulle kuuluu.

Tosiasiassa jokainen Kormun omin aistein kokenut on kuitenkin jo muinaisista ajoista lähtien voinut sydämessään tuntea, että Kormu on keskeinen paikka. Siinä on jotain sellaista, joka jää kestäväksi identiteetin peruskiveksi, vaikka maisemat vaihtuvat ja alati kiireinen Helsinkielämä pyörittää päätä sekaisin.

Syvälle sisimpääni painunut kormulaisuus on sitä, että saa kulkea kapeilla metsäpoluilla ylhäällä harjulla, korkeammalla kuin kaikki muu ja odottaa, että vastaan tulisi joku, joka ei kuitenkaan koskaan tule, koska tilaa on ympärillä niin paljon ja polkuja mahtuu monta.

Sitä, että on olemassa myös sellaista pimeää, jossa saa olla rauhassa. Pimeää, jossa ei ole nurkkia, joiden takaa joku hyökkää kimppuun länkyttämään jotakin lipevää. Sitä, että juomavesi omasta kaivosta on kylmempää ja raikkaampaa kuin missään muualla. Sitä, että korvissa soi hiljaisuus.

Sitä, että kerrankin tuntee näkevänsä koko taivaan kerralla, koska ympärillä on vain tilaa ja kumpuilevia sänkipeltoja tai puhtaanvalkeaa hankea. Kun taivas kaartuu niin korkeana ja avarana yläpuolella kuin vain Kormussa, mistä muusta paikasta kuin keskipisteestä voisi olla kyse?

Kirjoittaja rakastaa Hämettä ja Kormua niin, että sattuu. Kirjoittaja sai eräässä rekrytointiprosessissa positiivista palautetta siitä, että aloitti haastattelun kertomalla kormulaisesta taustastaan. Jostain syystä kyseinen työpaikka ei kuitenkaan kirjoittajalle sillä kertaa auennut .