Qiviarlusi

Qanga Laila nakkaannikuungaarami imminulluunniit ikiorsinnaanngilaq. Allallu ikiornissaat sapivillugu. Suut tamarmik taartuupput. Meeraalluni ukiorpassuit kinguaassiuutitigut atornerlugaaneq Lailami itisuumik sunniussimavoq, tarniluutillu napparsimavianni uninngatilluni Laila aalajangerpoq inuunermini nutaanik aqqutissarsiorniarluni. Ullumikkut nammineq oqaluttuassartani atortarpaa paquminartut paquminarunnaarsarnerinut aamma kinguaassiuutitigut atornerluinerup qanoq aserorterisartigineranik oqariartuuteqarnermut.

Ikiortariaqartoqaraangat siutigut matusarpagut ammuinnaq isigilerluta aammalu tusaanngitsuusaalerlutalu isigisaqanngitsuusaalersarluta”, Laila Andrésip tamanna pissusissamisuuginnartutut isigalugu oqarpoq, immaqalumi aamma taamaappoq, namminermi ajornartorsiuteqaraanni imminullu ikiorsinnaanani, qanoq iliorluni allat ajornartorsiutaat inissaqartinneqarsinnaappat?

Nakangasut

Laila annernartunik nammataqarnera ukiorpassuarnilu innarligaasarnermik oqaluttuassartaqarnera inuppassuarnit ilisimaneqarpoq, Lailami ilisarisimaneqarluarpoq, minnerunngitsumik Ilulissani peroriartorfimmini ullumikkullu nuliilu panitillu mikisut marluk najugaqarfigisaminni. Laila sulisunik ilaqutariinnillu ilinniartitsillunilu workshoppertitsisarpoq – taamatullu meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasunik.

”Nalunngilara najuunnerinnakkut inuit innarligaasimanermik oqaluttuassallit akornanni eqqaamasanik saqqumilaalersitsisinnaasarlunga. Ilulissani angalaartillunga ammuinnaq isigisartut nalunngilakka. Anniaataannut assiliaalersarpunga. Tamanna artornartaqaaq”, Lailap 2022-mi decemberimi atuakkiani imminut tunngasorujussuaq ’Qungujulanerup tunuani’ saqqqummersippaa, nipangiussiinnarneq kipitinniarlugu allannguiniarnermullu pisariaqarluinnartutut taasaminut siuttuuniarluni. ”Allatut ajornartumik oqaluuserisariaqarparput. Taamaaliunnginnissaq artornarpallaaqaaq, ajornartorsiutinillu annertusaaginnassalluni. Meeqqat ilisimasariaqarpaat kukkunerusoq pinerluttuliornerullunilu, inuttullu pisinnaatitaaffiinik innarliilluni. Aatsaallu paasissavaat pissutsit nipituumik oqaatigigutsigit.”

Nipangiussiinnartarluni kultureqarnermik kipititsineq

Laila Andrés kisimi nipituuliunngilaq. ’Killiliisa’ tassaavoq kinguaassiuutitigut atornerluisarnerit akiorniarlugit Naalakkersuisut 2018-2022-mut periusissiaat. Tamatumani inuit maligassiuisut ornigullutik innuttaasunut sulisunullu saqqummiiartortarput, Lailalu naapertorlugu tamanna eqqortumik periusissiaavoq. Lailalu isumaqarpoq iluaqutaasoq.

Innarliinerit kingunerisartagaat pillugit workshoppertitsillunilu ilinniartitsisarnermi saniatigut Laila Andrés Kalaallit Meerartaanni najortiuvoq. Najortit tassaapput meeqqanik illersuisartut, Kalaallit Nunaanni meeqqat oqartussaasunik naapeqateqarnerminni peqataatinneqarnissaannik qularnaarisartut. Najortiuneq tassaavoq meeqqamut allanngueqataanissamut aqqutissat ilaat. Uani annertunerusumik paasissutissaqarpoq: fgb.dk/najorti

”Upperivara meeqqat inuusuttullu ullumikkut peroriartortut qangaanerusumut naleqqiullugu nipituumik oqaaseqarnissaminnut sapiissuseqarnerujussuusut. Tamanna tassaavoq nipangiussiinnartarnermik kultureqarnermik -kinguaariippassuarni Kalaallit Nunaanni atuunnikuusumik - kipititsineq, meeqqammi inuusuttullu allaanerusumik iliorusupput. Tamanna atuarfinniikkaangama malugisarpara”, Laila oqaluttuarpoq.

Inersimasut artornaraluartunik oqaloqatiginnittariaqarput

Kisianni naammanngilaq artornartut annernarsinnaasullu pillugit oqaaseqarumallutillu allanut saqqummiussiumanerat. Inersimasut artornaraluartunik oqaloqatiginnissinnaasariaqarput. Tamatumanilu inersimasut ilikkarniagassaqaqaat, Laila isumaqarpoq, namminerlumi ullumi sapinngisaminik tassaarusuppoq inersimasoq oqaloqatiginnissinnaasoq, tamannami nammineq meeraanermini amigaatigeqaa. Inersimasoq nakaannarani qiviarsinnaasoq, meeqqap inuusuttulluunniit inummik asannissusilimmik qanilaartumillu pisariaqartitsiffiani.

Lailap oqariartuutaasa pingaarnerit ilagaat: ”Tamatta meeqqamik isumassuisuusinnaavugut, immaqalu tassaasinnaalluta inersimasoq pingaarutilik, meeqqap inunnik allanik tatiginnilernissaanik oqilisaaqataasoq”. Lailap nammineq peqqissaasoq Gerda asannittumik eqqarsaatigisarpaa Laila 12-nik ukioqarluni naamigut anniarluni napparsimavimmi uninnganerani Lailamik isumassuisoq. Kingusinnerusukkut nakorsat nalilerpaat anniaatai tarnikkut pissutsinik aallaaveqartuusut. ”Erseqqissumik oqaatigiuminaappoq sooq taama annertutigisumik asannitsigisumillu eqqaamanerlugu. Toqqissisimanermik misigitiinnarpaanga, qujanartumillu misigissuseq taanna uanni suli nassaarisinnaavara”. •

Kalaallit Nunaanni kinguaariit 1995-imi inunngornikut 20 %-ii peroriartornerminni kinguaassiuutitigut innarligaanermik misigisaqarsimaapput (2018-imi

Kalaallit Nunaanni innuttaasunik misissuineq). 2021-mi meeqqanik innarliinerit nalunaarutigineqartut 250-it missaanniipput. Politiinit suliarineqartut 80% -ii tunuartinneqartarput uppernarsaatissaqartoqannginnera pissutigalugu.

Namminneq kajumissutsimikkut sulisut isumassarsiaannit sammisaqartitsinerinillu tamatta isumassarsitinneqarlutalu pisuunnguallatsinneqarpugut.

Meeqqani inuusuttunilu allannguinernik pilersitsiniarnitsinni ilaanneeriarluta avataaniit isumassarsitinneqarlutalu suut pitsaanerutissinnaanerlugit eqqarsaatissinneqartariaqartarpugut.

Miki Willumsen, Kangaamiuni ataqatigiissaarisoq, sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut pisortaq pitsaaliuinermullu ataqatigiissaarisoq.

Kalaallit Meerartaat aasat tamaasa Kalaallit Nunaanni illoqarfinni nunaqarfinnilu assigiinngitsuni aasarsiortitsisarpoq. Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuni ataqatigiissaarisut nunarsuarmit tamarmit namminneq kajunmissutsimikkut sulisut suleqatigalugit meeqqanut inuusuttunullu sammisaqartitsinerit ineriartuutaasut pilersittarpagut, nuannersunillu misigisaqartitsilluta.

2022 Qaanaamiippugut aamma Kangerlussuup Kangerlussuatsiallu paavanni kusanaqisumik inissisimasumi Kangaamiuniilluta.