Puheenjohtajan tervehdys TULEVAN
Talvi ja pakkanen vs vaatteet vai ei
Mietitkö usein, että voinkohan lähteä tuon nelijalkaisen kanssa tuonne talven viimaan kävelemään?
Tarvitaanko jonkinlaista takkia, manttelia päälle tai tossuja jalkoihin? Mikähän on se pakkasraja ulkoiluttamiseen? Näillä corsoilla, kun ei ole tuota hurjan paksua karva‐(aluvilla)peitettä, puhutaankin lyhytkarvaisesta rodusta.
Onkohan turhaa ostaa tai tehdä noita takkeja ja tossuja vai karaistuisiko tämä ystäväni ja saisi pakkasen kestävyyttä? Tarvitseeko säätä muuten ottaa jotenkin huomioon? Eli märkä loska, jonka alla jäätä, on liukastumisvaara, niin koiralle, kuin itsellesikin. Paleltuvatko tassut helpommin pakkasella vai tuolla märällä loskalla.
Paljon kysymyksiä ja varmasti tästä paljon niitä vielä puuttuukin. Moni koiran omistaja/haltija varmasti on jo kokemuksen kautta oppinut nelijalkaisensa kylmyyden kestävyyden ja osaa pukea koiransa oikeaoppisesti.
Tässä joitain yhteenvetoja vastauksiksi näihin kysymyksiin.
Koiran kehon lämpö haihtuu suuremmalti tassujen, korvien ja hengityskanavien kautta. Pakkanen ja kylmyys saattaa aiheuttaa koiralla tassujen nostelemista, ontumista, selän köyristelemistä tai jopa pään ravistamista (korvat), lihasvapinaa/tärinää. Nämä omistaja huomaa varmaankin selkeimmin. Toki koirasi liikkeet saattavat myös hidastua kylmyydestä tai saattaa hän jopa istahtaakin paikoilleen kylmyydestä. Tuolloin koirasi kaipaa lämpöä ja kannattaakin viedä heti sisälle. Näin ollen omistajan on hyvä oppia lukemaan omasta koirastaan ne palelemisen merkit.
Suomen säässä yleensä lyhytkarvaiset koirat kannattaisi pukea jo keskiruumiin lämmittäviin takkeihin pikkupakkasessa. Paljon puhutaan viiden asteen pakkasesta rajana mutta eiköhän kannata näin Suomessa katsoa itse ikkunasta ulos, että onko kova tuuli (kylmyys tuntuu kovempana) vai märkää pikkupakkasta, joka käy myös tassujen päälle. Mitä jos miettii miten itse pukeutuu ja sen mukaan miettii sen nelijalkaisen tarvetta lämpimälle vaatekappaleelle. Takin on hyvä olla istuva, jotta koiran liike olisi hyvä, eikä takin reunat pääse hiertämään. Takin tulisi olla myös sopivan kokoinen, että se peittäisi ne suuret lihasryhmät eli selän, rintakehän ja reisilihakset.
Tossut jalkaan vai ei? Onko anturat herkät, kävelettekö paikalla missä maantiesuola saattaa aiheuttaa jopa kuivuutta tai haavaumia anturoihin. Myös pelkkä lumi ja varsinkin terävät jääpalat saattavat aiheuttaa anturoihin kuivuutta ja siten ehkä ongelmia. Muistetaan, että koiran tassut hikoilevat ulkonakin, joten lumi paakkuuntuu hyvin helposti tassujen pohjiin ja sinne anturoiden väleihin karvoihin. Tuolloin liikkuminen saattaa olla vaivalloista ja tassut palelee. Tossujen käytön harjoittelua kannattanee opetella jo pennusta lähtien, ettei koira ole täysin liikkumaton aikuisena, kun ne tossut jalkaan laitatte. Tossuissa pitämisen opettelemisen ohella on hyvä kiinnittää huomiota tossujen paikallaan pysymiseen. Jokainen löytää varmaan omat hyvät mallinsa. Vinkkinä, että tossujen yläreunoihin voi laittaa nauhat, jotka sidotaan takin helmaan tai selän päälle – kuminauhat ovat myös käyttökokemuksiltaan oikein oivalliset. Kannattaa testata mikä itselle sopii.
Toiset tykkäävät käyttää anturoihin pakkasvoidetta, kun tossut ei vaan mitenkään omalla koiralla toimi. Näitä voiteita ja vahoja on markkinoilla paljon erilaisia mutta hyvä on aina lukea käyttöohjeet eli koska laitat niitä voiteita ulkoilulle lähtemiseen. Kaikkia ei ole tarkoitettu ulkoiluun vaan ne ovat ulkoilun jälkeen laitettavia ns. hoitavia. Osa näistä voiteista sisältää myös vettä, joka ei varmaan ole kovin hyvä ”combo” pakkasille. Kannattaa olla tarkkana.
Miten sitten ne autolla ajelut tai kauppareissut talvella koiran kanssa? Tilanne on aikalailla pakkasella sama kuin kesähelteelläkin ‐ ei jätetä sitä koiraa autoon.
Toki lämmin auto on aina hyvä. Muistetaan kuitenkin, että se auton sisäilma jäähtyy pakkasilla todella nopeasti eli siksi ei jätettäisi koiraa autoon – ainakaan pitkäksi aikaa. Toki takki tai mantteli antaa hetken lisää lämpöä hyvän aluspeiton kanssa koiralle. Autoissa yleensä ei ole niin isoa tilaakaan koiralle, jotta se voisi liikkumisella itseään lisälämmittää.
Ehkä se tärkein muistutus, että tossujen ja vaatteiden tulee olla koiralle sopivat ja niiden materiaalin tarkoitu‐kseen oikeat. Kokoluokitukset voivat olla valmistajasta riippuen hyvin erilaiset. Jos mahdollista, niin ota koira mukaan shoppailemaan, jotta löydätte ne täysin sopivat pukimet.
In english
Winter and frost versus clothing or not
Do you often think, could I go out into that winter frost and wind with that four‐legged creature? Is it needed to use a somekind of coat, greatcoat on or slippers? How much frost is too much to go on a walk? Cane corso, that big breed that doesn’t have thick coat of hair to cover from frost, so talking about short‐coated breed. Is it too much to buy or make those coats and slippers, or does this little friend of mine harden to frost of cold winter? Do you need to take a notice about the weather someway else? Slush, under which there is ice, is serious slip hazard to dog and yourself. Does paws freeze easier of frost or this slush?
So much questions and certainly so much missing from this. Many dog owners/keepers have certainly learned about frost against our four‐legged friends and know how to dress them right.
Here’s some answers to summary to these questions.
The dog’s body heat evaporates more through the paws, ears and breathing channels. Frost and cold might cause dog to raises their paws, to limp, to round the back or even shaking head and cause muscle tremors.
Owner notice these things more clearly. Dogs movement also might slow down at cold temperatures and may sit down by that cold. At that time dog needs ehat and it should be taken indoors. It’s good to owner to learn the signs of frostbite.
Short‐coated dogs should be dressed up to keep middle body temperature warm at finnish weather. ‐5 degrees have been kept freezing point to dogs but it’s better to use common sense and looking from window helps to think about wits to go to windy or slushy weather that makes paws freeze. Think how you dress up and think then about need of dressing dog to warm clothes. In order for the dog’s movement to remain good, the coat must be snug and the coat must not rub. It should be suitable size so it covers big muscle froups like back, chest and thigh muscles.
Slippers or not? Are the soles sensitive? Do you visit places where the roadsalt may even cause dryness ulcers to soles? Even snow and sharp pieces of ice may cause soles to get dry and possibly troubles. Remember, paws sweat outside too so snow gets lumpy under the paws and there to hair of soles. Movement might get really hard and paws to freeze. It’s worth learning to use slippers from a puppy so at adult dog wouldn’t be motionless when slippers is been used. Along with learning how to wear slippers, it’s good to pay attention to keeping the slippers in place. Everyone will probably find their own good models. As a tip, you
can put laces on slippers that’s connected to hem of a coat or on the back. The rubberbands are also very insightful. It’s worth testing what suits you.
Others like to use protective cream on soles if slippers doesn’t work. There is a lot of these creams and waxes on market, but it’s always good to read manual to know which one to use. Not all are intended to be used outside but after outside so called conditioning wax or cream. Some of these creams and waxes contains water so you should be careful which one to use outside at frost.
How about road trips or shopping trips at winter with dog? Situation is mostly the same as at summer time, you can’t leave dog in car.
Warm car is always a good thing. However, let’s remember that the air inside the car cools down in freezing temperatures very quickly, so you shouldn’t leave a dog in the car, not for long time anyway. Coat or greatcoat gives a little warm for a while with a blanket. Mostly cars aren’t big enough to dog to keep warm themselves by moving.
Perhaps the most important reminder is that slippers and clothes should fit and materials are correct ones. Size classification can depend by manufacturer. If possible, take the dog with you to try on and buy so you will together find best possible gear.
Ruokaviraston Koirarekisteri
Olette varmaan kaikki jo tietoisia Ruokaviraston Koirarekisteristä?
Olen ollut yhteydessä Corsopolitanista sinne. Tämä Ruokaviraston teksti on laitettu tähän heidän luvalla. Tämä alkuteksti on 16.12.2022 tehdyn puhelinkeskustelun perusteella tehtyä yhteenvetoa. Väännetään ja käännetään tätä nyt moneen suuntaan, jotta tieto löytää hakijansa.
Puhutaan siis koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja –rekisteröinnistä. Tämä käynnistyy tammikuussa 2023. Sähköinen linkki Koirarekisteriin tulee Ruokaviraston sivuille, tämän vuoden lopulla, sillä Koirarekisteri avautuu 2.1.2023. Odotellaan linkkiä vielä hetki.
REKISTERÖINTI KOSKEE AIVAN KAIKKIA SUOMESSA ASUVIA/SYNTYNEITÄ JA PIDEMPÄÄN SUOMESSA OLESKELEVIA KOIRIA. Oli koirasi jalostuskoira tai kotikoira, oli se puhdasrotuinen tai Kennelliittoon rekkaamaton ‐ aivan kaikki koirat, kuonoon katsomatta. Siis ne vanhatkin koirat tulee rekisteröidä – siis kaikki.
KOIRA/KOIRAT REKISTERÖIDÄÄN VIRALLISEEN KOIRAREKISTERIIN VAIKKA KOIRA OLISI JO REKISTERÖITY KENNELLIITTOON TAI JONNEKIN TOISAALLE. Viralliseen Koirarekisteriin ei tallenneta mitään sukutauluja, eikä harrastus‐toimintaan liittyviä tietoja.
Koiran rekisteröiminen viralliseen Koirarekisteriin tulee olemaan 10€:n luokkaa. Puhelinkeskustelussa tuo summa oli vieläkin sama, jokseenkin arvioi pysyvän tuossa kympissä (satavarma vasta, kun lopullinen päätös tulee).
Sitten se, että tuo rekisteröintimaksu, olkoon nyt vaikka leikisti tuo 10€ ‐on vain KERTALUONTOINEN eli jos koirasi asuu loppuelämänsä sinun luonasi – ei vaihda kotia, niin maksat vain sen Koirarekisterimaksun yhden kerran. Vain yksi kerta. MUTTA jos koirasi vaihtaa kotia, niin sinä menet päivittämään vielä kerran Koirarekisteriin koirasi ja sinun tiedot. Koiran uusi omistaja menee ja rekisteröi sinun entisen koirasi tiedot itselleen eli omiin tietoihinsa Koirarekisteriin ja maksaa sen. Silloin hän on se omistaja/haltija Koirarekisterin mukaan.
Mikäli luonasi (kasvattaja) syntyy pentuja, niin sinä tietenkin normaalisti mikrosirutat pennut ja rekisteröit pennut, ennen luovutusta, viralliseen Koirarekisteriin (Nyt en puhu Kennelliiton rekkauksista). Pentujen muutettua luotasi, se uusi omistaja, rekisteröi pennun omiin nimiinsä yhden (1) kuukauden sisällä. Sijoituskoiran osalta toimitaan samoin; kasvattaja on omistaja ja pennun koti on haltija.
ON MUISTETTAVA, että omistajuuden/haltijan vaihtuessa tulee edellisen omistajan (myös pennun rekisteröinyt kasvattaja) käydä virallisessa Koirarekisterissä muuttamassa tiedot ajan tasalle. Eli siis luovutuksen jälkeen sekä pentujen kasvattajan, että uusien haltijoiden tulee päivittää tiedot rekisteriin.
*ELI JOS OSTAT KASVATTAJALTA PENNUN, on kasvattaja jo ilmoittanut pennun rekisteriin. Sinä rekisteröit sen itse uudelleen kuukauden kuluessa, koska omistajuus siirtyy sinulle. Mikäli koirasi on sijoituskoira kasvattajalta, niin rekisteröit koiran siinäkin tapauksessa – tuolloin olet koiran haltija ja kasvattaja on se omistaja. Kasvattaja itse on käynyt päivittämässä omat tietonsa pennun luovutuksen jälkeen.
*Koiran haltijan tulee ilmoittaa kuukauden kuluessa rekisteriin muutokset koiran tiedoissa, mukaan lukien koiran haltijuuden muutos.
*Kun koiran haltija muuttuu, sekä vanhan että uuden haltijan tulee ilmoittaa muutoksesta. *Jos koira myydään ulkomaille, tiedon maastaviennistä päivittää rekisteriin koiran viimeisin haltija Suomessa.
Viralliseen Koirarekisteriin ilmoitetaan myös toisesta valtiosta pysyvästi Suomeen saapuvat koirat. Väliaikaisesti Suomessa oleskelevia koiria ei tarvitse ilmoittaa rekisteriin, jos Suomessa olo kestää alle kolme kuukautta.
KOIRALLA, JOLLA ON JO TOIMIVA TUNNISTESIRU, EI TARVITSE UUDELLEEN SIRUTTAA vaan voit koiran tunnistetietojen mukaan rekisteröidä koiran Koirarekisteriin.
KOIRASI REKISTERITIETOJEN OIKEELLISUUS JA YLLÄPITÄMINEN
KOIRAREKISTERISSÄ ON AINA HALTIJAN/OMISTAJAN VASTUULLA. Sinä omistajana/haltijana olet siis se, joka ilmoittaa Koirarekisteriin tietojen muuttuessa, esim. jos koira on kadonnut tai kuollut. Tiedot tulee pitää ajantasalla.
Kysyin Ruokavirastolta kysymyksiä ja kerroin asioita, joita olen käynyt koirakasvattajien kanssa läpi.
– Miten ajattelevat tämän saavan pentutehtailua kuriin. Mielestäni tämä käy enemmän tunnollisten ja puhdasrotuisten (rekattujen esim. Kennelliittoon) koirien omistajien ja kasvattajien ”hermoon”, sillä tuntuu, kuin meitä kuritettaisiin. V: Tarkoitus on valistaa kuluttajia eli niitä pentutehtaista ostavia ihmisiä, että älä ota koiraa, josta et tiedä mitään ja jota ei ole hoidettu asianmukaisesti (ell.tarkastukset, mikrosirutukset yms.)
Ja sitten jatkoin :)
– Kysyin kuka puuttuu tai miten he ajattelevat tämän valistuksen vaikuttavan, sillä tätä valistustahan on tehty jo vuosikausia, eikä mitään ole tapahtunut.
– Kysyin, onko mahdollista saada aikaan pakkokeinoja, esim. pennun ostajat yleensä kuitenkin rokottavat pentunsa – mitä sitten, kun sillä pennulla ei ole mikrosirua, eikä omistaja halua maksaakaan siitä. Ilman mikrosirua ei voi laittaa Koirarekisteriin koska tunnistetiedot puuttuvat. Pystytäänkö tähän puuttumaan? Voiko eläinlääkärit saada joitain oikeuksia (haluavatko edes) mikrosiruttamattomien ja rekkaamattomien koirien osalta? Näille pentutehtaista, pentujen/koirien ostajille tulee lisäkuluja ja lisävaivaa. Heidän tulisi saada jonkinlaiset tiedot koiran emästä, isästä ja mikä parhain siitä ihmisestä, keneltä koiran ovat ostaneet. Myyjän tiedot, on sama kuin omistajan tiedot. Näillä ehkä saadaan ne ostajat kyräilemään niitä pentutehtailijoita ja ilmoittamaan asioista valvontaan. Varmasti kritisoin ja kysyin paljon muutakin eli koitin muistella kaikkia niitä juttuja mitä olen kuullut kerrottavan ja ihmeteltävän koirapiireissä. Ruokavirastolta kertoivat myös, että Koirarekisteritietoja päivitetään koko ajan, joten kannattaa käydä myös heidän sivuilta katsomassa ne uusimmat tiedot. ruokavirasto.fi ‐> koirarekisteri
Koirarekisteri
Koirien merkinnän ja rekisteröinnin vaatimukset Ennen 1.1.2023 syntyneet koirat
• koira tulee merkitä mikrosirulla (jos sirua ei jo ole)
• koiran tiedot tulee ilmoittaa rekisteriin
• määräaika vuoden 2023 loppu
1.1.2023 jälkeen syntyneet
• koirat tulee merkitä mikrosirulla
• koiran tiedot tulee ilmoittaa rekisteriin
• viimeistään 3 kk iässä tai aiemmin, jos koira luovutetaan uudelle haltijalle ennen 3 kk ikää
1.1.2023 jälkeen maahantuodut koirat
• koiralla on jo mikrosiru
• koiran tiedot tulee ilmoittaa rekisteriin
• neljän viikon kuluessa saapumisesta tai aiemmin, jos koira luovutetaan uudelle haltijalle ennen neljän viikon määräaikaa
Mitä tietoja koirasta tallennetaan rekisteriin?
• Mikrosirun tunnistuskoodi
• Syntymäaika tai arvio syntymäajasta
• Rotu tai kuvaus koiran ulkoisista tuntomerkeistä
• Sukupuoli
• Väri
• Nimi
• Syntymämaa, jos muu kuin Suomi
Asiakaspalvelu aloittaa työnsä 2.1.2023. Palveluiden yhteystiedot ilmoitetaan lähempänä niiden avautumista.
Koirarekisteri on viranomaisrekisteri
Toisesta valtiosta Suomeen pysyvästi saapuvan koiran on oltava tunnistusmerkitty mikrosirulla ja koira on ilmoitettava Suomessa rekisteriin neljän viikon kuluessa saapumisesta, tai ennen koiran luovuttamista uudelle haltijalle, jos luovutus tapahtuu ennen neljän viikon määräaikaa. Myös Suomessa väliaikaisesti yli kolme kuukautta oleskeleva koira on ilmoitettava rekisteriin vastaavassa määräajassa.
Asiakaspalvelu avautuu tammikuussa 2023 Koirarekisterin verkko‐osoite ja asiakaspalvelun yhteystiedot ilmoitetaan lähempänä palveluiden aloittamista. Koirarekisterin asiakaspalvelu avautuu 2.1.2023. Eläintenpitäjiä tullaan ohjeistamaan ja asiasta tiedottamaan tarkemmin vuoden 2022 aikana. Kysymyksiä ja vastauksia
MITÄ KOIRAN REKISTERIIN ILMOITTAMINEN MAKSAA?
Ruokavirasto on esittänyt maa‐ ja metsätalousministeriölle 10 euron hintaa sähköisen asioinnin kautta tehtävästä koiran rekisteröinnistä tai haltijan vaihdosta. Jos koiran rekisteröinnin tai haltijan vaihdoksen tekee paperilomakkeella tai sähköpostitse, esitetty maksu on 19 euroa koiralta.
Odotamme vielä maa‐ ja metsätalousministeriön asetusta rekisteröintimaksun suuruudesta. Tiedotamme asiasta Ruokaviraston sivuilla heti, kun asetus on annettu. Maksun suuruus perustuu valtion maksuperustelakiin (21.2.1992/150), jonka mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta tulee periä suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia vastaava maksu. Maksusta säädetään ministeriön antamalla Ruokaviraston maksuja koskevalla asetuksella. Ruokavirasto ei voi, eikä saa tehdä maksuilla voittoa.
Ministeriölle esittämämme maksumallin mukaan koiran ensimmäinen haltija maksaa koiran tietojen ilmoittamisesta rekisteriin ja myöhemmin, jos koira vaihtaa haltijaa myös seuraava haltija maksaa
rekisteröintimaksun ilmoittaessaan koiran hankinnasta. Tällaiseen malliin päädyttiin, jotta kaikki kustannukset eivät kuormita pelkästään koirien kasvattajia.
MISTÄ LÖYDÄN LINKIN REKISTERIIN?
Viranomaisten koirarekisteri avataan 1.1.2023, jonka jälkeen koiria voi rekisteriin ilmoittaa. Ilmoitukset tehdään sähköisen asioinnin kautta tai lomakkeella koirarekisterin asiakaspalveluun. Asiakaspalvelu aloittaa työnsä 2.1.2023. Palveluiden yhteystiedot ilmoitetaan lähempänä niiden avautumista. Tarkennus: Linkki ja asiointipalvelutiedot tulevat loppuvuodesta.
MITÄ ROTUJA VIRANOMAISEN REKISTERIIN VOI ILMOITTAA? TARKISTETAANKO KOIRAN ROTUTIETO JOTENKIN?
Koirarekisterissä käytetään rotujen ilmoittamiseen seuraavien jalostusjärjestöjen rotulistoja:
• FCI (Kansainvälinen koiranjalostusliitto)
• Suomen Kennelliitto
• PKU (Pohjoismainen Kennelunioni).
Rotutieto perustuu haltijan omaan ilmoitukseen. Koirarekisteriin tallennettu rotutieto on tarkoitettu yksinomaan viranomaiskäyttöön valvonnan avuksi. Se ei ole tae siitä, että koira edustaa tosiasiallisesti kyseistä rotua tai että se olisi merkitty minkään jalostusjärjestön ylläpitämään rekisteriin. Roduksi voi ilmoittaa myös esimerkiksi sekarotuinen. Tällöin kuvataan sanallisesti koiran ulkoiset tuntomerkit ja ilmoitetaan arvio koiran koosta.
VIELÄ KERRAN:
Ruokaviraston ylläpitämän koirien viranomaisrekisterin osoitetta tai kirjautumislinkkiä ei ole vielä julkaistu. Lähtökohtaisesti Ruokaviraston ylläpitämien eläinrekisterien osoite sisältää sanan Ruokavirasto. Tällä hetkellä toiminnassa on esimerkiksi nautojen viranomaisrekisteri osoitteessa nauta.ruokavirasto.fi, sikojen, lampaiden ja vuohien viranomaisrekisteri osoitteessa elaintietojarjestelma.ruokavirasto.fi sekä eläinten pitopaikkojen rekisteri osoitteessa epr.ruokavirasto.fi. Ruokaviraston ylläpitämään viralliseen eläinrekisteriin voi aina kirjautua ruokavirasto.fi ‐sivustolta löytyvän suoran kirjautumislinkin kautta.
Myös koiran tietojen muutosten hallinnoinnin pitää olla kustannusvastaavaa, mutta maksujen suuruudesta tai jyvityksestä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Asiasta tullaan tiedottamaan tarkemmin ennen rekisterin avautumista.
*Vaikka koirasi tiedot ovat jo Kennelliitossa, tulee sinun lisäksi ilmoittaa koirasi Ruokaviraston koirarekisteriin. Nämä kaksi ovat ihan eri rekistereitä.
*Lähtökohtaisesti kaikki Suomessa olevat koirat pitää siis ilmoittaa koirarekisteriin eläimen haltijan toimesta 31.12.2023 mennessä riippumatta siitä, onko koira mahdollisesti rekisteröity jo johonkin muuhun rekisteriin.
*Jos koiraa ei ole aiemmin merkitty mikrosirulla, pitää se myös siruttaa. 1.1.2023 jälkeen syntyvät koirat on sirutettava ja ilmoitettava rekisteriin 3 kuukauden kuluessa syntymästä, tai jos pentu luovutetaan uudelle haltijalle ennen 3 kuukauden ikää, on toimenpiteet tehtävä jo ennen pennun luovutusta.
**Tilanteessa, jossa pennut siirtyvät kasvattajalta uusille omistajille/haltijoille noin kahden kuukauden iässä, tulee kasvattajan merkityttää pennut mikrosirulla ja ilmoittaa tiedot viranomaisrekisteriin ennen pentujen luovutusta.
Luovutuksen jälkeen sekä pentujen kasvattajan että uusien haltijoiden tulee päivittää tiedot rekisteriin. Rekisterin kehitystyön yhteydessä pyritään kehittämään ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat pentueen tietojen ja haltijuustietojen muutoksista ilmoittamisen samanaikaisesti.
*Rekisteriin ilmoitetaan toisesta valtiosta pysyvästi Suomeen saapuvat koirat. Väliaikaisesti Suomessa oleskelevia koiria ei tarvitse ilmoittaa rekisteriin, jos Suomessa olo kestää alle kolme kuukautta. Jos eri maiden välillä kulkeminen on säännöllistä, voi koira kuitenkin olla hyvä ilmoittaa rekisteriin, jotta koiran haltijuustiedot on tarvittaessa mahdollista selvittää rekisteristä esimerkiksi koiran karatessa.
*Koirarekisteri sisältää koirien haltijoiden henkilötietoja, jotka eivät ole julkisia tietoja. Tietojen luovuttaminen muuhun tarkoitukseen edellyttää koiran haltijan nimenomaista suostumusta. Koirarekisteri on tarkoitettu pääosin viranomaiskäyttöön. Tietoihin voidaan antaa pääsy myös viranomaisen toimeksiannosta (vain välttämättömät tiedot); tällaisia viranomaisen toimeksiannolla toimivia
toimijoita ovat esimerkiksi ns. löytöeläintalot, jotka huolehtivat kuntien alueella irrallaan tavattujen ja talteen otettujen koirien tilapäisen hoidon järjestämisestä kunnan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen.
lisää ruokaviraston nettisivuilla, jossa tilannetta päivitetään päivittäin: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elaintenpito‐tunnistaminen‐ja‐rekisterointi/elainten‐merkinta‐ja‐rekisterointi/koirat‐kissat‐ja‐fretit/koirarekisteri/ Toimitus huom. Tässä moneen kertaan samat asiat. Huomioikaa, että olen kysynyt toisten antamia mutta tosi hyviä ja kantaa ottavia kysymyksiä Ruokavirastolta. Varmasti tämä kaikki on alkuun sekavaa ‐ varsinkin, kun vieläkään ei ole tarkkoja tietoja ja kaiken pitäisi alkaa jo 2.1.2023
Muistakaa käydä lukemassa päivitykset: Ruokavirasto ‐> koirarekisteri
Kiitos jälleen kerran lehteen tulleista jutuista. Näitä on aina kiva saada. Jatketaan samalla linjalla terkuin toimituksen tontut
