Ilmastokatsaus 7/2023

Page 8

7/2023 —

Heinäkuu oli sateinen ja hieman tavallista viileämpi —

Etelämantereen merijäätä tutkimassa —

7/2023

Pääkirjoitus — 3

Heinäkuu oli sateinen ja hieman

tavallista viileämpi — 4

Sääkehitys heinäkuussa — 6

Heinäkuun säätapahtumia maailmalta — 7

Etelämantereen merijäätä tutkimassa — 8

Aurinko- ja tuulivoimaennusteet

saatavilla verkossa — 10

Kuukauden havainto — 11

Itämeri — 12

Arktiset alueet — 13

Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14

Tilastoista poimittua — 15

Lämpötiloja ja sademääriä heinäkuussa — 16

Heinäkuun kuukausitilasto — 18

Heinäkuun tuulitiedot — 19

Lämpötilan viikkoennusteet — 20

Summary of July 2023 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään

1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

HEINÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu

ILMASTOKATSAUS

25. vuosikerta

ISSN: 2341-6408

DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2023-07-00

Ilmestyy noin kuukauden

20. päivänä

JULKAISIJA

Ilmatieteen laitos

PL 503 00101 Helsinki

www.ilmastokatsaus.fi

ilmastokatsaus@fmi.fi

Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA

Hilppa Gregow

TOIMITUS

Hada Ajosenpää

Tiina Ervasti

Ilari Lehtonen

Anna Luomaranta

Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA

Adobe Stock

ULKOASU

Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

2 | ILMASTOKATSAUS 7/2023 SISÄLTÖ

Tekoälyssä ennustamisen tulevaisuus?

Fysikaaliset sää-, meri- ja ilmastomallit ovat keskeinen osa olosuhteiden ennustearvoketjua. Tilastolliset menetelmät (ml. tekoäly) ovat jo pitkään olleet osa tätä ketjua. Tekoälyn avulla on esimerkiksi pyritty tehostamaan mm. havaintojen käyttöä ennustemalleissa tai luomaan uusia vaikutusennusteita tunnistaen yhteydet meteorologisten ilmiöiden ja niiden vaikutusten välillä.

Viime vuosina suuret teknologiafirmat ovat ottaneet edistysaskeleita datalähtöisten ennustemenetelmien kehityksessä. Tekoälyennusteiden etu on niiden nopeus verrattuna perinteisiin menetelmiin. Laadultaan tekoälymallien ennusteet ovat olleet muutaman parametrin osalta ja joillakin mittareilla mitattuna samaa tasoa kuin fysikaalisten mallien ennusteet.

Mikä on mahdollistanut datalähtöisten ennusteiden nopean kehityksen? Ensinnäkin dataa on nykyään paljon ja se on helpommin saatavilla, esimerkiksi Copernicus ilmastonmuutospalvelu C3S tuottaa säämalleihin ja havaintoihin perustuvaa globaalia uusanalyysidataa useiden vuosikymmenten ajalta, joka soveltuu hyvin tekoälymenetelmien opetusaineistoksi. Toisekseen tekoälymenetelmien opettamiseen hyvin soveltuva graafisiin kiihdyttimiin (GPU) perustuva laskentateknologia on yleistynyt.

Äärisääilmiöiden ennustamiseen tarvittavaa korkean erotuskyvyn uusanalyysidataa ei vielä ole saatavilla samassa laajuudessa kuin ”harvempaa” globaalidataa. Data on tekoälyennustearvoketjun tärkein polttoaine. Tämän vuoksi korkean erotuskyvyn fysikaalisilla malleilla, yhdessä havaintojen kanssa, on todennäköisesti keskeinen rooli uuden opetusdatan tuottajana. Tämän lisäksi datalähtöisten ennustemenetelmien valtava nopeus houkuttelee tutkimaan miten ennusteen epävarmuutta voisi arvioida datalähtöisillä menetelmillä laskennallisesti huomattavasti kustannustehokkaammin verrattuna nykyiseen parviennustetekniikkaan.

On selvää, että tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia ennustamisessa, mutta menetelmien ja datan mahdollisuudet sekä rajoitukset on ymmärrettävä. Parhaimmat tulokset saadaan yhdistämällä fysiikka ja tilastolliset menetelmät tarkempien ja erityisesti nopeampien ennusteiden saavuttamiseksi. Investoinnit menetelmien tutkimukseen ja datainfrastruktuuriin ovat välttämättömiä näiden hyötyjen saavuttamiseksi.

PÄÄKIRJOITUS
Data on tekoälyennustearvoketjun tärkein polttoaine, mutta menetelmien ja datan mahdollisuudet sekä rajoitukset on ymmärrettävä.
ILMASTOKATSAUS 7/2023 | 3
SAMI NIEMELÄ Toimialajohtaja

+29,2 °C

Utsjoki, Kevo, 11.7.

-2,9 °C

Savukoski, Tulppio, 3.7.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

103,3 mm 210,1 mm

Kuukauden suurin sademäärä, Multia, Pirttiperä.

Kuukauden suurin vuorokausisademäärä, Multia, Pirttiperä, 28.7.

4 | ILMASTOKATSAUS 7/2023

Heinäkuu oli sateinen ja hieman tavallista viileämpi

Heinäkuussa ei helteitä juuri esiintynyt, ja kuukaudesta muodostui enimmäkseen hieman pitkän ajan keskiarvoja viileämpi. Etenkin maan keski- ja itäosissa saatiin heinäkuussa hyvin runsaita sateita.

Heinäkuu oli lähes koko maassa hieman tavanomaista viileämpi. Suurimmassa osassa maata keskilämpötila poikkesi vertailukauden 1991–2020 keskiarvosta alle asteen verran, mutta Itä-Suomessa poikkeama oli noin puolitoista astetta. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa yhtä viileä heinäkuu toistuu tilastojen mukaan keskimäärin noin joka neljäs tai viides vuosi. Hieman pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle heinäkuun keskilämpötila kohosi vain Kilpisjärvellä ja Nuorgamissa Pohjois-Lapissa sekä eräillä Selkämeren rannikkosääasemilla.

Heinäkuun aikana saatiin runsaita sateita etenkin maan keski- ja itäosissa, missä kuukauden sademäärä oli laajoilla alueilla 100–200 mm. Tavanomaista vähäsateisempia alueita löytyi Lapista ja Lounais-Suomesta, mutta kesälle tyypillisesti sademäärässä oli suuria paikallisia eroja, ja paikoin näilläkin alueilla satoi runsaasti. Esimerkiksi Lumparlandin Långnäsissä satoi 132,4 mm, mutta vajaat 80 km idempänä Paraisten Fagerholmissa vain 24,3 mm, joka oli pienin heinäkuussa Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla mitattu kuukausisademäärä. Eräin paikoin alkukesän ankara kuivuus siis jatkui edelleen heinäkuussa.

Heinäkuun suurin kuukausisademäärä, 210,1 mm, kirjattiin Multian Pirttiperän havaintoasemalla Keski-Suomessa.

Tästä sateesta 103,3 mm, eli lähes puolet, kertyi yhden vuorokauden aikana 28.7., jolloin maan keskiosissa esiintyi laajalla alueella erittäin runsaita sateita, ja Jyväskylän seudulla satoi päivän aikana enemmän kuin yleensä koko heinäkuussa. Itä-Suomessa runsaat sateet kertyivät puolestaan tasaisemmin pitkin kuukautta. Pohjois-Karjalassa sateisinta oli Tohmajärven Kemiessä, missä heinäkuun sademäärä oli 182,6 mm. Kainuussa satoi Sotkamon Tuhkakylässä 181,6 mm ja Pohjois-Savossa Rautavaaran Ylä-Luostassa 170,3 mm. Myös Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla satoi paikoin yli 150 mm.

Heinäkuussa esiintyi ukkosia lähes päivittäin, mutta salamamäärät jäivät pieniksi. Maasalamoita havaittiin kuukauden aikana reilut 15 000, mikä on vain vähän yli neljäsosan pitkän ajan keskiarvosta.

Aurinko paistoi tavanomaista vähemmän eteläisiä ja lounaisia rannikkoalueita lukuun ottamatta.

SÄÄ MUUTTUI EPÄVAKAISEKSI HETI HEINÄKUUN ALUSSA

Heinäkuun alussa Suomen ylle parkkeerasi laaja matalapaineen alue, ja kuukauden ensimmäiset päivät olivat

epävakaisia. Etelä-Suomessa esiintyi 1.7. rankkoja sateita ja Jokioisilla satoi 59,6 mm vuorokaudessa. Tampereella rankat sadekuurot osuivat kaupunkialueelle ja saivat keskustan kadut tulvimaan. Sama tapahtui Helsingissä viikkoa myöhemmin 8.7.

Lappiin virtasi heinäkuun alussa koillisesta hyvin viileää ilmaa, ja Savukosken Tulppiossa mitattiin 3.7. vastaisena yönä kuukauden alin lämpötila, -2,9 °C, joka oli samalla alin heinäkuun lämpötila Suomessa 37 vuoteen.

Heinäkuun lämpimin ja poutaisin sääjakso osui kuukauden puoliväliin, jolloin lämpötila nousi muutamana päivänä ympäri maata 25 asteen vaiheille. Lämpimintä oli Pohjois-Lapissa, ja Utsjoen Kevo oli viitenä päivänä peräkkäin koko maan lämpimin paikka. Kevolla mitattiin 11.7. myös kuukauden ylin lämpötila, 29,2 °C.

Heinäkuun loppupuolen ajan Suomi kuului jälleen laajan matalapaineen alueen vaikutuspiiriin. Etenkin Lapissa, mutta myös Itä-Suomessa oli heinäkuun 20. päivän jälkeen monta kolean pilvistä päivää peräkkäin. Maan keskiosien rankkasateen 28.7. aiheutti kaakosta Suomen ylle hitaasti liikkunut matalan keskus, joka edelleen voimistui Suomen yllä.

KUVA: TIINA ERVASTI ILMASTOKATSAUS 7/2023 | 5  KUUKAUSIKATSAUS

SÄÄKEHITYS HEINÄKUUSSA

3.7. Heinäkuun alussa Suomen yllä oli laaja matalapaineen alue, joka toi maan etelä- ja keskiosiin niin jatkuvia sateita kuin myös paikoin rankkoja sadekuuroja. Sää oli myös viileää. Päivisin lämpötila jäi alle 20 asteeseen, ja Lapissa 3.7. vastainen yö oli erityisen kylmä.

12.7. Korkeapaineen selänne ulottui Baltiasta Suomen yli Jäämerelle, ja sää oli poutaista. Lämpötila kohosi suurimmassa osassa maata ylimmillään 25 asteen vaiheille. Lämpimintä oli Pohjois-Lapissa, ja Utsjoen Kevo oli 10.–14.7. viitenä päivänä peräkkäin Suomen lämpimin paikka.

22.7. Heinäkuun loppupuolella sään yleiskuva oli epävakainen ja viileähkö. Korkeapaineen alue ulottui Huippuvuorilta Grönlantiin, ja matalapaineiden alue puolestaan Britteinsaarilta Vienanmeren ympäristöön. Etenkin Lapissa oli useana päivänä pilvistä ja koleaa. Etelä-Suomessa lämpötila nousi ylimmillään vähän yli 20 asteeseen.

28.7. Kaakosta lähestyi Suomea matalapaine, joka toi hyvin runsaita sateita maan keskiosiin Savosta Pohjanmaan maakuntiin ulottuvalle alueelle. Jyväskylän ympäristössä satoi parin päivän aikana yli 100 mm, eli enemmän kuin yleensä koko heinäkuussa.

Teksti: Ilari Lehtonen
6 | ILMASTOKATSAUS 7/2023
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

HEINÄKUUN SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALTA

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HEINÄKUUSSA 2023

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA

Heinäkuun 2023 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson korkein.

ARKTINEN MERIJÄÄ

Arktisen merijään laajuus oli heinäkuussa mittaushistorian kahdenneksitoista pienin.

KANADA Heinäkuu oli monin paikoin mittaushistorian lämpimin Kanadan itä- ja luoteisosissa.

YHDYSVALLAT

Heinäkuu oli 11. lämpimin 129vuotisen mittaushistorian aikana.

POHJOIS-AMERIKKA

Heinäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

KARIBIA

Karibian saarilla heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin.

ETELÄ-AMERIKKA

Heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin. Kuukauden keskilämpötilan ero tavanomaiseen oli jopa 2,2 °C, mikä on tällä alueella suurin koskaan mitattu erotus tavanomaiseen keskilämpötilaan.

PERU Heinäkuu oli lämpimin maan mittaushistoriassa.

HURRIKAANI DON Don aloitti Atlantin hurrikaanikauden. Don myllersi hurrikaanina ja subtrooppisena myrskynä 10 päivän ajan.

BRASILIA

Heinäkuu oli ennätyksellisen lämmin.

EUROOPPA Heinäkuu oli mitatuista kahdeksanneksi lämpimin.

AASIA Heinäkuu oli ennätyksellisen lämmin.

IRAN

Erittäin korkeat lämpötilat ja runsas ilmankosteus loivat hyvin tukalat olosuhteet Persianlahden rannikolle. 16. heinäkuuta Persianlahden lentoasemalla Iranissa helteen tukaluutta kuvaava lämpötilaindeksi saavutti 66,7 °C.

ISRAEL Heinäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

AFRIKKA

Heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin. OSEANIA Heinäkuu oli mitatuista 11. lämpimin.

MAAILMAN MERET Meriveden pintalämpötilat ovat olleet maailmanlaajuisesti ennätyksellisen korkeita jo neljän peräkkäisen kuukauden ajan. Heinäkuussa meriveden lämpötilan ero tavanomaiseen oli 0,99 °C, mikä on suurin mitattu erotus tavanomaiseen yhtenäkään kuukautena.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ

Antarktisen merijään laajuus oli heinäkuussa ennätyksellisen pieni.

TASMANIA Heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HEINÄKUUSSA 2023 JAKSON 1991–2020

UUSI-SEELANTI

Heinäkuu oli mitatuista neljänneksi lämpimin.

Surface air temperature anomaly for July 2023

LISÄTIETOA

Surface air temperature anomaly for July 2023

KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Surface air temperature anomaly for December 2020

(Data: ERA5.  Reference period: 1981-2010.  Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202307 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lähde: NOAA/NCDC

Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

-12 -6 -4 -2 0 2 4 6 12 °C
-12 -6 -4 -2 0 2 4 6 12 °C
Date
2023-08-03
created:
Europe -11 -6 -4 -2 0 2 4 6 11 °C
Date created: 2021-0103
ILMASTOKATSAUS 7/2023 | 7

Etelämantereen merijäätä tutkimassa

8 | ILMASTOKATSAUS 7/2023

Etelämannerta ympäröivä merijää ja sen muutokset ovat tärkeä tutkimuskohde. Viime joulukuussa suomalainen retkikunta matkusti eteläafrikkalaisen tutkimusaluksen mukana tavanomaista nopeammin sulaneen merijään halki.

Joulukuussa 2022 suomalainen tutkimusretkikunta nousi Etelä-Afrikan ympäristöministeriön S.A. Agulhas II -tutkimusalukseen. Agulhas II on Suomessa rakennettu jäänmurtaja, joka matkustaa joka vuosi Etelämantereen vesille huoltamaan Etelä-Afrikan tutkimusasemia. Matka tehdään Etelämantereen kesän aikana, eli silloin kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi. Suomalaisten osallistuminen matkalle kuului ANTGRAD-projektiin, jossa tutkitaan aaltojen ja jääpeitteen vuorovaikutusta, sekä jään vaikutusta sen läpi kulkeviin aluksiin.

Etelämantereen marginaalinen jäävyöhyke (engl. Marginal Ice Zone, MIZ) on 100–200 km

leveä rajapinta avoimen valtameren ja merijään peittämän valtameren välillä. Reunavyöhykkeen ominaisuudet ovat sekä jäätymis- että sulamiskaudella täysin erilaiset kuin sen ja rannikon väliin muodostuvan lähes yhtenäisen kiintojään. Jään reuna on myös jatkuvassa muutoksessa, koska eteläisen merijään laajuus vaihtelee vuodenajan mukaan huomattavasti. Talvella jään peittämä alue laajenee aina moninkertaiseksi, ja kesällä se taas supistuu murto-osaan. Aallot kuitenkin estävät talvella yhtenäisen jään muodostumisen, ja sen sijaan muodostuu pannukakkujen näköisiä pienten jäälautasten peltoja. Kesällä aallot

Kuva 1 (yläkuva): Kuvassa näkyy jääpingviinejä, joka on toinen pelkästään Etelämantereella ja sitä ympäröivällä ahtojääalueella elävistä pingviinilajeista. Kuva: Jaakko Seppänen.

Kuva 2 (alakuva): Paluumatkaa edeltävänä päivänä Agulhas II -tutkimusalukseen lastataan asemalla käynyttä kalustoa. Kontti nostetaan mannerjäätikön reunalta nosturin avulla aluksen kyytiin.

Kuva: Jaakko Seppänen.

<< Koko sivun kuvassa vasemmalla Agulhas II on pysähtynyt laskemaan hyljetutkijoita jäälautalle. Etualalla on jäänpaksuuden arviointiin käytettävä mittatikku ja puomista roikkuu kajakki, jossa on mittalaitteita.

KUVA: JAAKKO SEPPÄNEN
ILMASTOKATSAUS 7/2023 | 9  ETELÄMANTEREEN TUTKIMUSRETKI

sirpaloivat jäätä ja nopeuttavat sen hajoamista. Alue on myös biologisesti hyvin aktiivinen rajapinnassa tapahtuvan ravinteiden kierron ansiosta ja siten tärkeä tutkimuskohde.

ANTGRAD-projektissa tätä prosessia tutkitaan teoreettisesti ja havaintojen kautta. Teoreettisia malleja verrataan kokeisiin Aalto-yliopiston jäätankissa, jäähavaintoihin ja laivoilla tehtyihin jään paksuuden ja pinnanmuotojen mittauksiin sekä satelliittihavaintoihin jäästä ja aallokosta. Lisäksi Agulhas II:lla on sen käyttöönotosta 2012 asti ollut Aalto yliopiston omistama järjestelmä, joka mittaa jään laivan runkoon kohdistamaa kuormitusta. Koska alus on matkallaan Kapkaupungista mannerjäätikölle joutunut useina vuosina murtamaan jäätä useita vuorokausia, matka oli arveltu hyväksi tilaisuudeksi havainnoida jäätä koko reunavyöhykkeen matkalta. Etelämannerta ympäröivällä merialueella tehdyt havainnot antavat tietoa myös jään käyttäytymisestä arktisen merijään reunavyöhykkeellä.

Koska maamassat eivät rajoita Etelämantereen merijäätä, sen laajuuden vaihtelu kesän ja talven välillä on luonnostaan suurta. Merijää suojaa Etelämantereen mannerjäätikön reunaa meren vaikutukselta ja toistuva hupeneminen epätavallisen pieniin lukemiin voi nopeuttaa sen rapautumista. Toisin kuin pohjoinen merijää, jonka laajuus on tasaisesti pienentynyt viime vuosikymmenet, Etelämannerta ympäröivä merijää vaikutti pitkään olevan suojassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Vaikka jään laajuus saavutti ennätysalhaisen minimiarvon vuosina 2017 ja 2018, seuraavina vuosina jäätä oli taas enemmän, ennen kuin jään laajuus saavutti uuden minimiennätyksen helmikuussa 2022 ja jälleen 2023. Helmikuun 2023 jälkeen jään laajuus on myös kasvanut harvinaisen hitaasti.

Joulukuun 2022 epätavallisen nopean jään sulamisen vuoksi tutkimusmatkan jäämittaukset olivatkin vähällä epäonnistua, sillä Agulhas II ei kohdannut lainkaan kiintojäätä matkalla mannerjään reunalle ja purjehti vaivatta hajanaisten jäälauttojen lomitse. Vaikka tavoiteltu reunavyöhykkeen mittaus jäi torsoksi, ei matka ollut tyystin tulokseton retkikunnan keskittyessä jäämittauksiin laivan liikkuessa tutkimusasemien välillä. Samalla saatiin parannettua mittalaitteistoa. Suunnitelmissa onkin uusi tutkimusmatka, jolla toivotaan päästävän mittaamaan leveämpää reunavyöhykettä.

Aurinko- ja tuulivoimaennusteet saatavilla verkossa

Ilmatieteen laitoksen verkkosivuille on kesän aikana tuotu uusi aurinko- ja tuulivoiman tuotantoennuste. Uusi palvelu antaa aurinko- ja tuulivoimaa käyttäville talouksille ja yhteisöille kättä pidempää sen ennakoimiseen, milloin aurinko- ja tuulisähköä on runsaasti tarjolla.

Aurinkovoimaennuste muuntaa ennustetun auringonpaisteen tunnittaiseksi sähköntuotannoksi kilowattitunteina eri paikkakunnilla. Ennuste edustaa nimellisteholtaan 1 kWp:n voimalaa, jonka rintamasuunta on etelään ja kaltevuus 30 astetta vaakatasosta. Ennuste ottaa huomioon myös aurinkopaneelien hyötysuhteen riippuvuuden lämpötilasta.

Tuulivoimaennuste puolestaan kertoo Suomen tuulivoimaloiden ennustetun yhteenlasketun sähköntuotannon. Sekä aurinko- että tuulivoimaennuste ulottuvat ennustehetkestä noin 2,5 vuorokauden päähän.

Ennusteet perustuvat yhteispohjoismaisen MetCoOp-säänennustusjärjestelmän tuottamiin sääennusteisiin. Palvelu on saatavilla Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Jaakko Seppänen
YLÄTUNNISTE
Kirjoittaja oli mukana Agulhas II tutkimusaluksen vuoden 2023 retkikunnassa.
10 | ILMASTOKATSAUS 7/2023 AURINKO- JA TUULIVOIMAN TUOTANTOENNUSTE
KUVA: ADOBE STOCK

Kaakosta levisi 28.7. hyvin runsaita sateita maan keskiosiin. EteläSavon länsiosista Pohjanmaan maakuntiin ja pohjoisessa Kainuuseen asti ulottuvalla alueella satoi parin vuorokauden aikana 50–100 mm, eli suunnilleen heinäkuun keskimääräisen kuukausisademäärän verran. Eniten vettä tuli

Jyväskylän ympäristössä, Multian Pirttiperällä jopa 103,3 mm vuorokaudessa.

KUUKAUDEN HAVAINTO KUVA: ADOBE STOCK ILMASTOKATSAUS 7/2023 | 11

ITÄMERI

Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE

Meriveden keskimääräinen pintalämpötila heinäkuussa 2023 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot heinäkuussa 2023 on esitetty yhdeksältä asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen heinäkuussa 2023. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

HAMINA PITÄJÄNSAARI FÖGLÖ DEGERBY PIETARSAARI LEPPÄLUOTO HELSINKI KAIVOPUISTO RAUMA PETÄJÄS
12 | ILMASTOKATSAUS 7/2023
KEMI AJOS

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HEINÄKUUSSA

Arktisella alueella merijään laajuus oli heinäkuussa keskimäärin 8,9 miljoonaa neliökilometriä, joka on vain noin 3 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 heinäkuun keskiarvo.

Vuodesta 1979 alkaneella satelliittihavaintojen aikakaudella heinäkuun merijään laajuus oli 15. pienin yhdessä vuoden 2018 heinäkuun kanssa. Se oli selvästi suurempi kuin kaikkien aikojen pienin heinäkuun jääpeite, joka mitattiin vuonna 2020, jolloin jään peittämän alueen laajuus oli 14 % tavanomaista suppeampi. Viimeisen kahden vuoden ajan merijään laajuudessa on ollut pääosin pieniä poikkeamia tavanomaisesta.

Jäätä oli heinäkuussa eri puolilla Arktista pääsääntöisesti keskimääräistä vähemmän. Erityisen vähän jäätä on ollut Itä-Siperian merellä. Lisäksi keskimääräistä suppeampaa jääpeitettä esiintyi usealla alueella: Pohjoisen jäämeren keskellä, Beaufortinmerellä, eteläisellä Laptevinmerellä, läntisellä Karanmerellä, pohjoisella Barentsinmerellä ja Hudsoninlahdella. Toisaalta tavanomaista enemmän jäätä esiintyi merkittävän kokoisella kaistalla Huippuvuorten

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella heinäkuussa 2023. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta heinäkuussa 2023.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

etelärannikolta Uuden-Siperian saarille asti, sekä itäisellä Karanmerellä. Myös Tšuktšimerellä esiintyi tavanomaista enemmän jäätä. Average concentration Anomaly -100 -75 -50 -25 0 25 50 75 100 % Arctic sea ice concentration for July 2023 Average ice edge July 1991-2020 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Date created: 2023-08-03 Average concentration 100 Anomaly -100 -75 -50 -25 0 25 50 75 100 % Arctic sea ice concentration for July 2023 Average ice edge July 1991-2020 (Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF) Date created: 2023-08-03 ILMASTOKATSAUS 7/2023 | 13  ARKTISET ALUEET

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA

Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ 1 kk 1 vuosi Useita vuosia
14 | ILMASTOKATSAUS 7/2023
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Heinäkuussa oli tavallista vähemmän hellepäiviä.

Eniten hellepäiviä oli Utsjoen Kevolla, jossa hellettä mitattiin viitenä päivänä peräkkäin 10.–14.7.

Muualla maassa hellepäiviä oli 0–4. Lämpimimmät säät osuivat heinäkuun puoliväliin, mutta myös kuukauden kahtena viimeisenä päivänä lämpötila nousi parilla havaintoasemalla niukasti hellerajan yläpuolelle.

ILMASTOKATSAUS 7/2023 | 15
TILASTOISTA POIMITTUA

LÄMPÖTILOJA

JA SADEMÄÄRIÄ HEINÄKUUSSA

HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

UTSJOKI, KEVO SODANKYLÄ

Heinäkuussa 2023 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

SIIKAJOKI, RUUKKI
16 | ILMASTOKATSAUS 7/2023

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

ILMASTOKATSAUS 7/2023 | 17
LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ HEINÄKUUSSA
18 | ILMASTOKATSAUS 7/2023
KUUKAUSISUMMA PAIKKAKUNTA 2023 1991–2020 UTÖ 374,7 326 MAARIANHAMINA 328,8 TURKU 267,3 293 HELSINKI 296,5 308 JOKIOINEN 218,0 264 KOUVOLA 262,2 273 JYVÄSKYLÄ 220,4 261 KUOPIOKORSNÄS 304,1 OULU 218,1 ROVANIEMI 189,2 SODANKYLÄ - 251 UTSJOKI 167,3 209 HEINÄKUUN KUUKAUSITILASTO HAVAINTOASEMA KESKILÄMPÖTILA °C YLIN LÄMPÖTILA °C ALIN LÄMPÖTILA °C SADEMÄÄRÄ MM SUURIN VRKSADEMÄÄRÄ MM HELLEPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ KPL 2023 1991–2020 2023 PVM 2023 PVM 2023 1991–2020 2023 PVM 2023 1991–2020 PARAINEN UTÖ 17,1 17,3 21,8 1. 11,9 4. 34,3 48 17,0 31. 0 1 JOMALA JOMALABY 16,3 17,0 23,8 29. 8,5 10. 89,0 48 23,2 25. 0 4 KAARINA YLTÖINEN 16,5 17,5 26,2 12. 6,6 25. 54,6 71 13,0 3. 1 8 HELSINKI KAISANIEMI 16,9 18,1 23,7 13. 9,5 10. 94,3 57 24,6 8. 0 5 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 16,6 18,3 25,1 13. 5,6 10. 69,7 64 22,7 1. 1 9 JOKIOINEN ILMALA 16,1 17,0 25,2 12. 7,5 25. 135,2 74 59,6 1. 1 7 KOUVOLA ANJALA 17,0 17,9 26,5 15. 5,5 10. 89,1 66 20,4 2. 2 9 HEINOLA ASEMANTAUS 17,1 17,8 25,9 13. 8,9 10. 82,8 71 32,8 1. 4 9 TAMPERE HÄRMÄLÄ 16,3 17,3 25,2 16. 7,5 21. 135,8 74 38,6 1. 1 8 KANKAANPÄÄ NIINISALO 15,8 16,8 25,4 12. 7,6 21. 123,2 84 26,4 28. 1 7 JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA 15,9 16,7 25,1 14. 6,5 12. 164,8 79 97,3 28. 1 7 SAVONLINNA PUNKAHARJU 16,4 17,3 25,6 16. 7,0 11. 116,6 69 22,5 28. 1 7 SEINÄJOKI PELMAA 15,9 16,7 26,2 13. 7,2 25. 117,3 74 42,8 28. 3 7 KUOPIO MAANINKA 16,0 17,1 25,8 16. 7,9 10. 113,8 85 28,6 28. 2 6 LIEKSA LAMPELA 14,9 16,6 25,3 16. 3,6 11. 142,7 81 23,0 28. 1 6 SIIKAJOKI RUUKKI 15,4 16,2 26,3 12. 6,8 3. 75,4 77 34,1 28. 2 5 SUOMUSSALMI PESIÖ 14,0 15,4 24,3 16. 4,6 11. 115,8 86 19,2 28. 0 4 ROVANIEMI APUKKA 15,0 15,5 26,0 12. 0,1 3. 44,2 75 9,0 19. 2 4 SODANKYLÄ TÄHTELÄ 14,5 15,0 26,8 12. 2,5 2. 47,0 76 16,8 29. 3 4 INARI SAARISELKÄ 12,4 13,1 24,8 12. -1,5 3. 82,2 80 14,7 20. 0 2 ENONTEKIÖ KILPISJÄRVI 12,5 11,6 26,4 11. 1,1 3. 39,0 73 12,2 15. 1 1 UTSJOKI KEVO 13,4 13,4 29,2 11. 2,5 3. 60,9 73 16,3 29. 5 3
MAASALAMATIHEYS
KASVUKAUDEN SEURANTA Tehoisan lämpötilan summa ° Cvrk
AURINGONPAISTETUNNIT
HEINÄKUUN
31.7.

Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

0–1 m/s

tyyni 1–4 m/s

heikko 4–8 m/s

kohtalainen

8–14 m/s

navakka

14–21 m/s

kova

21– m/s

myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

HELSINKI, HARMAJA

HANKO, RUSSARÖ

PARAINEN, UTÖ

KÖKAR, BOGSKÄR

HAMMARLAND, MÄRKET

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

KRISTIINANKAUPUNKI

VALASSAARET

KALAJOKI, ULKOKALLA

KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla värillä.

ILMASTOKATSAUS 7/2023 | 19
HEINÄKUUN TUULITIEDOT
HAVAINTOASEMA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.
KOVATUULISET PÄIVÄT

Ennuste on tehty 21.8.2023, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

21.8.–27.8. 11.9.–17.9. 28.8.–3.9. 18.9.–24.9. 4.9.–10.9. 25.9.–1.10.
°C °C °C °C 20 | ILMASTOKATSAUS 7/2023
KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 34–39

July saw heavy rains and rather cool temperatures

The lack of hot periods and occasional rain showers characterized the weather in July. Eventually, the month was mostly slightly colder than usually and precipitation levels were clearly above the average in the eastern and central parts of Finland.

The mean temperature in July remained slightly below the long-term average from 1991–2020 in most of Finland. The cold anomaly was largest, approximately 1.5 °C, in eastern Finland where such a cold July occurs locally less often than once every five years. However, in the villages of Nuorgam and Kilpisjärvi in northern Lapland as well as on a couple of maritime stations on the Bothnian Sea coast the mean temperature was slightly above the average.

In the eastern and central parts of Finland the precipitation level varied mainly between 100–200 mm being clearly above the average. The highest level of precipitation, 210.1 mm, was measured in Pirttiperä, Multia in the region of Central Finland. Almost half of that, i.e., 103.3 mm, fell on a single day on 28 July when heavy downpour took place in the region, and it rained around the city of Jyväskylä on one day more than typically during the whole month. In eastern Finland heavy rainfall events distributed more evenly throughout July.

In Lapland and southwestern Finland, on the contrary, the precipitation level remained in many places below the long-term average. However, there were large local differences in the level of precipitation and also in these areas some places received noteworthy high levels of rainfall. The lowest level of rainfall in July, 24.3 mm, was measured in Fagerholm, Pargas.

The count of sunshine hours remained mostly below the long-term average. Also, the count of lightning strikes remained clearly below the average. Only slightly more than 15,000 cloud-to-ground flashes were measured in July, although thunderstorms were observed on most of the days.

Weather turned unsettled straight in the beginning of July. In Jokioinen, it rained 59.6 mm on 1 July. In the downtown of Tampere streets flooded after a heavy rain shower on the same day and a week later 8 July in Helsinki.

In Lapland, the night of the 3rd was cold and the lowest July temperature for 37 years in Finland, -2.9 °C, was measured in Tulppio, Savukoski.

The warmest, and also driest, period in July took place in the middle of the month when daytime temperatures climbed near or slightly above 25 °C around Finland. In Kevo, Utsjoki in northern Lapland, temperature rose even to 29.2 °C on the 11th, which was the highest temperature of the month.

The latter half of July was characterized by unsettled and rather cool weather. Especially in the north and east there were several cold and cloudy days between the 20th and 25th. On 28 July, a low pressure approached Finland from the southeast. The low still intensified over Finland and caused long-lasting heavy rains over wide areas.

+29.2

°C

Kevo, Utsjoki, 11.7.

-2.9

°C

Tulppio, Savukoski, 3.7.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: JULY 2023

• The global average temperature for July 2023 is confirmed to be the highest on record for any month.

• July 2023 was wetter than average over most of northern Europe and in a region from the Black Sea and Ukraine to northwestern Russia. Drier than average conditions were experienced across the Mediterranean basin, with Italy and southeastern Europe having the largest anomalies.

Source: Copernicus Climate Bulletin

ILMASTOKATSAUS 7/2023 | 21  FMI’S MONTHLY CLIMATE BULLETIN – SUMMARY OF JULY 2023
Ilmatieteen laitos ilmastokatsaus@fmi.fi www.ilmastokatsaus.fi