työjärjestö ETYJ – ovat edistäneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien toteutumista. EU:n syrjinnän vastainen lainsäädäntö ja perusoikeuskirja, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan neuvoston viimeaikaiset suositukset hlbti-ihmisoikeuksien edistämisestä ja ETYJin viharikosraportointi sekä monet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EY-tuomioistuimen ratkaisut ovat kaikki parhaimmillaan tehokkaita välineitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lisäksi EU on laajentumisprosessissa asettanut hakijamaille ehtoja muun muassa syrjintälainsäädännöstä ja hlbti-järjestöjen kohtelusta”, Salo kertoo. Järjestöt ovat kohdanneet vaikeuksia muun muassa toimi- ja tapahtumatilojen vuokraamisessa eräissä unionin jäsenmaissa. Liettuassa ”homoseksuaalisuutta edistävän” materiaalin levittäminen on kielletty. Salon mukaan ihmisoikeuksien
etenemistä Euroopassa vaikeuttavat homo- ja transfobia, väärät käsitykset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ja pelko siitä, että yhdenvertaisuus aiheuttaa kustannuksia. EU:n perusoikeuskirjan tasaarvoa käsittelevän luvun 21 artiklassa kielletään sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Perusoikeuskirja on laillisesti sitova. Laki tässä tapauksessa edeltää asennemuutosta, sillä Eurobarometri-tutkimuksessa ilmenee, että homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan vaihtelevasti asiayhteydestä riippuen. Asennetutkimuksen mukaan suopeimmin suhtaudutaan homoseksuaaliin naapurina, mutta eniten ennakkoluuloja herättää ajatus samansukupuolisten parien oikeudesta adoptoida lapsia. Rakenteiden kautta vaikuttaminen on tärkeää, mutta käytännössä syrjinnän vastainen lainsäädäntö ei riitä estämään
eriarvoisuutta sellaisenaan. Asenneympäristön muuttaminen vaatii aktiivista tiedon lisäämistä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. ”Eurooppalaisiin instituutioihin vaikuttamisessa on tärkeää yhdistää asiantunteva Euroopan tason lobbaus aktiiviseen kansallisen tason vaikuttamiseen. Tässä tarvitaan yhteistyötä kansalaisyhteiskunnassa”, Salo kommentoi. Perusoikeusviraston uusimman täydentävän selvityksen mukaan edistystä esimerkiksi kokoontumisvapauden suhteen on jo tapahtunut Bulgariassa, Puolassa ja Romaniassa. Hiljattain saavutettiin myös läpimurto: turvapaikkadirektiiviä uudistettaessa EU:n lainsäädäntöön saatiin ensimmäistä kertaa maininta sukupuoli-identiteetistä. ”Ihmisoikeuksissa on katsottava valtion rajoja pidemmälle ja oltava solidaarinen”, Salo sanoo. Noora Karumaa
Asenneympäristön muuttaminen vaatii aktiivista tiedon lisäämistä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista.
KUVA HENRI KONTIO