__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

HÄTÄTILA Eurooppanuorten ilmastopamfletti hätätila

Eurooppanuoret

– eurooppanuorten ilmastopamfletti

| 1


hätätila

– eurooppanuorten ilmastopamfletti

© eurooppanuoret 2020 paino: picaset oy

paperi: nautilus 250g

/ 120g

nautilus on 100 % kierrätyskuidusta valmistettu paperi, joka on fsc® recycled

-sertifioitu ja sille on myönnetty eu-ympäristömerkin käyttöoikeus. taitto & kuvitus: .noora huppunen, suunnittelutoimisto hood


Eurooppanuoret

HÄTÄTILA

– eurooppanuorten ilmastopamfletti

ilmastokriisi uhkaa etenkin nuoria������������������������������5 Tuomas Karvonen, Iiris Asunmaa hyvinvoiva itämeri on koko unionin intressi���������������8 Kati Systä kun kriisi väistyy, vanhaan ei ole paluuta – uusi eurooppa rakennetaan ekologisesti�������������� Samuel Tammekann

12

miksi nuorten äänen tulee kuulua ilmastokeskustelussa?��������������������������������� Kaisa Matikainen

15

tekstiiliteollisuuden päästöjä vähennettävä���������� Risto Rajala maatalouden oltava osa ilmastonmuutoksen ehkäisyä������������������������������������ Lauri Ikola

1,5 asteen maailma on kaukana,

jos emme uudista päästökauppaa������������������������������ Olli-Pekka Paasivirta

18 22 25

Eurooppanuorten ilmastopamfletti on julkaistu ulkoministeriön Eurooppatiedotus -tuella.


KUVITUS

4 | hätätila

– eurooppanuorten ilmastopamfletti


esipuhe:

ILMASTOKRIISI UHKAA ETENKIN NUORIA

Tuomas Karvonen Ilmastopamfletin päätoimittaja, Eurooppanuorten varapuheenjohtaja

Iiris Asunmaa Eurooppanuorten puheenjohtaja

hätätila

Vaikka maailma kamppailee globaalin koronapandemian keskellä, ilmastonmuutos ei ole kadonnut mihinkään. Ilmastonmuutoksen hillintä on yhä tärkein ihmiskunnan tulevaisuutta määrittävä kysymys ja se jättää jälkensä sekä kaupunkeihin että maaseutuihin. Kaupungeissa kärsitään muun muassa ilmansaasteista, ja maaseudulla puolestaan esimerkiksi veden saatavuus ja elintarviketurva heikkenevät kuivuuden ja tulvien seurauksena. Ilmastokriisin negatiiviset seuraukset jakautuvat maantieteellisesti epätasaisesti, ja eniten sen vaikutuksista joutuvat kärsimään ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa esimerkiksi köyhyyden vuoksi. Erityisesti nuoret kokevat suurta ahdistusta ja turvattomuutta ilmastonmuutoksen takia. Ilmastonmuutoksen kaikkein vakavimmat seuraukset konkretisoituvat vasta tulevaisuudessa, ja siksi ilmastokriisi uhkaa ennen kaikkea nuoria, jotka muodostavat noin kolmanneksen koko EU:n väestöstä. Nuorten ilmastoaktivismi on konkreettinen seuraus ahdistuksesta  ja osoitus palavasta halusta

– eurooppanuorten ilmastopamfletti

| 5

»


vaikuttaa ilmastopolitiikkaan. Ilmastokriisiä ei kuitenkaan ratkaista yksin Arkadianmäellä. Sitä ei ratkaista myöskään pelkästään Brysselissä, mutta Euroopan unioni on Suomen merkittävin väylä vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen torjunnasta tuli vuonna 2009 Lissabonin sopimuksen seurauksena unionin erityistavoite. EU:n ympäristölainsäädäntöä on kehitetty jo 1970-luvulta lähtien, ja esimerkiksi vuonna 1993 Maastrichtin sopimuksella ympäristöasioista muodostui EU:n virallinen politiikanala. Amsterdamin sopimuksen seurauksena vuonna 1999 vahvistui velvoite ottaa ympäristönsuojelu huomioon kaikilla EU:n politiikan lohkoilla. EU tuottaa globaalisti kolmanneksi eniten kasvihuonekaasupäästöjä, joten unionin ilmastoteoilla on maapallon tulevaisuuden kannalta aidosti suuri merkitys. EU on maailman suurin sisämarkkina-alue ja 80 eri valtion suurin kauppakumppani. Jäsenmailla on yhdessä huomattava taloudellinen mahdollisuus ja valta toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi sekä suuri moraalinen velvollisuus kantaa vastuuta. EU:n mahdollisuus toimia globaalina suunnannäyttäjänä ilmastonmuutoksen torjunnassa riippuu ennen kaikkea siitä, pystyvätkö jäsenmaat itse sitoutumaan tarpeeksi vaikuttaviin toimenpiteisiin, jotka näyttävät esimerkkiä myös muille kansainvälisen politiikan toimijoille. Pelkät päätökset eivät itsessään riitä. Unionissa tehtyjen ilmastotoimien tehokkuus seuraa olennaisesti siitä, miten ne toimeenpannaan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Valitettavasti ympäristölainsäädännön puutteellinen soveltaminen ja valvonta ovat edelleen huomattava ongelma

6 | hätätila

unionissa. Siksi EU:n ympäristölainsäädännön ja ilmastopoliittisten päätösten täytäntöönpanon seurantaa on kehitettävä. Lisäksi EU:lla on oltava tuntuvat ja riittävät keinot sanktioida jäsenvaltioita, jotka lipsuvat yhteisistä ilmastotavoitteista. Käytännössä sanktiot voisivat tarkoittaa esimerkiksi erilaisten rahallisten tukien eväämistä. Tämä pamfletti on kirjoitettu, koska kunnianhimoiset ja oikein mitoitetut ilmastotoimet ovat edellytys nuorten tulevaisuudelle. Pamfletissa Eurooppanuorten omat aktiivit pohtivat, miten EU:n ilmastopolitiikkaa tulisi konkreettisesti kehittää. Kirjoituksissa tarkastellaan EU:n Itämeri-strategiaa, ekologista jälleenrakennusta, nuorten ilmastoaktivismia, tekstiiliteollisuutta, unionin maatalouspolitiikkaa ja päästökauppaa. Antoisia lukuhetkiä!

– eurooppanuorten ilmastopamfletti


Kuva | European Parliament: Greta Thunberg at the Parliament. www.flickr.com/photos/european_parliament CC BY 2.0


Hyvinvoiva Itämeri on koko unionin intressi

Kati Systä Eurooppanuorten liittohallituksen jäsen

Itämeri on tullut meille tutuksi lähimerenä, jonka kauniissa saaristossa voi retkeillä. Se on monelle tuttu myös reittinä Tallinnaan, Tukholmaan ja muualle Eurooppaan. Meremme ei kuitenkaan voi hyvin. Vuosittain kasvavat levälautat ja hapettomat alueet tuhoavat meren biodiversiteettiä, ja muun muassa maataloudesta mereen vuotavat ravintoaineet ja ilmastonmuutos kiihdyttävät entisestään tilan huononemista. Lisäksi ympäristömyrkyt ovat ongelma Itämerellä, ja esimerkiksi Ruotsin elintarvikevirasto on kehottanut

8 | hätätila

välttämään useamman eri Itämeren kalan syömistä useammin kuin 2-3 vuodessa. Joku saattaisi kysyä, miksi juuri EU-tasolla kannattaa tehdä Itämeren suojeluun liittyvää politiikkaa eikä esimerkiksi vain suoraan Itämeren maiden välillä. Meren hyväksi toimii alueen valtioiden perustama Itämeren suojelukomissio. Suomessa ja monessa muussa Itämeren maassa työ meren suojelemiseksi on aloitettu jo ennen EU-jäsenyyttä. Silti juuri EU-tason yhteistyö on tarpeen, sillä saasteet eivät kunnioita valtioiden rajoja, ja niiden vaikutukset ulottuvat Itämeren alueen ulkopuolelle. Vahinkojen siivoamisen lasku lankeaa useammalle valtiolle riippumatta siitä, johtuvatko päästöt esimerkiksi maataloudesta, kunnan jätteen käsittelystä tai merenkulun päästöistä. Yhdessä tekemällä ja aktiivisesti vahinkoja torjumalla voi kalliin laskun riskiä pienentää. EU-yhteistyö luo mahdollisuuksia rannikkoseutujen elinkeinoelämän kehitykselle ja uusille innovaatioille, jotka tähtäävät meren tilan parantamiseen. EU-rahoituksella on merkittävä rooli meremme kehityksessä ja suojelussa muun muassa Itämeri-strategian kautta.

– eurooppanuorten ilmastopamfletti


Itämerestä tuli EU:n sisämeri Baltian Lisäksi valmiit yhteistyön rakenteet, hallinnon maiden liityttyä 2004 unionin jäseniksi. tuki ja EU:n resurssit tehostavat työtä meren ja EU:n Itämeri-strategia on EU:n ensimmäialueen hyväksi. nen alueellinen strategia, joka hyväksyttiin Suojelutyöllä on merkitystä myös alueen vuonna 2009. Strategian avulla pyritään ja koko unionin taloudelle. Unionin pohjoiskehittämään unionin lainsäädäntöä, ohjelten jäsenmaiden talous on mitä suurimmassa mia ja rahoitusta siten, että ne tukevat määrin riippuvainen Itämerestä. Maiden talouparemmin Itämeren alueen kehitystä. Stratedet ovat hyvin riippuvaisia viennistä, josta gian fokus on pitkälti ilmastokysymyksissä, suuri osa tapahtuu juuri laivoilla Itämeren ympäristönsuojelussa ja kestävän sinisen kautta. Suomen osalta on arvioitu tavaravientalouden kehittämisessä Itämeren alueella. nistä noin 80 % ja 90 % tavaran tuonnista Nyt strategiaa ollaan jälleen tarkastelemassa kulkevan Itämeren kautta. Rahtilaivat kulkeja odotettavissa on, että myös sen poliittivat tällä hetkellä raskailla polttoaineilla, sia painopistealueita arvioidaan uudelleen. joista aiheutuu huomattava määrä pääsStrategian kolme töjä. Kansainvälinen päätavoitetta ovat merenkulun järjestö meren pelastaminen, IMO on myös asetON MEISTÄ JOKAISEN VASTUU, alueen yhdistämitanut tavoitteekseen ETTEIVÄT TULEVAT SUKUPOLVET nen ja hyvinvoinnin vähentää merenkuTUTUSTU MYRKYLLISEEN MEREEN. lisääminen. Ilmaslun päästöt puoleen tokysymykset ovat vuoteen 2050 kaikissa päätavoitmennessä. Eurooteissa läpileikkaava teema. pan unioni on asettanut tavoitteekseen olla EU:n tason politiikalla on siis todella hiilineutraali 2050. Tämän tavoitteen saavutmerkitystä meren tilan parantamisen tamiseksi komissio on esittänyt välitavoitteeksi kannalta. Itämerta ympäröivät myös Venäjä laskea vuoteen 2030 mennessä kasvihuoja Norja, jotka ovat strategiassa mukana nekaasupäästöjään 50-55 % vuoden 1990 yhteistyömaina. Näiden lisäksi yhteistyömaita tasosta. Innovaatioille ja uudelle tekniikalle on ovat Islanti ja Valko-Venäjä. Itämeri-stratesiis suuri tarve. gian luominen lähti alun perin suomalaisten EU:n intressi on, että myös sen pohjoisten europarlamentaarikkojen aloitteesta. Sittemjäsenmaiden talous ja vienti sujuu. Tämä tulisi min vastaavia strategioita on luotu myös kuitenkin tehdä siten, että luontoa ei tuhota muille EU:n alueille. eikä elämää Itämerellä vaaranneta. Tähän Hyvinvoiva Itämeri on koko unionin haasteeseen pyritään vastaamaan esimerkiksi intressi. Euroopan unionin tuella tehdyn poliItämeri-strategian kestävämmän laivaliikentiikan onnistumiset ja syntyneet innovaatiot teen ja satamakäytäntöjen painopistealueella. on helpompi monistaa suoraan käyttöön Samalla kun esimerkiksi polttoaineiden rikkimyös muualla unionin alueella. Tämä tehospitoisuuksille on asetettu rajoituksia, on EU:n taa samankaltaisten haasteiden ratkaisua. kautta  rahoitettu erilaisia uusia ratkaisuihin

hätätila

– eurooppanuorten ilmastopamfletti

| 9

»


KUVITUS

10 | hätätila

– eurooppanuorten ilmastopamfletti


tähtääviä hankkeita. Tällaisissa hankkeissa on tutkittu muun muassa vedyn käyttöä laivojen polttoaineena ja meriliikenteen päästöjen vähentämistä hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja. Myös luonto ja ympäristönsuojelu ovat olleet kuumia kysymyksiä Itämerellä jo pitkään. Vastikään esiteltiin myös esitys EU:n uudeksi biodiversiteettistrategiaksi, jonka päätavoitteet ovat vuoteen 2030 mennessä pysäyttää luonnonmonimuotoisuuden köyhtyminen sekä pyrkiä säilyttämään ja ennallistamaan ekosysteemejä. Strategiassa esitetty tavoite 30 % merialueista suojelemiseksi on myös merkittävä Itämerelle. Nyt onkin tärkeä hetki tarkastella Itämeren suojelun seuraavaa kymmentä vuotta. Itämeristrategian luomisesta on kulunut kymmenen vuotta, ja sen seuraava vuosikymmen on tärkeä niin alueellisesti kuin koko unionin tavoitteiden kannalta. Haasteita riittääkin ratkaistaviksi. Tällä hetkellä Itämeren alueella on useampia suuria päästölähteitä eli niin sanottuja hotspoteja, jotka johtuvat muun muassa maataloudesta, teollisuudesta, alueen kunnan toiminnasta tai muusta toiminnasta alueella. Suomen ainoa hotspot on tällä hetkellä Saaristomeren alue, jossa maanviljelystä valuu mereen huomattavia määriä ravinteita. Suomen valtio sitoutui vuonna 2010 saavuttamaan hyvän tilan Saaristomerellä vuoteen 2020 mennessä, mutta kuluneen vuosikymmenen aikana tila on jopa hieman heikentynyt. Viime talvena fosforikuorma oli poikkeuksellisen suuri. Vastikään julkaistussa selvityksessä toimenpiteiksi tilan parantamiseksi esitetään ravinnevalumien vähentämistä, ravinteiden ja biomassan eli eloperäisen aineksen talteen ottoa sekä kalastuksen lisäämistä. Moni teol-

hätätila

lisuuden hotspoteista erityisesti eteläisellä Itämerellä liittyy kemianteollisuuteen, paperin ja sellun tuotantoon sekä tuotantolaitoksiin, joissa käsitellään metalleja tai raskasmetalleja. Toimille on siis suuri tarve, jotta toiminta rannikoilla ja kauempana rannikolta ei estäisi meren tilan parantamista. Uusia innovaatioita tarvitaan, jotta toiminta alueella voi jatkua ja alue pysyy elinvoimaisena. EU-tason toimet ja rahoitus ovat tarpeen siirtymässä merta kuormittamattomiin toimintatapoihin. Unionilla on siis todellinen näytön paikka tulevan 2021-2027 rahoituskauden aikana. Tuleva rahoituskausi ratkaisee, mikäli vuodelle 2030 asetetut tavoitteet saavutetaan ja Itämeren pelastamisessa onnistutaan. Myös Itämeren alueen valtioilla on vastuu varmistaa, että tuleva politiikka takaa tulevaisuuden niiden taloudelle, kansalaisille ja luonnolle elintärkeän meren tulevaisuuden. Tämä merkitsee riittävien resurssien varmistamista EU:lle. On meistä jokaisen vastuu, etteivät tulevat sukupolvet tutustu myrkylliseen mereen.

ASKELEITA SEURAAVALLE VUOSIKYMMENELLE VOISI OLLA • Ratkaista päästöjen hotspotit ja ehkäistä ravinnevalumia • Suojella osia merialueesta EU:n tavoitteen mukaisesti • Tukea ja rahoittaa kestävän meriliikennettä ja sinistä taloutta kehittäviä hankkeita

– eurooppanuorten ilmastopamfletti

| 11


Kun kriisi väistyy, vanhaan ei ole paluuta – uusi Eurooppa rakennetaan ekologisesti

Samuel Tammekann Eurooppanuorten jäsen

Keväällä maailma pysähtyi. Samalla kun talous kärsi kovimman iskun sitten 30-luvun suuren laman, pandemian aiheuttama seisahdus näkyi myös ilmansaasteissa ja kasvihuonepäästöissä. ”Nature is healing” -meemit olivat internetin ensireaktio yhtäkkiseen pakokaasujen katoamiseen kaupunkikuvasta ja lentokoneiden jäämiseen maan kamaralle. Vaikkeivät delfiinit todellisuudessa palanneetkaan Venetsian kanaaleihin, ilmiö näytti, kuinka sidoksissa kasvihuonepäästöt edelleen ovat nykyisenlaisen

12 | hätätila

fossiilitalouden käänteisiin. Kun tämä kriisi on selätetty ja talouden koneisto pyörähtää uudelleen kunnolla käyntiin, meillä on vaarana huomata liian myöhään, että ilmastonmuutos on edelleen täällä ja 2030 vuosi vuodelta lähempänä. Vanhoille raiteille palaaminen on helppoa, uusien rakentaminen on paljon vaikeampaa. Valitettavasti myös kannustimet usein ohjaavat väärään suuntaan, esimerkiksi finanssikriisin aikana saimme huomata päästöoikeuden hinnan jumittuneen pohjamutiin vuosiksi eteenpäin. Tekniseltä kannalta se on järkevää, sillä halpaa hiiltä ja öljyä polttamalla talous nousee kuopasta nopeammin, mutta ilmastolle se on tuhoisaa. Toimivalla hiilen hinnoittelulla ja tarvittaessa päästöoikeuksia mitätöimällä on varmistettava, ettei elvyttäminen tapahdu ainakaan uusia savupiippuja nostamalla. Suuri talousromahdus on omiaan aiheuttamaan markkinoille niin kutsuttua luovaa tuhoa. Sopeutuvimmat ja tehokkaimmat yritykset selviävät, toiset taas kaatuvat. Koronakriisi ei kuitenkaan ole noudattanut perinteisiä sääntöjä, ja muun muassa normaalioloissa

– eurooppanuorten ilmastopamfletti


JOS MEILLÄ EI MAAILMAN VAURAIMPANA MAANOSANA OLE VARAA KESTÄVÄÄN SIIRTYMÄÄN, KELLÄ SITTEN ON?

menestyksekkäät ravintolat kokivat täydellisen pysähdyksen ihmisten vetäytyessä eristyksiin. Tämä talouden häiriötila on saanut aikaan ehkä kaikkien aikojen suurimman pelastusprojektin, joihin kuuluu myös esitetty 750 miljardin euron Next Generation EU -elvytyspaketti. Paketin sitoutuminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan on lupaavaa, mutta ekologiseen siirtymään varatut alle 10 % budjetista jättävät toivomisen varaa. Lisäksi paketti muun muassa jättää pois myös investoinnit ydinenergiaan, jonka mukanaolo puhtaan energiantuotannon paletissa on välttämätöntä. Kun hiilineutraaliuuteen pääseminen vaatii yhteiskunnan laajamittaista sähköistämistä luotijunista terästeollisuuteen, nyt jos koskaan kannattaisi kaivaa vanha Atoms for Peace -hanke takaisin historian hämäristä. Ettemme käyttäisi valtavia velkarahoja menneen maailman uudelleenrakentamiseen, kaikista olennaisinta on tunnistaa ne alat, joiden säilyttäminen on etu, ja ne, joista meidän on aika päästää irti. Tällaisella luovalla tuholla on kuitenkin myös kääntöpuolensa, jokainen yritys on myös aina jonkun työpaikka ja jonkun elämäntyö, eivätkä kaikki voi hetkessä siirtyä hiiliviljelijöiksi, pienreaktoriteknikoiksi tai digitaalisten palvelujen tuottajiksi ilman koulutusta tai pääomaa. Katkeroitumiseen ja sen aiheuttamiin vastareaktioihin

hätätila

meillä ei ole varaa, kun joudumme yhdessä luovimaan ehkä taloushistorian suurimman rakennemuutoksen läpi. Siksi kestävä uudelleenrakennus vaatii myös sosiaalisen puolensa laajojen alueiden menettäessä tärkeimpiä elinkeinojaan. Myös menneisyyden alojen edustajilla on oltava tulevaisuus. Päästöjen kääntyminen kriisin vuoksi hetkelliseen laskuun tai pandemiasta elpyminen eivät ole syitä lykätä ilmastotoimia – päinvastoin. Ellemme käänny hiilinegatiivisiksi, ilmasto jatkaa edelleen lämpenemistään. Jos meillä ei maailman vauraimpana maanosana ole varaa kestävään siirtymään, kellä sitten on? Koronanjälkeinen Eurooppa on rakennettava uudelleen ekologisesti, sillä muuta vaihtoehtoa meillä ei ole. Aika käy vähiin.

ASKELEITA SEURAAVALLE VUOSIKYMMENELLE VOISI OLLA • Kasvatetaan ekologisen uudelleenrakennuksen osuutta Next Generation EU -elvytyspaketissa mm. kohdentamalla elinkeinoelämän tukia laajemmin päästövähennystavoitteiden mukaan • Varmistetaan, että puhtaan energian rahoitus on teknologianeutraalia yhteiskunnan sähköistämisen mahdollistamiseksi tarvittavassa laajuudessa • Ylläpidetään päästöoikeuksien hintaa mm. mitätöimällä ylimääräisiä päästöoikeuksia ja kiristämällä vuosileikkuria

– eurooppanuorten ilmastopamfletti

| 13


Kuva | Goran Horvat, Pixabay


Miksi nuorten äänen tulee kuulua ilmastokeskustelussa?

Kaisa Matikainen Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten hallituksen jäsen

Nuoret ilmastovaikuttajat ovat nousseet viime vuosina ympäristöliikkeen keskiöön. Fridays for Future -nimelläkin tunnetun ilmastolakkoliikkeen perustanut Greta Thunberg on onnistunut mobilisoimaan jo pitkään kytenyttä tyytymättömyyttä tehottomaan ilmastopolitiikkaan. Uusi kiireellisyyden tunne on tarttunut erityisesti nuoriin, jotka kokevat selvästi vanhempiaan enemmän ilmastoahdistusta. Samalla ympäristöliike on täydentynyt myös lukuisilla muilla nuorilla aktivisteilla ympäri maailmaa. Nuorten viesti on yksinkertainen: ilmastotekoja nyt.

hätätila

Nuorten ilmastojohtajuus ei ole jäänyt EU:ssa vailla huomiota. Kestävän, vihreän Euroopan rakentaminen on yksi EU:n nuorisostrategian yhdestätoista tavoitteesta. Sen painopisteenä on luoda yhteiskunta, jossa nuoret ovat tiedostavia ja aktiivisia ilmastotoimijoita, joiden ääni kuuluu myös päätöksenteossa. Lisäksi komissio on julkaissut oman aloitteensa nuorten ilmastotoiminnasta (Youth for Climate Action Initiative), jonka tavoitteena on kannustaa nuoria esimerkiksi rajat ylittävään yhteistyöhön Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös parlamentti on kuullut Thunbergia nuorten edustajana esimerkiksi Green Deal -sopimusta koskevissa keskusteluissa. Aloitteista huolimatta nuorten ilmastotoiminta ei ole kuitenkaan vailla haasteita. Konkreettisten vaikuttamiskanavien ja -työkalujen määrä on jäänyt toistaiseksi vähäiseksi. Nuoret ovat aliedustettuina EU:n päätöksentekoelimissä, sillä esimerkiksi nuorten meppien määrä on vähäinen. Samalla nuorten äänestysaktiivisuus eurovaaleissa on jäänyt keskimääräistä matalammaksi siitäkin huolimatta, että erityisesti juuri alle 25-vuotiaiden äänestysprosentti  nousi reilusti vuoden 2019

– eurooppanuorten ilmastopamfletti

| 15

»


vaaleissa. Myös kuuleminen ja osallistaminen osana päätöksentekoprosessia on jäänyt usein taka-alalle. Mutta miksi ylipäätänsä nuorten äänen tulee kuulua ilmastokeskustelussa? Ilmastonmuutoksen tuhoisimmat vaikutukset ovat vielä tulevaisuudessa. Kriisi uhkaakin siis erityisesti nuoria, jotka muodostavat tällä hetkellä jopa kolmanneksen EU-alueen väestömäärästä. Koska nyt tehtävät päätökset koskettavat juuri tulevia sukupolvia, on luontevaa, että ne heijastelevat myös nuorten tahtoa, toiveita ja huolia. Toisaalta nuorten ilmastoaktivismi antaa päättäjille signaaleja siitä, että uusi sukupolvi on valmis muutokseen. Poliitikot seuraavat tarkasti sitä, mitä kansa puhuu, sillä juuri kansan tuki määrittelee puolueiden kannatuk-

16 | hätätila

sen ja vallan määrän. Poliitikoilla on tapana pakoilla epäsuosittujen päätösten tekemistä, koska tämä voisi asettaa tuen vaakalaudalle. Samalla virheet, kuten riittämätön ilmastopolitiikka, pyritään lakaisemaan maton alle. Ilmastotoimijoiden tärkeimpiin tehtäviin kuuluukin peräänkuuluttaa rohkeaa politiikkaa ja -tekoja sekä pitää päättäjiä vastuuvelvollisena, mikäli nämä teot jäävät toteuttamatta. Vaikka moni taho on jo kiirehtinyt asettelemaan nuorten harteille jopa maailmanpelastajan viittaa, on kuitenkin tärkeä muistaa, että nuoret eivät voi pysäyttää ilmastonmuutosta yksin. Mikään aktivismin, osallisuuden tai kuulemisen muoto ei riitä, mikäli nuoret jäävät taistelussaan vailla tukea. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii nopeita, vaikuttavia toimia. Nuorten ahdistus uhkaakin muuttua pakokauhuksi, kun valtiot

– eurooppanuorten ilmastopamfletti


VAIKUTTAMISEEN IKKUNA ON AUKI ENÄÄ PIENEN HETKEN, JOTEN TARVITSEMME JUURI NYT KAIKKIA MAHDOLLISIA TEKOJA KAIKILLA YHTEISKUNNAN TASOILLA.

ympäri maailmaa jäävät lupauksistaan huolimatta jälkeen sekä ilmastoteoissaan että -tavoitteissaan. Tilanne on toisin sanoen hälyttävä. Mikäli konkreettisia toimia ei aloiteta nyt, ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat olemaan tuhoisia ja peruuttamattomia. Ilmastonmuutoksen kanssa ei voi neuvotella, sopia aikalisästä tai tehdä vaihtokauppaa. Ilmastotekojen toteutuksesta väittelemisen sijaan keskustelun tulisikin lähteä ennen kaikkea siitä, että toimia tarvitaan välittömästi. Vaikuttamiseen ikkuna on auki enää pienen hetken, joten tarvitsemme juuri nyt kaikkia mahdollisia tekoja kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Toimiin tulee tarttua niin jäsenmaissa kuin EU-tasolla, niin omassa arjessamme kuin globaaleissa toimielimissä.

hätätila

TÄMÄN POHJALTA SEURAAVAT ASKELEET VOISIVATKIN OLLA: • Green Dealin tulee sitoa jäsenmaita nopeisiin, vaikuttaviin ilmastotoimiin. Vuosi 2050 tulee pitää ehdottomana deadlinena hiilineutraalille Euroopalle. • EU:n päätöksentekoelinten tulee sitoutua tarjoamaan nuorille aitoja vaikuttamisen mahdollisuuksia. • EU:n tulee pitää ympäristö päätöksenteon keskiössä myös Green Dealin jälkeen. Kestävyys ja vihreän liiketoiminnan tukeminen tulee huomioida esimerkiksi koronapaketissa ja muissa talouden elvytystoimissa.

– eurooppanuorten ilmastopamfletti

| 17


Tekstiiliteollisuuden päästöjä vähennettävä

Risto Rajala Eurooppanuorten liittohallituksen jäsen

Globaali tekstiiliteollisuus on yksi aikamme suurimmista ympäristöongelmien aiheuttajista. Sen on arvioitu tuottavan jopa 10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Vaatteet ja muut tekstiiliteollisuuden tuotteet aiheuttavat ympäristöongelmia koko elinkaarensa ajan. Raaka-aineiden, varsinkin puuvillan, tuotanto kuluttaa valtavasti vettä ja viljelyspinta-alaa, minkä lisäksi tuotteiden valmistus ja kuljetus tuottavat runsaasti päästöjä. Alan ongelmien ytimessä on kuitenkin

18 | hätätila

kertakäyttöinen, resursseja tuhlaava liiketoimintamalli. Tästä paras esimerkki on niin kutsuttu ”pikamuoti”, jonka myymiseen useimmat vaatekaupat keskittyvät. Pikamuodissa mallistot kiertävät nopeasti ja uusia tuotteita pyritään jatkuvasti myymään suurille kuluttajaryhmille. Vaatteita ei siksi tehdä kestäviksi, vaan niitä pyritään tuottamaan mahdollisimman halvalla. Halpojen hintojen vuoksi vaatteiden katteet ovat pieniä, joten niitä on myytävä paljon ja jatkuvasti. Kauppojen mallistot vanhenevat nopeasti ja paljon vaatteita jää yli, minkä lisäksi kuluttajat käyttävät heikkolaatuisia vaatteita usein vain lyhyen aikaa. Kestämättömän liiketoimintamallin seurauksena syntyy valtavasti jätettä, eikä sen kierrätykselle ole olemassa riittäviä kannustimia. Ellen MacArthurin säätiön raportin mukaan jopa 73 % maailmassa valmistetuista vaatteista päätyy kaatopaikalle tai poltetuksi. Eräiden arvioiden mukaan globaalin tekstiiliteollisuuden tuotteista vain prosentti päätyy kierrätykseen. On selvää, ettei tekstiiliteollisuuden nykymuotoinen, luonnonvaroja tuhlaava ja

– eurooppanuorten ilmastopamfletti


ERÄIDEN ARVIOIDEN MUKAAN GLOBAALIN TEKSTIILITEOLLISUUDEN TUOTTEISTA VAIN PROSENTTI PÄÄTYY KIERRÄTYKSEEN.

valtavasti päästöjä tuottava toiminta sovi yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Alan liiketoimintaan ja kannustimiin tarvitaankin suuria muutoksia. Kiertotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia alan ympäristöystävällisyyden parantamiseen ja kokonaan uudenlaisen liiketoiminnan kehittämiseen. Kiertotalous ei ole ainoastaan jätteiden kierrätystä, vaan siihen kuuluvat keskeisesti esimerkiksi materiaalin tehokas hyödyntäminen tuotesuunnittelussa, tuotteen elinkaaren pidentämiseen tähtäävät palvelut ja niiden uudelleenkäytön ohjaaminen. Tekstiiliteollisuuden päästöjen vähentäminen ja kiertotalouden edistäminen ovat nousseet vahvasti myös Euroopan unionin agendalle. EU:lla on erinomaiset edellytykset jopa toimialojen liiketoiminnan perusteiden uudistamiseen, sillä sen sisämarkkinat muodostavat maailman suurimman markkina-alueen, ja se kykenee siksi asettamaan sääntöjä, joita noudatetaan myös muualla maailmassa. Tämän lisäksi EU voisi merkittävänä tieteen rahoittajana suunnata enemmän tutkimusrahoitusta poistotekstiilin hyödyntämistä ja kiertotaloutta koskeviin tutkimushankkeisiin. Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa toimintaohjelman tukemaan kiertotalouden kasvua ja kilpailukykyä, johon kuuluu tekstii-

hätätila

listrategian laatiminen yhdessä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Strategian on tarkoitus valmistua vuonna 2021 ja sen tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti alan kestävyyttä ja ilmastoystävällisyyttä. Kunnianhimoinen strategia ja ennen kaikkea sen onnistunut toimeenpano ovat välttämättömiä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tekstiiliteollisuuden ympäristöongelmiin on herätty laajasti. Kuluttajien tietoisuus on lisääntynyt ja yritykset etsivät aktiivisesti keinoja toimintansa kestävyyden parantamiseen. EU:lla on kiertotalouden toimintaohjelman ja tekstiilistrategian myötä todellinen mahdollisuus ottaa askeleita kohti ilmastoystävällisempää taloutta. Niiden valmisteluun ja toimeenpanoon kannattaakin siksi kiinnittää erityisen suurta huomiota.

EUROOPAN UNIONIN TULISI • Valmistella yhdessä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa kunnianhimoinen ja kattava strategia tekstiiliteollisuuden ympäristöongelmien vähentämiseksi ja kiertotalouden kasvattamiseksi. • Lisätä tutkimusrahoitusta tekstiilien kiertotalouteen ja poistotekstiilien hyödyntämiseen liittyviin hankkeisiin.

– eurooppanuorten ilmastopamfletti

| 19


KUVITUS

20 | hätätila

– eurooppanuorten ilmastopamfletti


hätätila

– eurooppanuorten ilmastopamfletti

| 21


Maatalouden oltava osa ilmastonmuutoksen ehkäisyä

LIHANTUOTANNON OSUUS MAATALOUDEN GLOBAALEISTA PÄÄSTÖISTÄ ON KAIKKI VAIKUTUKSET HUOMIOIDEN NOIN 50 %. KANSALAISTEN NÄKÖKULMASTA LIHANKULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN ON TEHOKKAIMPIA TAPOJA Lauri Ikola Eurooppanuorten varapuheenjohtaja

Maataloudesta ja ruuasta keskusteleminen on usein todella haastavaa. Isolta osin, koska ruuantuotantoon liitetään paljon merkityksiä ja tunteita. Huoltovarmuuden vuoksi puhumme ruuasta hyvin hallinnollisesti osana kansallista turvallisuutta. Toisaalta ruoka on hyvin henkilökohtainen asia. Yleensä ajatellaan, että kukaan muu ei saisi päättää mitä omalta lautaselta löytyy. Samaan aikaan kuitenkin yhteiskunta huomaamattamme ohjaa kulutustamme. Viralliset tahot antavat suosituksia ruokavaliolle, ja meille tarjotaan tietynlaista

22 | hätätila

VAIKUTTAA OMAAN HIILIJALANJÄLKEEN.

ruokaa julkisten tahojen toimesta. Toisaalta globaalit trendit ja erilaiset muotivillitykset ohjaavat myös meitä syömään tietynlaista ravintoa. Ilmaston näkökulmasta kyseessä ei ole kuitenkaan mikään pieni kysymys, vaan teema, johon on pakko pureutua entistä laajemmin tulevaisuudessa. Globaali maatalous on kolmanneksi suurin päästöjen aiheuttaja maailmassa. Our World in Data:n arvion mukaan maatalous aiheuttaa noin 26 % globaaleista kasvihuonekaasupääs-

– eurooppanuorten ilmastopamfletti


Kuva | Jai79, Pixabay


töistä. Arviossa huomioidaan kattavasti niin maankäytön, maanviljelyksen, lihan -ja kalantuotannon, kuin toimitusketjunkin aiheuttamat päästöt. Luku on ilmastonmuutoksen ehkäisyn kannalta merkittävä, varsinkin kun väestönkasvu tulee lisäämään päästöjä olettaen, että nykyisen kaltainen kulutus jatkuu ja yleistyy maailmalla. Täten on selvää, että meidän täytyy etsiä ratkaisuja maatalouden päästöjen vähentämiseksi. Ratkaisuja on useita, mutta yksi on erityisen kannattava. Lihantuotannon osuus maatalouden globaaleista päästöistä on kaikki vaikutukset huomioiden noin 50 %. Kansalaisten näkökulmasta lihankulutuksen vähentäminen on tehokkaimpia tapoja vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen. Lihantuotannon haitallisuus onkin noussut viime aikoina laajemmin keskusteluun, ja nähtävissä on myös muutoksia kulutustottumuksissa. Vastuuta ei tule kuitenkaan kaataa ihmisten harteille, vaan toimia tulee tehdä valtioiden toimesta. Komission arvion mukaan Euroopan unionin alueella olevan viljelymaan tuotoista lähes kaksi kolmasosaa käytetään eläinten ravinnoksi. Eurostatin tilastojen mukaan noin 55 % EU:n maatiloista tuottaa karjaa. Täten myös merkittävä osa yleisen maatalouspolitiikan (CAP) mukaisesta rahoituksesta päätyy lihantuotannon tueksi, joko suorana tukena tai välillisesti. Uudessa budjetissa vuosille 2021-2027 on tarkoitus huomioida Euroopan vihreän kehityksen ohjelma myös maatalouden osalta. Ohjelma sisältää paljon hyviä painotuksia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi kehittämällä teknologiaa, panostamalla peltomaan nieluihin ja biodiversiteettiin.

24 | hätätila

Panostuksia on suunnattu myös maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen esimerkiksi kohdistamalla tukia nuorille maanviljelijöille. Tavoitteet ovat hyviä, mutta niiden rinnalle tulisi ottaa myös lihantuotannon vähentäminen. Maatalouspolitiikan rahoitusta tulisi muuttaa siten, että tuki poistettaisiin siirtymäajalla lihan tehotuotannosta. Vapautuvat tukirahat tulisi sijoittaa tukemaan maatalouden painopisteen muutosta. Tukien tulisi keskittyä ekologisempaan ruuantuotantoon eli esimerkiksi kasviproteiinien tuottamiseen. Lihantuotannon osalta tulisi suosia luomutuotantoa ja luonnonlaiduntamista, joka on eduksi biodiversiteetin kannalta. Samalla parannetaan eläinten oikeuksia.

TILANTEEN PARANTAMISEKSI EUROOPAN UNIONIN TULISI NYT • Siirtää maataloustukien painopiste ekologisempaan kasvispohjaiseen ruuantuotantoon. • Lakkauttaa ilmaston kannalta erityisen haitallisen eläinperäisen tehotuotannon tukeminen. Jäljelle jäävässä lihantuotannossa tulisi painottaa luonnonlaitumia ja luomutuotantoa. • Laatia siirtymäaika ja tukijärjestelmä, jonka turvin tuotannon rakennetta voidaan muuttaa tavalla, joka on oikeudenmukainen viljelijöille.

– eurooppanuorten ilmastopamfletti


1,5 asteen maailma on kaukana, jos emme uudista päästökauppaa YRITYKSET VOIVAT SIIS VALITA, OSTAVATKO HE PÄÄSTÖOIKEUDET, INVESTOIVAT PUHTAAMPAAN TEKNOLOGIAAN VAI JÄTTÄVÄT SAASTUTTAMATTA. PÄÄSTÖT SIIS VÄHENEVÄT SIELLÄ MISSÄ NIIDEN VÄHENTÄMINEN ON EDULLISINTA. Olli-Pekka Paasivirta Eurooppanuorten jäsen

Ilmastonmuutos on klassinen esimerkki markkinahäiriöstä. Markkinahäiriö johtuu tässä tapauksessa siitä, että saastuttaja ei joudu vastaamaan omien päästöjensä aiheuttamista kustannuksista yhteiskunnalle. Tämän takia hänellä ei ole myöskään kannustetta vähentää toiminnastaan syntyviä päästöjä. Kyseinen rakenteellinen ongelma on niin syvällä yhteiskunnassamme, ettei mikään maa pysty ratkaisemaan sitä yksin omalla kansallisella tasollaan - tähän ongelmaan Euroopan unioni (EU) on osoittanut olevansa erinomainen työkalu.

hätätila

Päästökauppa on ollut EU:n vastaus päästöjen hinnoitteluun jo vuodesta 2005. Se on ideana erinomainen: päästökaupan piirissä olevat teollisuuden alat joutuvat ostamaan niin paljon päästöoikeuksia, kuin he aikovat saastuttaa. Päästöoikeuksien vuosittainen liikkeelle laskettava määrä eli päästökatto on kuitenkin rajattu, jolloin oikeuksista käydään kauppaa. Oikeuksien vuosittainen määrä myös vähenee tietyn yhdessä sovitun lineaarisen päästövähennyskertoimen (LRF) mukaisesti. Yritykset voivat siis valita, ostavatko he päästöoikeudet, investoivat puhtaampaan teknologiaan vai jättävät saastuttamatta. Päästöt siis vähenevät siellä missä niiden vähentäminen on edullisinta.  Juuri tämän vuoksi päästökauppa

– eurooppanuorten ilmastopamfletti

| 25

»


on ideana erinomainen: päättäjät määrittävät päästökaton poliittisesti, ja markkinat muodostavat tämän perusteella päästöille markkinahinnan. Nykyinen järjestelmä ei ole kuitenkaan täysin onnistunut, sillä nykyisellä menolla 1,5 asteen tavoitteeseen on vielä paljon matkaa EU:n osalta. Kyseinen tavoite on kriittisen tärkeä, sillä ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset kasvavat todennäköisesti eksponentiaalisesti, jos maapallo lämpenee yli 1,5 astetta. Keskeistä olisi kiristää tahtia, jolla päästöoikeuksien määrää markkinoilla vähennetään. Liikkeelle olisi yksinkertaisesti laskettava vuosittain yhä vähemmän päästöoikeuksia, joka vähentäisi suoraan päästökauppajärjestelmän alaisten sektorien päästöjä. Päästökaupan haasteet on tiedostettu pitkään myös EU:n piirissä, ja 2019 käyttöön otettu markkinavakausvaranto tähtää ongelmien paikkaamiseen. Yksinkertaisesti ilmaistuna se vähentää oikeuksien määrää markkinoilla kun niitä on liikaa, ja palauttaa niitä takaisin silloin kuin niitä on liian vähän. Varantoon siirtyy siis vuosittain 24 % markkinoilla olevasta ylijäämästä vuoteen 2023 asti, jonka jälkeen osuus on 12 %. Vuodesta 2023 lähtien varannosta mitätöidään päästöoikeuksia sen verran, että varannossa on korkeintaan saman verran oikeuksia kuin mitä edeltävän vuoden päästökaton suuruus oli. Oikeuksia pitäisi mitätöidä varannosta kuitenkin paljon suuremmassa mittakaavassa, jotta jatkuvasta merkittävästä ylijäämästä päästäisiin eroon. Samoin varantoon olisi syytä siirtää vuosittain suurempi osuus päästöoikeuksien ylijäämästä. Kaikkein keskeisin tapa kehittää päästökauppajärjestelmää on siis huolehtia siitä, että oikeuksien määrä markkinoilla pysyy riittävän

26 | hätätila

pienenä suhteessa 1,5 asteen tavoitteeseen. Päästöoikeuksien hinnalla ei sinänsä ole väliä, sillä päästökatto määrittää vuosittaisten päästöjen suuruuden. Päästöoikeuksien hinnan nousu edistää kuitenkin vihreiden investointien, kuten uusiutuvan energian kannattavuutta. Päästöoikeuksien hinnalle voisikin asettaa lattiahinnan, eli päästöoikeuksien määrää leikattaisiin nopeammin, kun markkinahinta olisi jäämässä tietyn hinnan alapuolelle. Tämä olisi hyvä myös investoijien kannalta, sillä tämä toisi päästöoikeuksien hintaan tiettyä ennustettavuutta. Ennustettavuus on puolestaan tärkeä elementti investointien suunnittelun kannalta. Päästökauppajärjestelmä on jo nykyisellään osoitus siitä, että vaikeisiin ongelmiin kannattaa etsiä ratkaisuja yhdessä. Vaikka järjestelmä ei ole täydellinen, on se silti onnistunut leikkaamaan merkittävästi päästöjä Euroopan unionin alueella, ja on itsessään osoitus EU:n kyvystä parantaa maailmaa. Nyt vain tarvitaan poliittista tahtoa ottaa vielä muutama askel.

SEURAAVAT ASKELEET VOISIVAT OLLA • Tuodaan markkinoille joka vuosi entistä vähemmän päästöoikeuksia, eli kiristetään päästövähennyskertoimen leikkuria. • Siirretään markkinavakausvarantoon suurempi osa ylijäämästä, ja mitätöidään entistä suurempi osuus tästä joka vuosi. • Otetaan käyttöön päästöoikeuksien lattiahinta.

– eurooppanuorten ilmastopamfletti


Profile for Eurooppanuoret ry

Eurooppanuorten ilmastopamfletti  

Advertisement
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded