Eurooppanuorten eduskuntavaalitavoitteet 2023
Elämme vakavien globaalien haasteiden aikaa. Yhteisen edun puolesta toimiminen vaatii ennennäkemätöntä eurooppalaista yhteistyötä.
potentiaali vastata globaaleihin ongelmiin, jotka määrittävät tulevaisuutemme suunnan. Tämän potentiaalin täysimittainen valjastaminen kuitenkin edellyttää, että unionille annetaan paremmat taloudelliset edellytykset toimia kaikkien eurooppalaisten yhteisen edun edistämiseksi.
Haasteista suurimmat, kuten ilmastonmuutoksen ja luontoka don torjuminen, kansalaisten turvallisuuden takaaminen ja demokraattisten järjestelmien turvaaminen, ovat laajasti jaettuja. Suomi ei yksin pysty vastaamaan näihin ihmiskunnan ja koko maapallon elämää perustavanlaatuisesti koskettaviin kysymyk siin, vaan yhteisen edun puolesta toimiminen vaatii ennennäke mätöntä eurooppalaista yhteistyötä. On aika ryhtyä vaikuttaviin toimiin Euroopan unionin toimintaky vyn vahvistamiseksi. Parhaita keinoja tähän ovat EU:n budjetin kasvattaminen ja uudistaminen.
Alkusanat
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan vanha turvallisuusjärjes telmä on uhattuna ja demokratia hyökkäyksen kohteena. Vakauden, turvallisuuden ja jaettujen eurooppalaisten arvojen puolusta minen edellyttää EU:n merkittävää vahvistamista. Jäsenvaltioiden riippuvuudet EU:n ulkopuolelta tuodusta fossiilienergiasta tekevät koko unionista alttiin poliittiselle painostukselle ja hidastavat siir tymää kestävämpään energiajärjestelmään. Turvallisuuden merkitys on korostunut myös digitaalisessa ympäristössä, sillä kyberuhat asettavat yhteiskunnille täysin uudenlaisia haasteita. Bioteknologian kehitys on mahdollista nut terveysturvallisuuden parantamisen ennennäkemättömällä tavalla; samalla tarve yhteisille säännöille kasvaa. Eurooppa pysyy teknologisessa kehityksessä muun maailman vauhdissa ainoastaan panostamalla EU:n laajuiseen innovaatio-, tutkimus- ja EU:llakehitystyöhön.onvaltava
Odotamme kuitenkin, että pienenä kansain välisestä kaupasta ja kumppanuuksista riippuvaisena unionin jäsenvaltiona Suomi tunnustaa tosiasiat ja tavoittelee unionin globaalin vaikuttavuuden vahvistamista yhteistä budjettia kasvattamalla.
Tämän on oltava tulevan eduskunnan ja hallituksen EU-vaikuttamisen prioriteetti, kun neuvottelut seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä alkavat. Miksi puhua EU:sta eduskuntavaalien alla? Eduskunta käyttää merkittävää EU-poliittista valtaa, ja osaltaan muokkaa EU:n tulevaisuutta. Kansanedustajat päättävät, miten Suomi käyttää valtaa ministerineuvostossa ja Euroop pa-neuvostossa.
Näin ollen eduskuntavaaleissa päätetään siitä, millä suulla Suomi puhuu EU:ssa. Siksi näissä vaaleissa pitää pu hua EU:sta erittäin aktiivisesti. EU on paitsi Suomelle, myös koko Euroopalle kohtalonkysymys.
Euroopan unionin varainkäytöllä voidaan luoda eurooppalaista lisäarvoa eli sellaisia julkishyödykkeitä, joita kansallisella varainkäytöllä ei ole mahdollista saavuttaa. Tämä on yksi eurooppalai sen yhteistyön suurimmista eduista.
Kasvatetaan EU:n budjettia
Euroopan unionin pysyvä budjetti on vuosittain noin 170 miljardia euroa, mikä käsittää noin prosentin sen yhteenlasketusta brut tokansantuotteesta.
Unionin resurssit ovat nykyisellään liian pienet vastaamaan EU:hun kohdistuviin odotuksiin, eivätkä ne mahdollista sen täyttä potentiaalia globaalien kehityskulkujen muovaajana. Eurooppanuoret vaatii, että EU:n budjettia kasvatetaan nykytilasta. Emme ota suoraan kantaa siihen, kuinka paljon unionin varainkäyttöä tulisi lisätä, koska kyse on laajasta poliittisesta ko konaisharkinnasta.
0,95%
osuus BKT:stä, Eurostat (2021) 51,6% Jäsenvaltioiden julkinen kulutus Unionin resurssit ovat nykyisellään liian pienet vastaamaan EU:hun kohdistuviin odotuksiin.
EU:n budjetin kasvattaminen on mahdollista toteuttaa kustannusneutraalisti siirtämällä toimi- ja budjettivaltaa jäsenvaltioilta unionitasolle aloilla, joilla eurooppalaisesta yhteistyöstä hyödytään eniten.
Budjetin rahoittaminen onnistuu esimerkiksi kasvattamalla uni onin jäsenmaksuja tai unionin omien varojen järjestelmää erilaisilla välillisillä veroilla, joilla tavoitellaan EU-tason käyttäytymisvaikutuksia. EU:n budjetti
Euroopan unionin budjetin nykyiset painopisteet eivät palvele parhaalla mahdollisella eurooppalaisia veronmaksajia. Budjetin käyttökohteiden uudistaminen, keskittyen unionin tasolla tehtäviin toimiin, lisää EU:n globaalia vaikuttavuutta ja tarjoaa jäsenvaltiolle sekä veronmaksajille enemmän eurooppalaista li EUsäarvoa.käyttää
Unionin jakamat maataloustuet on sidottu hyvin löyhästi ilmas to- ja ympäristötavoitteisiin, vaikka maatalous aiheuttaa merkit tävän osan Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä sekä luonnon monimuotoisuuden heikentymisestä. Koheesiotukiin käytettäviä varoja taas valuu arveluttaviin kohteisiin ja jopa korruptioon erityisesti jäsenvaltioissa, joissa oikeusvaltio on keskimääräistä heikommin kehittynyt.
Eurooppanuoret vaatii, että maatalous- ja koheesiotukien suhteellista osuutta EU:n budjetista pienennetään. Vaihtoehtoinen ratkaisu on sitoa maataloustuet merkittävästi nykyistä tiukemmin unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin, sekä aluetuet ehdottomasti perusarvojen noudattamiseen.
vuosittain lähes sata miljardia euroa yhteisen maatalouspolitiikan sekä aluekehitykseen suunnattujen koheesiotukien rahoittamiseen. Maatalous- ja koheesiotuet ovat luonteeltaan pitkälti säilyttäviä tukia, joiden yhteensopivuus unionin tärkeimpien arvojen sekä poliittisten tavoitteiden kanssa on kyseenalainen.
Uudistetaan EU:n budjettia
EU:n tulee käyttää nykyistä enemmän varoja suurten globaalien kehityskulkujen hallintaan. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta, muuttuneeseen turvallisuusympäristöön sopeutuminen, kestävän digitalisaation edistäminen, globaa lin vaikuttavuuden kasvattaminen, perusarvojen turvaaminen ja nuorten osallisuuden vahvistaminen ovat tavoitteita, joiden edis tämiseen EU:n on kaikella varainkäytöllään pyrittävä.
Pienempi osuus • löyhästi ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin sidottuihin säilyttäviin maataloustukiin • arveluttaviin kohteisiin ja korruptioon valuviin aluekehitystukiin Suurempi osuus • ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan • toimivan rajavalvonnan ja sujuvan maahantulon varmistamiseen • innovaatio-, tutkimus- ja kehitystoimintaan • yhteisiin puolustusmateriaalihankintoihiin • nuoriso-ohjelmiin, kuten Erasmus+ ja Alma • infrastruktuurihankkeisiin, erityisesti raideyhteyksiin • kyberturvallisuuden vahvistamiseen • globaaliin rahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön • kestävää vahvistaviinenergiaomavaraisuuttahankkeisiin
Eduskunta käyttää merkittävää EU-poliittista valtaa, ja osaltaan muokkaa EU:n tulevaisuutta. Kansanedustajat päättävät, miten Suomi käyttää valtaa ministerineuvostossa ja Eurooppa-neu vostossa. Näin ollen eduskuntavaaleissa päätetään siitä, millä suulla Suomi puhuu EU:ssa. Siksi näissä vaaleissa pitää puhua EU:sta erittäin aktiivisesti. EU on paitsi Suomelle, myös koko Eu roopalle kohtalonkysymys. Myös eduskuntavaalit ovat EU-vaalit. eurooppanuoret.fi
Miksi puhua eduskuntavaalienEU:staalla?
