10 - Nro 46 Torstaina marraskuun 16. pnä 2023 .
BK-46 toivoo kehitystä ja kohennusta
Karjaan urheiluhallilla 40 vuotta mittarissa (Raasepori) Resepti Karjaan urheiluhallin rakentamiseen lainattiin pinaattikeiton valmistuksesta: nopeaa ja halpaa. -Paljon halvemmalla ei olisi voitu rakentaa vastaavaa hallia, hinta oli siihen aikaan noin kaksi miljoonaa markkaa. Eikä siinä kauan mennyt, sillä valmista tuli muutamassa kuukaudessa. Halli piti saada pystyyn nopeasti ja halvalla. Siinä onnistuttiin, Holger Wickström kertaa. Hallin valmistumisesta tuli kuluneeksi sunnuntaina 40 vuotta. Rakennustöiden aikaan Karjaan kaupungin urheilusihteerinä toiminut Wickström muisteli vastikään menneitä BK-46:n käsipallojohdon kanssa. Ennen uuden pyhätön pystyttämistä palloa oli pelattu kuplahallissa, joka oli legendaarisesta luonteestaan huolimatta tehtävänsä tehnyt. -Kuplan lämpötila oli sellaiset seitsemän astetta, mutta otteluihin pakkkautui niin paljon yleisöä, että yleensä siellä oli ihan lämmin. Määräysten mukaan halliin sai ottaa 500 ihmistä, mutta tulijoita oli paljon enemmän. Asiaa tulkittiin niin, että molemmilta sisääntuloporteilta otettiin 500 henkeä, Wickström nauraa.
Näyttävä lähtö Kuplan purkamisen jälkeen alkoivat kiivaat raken-
nustyöt, joiden tuli valmistua BK:n käsipallomiehistön Euroopan cupin peleihin syksyllä. Vielä Århusia vastaan pelattuun ottelupariin ei uuteen halliin ehditty, mutta Tanskan mestari kaatui sillä välin Kisakeskuksen salissa. Kiire oli tulla myös seuraavalle rastille THW Kielin pakeille, mutta seuran jäsenien ja pelaajien puurtamien tuhatpäisten talkootuntien siivittäminä työt saatiin nippa nappa ajoissa valmiiksi. -Kiel-ottelun alla ei pidetty avajaisseremonioita, koska halli ei ollut vielä täysin valmis ja se sai isännöidä peliä poikkeusluvalla. Viralliset avajaiset pidettiin vasta tammikuussa. Nimikilpailuakin olimme ajatelleet, mutta sitä ei kaikessa kiireessä koskaan järjestetty. Siksi nimeksi jäi vain Karjaan urheiluhalli, Wickström kertoo. BK kohtasi saksalaisen suurseuran kotiyleisönsä edessä 12. marraskuuta 1983 ja taipui kunniakkaasti 24-31. -Hallin tarina ei olisi voinut alkaa näyttävimmissä merkeissä, ottelulla Saksan mestaria vastaan. BK ei ollut mikään vastaantulija, vaan silläkin oli siihen aikaan todella vahva joukkue, Wickström toteaa. Punavalkopaidat näyttivät voimansa vuotta myöhemmin, kun SKA Minsk kaatui Karjaan hallissa 28-27. Neu-
Lisää lattiatilaa
Holger Wickströmillä (vas.) oli paljon kerrottavaa 40-vuotiaan Karjaan urheiluhallin historiasta. BK-käsipallon puheenjohtaja Björn Siggberg (oik.) ja varapuheenjohtaja Kim Ahtola kuuntelivat kiinnostuneina. vostoliiton maajoukkuepelaajia pursunut SKA antoi BK:lle myöhemmin kotikentällään kyytiä (40-22), mutta ensimmäisen osaottelun uroteko lämmittää edelleen Wickströmin sydäntä. -Minsk-voitto on hienoin hetki, jonka itse olen tuossa hallissa kokenut.
Polvet ruvella Minskin laitapelaaja Aleksandr Karshakevichille halli ei tarjonnut ikimuistoista elämystä, vaan suurpelaaja
BLACK FRIDAY PRISMAKESKUS LOHJA .
TARJOUKSET 15.-25.11. WHISTLER TOPPIKSET
69,90 (89-99)
HELLYN ULKOILUJALKINEET
ETUHINTA
BF TARJOUS
99,99
MID TAI MATALA SAMALLA HINNALLA
59,90
(140-160)
(70)
FLEECETAKKI MIEHILLE KESTOSUOSIKKI
WHISTLER
79,90
NAISTEN PITKÄ TOPPIS MUSTA
(99)
BLACK FRIDAY TARJOUS KAIKKI HOKA JALKINEET
99,90 (150-200)
WHISTLER
49,90
TIKKILIIVI NAISILLE
(89)
HUIPPUKENKIÄ ULKOILIJALLE etu ei koske gtx /spike malleja
79,90
NAISTEN TALVINILKKURIT
teaa.
(129)
CREW TAKIT MYÖS
108,-
VUORELLISET MALLIT -40 %
(180)
Prismakeskus Lohja PUH: 019 326 195 WWW.SPORT365.FI
sai tuntea hallin alkuaikojen tekstiilimaton rujouden nahoissaan. -BK:n päävalmentaja Jan-Gösta Westerlund kannusti seuraamaan Karshakevichia, ”maailman parasta vasenta laitaa”. Hän heitti kerran ja laskeutuminen mattoon teki niin kipeää, ettei mies heittänyt enää. BK:n pelaajat tiesivät maton häijyyden, siinä olivat polvet ja nilkat lujilla, Wickström sanoo. Tekstiilimatto vaihdettiin miellyttävämpään materiaaliin ja hallia on muutenkin vuosien mittaan ehostettu niin paljon, että rakennustöiden alkuperäinen budjetti on jäänyt jo pahasti jalkoihin. BK-käsipallon puheenjohtaja Björn Siggberg muistelee, ettei alkuaikoina ollut edes kunnon katsomoita. -Vanhemmat katsojat seisoivat ja juniorit istuivat. Porukka työntyi välillä kentän puolelle, hän kertoo. Minskin ja Kielin kaltaisten jättien kohtaamisten lisäksi hallissa on juhlittu lukuisia aikuisten ja junioreiden Suomen mestaruuksia. Kattaukseen on kuulunut myös maajoukkuepelejä, joiden tähtihetkenä tuikkii Suomen miesten voitto Ruotsista joukkueella, jonka kaikki pelaajat olivat kahta vaille BK:n poikia. Urheiluhallissa on harrastettu myös mm. yleisurheilua,
salibandya ja koululiikuntaa, mutta nykyisellään se on hyvin suuresti käsipallolle pyhitetty paikka. Muutama vuosi sitten esitelty hanke uudesta monitoimihallista laitettiin hyllylle, joten BK on pyrkinyt kehittämään puitteita ja ottelutapahtumia nykyisessä hallissa. Siggbergin mukaan siinä riittää yhä työsarkaa. -Ennen vanhaan lipputuloilla oli suuri taloudellinen merkitys, mutta tätä nykyä sponsoritulot ovat ratkaisevia. Hallissa ei ole tilaa järjestää otteluiden yhteydessä tilaisuuksia yhteistyökumppaneille, vaan kutsuvieraamme istuvat lehtereillä. Tarvitsemme lisää katsomopaikkoja, wc-tilaa tulisi olla enemmän, kuntosali pitäisi uusia ja toimistotilamme saisivat mieluusti olla tilavammat ja viihtyisämmät kuin nykyiset parakit hallin ulkopuolella, hän luettelee. BK-46 on ajanut halliin lähes 500 neliön lisärakennusta, jossa olisi alakerrassa toimisto- ja varastotilaa ja seuran kustantamassa yläkerrassa katsomopaikkoja ja kahvio. Esitys ei ole ainakaan vielä herättänyt vastakaikua. -Toivottavasti joku kaupungin viranhaltija tästä kiinnostuu. Tavoitteena on kehittää urheiluun ja tapahtumiin monitoimihalli, joka palvelisi muitakin käyttäjiä kuin vain käsipalloilijoita, Siggberg to-
Urheiluhallin valmistumisen aikoihin BK:lla oli miesten ja naisten joukkueen lisäksi seitsemän juniorijoukkuetta, nyt joukkueita on kaikkiaan 20. Harjoitteluun kaivataan lisää lattiatilaa. -Onhan se merkillepantavaa, ettei tänne ole 40 vuoden aikana saatu yhtä hallia lisää, varapuheenjohtaja Kim Ahtola tokaisee. -Raaseporissa ei ole tehty kaupungin olemassaolon aikana suuria panostuksia urheiluun, Wickström säestää. BK:ssa on yhtenä vaihtoehtona väläytelty omin varoin rakennettua harjoitushallia, mutta siinäkin on sudenkuoppansa. -Sponsorit auttaisivat kyllä sellaisen rakentamisessa, mutta eivät enää juoksevissa kuluissa. Yksityisen hallin on myös vaikea pärjätä tässä systeemissä, missä nuoret voivat harjoitella julkisissa tiloissa ilmaiseksi. Ehdotan Raaseporiinkin Islannin mallia, jossa nuoretkin maksavat salivuoroista vuokraa ja harrastamista tuetaan harrastusseteleillä. Tämä kannustaisi myös yksityisiin projekteihin, Siggberg sanoo. Lattiatilaa on tulossa lisää Katarinaskolanin remontin yhteydessä rakennettavaan liikuntasaliin, josta on suunniteltu riittävän isoa käsipalloiluunkin. BK on kannustanut hintavaa hanketta eteenpäin, mutta samalla kieltänyt sen olevan mikään käsipalloväen lobbaama projekti. Siggberg ehti jo aiheuttaa kaupunginhallituksen väessä hämmennystä viestittämällä taannoin, ettei koulun salista olisikaan seuralle järin paljon hyötyä. Viime viikolla kaupunginhallitukselle lähettämässään kirjelmässä seura pyysi päättäjiä harkitsemaan toista vaihtoehtoa salin sijainnille ja tiedusteli myös mahdollisuutta pienen katsomorivin saamisesta saliin. Junioriotteluiden pelaaminenkin kun näyttäisi olevan siellä mahdollista. -Emme yritä sanella kaupungille mitään, vaan kerromme näkemyksiämme siitä, mitä voi ottaa huomioon. Kun tällainen hanke toteutetaan, niin se kannattaa tehdä kunnolla ja tarkasti, Siggberg evästää.
Keskuskentän investointihanke mukisematta maaliin (Raasepori) Tammisaaren keskuskentän investointisuunnitelma ei herättänyt kaupunginvaltuustossa vastarintaa, vaan pallo potkaistiin tyhjään maaliin. Kaupunginhallituksen ehdotus meni mukisematta läpi ja puheenvuoron asiassa käytti ainoastaan Dennis Barman (r), joka kehui miljoonahanketta. -Keskuskenttään investoiminen on todella hyvä asia, liikuntaa ja urheilua pitääkin tukea. EIF:llä on jalkapallossa nykyään kolme miesten joukkuetta, naisten joukkue, kymmenen poikajoukkuetta ja kuusi tai seitsemän tyttöjoukkuetta, jotka pystyvät säännöllisesti harjoittelemaan
ja pelaamaan hyvissä oloissa tekonurmella keskellä Tammisaarta. Urheilun puolestapuhujana pidän keskuskentän kunnostamista itsestäänselvyytenä, ei pelkästään EIF:n edustusmiehistön, vaan kaikkien jalkapalloharrastajien tähden, Barman totesi. EIF:n edustusmiehistön nousu Veikkausliigaan laittoi pyörät pyörimään, sillä kentän tulee täyttää liigalisenssiin vaadittavat kriteerit. Valtuusto hyväksyi 50 000 euron lisämäärärahan uudistamistyön aloittamiselle tänä vuonna sekä 550 000 euron investointimäärärahan vuodelle 2024. Päätöksen edellytyksenä on,
että EIF kerää oman 350 000 euron rahoitusosuuden. Tekonurmikentän uudistaminen lämmityksineen ja kastelujärjestelmineen kustantaa arviolta 750 000 euroa, valaistuksen uusiminen ja katsomoiden suunnittelu 150 000 euroa ja tv-lähetysten toimintaedellytysten parantaminen 50 000 euroa. Suunnitelmaan kuuluu myös vuodelle 2025 varatut 400 000 euroa katsomoiden uusimiseen. Tämän investoinnin toteuttaminen edellytttää, että EIF pelaa tuolloin yhä Veikkausliigassa, ja järjestää rahoituksen katsomoiden rakentamiseen kaupungin osuuden ylittävään summaan.