Suvi Ahlfors 31 vuoden kokemuksella!
OMAKOTITALO
Lounas
Lunch
ma-pe klo 11-15
må-fre kl. 11-15
À la carte
À la carte
ke-pe klo 15.30-20 la klo 12-20
ons-fre kl. 15.30-20 lö kl. 12-20
last orders 19.00
HYR BADTUNNA VUOKRAA PALJU
OMAKOTITALO
last orders 19.00
ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi
Pohja
350 m² Pohja, entinen koulu
500 m²
Yläk. 2 mh, aula, wc, ullakkotiloja. Alak. 5-6 h, k, aula, Monien mahd., iso, 20-luv. Karjalasta tuotu hirsi-/lauveranta. Hirsitalo 1860-luv. Talo vaatii ison remontin. tarak. Huonokunt. Yläk. 8 h, alak. 5 h, k. Huonokunt. Oma t. 1209 m². Ei e-tod. Hp. 33.000 €. talousrak. 4010 m² määräala. Ei e-tod. Hp. 69.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
på trailer, fr. för 8-10 personer alk. trailerilla, 8-10 henkilölle
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
60
€
i hela västnyland! koko läntisellä uudellamaalla! www.
.fi
044 788 7609
Nro 20 Torstaina toukokuun 20. pnä 2021
.
Keski-ikä pysyy korkeana
Ehdokasmäärä nousi, naisten ja nuorten osuudet laskivat
10-vuotias Rami harjoitteli elvyttämistä Keskuskoulun liikuntasalissa. Lääkäri Maaret Castrén seurasi suorituksia. Maailman elvytysjärjestön sihteerinä toimivan Castrénin mielestä ensiaputaitojen tulisi kuulua opetussuunnitelmaan.
Ensiaputaito on tärkeä kansalaistaito
Alakouluikäiset saavat elvytyskoulutusta Hangossa (Hanko) Keskuskoulun liikuntasalissa kuuluu suhina ja naksutus, kun erityisluokan oppilaat opettelevat elvytystaitoja. Perinteisen Anne-nuken miniversio antaa palautteen heti. Rinta naksuttaa, kun painallukset ovat oikeanlaisia. Kun tekohengitys onnistuu, rinta kohoilee puhalluksen tahtiin. Oppilaat hyörivät nukkejen ympärillä, painavat ja puhaltavat, vaikka ranteisiin sattuu ja elvyttäminen hengästyttää. Lääkäri Maaret Castrénin tavoitteena on saada ensiaputaidot opetussuunnitelmaan. -Hyvin menee. Olette todella hyviä puhaltamaan, vaikka se ei ole helppoa, opettajana toimiva Helsingin
ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimialajohtaja, lääkäri Maaret Castrén kannustaa. Hän vastaa HUS:issa ensihoidosta ja päivystyksestä. Toukokuun aikana Castrén on opettanut jo kahdelle keskuskoulun suomenkieliselle luokalle elvytystaitoja. Nyt ovat vuorossa erityisluokan 3-5-luokkalaiset. -Hangosta on pitkä matka sairaalaan. Kun tapahtuu akuuttia hoitoa vaativa onnettomuus tai sairauskohtaus, potilaalla on kolme kertaa parempi mahdollisuus selvitä, jos joku paikalla ollut aloittaa ensiavun ennen kuin ambulanssi tulee, Castrén sanoo. Hänen mukaansa Hangos-
Kaupunginjohtaja Denis Strandell opastaa 11-vuotiasta Mikaelia elvyttämisessä.
sa on vuosittain noin kahdeksan läheltä piti-tilannetta, jossa vaaditaan ripeitä toimia. Hangon pelastuslaitoksella on yksi ambulanssi ja sen lisäksi paloautoilla on valmius ensiavun antamiseen.
Lapset vievät oppia eteenpäin Castrén on akuuttilääketieteeseen erikoistunut lääkäri ja toimii maailman elvytysjärjestön sihteerinä. Järjestö katsoo, että ensiaputaitojen pitäisi kuulua koulujen opetusohjelmaan. -Kun olimme puhumassa asiasta Euroopan komissiossa, mukana olivat 12-vuotias poika, joka oli saanut sydänkohtauksen koulussa, ja hänet elvyttänyt 13-vuotias tyttö. Elvytystaidot voi oppia jo hyvin nuorena, Castrén kertoo. Kun Castrén sai elvytysnukkeja valmistavalta yritykseltä lahjoituksena 200 nukkea, hän päätti kokeilla elvytystaitojen opettamista alakouluissa. Kouluiksi valikoituivat Hangon keskuskoulu ja Munkkiniemen ala-aste. Castrénilla on koti molempien koulujen lähellä. Oppitunnin aluksi Castrén näyttää elvytysvideon, sitten siirrytään harjoittelemaan. Suuren kirjan kokoisessa pahvilaatikossa on MiniAnne-elvytysnukke, 30 minuutin dvd-levy ja muuta materiaalia. Ajatuksena on, että oppilaat vievät opetusmateriaalin kotiinsa, katsovat videon yh-
dessä vanhempiensa, sisarustensa, isovanhempiensa tai kavereidensa kanssa, ja opettavat elvytystaidon heillekin. Lukukauden lopussa elvytysnukke palautetaan kouluun. -Lapset opettavat keskimäärin kolme ihmistä. Tulevana lukuvuonna on sitten seuraavien vuoro, Castrén sanoo.
Elvytys on kansalaisvelvollisuus Keskuskoulun liikuntasalissa on mukana myös Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell, jolle ensiaputaidot ovat sydämen asia. Strandell on toiminut vapaapalokunnassa 12-vuotiaasta lähtien ja elvyttänyt monta kertaa. Viimeksi Kirkkonummella, kun hän sattui vpk-kollegansa sattumalta paikalle, kun moottoripyöräilijä oli saanut sydänkohtauksen. -Elvytimme häntä kaverini kanssa 20 minuuttia ennen kuin ambulanssi tuli paikalle, Strandell kertoo. Ensiavun antaminen ja toisen auttaminen ovat myös kansalaisvelvollisuuksia. Liikuntasalissa kaupunginjohtaja on ensimmäinen, jolla on Anne-nukke lattialla ja elvytys käynnissä. Sitten hän opastaa oppilaita: 30 voimakasta painallusta rintaan, leuan kohotus ja kaksi voimakasta puhallusta suuhun. -Elvytystaito on todella hyvä kansalaistaito. Sillä voi pelastaa toisen hengen, Strandell sanoo. -Hanna Koivisto
Kesäkuun 2021 kuntavaaleissa on yhteensä 35.627 ehdokasta. Ehdokkaiden määrä kasvoi edellisistä vaaleista hieman yli 2.000:lla. Edellisiin vaaleihin verrattuna sekä nuorten ehdokkaiden että naisten määrä laski, ilmenee Kuntaliiton tekemästä ehdokasanalyysista. -Edellisen kerran ehdokasmäärä on kasvanut vuoden 2004 vaaleissa. Tänä vuonna merkittävin selittävä tekijä ehdokasmäärän nousuun on perussuomalaisten vahva kasvu, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
Neljä ehdokasta paikkaa kohti Kuntavaaleissa on neljä ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden. Edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten luku oli 3,7. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Helsingissä valtuustopaikkaa kohden on 14 ehdokasta, kun taas Merijärven kunnassa luku on vain 1,4 ja näin lähes jokainen ehdokas saa valtuustopaikan. Suurista puolueista Perussuomalaiset kasvatti ehdokasmääräänsä ylivoimaisesti eniten (+55 %) viime vaaleihin verrattuna. Ehdokasmäärän pientä kasvua on havaittavissa myös vihreillä (+7,8 %), Kokoomuksella (+4, 7 %) ja RKP:lla (+4,6 %). Ehdokasmäärä on vastaavasti laskenut SDP:llä (-8,3 %) ja Keskustalla (-7,9 %). Kesäkuun kuntavaaleissa on ehdolla ennätyksellinen määrä kansanedustajia, yhteensä 176. Edellisissä vaaleissa kansanedustajaehdokkaita oli 162.
Vanhin ehdokas 94-vuotias Kuntavaaliehdokkaiden
keski-ikä on 50 vuotta. Ehdokkaiden keski-ikä nousi edellisistä vaaleista kuudella kuukaudella. Kuntavaaliehdokkaista 222 on 18-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita ehdokkaista on 8,5 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Neljässä kunnassa (Enonkoski, Kannonkoski, Lappajärvi ja Rautjärvi) ei ole yhtään alle 30-vuotiasta ehdokkaana. Yli 64-vuotiaita ehdokkaista on 17,9 prosenttia. Yli 64-vuotiaat ovat kasvattaneet osuuttaan jokaisissa vaaleissa vuodesta 1996 lähtien. Vanhin kuntavaaliehdokas on 94-vuotias. Naisten osuus ehdokkaista on 39,7 prosenttia, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Vihreillä naisehdokkaiden osuus on selvästi suurin, 60 prosenttia, kun Perussuomalaisten ehdokkaista vain 21,5 prosenttia on naisia.
Puolueilla valkoisia alueita Kaikkiaan 11 kunnassa ei ole lainkaan Keskustan ehdokkaita, näiden joukossa on myös Hanko. Kokoomuksen ehdokkaat puuttuvat 18 kunnasta, SDP:llä ei ole ehdokkaita 16 kunnassa, PS:llä neljässä kunnassa. Vihreillä puuttuu ehdokas 90 kunnassa ja Vasemmistoliitolta 74 kunnassa. KD:ltä puuttuu ehdokas 58 kunnassa, tässä joukossa on mukana myös Inkoo. RKP:lla ei ole lainkaan ehdokkaita 228 kunnassa. Liike Nyt-puolueelta ehdokas puuttuu 212 kunnasta. Pienpuolueilla (pl. Liike Nyt) on vähintään yksi ehdokas 90 kunnassa ja noin 200 kunnassa ei yhtään.
Kehitysosasto kevenee (Raasepori) Kulttuuritoimi siirretään kaupunkikehitysosastolta vapaa-aikaosastolle kesäkuun alusta lukien. Kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla tarvittavat päivitykset hallintosääntöön. Muutokset luottamuselimiin tulevat voimaan elokuun alussa, kun uuden valtuuston nelivuotiskausi alkaa. Valtuutettu Mikael Nylund (r) totesi kehitysosastolle kohdistuvan suuria odotuksia ja se on monin tavoin kaupungille tärkeä yksikkö. -Osasto on kuitenkin saanut tehtäviä, jotka eivät välttämättä sinne kuulu, koska
niille ei ole oikein löytynyt muuta paikkaa. Meidän pitäisi edelleen miettiä, mitä haluamme kehitysosastolta, hän sanoi ja uskoi nyt tehtävän muutoksen olevan paikallaan. Vihreiden valtuutettu Kati Sointukangas totesi kulttuuritoimen olleen varsin pirstaloitunut ja toivoi, että muutos on ensimmäinen askel kohti kulttuurin yhtenäisyyttä. -Nyt saadaan toivottavasti yhteinen suunta kulttuuritoimelle, joka on ollut hieman tuuliajolla. Sielläkin voisi olla päällikkö, jolla on budjettivastuu, Sointukangas sanoi.