6 - Nro 10 Torstaina maaliskuun 11. pnä 2021 .
Etelä-Uusimaa julkaisee kuntavaaleihin liittyen sarjan kirjoituksia, joissa käsitellään Länsi-Uudenmaan nykytilaa, tulevaisuuden nä-
Vieraskynä
kymiä ja haasteita, sekä paikallista kehittämistä ja alueen mahdollisuuksia. Samalla herätellään keskustelua alueelle tärkeistä teemoista.
Moninainen Raasepori kestävyysmurroksessa Tyhjentyneet ruukit ja kylät ovat täyttyneet uusista ihmisistä ja ammateista. Myös kulttuurista on tullut vahva elinkeino. Mutta silti iso vipu tai oikeastaan vipujen yhteinen kokonaisuus on löytymättä. Miten tämä moninaisuus toimii yhteen ja vielä kaksikielisesti? Mitä jos tähän Raaseporin ongelmista selviämisen mietintään lisätään yhteiskuntiemme yksi keskeisimmistä haasteista eli ilmastonmuutoksen ratkaisut? Väitän, että Raaseporin mahdollisuus kestävään talouteen on jotain, joka yhdistyy koko Suomen ja Euroopan kestävyysmurrokseen. EU:n vihreän kehityksen ohjelmalla (Green Deal) tavoitellaan ilmastomyönteisten muutosten nopeuttamista. Kestävyysmurroksessa haetaan ja tuetaan muutoksia siihen, miten ja mitä kulutamme ja tuotamme. Niin, että omilla lapsillamme ja heidän lapsillaan olisi tulevaisuus, jota kannattaa odottaa. Käytännössä puhumme uusiutuvasta energiasta, sähkö- ja kaasuautoista, biomateriaaleista muovin sijaan, tuotteiden kierrätettävyydestä ja korjattavuudesta, puurakentamisesta, vanhan rakennuskannan kestävästä korjaamisesta ja myös kestävästä matkailusta tai vähäpäästöisestä ruokataloudesta.
Raasepori on alueellisesti, historiallisesti ja kielellisesti hyvin moninainen kunta. Se on ollut valitettavan pitkään taloudellisesti heikoissa kantimissa ja veroaste on korkea. Millä tavoin tällainen kaupunki katsoo ja ratkoo tulevaisuushaasteita, joissa pitäisi vastata myös ilmastokysymyksiin ja luoda oma polku kestävyysmurrokseen? Voiko heikoissa taloudellisissa kantimissa oleva kunta olla kestävään tulevaisuuteen etunojassa? Vastaan tähän kyllä, ja se voi olla juuri avain talouden vahvistumiseen. Lähtökohtana on, että Raasepori ei pysty houkuttelemaan pitkään aikaan vielä veroasteella, mutta se voisi houkutella mielenkiintoisena eteenpäin katsojana, innovaatioiden alustana, kehittämispaikkana ja miellyttävänä asuinpaikkana. Raaseporissa moninaisuus tarkoittaa, että samalla laajalla alueella on syvät metalliteolliset juuret vanhoissa ruukeissa, vahva asema liikenteellisenä keskuksena, historiallinen pikkukaupunkistatus ja maisemiltaan upea rannikkomaaseutu. Vaikka teollisesta romahduksesta on jo aikaa, niin sen voimakkuus heijastuu edelleen vähän kaikkeen. Taloudellinen, sosiaalinen ja henkinen muutos oli kova. Matkailua ja pienyrityksiä on alueelle kehittynyt.
KOULUJA JA KURSSEJA SKOLOR OCH KURSER
MAN KAN ANMÄLA SIG NÄR SOM HELST! VOIT ILMOITTAUTUA MILLOIN VAIN!
www.trexo.fi
BIL
AUTO
MOPED
MOPO
MC
MOPEDBIL/ MÖNKIJÄ
TRAKTOR
MP
TRAKTORI
MOPOAUTO/ MÖNKIJÄ
NU ÄVEN C1, C OCH C1E UNDERVISNING HOS OSS! NYT MYÖS C1, C JA C1E OPETUSTA MEILLÄ! 040 705 3099 Prästmossegatan 6 Papinnevankatu 6
Karis/Karjaa
www.trexo.fi Köror/Ajot:
Näytämme vähän tietä muulle Suomelle”. Hanko ilmoitti tavoittelevansa aurinkoenergiasta ensisijaisesti miljoonien eurojen säästöjä, mutta myös imagohyötyä ja päästövähennyksiä. Esimerkki kertoo siitä, miten aktiivisella asenteella kestävyysmurros tehdään omaksi vahvuudeksi. Kuten Pia Bäcklund ja Vesa Kanninen kirjoittivat (Etelä-Uusimaa 17.2.) Raaseporin kannattaa miettiä, mitkä ovat sen sijainnin edellytykset kehittyä yritystoiminnan, osaajien ja asumisen paikkakuntana. Kaikki kunnat Suomessa sanovat vahvuudekseen hyvän sijainnin. Osaamista on nähdä, minkä tekijöiden suhteen sijainti on hyvä ja miten sen hyödyntää. Kaikki ei tarvitse olla paikan päällä, mutta niihin on oltava yhteydet. Raaseporilla ei ole korkeakouluja tai suuria innovaatioyrityksiä, mutta sillä on lyhyet etäisyydet Suomen keskeisiin yliopistoja tutkimusalueisiin. Alueella asuu jo nyt suuri määrä näiden tahojen huippuosaajia. Täällä on vahvaa ammatillista koulutusta Noviassa ja Axxellissa sekä naapurissa Tvärminnen tutkimusasema. Täällä on aina ollut vahvaa teollisen tekemisen osaamista. Kestävyysmurroksen kehittämisessä kaupunkien yhteistyö yritysten, asuinalueiden, kylien ja eri osaajien kanssa on tärkeää. Kaupunkia tarvitaan myös paineenluojana ja joskus selkeänä ohjeiden ja määräysten antajana. Kunta on toimija, kun neuvotellaan yritystoiminnan sijainnista, juna- ja bussiyhteyksien toi-
ilastokeskuksen kaupan pikaennakon mukaan vähitTtäiskaupan liikevaihto kasvoi
Lähes 180 aloitetta tähän mennessä
tammikuussa 5,9 prosenttia vuoden 2020 tammikuusta. Vähittäiskaupan myynnin määrä, josta hintojen muutoksen vaikutus on poistettu, kasvoi samaan aikaan 3,8 prosenttia. Päivittäistavarakaupassa työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi tammikuussa 6,8 prosenttia ja myynnin määrä puolestaan 5,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.
Nytta och nöje med blixtsnabb fiber! karistelefon.fi
(Raasepori) Kaupunginvaltuusto on merkinnyt tiedoksi luettelon keskeneräisistä aloitteista viime vuoden lopussa. Hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä tuotava valtuustolle luettelo aloitteista, joita se ole käsitelty edellisen vuoden loppuun mennessä. Valtuusto merkitsi tiedoksi luettelon myös vuonna 2020 tulleista kuntalaisaloitteista, joita on viisi kappaletta. Ne koskevat selkokieltä kaupungin viestinnässä, metsämaan ja rämeen rauhoittamista, selvitystä luonnonsuojelualueiden muodostamisesta, kuntoportaiden
Hitta oss på Facebook Löydä meidät Facebookista
Vi satsar på riktig teori och riktiga körtimmar! Panostamme oikeisiin teoria- ja ajotunteihin!
Nu även Svea finansiering hos oss! Betalningstid upp till 36 mån! Nyt myös Svea rahoitus meillä! Maksuaikaa jopa 36 kk!
YRKESKOMPETENSKURSER
Since 1951
paremminkin kehittää korttinsa oikein, se voi olla 2000-luvun kestävän kehityksen teollisessa rakennemuutoksessa iso menestyjä. Tämän kehittämisen liikevoimaksi tarvitaan aimo annos aktiivisuutta, rohkeutta, vuorovaikutusta sisään- ja ulospäin, uuden oppimista, tietoa keitä täällä on ja mitä he tekevät, sekä Raaseporin asettamista muiden kartoille paikkana, jossa kannattaa toimia. Rauno Sairinen Rauno Sairinen on ympäristöpolitiikan professori Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Hän on asunut Fiskarissa vuodesta 1998 ja seurannut sekä asukkaana että tutkijana seudun kehitystä. Sairinen opettaa ja tutkii mm. kestävän kehityksen haasteita yhteiskunnassa, kaivostoiminnan vastuullisuutta, kiertotaloutta ja EU:n ympäristöpolitiikkaa.
Toiveita keskeneräisten aloitteiden valmisteluun
Karis-Ekenäs-Hangö Karjaa-Tammisaari-Hanko
Instagram: trexobilskola
mivuudesta, rakentamismääräyksistä, tuulivoimasta tai alueen kaasutankkauspaikasta. Kestävyysmurroksen tekijöiden on ymmärrettävä muutosta ja sen dynamiikkaa, mutta yhtä tärkeää on havaita mikä kannattaa säilyttää. Raaseporissa jos jossain, on paljon myös säilytettävää; sellaista, joka on asukkaille arvokasta ja jota tullaan myös kaukaa katsomaan. Isoista kaupungeista muutetaan pikkukaupunkeihin ja maaseutukyliin, kun siellä on osattu hoitaa perinteisiä arvoja ja tunnistaa omaa historiaa. Ihmiset muuttavat paikkoihin, joilla on sielu ja tunnetila, tärkeät palvelut lähellä ja oman elämän ekologinen kestävyys mahdollista. Tämä on osa kestävyysmurrosta. Korona-aika on aiheuttanut suunnattomia taloudellisia menetyksiä ja inhimillistä kärsimystä. Samalla kun olemme saaneet rajua tuntumaa hyvin poikkeuksellisiin oloihin, olemme myös kokeneet, miten järisyttäviä muutoksia pystytään yhteiskunnissa pistämään toimeen hämmästyttävän nopeasti ja jopa globaalisti. Korona-aika on saanut ihmiset, yritykset ja kunnat ympäri maailman ajattelemaan muutosten edellytyksistä ja oman elämänsä arvoja eri tavoin. Kestävyysmurros tulee etenemään erittäin voimakkaasti seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. 1900-luvun lopun teollisissa rakennemuutoksissa Raaseporin talousalue oli suuri häviäjä. Jos Raasepori pelaa, tai
Kaupungit ovat tämän muutosajattelun keskeisiä toimijoita. Syksyllä 2020 julkaistu EU:n asiantuntijaraportti ”Report of the Mission Board for climate-neutral and smart cities” pohti toimenpiteitä sadan Euroopan kaupungin muuttamiseksi ilmastoneutraaliksi vuonna 2030. He toteavat, että pääeste muutoksiin ei ole teknologian puute, vaan kykymme pistää asiat toimeen. Raportti peräänkuuluttaa systeemistä muutosta, johon kuuluu kaupunkien uudenlainen ilmastojohtaminen. Tällä on kolme periaatetta: innovaatioiden ja uusien käytäntöjen laaja edistäminen ja käyttöönotto, eri sektoreita yhdistävä hallinta, sekä lukuisten eri toimijoiden syvällinen ja jatkuva yhteistyö. Nämä periaatteet soveltuvat aivan varmasti myös pienempiin kuntiin. Raasepori on ollut mukana Hinku-kuntien ohjelmassa, jossa on sitouduttu ilmastopäästöjen tarpeelliseen vähentämiseen. Hinku on toivottavasti luonut pohjaa sille, mikä on tulossa. Kunnat, kuten lukuisat yhteiskunnan toimijat, joutuvat nopeuttamaan ilmastoimia. Toisaalta valtion ja EU:n kehittämisrahoja ja resursseja on tarjolla näihin asioihin. Parhaiten menestyvät ne kunnat, jotka ovat mukana kehityksessä aktiivisesti. Kunnat voivat olla uusien käytäntöjen ja teknologioiden kokeilun, osaamisen, koulutuksen ja yritystoiminnan paikkoja. Pari vuotta sitten Yle uutisoi ”Hanko ottaa jättiloikan aurinkosähkön käytössä:
Uudenmaan rannikon kalastusalueiden kalastuskieltohakemukset ovat vireillä Uudenmaan rannikon kalatalousalueiden kalastuslain mukaan vireille laittamat kalastuskieltohakemukset ovat vireillä ELY-keskuksessa. Hakemukset koskevat vesialueita Raaseporin, Inkoon, Sipoon, Porvoon ja Loviisan rannikkoalueilla. Hakemukset ovat nähtävillä 16.4.2021 saakka ELY-keskuksen www-sivuilla https://www.ely-keskus.fi/kuulutukset -> Varsinais-Suomi. ely-keskus.fi
rakentamista ja maahanmuuttajalasten valmistavaa opetusta. Vuoden lopussa vastausta odottivat vielä valtuustoaloite ystävyyskaupunkiyhteistyöstä vuoden 2017 lopulta sekä runsas vuosi sitten jätetyt aloitteet yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja päätöksenteon vaikutusten ennakkoarvioinnin kehittämisestä. Vastausta odottavat myös syksyllä jätetyt aloitteet vuodeosaston siirtämisestä Raaseporin sairaalaan ja sisäisen selvityksen käynnistämisestä Raaseporin arviointimenettelyn osalta. -Olisi mukavaa, jos meillä olisi sellainen käytäntö, että aloitteentekijää kuultaisiin asian valmistelun aikana, sillä näin voitaisiin välttää paremmin esimerkiksi aloitteiden palauttaminen valmisteluun, Ulf Heimberg (sd) toivoi.
Roger Hafström (kok) totesi, että vuodeosastoaloitteen käsittely on edennyt varsin hitaasti. Hän toivoi, että kaupunki ryhtyisi keskustelemaan HUS:n kanssa osaston siirtämisestä Raaseporin sairaalaan. -Sieltä voisi löytyä vuodeosastolle nykyistä paremmat tilat, sillä nykytilanne ei ole aivan hyvä, hän sanoi. Harri Burtsov (kok) toivoi puolestaan, että arviointimenettelyä koskevan aloitteen vastauksessa kerrotaan myös se, milloin Raasepori sai päätökset odotettua suuremmista valtionosuuksista ja milloin ne on kaupungille maksettu. Raaseporin valtuustossa oli jätetty vuoden 2018 marraskuussa järjestetystä ensimmäisestä kokouksesta lähtien 176 aloitetta vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen mukaan vastausprosentti oli tuolloin 96,6, vuotta aiemmin 94,6.
suntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2019 A velkaa keskimäärin 220 pro-
nilla, 255 prosenttia. Myös kahden huoltajan lapsiperheiden velkaantumisaste oli keskimääräistä suurempi, 237 prosenttia. Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin noin 102.000 euroa, mikä oli 1,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
senttia käytettävissä olevista rahatuloistaan, Tilastokeskus tiedottaa. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli yksinhuoltajilla, 276 prosenttia, sekä yhden aikuisen asuntokun-