UUSI HINTA
Polaris 570 EFI Sportsman (vm. 2020)
7.990 €
www.hydroforest.fi Västanbynkuja 4 TAMMISAARI 019 241 6999 ma-pe 7.30-16.30 la suljettu
Suvi Ahlfors 31 vuoden kokemuksella! KERROSTALO
Karjaa, Lövkulla
UUSI KOHDE
KERROSTALO
33 m² Karjaa, Lövkulla
77 m²
1 h, kk, vh, wc/kph. Heti vapaa ensimmäisen kerrok- 3 h, k, kph/wc, vh, parv. Heti vapaa tilava kolmio. III krs sen siisti yksiö. Ihastuttava sijainti luonnon lähellä. Rv. (ylin). Ihastuttava sijainti luonnon lähellä. Rv. 1973. 1973. Maalämpö. ET E 2013. Vhp. 36.000 €. Maalämpö. ET E 2013. Vhp. 55.000 €.
Solis 26 traktori etukuormaajalla
14.490 €
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 6 Torstaina helmikuun 11. pnä 2021
.
Kiveä ja luonnonsoraa jokiuomiin, parannusaineita pelloille
Raaseporinjoki-hanke haluaa vähentää vesistön ravinnekuormitusta edelleen (Raasepori) Raaseporinjoen kunnostushankkeen ensimmäinen, vuoden 2018 loppukesästä aloitettu vaihe saatiin päätökseen viime vuoden lopussa. Hanke jatkuu vielä vuoden 2021 Uudenmaan ely-keskuksen rahoituksella osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Raaseporin kaupunki on sitoutunut jatkamaan hanketta vuoden 2022 loppuun. Hieman yli 13 kilometrin pituinen Raaseporinjoki oli hankkeen alkaessa välttävässä ekologisessa tilassa ja työn todetaan olevan vielä kesken. Loppuraportissa mainitaan, että Raaseporinjoelta merialueelle tulevaa kuormitusta tulee vähentää edelleen, ja se edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä tulevina vuosina. Erityisesti Raaseporinjoen pääuoma kärsii mittavasta tulvehtimisesta, mikä vaikeuttaa viljelyä ja tuo suuria ravinnehuuhtoutumia vesistöön. Alueen maanomistajat ovat pyrkineet jo pidemmän aikaan korjaamaan tilannetta ja ryhtyneet vesiensuojelutoimiin, mutta työ on ollut ongelmallista alueen huonon vesienhallinnan vuoksi. Joen valuma-alue on noin 70 neliökilometriä. Joki laskee mereen Lepinjärvestä ja Natura 2000-alueelta.
Työntäyteinen vuosi Hanke jatkuu nykytietojen mukaan erillisrahoituksella ainakin vuoden 2023 loppuun. Sara Vaskio aloitti syyskuussa uutena projektipäällikkönä vuosina 20182020 hanketta koordinoineen Minttu Peuraniemen seuraajana. Vaskio hyppäsi ns. liikkuvaan junaan.
tetty mm. eroosiosuojauksiin, maanparannukseen ja vesistöseurantaan. Maanomistajat osallistuivat hankekuluihin noin 27.500 eurolla. Lisäksi maanomistajat ja viljelijät osallistuivat hankkeeseen talkootyöllä, jonka arvo oli noin 10.000 euroa. Ohjausryhmän päätöskokous pidettiin marraskuussa. Hankkeelle on laadittu nyt uusi suunnitelma ja sille on valittu myös uusi ohjausryhmä. Projekti mm. jatkaa selvityksiä joen luonnonmukaisen perkaamisen toteuttamiseksi. Joen sivu-uomiin on tarkoitus tehdä tänä vuonna kaksi kosteikkoa ja vesistövaikutteisten maanparannusaineiden levittämistä jatketaan. Vedenlaatua seurataan joen perkauksen aikana ja myös sen jälkeen. Joen valuma-alueen pelloille on levitetty maanparannusaineita lähes 200 hehtaarille ja työtä jatketaan myös kuluvana vuonna. (Kuva: Johan Ljungqvist/Multifoto) -Asiat menevät oikeaan suuntaan. Tuntuu kuin palaisin kotiseudulle, Inkoossa varttunut, Karjaalla koulua käynyt ja kesät Snappertunan mökillä viettänyt Vaskio kertoo. Hän on koulutukseltaan agronomi. Vaskio on kiinnostunut vesienhoidosta ja sanoo haluavansa kantaa omalta osaltaan kortensa kekoon Itämeren tilanteen parantamiseksi. Hän opiskelee ammattikorkeakoulu Noviassa sustainable coastal management-linjalla. Meneillään on työntäyteinen vuosi useiden uusien hankkeiden parissa. Kosteikko on suunnitteilla Vallarsvedjaan ja vesiensuojelurakenne Tranbo-
kärriin. Putkipatoja tai vastaavia metsätalousalueiden vesiensuojelurakenteita kaavaillaan toteutettavaksi Idbäckenin valuma-alueella Metsäkeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Vaskio on saanut tehtäväkseen myös edistää vesiystävällistä maataloutta ja tekeillä on uusi työpaketti maatiloille. Valuma-alueen kunnostamisen lisäksi hanke tukee edelleen Raaseporinjoen ojitusyhtymää pääuoman perkaushankkeen toteuttamisessa ja tavoitteena on myös laajentaa luonnonmukaista peruskuivatusta.
Lähes 450.000 euroa Hankkeen
ensimmäinen
toimenpidesuunnitelma valmistui syksyllä 2019 ja monia toimia on jo toteutettu. Suunnitelman keskiössä on ollut parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto. Loppuraportin mukaan hankkeen ensimmäinen vaihe onnistui kaikilta osin. Avaintekijöitä olivat kokonaisvaltaisuus, valuma-aluelähtöisyys, paikallisuus ja yhteistyö. Keskeinen tekijä oli myös riittävän suuri hankerahoitus, jota pystyttiin käyttämään usean vuoden ajan. Hankkeen kulut olivat lähes 445.000 euroa, joista noin puolet toteutui hankkeen viimeisenä vuotena 2020. Rahaa on käy-
Noin 100 fosforikiloa Peltomaan rakennetta parantavia ja ravinnevalumia pidättäviä maanparannusaineita on levitetty lähes 200 hehtaarille ja työtä tullaan jatkamaan. Loppuraportin mukaan jo toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksen arvioidaan olevan karkeasti noin 100 kiloa fosforia vuodessa, mikä vastaa noin neljää prosenttia kokonaiskuormituksesta. Vaikutuksen arvioidaan kestävän 4-5 vuotta. Vesistövaikutteiset maanparannusaineet ovat kipsi, rakennekalkki ja ravintokuitu. Viime kesänä rakennettiin eroosiosuojaus Grabbackaan ja levitettiin maanparannuskuitua Sonassa. Eroosiosuojaus toteutettiin pohjakynnyksillä, jotka hidastavat veden
virtausta jokiuomassa. Niitä on tehty myös Malmkullan suunnalta laskevaan uomaan. Hankkeessa urakoitiin syyskesällä noin tuhat kuutiometriä kiveä ja luonnonsoraa kahteen sivu-uomaan estämään eroosiota. Lisäksi rakennettiin virtaamansäätöpato ja laskeutusallas pidättämään valumavesiä metsäalueella ennen niiden päätymistä pelto-ojiin. Maanparannuskuidun vaikutus perustuu eloperäisen aineksen lisäämiseen peltomaahan. Kuitu on peräisin metsäteollisuuden sivuvirroista ja se on turvallista maanparannusaineena. Kuitukäsittely oli jatkoa vuonna 2019 aloitetulle maanparannusainekokeilulle. Alueen peltoja käsiteltiin silloin kipsillä ja rakennekalkilla. -Toimenpiteet valuma-alueella tukevat erinomaisesti myös pääuoman peruskuivatushanketta, sillä ne pidättävät vesiä sivupuroissa ja latva-alueilla. Raaseporinjoen pääuoman virtaustilanne helpottuu, kun kaikki vedet eivät sateen jälkeen syöksy sinne kerralla ja aiheuta tulvimista pelloille, suunnittelutyöhön osallistunut Uudenmaan ely-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari selvittää. Luonnonmukaisen perkauksen on määrä toteutua vuoden 2021 aikana. Ojitusyhtymä vastaa suunnitelman toteutuksesta. Sen asiamiehenä toimivan Petra Trobergin mukaan suunnitelmakuvat näyttävät selkeästi, miten alueen tulvatilanne tulee paranemaan luonnonmukaisen perkauksen jälkeen.
Kaupunginhallitus ei poikennut linjasta
Vanha Gnägget vuokralle suunnitelman mukaisesti (Raasepori) Kaupunginhallitus on päättänyt, että vanhaa Gnägget-rakennusta Tammisaaren Rantapuistikossa ei siirretä poistosalkkuun, vaan se jätetään kaupungin kiinteistöjen kehityssalkkuun. Tämä tarkoittaa, että rakennus pysyy kaupungin omistuksessa. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa teknistä lautakuntaa vuokraamaan rakennuksen pikaisesti. Tekninen lautakunta ehdotti kaupunginhallitukselle, että rakennus siirrettäisiin poistosalkkuun ja pantaisiin myyntiin. Rakennuksesta saatiin tammikuussa ostotarjous paikalliselta ravintoloitsijalta perusteilla olevan Stallören
i Ekenäs -nimisen yhtiön lukuun ja ympärivuotiseen ravintolatoimintaan. Kaupunki haki paikkaan viime vuoden puolella vuokralaista lehti-ilmoittelulla ja kaupunginhallitus päätti, että asiassa edetään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. -Kun prosessi on jatkunut näin pitkään, se pitää saattaa samalla tavalla loppuun saakka. Asian muuttamiseen olisi pitänyt reagoida jo paljon aikaisemmin, mikäli sellaista olisi haluttu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls (r) sanoo. Tammikuun lopulla koolla olleen teknisen lautakunnan
ehdotettiin hyväksyvän vuokrasopimus The Tasting Room Oy:n kanssa viideksi vuodeksi kolmen lisävuoden optiolla, mutta lautakunta päätti ehdottaa rakennuksen myymistä. Kaupunginhallituksen valmistelussa kuitenkin todetaan, että muutosrakentamisella on ”teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaista” säilyttää rakennus kaupungin omistuksessa. Rakennus oli aiemmin vuokrattuna Metsähallitukselle ja viime vuonna Luonto ja ympäristö ry:lle. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään. Kaupunginjohtaja toteaa asian valmistelussa, että rakennuksen myymises-
tä ei ole keskusteltu, ja sen vuokraamisesta ilmoitettiin marraskuussa. Ilmoituksissa kaupunki toivoi, että ”uusi vuokralainen jatkaa luonnon monimuotoisuuden ja erilaisten ulkoilumahdollisuuksien esille tuomista”. Rakennuksen vuokraamisesta ilmoitettiin sen jälkeen uudelleen ilman kyseistä toivetta. Kaupungin mukaan rakennuksen myyminen ei ole tarkoituksenmukaista myöskään siksi, että Stallörenin puiston ja Pohjoissataman alueen asemakaavoitus on käynnissä, ja aluetta tullaan kehittämään jatkossa eri sidosryhmien toimesta. Valmistelussa todetaan
myös, että kun rakennus vuokrataan, se ei rasita kaupunkia taloudellisesti, sillä tyhjää rakennusta täytyy kuitenkin lämmittää ja tyhjillä rakennuksilla on taipumus rapistua. Kaupunki saa rakennuksesta viidessä vuodessa noin 106.000 euron vuokratulot. Jatkovuodet mukaan lukien tulot olisivat tilahallinnon mukaan hieman yli 170.000 euroa. Raasepori sai vanhasta Gnäggetistä viime vuoden puolella kolme vuokratarjousta. Hakemukset arvioinut työryhmä ehdotti, että noin 300 neliömetrin rakennus vuokrattaisiin The Tasting Room Oy:lle.
Toimintasuunnitelman mukaan yhtiö kehittäisi rakennuksen toimintaa tavalla, joka huomioi mm. lapsiperheet ja joka on suunnattu paikalliselle väestölle ja matkailijoille. Valmistelun mukaan se toisi kaupunkiin uudenlaisen konseptin, jollaista Raaseporissa ei vielä ole, ja yritys aikoo myös investoida rakennukseen. Suunniteltu toiminta liittyisi ruokaan, konsertteihin, stand up-komiikkaan ja vesiurheiluvälineiden vuokraukseen. Yritys on ilmoittanut myös aikovansa investoida rakennukseen, minkä vuoksi se halusi pidemmän vuokrasopimuksen.