6 - Nro 18b Sunnuntaina toukokuun 9. pnä 2021 .
Kevät kutsuu luontoon
Ulkona oppiminen opettaa yhteistyötä (Raasepori) Kauniit kevätpäivät ovat täydellisiä ulkona oppimiseen, mutta luontokoulu Utternin luontokouluopettaja Jenny Wikström tietää, että lapset ovat innokkaita säässä kuin säässä. -Ulkokoulupäivä on kuitenkin vaihtelua tavanomaiseen, Wikström toteaa. Billnäs skola-koulun kolmannen ja neljännen luokan opettaja Heidi Grönroos muistuttelee vanhempia aina etukäteen asianmukaisesta vaatetuksesta, eikä sen suhteen ole ollut ongelmia. -Meillä oli talvellakin oikein hieno luontokoulupäivä, kun opimme lumesta ja jääkiteistä, Grönroos muistelee.
ideoita, kun näkee jonkun toisen vetävän opetusta. Olemme erittäin kiitollisia siitä, että koti- ja kouluyhdistys kustantaa luontokoulun, kun meillä ei nyt ole kovin paljon ulkopuolista toimintaa koronarajoitusten vuoksi. Näin koulun oppilaat saavat mahdollisuuden kulkea luonnossa ja nauttia siitä sekä oppia toisella tavalla, hän sanoo. Luontokoulu Utternilla on ollut kiireinen kevät ja kaikki mahdolliset ajat on varattu. -Vaikuttaa siltä, että koronan myötä opettajat ovat kiinnostuneet mahdollisuudesta oppia ulkona, Wikström sanoo.
Kiireinen kevät
Samaiseen lähimetsään oli kulkenut myös Pinjaisten päiväkodista esikoululaisten ryhmä. Päiväkodin johtaja Charlotte Fagerström kertoo, että kaikki ryhmät käyvät metsässä viikoittain. Päiväkodin eskarilaisilla oli päivän ohjelmistossa jokamiehenoikeudet, joita myös Billnäs skolan oppilaat ovat opiskelleet. -Kyllä me olemme onnekkaita täällä Suomessa, kun meillä on puhdasta luontoa, jossa voimme kulkea, Grönroos ylistää. Ulkona oppimisen hyödyiksi hän nimeää luontotuntemuksen lisäksi lisääntyvät
Billnäs skolan 3.-4.-luokkalaiset ovat osallistuneet Natur och Miljö rf:n luontokoulu Utternin ulkona oppimisen kokonaisuuteen, jossa oppilaat viettävät neljä koulupäivää lähimetsässä eri vuodenaikoina. -Eväiden syöminen luonnon helmassa on monelle se paras kokemus, Grönroos kertoo. Heidi Grönroos on toiminut opettajana 29 vuotta ja vienyt luokkia ulos aiemmin omin voimin, mutta iloitsee nyt mahdollisuudesta saada ulkopuolista apua. -Kyllä siitä saa aina uusia
Kolmasluokkalaiset Lucas ja Isabelle nimeävät jännittävimmäksi jutuksi talvella tehdyn linnunruoan, jonka oppilaat saavat sitten viedä mukanaan kotiin. -Olemme oppineet paljon linnuista, Lucas ja Isabelle toteavat kuin yhdestä suusta ja kertovat koulupäivän metsässä olevan varsin mieluisan hyvällä säällä, mutta: -Jos sataisi, olisin ehkä mieluummin sisällä, Isabelle tuumaa ja Lucas yhtyy ajatukseen.
Kaikissa aineissa
Metsän mahdollisuudet
Keväisen luontokoulun teemana oli vaihtuvat lämpötilat. Oppilaat tutkivat lämpömittarin avulla lämpötiloja erilaisista materiaaleista ja paikoista. yhteistyötaidot ja oman kehon hallinnan. -Täällä ryhmädynamiikka on erilainen kuin koululuokassa, Grönroos kertoo. Tiedot ja taidot karttuvat ja oppiminen on sekä teoreettista että käytännöllistä. -Ei ole enää itsestäänselvää, että lapset oppivat liikkumaan luonnossa, Grönroos
harmittelee ja pitää siksi tärkeänä, että koulussa oppilaat saavat mahdollisuuden kulkea luonnossa.
Lapsilla lystiä Lapsille ulkona oppiminen on mukavaa vaihtelua luokkahuoneeseen. Luontokoulupäivään valmistaudutaan etukäteen ja metsävierailun jälkeen
aiheisiin palataan vielä luokkahuoneessa. Kyseessä on siis varsin jäntevä ja kokonaisvaltainen oppimiskokonaisuus, joka pyritään niveltämään opetussuunnitelmaan. -Meillä on erilaisia valmiiksi mietittyjä tuntikokonaisuuksia, jotka tukevat muuta oppimista, Wikström kertoo.
Ulkona oppimista voi soveltaa kaikissa oppiaineissa ja materiaalia opetukseen on verkossa tarjolla yllin kyllin erilaisissa materiaalipankeissa. Kansainvälinen ulkona oppimisen päivä kannustaa kaikkia ulos oppimaan kahdesti vuodessa, seuraava päivämäärä on 20. toukokuuta. Ulko-opetukseen on osallistunut maailmanlaajuisesti miljoonia lapsia, Suomessa yli 75.000. Toinen ulkoluokkapäivä järjestetään marraskuussa. Toukokuussa ulkoiluun kannustaa myös Suomen lasten metsäretkipäivä, joka on tänä vuonna 12. toukokuuta. Sen on saattanut alulle Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston biologian didaktiikan ryhmä. Molempiin verkostoihin voi liittyä Facebookissa.
Linus Lindberg viilettää Varbergiin BK-futikselle seuratukea toiminnanjohtajan palkkaamiseen
(Raasepori) Rakennusinsinöörin opinnot saavat toviksi jäädä, kun Linus Lindberg lähtee rakentamaan käsipallouralleen uutta ilmettä. 22-vuotias karjaalainen on solminut kaksivuotisen sopimuksen Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Allsvenskanissa pelaavan HK Varbergin kanssa. Koko uransa BK-46:ssa pelannut laituri siirtyy samaan seuraan, josta karjaalaistoveri Oscar Kihlstedt palasi keväällä kotikonnuille. -Varberg oli seurannut otteitani jonkin aikaa ja viestitti maaliskuussa olevansa kiinnostunut. Olen aina halunnut ulkomaille pelaamaan ja aloin miettiä asiaa. Keskustelin tästä myös Oscarin kanssa ja tulin siihen tulokseen, että tilaisuuteen kannattaa tarttua, Lindberg kertoo. Varberg putosi keväällä Ruotsin pääsarjasta kakkostasolle, josta se hamuaa saman tien takaisin liigaan ja pidemmällä tähtäimellä kohti kärkeä. -Joukkue on hankkinut useita lupaavia nuoria ja siellä tehdään isoja panostuksia.
Linus Lindberg lähtee rakentamaan käsipallouraa Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Tuntuu, että se on minulle hyvä ympäristö kehittyä pelaajana. Allsvenskan on kehittymiselleni tällä hetkellä sopiva sarja ja vastuuta pitäisi olla tarjolla, Lindberg toteaa. Hän on muuttamassa Ruotsiin heinäkuussa ja lähtee reissuun yksin. -Tuntuu totta kai jännittä-
vältä jättää tuttu ja turvallinen Karjaa ja muuttaa toiseen maahan. Toisenlainen käsipallokulttuuri tekee varmasti hyvää, kun vastaan tulee uusia ja erilaisia joukkueita kuin ne, joihin on Suomessa tottunut. Opiskelut jäävät tauolle, mutta saatan tehdä vähän töitä Ruotsissa. Pääasiassa keskityn kuitenkin käsipalloon, Lindberg sanoo. Lindberg oli päättyneellä pronssikaudella BK:n kolmanneksi paras maalintekijä osuen keskimäärin 4,3 kertaa peliä kohti. Hänestä oli joukkueelle monipuolista hyötyä. -Laidan lisäksi hyökkäsin myös takapelaajan paikalta ja puolustin ”kakkosena”. Kehityin ehkä eniten puolustamisessa, jossa tekemiseni oli varmempaa, hän sanoo. -Parantamisen varaa on yhä monella osa-alueella. Minun pitää pystyä pitämään keskittyminen vielä paremmin läpi ottelun. Nyt kun pelasimme ilman yleisöä, niin tuli herpaantumisia ja lepsuilua. Luulen, että uusi joukkue ja ympäristö korjaa sitäkin asiaa. Toivottavasti yleisökin saa taas palata lehtereille.
(Raasepori) Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille lähes 4,5 miljoonaa euroa seuratoiminnan kehittämistukea, jolla lisätään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Hakemuksia lähetettiin yhteensä 817, joista nelisensataa näki vihreää valoa. Pienin myönnetty avustus oli 1.000 euroa, suurin puolestaan 25.000. -Näin paljon hakemuksia ei ole muutamaan vuoteen tullutkaan. Harmillista onkin se, että tukea haettiin yli 11 miljoonan edestä, mutta määrärahoja ei riitä kuin tuohon 4,5 miljoonaan. Sen takia hylättyjä hakemuksia oli noinkin paljon, ministeriön ylitarkastaja Sari Virta sanoo. Raaseporista haku oli päällä kolmella seuralla ja Hangosta yhdellä. Verkot menivät tötterölle ainoastaan BK-46:n jalkapallon hankkeessa, jossa aikomuksena on palkata yhdistykselle toiminnanjohtaja. Karjaalaiskopla haki tälle vuodelle 15.000 euron tukea
Kotikisa kilpistyi koronaan, IFR-moukaristit Nurmijärvellä (Raasepori) Mukaansa tempaavat moukarinheittäjät olivat IF Raseborgin riveistä ensimmäisiä yleisurheilijoita, jotka kiskoivat kilpakauden käyntiin. Josefine Lundström ja Filip Wikholm hakeutuivat torstaina Nurmijärvelle Klaukkalan kentälle koleaan ja tuuliseen keliin.
Lundström oli naisten sarjassa ainoa osallistuja ja nakkasi heti ensimmäisellä kierroksella parhaan tuloksensa 49,24. Hän jäi viimevuotisesta ennätysmitastaan yli kaksi metriä, mutta maksimivoimaan pureutuvan harjoitusjakson keskellä ei vielä tavoiteltukaan kuuta taivaalta.
Wikholm pyörähteli M 17-sarjassa toiseksi ennätyksellään 55,04. Myös kaksi muuta yli 54 metrin kantanutta hyväksyttyä heittoa ylittivät entisen ennätystuloksen viiden kilon moukarilla, johon snappertunalainen on siirtynyt. Voiton vei vuoden Wikholmia vanhempi Mikko
Huhta tuloksella 61,63. IFR:n moukaristit olisivat mieluusti avanneet kilpailukauden kotimaisemissa, mutta toukokuun 2. päivään Karjaan urheilupuiston hiekkakentälle aiottu koitos ei saanut paikallisten viranomaisten tukea. Seuran suunnitelma pienen ja vähäväkisen moukarimit-
ja sai 14.000 euroa. Seuran taloudesta vastaavassa ryhmässä toimiva Dennis Lindholm muistuttaa, ettei tuki saa kattaa kokonaan hankkeen kustannuksia. -Seuran oma osuus tälle vuodelle on lähes 10.000 euroa. Kyseessä on iso panostus ja jos kaikki sujuu hyvin, niin toiminnanjohtajan pestistä on tarkoitus tehdä pysyvä, Lindholm kertoo.
Tärkeä askel Toiminnanjohtajasta tulee BK:n kokopäivätoiminen työntekijä ja siihen etsitään avoimella haulla mitat täyttävää henkilöä. Pyörät on pistetty jo pyörimään ja tilapäisesti toiminnanjohtajan virkaa on toimittanut talousryhmään niin ikään kuuluva Nina Ahlblad. -Nina on hoitanut käytännön asioita ja olemme saaneet sitä kautta tehtävänkuvaa tarkennettua ja selkeytettyä hakuprosessiin. Asiassa on tarkoitus edetä niin pian kuin mahdollista, Lindholm kertelön läpiviemiseksi katsottiin päteväksi, mutta ajankohtaa pidettiin vallitsevissa oloissa vielä liian aikaisena, ja kilpailu suositeltiin siirrettäväksi tuonnemmaksi. Seuran riveissä linjausta kummasteltiin, semminkin kun samaiseen sairaanhoitopiiriin kuuluvan Nurmijärven kilpailussa toteutettiin lähes jetsulleen samoja suuntaviivoja kuin Karjaalle oli laadit-
too. Toiminnanjohtaja tarttuu toimeen tilanteessa, jossa seurakentällä kootaan rivejä koronan aiheuttaman myllerryksen jälkeen. -Poisjäämiset ovat koetelleet meitäkin, eikä osa pelaajista ole enää joukkueeseensa palannut. Kaipaamme enemmän harrastajia ja enemmän pelaajia mukaan. Haluamme myös kannustaa lapsia monilajisuuteen ja yrittää tehdä sujuvaksi useamman lajin harrastamisen, Lindholm sanoo. Puheenjohtaja Mats Lillqvistin mukaan toiminnanjohtajan palkkaaminen on seuralle erinomaisen tärkeä askel. -Junioritoiminta on meillä kaiken keskiössä ja sen koordinoiminen helpottuu huomattavasti. Yhtälö on vaikea, jos yrittää oman työnsä ohessa pyörittää niinkin isoa kokonaisuutta kuin junioritoiminta on. Jatkossa meillä on henkilö, joka voi keskittyä vain tähän työhön, ja se tulee varmuudella vaikuttamaan positiivisesti seuran toimintaan, hän sanoo. tu.
Edelleen epävarmuutta herättävä tilanne koronarajoitusten suhteen on saanut IF Raseborgin siirtämään Kunniakierros-tapahtumansa syyskuulle. Tärkeänä tulonlähteenä toimiva varainkeruukampanja oli suunnitteilla toukokuun loppuun, mutta uudet ajankohdat ovat 7. syyskuuta Karjaan kentällä ja 16. syyskuuta Tammisaaressa.