Asiakasomistajille 5 senttiä alennusta litrahinnasta. Alennusta myös S-Business-kortilla. Ägarkunder får 5 sent rabatt på literpriset. Rabatt också med S-Business-kortet. Ei Bonusta. Ingen Bonus.
Tilaukset myös puhelimitse / Beställningar även per telefon ark./vard. klo/kl. 9–15 010 762 6200 (pvm/mpm/lna/msa)
Pohja, Bollsta 62 m² 2 h, k. Selkeäpohjainen huoneisto. Kph ja keittiö rem. 2000-luv. Suojaisa eteläpiha, terassialue jossa sähköinen markiisi. Maalämpö. Taloyhtiössä paljon remontteja tehty. Rv. 1979. ET D2018 Hp. 56.500 €.
Pohja 65,5 m² 2 h, k, 2 x vh, wc, kph/wc, s. Ihast. 40-luvun lopun puuparitalo. Luonto, meri ja ruukkikylät aivan lähellä. Keittiö ja kph rem. 2011. Vesikate uusittu 2009 ja ikk. 2022. Kaukolämpö. Rv. 1946. ET F2018 Vhp. 54.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Minna Sundström, LKV, Puh. 040 5101051 minnalkv@gmail.com
Puh. 0500 505 838 suvi.ahlfors@kotikone.fi
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Koulu- ja päiväkotiverkko selvitetään, ehdotuksia keväällä
Hangossa päätettiin aloittaa Lappohjan koulujen lakkautusprosessi
(Hanko) Lappohjan koulu ja Lappvik skola ovat sulkemisuhan alla. Sivistyslautakunta päätti aloittaa prosessin alakoulujen mahdollisesta lakkauttamisesta vuoden 2026 elokuun alusta lukien. Syynä on se, että koulujen oppilasmäärät ovat olleet hyvin pienet jo useiden lukuvuosien ajan.
”Siitä huolimatta toiminta on jatkunut ennen kaikkea sen toivon varassa, että uudet yritykset aloittavat toimintansa mm. Koverharin alueella. Sen myötä asukasmäärä olisi lisääntynyt tuoden lisää oppilaita kylän kouluihin”, asian valmistelussa mainitaan.
Lappohjan koulun ennuste vuosille 2026-2030 on vuosittain vain kaksi tai kolme oppilasta. Kuluvana lukuvuotena koulussa on neljä oppilasta. 10 vuotta sitten oppilaita oli alun toistakymmentä ja parhaimmillaan 16 lukuvuonna 2019-2020. Lappvik skolanin tulevien vuosien ennusteet ovat 4-7 oppilasta. Kuluvana lukuvuonna oppilaita on viisi. Kymmenen vuotta sitten oppilaita oli 15.
Sivistystoimen mukaan opetuskustannukset ovat Lappohjassa korkeat koulujen
Kaupunki järjestää tulevan viikon torstaina Lappohjan koululla tiedotus- ja keskustelutilaisuuden kylän koulujen lakkauttamisaikeista. (Kuva: Hangon kaupunki)
pienen oppilasmäärän vuoksi. Huonona mainitaan myös se, että näin pienissä luokissa joissa oppilas voi olla vuosiluokallaan jopa yksin, kontaktit muihin samanikäisiin lapsiin jäävät vähiin, ja se ei edistä oppilaiden sosiaalista kehitystä. Lisäksi siirtyminen suurempaan kouluun ja ylemmille luokille Hankoon voi olla haastavaa. Lappohjan koulut toimivat samassa rakennuksessa. Koulujen mahdollisen lakkauttamisen yhteydessä opetushenkilöstölle tullaan tarjoamaan työtehtäviä kaupungin
EHS-kouluhankkeeseen valmisteltiin uusi hybridiehdotus Tekninen lautakunta esittää lähes 80 miljoonan
(Raasepori) Tekninen lautakunta on hyväksynyt ehdotuksen investointitalousarvioksi vuodelle 2026 ja tulevien vuosien investointisuunnitelman. Vuodelle 2026 ehdotetut nettoinvestoinnit rakennuksiin ja infraan ovat yhteensä noin 18,4 miljoonaa euroa. Maanhankintaan ehdotetaan varattavan lisäksi 1,5 miljoonaa, eli investointien netto olisi 19,8 miljoonaa euroa. Vuodelle 2027 suunnitteilla on 29 miljoonan hankkeet ja seuraavalle vuodelle liki 30 miljoonan euron hankkeet, eli kolmen vuoden investoinnit olisivat yhteensä hieman alle 79 miljoonaa euroa.
Lautakunnan puheenjohtaja Britt-Marie Granström (r) myöntää summien olevan suuria.
-Keskityimme tässä ehdotuksessa lähinnä vuoden 2026 investointeihin. Tällä hetkellä nimittäin niin monet tulevaisuutta koskevat kysymykset ovat vielä avoimia, että summat voivat vielä muuttua, tai suunniteltuja hankkeita saatetaan lykätä eteenpäin, hän sanoo.
Investointitalousarvio me-
nee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Tekninen lautakunta hyväksyi myös sivistyslautakunnan lausunnon investoinneista. Sen mukaan Karjaan Katarinaskolanin lisärakennus on ylimitoitettu nykyisessä suunnitelmassa kaupungin taloudellinen tilanne huomioiden. Sivistyslautakunta totesi syyskuun lopussa, että suunnitelma täytyy tarkistaa ja siinä on huomioitava myös edullisempi ja kevyempi ehdotus.
Lautakunta lausui lisäksi, että ennen Tammisaaren ruotsinkielisen EHS-yläkoulun investointipäätöstä tulee selvittää, voisiko ammattikorkeakoulu Novian tiloista löytyä nopeampi ja kustannustehokkaampi ratkaisu koulun tilatarpeisiin. Sivistyslautakunta katsoi, että esitetty 11,4 miljoonan euron hanke vastaa parhaiten tarpeisiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Tekninen lautakunta päätyi viime viikolla EHS-hankkeessa uuden, kuluvan syksyn aikana laaditun uuden nk. hybridivaihtoehdon kannalle äänin 6-4. Sen kustannusarvio
muista kouluista ilman, että opettajanvirkojen määrä muissa kouluissa lisääntyy. Kaupunki järjestää asiasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden Lappohjan koululla torstaina 23. lokakuuta kello 17.30 alkaen. Tilaisuuteen osallistuvat sivistystoimen-
investointeja
on 15,9 miljoonaa euroa. Lautakunnalle ehdotettiin kesäkuussa hankevaihtoehtoa, jonka kustannusarvio on 11,4 miljoonaa. Tuolloin se päätyi äänin 6-5 kalliimman 17,6 miljoonan euron hankkeen kannalle Michael Nybergin (r) ehdotuksesta. Lautakunnalle ehdotettiin jälleen, että se hyväksyy 11,4 miljoonan euron hankesuunnitelman. Hankkeeseen on laadittu syksyn aikana myös uusi viides toteutusvaihtoehto, joka perustuu Novian tiloihin. Tässä purettaisiin EHS-koulurakennuksen B- ja C-siivet, peruskorjattaisiin A-siipi ja muut opetustilat sijoitettaisiin Raaseporintielle ammattikorkeakoulun kiinteistöön. Peruskorjauksen kustannusarvio on 6,1 miljoonaa ja purkukustannukset 320 000 euroa. Kustregionens utbildningsfastigheter -kiinteistöosakeyhtiölle maksettavaan vuokraan menisi valmistelun mukaan noin 5,9 miljoonaa euroa 10 vuodessa. Rakennuksessa todetaan olevan teoriaopetukseen sopivia tiloja, mutta esimerkiksi tekniselle työlle sellaisia ei nykyisellään
ole.
Nyberg ehdotti nyt, että tekninen lautakunta valitsee hybridivaihtoehdon, jossa lisärakennus on 400 neliömetriä aiempaa pienempi. Uudisrakennuksen koko olisi 2 300 neliömetriä ja lisäksi korjattaisiin koulun A-siipi. Rakennuksen muut osat purettaisiin. Lisätilaa saataisiin tarvittaessa Höijersgården-rakennuksesta.
Nybergin ehdotusta kannattivat RKP:n BrittMarie Granström, Andreas Hindrèn, Linda Ring ja Martin Stenström sekä vihreiden Hermanni Backer Johnsen. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät SDP:n Kenneth Jäkälä ja Regina Kalenius, kokoomuksen Max Forsman ja Nora Garusi (vas).
EHS:n opinto-ohjaajana tätä nykyä työskentelevä Johanna Metsämäki (sd) ei osallistunut äänestykseen esteellisyyden vuoksi. Vielä kesäkuussa hän äänesti kalliimman kouluinvestointihankkeen puolesta. Esittelijän ehdottaman vaihtoehdon kannalla oli kesäkuun kokouksessa vihreiden varajäsen.
johtaja, kaupunginjohtaja, sivistyslautakunnan puheenjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja ja koulujen rehtorit.
Selvitys kouluista ja päiväkodeista
Sivistyslautakunta päätti myös perustaa työryhmän selvittämään kaupungin kouluverkkoa ja varhaiskasvatuksen toimintapaikkoja tulevaisuudessa lapsi- ja oppilasmäärien vähentyessä. Tahti on kiihtynyt viime vuosina ja sen seurauksena päiväkodeissa ja kouluissa on jouduttu vähentämään lapsi- ja oppilasryhmiä sekä henkilöstöä. Koulu- ja päiväkotiverkkoon ei ole koskettu vuoden 2020 jälkeen.
Lukuvuonna 2020-2021 kaupungin yhdeksässä peruskoulussa oli 725 oppilasta. Kuluvan vuoden syksyllä määrä oli 595. Lukuvuodelle 2029-2030 laaditun ennusteen mukaan määrä laskee edelleen 460 oppilaaseen. Ennuste perustuu Hangossa syntyneiden lasten määrään. Osa kaupungin kouluista toimii yhteisissä kiinteistöissä. Sivistystoimen mukaan kiinteistöjen määrää voitaisiin vähentää tekemällä kou-
Suuri
luverkkoselvitys. Samalla tulee tarkastella varhaiskasvatuksen toimintapaikkoja. Työ aloitetaan välittömästi ja tavoitteena on esittää konkreettisia ehdotuksia jo keväällä. Tarkastuslautakunta totesi viime vuoden arviointikertomuksessaan, että kaupungin rahoituspohja on riittämätön nykyisen kouluverkon ylläpitämiseen, ja peräänkuulutti sopeuttamistoimien selvittämistä ja toimiin ryhtymistä viipymättä. Viime kädessä koulujen lakkauttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Sivistyslautakunta hyväksyi osaltaan viime viikolla vuoden 2026 talousarvioehdotuksen, jonka toimintakate on hieman alle 14,3 miljoonaa euroa. Peruskoulujen osuus summasta on seitsemän miljoonaa ja varhaiskasvatuksen neljä miljoonaa euroa. Toimintatuottoja odotetaan kertyvän ensi vuonna miljoona euroa. Kaupunginhallitus päätti syyskuussa, että toimintayksiköiden on korjattava talousarvioehdotuksiaan mm. heikentyneiden verotuloennusteiden vuoksi. Sivistyslautakunnan aiempi ehdotus oli 14,4 miljoonaa euroa.
osa alueen alijäämästä
pois vielä kuluvana vuonna
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto on päättänyt toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista ja hyväksynyt uuden strategian vuosille 2026-2029. Sen mukaan hyvinvointialue uudistaa palvelujaan valtuustokauden aikana kuudella muutoslupauksella. Tavoitteena on saada lisää ensisijaisia palveluja lapsille ja nuorille, jokaiselle omalääkäri, turvallisempaa elämää kotona sekä asiakaslähtöisemmät ja sujuvammat asiakaspolut. Hyvinvointialue pyrkii myös teknologian hyödyntämisen edelläkävijäksi ja saamaan kriittiset palvelut toimiviksi kaikissa oloissa.
-On hienoa, että hyvinvointialueella on päästy palvelujen uudistamisen vaiheeseen. Hyvinvointialueemme on ollut edelläkävijä toimintamallien ja -tapojen kehittämisessä, ja myös uudessa strategiassa näkyy vahva tahtotila, että uudistamista ja kehittämistä jatketaan. Se on tärkeää, jotta voimme turvata palvelujen hyvän laadun ja saatavuuden tulevaisuudessa-
kin, aluevaltuuston puheenjohtaja Mervi Katainen (kok) kommentoi päätöstä. Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi talouden osavuosikatsauksen kesäkuun loppuun saakka. Sen perusteella koko vuodelle 2025 laaditun ennusteen mukaan tilikauden tulos olisi 31 miljoonaa euroa talousarviota parempi, ja ylijäämää kertyisi 107,2 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueelle vuosina 2023-2024 kertynyt noin 126 miljoonan euron alijäämä tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Ennusteen mukaan hyvinvointialueen on mahdollista kattaa valtaosa siitä jo vuonna 2025. Lisäksi aluevaltuusto käsitteli 15 aloitetta ja kysymystä. Ne ja vastaukset koskivat muun muassa huoli-ilmoitusten käytäntöjen yhdenmukaistamista, hyvän omaishoidon turvaamista, raskauden ehkäisyn päivitettyjen suositusten toteutumista, lasten ja nuorten huumekuolemien vähentämistä, lastensuojelun toimintaedellytyksiä sekä varhaista tukea ja pelastusalan resursseja.
RIVITALO UUSI KOHDE!
RIVITALO UUSI KOHDE!
Maailman rakkain äiti, mamma, isomamma, tättä
Eira Marjatta STENHOLM
o.s. Talviniemi
* 19.01.1936 Salo † 03.09.2025 Hanko
Yönä kauniin syksyisen, hiljeni sydän kultainen. Lähtösi vaikea kestää on, surumme suuri ja sanaton.
Suunnattomasti rakastamme ikävöiden lapset lastenlapset lastenlastenlapset sukulaiset ystävät
Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Kiitämme surussamme meitä muistaneita.
MISSIONSKYRKAN I EKENÄS Björknäsgatan 11
Herren, mitt bergfäste, min borg och min räddare, min Gud, min klippa och min tillflykt Psaltaren 18:3
Rakkaamme
Mauno Jaakko LAHTI
* 27.06.1954
† 01.10.2025
Kaipauksella muistaen
Kristina Mikko, Laura, Emmi ja Anni sukulaiset ja ystävät
Eivät katoa he, jotka sydämissämme elävät.
Halki varjojen, unien, vuosien he hiljaa säilyvät meissä.
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.
Ekenäs
Metodistförsamling
Sö 19.10 kl. 11 Gudstjänst
Predikan Björn Elfving, musik Marjatta Hitonen. Kyrkkaffe. Välkommen!
TABORKYRKAN
Västankvarnvägen 111 Ingå st Sö 19.10 kl. 18.00 Gudstjänst
Predikan: Hilkka Olkinuora. Kyrkkaffe.
Hjärtligt välkomna!
Ingå Sv. Metodistförsamling
Sö 19.10 kl 16 Gudstjänst Missionskollekt: Gambia. Predikan: David Blom, Musik: Olav Söderström. Kyrkkaffe
Ti 21.10 kl 14-16 Brödkyrka Kaffe med dopp & hopp! Kl 14.30 Brödutdelning.
���� 041 313 0887 Pastor Maria Nikander
www.ekenasmissionskyrka.net
Hangon suomalainen seurakunta
To 16.10. Huom! Ei Kirkkokuoroa. Seuraava kerta to 23.10.
Pe 17.10. klo 18-22 Nuorten Café27, Ratakatu 27 (Krypta).
La 18.10. klo 18 Hanko Soi-konsertti Hangon kirkossa. Järjestäjä ja lisätiedot www.hankosoi.com.
Su 19.10. klo 12 Messu Lappohjan kirkossa. Leena Salmensaari ja Päivi Viitanen. Ma 20.10. Huom! Ei kokkikerhoa
Ti 21.10. klo 15-16 Bilistä ja puuhaa ala-astelaisille, Ratakatu 27 (Krypta). Tied. Anne puh. 040 549 6699.
Ke 22.10. klo 15-17 Helminaiset-keskusteluryhmä, Puistokatu 7.
Ke 22.10. klo 17 Neulekerho, Ratakatu 27 (Krypta). Voit tehdä omia käsitöitä tai osallistua yhteiseen neulontaan. Teetarjoilu.
Ke 22.10. klo 17.30 Virsi-ilta Hangon kirkossa. Laulamme tuttuja ja tuntemattomampiakin virsiä. Kirkon ovet auki jo klo 17 alkaen, jolloin mahdollisuus keskusteluun ja hiljentymiseen. Päivi Viitanen ja Janina Heina. To 23.10. klo 12 Seurakuntalounas, Puistokatu 7. Suositushinta 3 €/hlö.
Rukouspiiri maanantaisin klo 18 Korkeavuorenkatu 4 as. 2, Marita Leivo.
INKOO
To 16.10. klo 13 Laulupiiri seurakuntatalossa. Nygård. To 16.10. klo 18 Iltakirkko Inkoon kirkossa. Ahl-Waris, Nygård.
Gratis mat Ilmainen ruokailu
Du är hjärtligt välkommen Olet sydämellisesti tervetullut
fredagar kl. 11.30 perjantaisin klo 11.30
Ibland även andra dagar, se vår facebook-sida. Joskus myös muina päivinä, katso facebook-sivuiltamme.
Vänstugan/Ystäväntupa
Torngatan 4, Ekenäs
Tornikatu 4, Tammisaari
Hangö svenska församling
Ons 15.10 Kaffe med kyrkoherden kl. 14-15.30 på Alan´s café. Välkomna med på goda samtal, församlingen bjuder på kaffe med dopp.
Sö 19.10 Högmässa kl. 12 i Hangö kyrka med Monica Cleve och Jan Hellberg. Kören South Point Singers medverkar.
Sö 19.10 Kraftkällor kl. 1819.30 i Hangö kyrka. En kurs i andlig fördjupning för att leva ett helhjärtat liv. Info ger Gunnel M. Helander tel. 0400 210 405.
Ti 21.10 Sticke-Snack Café kl. 13-15 i församlingshemmet, Parkgatan 7. Social samvaro runt kaffebordet, den som vill får gärna handarbeta.
To 23.10 Församlingsafton kl. 18-19.30 i församlingshemmet Familjerådgivaren Lillemor Gustafsson berättar om Familjerådgivningscentralens arbete.
Mera info om all verksamhet hittar du på vår webbsida www.hangoforsamling.fi eller genom att ringa vardagar kl. 9-15 tel. 040 645 6588
Ekenäs
Långgatan 19 Gamla kyrkan
Morgonbön alla vardagar kl. 9-10
Öppet hus vard. kl. 10-15. Tiistaisin klo 18 Yhteyden ilta.
Pe 17.10. klo 18 Israelilaiset tanssit seurakuntatalossa. Unnérus.
Ma 20.10. klo 13.15-15 Koululaisten askartelukerho seurakuntatalon alakerrassa. Nylund, Sköld-Qvarnström. Ti 21.10. klo 10-12 Perhekahvila seurakuntatalon alakerrassa. Nylund, SköldQvarnström.
Ti 21.10. klo 10-14 Avoi-
met ovet & minikirppis auki Rantatie 11. Fabritius-Ylitalo, Kakko. Ti 21.10. klo 14 Raamattutuokio Rantatie 11. Pastori Lauri Huhtinen esittelee eri aiheita Raamatusta jonka jälkeen keskustelua.
Ke 22.10. klo 13-16.30 After School seurakuntatalon alakerrassa. Kaksikieliset avoimet ovet lapsille 1.-6. luokilla. Nylund, Sköld-Qvarnström.
Ke 22.10. klo 16-18 Nuorten ilta Pappilassa. Ahlfors, Ahl-Waris.
Ke 22.10. klo 18 Raamattupiiri Rantatiellä 11. Tötterman.
GUDSTJÄNSTER I VÅRA KYRKOR
Sön 19.10
Högmässa kl. 10 i Ekenäs, Yliportimo, Lahti Högmässa kl. 10 i Tenala, Thuvall, Lindén
Fisken Grupp för vuxna (ca 20–65 år) som söker gemenskap och andlighet. Träff 16.10 kl. 12–14 i Matbanken på Björknäsgatan 29–31. Vi äter en enkel lunch. För frågor, kontakta Daniela 044 755 3604. Eftermiddagskaffe tors 16.10 kl. 13.30-15.30 i Snappertuna förs.hem.
Sopplunch:
ons 22.10 kl. 12 i Ekenäs förs.hem alla torsdagar kl. 11 i Tenala förs.hem
Vi söker luciakandidater!
I år blir det inget luciaval. I stället delar 3–5 flickor på luciarollen och turas om att vara lucia vid olika tillfällen. Vi söker flickor 15–23 år från Ekenäs, Tenala, Snappertuna och Bromarv. Tycker du om att sjunga är det ett plus, men viktigast är att du vill sprida ljus och glädje i vintermörkret. Anmäl dig till charlotta. svenskberg@evl.fi senast 20.10. Skriv i anmälan: din ålder, e-postadress och telefonnummer. Platserna fylls i den ordning anmälningarna kommer in. Vi söker luciamammor!
För att kunna arrangera lucia behövs vuxna som kan hjälpa till med skjutsar, praktiska arrangemang och att finnas där som tryggt stöd vid uppträdanden. Utrustning och rekvisita ordnas av oss, och sången leds av en sångledare. Följet består av ansvarsfulla flickor som är glada att få vara med i luciatraditionen. Kanske är det här något för dig –eller känner du någon som skulle passa? Hör av dig till: charlotta. svenskberg@evl.fi, 044 755 3638. Ekenäsnejdens svenska församling firar 10 år – och det vill vi fira tillsammans med er! Välkommen till Fria förmågors kväll tors 23.10 kl. 18 i Ekenäs förs.hem. En glädjefylld kväll där församlingsbor delar med sig av sina talanger och intressen. Det blir bland annat musik, dikter och konst. Kom och njut av en kväll där gemenskapen står i centrum. Njut av kaffe eller te med något gott, både sött och salt, till.
MUSIK
19.10 kl. 11
Gudstjänst/
Jumalanpalvelus
David Wikström
Andreas Forsberg
EI diakoniapäivystystä ke 22.10. Seuraava päivystys ke 29.10. klo 9-12, Puistokatu 7, puh. 040 180 6111.
Lisätietoja: www.hangonseurakunta.fi tai puh. 040 519 9664/virasto. Facebook: Hangon suomalainen seurakunta.
www.etela.com
Fre 17.10 kl. 18 Impact för unga vuxna. Sö 19.10 kl. 10.30 Gudstjänst med Edward Holmberg, Scott och Outi McDonald, Joel Rodillado med team, barnkyrka i Arken, Youth Church, After Church Café. Translation into english/Tulkkaus suomeksi.
Ons 22.10 kl. 14 Samling för daglediga. Mariann Vuorenmaa, Barbro och Edward Holmberg, sång och musik Victor Matsson, servering och gemenskap.
25-26.10 Relationshelg med Vivian och Boris Salo.
www.betesdachurch.fi
Cantores Minores sön 2.11 kl. 16 i Ekenäs kyrka. J.S. Bach: Mässa i h-moll. Emma Kajander, sopran, Erica Back, alt, Jussi Myllys, tenor, Tuomas Pursio, bas. Finländska barockorkestern. Kapellmästare professor Hannu Norjanen. Biljetter: 45/25 € Ticketmaster/1 h före konserten vid kyrkans huvudingång.
Kvinnokväll tors 30.10 kl. 18-20 i Stora prästgården i Karis. Maria Björkgren-Vikström talar om existentiell hälsa och resiliens. Med tanke på matbeställningen (5 €) ber vi om anmälningar senast 22.10 per e-post: jeanette. kampe@evl.fi. Arr. Ekenäsnejdens svenska församling och Karis-Pojo församling.
Info: www.ekenasnejdensforsamling.fi
To 23.10. klo 10-14 Avoimet ovet & minikirppis auki Rantatie 11 (diakonian olohuone). Fabritius-Ylitalo, Kakko.
To 23.10. klo 11.30-13 Ruokatarjoilu seurakuntatalossa (maksullinen). SköldQvarnström.
To 23.10. klo 17.30 Rukouspiiri (kaksikielinen) Rantatie 11. Kakko. Lue lisää https://www. inkoonseurakunta.fi/tapahtumat.
RAASEPORI
To 16.10. klo 14-15.30 Ilosanomapiiri Karjaan palvelutalon ruokasalissa, Felix Fromin katu 6. Kahvitarjoilu. Lisät. Tanja Puhakka-Esposito.
To 16.10. klo 14-16 VaiNujen (seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmän) avoin kokous nuorille ja nuorille aikuisille, VaiNun toiminnasta kiinnostuneille. Tammisaaren seurakuntakodin nuortentila, Kulan. Lisät. Hanna Pitkänen.
To 16.10. klo 16-18.30 Avointen ovien nuortenilta, Tammisaaren seurakuntakodin nuortentila, Kulan. Lisät. Hanna Pitkänen.
To 16.10. klo 18 Pohjan kir-
To 16.10 kl. 18 Jubileumskonsert - orgeln i Pojo kyrka fyller
50 år. Jubileuskonsert med Marko Hakanpää i Pojo kyrka. Programblad 10 €. Fritt inträde.
To 16.10 kl. 18.30 Stillhetens bön i Karis kyrka.
Fre 17.10. kl. 14-19 Församlingen deltar i arrangerandet av ”De bostadslösas natt” utanför Kulturhuset Fokus i Karis. Servering, program och samvaro för alla.
Sö 19.10 kl. 10 Högmässa i Karis kyrka. Präst Terese Norrvik och kantor Alex Jormanainen.
Sö 19.10 kl. 12 Högmässa i Pojo kyrka. Präst Terese Norrvik och kantor Håkan Lindroos.
Ti 21.10 kl. 9-12 Familjecafé i Pojo församlingshem. I samarbete med finska församlingen.
Ti 21.10 kl. 9.30-11 Morgonmål i Karis församlingshem. Vi träffas varannan tisdag i församlingssalen och äter tillsammans. Gröt, smörgås och kaffe/te. Frivillig avgift 1 € till förmån för diakonin.
Ti 21.10 kl. 12-13 Tisdagslunch i Postilla i Pojo. Sopplunch à 1 €/ portion serveras en gång i månaden i Postilla. Välkommen att dela måltidsgemenskapen!
Ti 21.10 kl. 18-20 Raseborg Gospel i Karis församlingshem. Dirigent Roland Näse. Ons 22.10 kl. 14-15.30 Diakoni- och missionsgruppen i Pojo församlingshem. Ons 22.10 kl. 14-15.30 Karlakaffe i Pojo församlingshem. Ons 22.10 kl. 17-19 Öppet vardagsrum på Lilla prästgården. Vi umgås och leker på ett kravlöst sätt. Kvällen avslutas med smörgås och te. Ingen avgift. Kommande program: Sö 26.10 kl. 11.30 Avskedskaffe för diakon Sonja Knuts-Söderlund i Stora prästgården i Karis. Närmare info: www.karis-pojoforsamling.fi
kon urut 50 vuotta juhlakonsertti Pohjan kirkossa. Marko Hakanpää, urut. Pe 17.10. klo 14-18.30 Avointen ovien nuortenilta, Karjaan seurakuntakodin nuortentila. Lisät. Hanna Pitkänen. Su 19.10. klo 10 Messu Pohjan kirkossa. Antti Salmisto ja Hanna Noro. Su 19.10. klo 12 Messu Karjaan kirkossa. Antti Salmisto ja Hanna Noro. Ti 21.10. klo 9-12 Kaksikielinen perhekahvila Pohjan seurakuntakodin alakerrassa. Tarjolla on pientä välipalaa, juttuseuraa ja paljon tilaa leikkiä ja viettää aikaa yhdessä. Toteutus yhteistyönä Karis-Pojo svenska församligin kanssa. Lisät. Minna Malmgren. Ti 21.10. klo 9.30-11 Seurakuntien aamupala Karjaan seurakuntakodissa. Joka toinen tiistai yhteistyössä Karis-Pojo svenska församlingin kanssa. Lisät. Tanja Puhakka-Esposito ja Eva Kuhlefelt. Ti 21.10. klo 12, 1 €-Diakonialounas Postillassa. Lisät. Ritva Supinen. Ti 21.10. klo 13 Lähetysbingo Pohjan Postillassa. Kahvitarjoilu, jonka yhteydessä vapaaehtoinen kolehti lähetystyön hyväksi. Lisät. Tanja Puhakka-Esposito. Ke 22.10. klo 9.30-11.30 Perhekahvila Karjaan Pikku pappilassa. Tarjolla on pientä välipalaa, juttuseuraa ja paljon tilaa leikkiä ja viettää aikaa yhdessä. Klo 11 Muskari, Minna Berg. Lisät. Minna Malmgren. Ke 22.10. klo 12 Keskiviikkosoppa Tammisaaren seurakuntakodin kahviossa. Lämmin keitto, jälkiruoka ja kahvi 5 €. Lisät. Tanja Puhakka-Esposito. Ke 22.10. klo 17 Raamattu- ja rukouspiiri kokoontuu Tammisaaren seurakuntakodin olohuoneessa. Illassa raamatunlukua, rukousta ja keskustelua. Iltapala ja kahvitarjoilu. Piirissä valmistelemme myös yhdessä vapaaehtoisvoimin sisältöjä tuleviin messuihin, sekä Tammisaaren kirkossa vietettävään Iltamessuun. Lisät. Antti Salmisto. Ke 22.10. klo 18-19.30 Sekakuoro Pyhän Katariinan laulajat harjoittelee Karjaan seurakuntakodissa. Lisät. Hanna Noro. Ke 22.10. klo 18 Iltakirkko Pohjan kirkossa. Musiikkipitoinen keidashetki arjen keskellä. Toteuttajina vapaaehtoiset iltakirkkotiimiläiset, Katri Grönroos ja musiikissa Sopusointu ja Minna Berg. Messun jälkeen teejatkot kirkon takaosassa. Lisät. Katri Grönroos. Postilla. Kirpputori ja olohuone avoinna ma, ti, ke ja pe klo 10-14 ja to klo 10-15. Olohuoneessa arkiaamuisin puuroa klo 10-11, euro (1 €). Kirkkoherranvirasto Karjaalla: avoinna ma-to klo 9-12, p. 019-2793030. Tammisaaren palvelupiste: avoinna ma-pe klo 10-12, p. 019-2411060.
HANGON HELLUNTAISRK
Paasitie 1
To 16.10. klo 18 Rukousilta Su 19.10. klo 15 Jumalanpalvelus
Ti 21.10. klo 14 Päivärukous piiri Ti 21.10. klo 18 Nuorten ilta FOLKIACENTER kirkkosali, II krs, Esplanaadi 61. Ke 15.10. klo 18 Toivon lähteellä -tilaisuus. Etsimme yhdessä mahdollisuuksia elämään rukoillen.
La 18.10. klo 20-24 18+ olohuone-ilta. Olohuone-ilta kutsuu +18 nuoria aikuisia viettämään aikaa yhdessä. Tule pelaamaan, juttelemaan ja nauttimaan rennosta tunnelmasta pienen purtavan äärellä. Ke 22.10. klo 18 Toivon lähteellä -tilaisuus. Etsimme yhdessä mahdollisuuksia elämään rukoillen.
”Asiaa ei voi todeta loppuun käsitellyksi” Hangon kaupunginhallitus
esittää tilapäistä
valiokuntaa selvittämään luottamusta
(Hanko) Kaupunginhallitus on hyväksynyt puheenjohtaja Edvard Lindforsin (r) päätösehdotuksen kaupunginvaltuustolle Sture Fjäderiin (kok) kohdistuvaa epäluottamusta koskevassa asiassa.
Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto asettaa tilapäisen valiokunnan selvittämään, nauttiiko kaupunginhallitus valtuuston luottamusta, ja valmistelee tarvittaessa kaupunginhallituksen erottamista ja uusien jäsenten valitsemista.
Valiokuntaan nimettäisiin seitsemän jäsentä valtuutettujen ja varavaltuutettujen keskuudesta, ja asiat käsiteltäisiin valiokunnan puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Kaupunginvaltuuston ehdotetaan pyytävän valiokunnalta esityksen jo marraskuun lopulle, mikäli se on mahdollista.
Kaupunginhallituksen varajäsen Pertti Ruuska (ps) ehdotti maanantaina, että kaupunginhallitus ei vie asiaa eteenpäin, vaan Fjäderin antama selvitys riittää. Ehdotus ei saanut kannatusta ja se raukesi.
Kaupunginhallituksen jä-
senistä Fjäder, Mikael Lindqvist (r) ja Nina Lohvansuu-Hirvonen (sd) ilmoittivat olevansa esteellisiä. Samoin tekivät kokouksessa läsnäoloja puheoikeuden omaava valtuuston toinen varapuheenjohtaja Iina Hedback (vihr) ja kansliapäällikkö Hanna Planting. Tilalle kutsuttiin kaupunginhallituksen varajäsenet Ruuska, Barbro Wikberg (r) ja Linda Westerlund (sd). Pöytäkirjaa pykälässä piti kaupunginjohtaja. Fjäderiltä syyskuun lopussa pyydetty selitys saatiin määräajassa. ”Selityksen perusteella kaupunginhallitus ei voi todeta asiaa loppuun käsitellyksi, vaan asia on syytä viedä valtuuston käsiteltäväksi”, esityslistalla todetaan. Valtuusto voi erottaa valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä sitä koskevan aloitteen. Mikäli valtuusto päättää asettaa tilapäisen valiokun-
nan, se kuulee asianosaisia ja valmistelee asian suoraan valtuuston päätettäväksi. ”Mikäli kysymys on kaupunginhallituksen erottamisesta, Kuntaliiton tulkinta on, että kaupunginhallitukselta lausunnon pyytäminen erikseen ei ole tarpeen. Kaupunginhallitus on asiassa esteellinen, ja kaupunginhallituksen jäseniä ja varajäseniä kuullaan erikseen asianosaisina”, valmistelussa mainitaan.
Kaupunginhallitus totesi syyskuun lopussa sillä olevan syytä epäillä, että Fjäder olisi kaupunginhallituksen jäsenenä toistuvasti menetellyt siten, että kaupunginhallitukselle on syntynyt velvollisuus vaatia tältä kuntalain mukainen selitys.
Selityksessään Fjäder kiisti kaikki syytökset ja totesi toimineensa vain erästä tietojen julkaisemista koskevassa asiassa lievän huolimattomasti. Kaupunginhallitus pyysi selityksen kahdeksaan kohtaan. Fjäderin antamista vastauksista uutisoitiin Etelä-Uusimaan digilehdessä sunnuntaina 12. lokakuuta.
Valtuusto selvitti esityslistan vielä ripeästi, mutta tilanne muuttuu jo marraskuussa
(Raasepori) Raaseporin kaupunginvaltuusto on merkinnyt tiedoksi kaupunginhallituksen, lautakuntien ja vesiliikelaitoksen johtokunnan antamat vastineet tarkastuslautakunnan vuoden 2024 arviointikertomukseen.
Kaupunginhallitus ehdotti, että keväällä jätetty aloite raakamaan hankkimiseksi todetaan olevan loppuun käsitelty, ja valtuusto merkitsee kaavoituslautakunnan antaman vastauksen tiedoksi.
Sven Holmberg (r) esitti aloitteessaan, että kaupunginhallituksen tulisi nopeuttaa ja priorisoida asuin- ja liiketonteiksi sopivan raakamaan hankintaa Snappertunasta, Karjaalta ja Mustiolta.
Holmberg ilmoitti olevansa tyytymätön ja pettynyt saamaansa vastaukseen, jossa oli mainittu maanhankintaa koskevat suunnitelmat Karjaalla ja Mustiolla, mutta ei Snappertunassa. Holmberg arvosteli kulttuurikylän unohtamista ja ehdotti asian palauttamista valmisteluun. Näin tehtiin äänin 23-19. Ääniä tuli puolesta ja vastaan sekä RKP:n että SDP:n valtuutetuilta.
Vuoden 2026 talousarviossa raakamaan hankintamäärärahoja ehdotetaan korotettavaksi puolesta miljoonasta 1,5 miljoonaan euroon. Lisäksi ehdotetaan maapoliittisen ohjelman päivittämistä ja aluevarausten huomioimista Raaseporin yleiskaavan 2030 laadinnassa.
Maanantaisen kokouksen asiat saatiin käsiteltyä vain 40 minuutissa, mutta valtuutettujen istunnot tulevat pitenemään reilusti syksyn mittaan.
Puheenjohtaja Johan Kvarnström (sd) kertoi, että marraskuussa valtuustolla on todennäköisesti kaksi kokousta, ja päätettävänä silloin vuo-
den 2026 veroprosentit sekä talouden sopeutusohjelma ja palveluverkko. Talousarviokokous on vasta joulukuussa, sillä budjetille alun perin kaavailtu marraskuu tulee liian nopeasti useiden asioiden ollessa vielä avoinna. Kaupunginhallitus päätti tammikuussa aloittaa tuottavuus- ja tasapaino-ohjelman laadinnan vuosille 2025-
TOIVON
ILTA
2028. Nykyisen taloussuunnitelman perusteella kaupungin käyttökustannuksia pitäisi pienentää yhdeksällä miljoonalla eurolla vuoden 2028 loppuun mennessä.
Lisäksi kaupunki pyrkii löytämään noin kolme miljoonaa euroa tulosvaikutteisia toimia muualta muun muassa tarkastelemalla investointeja ja lisäämällä tuloja.
Rentoa yhdessäoloa
Karjaan Isossa pappilassa torstaina 23.10. klo 17-18.30
Kasvisruokaa ja ohjelmaa kaikenikäisille, lapset erityisesti huomioiden.
Tervetuloa koko perheen voimin!
www.raaseporinseurakunta.fi
Törkeitä pahoinpitelyitä ja osallisten uhkailua Poliisi selvitti
poikkeuksellisen rikoskokonaisuuden Raaseporissa
(Raasepori) Raaseporin alueella on noussut kuluneen vuoden aikana esiin paikallinen ilmiö, jossa rikoskierre ja käytetty väkivalta on ollut Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen mukaan normaalista poikkeavaa.
Epäilty päätekijä, 2000-luvun alkupuolella syntynyt Ruotsin kansalainen, vangittiin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden päätöksellä jo elokuussa. Käräjäoikeus on tehnyt rikostapauksiin liittyen myös muita vangitsemispäätöksiä.
Raaseporin kaupunki kyselee asukkailtaan ajatuksia, kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mikä on tärkeää arjen hyvinvoinnin kannalta. Kaupunki on laatimassa hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2026-2029 ja asukkaiden hyvinvointikysely on osa tätä prosessia.
Kyselyyn vastataan nimettömänä, eikä henkilötietoja kerätä. Vastaaminen kestää noin 5-10 minuuttia. Keskeisimmät tulokset julkaistaan
Karjaalla
MEILTÄ SÄHKÖISET
PASSI-
KUVAT
Hyötyä ja hupia kuidun täydellä nopeudella!
karjaanpuhelin.fi
Kymmenen rikoskokonaisuuden esitutkinta on nyt valmis ja se on siirtynyt syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle.
-Esitutkinnassa on ollut lukuisia epäiltyjä rikoksia. Nimikkeinä on ollut esimerkiksi törkeitä pahoinpitelyitä, pahoinpitelyitä, kiristys, vapaudenriisto, törkeä huumausainerikos ja oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mats Sjöholm kertoo.
Poikkeavaa kokonaisuudessa on Sjöholmin mukaan
kaupungin verkkosivuilla, ja aineisto toimii jatkokehittämisen pohjana. Kyselylinkki
ollut esimerkiksi se, että asiaan liittyviä henkilöitä on uhkailtu voimakkaasti eri tavoin.
-Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa he ovat pelänneet sekä asian esiin tuomista poliisille että tekojen selvittämistä poliisin kanssa. Olemme kuitenkin onnistuneet johdonmukaisella poliisityöllä selvittämään tapahtumien kulun hyvin, Sjöholm viestittää. Tutkinta jatkuu edelleen muutamien asioiden osalta. Koska kokonaisuus on siirretty syyteharkintaan, poliisi ei tiedota asiasta enempää.
löytyy kaupungin nettisivuilta osoitteesta raasepori.fi lokakuun 26. päivään saakka.
Bulevardia suljettiin Karjaalla, Laaksokadusta kaksisuuntainen
(Raasepori) Karjaan Bulevardi on suljettu moottoriajoneuvoliikenteeltä Felix Fromin kadun ja Torikadun välisellä osuudella. Samalla Laaksokatu muutettiin yksisuuntaisesta kaksisuuntaiseksi Bulevardin ja Korkeavuorenkadun välisellä osuudella.
Laaksokadun suunnasta Korkeavuorenkadulle ei ole väistämisvelvollisuutta, eli oikealta tulevan väistämis-
sääntö kannattaa muistaa palokunnantalon suunnalta Korkeavuorenkatua ajettaessa. Kaksisuuntaiseksi muutettu Laaksokatu päättyy Bulevardin reunakiveyksiin, joiden edessä voi kääntää auton. Katarinaskolanin liikenteenohjaussuunnitelma on teetetty konsulttityönä ja sen laati keväällä tammisaarelainen Steax Ab. Sama yritys on tehnyt Karjaantien uuden katusuunnitelman.
Ruotsinkielisten koulujen ohi kulkeva Bulevardi muutettiin jo vuoden 2016 lopulla pihakaduksi liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
KUULUTUKSIA
ILMOITUS
vesiliikennelain (782/2019) mukaisesta kielto- ja rajoituspäätöksestä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on 14.10.2025 antamallaan päätöksellä laajentanut SnäcknäsRågrundetin 10 km/h nopeusrajoitus- ja aallokon aiheuttamisen kieltoalueen koskemaan myös väylän ulkopuolista vesialuetta.
Päätös tulee voimaan 1.4.2026. Päätös liitteineen on nähtävinä kuulutusaikana 14.10.–14.11.2025 Traficomin verkkosivuilla www.traficom.fi (Ajankohtaista > Kuulutukset ja yleistiedoksiannot > Vesiliikenne).
Helsinki 16.10.2025
Kuulutus
Linjakadun kävely ja pyöräilyväylän suunnitelmaehdotus nähtävillä
Ehdotus on nähtävillä 16.-30.10.2025 välisenä aikana teknisen ja ympäristöviraston ilmoitustaululla osoitteessa Santalantie 2. Lisäksi nähtävillä oleva materiaali ja kuulutukset annetaan tiedoksi kaupungin kotisivuilla: https://www.hanko.fi/kuulutukset Nähtävillä olevaan materiaaliin on mahdollista tutusta myös teknisessä ja ympäristövirastossa, Santalantie 2, Hanko pohjoinen. Sovi tapaamisesta etukäteen. Lisätietoja suunnitelmasta antaa kuntatekniikan suunnitteluavustaja Kristiina Boström. Mahdolliset muistutukset toimitetaan osoitteeseen: Hangon kaupunki, tekninen ja ympäristövirasto, kuntatekniikan osasto, Santalantie 2, 10960 Hanko tai Hangon kaupungin kirjaamoon: kirjaamo@hanko.fi Muistutusten tulee olla perillä viimeistään 30.10.2025 klo 16.00 Hangossa 2.10.2025 Tekninen lautakunta
Kungörelse
Planförslag för Linjegatans gång och cykelbana framläggs till påseende
Förslaget framläggs till påseende 16-30.10.2025 på tekniska och miljöverkets anslagstavla, Sandövägen 2. Planmaterialet och kungörelserna finns också för kännedom på stadens hemsidor: http://www.hanko.fi/kungorelser
Det är också möjligt att bekanta sig med den framlagda materialen vid tekniska och miljöverket, Sandövägen 2, Hangö norra. Om besök bör avtalas på förhand. Mera information om planen fås av kommunteknikens planeringsassistent Kristiina Boström. Eventuella anmärkningar kan lämnas till Hangö stad, tekniska och miljöverket, kommuntekniska avdelningen, Sandövägen 2, 10960 Hangö eller till Hangö stads registratur: kirjaamo@hanko.fi Anmärkningarna ska vara inlämnade senast 30.10.2025 kl. 16.00. Hangö 2.10.2025 Tekniska nämnden
Lasipalatsin aukiolta lasten käyttöön
Taidemuseo Amos Rex teki ainutlaatuisen
lahjoituksen kyläkoululle
(Raasepori) Fiskarin pieni kyläkoulu on saanut ainutlaatuisen lahjoituksen. Taidemuseo Amos Rex toimitti koululle tiistaina pingispöydän ja koripallokorin, jotka olivat aiemmin museon näyttelyssä osana taiteilija-muotoilija Yinka Ilorin toiminnallista taideteosta. Lokakuun 12. päivään saakka Helsingissä esillä ollut Transparent Happiness -teos oli Lasipalatsin aukiolla.
Näyttävät ja värikkäät liikuntavälineet saavat nyt uuden elämän koulun oppilaiden käytössä.
-Olemme todella kiitollisia museon lahjoituksesta. On hienoa, että taiteella on näin konkreettinen jatko-osa lasten arjessa. Tämä tuo liikettä ja inspiraatiota välitunneille, koulun rehtori Anne Koivuporras iloitsee. Kyläseuran toiminnanjohtaja Hanna Räisänen on niin ikään innoissaan, kun teokseen liittyvät välineet saadaan palvelemaan yhteisöä. Samalla lahjoitus yhdistää taiteen, liikunnan ja paikalliset lapset.
KUULUTUKSIA
MEDDELANDE OM SKJUTNING
VARNING!
Försvarsmakten skjuter med infanterivapen samt utför sprängningar på området R83, Syndalen den 2230.10.2025 mellan klockan 08.00-24.00.
Farligt område är Syndalens skjutområde.
Försvarsmakten skjuter med infanterivapen samt utför sprängningar på området R78A, R78B, R79 Hästö Busö och R80A Russarö den 23 -24.10.2025 mellan klockan 08.00-20.00.
Farligt område är Hästö Busö skjutområde.
Det skjutande truppförbandet är Nylands brigad.
Tilläggsinformation under skjutningarna: 0299 331 751
AMPUMATIEDOTE VAROITUS!
Puolustusvoimat ampuu jalkaväen aseilla sekä suorittaa räjäytyksiä alueella R83, Syndalen 22.-30.10.2025 aikavälillä 08.00-24.00.
Vaarallinen alue on koko Syndalenin ampuma-alue.
Puolustusvoimat ampuu jalkaväen aseilla sekä suorittaa räjäytyksiä alueella R78A, R78B ja R79 Hästö Busö sekä R80A Russarö 23.-24.10.2025 aikavälillä 08.00-20.00.
Vaarallinen alue on Hästö Busön ampuma-alue.
Ampuva joukko-osasto on Uudenmaan prikaati. Lisätietoja ammuntojen aikana: 0299 331 751.
Lasipalatsin aukiolla Helsingissä aiemmin olleet pyöreä pingispöytä ja samalla teemalla kuvitettu koriteline ovat saaneet uuden paikan Fiskarin koululta, jossa ne tuovat iloa ja liikunnallisia mahdollisuuksia lasten arkeen. (Kuva:
Hanna Räisänen)
-Homma lähti sillä tavalla käyntiin, että Amos Rexin museotekniikkapäällikkö Jussi Piironen soitti ja kysyi, tietäisinkö Fiskarista paikkaa, johon tällaiset välineet sopisivat, tai olisiko kyläseura kiinnostunut niistä, Räisänen kertoo.
työryhmälle. Siihen kuuluvat Tako ry:n puheenjohtaja Maria Zitting, toiminnanjohtaja Nuppu Mäkinen, koulukiinteistöä hallinnoiva Kati Peiponen, koulun rehtori Anne Koivuporras ja kyläseuran puheenjohtaja Emma Heiniluoma.
-Kaikki olivat heti samaa mieltä, että näin hieno ja uniikki lahjoitus otetaan vastaan, koska tällaista tilaisuutta ei varmasti tule toista. Lisäksi Amos Rex hoitaa ja kustantaa myös kuljetuksen, mikä teki lahjoituksen vastaanottamisesta vielä helpompaa, Räisänen kertoo.
Lahjoitusta odoteltiin kolmisen viikkoa jännittyneissä tunnelmissa. Sitä ennen Peiponen kävi koulun talonmiehen Kai Vuoren kanssa valitsemassa parhaan paikan pingispöydälle.
-Pingispöytää ja koria oli tarjottu jo moneen paikkaan Helsingissäkin, mutta sieltä ei saatu minkäänlaista vastausta tiedusteluihin, Räisänen sanoo.
Hän pyysi pöydästä ja koritelineestä kuvat ja lähetti ne edelleen Fiskarin koulu-
Piironen on asunut aiemmin Fiskarissa ja asia tuli sitä kautta hänelle mieleen.
-Koriteline tulee tietenkin kentän toiseen päätyyn. Koululla oli juuri keskusteltu siitä, että pitäisi hankkia toinen kori, jotta päästään kunnolla pelaamaan, Räisänen mainitsee vielä lahjoituksen oivallisesta ajankohdasta.
Kaupunginhallitus palautti valmisteluun Hurja Hanko haluaa
rakentaa yleisen saunan
(Hanko) Hurja Hanko -yhdistys hakee suunnitteluvarausta yleisen saunan rakentamiseksi Hangonkylän sataman läheisyyteen ns. mummolaiturin alueelta. Tarkoituksena on rakentaa noin 90 neliömetrin saunarakennus. Kaupunginhallitukselle ehdotettiin, että se varaa noin tuhannen neliömetrin kokoisen alueen kyseiseen tarkoitukseen enintään sadan neliön saunalle, ja vuokraa alueen yhdistykselle kun poikkeamislupa hankkeelle on myönnetty. Vuokra olisi 150 euroa vuodessa. Saunarakennukselle kaavailtu alue sijaitsee Hangonkylän uimaportaiden läheisyydessä. Kyseisellä alueella ei ole asemakaavaa. Kantakaupungin yleiskaavassa alue on venesataman ja lähivirkistysalueen rajalla. Hanke tarvitsisi poikkeamisluvan, koska kyseessä olisi rakentaminen ranta-alueella. Kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina Mikael Lindqvist (r) ehdotti Sture Fjäderin (kok) kannattamana asian palauttamista valmisteluun. Kaupunginhallitus oli palautuksen kannalla äänin 8-1 (Jorma Nousiainen, sd).
Föreningen Folkhälsan i Pojo rf Välkommen på höstmöte onsdagen den 5.11 kl. 18 på Stämbacken, Hanna Gardbergsvägen 1. Stadgeenliga ärenden. Program: Intressebevakningsfullmakt och vårdtestamente; ett sätt att värna om din självbestämmanderätt. Vi får besök av advokaten Sofia Sjöblom. Servering. Alla hjärtligt välkomna! Styrelsen
POLIITTINEN MAINOS
Uf. Hembygdens
Väl rf
håller höstmöte 27.10.25 kl. 18 på Hembygdens Väl. Stadgeenliga ärenden. Alla hjärtligt välkomna. Styrelsen
Hörselföreningen i Västnyland rf
Kallelse till höstmöte den 25.10.2025 kl. 1416.30 på Villa Smakhus, Seminariestigen 6, Ekenäs. Stadgeenliga ärenden. Anm. till Lina Forsberg, linaforsberg.hf@gmail.com / tfn 045 181 1880 eller Christina Kaltiokallio tfn 040 563 4766. Hörselrådgivning före mötet kl. 13-14.
maksaja: Ekenäs Socialdemokrater aihe: yhdistyksen poliittinen toimintavuosi 2026
Vi samlas för att diskutera viktiga frågor, fatta beslut för det kommande verksamhetsåret. Stadgeenliga ärenden Beviljande av lån till RaSD kommunalorganisation rf. Kaffe och tilltugg. Varmt välkomna! HÖSTMÖTE - SYYSKOKOUS
Ti 28.10. kl. 18.00 Folkan, Ystadsgatan 2, Ekenäs, Tammisaari Kokoonumme keskustelemaan tärkeistä asioista ja päättämään tulevasta toimintavuodesta. Sääntömääräiset asiat Lainan myöntäminen RaSD kunnallisjärjestölle Pullakahvit. Lämpimästi tervetuloa! Styrelsen Hallitus EKENÄS SOCIALDEMOKRATER
rasd.fi
ja
R aaseporin kaupunginhallitus on hylännyt Lions Club Ekenäs rf:n vuokravapautushakemuksen vahvistettujen vuokratukiperiaatteiden perusteella.
Yhdistys pyysi vapautusta noin 300 neliömetrin tilojen vuokrasta Tammisaaressa Raaseporintiellä. Tila on pääsääntöisesti varastokäytössä, 25 neliömetriä on toimisto- ja kokoustilaa. Yhdistys pyysi myös, että se saa vuokrata kyseisen pienemmän tilan, ja että kaupunki perisi siitä enintään 2,2 euroa neliöltä. Kaupungin tarjoama 2,1 euron neliövuokra koko tilasta (noin 310 neliömetriä) vastaa 75 prosentin tukea. Kuukausivuokra olisi noin 650 euroa ja noin 7 800 euroa vuodessa.
Yhdistyksen mukaan kyseinen vuokrataso ylittää selvästi sen maksukyvyn, pakottaa sen luopumaan tiloista ja lopettamaan kirpputoritoiminnan, joka on yhdistyksen tärkein tulonlähde.
Edullista
arkiruokaa
Förmånlig
vardagsmat
Katso resepti/Se recept (på finska) yhteishyvä.fi
2 99
Voim./Gäller 15.–19.10. Jyväbroiler Paistisuikaleet/ Stekstrimlor av kyckling 330–350 g (8,54–9,06/kg) Suomi/Finland
2 99
Voim./Gäller 15.–19.10. Atria Makuja maailmalta -ateriat/måltider 320–350 g (8,54–9,34/kg)
26 90
6 00
3 kpl/st.
1 99
Voim./Gäller 15.–19.10. Fazer Remix tai/eller Tutti Frutti -makeispussit/godispåsar 300–350 g (5,71–6,67/kg) Yksittäin/Enskilt 2,99–3,29 (8,54–10,97/kg)
Voim./Gäller 15.–19.10. Coop
Salaattipussit, sis. kastikkeen/ Salladspåse, inneh. sås 200–240 g (8,29–9,95/kg)
Voim./ Gäller 15.–18.10. Fresh Mangorahka/ Mangokvarg kg
Kampanjatuotteita saatavilla rajoitettu määrä. / Ett begränsat antal annonserade produkter. Aukioloajat löydät S-mobiilista ja osoitteesta vbo.fi / Öppettider hittar du i S-mobil och på adressen vbo.fi
S-market Hanko/Hangö Ark. 6–23 Vard. La 6–23 Lör. Su 9–23 Sön.
S-market Tammisaari/Ekenäs Ark. 6–24 Vard. La 6–24 Lör. Su 9–24 Sön.
S-market Inkoo/Ingå Ark. 7–21 Vard. La 8–21 Lör.
vbo.fi
Poliisi kolaroi hälytysajossa Raaseporissa
(Raasepori) Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen auto on kolaroinut hälytysajossa siviiliauton kanssa Raaseporissa. Poliisipartio oli ajamassa tiistaina hälytystehtävälle, kun kuljettaja törmäsi poliisiautolla sivullisen autoon. Onnettomuudesta selvittiin ilman henkilövahinkoja, mutta molemmat ajoneuvot kärsivät vaurioita.
Koska tapauksen toinen
osapuoli on poliisi, onnettomuuden tutkinnasta vastaa syyttäjälaitos.
Poliisiauton kuljettajan osalta arvioidaan, onko hälytysajossa noudatettu tilanteen vaatimaa varovaisuutta. Toisen osapuolen kohdalla arvioidaan, onko tämä noudattanut velvollisuutta antaa esteetön kulku hälytysajoneuvolle, Länsi-Uudenmaan poliisi tiedotti.
25.10. saakka. Erbjundanden i kraft t.o.m. 25.10.
BILEILLAT
PE 24.10. PORTION BOYS 40 €
LA 25.10. ANSSI KELA 32 €
PE 31.10. YSÄRIBILEET OKU LUUKKAINEN 32 €
PE 7.11. PETRI NYGÅRD 32 €
LA 8.11. ARTTU WISKARI 37 €
SUPERPIKKUJOULUT
LA 15.11. HAPPORADIO 32 €
LA 22.11. KAKE RANDELIN 32 €
LA 29.11. ROOPE SALMINEN & KOIRAT 37 €
PE 12.12. THE 69 EYES 32 €
UUSI VUOSI
KE 31.12. AMORPHIS 59 €
Kaikissa illoissa DJ TOM FALL klo 21 alk. Showtime aloitus n. klo 22.30-23 ja bileet jatkuu klo 03 asti!
Pe 24.10, la 25.10. pe 31.10, pe 7.11. ja la 8.11. Buffet dinner klo 17-21 ja á la carte ja pizza klo 13-22
La 15.11, la 22.11, la 29.11 ja pe 12.12. Pikkujoulubuffet klo 17-21 ja á la carte ja pizza klo 13-22
Ke 31.12. Uudenvuoden buffet dinner klo 17-21
BILEPAKETTI MAJOITUKSELLA bileiltoihin 1 vrk alk. 280 € kahdelle ja superpikkujouluiltoihin 1 vrk alk. 300 € kahdelle sis. majoituksen, buffetruokailun, pääsylipun, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä buffetaamiaisen.
Kynttilöitä lehmusten juurelle –Karjaantien asukkaat osoittivat mieltään
(Raasepori) Maasillan alueen asukkaat ovat järjestäneet hiljaisen mielenosoituksen Karjaantiellä vastalauseena kaupungin katusuunnitelmalle, joka mahdollistaisi kadun varren yli 70-vuotiaiden lehmusten kaatamisen. Karjaantien varrella on noin 90 lehmusta.
Puiden juurelle sytytettiin perjantai-illan aikana hautakynttilöitä symboloimaan surua ja huolta suunnitelmasta, jonka asukkaat kokevat epäammattimaisesti valmistelluksi ja puutteellisin tiedoin perustelluksi.
-Nämä lehmukset ovat osa Karjaan historiaa ja katukuvaa. Toivomme, että kaupunki vielä pysähtyy miettimään, mitä ollaan menettämässä, Maasillan asukasyhdistyksen edustaja Kirsi Lindroos viestitti.
Asukasyhdistyksen mukaan kyse ei ole vain puista,
Asukastilaisuuksia taloudesta ja palveluverkosta
(Raasepori) Raaseporin kaupunki järjestää kolme asukastilaisuutta, joissa käsitellään kaupungin taloutta ja ehdotuksia palveluverkon uudistamiseksi. Kaksi tuntia kestävät kaksikieliset tilaisuudet alkavat kello 18. Aikaa varataan myös keskusteluille ja kysymyksille. Ensimmäinen asukastilaisuus on Pohjan kirjastossa
keskiviikkona 29. lokakuuta. Torstaina 30. lokakuuta asukastilaisuus järjestetään Karjaalla Katarinaskolan-koulun ruokasalissa, johon on kulku pääsisäänkäynnin kautta. Perjantaina 31. lokakuuta vuorossa on Tammisaari, jossa ollaan koolla Sigurd Snåre -salissa Raaseporintiellä kirjaston vieressä. Kulku on sisäpihan kautta.
Talouspäällikkö Jeanette Bäckström kertoo illoissa Raaseporin talouden kokonaiskuvasta. Kaupunginjohtaja Petra Theman puhuu talousohjelmasta ja palveluverkkosuunnitelman päivittämisehdotuksesta. Tilaisuuksiin osallistuvat myös sivistys- ja hyvinvointijohtaja Tina Nordman ja tekninen johtaja Jan Gröndahl.
vaan koko kadun luonteesta ja Karjaan kulttuurimaisemasta. Asukkaiden mukaan vaihtoehtoja puiden säilyttämiseksi ei ole selvitetty riittävästi, ja asiaa on valmisteltu ilman avointa vuoropuhelua heidän kanssaan.
Kynttilämielenosoitus herätti sosiaalisessa mediassa vilkasta ja tunteikastakin keskustelua puolesta ja vastaan kuten koko katusuunnitelmakin syksyn mittaan. Suunnitelmasta voi jättää mielipiteitä ja muistutuksia lokakuun 15. päivään saakka.
Kynttilämielenosoituksen vanhojen lehmusten säilyttämisen puolesta järjestäneen asukasyhdistyksen mukaan kyse ei ole vain Karjaantien puista, vaan myös Karjaan kulttuurimaisemasta. (Kuva: Yksityinen)
Yhteislaulupäivässä Junnun kappaleita
(Raasepori) Karjaan seurakuntakodissa järjestetään yhteislaulutilaisuus lauantaina 25. lokakuuta. -Kolme eläkeläiskuoroa Pohjasta ja Karjaalta on jälleen yhdistänyt voimansa ja harjoitellut syksyn aikana Junnun eli Juha Watt Vainion lauluja. Kuorot toimivat yhteislaulun tukena, jotta kaikkien on helppo yhtyä lauluun, Raaseporin suomalaisen seurakunnan kanttori Hanna Noro kertoo. Ohjelmassa on muun muassa tunnetut ikisuosikit Albatrossi, Katson autiota hiekkarantaa ja Minne tuuli kuljettaa. Säestäjinä ovat Anita Johansson (haitari), Antero Tiainen (kitara) ja Noro (piano). Laulut alkavat kello 14. Tilaisuudessa on lauluvirkistyksen lisäksi myös kahvitarjoilu vapaaehtoisella maksulla Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Myrskysydän Hangon kirkossa
(Hanko) Hanko soi ry. tuo Hankoon syyslomaviikon lauantaina harvinaislaatuisen konserttiohjelman, joka sisältää Sergei Rahmaninovin toisen pianokonserton kamariversion.
Kaikkiin iltoihin tulossa bilebussi!
Lähtö Lohjalta klo 21 ja paluu Lohja Spasta klo 2.30.
Pianokonserton solistina soittaa Hannu Alasaarela. Jousikvintetissä soittavat viulistit Knuut Nissinen ja Martin Granström, alttoviulisti Arttu Nummela, sellisti Matti Skyttä sekä kontrabasisti Vilhelm Karlsson.
Konsertin nimi Myrskysydän viittaa Rahmaninoviin, jonka musiikille myrskyisyys on tunnusomaista. Konsertti kuullaan Hangon kirkossa lauantaina 18. lokakuuta kello 18 ja se kestää noin tunnin. Konserttiin myydään käsiohjelmia. Lisätietoja löytyy yhdistyksen kotisivuilta.
Tammikuussa Ei paljoo
naurata Ensimmäinen kaksikielinen Karjaan revyy lupaa yllättäviä näkökulmia
(Raasepori) Vanhin säi-
lynyt asiakirja, jossa Karjaa mainitaan, on päivätty 24.
lokakuuta vuonna 1326. Näin ollen ensi vuonna Karjaa viettää 700-vuotisjuhlaansa.
Mitsubishi Electric ilmalämpöpumput 5 vuoden takuulla
Njut av teater, mat och dryck och buss från Karis. Pris 75 € (medlemmar) eller 100 € (övriga). Bindande anm. till Rita 019 230 449 (GSM) senast 21.10.2025.
Arrangör:
Juhlaa SYYS
-
päiviin
Perjantaina ja lauantaina kaikille
Paulig Juhla Mokka -kahvipaketti 500 g kaupan päälle! -merkkisten kenkien ostajille
Tarjous voimassa pe-la 17.-18.10. niin kauan kuin kahvipaketteja riittää.
Kuninkaankatu 14, Tammisaari 044 702 2370 ma-pe 10-18 la 9-14
Vielä naurattaa, mutta ei sitten enää tammikuussa… Sami Lindberg, Sirpa Huusko ja Sanna Himmelroos nähdään lavalla useissa tulevan Karjaan revyyn rooleissa niin laulajina, tanssijoina kuin näyttelijöinäkin.
Vuonna 2024 perustettiin yhdistys nimeltä Karis-Karjaa 700 ry. tarkoituksenaan juhlavuoden tapahtumien koordinointi ja paikallisten toimijoiden yhteen tuominen. Ajatus yhdistyksestä syntyi jo muutama vuosi sitten karjaalaisen Holger Wickströmin toimesta ja yhdistyksessä työskentelee tällä hetkellä jo lukuisa määrä aktiiveja.
-Yhdistyksen tarkoituksena on tuoda yhteen toimijat, jotka järjestävät tapahtumia juhlavuoden aikana Karjaan alueella. Juhlavuoteen kuuluu esimerkiksi 6. kesäkuuta järjestettävä Karjaan päivä. Tällä hetkellä työn alla on kotisivujen ja tapahtumakalenterin rakentaminen. Kalenteriin voidaan ilmoittaa kaikki tapahtumat, jotka järjestetään vuoden 2026 aikana, oli kyse sitten pihakirppiksestä tai taidenäyttelystä. Mikään tapahtuma ei siis ole liian pieni tai liian suuri, yhdistyksen sihteeri Fredrika Åkerö sanoo. Yhdistys pyrkii saamaan myös alueen koulut osallisiksi juhlavuoden järjestelyihin eri tavoin.
Ensikertalaisia ja konkareita
Yksi juhlavuoden tapahtumista on tammikuussa esitettävä Karjaan revyy, joka
tuotetaan ensimmäistä kertaa kaksikielisenä. Jotta kaikki pysyvät mukana tapahtumien tiimellyksessä, esityksen tekstit käännetään ja heijastetaan näyttämölle.
Revyitä on tuotettu Karjaalla 1970-luvulta saakka, mutta edellisestä on kulunut aikaa jo lähes 15 vuotta. Järjestyksessään kymmenennen Karjaan revyyn toteuttaa Karis ungdomsförening. Esityksen tuotantovastaava on yhdistyksen aktiivi Sanna Himmelroos, joka nähdään myös näyttämöllä useassa roolissa.
-Tämä on itselleni neljäs Karjaan revyy ja olen haaveillut pitkään siitä, että saisimme näitä taas aikaan. Onneksi yhdistyksemme otti kopin järjestelyistä ja saimme Marko Kokon ohjaajaksi, Himmelroos kertoo.
Karjaalla varttunut Kokko on tuttu muun muassa Mustion kesäteatterista, jossa hän ohjasi viime töikseen Viimeinen patruuna -näytelmän. Kyseisen esityksen näyttelijäkaartia nähdään myös tulevassa revyyssä. Uusi Karjaan revyy kommentoi maailmaa yllättävistä kulmista ja lainaa rohkeasti populaarikulttuurista.
-Karjaan seudusta saatetaan oppia myös jotain uutta,
sillä monessa sketsissä mennään rohkeasti Karjaan juurille, Kokko sanoo.
Tuotantoryhmässä on parikymmentä henkeä, joista osa on aivan ensikertalaisia lavalla ja osa jo vuosikymmeniä näytelleitä konkareita. Yksi näistä esityksen veteraaneista on pian 80 vuotta täyttävä Göran Wadenström. Kapellimestarina toimii myös kappaleiden sovituksista vastaava Teddy Granroth, käsikirjoitus ja käännökset ovat ohjaajan ja näyttelijäryhmän käsialaa.
-Karjaalla sanotaan ”it blir man glader och sku man i misstag bli så it e man längi”. Eli ei paljon naurata, ja jos vahingossa naurattaisi, niin ei se kauan kestä. Karjaan ruotsi eli ”kariska” tunnetaan laulavasta lausuntatavasta ja siitä, että kaikki sanat loppuvat päätteeseen er. On tärkeää, että tuo murre säilyy, ja nuorempikin polvi saa oman murteensa vahvistusta kuulemalla sitä myös näyttämöllä, tuottaja Annette Ström sanoo.
Noin puolet karjaalaisista puhuu äidinkielenään suomea, mutta moni on myös kaksikielinen, ja suomenkielistä teatteritarjontaa on ollut paikkakunnalla ruotsinkielistä vähemmän. -Haluamme, että tämä re-
vyy on kaikkien karjaalaisten saavutettavissa, Ström sanoo. Vastapainoa ja elämyksiä
Ensikertalaisena lavalle nousee Sirpa Huusko, joka ei kertomansa mukaan ole tehnyt minkäänlaista teatteria sitten kouluaikojen.
-Olen utelias luonteeltani ja tämä tuotanto kiinnosti minua hyvin paljon. Yllätyksenä kuitenkin tuli se, kuinka paljon asioita esityksen valmistamiseen kuuluukaan, Huusko sanoo. Hän kannustaa kaikkia aiheesta vähänkin kiinnostuneita kokeilemaan teatterin tekemistä.
-Suosittelen lämpimästi uskaltamaan, sillä kokeilemalla näkee, miltä tällainen toiminta tuntuu. Olen sitä mieltä, että jokaisella kerralla, kun ihminen kokeilee jotain uutta, hän myös oppii itsestään todella paljon, Huusko mainitsee.
Karjaalla syntynyt ja koulunsa käynyt Sami Lindberg on ollut teatterilavalla ennen revyytä muutaman produktion verran.
-Kävimme ohjaajamme Markon kanssa samaa koulua ja pidimme siellä hyvin aktiivista näytelmäkerhoa. Vuonna 2019 Marko kysyi, jos haluaisin lähteä mukaan tekemään esitystä Mustion kesäteatteriin ja sille tielle sitten jäin, Lindberg kertoo.
-Teatterin tekeminen on todella mukavaa vastapainoa arkeen, sillä tässä heittäydytään aivan eri tasolla tekemiseen. Jos jotakuta kiinnostaa teatteri, niin kannattaa aina tulla kokeilemaan ja katsomaan, millainen fiilis toiminnasta jää, Lindberg kannustaa. It blir man glader - Ei paljoo naurata esitetään Tryckeriteaternissa. Esityksiä on reilusti toistakymmentä ja ensi-ilta tammikuun 6. päivänä. Tekijät ilmoittavat haluavansa tehdä uuden revyyn ”ihan sillä kunnon Kurre Österberg -revyymeiningillä” ja paikallisen isosti. Österberg kirjoitti ja ohjasi useita revyitä 1970-luvulta viime vuosituhannen loppuun saakka. -Marjo Pirilä
Museolle ehdotetaan lisää investointi- ja käyttörahaa
(Hanko) Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntäisi museon investointitalousar-
vioon 20 000 euron lisämäärärahan ja ylitysoikeuden kuluvalle vuodelle. Museon investointibudjetti on 250 000
euroa. Ylitys johtuu museon mukaan lähinnä uuden näyttelyn valaistuksen suunnittelusta ja hankinnasta.
Valtuustolle ehdotetaan myös, että se myöntää museon käyttömenoihin 90 000 euron lisämäärärahan. Se budjetoi kuluvalle vuodelle ulkoisia tukia ja avustuksia 94 000 eurolla, mutta tämä osoittautui toiveajatteluksi. Museo on hakenut säätiöiltä avustuksia 116 000 euroa eri hankkeisiin, mutta yhtäkään ei ole myönnetty. Museo on ilmoittanut hakevansa lisäavustuksia vielä syksyn aikana. Museonjohtaja kävi maanantaina selvittämässä kaupunginhallitukselle lisärahojen tarvetta. Sture Fjäder (kok) ehdotti molemmissa kohdissa Mikael Lindqvistin (r) kannattamana, että lisämäärärahoja ei myönnetä. Molemmat äänestykset päättyivät äänin 7-2 esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Fjäder merkitytti eriävät mielipiteensä pöytäkirjaan.
Ostamme puuta pystyja hankintakaupoilla Vi köper virke på rot- och leveransaffärer
TERVE, METSÄNOMISTAJA! HEJ, SKOGSÄGARE!
Tee kanssamme sujuvaa ja kannattavaa puukauppaa!
Laanian kokeneet metsäasiantuntijat tietävät, mikä metsäsi terveelle kasvulle on järkevintä juuri nyt.
Gör smidiga och lönsamma virkesaffärer med oss! Laanias erfarna skogsexperter vet vad som är bäst för en frisk tillväxt i din skog just nu.
Din lokala skogsexpert Metsäasiantuntijasi
Johan Korenius 040 563 0675 (Inkoo, Raasepori, Siuntio)
Kristian Ginman 0400 788 038 (Hanko, Raasepori)
laania.fi
Lämna en offertförfrågan Jätä tarjouspyyntö
laania.fi/puukaupat
Raaseporin palveluverkosta ja kaupungin tasa-arvoisesta kehittämisestä
Asiasta haastattelun antaneen kaupunginjohtajan mukaan meillä on Raaseporissa liikaa kouluja, ja pienet koulut eivät toimi vetovoimatekijöinä uusia asukkaita houkuteltaessa. Ei ole hedelmällistä tehdä vertailua muihin kuntiin ottamatta huomioon oman kaupunkimme erityispiirteitä. Kaupunkimme kaksikielisyys ja asuinalueiden hajanaisuus ovat syitä tarpeelle ylläpitää keskivertoa laajempaa palveluverkkoa. Väitän myös, että lähikoulu on tärkeä tekijä asuinpaikkaa valittaessa ja vetovoiman lisäksi tulisi puhua myös pitovoimasta.
Lähikoulujen lakkautukset herättävät useissa perheissä halun muuttaa toisaalle. Aiheesta tehdyt tutkimukset antavat viitteitä kouluverkkomuutosten negatiivisista elinvoimavaikutuksista, kuten lisääntyvästä lähtömuutosta, heikommasta työllisyys- ja työpaikkakehityksestä sekä koulutusmenojen odotettua heikommasta kehityksestä.
On totta, että nyt on mietittävä tarkoin, mihin rahaa käytetään. On myös katsottava
kokonaiskuvaa ja huolehdittava siitä, että lapset ja nuoret ovat alueellisesti tasa-arvoisessa asemassa palveluverkkoa tarkasteltaessa.
Investointien tulisi perustua todelliseen tarpeeseen ja tehtyyn palveluverkkoselvitykseen. Kaupungin strategiaan pohjautuvassa hyvinvointisuunnitelmassa painotetaan palveluverkkoselvityksen huomioimista investointien suunnittelussa, mutta kaupunginhallitukselle toimitetut ehdotelmat toimenpiteistä ovat ristiriidassa sekä kaupungin strategian että palveluverkkoselvityksen suositusten kanssa.
Vuonna 2023 päivitetyn palveluverkkoselvityksen
mukaan Pohjan kirkonkylässä kaikki nykyiset perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käytössä olevat tilat ovat heikossa tai välttävässä kunnossa ja vaativat mittavia peruskorjauksia, jotta toiminta niissä voisi jatkua.
Selvitysten ja tehdyn hankesuunnitelman mukaan uusi Mustion mallin mukainen monitoimitalo näyttäisi olevan kaikkein järkevin ja
Inkoo tarvitsee rakentajia, ei
Joddbölen teollisuusalueen tulevaisuus on kestosuosikki lehtien mielipidepalstoilla. Aihe on suuri, ja se koskettaa meitä kaikkia inkoolaisia. Demokratiaan kuuluu, että mielipiteet vaihtelevat ja niistä keskustellaan avoimesti. Mutta näinä epävarmoina tiukan talouden aikoina tarvitsemme etenkin kunnanvaltuutetuilta yhteishenkeä, ei epävarmuuden lietsomista.
On helppo katsoa menneeseen ja jossitella, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Mutta se on ajan haaskausta. Johtajuutta ja vastuunkantamista on tunnistaa tosiasiat, katsoa eteen-
päin ja keskittyä siihen, mihin voimme vaikuttaa tänään. Me emme voi muuttaa tehtyjä päätöksiä, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten viemme niitä yhdessä eteenpäin. Meidän on uskallettava rakentaa parempaa tulevaisuutta. Kenen etua epävarmuuden lietsominen palvelee? Pitää muistaa, että kuntalaiset ovat valinneet meidät kantamaan vastuuta. Se tarkoittaa rohkeutta päätöksentekoon ja tehtyjen päätösten toteuttamista, yhteistyössä. On toimittava yhteisen päämäärän hyväksi myös silloin, kun kaikki eivät ole olleet yksimielisiä. Vas-
Muutama sana rantaradasta
Rantarata on seutumme keskeisimpiä liikenneväyliä. Tällä hallituskaudella valtio panostaa 80 miljoonaa euroa sen parantamiseen. Rahoituksella korjataan perustuksen vaurioita ja parannetaan Siuntion asema-alue. Lisäksi suunnitteilla on uusi junien kohtaamispaikka Siuntion ja Kirkkonummen välille. Panostus rantarataan on todella tervetullut. Jos saisimme vielä 100-200 miljoonaa euroa lisää, voitaisiin rantaradan pahimmat ongelmat korjata ja mainittu kohtaamispaikka toteuttaa. Näillä toimenpiteillä junaliikennettä saataisiin sujuvammaksi, ja Helsinki-Hanko-välille voitaisiin lisätä lähijunavuoroja.
Tämä toisi lisää junayhteyk-
siä myös Siuntioon ja Inkooseen. Samalla voisi avautua mahdollisuus siihen, että yhä useampi Turun juna pysähtyisi Kirkkonummella. Rantaradan tulevaisuudesta herättää kuitenkin huolta Länsirata-hanke. Mikäli se toteutetaan kokonaisuudessaan, pahimmassa tapauksessa se voi vähentää rantaradan liikennettä merkittävästi. Väyläviraston arvioissa on todettu, että kaukojunaliikenne siirtyisi uudelle radalle, ja rantaradan suorat yhteydet Turkuun saattaisivat hävitä kokonaan. Tällainen kehitys olisi mielestäni kohtuuton. Sitä ei tule hyväksyä, sillä se olisi vakava isku koko seutumme elinvoimalle.
Tällä hallituskaudella ei www.etela.com
lopulta myös kustannustehokkain vaihtoehto toimiville palveluille Pohjassa. Kaupunki pääsisi näin eroon myös lukuisista jatkuvia kustannuksia aiheuttavista ”turhista seinistä”. On myös huomionarvoista, että vastoin ennusteita oppilasmäärä Pohjassa on kasvanut viime vuosina.
Viime valtuustokaudella valmisteltu teknisen lautakunnan hyväksymä päätös Pohjan monitoimitalon rakentamisesta haudattiin hiljaisesti vaikeaan taloustilanteeseen vedoten. Tästä huolimatta nyt tekeillä on räikeästi kustannusarvion ylittävä investointi yläkouluun (EHS) Tammisaareen. Selvitysten ja lausuntojen mukaan kestävimmän ja kustannustehokkaimman vaihtoehdon sijaan tekninen lautakunta päätti RKP:n johdolla käyttää noin viisi miljoonaa euroa enemmän rahaa vaihtoehtoon, joka sisältää uudisrakennuksen peruskorjattavissa olevan vanhan rakennuksen tilalle.
Samaan aikaan Pohjaan ehdotetaan epämääräisiä väliaikaisia ratkaisuja jo laa-
repijöitä
tuunkanto ei tarkoita myötäilyä, vaan kykyä tehdä päätöksiä, pysyä niissä ja huolehtia siitä, että ne palvelevat kunnan ja kuntalaisten etua. Se on kuntapäättäjän tärkein tehtävä ja sen edessä on pysyttävä yhtenäisenä.
Joddböle on strategisesti merkittävä alue Inkoon ja koko Länsi-Uudenmaan tulevaisuudelle olipa kyse sitten teollisesta kehityksestä, työpaikoista tai elinvoimasta. Pitää muistaa, että alue on yksityisessä omistuksessa ja kunnan vaikutusmahdollisuudet siihen ovat rajalliset. Tällä hetkellä kunta ei päätä mistään
ole luvattu rahoitusta koko Länsiradan rakentamiseen, vaan ainoastaan Espoo-Lohja- ja Salo-Kupittaa-osuuksille. On sinänsä hyvä, että Lohja saisi raideyhteyden, mutta nykyinen malli on Lohjalle erittäin kallis. Samalla olisi syytä kehittää Hanko-Hyvinkää-radan liikennettä.
Vaikka koko Länsirataa ei nyt rakenneta ja hallitus ei ole sitä rahoittamassa, huoleni kohdistuu siihen, mitä rantaradan junaliikenteelle tapahtuu. Ensi vuoden alkupuolella kuntien on ilmoitettava valtiolle, haluavatko ne osallistua valtion koordinoimaan lähijunaliikennehankintaan. Osallistuminen on edellytys uuden junaliikenteen kehittämiselle ja junakaluston hankinnalle.
Epävarmuus Länsiradan ympärillä asettaa seutumme todella hankalaan asemaan. Meidän pitäisi pystyä hahmottamaan tulevaisuuden junaliikenteen kokonaiskuva ja panostamaan siihen, mutta nykyisessä tilanteessa se on vaikeaa. Pahin mahdollinen skenaario on se, että junat Karjaalta vähenevät merkittävästi ja yhteys Turkuun häviää, mikäli uusi ratayhteys toteutuu. Karjaalta pääsee
ditun hankesuunnitelman sijaan, kuten kouluyhteisöjen hajottamista kuljettamalla osaa kaikkien alakoulujen oppilaista Karjaalle ja moduulipäiväkodin vuokraamista kymmeneksi vuodeksi. Vuokraaminen maksaisi kaupungille 3,25 miljoonaa euroa uudisrakennukseen investoimisen ollessa joka tapauksessa vielä edessä. Raaseporin maankäytön kehityskuvan mukaan Pohjaa tulee kehittää aluekeskuksena, jossa sijaitsee ympäröivien alueiden lähipalvelut. Koulujen pirstominen ja väliaikaisten kalliiksi tulevien ratkaisujen tekeminen ei ole kehittämistä vaan hölmöläisen peiton jatkamista. Peräänkuulutan järkeviä, perusteltuja investointeja, jotta asukkaat myös entisen Pohjan kunnan alueella saavat vastinetta verorahoilleen, kuten kaupungin strategiakin painottaa. Ja ennen kaikkea lapset ja aikuiset Pohjan kouluissa saavat koulurauhan ilman, että heitä käytetään hölmöläisten peitonjatkeena.
Hanna Pirttinen (vas) kaupunginvaltuutettu
Joddböleen liittyvästä asiasta. Inkoo tarvitsee nyt enemmän rakentajia kuin repijöitä. Meidän tulee katsoa eteenpäin, tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen ja keskittyä niihin asioihin, joihin voimme aidosti vaikuttaa. Meidät on valittu kantamaan vastuuta. Rakennetaan tulevaisuutta teoilla, ei epäilyksillä. Inkoon kokoomuksen valtuustoryhmä Antti Harjuoja puheenjohtaja Timo Kallio varapuheenjohtaja Rasmus Sulonen Daniel Grönfors
junalla Helsinkiin ja Turkuun tunnissa, eli nykyinen junayhteys on oikea tunnin juna seutumme asukkaille. Se on myös säilytettävä. On valitettavaa, että ratakeskustelusta on tullut repivä ja Uudenmaan maakuntaa jakava. Haluan kuitenkin painottaa: on kohtuutonta heikentää olemassa olevia rantaradan junayhteyksiä samalla kun miljardeja panostetaan uuteen rataan – ja kutsua sitä Uudenmaan kehittämiseksi.
Siksi toivon, että saamme jo ensi vuoden aikana selkeät takuut rantaradan tulevaisuudesta. Meidän pitäisi saada vakuus siitä, että valtio korvaa täysimääräisesti nykyisen liikenteemme myös tulevaisuudessa. Samalla olisi järkevää lisätä panostuksia rantaradan korjauksiin. Espoon kaupunkiradan rakennustöistä johtuvat liikennöintikatkot hyödyntämällä meillä voisi olla jo vuoteen 2030 mennessä toimiva, sujuva ja luotettava junayhteys Helsingin ja Turun välillä. Tämä olisi kaikkien etu. Henrik Wickström (r) kansanedustaja, kunnanhallituksen pj. Inkoo
Karjaa täyttää 700 vuotta –paikallisarkisto lakkautetaan?
Kaupunginhallitukselle, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle ja johtaville viranhaltijoille viitaten Raaseporin kaupungin säästöehdotuksiin.
Paikallisarkisto Arestin rahoitus romahtaa, mikäli kaupungin avustus lakkautetaan.
Paikallishistoriallinen yhdistys Gardberg Center ja kaupunki, ensin Karjaa ja myöhemmin Raasepori, ovat ylläpitäneet paikallisarkisto Arestin perustamisesta lähtien yhteistyösopimusta arkistotoiminnasta. Kaupunki omistaa arkistoon lahjoitetun aineiston ja vastaa aineiston säilyttämisestä ikuisuusperiaatteen mukaisesti. Gardberg Center vastaa toiminnasta palkatun arkistonhoitajan avulla. Tehtävä on ollut kokopäiväinen elokuun alusta alkaen. Kaupungin museonjohtaja vastaa toiminnan valvonnasta.
Arkistossa on 110 hyllymetriä järjestettyä ja luetteloitua aineistoa sekä 20 000 kuvaa. Arkisto sijaitsee Labyrinten-päiväkodin kellarissa asianmukaisissa ja ammattimaisissa tiloissa. Toimisto- ja asiakaspalvelutilat vuokrataan kaupungilta vanhasta muuntamorakennuksesta samassa korttelissa. Yhdistys maksaa lämmitys-, sähkö- ja vesimaksut. Samoissa arkistotiloissa on myös Pohjan paikallishistoriallinen arkisto, joka toimii Gardberg Centerin alivuokralaisena muuntamorakennuksessa.
Toiminnan rahoitukseen Gardberg Center on saanut avustusta kaupungilta ja Svenska kulturfondenilta, jonka tuki on ollut sidottu kaupungin osallistumiseen. Kaupungin tuki on 9 000 euroa ja kulturfondenin 20 000 euroa vuodessa. Tämän kautta Gardberg Centerin hallitus on 20 vuoden aikana onnistunut hankkimaan lisärahoitusta toiminnan vakiinnuttamiseksi, viime vuosina 10 00015 000 euroa vuodessa. Kaupungin yhteistyösopimus ja osarahoitus ovat yhdessä kulttuurirahaston tuen kanssa muodostaneet kulma-
kiven, jonka avulla yhdistys on saanut vuosittain noin 40 000-50 000 euroa arkiston ja yhdistyksen toimintaan. Tästä kaupungin osuus on noin 20 prosenttia, mutta se on äärimmäisen tärkeä ja ratkaiseva kokonaisuuden kannalta.
Avustusten ansiosta yhdistyksellä on kokopäiväinen arkistonhoitaja, se julkaisee kaksi numeroa Ta Plats -lehteä joka vuosi, järjestää yhdistystoimintaa ja ylläpitää yhdistyksen toimitiloja. Kaupungin 9 000 euron avustus on käytetty yksinomaan arkistonhoitajan palkkaamiseen. Arestin rahoitus romahtaa, mikäli kaupungin avustus lopetetaan. 29 000 euroa menetettäisiin, eivätkä muut rahoittajat todennäköisesti olisi halukkaita korvaamaan kaupungin osuutta kaupungin omistaman arkiston hoito- ja ylläpitokustannuksista. 9 000 euron menetys tarkoittaisi käytännössä 35 000-45 000 euron vuosittaista vähennystä. Yhdistys ei voisi enää vastata toiminnasta, ja se pitäisi lakkauttaa. Palkattu arkistonhoitaja jouduttaisiin irtisanomaan, eikä arkistoaineisto olisi enää yleisön saatavilla, ellei kaupunki palkkaisi omaa arkistonhoitajaa ja ottaisi vastuuta toiminnasta. Tämä olisi kaupungille huomattavasti kalliimpi ratkaisu. Lisäksi lajittelemattomat lahjoitukset jäisivät käsittelemättä. Kaikki lahjoittajat tulisivat hyvin todennäköisesti pettymään, kun heidän lahjoittamansa aineisto jäisi ”lukkojen taakse”, mikä ei ollut tarkoitus lahjoitussopimuksia tehtäessä. Ta Plats -lehden julkaiseminen vaarantuisi ja Gardberg Centerin toiminta kuihtuisi lähes kokonaan. Avustuksen täydellinen lakkauttaminen yhdistykseltä, joka kustannustehokkaasti hoitaa ja järjestää kaupungin omaa arkistoaineistoa, on perusteetonta. Gardberg Centerin hallituksen puolesta Kim Björklund puheenjohtaja
Hankolaisilta pyydetään kokemuksia tehtaan vaikutuksista
Turvallinen Noormarkku ry. on paikallisyhdistys, joka seuraa suunnitteilla olevaa TNT-tehdasta Porin Noormarkkuun. Haluamme varmistaa, että hankkeen vaikutuksista keskustellaan avoimesti ja että ihmisten arjen kokemukset tulevat kuuluviin – ei vain viralliset raportit.
Hangossa Forcit on toiminut jo pitkään, ja tehtaan lähiympäristössä asuvat tietävät parhaiten, mitä sen läheisyydessä eläminen merkitsee. Siksi pyydämme nyt teidän Hangon seudun asukkaiden apua ja näkemyksiä erityisesti ajalta ennen TNT-valmistuksen lopettamista vuonna 2005. Oletteko kokeneet tehtaasta aiheutuvan melua, hajuhaittoja, hälytyksiä, ilmanlaatuun tai ympäristöön liittyviä haittoja? Millainen vaikutus tehtaalla on ollut alueen viihtyisyyteen ja elinympäristöön?
Entä miten arvioitte Forcitia työnantajana ja naapurina? Kaikenlaiset kokemukset, niin myönteiset kuin kielteisetkin, ovat meille arvokkaita. Ne auttavat Noormarkun asukkaita ymmärtämään, millaisia vaikutuksia vastaavalla toiminnalla voi olla, ja tuovat keskusteluun näkökulmia, joita viranomaisarvioissa ei aina huomioida. Voitte kertoa kokemuksistanne lähettämällä viestin sähköpostitse osoitteeseen info@turvallinennoormarkku.org. Halutessanne voitte kirjoittaa nimettömänä. Tietoja ei julkaista eikä käytetä julkisesti ilman erillistä lupaa. Kiitämme jo etukäteen avustanne ja toivomme, että mahdollisimman moni Hangon asukas jakaa arvokkaan kokemuksensa.
Mari Saarivirta Johanna Eränen Turvallinen Noormarkku ry.
Kerolle kultaa konkarisarjassa
Jill Friberg
hämmästeli pronssia
SM-maastoissa
IF Raseborgin Jill Friberg oli kuin puulla päähän lyöty maastojuoksun SM-kisoissa Vöyrillä. Maastohiihtoa leipälajinaan puurtava tammisaarelaiskasvatti pötki pronssille N19-sarjassa, vaikka hänen piti juosta vain omaksi ilokseen nykyisissä opiskelumaisemissa.
-Lähdin mukaan lähinnä sen takia, kun kisa oli niin lähellä. En ollut tähdännyt kuntoa SM-maastoihin, enkä todellakaan odottanut mitään mitalia, Jill äimisteli.
Kilpailureitti kulki Norrvallan kuntoradan ympäristössä, jonka lähistöllä Friberg käy neljättä vuotta Vöyrin urheilulukiota.
-Kuntorata on tuttu paikka, siellä tulee käytyä useamman kerran viikossa. Ehkä kotikenttäedusta oli hyötyä, ehkä myös hyvin ja ehjästi sujuneesta harjoittelukaudesta. En tosin viime kesänä tehnyt juoksuharjoittelua yhtä paljon kuin aiemmin, minkä vuoksi olinkin niin yllättynyt mitalista, Jill totesi.
Mitalin väri oli kirkastuakin, mutta Salon Vilppaan Alisa Emaldynova kurotti hopealle sekunnin erolla Fribergiin. Neljän kilometrin kisassa voiton vei Limingan Niittomiesten Anessa Kisner.
-Otaksuin jo alkuvauhdin olevan kovaa, mutta kisa lähtikin liikkeelle rauhallisesti ja minulla oli mukavat oltavat. Vaikkei vauhti ollut mielestäni mitenkään hurjaa, niin yhtäkkiä meitä oli viisi irti muista, mitä hämmästelin kovasti. En siinäkään vaiheessa ajatellut olevani vahvoilla mitalitaistossa, vaan odotin vain koko ajan, milloin muut painavat kaasua. Loppua kohden vauhti toki kiihtyi, mutta pysyin mukana. Lopussa otin heikon reitinvalinnan ja Emaldynova sai ratkaisevan raon, Jill raportoi.
Österby SK:ta edustava hiihtäjä odottaa innoissaan talven kilpailukautta.
-SM-maastojen suoritus on ehdottomasti hyvä merkki ja tämän perusteella ennakoin hiihtäväni hyvinkin lujaa. Toivon mukaan saan talvella sellaisia onnistumisia ja hyviä fiiliksiä, että motivaatio kilpahiihtoon on edelleen korkealla lukion päättyessä. ÖSK järjestää tammikuussa ruotsinkielisen hiihtoliiton FSS:n mestaruuskisat ja siellä on yksi kauden kohokohdista, alkuperäisellä kotikentälläni Västerbyssä, syyslomaa kotikonnuillaan viettävä Jill tunnelmoi.
Muista IFR:n urheilijoista Jens-Aarne Kero sijoittui Vöyrillä kuudenneksi (M19), Vincent Winberg oli yhdestoista (M17) ja Elinne Nylund 38:s (T15).
Aikuisurheiluliiton veteraanit ratkoivat maastomestaruutensa seuraavana päivänä samassa paikassa. Tammisaarelainen Jaakko Kero otti omansa M50-sarjan kuudella kilometrillä. Yli sata SM-mitalia jyystänyt Turun Urheiluliiton edustaja pöllytti voittoajan, jolla oltaisiin oltu nuoremmissakin ikäluokissa kärkikahinoissa.
”Karjaalla luotu pohja keskeinen seikka”
Petri Forsman seikkaili kunniagalleriaan
Harva on sykkinyt urheilun paloa ja seikkailunnälkää yhtä rautaisella otteella kuin Karjaalla varttunut Petri Forsman. Ei ollutkaan ihme, että Adventure Racing World Series -järjestö nimesi Forsmanin elokuussa ensimmäisenä suomalaisena seikkailu-urheilun kunniagalleriaan.
-Valinta oli siinä mielessä yllätys, etten ollut yhtään valmistautunut tällaiseen tunnustukseen. Toisaalta olen ollut lajin parissa jo 27 vuotta, joten onhan tässä ehtinyt tehdä kaikenlaista, Forsman toteaa. Suunnistuksessa metkasti menestynyt mies löysi 1990-luvun lopussa seikkailu-urheilun, jonka lajeihin kuuluvat mm. maastopyöräily, juoksu, melonta, kiipeily ja erilaiset köysitehtävät. Kilpailuiden kesto vaihtelee muutamasta tunnista useisiin vuorokausiin.
-Luin lehdestä suomalaisjoukkueesta, joka oli osallistunut seikkailukilpailuun Australiassa. Mielenkiintoni heräsi ja seuraavana vuonna olin ulkomailla kisaamassa. Vuonna 1999 kilpailin ensimmäisen kerran Suomessa, Petri muistelee.
Vain kahta vuotta myöhemmin Forsman oli kapteeni
Petri Forsman toimi kansainvälisenä tuomarina EM-kilpailussa Savonlinnan seudulla. Seikkailu-urheilun elävä legenda nimettiin kisojen palkintojenjaon yhteydessä lajin kunniagalleriaan. (Kuva: Endurance Quest)
Nokia Adventure -joukkueessa, joka vei mestaruuden lajin ensimmäisissä MM-kisoissa Sveitsissä. Hän on lisäksi voittanut kaksi EM-kultaa ja lukemattoman määrän klas-
sikkokoitoksia eri puolilla maailmaa.
-Mieleen ei ole jäänyt mitään tiettyä kisaa. Voittojen ja menestymisen sijaan merkityksellisempiä ovat
Karjaalla EHF-käsipalloa kahdella kattauksella
(Raasepori) Karjaan BK46 aloittaa käsipallon EHF European cupin ottelut kotihallissaan tuplakohtaamisella. Vastustajaksi saapuu RK Vogošca Bosnia-Hertsegovinasta. Ottelut pelataan kuluvan viikon torstaina ja lauantaina. Vierasjoukkue pelasi Eurooppa-cupissa edellisen kerran vuonna 2023, jolloin se
ylsi 16 parhaan joukkoon.
-Vogošca on fyysinen joukkue, jolla on kova puolustus. Pelaajat ovat meitä kookkaampia, joten meidän on oltava nopeita ja liikuteltava palloa aktiivisesti. He eivät ole tottuneet kohtaamaan joukkueita, jotka juoksevat yhtä paljon kuin me, ja tässä on mahdollisuus yllättää, val-
mentaja Andreas Rönnberg pohti ennakkoasetelmia seuran tiedotteessa.
Hän painottaa otteluparissa myös henkistä kanttia.
-Mitään ei ratkaista vielä ensimmäisessä kohtaamisessa. Kokonaisuuden ratkaisee onnistuminen taktisessa ja mentaalisessa valmistautumisessa.
lajista saadut kokemukset. Korkeilla vuorilla ja syvässä viidakossa on tullut käytyä sellaisissa paikoissa, joihin eivät turistioppaat neuvo, Petri sanoo.
Kilpailemisen lisäksi Forsman on ollut mukana järjestämässä yhden jos toisenkin tapahtuman. Viimeksi elokuussa hän toimi kansainvälisenä tuomarina Savonlinnan seudulla EM-kilpailussa, jonka yhteydessä hänet kuulutettiin kunniagalleriaan. Kyseessä oli ensimmäinen Suomessa järjestetty seikkailu-urheilun arvokilpailu.
-Tapahtuma oli oikein onnistunut, mutta rata osoittautui turhan hankalaksi. 60 joukkueesta vain viisi pääsi koko radan läpi 30 tunnin aikarajan sisällä. Varsinkin suunnistuksellisesti rata oli vaikea, Forsman tuumailee.
Kotikonnuille kunniaa
Ennen seikkailu-uraansa Forsman voitti suunnistuksessa MM-viestipronssia, Suomen mestaruuksia ja kuului kolmesti Jukolan viestin voittajajoukkueeseen. Vyöllä on myös pyöräsuunnistuksen SM-kulta ja maailman ensimmäisen swimrun-kilpailun voitto. 54-vuotias Forsman
jakaa kotikonnuilleen kunniaa urheilullisen pohjansa lujittumisessa.
-Suunnistaminen ja liikkuminen Karjaan monipuolisissa maastoissa oli ihan keskeistä siinä, millainen urheilija minusta tuli, Petri mainitsee.
Hän aloitti suunnistuksen 11-vuotiaana Karjaan Urassa, jossa rasteille opasti jo tuolloin sammumattomalla liekillä edelleen hyrräävä seuran dynamo Marja-Liisa Lehto. -Asuimme Lövkullassa ja muistan, että Timo Rossi oli ensimmäinen ystäväni. Timon kanssa törmäsimme kesällä Jukolan viestissä, kun olimme molemmat lähdössä osuuksillemme yhteislähdössä, Forsman kertoo viitaten suunnistuksessa ja etenkin kestävyysjuoksussa kunnostautuneeseen Rossiin. Ruotsissakin nuorempana tovin majaillut Forsman asuu nykyään Nummelassa ja työskentelee Espoossa kaupungin ulkoliikuntapäällikkönä. Osaamiselle lienee jatkossakin kysyntää urheilumaailman eri kolkissa ja paraikaa Forsman on mukana vuonna 2028 Espoossa pidettävän Jukolan viestin järjestelyissä.
KÄSIPALLOA
Karjaan urheiluhallissa
tiistaina 21.10.
klo 19.15 D-tytöt 13 H BK-46 Röd - BK-46 Vit klo 20.45 B-pojat BK-46 Röd - SIF
& äldre/vanh. Karis idrottshall Karjaan urheiluhalli 18.30-20.00 Thomas Sjöström Peter Nynäs Patrik Nyberg Hasse Nordman
Lördag/lauantai 2013 & äldre/vanh. uteträning/ ulkoharjoitukset eller/tai Kameleonten 12.00-13.30 Thomas Sjöström Peter Nynäs Patrik Nyberg Hasse Nordman Classe Smeds
EIF kaatui saappaat jalassa
(Raasepori) Tulisesti taistellen ja kiivaasti kamppaillen taipui EIF täpärään tappioon miesten SM-käsipallossa. Sjundeå IF joutui vääntämään naama irvessä voittonsa eteen lähes täpötäydessä Tammisaaren palloiluhallissa.
Ottelu päättyi lukemiin 23-27 (12-12). Jännittävää otatusta seurasi kuluvan liigakauden ennätysyleisö, 486 katsojaa. Miesten pääsarjan kolmesta yli 400 katsojan ottelusta kaksi on kirjattu Tammisaaressa ja yksi Karjaalla.
EIF:n taisteluilme pysyi tuimana loppuun asti ja SIF karkasi sitkeän kotijoukkueen kynsistä lopullisesti vasta viimeisellä minuutilla. Viidesti osunut ja siuntiolaisia lattiaan paininut Liam Hagman harmitteli tappiota, mutta nosti joukkueelleen hattua.
-Vaikka SIF pääsi toisella jaksolla niskan päälle, niin emme antaneet heidän karata. Rakennamme täällä sellaista kulttuuria, joka perustuu kovaan asenteeseen ja peräänantamattomuuteen. Voin taata, ettei pelimme kaadu siihen, ettemmekö pistäisi jokaisessa ottelussa kaikkea likoon. Il-
man tätä asennetta saisimme selkäämme, koska tänäänkin vastassa oli joukkue, jonka riveissä on rutkasti liiga- ja maajoukkuekokemusta. Meillä taas valtaosa pelaa ensimmäisiä otteluitaan pääsarjassa, Liam totesi. Runsaslukuisen yleisönkään ei tarvinnut pettyä kotijoukkueen kamppailuhalukkuuteen.
-On aivan mahtavaa päästä pelaamaan tällaisen yleisön eteen, se on meille kaikille tosi hieno juttu. Haluamme näyttää, että meitä kannattaa tulla jatkossakin kannustamaan, Liam suitsutti.
Sujuvuuden sydänmailla
EIF puolusti läpi ottelun pontevasti ja joukkueelle sopi edellisen Grani-koitoksen tapaan se, että vähämaalisesta hampaiden kiristelystä tuli puolen kentän rutistusta kurkku suorana kontraamisen sijaan. Vihreäpaidat tosin kaipaisivat lisää helppoja maaleja nopeista iskuista, sillä pitkälti suorasukaisten kaukoheittojen varaan nojaava asemahyökkäys käy voimille. Lauantaina hyökkäyspeli
Oliver Helander vuoden urheilija
Marckus Östberg ei maaleilla juhli, mutta sentteri taistelee kovasti molemmissa kenttäpäädyissä. SIF:iä vastaan hän teki kauden neljännen osumansa.
rullasi Noah Hagmanin johdolla railakkaasti runsaan vartin (10-6), kunnes tahti hyytyi. Guga Utmelidzen avausjakson kaksi jäähyä ja toisen puoliskon penkillä istuneen Alexander Mullerin peukalovamma jarruttivat myös menoa. -Pelimme toimii, kun saamme pidettyä pallon ja pelaajien liikkeen sujuvana. Sujuvuus katkeilee, kun läh-
demme hyökkäämään omasta vauhdista, eikä pallo enää rullaa. Yleensä niin käy silloin, kun väsymme. Jäähytkin vaikeuttivat peliä ja lopussa jotkut tuomiot menivät meitä vastaan, Hagman totesi. Vahvistuneelta ja mitalipeleihin povatulta SIF:ltä sopii odottaa parempia otteita. Sebastian Leino ja Viktor Grönmark järjestelivät tarpeeksi
IF Raseborg löi yleisurheilukauden pakettiin
(Raasepori) Keihäänheittäjä Oliver Helander on palkittu seuran päättäjäisissä IF Raseborgin vuoden urheilijana. Kasvattiseuraansa palannut Helander heitti kauden kotimaisen kärkituloksen 83.97 metriä ja oli maailmanlistalla sijalla 22. Kahdesti Timanttiliigassa kilpaillut karjaalaislähtöinen kepittäjä riuhtoi myös yleisurheilun MM-kisoissa, missä hän kapsahti karsintaan ja jäi sijalle 23.
Vuoden sprintteriksi tunnustettiin pikamatkoilla kaksi seuraennätystä pyrähtänyt Lotta Lahtinen, jonka ulkoratakausi jäi loukkaantumisen vuoksi valitettavan lyhyeksi. 5 000 metrillä nuorten SM-hopeaa juossut ja PM-kisoissa 3 000 metrillä kuudenneksi sijoittunut Iina Ahola on puolestaan vuoden kestävyysjuoksija.
Seiväshyppääjä Voima Kenttä arvostettiin vuoden hyppääjäksi ja vuoden heittäjä on sekä kuulaa että kiekkoa jykevästi käsittelevä Wictor Werner. Simon Ekholm vei vuoden moniottelijan tittelin ja nuorten SM-kisoissa 3 000 metrillä neljänneksi rypistäneen Vincent Winbergin
kamppailussa Åbo IFK. -Olemme jo osoittaneet osaamistamme ja tulemme parantamaan peliämme. Osasin odottaa raskasta kautta, mutta samalla olen tiennyt, että tässä joukkueessa on niin paljon sydäntä, ettei meistä tule mitään heittopussia, Liam Hagman lausui. Ottelutilastot, EIF: Noah Hagman 8/14 (7 m 2/2), Liam Hagman 5/10, Guga Utmelidze 4/9, Isac Hagman 3/6, Alexander Muller 1/3, Edvin Holmberg 1/3, Marckus Östberg 1/1, Niklas Westerholm 0/1. Heittojakauma 6 m 8/15, 9 m 12/29.
hyökkäystehoja, kun taas parin vuoden takainen maalihirmu Benjamin Peitsaro kohelsi kummallisen paljon. Jotain joukkueen kokemuksesta kertoo se, että laituri Gustav Svanbäck sai plakkariin jo 1 000. pääsarjamaalinsa.
EIF:llä on menossa neljän kotiottelun putki, jossa seuraavaksi vieraaksi saapuvat Cocks ja tärkeässä häntäpään
Maalivahdit: Lazar Minic (57 min.) 9 torjuntaa, Max Lemberg (3 min.) 1. Jäähyt: Utmelidze 2 x 2 min, Christian Berg, L. Hagman, väärä vaihto 2 min. Maalit SIF:lle 5-3. Pallonmenetykset: 12. SIF:n parhaat: Sebastian Leino 6/12, Viktor Grönmark 5/5, Dmytro Turchenko 4/7, Gustav Svanbäck 4/7 (7 m 2/2). Maalivahdit Oscar Snellman (60 min.) 10 torjuntaa. Jäähyt 2 x 2 min, pallonmenetykset 12.
IF Raseborgin väki kerääntyi suurella joukolla yleisurheilukauden päättäjäisiin. (Kuva: Sara Oraheimo-Michelsson) edesottamukset tuottivat vuoden yllättäjän maininnan.
Vuoden IFR:laisena kunnioitettiin Maria Werneriä, joka vetää seurassa monista pienistä ja suurista naruista. Kuplivasta naurustaan tunnettu Werner pitää tasavertaisesti huolen siitä, että kaikki harrastajat kuullaan ja nähdään.
Askel eteenpäin
Seuran hallitukseen kuuluva valmentaja Hans Nordman näki kuluneen kauden kaikkinensa positiivisessa valossa.
-Otimme askeleen eteenpäin. Nousimme sijalta 38 sijalle 27 valtakunnallisessa Seuraliigassa, jossa mitataan yli 14-vuotiaiden urheilijoiden tuloksia. A-luokan tuloksia tuli enemmän kuin edellisellä kaudella ja SM-viestissä meillä oli ennätyksellisesti yhdeksän joukkuetta mukana, Nordman niputti. Helander, Ahola ja PM-kisoissa juossut Jens-Aarne Kero edustivat seuraa kansainvälisissä kinkereissä. Aholan lisäksi SM-mitaliin ylsi nuorten seitsenottelun hopeaa hallissa napannut Ekholm. Hur-
jimpina vuosina IFR pullisteli yli kymmenen SM-mitalin poteilla, mutta kahtena edellisenä kautena saldo on supistunut kahteen.
-Jos saamme yleisurheiluun enemmän harrastajia, niin mitalimahdollisuudetkin paranevat, Nordman näki. Kymmenen vuotta sitten IF Raseborgilla oli runsaat 400 lisenssiurheilijaa, nyt lukema on 141.
-Paluu 400 lisenssiurheilijaan tai edes lähelle sitä on utopiaa. Kunhan pääsemme ensin yli 150 lisenssin, niin olemme oikealle tiellä, Nord-
man sanoi.
Suomen yleisurheilussa tyttöjunioreiden osuus harrastajista on kasvanut merkittävästi, kun taas poikien määrä on ollut rajussa laskussa. Raaseporissa näkyy osittain sama kehitys.
-13-15-vuotiaista harrastajista valtaosa on tyttöjä, joukossa on vain muutama poika. Mielenkiintoista kyllä, 17-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäluokissa poikia on meillä selvästi enemmän kuin tyttöjä, Nordman kertoi. Kauan kaivatut Karjaan urheilukentän kunnostustyöt nytkähtivät käyntiin viime
viikolla ja olosuhteiden kohentuminen nostaa seurassa tunnelmaa. Samalla tulevan kesän harjoittelukuviot ovat auki, sillä kattava kenttäremontti saattaa valmistua vasta loppukesästä.
-Tammisaaren keskuskentällä on kovin rajallisesti tilaa yleisurheilulle, joten katseita pitää ehkä suunnata myös Tenholan kentälle tai Lohjalle. Pientä huolta se herättää, että jos Karjaan kenttä on pitkälle kesään poissa käytöstä, niin kuinka saamme järjestettyä harjoittelun mielekkäästi ja ylläpidämme kaikkien intoa, Nordman aprikoi.
Ruusujen ja risujen jälkeen
Peter Haglund ei vaihtaisi EIF-vuosia mihinkään
(Raasepori) Syksy 2010 ei ollut mahtavinta aikaa Peter Haglundin jalkapalloelämässä. Lokakuun alussa hän oli valmentajana Valkeakoskella kokemassa EIF:n B17-poikien putoamista Ykkösestä ja samana päivänä vain tuntia myöhemmin Espoossa varmistui Haglundin manageroiman EIF:n edustusmiehistön putoaminen Kakkosesta piirisarjan pöheikköön Kolmoseen. Moni oli jo vakuuttunut, että miehen manageripäivät ovat luetut, ja puheet potkuista ottivat tuulta alleen. -Se oli raskasta aikaa ja pohdin kyllä eroamista. Johtokunta ei ollut antamassa minulle potkuja, mutta se tarina lähti nopeasti leviämään ja monet luulivat, että se oli siinä. Kun sitten muutaman päivän päästä ilmoitettiin jatkostani managerina, niin johtokunnassa vitsailtiin, että vain minä ja Jeesus olemme tehneet vastaavan ylösnousemuksen, Haglund nauraa.
Lokakuussa 2025 hän on edelleen samassa roolissa, tosin enää hetken aikaa. Haglund ilmoitti jättävänsä urheilujohtajan ja edustusmiehistön taustayhtiön toimitusjohtajan tehtävät. Näin Ykkösliigan päätöskierroksen kotiottelu Klubi-04:sta vastaan tulevana lauantaina päättää samalla neljännesvuosisadan rupeaman. Haglund ehti EIF:ssä muuttaa veden viiniksi ja ristille hänet naulattiin monta kertaa.
Ihmeiden aika
Karjaalla varttuneen Haglundin ensimmäinen uskonto ei ollut jalkapallo, vaan yleisurheilu. Karis IK:n voimahahmoihin kuulunut isä Erik valmensi seurassa mm. legendaarista Yvonne Hannusta ja patisti poikaansakin rehkimään pitkille matkoille.
-Pelasin BK-46:ssa jalkapalloa 3-divisioonassa ja kävin EIF:ssä kokeilemassa Kakkosta. Tulin sieltä maitojunalla takaisin Karjaalle, Haglund muistelee.
Perhejuna kuljetti rakennusmestarin kuitenkin takaisin Tammisaareen ja hän ryhtyi vuonna 2000 rakentamaan EIF:lle siltaa kohti menestystä. Vuonna 1994 syntyneen poikansa joukkueen valmennukseen liittynyt Haglund kuului kohta jo seuran johtokuntaan ja veti edustusmiehistön managerin viittaa ylleen. Kakkosessa pitkään pelanneet tammenlehdet sin-
Peter Haglund ihasteli Tammisaaren keskuskentän ehostettuja olosuhteita. -Ajattele, jos kotikenttämme puitteet olisivat olleet tällaiset silloin, kun itse aloitin täällä, hän huikkasi. Haglund seuraa johtotehtävissä EIF:n peliä viimeisen kerran tulevana lauantaina Ykkösliigan päätöskierroksella.
gahtivat yhden Kolmosessa vietetyn kauden jälkeen takaisin tasolle, jossa BK-46 tarjosi tuolloin vahvaa vastusta. Haglund näkee paikalliskilpailun merkittäväksi tekijäksi
EIF:n kehityskaaressa. -BK oli siihen aikaan meitä edellä ja ylsi Ykkösen nousukarsintoihin. Kakkoseen palattuamme välillemme tuli kovaa, mutta rehtiä kilpailua. Myöhemmin vielä Ekenäs SC tuli sekoittamaan pakkaa. Kyllä se laittoi meihin vipinää ja terävöitti toimintaa.
Edelleen muistelen lämmöllä
EIF:n ja BK:n paikallispelejä, jotka keräsivät keskuskentälle 1 500 katsojaa, hän sanoo.
EIF:n nousu Ykköseen oli jo suuri juhlan aihe, mutta vihreävalkoisten vyöryttäminen Veikkausliigaan oli jo Latokartanonkadun ihme.
-Kun asetimme tavoitteeksi Veikkausliigan, siihen reagoitiin epäuskoisesti. Sanomisiini ei ole koskaan uskottu, minun on aina pitänyt näyttää, Haglund toteaa.
Raskasta aikaa
EIF:n näytöt riittivät ainakin toistaiseksi vain yhteen kauteen pääsarjatasolla. Urheilujohtaja laittaa sen pitkälti joukkueen kasaamiseen liittyneiden tiukkojen aikaraamien ja hyvän matkaa sarjakauden puolelle venyneen keskuskentän kunnostamisen piikkiin. EIF ei myöskään laittanut kaikkia paukkuja peliin.
-Olimme taloudellisessa panostuksessa ehkä vähän
arkoja, mutta oli ajateltava myös sitä, että täällä on jatkossakin joukkue. Kotikentän olosuhteet saimme liiganousun myötä ainakin kuntoon sen jälkeen, kun olimme pitkän aikaa pyytäneet kaupunkia kohentamaan omistamansa kentän puitteita, Haglund sanoo.
EIF:n ja kaupungin kiristyneet välit kenttäväännössä eivät ole kohentaneet kuluvan kauden tunnelmaa. EIF Oy oli keväällä viemässä kaupunkia oikeuteen sopimusrikkomuksesta ja syksyn kynnyksellä oli kaupungin vuoro nostaa pöydälle yhtiön maksamattomien velkojen karhuaminen. Yhtiön mukaan velat on jo kuitattu.
-Kaupunki katsoo vain yhtä sopimusta, vaikka kokonaisuus muodostuu kolmesta sopimuksesta. Meillä on tässä puolellamme paljon tukea. Jos oikeuteen mennään, niin uskon yhtiön olevan vahvoilla, mutta eihän tämä riita ole kummallekaan osapuolelle eduksi. Kaupunki on tehnyt jalkapallon olosuhteiden parantamiseksi kiitettävästi töitä ja on ollut edustusjoukkueenkin tukena, mutta viime aikojen tapahtumat ovat ylilyöntejä, Haglund sanoo. Lyöntejä on tullut myös farmisopimussotkusta ja viimeisimpänä EIF ry:n puheenjohtajalta Niklas Buskilta, joka on penännyt edustusmiehistön taustayhtiön hallitukselta lisää yhteistyöhalua ja ammattimaisuutta. EIF Oy ja
Sanremo päättää Korholan asvalttikauden
Italian asvalttisarjan kausi huipentuu tulevana viikonloppuna 17.-19. lokakuuta kuuluisilla vuoristoteillä ajettavaan Rallye Sanremoon. Se on samalla inkoolaisen Benjamin Korholan ja kartanlukija Kristian Temosen asvalttikauden päätöskilpailu.
Korhola jatkaa italialaisen MS Munaretto -tiimin Škoda Fabia RS Rally2 -autolla, jolla kaksikko on ajanut vahvoja tuloksia viime kisoissa Italian mestaruussarjassa.
-Legendaarinen kisa edessä. Näin syksyllä voi ralliin
tulla jo omia haasteita kelinkin puolesta, mutta olen ymmärtänyt, että tässä rallissa kuivallakin kelillä kertyy paljon likaa tielle. Lisäksi on leikkauksia, joten testeissä täytyy saada autoon hyvä luotto vaihtelevissa olosuhteissa. Tarkoitus on koittaa jälleen hieman parantaa edellisestä rallista, 22-vuotias Korhola kertoo. Tiimipäällikkö Kimmo Koivunen näkee kauden päätöksen tärkeänä näytön paikkana. -Tavoitteena viimeiseen kisaan on kauden paras teke-
minen ja kauden paras tulos. Vaikka asvalttikausi on mennyt suunnitelmien mukaan, niin pieni kirsikka kakun päälle olisi iloinen yllätys. Syksy on saapunut myös Italiaan, joten sää voi tehdä tepposet, eli hyvä ja huolellinen nuotitus on avainasemassa. Sarjasijoituksen parantaminen on myös yksi tavoite. Se saavutetaan puhtaalla ja nopealla ajolla, ja luotan täysin että pojat ovat siihen valmiita, Koivunen ennakoi. Kaksipäiväisessä kilpailussa ajetaan 118 erikoiskoekilometriä.
joukkueen taustoissa ansaitsee osakseen arvostusta. Vanhan liiton tulisielun kuorma on ulottunut isojen pelaajasopimusten solmimisesta banaaninkuorien keräämiseen.
Samalla hän on uhmakkaalla esiintymisellään ja joidenkin mielestä yksinvaltiaan elkeillään silittänyt monia vastakarvaan. -En koe olleeni mikään yksinvaltias. Joskus vain on käynyt vaikka niin, että olen pyytänyt hoitamaan jonkun homman ja jos sitä ei saada hoidetuksi, niin en pyydä toistamiseen, vaan hoidan sen itse, Haglund sanoo.
Hän on puolustanut EIF:iä henkeen ja vereen, oli tilanne mikä hyvänsä.
-Olemme johtokunnassa sopineet, että tietyt asiat pysyvät vain omassa tiedossamme, eikä niitä vuodeta ulos. Minä olen sitten astunut esiin ja ottanut jonkun asian tiimoilta paskat niskoilleni, Haglund toteaa.
sen edustusjoukkue ovat kahlanneet pitkin vuotta negatiivisten otsikoiden pyörityksessä, eikä sen imago ole voinut olla ottamatta osumaa.
-Varmasti etäämmältä joukkuetta seuraaville ihmisille näillä otsikoilla on vaikutusta, mutta lähellä olevat seuraajat ja tukijat tietävät missä mennään. Ei sitä käy silti kieltäminen, ettenkö olisi halunnut luopua johtotehtävistä hieman iloisemmissa merkeissä. Vuosi on ollut raskas ja vaikka olen tottunut ottamaan iskuja ja haukkuja vastaan, niin jossain vaiheessa käy voimille taistella ja puolustautua, Haglund huokaa.
Aikansa kutakin
Olisiko väärin sanoa, että jotkut jopa toivovat EIF:n edustusmiehistön epäonnistuvan? Haglund naurahtaa ”tyhmälle kysymykselle”.
-Kyllä osa sitä toivoo. En tiedä mitä niin kamalaa olemme tehneet, että sellaista pitäisi toivoa, mutta tiedän näin olevan, Haglund tokaisee.
EIF herättää paikkakunnan urheiluvirrassa ja keskustelupalstoilla eniten tunteita urheilun, henkilöiden ja talouden tähden. Kenties edustusjoukkueen toiminnan ja tarpeiden koetaan saavan liian suurta huomiota osakseen, ehkä johdon ulostulot eivät miellytä.
Haglund on ollut yhtä lailla polarisoiva hahmo. Miehen suunnaton panos edustus-
Tammisaaren vanhan kaupungin yhdistys järjestää jälleen suuren kurpitsajahdin. Suosittu perhetapahtuma järjestetään Raaseporin pimeän viikonlopun yhteydessä perjantaina 24. lokakuuta kello 16-19.
-Jahdin alkamisaikaa on aikaistettu tunnilla aikaisemmista vuosista, jotta perheen pienimmätkin voivat osallistua jännittävään numeroitujen kurpitsojen etsintään, joka alkaa Raippatorilta, yhdistyksen puheenjohtaja Christian Gröndahl kertoo. 50 ensimmäiselle lapselle on luvassa yllätyslahja.
Hän olisi vuosien varrella halunnut puhua enemmän seurasta, joukkueesta ja kaikista edustusmiehistön ympärillä olevista vapaaehtoisista kuin itsestään. Haglundin kautta on ollut kuitenkin pakko kulkea EIF:iin liittyvissä kysymyksissä, sillä kukaan muu ei ole tiennyt asioista yhtä paljon.
-Siinä on kyllä menty parempaan suuntaan, mutta kyllähän roolini on ollut liian suuri. Senkin takia astun nyt syrjään, jotta täällä voidaan ottaa kehityksessä seuraava askel, Haglund avaa.
Hänen seuraajansa ei tule astumaan samanlaiseen rooliin, koska ”ei löydy sellaista hullua”, joka ottaisi vapaaehtoispohjalta moista taakkaa harteilleen. Kyse tulee jatkossa olemaan enemmänkin seurapäällikön tittelistä.
Aika nauttia
EIF taistelee Ykkösliigan päätöskierroksella vielä kolmospaikasta, mutta tavoitteena ollut sarjanousu lipesi käsistä jo aikoja sitten. -Emme ole kauteen tyyty-
väisiä. Peli ei sinällään ole ollut niin huonoa, mutta tulokset jäivät piippuun. Varmasti myös kentän ulkopuoliset asiat ovat vaikuttaneet joukkueeseen, vaikka keskittyminen onkin pyritty pitämään olennaisessa. On silti hyvä muistaa, että jos sijoitumme kolmanneksi, niin olemme 15 parhaan jalkapallojoukkueen joukossa Suomessa. Ei sekään ihan huonosti ole, mutta kun olemme niin pitkään pelanneet tällä tasolla ja käyneet Veikkausliigassakin, niin ei se enää säväytä ihmisiä, Haglund tuumii. Valmennustyyliltään liian kontrolloivaksi todetulle päävalmentajalle Christian Sundille annettiin lähtöpassit turhan myöhään nousukamppailua ajatellen, kun seurajohdossa nähtiin pelissä olevan vielä aineksia kurssin kääntymiselle. Haglund on antanut monoa yhdelle jos toisellekin valmentajalle, mutta sitä puolta seurajohtajan pestissään hän jää kaipaamaan vähiten. -Ei se ole koskaan tuntunut kivalta, eikä tuntunut nyt ”Kisunkaan” kohdalla. Ensimmäiset potkuni jouduin antamaan Markku ”Fana” Palmroosille ja muistan edelleen kuinka vaikeaa se oli. Ajoin Helsinkiin tapaamaan häntä ja se oli pisin Helsinkiin tekemäni matka, Haglund sanoo. Hän tulee jatkossakin olemaan EIF:n tukena ja sanoo järjestävänsä vaikka tanssit, jos varainkeruu sitä vaatii. Samalla hän huokaisee helpotuksesta.
-Odotan kyllä sitä, että voin vain viihtyä peleissä. Käyn ”Gischi” Sundströmin tiskiltä hakemassa oluen ja makkaran, nautin ne kaikessa rauhassa. Seuraan ja jännitän Veikkausliigaan palaavan EIF:n pelejä ilman että tulee enää haukkuja, Haglund hymähtää. Kaikkien ruusujen ja risujenkin jälkeen hän katsoo kuluneita 25 vuotta kiitollisin mielin.
-Tämä on ollut kivaa aikaa. En vaihtaisi sitä mihinkään.
Bli Vänstugans nya verksamhetsledare!
Här är chansen att jobba på en mångsidig arbetsplats som baserar sig på kristen värdegrund! Vänstugan i Ekenäs rf är en ideell förening som fungerar som mötesplats med olika aktiviteter samt har matservering och mathjälp. Som verksamhetsledare får du planera, utföra och utveckla föreningens verksamhet.
Jobbet är på heltid med start 1.12.2025 eller på överenskommet datum.
Vi ser erfarenhet av föreningsarbete och ledarskap som fördel, samt kännedom om ekonomiförvaltning och att du har goda interaktionsfärdigheter. Verksamheten fungerar på basis av donationer och bidrag, vilket innebär att du behöver kunskap om bidragsansökningar och redovisning. Du blir inlärd i arbetet.
Vi ser gärna att du har körkort och egen bil, då bil behövs i arbetet. Hygienpass är ett måste.
Låter arbetet som något för dig?
Skicka din ansökan med CV till Vänstugan senast 7.11.2025 per e-post: vanstugan.info@gmail.com. Förfrågningar: 045 151 6211.
Suomen mestaruus ja ikämiesten titteleitä
Johan Nordlund pyöräili unelmakauden
(Hanko) Kilpapyöräilijä
Johan Nordlundille ei jäänyt kuluneesta kaudesta mitään hammasrattaan koloon, vaan hän antoi sille täydet pinnat.
-Kaikkien aikojen kausi, unelmien täyttymys, hankolaiskuski hehkutti.
Hän voitti eliittiluokan
Suomen mestaruuden maantieajossa ja tarakalle tipahti myös neljä ikämiesten titteliä. Lisäksi Nordlund oli ykkönen suomenruotsalaisen SFI-järjestön mestaruuspolkaisuissa ja Viron kortteliajoissa ikämiesten sarjassa.
-Olin viime vuonna elämäni kunnossa ja kunto on pysynyt samalla tasolla. Kun korkki aukeaa, niin se aukeaa kunnolla, 46-vuotias vuorotyöläinen naurahti.
Viron maantiecupissa Nordlund sijoittui neljänneksi huomattavasti nuorempien kilpakumppaneiden kiusaksi
Maantieajon Suomen mestariksi polkenut Johan Nordlund ajaa perinteiden mukaisesti kilpaa siniristipaidassa seuraaviin SM-kisoihin asti.
samåkning kl. 11.30 från Lidls parkering.
Karis svenska pensionstagare. Träff 21.10 kl. 14 på Servicehuset, Felix Froms gata 6. Föreläsning o. information av miljöutbildare Johanna Lindholm från Rosk’n Roll. Kaffe o. lotteri. Bowling 23.10 med
Ekenäs landsbygds Marthaförening. Kom ihåg att anmäla er till Västra Nylands Marthadistrikts höstjippo på Tunaborg i Snappertuna 25.10 kl. 13. Anm. sen. 17.10 till Camilla 0408610247.
Karjaa-Pinjaisten Eläkkeensaajat. Karaoketanssit la 25.10.2025 klo 13-17 Työväentalolla. Kutsu Lohjan Seudun Eläkeläisten vieraaksi Iloiseen iltapäivään Lohjan Työväentalolle 28.10. klo 11-15: keittolounas, kahvi makean kahvileivän kera, ohjelmaa, arpajaiset ja tanssia. TL-Raaseporin bussi lähtee Karjaan matkakeskuksesta klo 10.15. Euroviisut kautta aikojen -konsertti Espoon kulttuurikeskuksessa ke 12.11. klo 19-21.15. Artisteina Nina Tapio, Jepa Lambert, Antti Ketonen ja Jussu Pöyhönen. Ilm. viim. 30.10. Iirikselle, p.
ja vauhditti samalla tiimitoverinsa Gert Kivistikin kokonaiscupin ykköseksi.
-Viimeisessä osakilpailussa ajoin irtioton kiinni ja petasin Gertille hyvät asetelmat loppukiriin. Hänellä oli huono päivä, mutta onneksi kiriin löytyi vielä jalkoja, ”Joppe” kertoi. Hän osallistui Peloton-tiimin kanssa myös Baltic Chain Tourille, missä Nordlund pyöräili Viron ja Latvian teillä elämänsä kolme kovinta päivää. Amatööriurheilijaa on erehdytty luulemaan Baltian baanoilla ehdaksi ammattilaiseksi ja viime vuonna Viron ympäriajon voittanut Siim Kiskonen on muistuttanut kavereitaan siitä, että Nordlundin selkää kannattaa sitten seurata.
-Viron kilpailut ja kansainväliset UCI-kisat ovat fyysisesti kovempia kuin Suomen koitokset. Mikään ei silti tänä vuonna päihittänyt sitä tun-
040-5824640. Tallinnan-risteily 8.-9.12. Lähtö Helsingistä ma 18.45, paluulähtö Tallinnasta ti klo 12.30. Alustava ilm. 22.10. mennessä, Iiris, p. 0405824640. Kerhojen syyskausi 2025 Työväentalolla: naisten liikunta ma klo 12.15-13.30, miesten liikunta ma klo 13.3014.30, askartelu parillisen viikon ma klo 13.15-15.30, lauluryhmä parillisen viikon ma klo 14-16 ja sisäpelit ke klo 12.3015. Kaikki tiedot toiminnasta ja kerhojen aikatauluista myös yhdistyksen kotisivuilla: karjaapinjaistenelakkeensaajat.fi.
Uudenmaan Muistiluotsi. Muistikahvila Pohjassa to 16.10. klo 13-14.30 Postillassa, Pohjantie 8. Avoin kaikille kiinnostuneille. Lisät. p. 0400321239. Nylands Minneslots Minnescafé i Pojo to 16.10 kl. 13-14.30 i Postilla, Pojovägen 8. Öppen för alla. Info t. 0400321239.
Hankoniemen eläkkeensaajat. 16.10. torstain jäsentapaamisessa Ulla-Maija Niemi, Espoon maanpuolustusnaiset ry. Aiheena Kotivara.
netta, kun karkasin maantieajon SM-kisoissa eliittiluokan kultaan, Nordlund vertaili. Suomen mestari saa siniristipaidan, jonka Nordlund pukee kilpailuissa päälleen ainakin seuraaviin SM-kisoihin asti. Kilpaura olisi jatkunut muutenkin, mutta paidasta saa vielä lisää virtaa.
-Paitaa pitää puolustaa kunnialla. Nyt tuntuu siltä, että haluan ajaa niin kauan kuin pystyn pitämään tämän tason. Veteraanien MM-kisoista en ole vielä saanut kirkkainta palkintoa ja se tästä tavallaan vielä puuttuu. Tänä vuonna ei ollut rahkeita lähteä Australiaan ja ensi vuonnakin olisi aika tiukka reissu Japaniin. Kahden vuoden päästä MM-kisat ovat Euroopassa ja silloin on myös yleensä kovin taso, kolme vuotta sitten MM-pronssia ajanut Nordlund mietti.
Asunnottomien
yötä Karjaalla
(Raasepori) Perjantaina 17. lokakuuta vietetään taas asunnottomien yötä. Karjaalla Fokuksen edustalla järjestetään kaikille avoin tapahtuma kello 14-19. Ohjelmassa on mm. grillausta, pullaa ja kahvia sekä villasukkia ja lahjakortteja niitä tarvitseville. Tapahtuman avaa kaupunginvaltuutettu Annika Pråhl. Kello 15.30 ohjelmassa on paneelikeskustelu, johon osallistuvat Johan Kvarnström, Christoffer Lindholm, Holger Wickström ja Berndt Holmström. Musiikkia tarjoavat Johannes Westö, Egokuolema, Vena & Anges, Duomituinen sekä Sakari Hukka & Poll. Tapahtuman järjestävät Lions Club Karis-Karjaa, Klubitalo Fontana, mielenterveysyhdistys Kaippari, kulttuuripaja Grabbe, Karis-Pojo svenska församling, Raaseporin suomalainen seurakunta, Raaseporin Ohjaamo, Karjaan Ratatupa ja Ruoka-apu.
Raseborgs Hjärtförening. 21.10 kl. 17 klubbkväll i Auditoriet, Raseborgsvägen 5, Ekenäs. Vi får besök av Hörselföreningen i Västnyland. Möjlighet till små reparationer av din hörapparat. Vi är inbjudna till Kyrkslätt-Sjundeå hjärtförenings föreläsning 23.10 kl. 18 i Kyrkslätt bibliotek. Hjärtpatientens sociala rättigheter av Danielle Engström. Anm. till Janeta 040-5326078. Raaseporin Sydänyhdistys. Kerhoilta 21.10. klo 17. Pieniä kuulolaitekorjauksia tehdään paikanpäällä.
Ekenäsnejdens invalider. Möte 30.10 kl. 15 på Seniora, kaffe o. bingo. Vi firar Svenska dagen 6.11 kl. 17 på Villa Smakhus tillsammans med Karisnejdens Invalider. Anm. dig till Marika t. 040-7404510 el. e-post marika.holmberg50@gmail.com sen. 30.10. Bind. anm.
Pojo pensionärer. Anm. till föreningens 50-årsjubileum 29.10 kl. 13 på Högåsa tas emot av Frank. 2026 års kalender finns för dem som beställt. Måndagar gång/stavgång med start kl. 10 från torget. Onsdagar vattengymnastik i Ekenäs simhall kl. 13.30-14.
Svartå Marthaförening. Möte i Lindnäs samlingslokal, Valhallavägen 6, ti 21.10 kl. 18. Västra Nylands Cancerklubb Månadsmöte 27.10 kl. 15 i Ekenäs församlingshem. Vi firar alla helgons dag o. tänder ljus för våra avlidna medlemmar. Länsi-Uudenmaan Senioriopettajat. Lohjan Teatterissa la 22.11. klo 16 Bonnie & Clyde. Maksu tilille ja ilm. marjatta.luhtasela@dnainternet.net viim. 19.10.
Österby pensionärer. Jubileumsfesten 5.11 kl. 14 på Sea Front. Läs vår hemsida/ kalender. Kalendern för 2026 kan beställas. Ring Gittan 0400533028.
Ingå Seniorer. Må 20.10 kl.
14-16 månadsträff i församlingshemmet. Projekt Naturglädje 65+ presenteras av Sofia Höglund, Folkhälsan. Hälsostigen, Hanna Bärlund. Bingo. Kaffeservering. Mera info inga.spfpension.fi. Ti 21.10 kl. 13-15 Golden Age Dance i gymnastiksalen i Villekulla. Inget inträde, ingen ålderskontroll, inneskor. Kaffekassa. To 6.11 kl. 19 Saturday Night Fever, Tryckeriteatern. Biljett o. buss ingår i priset. Betalning genast. Referens 5393. Ons 29.10 kl. 13-14.30 Nytta o. Nöje promenad med boende på Lönneberga. Meddela ditt deltagande per sms till Pia 0405762392. Karis köpings Marthaförening. Möte på Socis 3.11 kl. 17. Regionchef Adam Nuri från Wellmedic informerar om besök för 65+ på privat hälsostation. Inkoon eläkkeensaajat. Keskiviikkotapaamiset Hembygdsgården klo 14: 22.10. vierailijana Inkoon uusi apteekkari Mikko Surakka, 5.11. kokous ja 19.11. vierailijana seurakunnan uusi Diakoni Nina Fabritius-Ylitalo. To 13.11. Järvenpäätalossa Kari Tapion muistokonsertti. Eri esiintyjiä. Lisätietoja Soilelta. Viim. ilm. ja eräp. on 22.10. Bussikuljetus. Perinteinen jouluristeily Eckerö Line 8.12. Laivalla oma kabinetti ja aamupalatarjoilua sekä kotimatkalla Buffetlounas. Viim. ilm. 5.11. joka myös eräp. Ke 3.12. Joululounas Wilhelmsdalissa Inkoossa klo 12. Viim. ilm. ja eräp. 19.11. Retkistä lisät. ja ilm. Soilelta ja linjaautoaikatauluista tiedotetaan myöhemmin. Pelikerho kokoontuu joka toinen keskiviikko Hempparilla klo 14. Kaikista tapahtumista lisätietoja tapaamisissa ja kotisivuilta inkoo.elakkeensaajat.fi.
Västra Nylands Parkinsonklubb. Träff på café Seniora, Prästängsgatan 14, Ekenäs, 21.10 kl. 14-16. På pogrammet frågesport med Kaj.
Ekenäs Marthaförening Möte ti 28.10 kl. 18 i Betesda Church. Vi får en uppdatering i våra förstahjälpskunskaper och lär oss använda hjärtstartaren. Stickgruppen träffas fre 24.10 kl. 13 i Seniora. (obs datum). Distriktets Höstjippu lö 25.10 kl. 13 i Tunaborg i Snappertuna. Samåkning. Start kl. 12.15 från resecentret. Anm. till Inga t. 040-50764645 sen. 17.10. Raseborgs släkt -och bygdeforskare. Skrivkurs må 5.11 kl. 18-20, Camilla o. Magnus Lindberg o. inspirerar. Kursen kommer att fortsätta i januari o. februari. Mera info senare. Även för icke medlemmar. Info Camilla 040-8610247. Ekenäs pensionstagare. Möte o. frågesport på Folkan 20.10 kl. 13. Nya medlemmar, kom med.
Länsi-Uudenmaan Hengitysyhdistys. Tule kanssamme katsomaan Lohjan Teatterin musikaalia ”Bonnie & Clyde” to 4.12. klo 19. Väliaikatarjoilu. Kuljetusta ei ole järjestetty. Hinta sis. väliaikatarjoilun. Maksu viim. 3.11. mennessä tilille FI31 4006 1040 0019 62. Sit. ilm. ja mahd. ruokavaliot p. Sirpa Nummila 040-1678460 viim. 3.11. mennessä. Västra Nylands Andningsförening. Kom med oss o. se på Lojo Teaterns musikal ”Bonnie & Clyde” to 4.12 kl. 19. Servering. Transport finns ej. I priset ingår pausserveringen. Betala sen. 3.11 till kontot FI31 4006 1040 0019 62. Bind. anm. o. ev. allergier till t. 040-167860 Sirpa Nummila sen. 3.11. Karjaan Pohjan Eläkeläiset. Mennään Gumnäsin kodalle 16.10. klo 12 jos sää sallii. Omat eväät mukaan. Karis svenska Marthaförening. 20.10 Handarbersgruppen träffas på Agora kl. 18 vi handarbetar och pysslar födelsedags-/påskkort. Vi dricker te, tag egen mugg med. 23.10 Bokklubben träffas på Agora. Vi dricker te, tag egen mugg med. 25.10 Höstjippo på Tunaborg kl. 13, adress: Snappertuna kyrkväg 129. Program o. sopplunch, arr. Snappertuna Mf. Anm. dig till Mia 0456058110 sen. 16.10. 28.10 Kulturpromenad. Pääkaupunkiseudun Luustoyhdistys Hangon paikallisosasto. Kuntosali Astreassa maanantaisin klo 18-19. Tule mukaan.
Jatkuu sivulla 19.
KATTOTYÖT / TAKARBETEN
TAKSIPALVELUT / TAXITJÄNSTER
HANKO-HANGÖ TAXI
KAILI VÄÄTÄINEN 040 411 2474
BILL BAARMAN 0400 504 657
KELA- & KULUTTAJAKYYTEJÄ / FPA- & KONSUMENTKÖROR
Hanko 0400 613 400 R aasepori 0400 17 01 17 Ajamme kela,- vpl ja kuluttajakyytejä
Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto Korttimaksu tai lasku Palvelemme sinua Tammisaaressa Centro-talossa Oikotie 8 ja Karjaalla Korkeavuorenkatu 5-7. wellmedic
Kahvila - Lounas - Á la carte
LED STORMLYKTA MYRSKYLYHTY batteridriven (ingår ej) paristokäyttöinen (ei sisälly)
MUSFÄLLA HIIRENLOUKKU RÅTTFÄLLA ROTANLOUKKU
LÄMPÖKYNTTILÄT KAUPAN PÄÄLLE 20 st./kpl/ps
168 H 8 M 5 €
AT HOME CLEAN MASKINDISKTABLETTER KONETISKITABLETIT 40 st./kpl/pkt
Seniori-info neuvoo ikääntyneitä ja heidän läheisiään
Seniori-info on LänsiUudenmaan hyvinvointialueen tar joama maksuton neuvonta- ja ohjauspalvelu +65-vuotiaille ja heidän läheisilleen. Kyseessä on matalan kynnyksen ensivaiheen neuvontapalvelu, joka kartoittaa asiakkaan tilanteen ja ohjaa hänet tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi kotihoidon tai kuntoutuksen piiriin.
– Palvelun tavoitteena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja tukea kotona asumista.
Neuvonnassa kartoitetaan asiakkaan tilanne ja etsitään sopivimmat palvelut, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen
Seniori-infon Neuvonnan asiakkuuspäällikkö Anne Kvist kertoo.
Seniori-infoon voi olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. Yhteyden saa myös hyvinvointialueen digitaalisessa asiointikanavassa
Ikäihmisten lisäksi heidän omaisensa ovat löytäneet Senioriinfon chatin, asiakkuuspäällikkö Anne Kvist kertoo.
Lunnassa olevan chatin kautta tai hyvinvointialueen verkkosivuilla olevalla Tarvitsen apua -lomakkeella.
– Erityisesti ikäihmisten läheisten suosimassa chatissa saa yleisneuvontaa ikääntyneiden palveluista sekä ohjausta oikeaan palvelun pariin. Sieltä ei saa henkilökohtaisia terveystietoja eikä
Auri Lempinen työskentelee sosiaalityöntekijänä Senioriinfossa erityistä tukea tarvitsevien ikäihmisten kanssa.
sosiaalihuollon päätöksiä, Kvist muistuttaa.
Seniori-info ei käsittele terveyspalveluihin liittyviä asioita
Seniori-infosta saa neuvontaa muun muassa hyvinvointialueen yleisistä ikääntyneille suunnatuista palveluista, asumiseen ja talouteen liittyvissä
asioissa, kotihoidon palveluista, vapaaehtoistoiminnasta, omaishoidon tuesta, palveluasumiseen hakeutumisesta sekä veteraanien ja muistisairaiden palveluista.
– Seniori-infon Neuvonta on sosiaalihuollon palvelu, joten lääkärikäynnit, laboratoriotulokset, reseptit, äkilliset sairaudet tai laskut eivät kuulu sen piiriin, Kvist muistuttaa. Kuluvan vuoden tammitoukokuussa Seniori-infon Neuvonta pilotoi onnistuneesti kerran kuukaudessa henkilökohtaista neuvontapalvelua Espoossa, Kirkkonummella, Lohjalla ja Tammisaaressa. Lisäksi Espoossa kauppakeskus Ison Omenan palvelutorilla järjestettiin samanaikaisesti kohtaamiskahvilatoimintaa. Pilotointi tarjosi myönteisiä kokemuksia, joiden perusteella myös jatkossa tarjotaan yksilöllistä neuvontaa kasvokkain.
Seniori-infon chatillä yhteydenpito käy vaivattomasti
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella otettiin huhtikuussa käyttöön digitaalinen asiointikanava Lunna, jossa toimii myös Seniori-infon chat. Siellä ikäihmisten ja heidän läheistensä kysymyksiin vastaavat hyvinvointialueen ammattilaiset arkisin klo 8–16. Viik-
kotasolla chatin kautta tulee Seniori-infoon parikymmentä yhteydenottoa. – Muutaman kuukauden kokemuksen perusteella voi sanoa, että ikäihmisten lisäksi heidän omaisensa ovat löytäneet chatin ja kysyvät siellä neuvoja vanhem-
piensa asioiden hoitoon, Anne Kvist kertoo.
Lunnaa ja siellä olevaa chattiä voi käyttää joko älypuhelinsovelluksella tai internetselaimen kautta suomen, ruotsin tai englannin kielellä.
Seniori-infon Neuvonta on saanut chatin käytöstä jonkin verran kirjallista
palautetta. Ensikokemus on ollut monelle käyttäjälle hyvä ja erityisesti on kiitelty nopeaa vastausaikaa.
– Moni palautteen antaja on kertonut saaneensa chatin kautta tarvittavat ohjeet siitä, mistä löytyy apua, Kvist lisää.
Seniori-info EI käsittele terveyspalveluihin liittyviä asioita
Seniori-info auttaa
• liikkuminen ja asiointi
• vapaaehtoistoiminta
• veteraanien palvelut
• muistisairaiden palvelut
• perhehoito
• kotihoito
• omaishoito
• asuminen
Seniori-Infon syksyn aikataulu
Tänä syksynä Seniori-info jalkautuu eri paikkakunnille. Tule tapaamaan meitä ja kysymään neuvoa paikan päällä!
Lokakuu 2025
21.10. klo 12–15 Espoo (Iso-Omena)
22.10. klo 12–15 Kirkkonummi (Fyyri)
23.10. klo 12–15 Lohja (Pääkirjasto)
28.10. klo 12–15 Tammisaari (Kirjasto)
29.10. klo 12–15 Hanko (Palvelutalo Astrea)
30.10. klo 12–15 Espoo (Ruskatalo)
Marraskuu 2025
4.11. klo 12–15 Vihti (Kirkonkylän kirjasto)
Seniori-info
Lunna.fi chat: arkisin klo 8–16
P. 029 1512 270 arkisin klo 9–15 s-posti: seniori-info@luvn.fi
Verkkosivuiltamme löydät aina tuoreimman tiedon hyvinvointialueen palveluista ja puhelinnumeroista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Aliravitsemus voi aiheuttaa kaatuilua
Hyvä lihaskunto auttaa tasapainon säilyttämisessä. Lihaskunto säilyy lihaksia käyttämällä eli liikkumalla, mutta suuri merkitys on myös riittävällä syömisellä. Jotta lihaskunto voi säilyä, tarvitset ravinnosta riittävästi energiaa
ja proteiinia. Ilman kehon tarvitsemaa polttoainetta liikunnasta voi aiheutua jopa haittaa. Vajaaravitsemus voi olla syynä kaatuiluun. Kun kaatuilun syitä selvitetään, on tärkeää tarkastella myös ravitsemustilaa.
Riittävästi proteiinia
energiaa
Proteiineilla on monta tärkeää tehtävää elimistön toiminnoissa.
- Proteiinit toimivat kudosten, hormonien ja entsyymien rakennusaineena, happo-emästasapainon säätelyssä, puolustusjärjestelmässä sekä tärkeiden molekyylien kuljettimina elimistössä. Proteiinin tarve kasvaa useiden sairauksien yhteydessä sekä ikääntyessä, ravitsemusterapeutti Salla Mustonen kertoo.
Proteiinia tulee saada riittävästi, mutta ei kuitenkaan liikaa.
- Yli 70-vuotialle suositellaan korkeampaa proteiininsaantia kuin nuoremmille. Keskimääräinen
proteiinin tarve ikääntyneelle on noin 70–120 g/ päivä riippuen ikääntyneen painosta, kevyemmällä tarve on pienempi. Parhaimpia proteiinin lähteitä ovat maito- ja lihatuotteet, kala ja kananmuna. Kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyväviljavalmisteet sekä pähkinät ja siemenet. Soija ja eläinkunnan tuotteet ovat proteiinisisällöltään monipuolisia. Ne sisältä-
LUNNA
Hoida terveysasiasi sujuvasti. Voit asioida myös läheisesi puolesta. lunna.fi
luvn.fi/fi/lunna
Kausirokotukset ovat käynnissä
Influenssarokotuksen saavat maksutta kaikki yli 65-vuotiaat. Koronarokotuksen voivat saada 75 vuotta täyttäneet.
Lisätietoja ja ajanvarausohjeet:
www.luvn.fi/kausirokotukset
vät kaikkia välttämättömiä proteiinien osia eli aminohappoja. Vegaanien tulee syödä monipuolisesti eri kasviproteiinilähteitä saadakseen kaikkia erilaisia aminohappoja. Salla Mustosen mukaan proteiinin saanti jää helposti alle suosituksen. Ruokapäiväkirjan ja proteiinitaulukoiden avulla voi selvittää omaa proteiininsaantiaan.
- Jokaisella aterialla olisi hyvä olla 15–25 g proteii-
nia. Aterian proteiinimäärää voi helposti kasvattaa valitsemalla aterialle juomaksi soijajuomaa tai maitoa/piimää, tai lisäämällä ateriaan esimerkiksi raejuustoa, mozzarellaa, leikkelettä, palkokasveja tai pähkinöitä. Jälkiruokana kannattaa suosia maitopohjaisia vaihtoehtoja. Kananmunat ovat hyvä proteiininlähde, ravitsemussuosituksen mukaan päivässä voi käyttää yhden kananmunan, edellyttäen, että henki-
löllä ei ole valtimotautia, diabetesta tai suurentunut veren LDL-kolesterolipitoisuus, Mustonen opastaa.
Jos energiansaanti on liian vähäistä, proteiinia käytetään myös energianlähteenä. Tästä syystä on tärkeä huolehtia riittävästä energiasaannista.
Muista säännöllisyys
Säännöllinen ateriarytmi tukee ravintoaineiden riittävää saantia ja auttaa pitämään vireysta-
Proteiinin lähteitä Annos
son hyvänä koko valveillaoloajan.
- Aamiainen olisi hyvä nauttia pian heräämisen jälkeen. Kun syö 3–4 tunnin välein, päivään kertyy tarvittavat 5 ateriaa. Tällöin kerralla syötävä ruokamäärä on kohtuullinen ja päivän proteiinitarve täyttyy. Iltapala ennen nukkumaan menoa auttaa pitämään yöpaaston tarpeeksi lyhyenä. Tämä auttaa säilyttämään lihaksistoa, Mustonen kertoo.
Proteiinia
Maito, piimä, jogurtti 2 dl (lasillinen) 6-7 g
Raejuusto 100 g 16 g
Maitorahka ja proteiinirahkat 100 g 10-12 g
Maitoon keitetyt puurot 200 g (pieni annos) 8-10 g
Kovat juustot 10 g (höyläviipale) 2-3 g
Kananmuna 1 kpl (60 g) 7 g
Kala 100 g 10-25 g
Liha 100 g 20-30 g
Liha- ja makkaraleikkeleet 10 g (siivu) 1-3 g
Leivät 30 g (viipale) 2-3 g
Soijapavut tai -rouhe, keitetty 100 g 15-16 g
Muut pavut, keitetyt 100 g 10-16 g
Herneet, tuoreet ja keitetyt 100 g 5-6 g
Soijajuoma ja -jogurtti 2 dl (lasillinen) 6-8 g
Lähde: http://www.fineli.fi/ ja elintarvikkeiden pakkausmerkinnät
Hyvä lihasvoima on ikääntyneiden paras suoja liukastumisia ja kaatumisia vastaan.
Ikääntyneillä hyvä lihasvoima on avainasemassa, jotta arjen toimintakyky ja itsenäisyys voidaan säilyttää ja ennaltaehkäistä kaatumisia. Hyvän lihasvoiman ansioista päivittäiset toiminnot, kuten kävely, portaiden nouseminen ja tuolista ylösnouseminen sujuvat ongelmitta. Vahvat jalat pitävät pystyssä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen fysioterapeutti Marja-Leena Polvisen mukaan erityisesti alaraajojen eli pakaroiden, reisien ja pohkeiden lihasten vahvistaminen on tärkeää. Myös käsien lihaksia kannattaa harjoittaa.
– Kaatumistilanteessa tarvitaan reaktionopeut-
ta. Lihasvoima auttaa kehoa korjaamaan asentoa nopeasti tai estää kaatumisen. Jos kuitenkin kaatuu, vahvat lihakset auttavat suojaamaan niveliä ja luita isommilta vammoilta, kuten murtumilta, Polvinen sanoo.
Tasapainoa tarvitaan päivittäisissä toiminnoissa. Hyvä lihaskunto auttaa myös sen säilyttämisessä. Tasapainoa on hyvä harjoitella aisteja haastavilla liikkeillä.
– Tasapainoa voi parantaa yksinkertaisilla harjoitteilla, kuten seisomalla yhdellä jalalla ja kääntämällä päätä tai sulkemalla silmät harjoituksen aikana. Myös pehmeällä alustalla seisominen kehittää tasapainoa.
– Monipuolinen liikunta,
jossa yhdistyvät lihasvoima-, tasapaino- ja kestävyysharjoittelu, on tehokkain tapa ehkäistä kaatumisia. Voimaharjoittelua kannattaa tehdä 2–3 kertaa viikossa harjoituskuormaa säännöllisesti nostaen, jotta tapahtuu myös kehitystä, Polvinen muistuttaa.
Kotona voi tehdä esimerkiksi kyykkyjä, kulkea portaita tai tehdä tuoliharjoitusta, jossa useamman kerran istutaan alas ja noustaan seisomaan. Kuntosalilla lihasvoiman harjoittaminen on tehokasta, sillä vastus on helppo säätää juuri oman voimatason mukaan.
7 vinkkiä – näin pysyt pystyssä liukkailla
1. Valitse kengät, joissa on hyvä pito
2. Käytä liukuesteitä tai nastakenkiä
3. Kävele ”pingviinityylillä” eli pidä paino etukenossa ja ota lyhyitä, töpöttäviä askeleita
4. Katso, mihin astut
5. Hyödynnä kävelysauvoja tai keppiä ja niiden piikkejä
6. Käytä ulkokäyttöön tarkoitettua rollaattoria
7. Älä kiirehdi
Verkkosivujemme osoitteena on lyhenne LUVN. Lyhenne muodostuu hyvinvointialueen suomenkielisestä (Länsi-Uusimaa, LU) ja ruotsinkielisestä (Västra Nyland, VN) nimestä.
Edunvalvontavaltuutus – näin varmistat, että tahtosi toteutuu
Edunvalvontavaltakirja on asiakirja,
joka varmistaa, että tahtosi toteutuu, vaikka et kykenisi enää itse hoitamaan omia asioitasi.
Sairaus, onnettomuus tai toimintakyvyn heikkeneminen voivat yllättäen tehdä omien asioiden hoitamisesta vaikeaa. Edunvalvontavaltuutus on keino varautua tulevaan etukäteen
ja varmistaa, että asiat hoidetaan juuri niin kuin sinä haluat.
Edunvalvontavaltakirja on kirjallinen asiakirja,
jossa voit nimetä luotettavan henkilön, valtuutetun, hoitamaan talou-
dellisia ja muita asioitasi silloin, kun et siihen itse pysty. Se on myös joustavampi ja kevyempi tapa hoitaa toisen asioita kuin esimerkiksi viranomaisen määräämä edunvalvoja. – Lisäksi edunvalvontavaltuutus helpottaa valtuuttajan läheisten työtä, koska valtuutukseen liittyy vähemmän viranomaisvalvontaa kuin perinteiseen edunvalvontaan, kertoo Digija väestötietoviraston
holhoustoimen johtava asiantuntija Suvi Malinen
Valtakirja tulee laatia oikeaoppisesti Edunvalvontavaltakirja täytyy tehdä kirjallisesti ja laissa säädettyjen muotomääräysten mukaan. Siinä pitää olla vähintään seuraavat tiedot: valtuuttaja ja valtuutettu, valtuuttamistarkoitus, valtuutetun tehtävät sekä määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveyden-
tilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
– Valtuuttajan pitää allekirjoittaa valtakirja kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa, ja myös todistajat allekirjoittavat asiakirjan, Malinen sanoo. Valtuutus voi koskea esimerkiksi omaisuuden ja pankkiasioiden hoitamista tai henkilökohtaisia asioita, kuten hoitoa ja asumista. Valtuuttaja voi määritellä valtakirjassa myös sen, miten valtuutetun täytyy hoitaa tehtäväänsä, ja miten hänen toimintaansa valvotaan. Jokaisen täysikäisen
Etäkotihoito tuo turvaa ja iloa kotona asumiseen
Etäkotihoito tarkoittaa perinteistä kotihoitoa täydentävää palvelua, jossa ikääntynyt ja etähoitaja keskustelevat Tablet-laitteen ja videopuhelun välityksellä.
Etäkotihoito tuo turvaa ja sosiaalista kanssakäymistä ikääntyneen arkeen. Voidakseen saada etäkotihoitoa, on ikääntyneen jo oltava kotihoidon asiakas. Jokaisen ikääntyneen tarve kotihoidon kotikäynteihin ja etäkotihoidon soittokertoihin on yksilöllinen.
Nummelalaisen Kirstin luona käy kotihoito päivittäin. Myös etähoitaja soittaa päivittäin.
- Se on aina odotettu puhelu, kun tyttöjen soitto tulee, sen ajan minä koitan katsoa, että olen varmasti laitteen lähellä. Hoitajan soitto on Kirstin arjessa tärkeä sosiaalinen hetki.
- Se on, kuin juttelisi naapurin rouvan kanssa. Soittajista jokainen on niin sydämellinen, pidän heistä jokaisesta, Kirsti luonnehtii tyytyväisenä.
Etäkotihoidossa on kuitenkin kyse enemmästä kuin vain jutustelusta. Etähoitaja kykenee videon välityksellä tarkkailemaan ja tiedustelemaan ikääntyneen vointia ja arjen sujumista.
- Varaan siihen tuolin lähettyville, jotta voin seurata, mitä minulta kysytään. Hoitaja tiedustelee ainakin, miten olen nukkunut, olenko syönyt tai onko kipuja tai muuta
murhetta. Jos jokin asia painaa mieltä, voin kysyä, mitäs nyt tehdään ja aina siihen jotain vastausta saa, ja asia tulee käsiteltyä, Kirsti kertoo.
Etähoitajan harjaantunut silmä näkee nopeasti, jos asiakkaan voinnissa on jotain poikkeavaa. Jos herää epäilys voinnista, hoitaja menee paikan päälle tarkistamaan tilanteen ja tarvittaessa hälyttää apua paikalle.
- Etäkotihoito tuo turvaa. On hienoa, kun etähoitajat ovat ammatti-ihmisiä. Saan päivittäin ainakin jonkun kiinni, vaikka oma puhelin ei toimisi. Ja sehän ei useinkaan toimi, tuo sorminäppäryys puuttuu, Kirsti kertoo. Kirstin mukaan etälaite oli erittäin helppoa ottaa käyttöön.
- Se on kuin puhelimeen vastaisi. Minulle näytettiin kerran, että näin ja näin ja näin ja heti osasin, jopa minä osasin sen. Kirsti nauraa.
Etäpäivätoiminta saa Kirstiltä myös paljon kiitosta.
- Silloin kokoonnumme laitteen välityksellä yhteen. Meitä on neljä- viisi ikääntynyttä, kuulemme ja näemme toisiamme kuvassa ja vaihdamme kuulumisia. Meillä on joka kerta myös pieni mukava
tuolijumppa. Tuosta ryhmästä olen erityisen innoissani, on oikein sellainen hinku mennä sinne tapaamaan toisia, vaikkakin kotoa käsin. Jos samaan aikaan tulee jokin toinen puhelu, sanon, ettei minulla ole aikaa, niin tärkeä se ryhmä on. Kirsti harmittelee, kun ryhmä tapaa toisiaan vain kerran viikossa.
-Toivoisin kovasti, että saisimme jälleen toisenkin viikoittaisen ryhmän, kuten ennen oli, Kirsti pohtii. Kirstin tytär Pirjo kiittelee etäkotihoitoa.
- Etäkotihoito on ollut äidille kovasti mieluinen ja minustakin se on ollut hyvä. Etäkotihoito tuo so-
kannattaa tehdä edunvalvontavaltakirja jo hyvissä ajoin tulevaisuutta varten, sillä nuorikin aikuinen voi tarvita apua asioiden hoitamisessa sairauden tai onnettomuuden vuoksi.
Vaikka valtakirjan voi tehdä itse, kannattaa siihen Malisen mukaan käyttää asiantuntijan apua.
– Tämä siksi, että valtuutuksessa tulee ottaa
huomioon monta eri asiaa. Apua tekemiseen saa oikeusaputoimistoista, asianajotoimistoista, lakiasiaintoimistoista tai pankin notaaripalveluista. Valtakirjan tekeminen maksaa yleensä noin 100–600 euroa. Lisätietoa edunvalvontavaltakirjan tekemisestä löytyy Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -oppaasta: www.suomi. fi/oppaat/edunvalvonta
Tarvitsetko tukea elintapamuutoksiin?
Uudet Virtaa arkeen -ryhmät on suunnattu yli 65-vuotiaille. Ryhmässä voit saada vertaistukea ja motivaatiota saavuttaa arkisia elintapamuutoksia.
Sairaalapalveluissa on käynnistynyt 1.9. 2025 kiireellisen geriatrisen arvioinnin poliklinikan pilotointi. Pilotin tavoitteena on tarjota ≥70-vuotiaille hauraille iäkkäille laaja-alainen geriatrinen arviointi jatkohoitosuunnitelmineen 1–2 viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Arvioinnin avulla pyritään tunnistamaan toimintakyvyn heikentymisen taustalla olevia syitä ja löytämään ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi.
Sairaalapalveluissa otetaan käyttöön
Lunna-digitaalinen asiointi Muistipoliklinikan ja palliatiivisen poliklinikan asiakkaat ovat voineet 25.9. 2025 lähtien täyttää ensikäyntiin liittyvät kyselyt Lunna-sovelluksessa. Tammikuusta 2026 lähtien palliatiivisen poliklinikan etävastaanotot käynnistyvät potilaille, omaisille ja läheisille.
siaalista kanssakäymistä arkeen. Ikääntyneellä kun ystäväpiiri ja sosiaalinen elämä on jo väistämättä rajoittunut. Etäkotihoito tuo myös turvaa muistuttamalla asioista kuten vaikkapa syömisestä. Toki silloin, kun tarvitsee hoitoa paikan päällä, silloin täytyy olla sellaista hoitoa, Pirjo toteaa.
- Suosittelen etäkotihoitoa kyllä kaikille, jotka suinkin saavat tämän, varmasti tykkäävät. Etätytöillä on sydän puhdasta kultaa, Kirsti sanoo. Etäkotihoidon asiakkaaksi hakeudutaan Seniori-infon tai kotihoidon kautta. Lue lisää luvn.fi hakusana: etäkotihoito
Tarvitsetko apua arkeesi?
VESA tarjoaa vapaaehtoistensa keikkaluonteista ja maksutonta apua Espoon, Kauniaisten. Lohjan ja Kirkkonummen alueilla asuville yksinäisille ikäihmisille.
Apua voi saada ulkoiluun, kaupassakäyntiin ja asiointiin.
Tarjoamme myös juttuseuraa ja digiapua kotiin, tukea omaishoitajille ja autamme kodin pienissä aputehtävissä.
Lisätietoja ja vapaaehtoisten ilmoittautuminen: hyte.fi/vesa p. 050 381 0999 ma-to klo 12–14 tfn. 044 750 3197 (SV, takaisinsoitto)
Mikäli et löydä tarvitsemaasi tietoa verkkosivuiltamme, voit soittaa hyvinvointialueen asiakaspalveluun:
Suosittelen etäkotihoitoa kaikille, Kirsti sanoo.
Yksinäisyyden monet kasvot
Viimeisimmän Terve
Suomi -tutkimuksen mukaan ikääntyneiden kokema yksinäisyys on Länsi-Uudellamaalla lisääntynyt etenkin eläkeikäisillä miehillä. Naisten osalta yksinäisyyden kokemukset näyttävät hieman vähentyneen vuodesta 2020. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksi kymmenestä ikääntyneestä kokee itsensä yksinäiseksi.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäisevän työn asiantuntija Tuija Tuormaa pitää positiivisena sitä, että yksinäisyydestä uskalletaan nykyisin puhua avoimesti
yksinäisyyden haitallisuus tunnistetaan. – Mitä enemmän yksinäisyydestä keskustellaan julkisesti, kahvipöydissä ja mediassa, sen paremmin yksinäisyyden häpeäleima lievenee, ja tukea yksinäisyyden selättämiseen uskalletaan hakea.
Sosiaalisia suhteita vaalimalla mieli voi paremmin Jokainen kokee ajoittaista yksinäisyyttä joissain
elämänvaiheissa, eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Pitkään kestänyt yksinäisyys voi sen sijaan aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten mielialaoireilua ja jopa fyysisiä vaivoja. Ihminen on yksinäinen, kun hän kokee, ettei hänellä ole riittävästi itselleen merkityksellisiä ja tyydyttäviä ihmissuhteita. Yksilölliset erot ovat
Omaishoitajat saavat oman polun LUVN-verkkosivuille
Hyvinvointialueen verkkosivuille luvn.fi on rakenteilla omaishoitajan polku.
Sen avulla omaishoitaja voi löytää oikea-aikaisesti tarvitsemaansa tukea ja tietoa omaishoidon eri vaiheissa: läheisen sairastuessa, omaishoidon alkaessa, omaishoidon raskaammassa vaiheessa ja omaishoidon päättyessä.
Omaishoitajan polku rakennetaan tiiviissä yhteistyössä alueen omaishoitajien, kuntien, omaishoitoyhdistysten ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on julkaista omaishoitajan polku hyvinvointialueen verkkosivuilla vuoden 2026 alussa.
Omaishoitajien hyvinvoinnin ja palvelujen kehittäminen on hyvinvointialueelle tärkeää, sillä omaishoitajat ovat merkittävä voimavara ikääntyvän väestön hoivassa.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö johanna.rannikko@luvn.fi
Hyvinvointia
ja energiaa arkeesi
Hyvinvointipalvelut-sivustolta löydät tietoa ravinnosta, liikunnasta ja mielen hyvinvoinnista. Ikääntyneiden omalta teemasivulta löydät muun muassa tietoa siitä, miten voit varautua ikääntymiseen. Hyvinvointipalveluiden hakukoneen avulla voit etsiä tukea, apua ja toimintaa omalla alueellasi.
Luvn.fi hakusana: hyvinvointipalvelut
suuria, toiset kaipaavat laajempaa ystäväjoukkoa kuin toiset. Jokainen kuitenkin tarvitsee ihmissuhteita voidakseen hyvin.
On tärkeää huolehtia sosiaalisista suhteista, pitää yhteyttä läheisiin ja etsiä myös kontakteja uusiin ihmisiin. Se virkistää ja tuo sisältöä elämään. Vaikka oma keho ja jaksaminen muuttuvat
ikääntyessä, se ei ole este ylläpitää sosiaalisia suhteita tai löytää uusia ystäviä.
Yksin ei tarvitse jäädä, tukea saa Tuormaan mukaan jokainen ihminen kokee yksinäisyyden omalla tavallaan, ulkopuolelta ja päältä päin sitä ei voida todeta. Sinä itse tiedät tilanteesi parhaiten.
– Jos mieli on pitkään alavireinen ja on paljon fyysistä oirehdintaa, ja näillä on haitallista vaikutusta arkielämään, kannattaa yksinäisyyteen hakea apua itselleen tai kannustaa läheistä tuen piiriin.
Pitkään kestänyt yksinäisyys voi oirehtia monin eri tavoin.
– Oireina voivat olla esimerkiksi ärtyisyys, lyhyt pinna, keskittymiskyvyttömyys, ahdistuksen tuntemukset, syrjään vetäytyminen, ulkopuolisuuden kokemus, alakulo, surullisuus, lamaantuminen, toivottomuus. Yksinäisyys voi aiheuttaa myös fyysisiä
oireita, kuten univaikeuksia, väsymystä, ruokahalun muutoksia, päihteiden liikakäyttöä, kiristyksen tunnetta kehossa, kipua, hengityksen pinnallisuutta ja suolistopulmia, Tuormaa kertoo.
Tuormaa muistuttaa, että tukea yksinäisyyteen on tarjolla. - Kannattaa olla yhteydessä tahoihin, joista saat lisätietoa ja ohjausta. Vapaaehtoistyön sekä järjestöjen, kuntien ja seurakuntien toiminnan kautta saa myös helposti uusia sosiaalisia kontakteja sekä mielekästä ja ilmaista tekemistä, Tuormaa vinkkaa.
Tukea yksinäisyyteen ja mielen hyvinvointiin
• Olkkaritoiminnan maksuttomat Hyvinvointipolku-ryhmät kokoontuvat Länsi-Uudenmaan alueella. luvn.fi hakusana: olkkaritoiminta Voit osallistua Hyvinvointipolku-ryhmiin myös etänä.
• Tukea yksinäisyyteen -sivusto: luvn.fi hakusana: vahvista mielen hyvinvointia
• Helsinki Mission Aamukorva on auki joka aamu klo 6–8, p. 09 2312 0210
• Mieli ry:n kriisipuhelin 24/7, p. 09 2525 0111
Terapianavigaattori tarjoaa tukea mielen hyvinvoinnin haasteisiin
Mielen hyvinvoinnilla on suuri merkitys ikääntyneen elämänlaadulle ja toimintakyvylle.
Ikääntyneiden yleisimmät mielen hyvinvoinnin haasteet liittyvät ahdistukseen, yksinäisyyteen ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Myös alkoholin käyttöön liittyvät ongelmat ovat nousussa. – Monesti ikäihmisten masennuksen taustalla ovat yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet, ei niinkään vakava psykiatrinen sairaus. Eläkkeelle jääminen, ystäväpiirin harveneminen sekä lasten ja läheisten etääntyminen voivat lisätä tätä kokemusta, sanoo LänsiUudenmaan hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden palveluesihenkilö Anna-Leena Bergdahl Toimintakyvyn heikkeneminen ja erityisesti liikkumisen vaikeutuminen on merkittävä mielenterveyden riskitekijä. Se voi johtaa ikääntyneillä vetäytymiseen ja sosiaalis-
ten kontaktien vähenemiseen. Samalla myös mieliala laskee. Tämän vuoksi ulkona liikkuminen ja arkiaskareiden hoitaminen ovat avainasemassa mielen hyvinvoinnin tukemisessa.
Bergdahl muistuttaa myös ravitsemuksen merkityksestä.
– Yksipuolinen ruokavalio voi johtaa puutostiloihin, jotka vaikuttavat myös vireyteen ja mielialaan.
Yhä useammin ikäihmisillä näkyy myös lisääntynyttä alkoholinkäyttöä, jota moni peittelee. Vaikka käyttö olisi määrällisesti vähäistä, alkoholi voi lisätä ahdistusta ja tapaturmariskiä.
Apua mielen hyvinvoinnin haasteisiin tarjoaa terapianavigaattori, joka on maksuton matalan kynnyksen digitaalinen työkalu. Se auttaa jäsentämään omaa oloa ja ahdistuksen tunteita ja ohjaa tarvittaessa tuen piiriin.
Palvelu löytyy osoitteesta www.terapianavigaattori.fi, ja se täyte-
tään anonyymisti. Täytön jälkeen saat palvelusta henkilökohtaisen koodin, joka toimii kuukauden ajan. Ota koodi talteen ottamalla sitä kuva puhelimellasi. Toimita koodi terveydenhuollon ammattilaiselle, joka käy tulokset läpi kanssasi ja
ohjaa oikean tuen pariin. – Terapianavigaattori tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden jäsentää omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan ja selvittää onko mielialan lasku hetkellistä vai pitäisikö siihen hankki apua, Bergdahl sanoo.
LIVSKRAFT FÖR ÄLDRE
Utgivare: Tjänster för äldre, Västra Nylands välfärdsområde
Seniorinfo ger råd till äldre och deras närstående
Seniorinfo är en avgiftsfri rådgivningsoch handledningstjänst som Västra Nylands välfärdsområde erbjuder personer över 65 år och deras närstående. Det är fråga om en tjänst för rådgivning med låg tröskel i det första skedet som kartlägger klientens situation och vid behov hänvisar klienten vidare till exempel till hemvård eller rehabilitering.
– Målet med tjänsten är att främja de äldres välbefinnande och stöda deras möjligheter att bo hemma. I rådgivningen kartläggs klientens situation och man söker de lämpligaste tjänsterna, berättar Anne Kvist, klientrelationschef för rådgivningen vid Seniorinfo i Västra Nylands välfärdsområde.
Seniorinfo kan kontaktas per telefon eller e-post.
Det går också att ta kontakt via chatten i välfärdsområdets digitala
Förutom de äldre har även de anhöriga hittat till Seniorinfochatten och ber om råd om hur de ska sköta sina föräldrars ärenden, säger klientrelationschef Anne Kvist.
servicekanal Lunna eller med blanketten Jag behöver hjälp på välfärdsområdets webbplats.
– I chatten, som är särskilt populär bland äldre personers närstående, får man allmän rådgivning om tjänster för äldre samt handledning för att
Auri Lempinen arbetar som socialarbetare på Seniorinfo med äldre personer som behöver särskilt stöd.
hitta rätt tjänst. I chatten ges inga personliga hälsouppgifter eller socialvårdsbeslut, påminner Kvist.
Seniorinfo behandlar inte ärenden som berör hälso- och sjukvårdstjänster Seniorinfo ger råd om bland annat välfärdsom-
rådets allmänna tjänster för äldre, frågor som gäller boende och ekonomi, hemvårdens tjänster, frivilligverksamhet, stöd för närståendevård, ansökan om serviceboende samt tjänster för veteraner och minnessjuka.
– Seniorinfos rådgivning är en socialvårdstjänst, så läkarbesök, laboratorieresultat, recept, plötsliga sjukdomar eller fakturor omfattas inte av tjänsten, påminner Kvist.
I januari–maj i år pilottestade Seniorinfos rådgivning framgångsrikt en gång i månaden den personliga rådgivningstjänsten i Esbo, Kyrkslätt, Lojo och Ekenäs. Dessutom ordnades samtidigt möteskaféverksamhet (kohtaamiskahvila) på servicetorget i köpcentret Iso Omena i Esbo. Pilotprojektet bidrog med positiva erfarenheter, utifrån vilka man även i fortsättningen kommer att erbjuda individuell rådgivning ansikte mot ansikte.
Enkelt att ta kontakt via Seniorinfos chatt
I april tog Västra Nylands välfärdsområde i bruk den digitala servicekanalen
Lunna, där också Seniorinfos chatt finns.
I chatten svarar yrkesutbildade personer vid välfärdsområdet på äldre personers och deras närståendes frågor vardagar klockan 8–16. Seniorinfo
kontaktas via chatten ett tjugotal gånger per vecka.
– Utifrån några månaders erfarenhet kan man säga att utöver äldre personer har även deras anhöriga hittat chatten och ber om råd om hur föräldrarnas ärenden ska skötas via den, berättar Anne
Kvist.
Lunna och den chatt som finns där kan användas antingen med en smarttelefonapplikation eller via en webbläsare på finska, svenska eller engelska.
Seniorinfos rådgivning har fått en del skriftlig respons om användningen
av chatten. Många användare har fått en positiv första upplevelse och har särskilt berömt den snabba svarstiden.
– Många som gett respons har berättat att de via chatten fått nödvändiga anvisningar om var de kan hitta hjälp, tillägger Kvist.
Seniorinfo behandlar INTE ärenden som gäller hälsovård.
Kontakta Seniorinfo i följande ärenden
• Stöd för rörligheten
• Frivilligt arbete
• Tjänster för veteraner
• Tjänster för personer med minnessjukdomar
• Familjevård
• Hemvård
• Närståendevård
• Boendeservice
Höstens tidtabell för Seniorinfo
I höst besöker Seniorinfo olika orter. Kom och träffa oss och be om råd på plats!
En god muskelkonditionen hjälper för att hålla balansen. Att använda musklerna, alltså motionera och träna, bidrar till att upprätthålla muskelkonditionen, men det är också viktigt att äta tillräckligt. För att kunna upprätthålla muskelkonditionen behövs tillräckligt med energi och protein från kosten. Om inte kroppen får det bränsle den behöver kan motion innebära en risk för skada. Det är till och med möjligt att undernäring leder till fallolyckor. När orsakerna till fallolyckor utreds bör även näringstillståndet beaktas.
Tillräckligt med protein och energi
Proteiner har många viktiga uppgifter i kroppen. – Proteinerna fungerar som byggstenar i vävnader, hormoner och enzymer, bidrar till regleringen av syra-basbalansen, är viktiga för immunförsvaret samt fungerar som transportörer av viktiga molekyler i kroppen. Behovet av protein är högre vid flera sjukdomar samt vid högre ålder, säger näringsterapeut Salla Mustonen Det är viktigt att man får tillräckligt med protein, men dock inte för
LUNNA
mycket. – Det rekommenderade proteinintaget för personer över 70 år är högre än det för yngre personer. Det genomsnittliga proteinbehovet hos äldre personer är cirka 70–120 g/dag, beroende på personens vikt – behovet är lägre hos personer som väger mindre. De bästa proteinkällorna är mjölk- och köttprodukter, fisk och ägg. Växtbaserade proteinkällor är baljväxter, fullkornsprodukter samt nötter och frön. Soja och animaliska produkter har
Ta hand om din hälsa smidigt. Du kan också uträtta ärenden för din närståendes räkning. lunna.fi luvn.fi/fi/lunna
Vaccinationerna mot säsongsinfluensa pågår
Vaccinet mot säsongsinfluensa ges gratis till alla över 65 år.
Vaccinet mot coronavirus ges till alla som har fyllt 75 år.
Mer information och anvisningar om tidsbokning:
www.luvn.fi/sv/sasongsvaccinationer
ett mångsidigt proteininnehåll. De innehåller alla nödvändiga aminosyror, vilka är byggstenarna i proteiner. Veganer bör äta mångsidigt av olika källor till växtprotein för att få i sig alla aminosyror.
Enligt Salla Mustonen är det lätt hänt att proteinintaget underskrider den rekommenderade nivån. Genom att föra en matdagbok och kontrollera proteintabellerna kan man ta reda på sitt eget proteinintag.
– Helst ska varje måltid innehålla 15–25 g protein.
Mängden protein i måltiderna kan enkelt ökas genom att man väljer sojadryck eller mjölk/surmjölk som måltidsdryck, eller till exempel genom att inkludera grynost, mozzarella, pålägg, baljväxter eller nötter i måltiden. Det är en god idé att välja mjölkbaserade alternativ till efterrätt. Ägg är en bra proteinkälla; enligt näringsrekommendationen kan man äta ett ägg per dag, så länge man inte lider av
Proteinkällor
artärsjukdom, diabetes eller förhöjt LDL-kolesterol i blodet, säger Mustonen. Om energiintaget är för lågt använder kroppen även protein som energikälla. Därför är det viktigt att se till att man får tillräckligt med energi.
Tänk på att äta regelbundet
Regelbundna måltider bidrar till ett tillräckligt näringsintag och gör att man håller sig pigg och alert under de vakna tim-
marna. – Det är bra att äta frukost strax efter att man vaknat. Att äta med 3–4 timmars mellanrum innebär 5 måltider om dagen. Då får man i sig en lagom mängd mat per måltid och tillgodoser det dagliga proteinbehovet. Genom att äta kvällsmål före man går och lägger sig ser man till att hålla nattfastan tillräckligt kort. Detta bidrar till att upprätthålla muskulaturen, säger Mustonen.
Mjölk, surmjölk, yoghurt 2 dl (ett glas) 6-7 g
Grynost 100 g 16 g
Mjölkkvarg och proteinkvarg 100 g 10-12 g
Gröt kokad på mjölk 200 g (liten portion) 8-10 g
Hårda ostar 10 g (en hyvlad skiva) 2-3 g
Ägg 1 kpl (60 g) 7 g
Fisk 100 g 10-25 g
Kött 100 g 20-30 g
Kött- och korvpålägg 10 g (en skiva) 1-3 g
Bröd 30 g (en skiva) 2-3 g
Sojabönor eller -kross, kokt 100 g 15-16 g
Andra bönor, kokta 100 g 10-16 g
Ärter, färska och kokta 100 g 5-6 g
Sojadryck och -yoghurt 2 dl (ett glas) 6-8 g
Källa: http://fineli.fi/fineli/sv/ och förpackningspåskrifter för livsmedel
Bild: Livskraft på äldre dar - kostrekommendation för äldre personer THL/VRN 2020.
Stärk dina muskler, undvik fall
En god muskelstyrka är de äldres bästa skydd mot halka och fall.
Hos äldre personer har en god muskelstyrka en nyckelroll för att vardagens funktionsförmåga och självständighet ska kunna bevaras och för att fallolyckor ska kunna förebyggas. Tack vare en god muskelstyrka fungerar de dagliga funktionerna, såsom att kunna gå, att gå i trappor och stiga upp från en stol utan problem. Starka ben håller dig på benen.
Enligt fysioterapeut Marja-Leena Polvinen i Västra Nylands välfärdsområde är det särskilt viktigt att stärka musklerna i de nedre extremiteterna, dvs. rumpan, låren och vaderna. Det lönar sig också att träna armmusklerna.
– Vid fall behövs reak-
tionsförmåga. Muskelstyrka hjälper kroppen att korrigera ställningen snabbt eller att förhindra fall. Om man ändå faller, bidrar starka muskler till att skydda lederna och benen mot större skador, såsom frakturer, säger Polvinen.
Balans behövs i de dagliga funktionerna. En god muskelkondition bidrar också till att bevara den. Det är bra att öva balansen med rörelser som utmanar sinnena.
– Balansen kan förbättras genom enkla övningar, såsom att stå på ett ben och vrida på huvudet eller blunda under övningen. Balansen utvecklas också om man står på ett mjukt underlag.
– Mångsidig motion som kombinerar mus-
kelstyrke-, balans- och uthållighetsträning är det effektivaste sättet att förebygga fallolyckor. Det lönar sig att göra styrketräning 2–3 gånger i veckan och att regelbundet höja belastningen, så att det också sker en utveckling, påminner Polvinen.
Hemma kan man till exempel göra knäböj, gå i trappor eller göra stolsövningar där man sätter sig och ställer sig upp flera gånger i rad. Att träna på gym är ett effektivt sätt att träna muskelstyrkan, eftersom motståndet lätt kan justeras enligt egen styrkenivå.
7 tips – så här håller du dig på benen i halkan
1. Välj skor med bra grepp
2. Använd halkskydd eller dubbskor
3. Gå som en pingvin, dvs. gå lätt framåtböjd och ta korta, stakande steg
4. Se efter var du stiger
5. Ta hjälp av gångstavar eller käppar och deras spikar
6. Använd rollator för utomhusbruk
7. Ha inte bråttom
Adressen för vår webbplats är förkortningen LUVN. Förkortningen består av välfärdsområdets finska (Länsi-Uusimaa, LU) och svenska (Västra Nyland, VN) namn.
Intressebevakningsfullmakt
– så här säkerställer du att din vilja förverkligas
Intressebevakningsfullmakten är en handling som säkerställer att din vilja förverkligas även om du inte längre själv kan sköta dina ärenden.
En sjukdom, olycka eller nedsatt funktionsförmåga kan plötsligt göra det svårt att sköta sina egna ärenden. En intressebevakningsfullmakt är ett sätt att förbereda sig för framtiden och säkerställa att dina ärenden sköts precis som du vill. Intressebevakningsfullmakten är ett skriftligt dokument i vilket du kan utse en tillförlitlig person, en fullmaktstagare, som sköter dina ekonomiska angelägenheter och andra ärenden när du inte själv kan göra det. Det är också ett mer flexibelt
och lättare sätt att sköta någon annans ärenden än till exempel en intressebevakare som förordnats av en myndighet. – Dessutom gör intressebevakningsfullmakten det lättare för fullmaktsgivarens närstående att uträtta ärenden, eftersom fullmakten är förknippad med mindre myndighetstillsyn än traditionell intressebevakning, berättar Suvi Malinen, ledande sakkunnig inom förmyndarverksamheten vid Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata.
Fullmakten ska upprättas korrekt Intressebevakningsfullmakten ska upprättas skriftligen och i enlighet med de formbestämmelser som föreskrivs i lagen. Fullmakten ska innehålla åtminstone följande uppgifter: fullmaktsgivaren och fullmaktstagaren, syftet med fullmakten, fullmaktstagarens uppgifter samt ett förordnande enligt vilket fullmakten träder i kraft om fullmaktsgivaren blir oförmögen att sköta sina ärenden på grund av sjukdom, störningar i de psykiska funktionerna, försvagat hälsotillstånd eller någon annan motsvarande orsak. – Fullmaktsgivaren ska underteckna fullmakten i två ojäviga vittnens när-
varo och även vittnena ska underteckna dokumentet, säger Malinen. Fullmakten kan gälla till exempel skötsel av egendom och bankärenden eller personliga ärenden, såsom vård och boende. Fullmaktsgivaren kan i fullmakten också fastställa hur fullmaktstagaren ska sköta sitt uppdrag och hur fullmaktstagarens verksamhet ska övervakas.
Det lönar sig för varje myndig person att upprätta en intressebevakningsfullmakt redan i god tid för framtiden, eftersom även en ung vuxen kan behöva hjälp med att sköta ärenden på grund av sjukdom eller en olycka.
Även om det är möjligt
Distanshemvården ger trygghet och glädje i att bo hemma
Hemvård på distans är en tjänst som kompletterar den traditionella hemvården, där den äldre personen och en distansskötare diskuterar via en surfplatta och videosamtal.
Distanshemvården ger trygghet och socialt umgänge i den äldres vardag. För att kunna få distanshemvård måste den äldre personen redan vara klient inom hemvården. Behovet av hembesök av hemvården och antalet samtal inom distanshemvården är individuellt för varje äldre person.
Hemvården besöker Kirsti i Nummela dagligen. Hon får också dagligen samtal av en distansskötare.
– Det är alltid ett efterlängtat samtal när flickorna ringer, den tiden försöker jag se till att jag säkert är nära telefonen. Skötarens telefonsamtal är en viktig social stund i Kirstis vardag.
– Det är som att prata med grannfrun. Alla de som ringer är så hjärtliga, jag tycker om dem alla, beskriver Kirsti nöjt samtalen.
Distanshemvården handlar dock om mer än att bara prata. Distansskötaren kan via videon kontrollera och fråga hur den äldre mår och hur vardagen löper.
– Jag har en stol i när-
heten så att jag kan följa med vad de frågar mig. Skötaren frågar åtminstone hur jag har sovit, om jag har ätit eller om jag har ont någonstans eller om jag har några andra bekymmer. Om något tynger mig kan jag fråga vad jag ska göra nu och jag får alltid något svar på det och ärendet behandlas, berättar Kirsti. Distansskötarens tränade öga ser snabbt om det finns något avvikande i klientens tillstånd. Om det uppstår misstankar i fråga om tillståndet åker skötaren dit för att kontrollera läget och larmar vid behov hjälp till platsen.
– Distanshemvården ger trygghet. Det är fint när distansskötarna är yrkeskunniga. Jag får tag på åtminstone någon varje dag även om min telefon inte fungerar. Och oftast fungerar den inte eftersom fingerfärdigheten saknas, berättar Kirsti.
Enligt Kirsti var det mycket lätt att ta i bruk distansapparaten.
– Det är som att svara i telefon. En gång visades det, så här, och så här, och så klarade jag av det. Till och med jag klarade det,
Jag rekommenderar distanshemvården till alla, säger Kirsti.
skrattar Kirsti.
Även dagverksamheten på distans får mycket beröm av Kirsti.
– Då samlas vi med hjälp av en apparat. Vi är fyra till fem äldre, vi hör och ser varandra på bilden och vi pratar med varandra. Varje gång har vi också en liten trevlig stund med stolgymnastik. Jag är särskilt ivrig med den gruppen, det är så roligt att träffa andra, om än hemifrån. Om någon annan ringer mig samtidigt säger jag att jag inte har tid, så viktig är gruppen.
Kirsti tycker det är synd att gruppen träffas bara en gång i veckan.
– Jag hoppas verkligen att vi skulle få ännu en grupp varje vecka, som tidigare, funderar Kirsti.
Kirstis dotter Pirjo berömmer distanshemvår-
den.
– Distanshemvården har varit till stor glädje för mamma och även jag tycker att den har varit bra. Distanshemvården ger socialt umgänge i vardagen. För äldre personer har vänkretsen och det sociala livet oundvikligen redan begränsats. Distanshemvården ger också trygghet genom att påminna om saker såsom att äta. Men naturligtvis, när någon behöver vård på plats, måste det finnas sådan vård, konstaterar Pirjo.
– Jag rekommenderar den till alla som bara får den, de gillar den säkert. Distansflickorna har ett hjärta av rent guld, säger Kirsti.
Man söker sig till distanshemsvården via Seniorinfo eller hemvården. Läs mer på luvn.fi sökord: distanshemvård
att upprätta fullmakten själv lönar det sig enligt Malinen att anlita en expert. – Detta beror på att många olika saker ska beaktas i fullmakten. Man kan få hjälp med att upprätta en fullmakt på rättshjälpsbyråer, advokatbyråer, juridiska byråer eller
via bankens notarietjänster. Det kostar i allmänhet cirka 100–600 euro att upprätta en fullmakt. Mer information om upprättande av intressebevakningsfullmakt finns i guiden Intressebevakning och intressebevakningsfullmakt: www.suomi.fi/ guider/intressebevakning
Behöver du stöd vid livsstilsförändringar?
De nya grupperna Kraft i vardagen riktar sig till personer över 65 år. I gruppen kan du få kamratstöd och motivation för att göra förändringar i vardagen.
Du kan få stöd från gruppen, till exempel:
- För att öka den fysiska aktiviteten
- För hälsosam kost
- Att klara av vardagen
Mer information: luvn.fi sökord: vardagsrum verksamhet
Aktuella frågor inom sjukhusvården
En poliklinik för brådskande geriatrisk bedömning pilottestas
Den 1 september 2025 inledde sjukhustjänsterna ett pilotförsök med en poliklinik för brådskande geriatrisk bedömning. Syftet med försöket är att sköra äldre personer i åldern ≥70 år ska få en omfattande geriatrisk bedömning med uppföljande vårdplaner inom 1–2 veckor efter att remissen har fåtts. Syftet med utvärderingen är att identifiera de bakomliggande orsakerna till den försämrade funktionsförmågan och att hitta lösningar för att avhjälpa situationen.
Sjukhustjänsterna tar i bruk den digitala tjänsten Lunna
Från och med den 25 september 2025 har klienterna vid Minnespolikliniken och Palliativa polikliniken kunnat fylla i blanketter i anslutning till det första besöket i Lunna-appen. Från och med januari 2026 börjar man på den palliativa polikliniken att kunna ta distansmottagning för patienter, närstående och närstående.
Behöver du hjälp med din vardag?
VESA erbjuder sina volontärer gig-liknande och gratis hjälp i Grankulla i Esbo för ensamma äldre som bor i områdena Lojo och Kyrkslätt.
Du kan få hjälp med friluftsliv, shopping och att springa ärenden.
Vi erbjuder även någon att prata med och digital hjälp i hemmet, stöd till närståendevårdare och hjälp med mindre hjälpuppgifter i hemmet.
Mer information och anmälan till volontärer: hyte.fi/vesa tfn. 050 381 0999 mån-tors 12–14 044 750 3197 (SV, återuppringning)
Om du inte hittar den information du behöver på vår webbplats kan du ringa välfärdsområdets kundtjänst: 029 151 2000 (må-fre, kl. 8-16).
Ensamhetens många ansikten
Enligt den senaste Hälsosamma Finland-undersökningen har ensamheten bland äldre ökat i Västra Nyland, särskilt bland män i pensionsåldern. Bland kvinnor har upplevelserna av ensamhet minskat något sedan 2020. I praktiken innebär detta att en av tio äldre personer känner sig ensam.
Västra Nylands välfärdsområdes expert inom förebyggande arbete Tuija Tuormaa ser det som en positiv sak att man nuförtiden vågar tala öppet om ensamhet, och att dess skadlighet har identifierats.
– Ju mer ensamhet diskuteras i offentligheten, över kaffeborden och i medierna, desto mer raderas ensamhetens sociala stigma, och man vågar söka stöd för att övervinna ensamheten.
Underhåll de sociala relationerna och må bättre
Alla upplever tidvis ensamhet i något skede av livet, och det behöver man inte oroa sig för. Långvarig ensamhet kan
däremot orsaka olika typer av problem, såsom skiftande sinnesstämning och till och med fysiska besvär.
Människan är ensam när hon upplever att hon inte har tillräckligt med meningsfulla och tillfredsställande människorelationer. De individuella skillnaderna är stora, vissa önskar sig en större vänskapskrets än andra. Alla behö-
Närståendevårdare får sin egen stig till LUVN:s webbplats
På välfärdsområdets webbplats luvn.fi kan man bygga upp en stig för närståendevårdare.
Den hjälper närståendevårdaren att hitta det stöd och den information han eller hon behöver i rätt tid i närståendevårdens olika skeden: när en närstående insjuknar, när närståendevården inleds, under den tyngre fasen av närståendevården och när närståendevården upphör.
Närståendevårdarens stig byggs upp i nära samarbete med närståendevårdare, kommuner, föreningar och organisationer för närståendevård. Målet är att i början av 2026 publicera närståendevårdarens stig på välfärdsområdets webbplats. Det är viktigt för välfärdsområdet att utveckla närståendevårdarnas välbefinnande och tjänster, eftersom närståendevårdarna är en betydande resurs i vården av den åldrande befolkningen.
Mer info om: Projektchef johanna.rannikko@luvn.fi
Välbefinnande
och energi i din vardag
På webbplatsen för hälsotjänster hittar du information om kost, motion och psykiskt välbefinnande. På temasidan för äldre hittar du bland annat information om hur du kan förbereda dig för åldrandet. Med hjälp av sökmotorn för välfärdstjänster kan du söka stöd, hjälp och aktiviteter i ditt område.
luvn.fi sökord: välfärdstjänster
ver trots allt människorelationer för att må bra.
Det är viktigt att underhålla de sociala relationerna, hålla kontakt med närstående och även söka kontakt med nya människor. Det piggar upp och ger innehåll i livet. Även om den egna kroppen och resurserna förändras med åldern, är det inget hinder för att upprätthålla sociala relatio-
ner eller hitta nya vänner.
Du behöver inte vara ensam, det finns stöd att få Enligt Tuormaa upplever varje människa ensamhet på sitt eget sätt, det kan inte konstateras utifrån. Du känner själv till din situation bäst.
– Om nedstämdheten har fortsatt under en längre tid och det före-
Terapinavigatorn
kommer många fysiska symptom, och om dessa påverkar vardagen negativt, lönar det sig att söka hjälp mot ensamheten, eller uppmuntra en närstående som lider av ensamhet att söka stöd. Långvarig ensamhet kan ta sig uttryck på många olika sätt.
– Symptomen kan handla exempelvis om irritabilitet, brist på tålamod, koncentrationssvårigheter, ångest, tillbakadragenhet, känsla av utanförskap, nedstämdhet, sorgsenhet, apati, utsiktslöshet. Ensamheten kan
också orsaka fysiska symptom, såsom sömnsvårigheter, trötthet, förändringar i aptiten, överdriven konsumtion av berusningsmedel, spänningar i kroppen, smärta, ytlig andning och tarmproblem, berättar Tuormaa.
Tuormaa påminner om att det finns stöd att få om man känner sig ensam. – Genom frivilligarbete och verksamhet i organisationer, kommuner och församlingar kan man också finna nya sociala kontakter samt meningsfulla och kostnadsfria aktiviteter, tipsar Tuormaa.
Förebyggande av ensamhet och stärkande av den mentala hälsan
• De avgiftsfria Välfärdsstigen-grupperna inom Vardagsrumsverksamheten har sammankomster i Västra Nyland. luvn.fi sökord: vardagsrum verksamhet
Du kan också delta i Välfärdsstigen-grupperna på distans.
• Webbplatsen Stöd när du känner dig ensam: luvn.fi sökord: stärk det psykiska välbefinnandet
• HelsinkiMissios Aamukorva är öppen varje morgon kl. 6.00–8.00, tfn 09 2312 0210
• Mieli ry:s kristelefon, på finska 24/7 09 2525 0111 / på svenska 09 2525 0112 (mån och ons kl. 16–20, tis, tors och fre kl. 9–13)
erbjuder stöd för utmaningar med det psykiska välbefinnandet
Det psykiska välbefinnandet har en stor betydelse för den äldres livskvalitet och funktionsförmåga.
De vanligaste utmaningarna för de äldres psykiska välbefinnande är kopplade till ångest, ensamhet och försämrad funktionsförmåga. Även problem som har att göra med alkoholkonsumtion är på uppgång.
– Depression hos äldre handlar ofta om känslor av ensamhet och utanförskap, snarare än en allvarlig psykiatrisk sjukdom. Att gå i pension, en minskning i vänkretsen samt att barn och närstående distanserar sig kan förstärka denna upplevelse, säger Anna-Leena Bergdahl, som är servicechef inom mentalvårdstjänsterna i Västra Nylands välfärdsområde.
En försämring av funktionsförmågan och särskilt svårigheter med rörligheten är en betydande riskfaktor för den psykiska hälsan. Det kan leda till att äldre drar sig tillbaka och att de sociala kontakterna minskar.
Samtidigt blir även sinnesstämningen sämre. Att röra sig utomhus och uträtta vardagliga ärenden spelar därför en nyckelroll för det psykiska välbefinnandet.
Bergdahl påminner också om näringens betydelse.
En ensidig kost kan leda till bristtillstånd som också påverkar piggheten och humöret.
Allt oftare förekommer också ökad alkoholkonsumtion bland äldre, vilket många döljer. Även om mängderna är små, kan alkohol öka ångesten och risken för olyckor. Det avgiftsfria, lättillgängliga digitala verktyget Terapinavigatorn erbjuder hjälp mot utmaningar med det psykiska välbefinnandet. Verktyget hjälper att strukturera det egna humöret och känslorna av ångest, och hänvisar vid behov till stöd.
Tjänsten finns på adressen www.terapia-
navigaattori.fi, och den fylls i anonymt. Efter att du fyllt i uppgifterna får du en personlig kod från tjänsten som gäller i en månad. Spara koden genom att fotografera den med din telefon. Ge koden till yrkesperson inom hälsovården som går igenom
resultaten med dig och hänvisar dig till rätt stöd. – Terapinavigatorn erbjuder en möjlighet att strukturera de egna tankarna och känslorna samt att reda ut om nedstämdheten är tillfällig eller om man bör söka hjälp för det, säger Bergdahl.
