HELPPOKÄYTTÖINEN ® PhoneEasy 507
Tyylikäs ja käytännöllinen klassinen matkapuhelin puhumista ja tekstiviestejä varten
Loistava joululahjaidea!
79 €
Kokonaisvaltaista hammashoitoa Inkoon keskustassa. Uusimmalla Cerec tekniikalla hymysi kestää aikaa. Tietokoneohjattu CAD/CAM- tekniikka (3D) keraamisille paikoille ja kruunuille. Valmistuu yhdellä hoitokerralla. Ingå Privata Tandläkare Inkoon Yksityiset Hammalääkärit
HLL Helena Tuomaala-Nieminen HLL Camilla Schröder HLL Allison Kauppinen SHG Ulla Rahunen
Helhetsomfattande tandvård i Ingå centrum. Ett hållbart leende med hjälp av nyaste Cerec tekniken. En datorstyrd CAD/CAM- teknik (3D) för keramiska fyllningar och kronor. Blir klart på ett besök.
Ola Westmans allé / Ola Westmanin puistotie 5 C, 10210 Ingå / Inkoo (09) 2211 221• medniemi@medniemi.fi • www.medniemi.fi .
Nro 97 Sunnuntaina joulukuun 14. pnä 2014
Sertifikaatti vuosien työstä
Raaseporissa toimii nyt kestävän kehityksen kansalaisopisto (Raasepori) Raaseporin kansalaisopistolle on myönnetty opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen OKKA-säätiön kansallinen kestävän kehityksen sertifikaatti viidentenä opistona Suomessa. Kestävän kehityksen toteutuksessa on paneuduttu erityisesti neljään teemaan, jotka ovat vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus, ravinto ja terveys, kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet sekä monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. -Tämä on arvio opistomme kaikista toiminnoista, jotka tehdään näkyväksi kurssit, palvelut ja päivittäiset toiminnot mukaan lukien. On todella hienoa ja ihanaa, että saimme sertifikaatin vasta viidentenä opistona selvästi suurempien toimijoiden joukossa. Olemme tehneet pienellä henkilöstöllä kovasti työtä tämän eteen jo useita vuosia, rehtori Maarit Hujanen iloitsee todistuksesta. Työ kestävän kehityksen parissa aloitettiin Raaseporin kansalaisopistossa jo vuonna 2008.
yhdessä arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Niitä voi hyödyntää, vaikkei oppilaitos tavoittelisikaan sertifikaattia, Raaseporin kansalaisopistolle todistuksen luovuttanut suunnittelupäällikkö Erkka Laininen sanoo. Arviointi nostaa vahvuudet ja kehittämiskohteet esille. -Kestävän elämäntavan oppimista edistävä oppilaitos on paikka, jossa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmat sisältyvät kaikkeen toimintaan, Laininen kiteyttää.
Myös henkistä pääomaa Kestävä kehitys tarkoittaa esimerkiksi e-laskuja, sähköistä yhteydenpitoa opettajiin ja oppilaisiin, mahdollisimman vähäistä paperin käyttöä, energian säästämistä ja kalusteiden kierrätystä. Se liittyy myös kurssipaikkojen valintaan niin, että niihin pääsee joukkoliikenteellä. Kestävää kehitystä on myös paikallisten opettajien käyttäminen opiston toiminnassa. Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen on myös henkistä laatua. Auditoija huomioi erityisen hyvänä sen, että Raaseporin kansalaisopisto on säilyttänyt konsertit, juhlat ja näyttelyt, sillä monesta opistosta ne ovat hävinneet kokonaan. Sertifikaatin juhlavan ja ohjelmallisen luovutustilaisuuden jälkeen opistorakennuksesta siirryttiinkin sopivasti opistolaisten joulukonserttiin Karjaan kirkkoon. Hujanen kertoo haaveena olevan vielä täysin paperiton opiston kanslia ja siihen
Raaseporin kansalaisopiston rehtori Maarit Hujanen ja apulaisrehtori Thomas Dahlström ottivat ilolla vastaan kestävän kehityksen sertifikaatin OKKA-säätiön Erkka Lainiselta vuosia jatkuneen työn tuloksena. liittyen paperia on tulostettu mahdollisimman vähän jo pidemmän aikaa. -Olemme oppineet itsekin tästä prosessista todella paljon ja oma henkinen pääomakin on kestävää kehitystä,
Hujanen sanoo.
Harvalukuisessa joukossa OKKA-säätiön kestävän kehityksen kriteereissä käsitellään ympäristöasioiden
lisäksi mm. kestävää kulutusta, tasa-arvon kehitystä työpaikalla, kulttuuriperintöä ja monikulttuurisuutta. -Sertifiointi tarjoaa työvälineitä, joiden avulla kaikki kouluyhteisön jäsenet saadaan
Valtuusto hyväksyi Hangon budjetin pienellä lisäyksellä (Hanko) Hangon valtuuston viimeinen tehtävä tänä vuonna oli ensi vuoden talousarvion hyväksyminen. Talousarviokäsittely alkoi perinteen mukaisesti niin, että kaupunginjohtaja Jouko Mäkinen selvitti, millainen nykyinen taloustilanne on ja miten siihen on päädytty. Hyvähän tilanne ei ole – Hanko oli jo välillä kriisikuntakin – mutta siitä alhosta noustiin, kun satama muutettiin osakeyhtiöksi ja kaupunki sai kuitattua kaupalla vanhat alijäämänsä. Kauppa vaikutti kuitenkin samalla siihen, että kuluvan vuoden satamatulot jäivät n. 1,5 miljoonaa euroa laskettua pienemmiksi. Mutta, kuten kaikki tietävät, yleinen taloustilanne ei ole ruusuinen ja se näkyy hyvin myös Hangossa työttömyytenä, verotulojen vähenemisenä, valtionosuuksien supistumisena ja niinpä tilanne on se, että vaikka kaupunki on viime vuosina onnistunut pysyttämään toimintakulunsa hyvinkin kohtuullisina, talousarvio jää alijäämäiseksi 1,8 miljoonaa euroa. Ja kun otetaan huomioon,
että kuluvan vuoden talousarvion toteutuman arvioidaan olevan n. 3 miljoonaa euroa alijäämäinen, ei tulevaisuus kovin ruusuiselta näytä. Tietenkin todelliset luvut näkyvät vasta sitten, kun kaikki kuluvalle vuodelle kuuluvat maksut on maksettu ja toisaalta saamiset saatu, mutta suurin piirtein totuus lienee se, miksi se on arvioitukin.
Valopilkkujakin on Mutta valopilkkujakin on. Koverharin osto antaa ainakin mahdollisuuksia kaupungille ja sen uskotaan tulevaisuudessa tuovan lisää työpaikkoja ja siten myös lisäävän verotuloja. Toinen – joskin hieman epämääräisempi – valopilkku on se, että sote-uudistuksen myötä Hangon sosiaali- ja terveysmenojen määrä pienenee ainakin laskennallisesti. Toinen asia on, koska ja miten paljon loppujen lopuksi. Se jää nähtäväksi tulevina vuosina. Ryhmäpuheenvuoroissa Katrin järvinen (sd) puhui myös työttömyydestä ja pitkäaikaistyöttömyyden rangaistusmaksuista, sekä tarpeesta
toimia niin, että ne jäisivät mahdollisimman pieniksi. Hän ei halunnut muutoksia rahamääriin, mutta halusi, että ympäristötoimialan osastoja, kuten rakennustarkastus ja maankäyttö, käsiteltäisiin sitovan tason osastoina kuten kaupungin muitakin osastoja. Jonka valtuusto sitten hyväksyikin. RKP:n Stig Sundberg totesi, että tällä talousarviolla kaupunki pystyy turvaamaan tarvittavat palvelut kaupunkilaisille. Hän painotti myös, että Koverhariin pitää panostaa tiukasta taloustilanteesta huolimatta, eikä halunnut muutoksia budjettiehdotukseen. Vasemmiston Birgitta Gran toivoi, ettei ainoastaan leikata määrärahoja, vaan panostetaan ennaltaehkäisyyn, joka kuitenkin pitemmällä aikajaksolla tuo sekä säästöjä että parantaa heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia ja elämänhallintaa. Hän totesi myös työttömyyden olevan suurta ilman, että kunta omasta puolestaan lisäisi sitä. Kokoomuksen Anja Roos puuttui mm. lainamäärään, joka on kieltämättä suuri, noin 68 miljoonaa euroa (n.
7.000 euroa asukasta kohti) ja Koverharin oston myötä 10 miljoonaa euroa suurempi. Hänkään ei halunnut muuttaa talousarvion lukuja. Samoilla linjoilla oli perussuomalaisten Pentti Ruuska. Ei muutoksia, mutta panostamista Koverhariin ja siihen, että yrittäminen helpottuisi. Yleiskeskustelun aikana Pekka Tuunanen (ps) ihmetteli, miksi verotulot on jatkuvasti vuodesta toiseen laskettu yläkanttiin. -Tiedän, että ne ovat Kuntaliiton laskelmia, mutta jäämme joka vuosi noin miljoonan alle laskettujen verotulojen. Ulf ”Putte” Lindström (sd), perusturvalautakunnan puheenjohtaja, totesi, ettei tulevista maksuista ja vähennyksistä ole mitään varmaa tietoa ja siksi perusturva on työskennellyt kovasti, jotta emme joutuisi siihen tilanteeseen, että meiltä viedään ne toiminnot, jotka haluamme säilyttää itsellämme. Sten Öhman (rkp) oli sitä mieltä, että kustannuspuolella pitäisi olla liikkumavaraa siltä varalta, että verotuloja tulee ennakoitua vähemmän ja kes-
kustan Eero Koli kaipasi sitä, että Hatari-työryhmän ehdotuksilla olisi enemmän vaikutuksia. Hän toivoi myös, että Koverharin hankinta panisi ehkä alulle positiivisen muutoksen Hangon taloustilanteeseen. Kaupunginjohtaja Jouko Mäkinen totesi, että työryhmän ehdotukset ovat valmistelussa, joten ne eivät vielä näy. Vielä Pekka Tuunanen pahoitteli sitä, että tavalliset valtuutetut saivat budjettia koskevan paperinippunsa vasta torstaina, kun päätökset piti tehdä tiistaina, joten aikaa tutustumiseen jäi liian vähän. Ja sama tilanne oli myös edellisenä vuonna. Hän toivoi parannusta asiaan, kuten kohtuullista onkin. Sitten käytiin budjettikirja läpi osastoittain kaupunginkamreeri Juha Kuittisen johdolla ja siihen tehtiin pieniä tekstimuutoksia. Vain yksi rahamuutos tehtiin. Birgitta Gran ehdotti, että peruskouluille lisättäisiin 25.000 euroa, joka kohdistettaisiin sijaismäärärahoihin ja materiaalihankintoihin. Asiasta äänestettiin ja äänin 17-16 Granin ehdotus voitti. Muita rahallisia muutoksia ei tehty. -kn-
Suomen kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston ja opetusministeriön strategioiden mukaan kaikissa Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa pitäisi jo olla oma kestävän kehityksen toimintaohjelma. Lisäksi tavoitteena on, että 15 prosentilla on kestävän kehityksen työstä ulkoinen tunnus tai sertifikaatti vuoteen 2014 mennessä. Nyt myös Raaseporin kansalaisopisto kuuluu tuohon joukkoon, joka on vielä varsin harvalukuinen.
Sisäisten palvelujen yksikkö perustettiin (Hanko) Hangon valtuusto aloitti vuoden viimeisen istuntonsa hyväksymällä Björkskärin ranta-asemakaavan yksimielisesti. Suraavana asiana oli tilahallinnon organisaatiomuutos, jossa nimikin vaihtui sisäisten palveluiden yksiköksi. Uusi yksikkö on suoraan kaupunginhallituksen alainen. Yksikkö huolehtii kaupungin omistamista rakennuksista eli niiden kunnossapidosta ja siivouksesta sekä kaupungin ruokapalveluiden järjestämisestä. Sisäisten palveluiden yksiköllä on johtokunta, jossa on viisi jäsentä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginhallitus valitsee tämän johtokunnan ja enemmistön sen jäsenistä tulee olla kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. Sisäisten palveluiden yksikön johtokunnalla on paljon tehtäviä ja myös paljon valtaa. Se mm. laatii korjausvelkaselvityksen vähintään joka toinen vuosi, tekee ehdotuksen sisäisten palvelujen hinnoittelemisesta, sisäisten vuokrien perusteista ja määrästä. Jatkuu sivulla 4.