hyvinvointi 27
Espanjan Sanomat 121
Kun kaamos ei väisty Masennus on aikamme kansantauti, jota ei tarvitse hävetä. Rohkeimpien arvioiden mukaan lähes joka toinen suomalaisista sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä hoitoa vaativaan masennukseen. Sairaus on Suomessa myös yleisin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Teksti: Mia Konu, kuva: Heli Kärkkäinen
Arkikielessä ihmiset puhuvat usein masennuksesta tarkoittaessaan alakuloa, surua tai lyhytaikaista mielipahaa. Näin ei suinkaan ole. ”Vakava masennus lääketieteellisesti määriteltynä on monimuotoinen ja moniasteinen psyykkinen häiriö, joka on seuraus useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Pitkään jatkunut vaikea masennus on tila, johon liittyy usein toivottomuutta ja suurta henkistä kärsimystä ja sen yhteys aivojen ja koko elimistön toimintaan on ilmeinen”, kirjoittaa sairaudesta psykiatri Jukka Turtonen. Masentunut joutuu usein noidankehään, jossa huonoa oloa ruokkivat oireiden lisäksi ihmissuhdeongelmat, työvaikeudet, pessimismi ja huonot elämäntavat. Taustalla saattaa olla lisäksi perinnöllisiä tekijöitä tai varhaisia menetyksiä. Lukuisat ”hyvät syyt” huonoon oloon, melankoliaan ja toivottomuuteen vaikeuttavat sairauden tunnistamista. ”Oireita on vaike a tu n n i s taa”, tietää
Aurinkorannikolle masentuneiden vertaistukiryhmää puuhaava Pekka Pakkanen omastakin takaa. ”Masentunut voi näyttää paljon paremmalta kuin vain väsynyt ihminen, sillä hän pyrkii pitämään aina fasadin yllä.” Pakkasen oman depression alkuun vaikutti aikoinaan suuresti selkäleikkaus, jonka seurauksena liikunta jäi pois elämästä. Toinen suuri syy oli stressaava valuuttadiilerin työ, josta seurasi burnout. ”Aloin käydä psykiatrilla vuonna 1987 ja hullunahan minua siihen aikaan pidettiin!” Pakkanen nauraa. ”Omat silmäni avautuivat diilereiden maailmankonferensseissa. Istuin jenkkikolleegoiden seurassa ja he puhuivat ihan luonnollisesti siitä, kenen ’shrinkin’ luona kukakin kävi! Lisäksi luin Kauppalehdestä kirjoituksen burnoutin ensioireista ja löysin ne kaikki itsestäni.”
”Masennus on kärsinyt sanana inflaation”, valuuttadiilerinä työskennellyt Pakkanen huokaa. ”Nyt joku puolijulkkis itkee iltapäivälehdessä, että maanantaina oli masennus.”
Espanjansuomalaisten keskuudessa masennukselle kasvot antava Pekka Pakkanen tietää mistä puhuu, sillä hän on sairastanut burnoutin lisäksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä (maanis-depressiivisyys), yrittänyt riistää henkensä ja kärsinyt paniikkihäiriöistä. ”Minulla on siis kaikki”, mies julistaa kertoessaan halusta auttaa kohtalontovereita. ”Vertaistuki on masentuneille tärkeä. Esimerkiksi paniikkihäiriöistä on vaikea kertoa sellaiselle, joka ei ole niitä itse kokenut. Ryhmässä muut tietävät, mistä puhut kertoessasi maanneesi sikiöasennossa peiton alla tai pelänneesi ääniä rappukäytävässä. Pelkäät kuolevasi ja välillä toivot sitä...” Etelän kirkas aurinkokaan ei pelasta masennussairauksilta. Espanjalaisista neljän miljoonan arvellaan kärsivän depressiosta ja heistä vain 40 prosentin saavan oikeaa hoitoa. ”Kuvittelin masennuksen olevan Espanjassa ja espanjansuomalaisten keskuudessa tuntematon käsite, mutta niin ei suinkaan ole”, Pakkanen huomauttaa. ”Aurinko laskee ja ilta pimenee Espanjassakin.” Informaatiotilaisuus masentuneiden vertaistukiryhmän toiminnasta järjestetään Fuengirolan seurakuntakodilla 1. marraskuuta 2010 kello 16.00. Masennuksen oireita ”Lääkäri asettaa vakavan masennustilan diagnoosiin silloin, jos potilas on lähes jatkuvasti masentunut, surullinen tai jos ärtynyt mieliala on jatkunut useita viikkoja, ja jos neljä seuraavista oireista on jatkunut vähintään kahden viikon ajan: • Unettomuus (etenkin aamuyön tuskainen unettomuus) tai liiallinen nukkuminen • Ruokahalun muutokset (voimakas laihtuminen tai lihominen) • Väsymys, uupuneisuus • Fyysinen lamaantuneisuus tai kiihtyneisyys • Keskittymiskyvyn, muistin tai päättäväisyyden heikentyminen • Suhteettomat alemmuuden tai syyllisyyden tunteet • Mielihyvän (esim. lapset, kirjat, seksi) menettäminen • Kuolemanajatukset tai -toiveet” Lähde: Jukka Turtonen: Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta potilaalle ja hänen läheisilleen.
Välimeren ruokavalio torjuu masennusta
Välimeren ruokavaliossa on runsaasti antioksidantteja.
Perinteistä välimerellistä ruokavaliota noudattavat ihmiset sairastuvat muita epätodennäköisemmin masennukseen elämänsä aikana, selviää espanjalaisesta tutkimuksesta. Tutkimus osoitti, että runsaasti vihanneksia, hedelmiä, täysjyvätuotteita ja kalaa syövillä riski sairastua masennukseen väheni 30 prosenttia verrattuna niihin, joiden ruokavalio käsitti vain muutaman välimeren ruokavalioon kuuluvista ruoka-aineista. Syytä masennusriskin pienenemiseen ei tiedetä, mutta tutkijat arvelevat sen johtuvan muun muassa siitä, että ruokavalio parantaa verenkiertoa ja estää tulehduksia. Tutkimukseen osallistui 11.000 espanjalaista. Tulokset julkaistiin ensimmäiseksi Archives of General Psychiatry -lehdessä.
Välimeren ruokavaliolla on todettu olevan myös muita terveydelle suotuisia vaikutuksia. Tutkimusten mukaan se myös vähentää riskiä sairastua diabetekseen, astmaan ja syöpään. Välimeren ruokavalioon kuuluu runsaasti kasviksia, palkokasveja, terveellisiä kasviöljyjä, hedelmiä, kuituja ja kalaa sekä vähänlaisesti lihaa ja maitotuotteita. Ruokavalion on havaittu lykkäävän aikuistyypin diabeetikoiden lääkehoitoja pitempään kuin vähärasvaisen ruokavalion. Terveelliseksi tiedetyn välimeridieetin on jo aiemmin todettu voivan parantaa jo alkaneen metabolisen oireyhtymän ja vähentää sydänsairauksien riskiä ja sen on havaittu lykkäävän aikuistyypin diabeetikoiden lääkehoitoja pitempään kuin vähärasvaisen ruokavalion.
Parturi-Kampaamo
LÄÄKÄRI
Raija Manninen
J.SANDHOLM
Aptos. Jupiterissa
ma–pe 9.30–13.30
Puh. 95 256 09 34
Tel. 952 460 166
vastaanoton vieressä
Avoinna ma-pe 10-18, la sopimuksen mukaan
os. Avda Gamonal Arroyo de la Miel Benalmãdena
Avenida Finlandia (Farmacian vieressä) Los Pacos E-29640 Fuengirola