__MAIN_TEXT__

Page 1

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

1/ 2 0 2 0

Lapsen kokemus näkyväksi Lapsi on otettava omana itsenään

Missä ovat eroperheiden lapset?


10

Petri Mast

Maaret Parviainen

11

14

Sisältö Lapsen kokemus näkyväksi 4 Mikä tuo lapselle turvaa? Seurusteluväkivalta satuttaa 8 Osalle nuorista seurustelun pelisäännöt

voivat vielä olla epäselvät

1 1 Lyhyet Minun työpäiväni 12 Jakamatonta aikaa taikasauvan, jolla voin taikoa 14 ”Toivon vanhemman kotiin” Lasten käynti vankilassa

Ensi- ja turvakot

sti

ien liiton vapa aehtoinen som Marica Thorén elähettiläs luki Enskan 1/20 jo ed el tä kä ”Erotyöntekijän sin. vinkit ja eroper heen saamasta kosketti. Jokain av usta kertova ju en vanhempi va ttu rmasti miettii, taisi lapselleen kuinka toimisi hyvää elämää. ja rakenJoskus apua ka oman jaksamis nnattaa hakea en vuoksi tai ju − vaikka uri uudenlaise Olen Anne Mer ss a elämäntilante itien kanssa sa essa. maa mieltä, et ymmärrystä ha tä on rohkeutt kea tukea. Yksi a ja n ei tarvitse ke nenkään jäädä. ”

1 0 Kahvitauko Leevi-Loviisa sanoittaa lasten tunteita

Somelähettilästä kiinno

s. 12

1 6 Kolumni Missä ovat eroperheiden lapset? 1 7 Jäsenyhteisöt toimivat Kirjanmerkki 22 Luettavaa iloksi ja hyödyksi 23 Yhteystiedot


Tiuu Pennola

Pä äk ir jo it us

1/2020 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 38. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069

Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Tuula Lukić, Emilia Rodriguez Toimituskunta: Riitta Särkelä, Päivi Hietanen, Sari Hellstén, Pirjo Kotkamo, Laura Kouri, Emilia Rodriguez ja Mikko Savelainen Juttuideat ja ilmoitukset: mikko.savelainen@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON Painopaikka: Grano Oy Kannen kuva: Tiuku Pennola Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska Ilmestymisaikataulu: 2/2020, aineisto 27.3., ilmestyy viikolla 19 3/2020, aineisto 21.8., ilmestyy viikolla 38 4/2020, aineisto 16.10., ilmestyy viikolla 47

Panostukset lapsiin ja nuoriin ovat investointi tulevaan

J

os keneltä tahansa meistä kysyttäisiin, mikä on suomalaisen yhteiskunnan tärkein tehtävä, uskon että valtaosa vastauksista liittyisi ainakin jollain tavalla lapsiin. Kaikille meistä on selvää, että lapset ansaitsevat suojelua, huolehtimista ja välittämistä. On huolehdittava heistä, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään. Ihmisten parhaat piirteet tulevat yleensä juuri silloin esille, kun keskustellaan lapsista. Tästä yksimielisyydestä huolimatta samaan hengenvetoon on hyvä ihmetellä, miksi lapsiin ja nuoriin panostaminen on monesti niin vaikeaa. Ongelmia on niin lastensuojelussa, koulutuksessa kuin syrjäytymisen ehkäisemisessä. Syy ei ole kenenkään yksin, mutta ratkaisuja ja keskustelua tarvitaan. Olenkin ilolla tervehtinyt sitä muutosta, joka julkisessa keskustelussa on ollut havaittavissa viime vuosina. Yksi sen airueista on ollut taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman, joka on nostanut esille lapsen edun ja oikeudet perustelemalla ne taloudellisilla argumenteilla. Konkreettisesti tämä näkyi esimerkiksi rohkeassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden puolustamisessa, jossa Korkmanin viesti oli hyvin selkeä: varhaiskasvatuksen kaventaminen on virhe ja sen haitat ovat suuremmat kuin sillä saadut säästöt. Tätä samaa mieltä olivat toki monet muutkin, mutta argumentin esittäminen oli huomattavasti helpompaa, kun sen taakse sai myös taloudellista iskuvoimaa.

Näistä syistä minulla oli ilo ja kunnia Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana luovuttaa liittohallituksen myöntämä vuoden 2019 Hyvä teko lapselle -palkinto juuri Sixten Korkmanille. Lapsien tukeminen on investointi tulevaan, ei kuluerä. Investoinnin laiminlyönti saattaa käydä kalliiksi. Tätä tukee niin tutkimusnäyttö kuin arkijärkikin. Pidetään yhdessä huolta siitä, että tämä ääni kuuluu kaikkialla, missä lapsen asioista päätetään. Tuula Haatainen

Puheenjohtaja


Teksti Tuula Lukić

Lapsen kokemus näkyväksi Lapsen täytyy antaa olla oman elämänsä päähenkilö. Hänen tarinaansa pitää uskoa ja tarina pitää tehdä myös aikuisille näkyväksi.

T

apa, jolla meidät kohdataan, vaikuttaa syvästi turvallisuuden tunteeseemme. Lapsi on tässä täysin aikuisen armoilla myös silloin, kun hänet jätetään huomiotta ja ajatellaan ehkä suojelevasti, että ei lapsi kuitenkaan ymmärrä, ei kuule eikä näe lähipiirin väkivaltaa. Tällöin kyse on usein aikuisen toiveajattelusta. – Vaikka lapsi itse ei olisi väkivallan kohde tai näkisi tilanteita, hän vaistoaa kodin ilmapiirin ja saattaa olla hyvin tietoinen tapahtumista. Vaikeissa perhetilanteissa rajat aina rikkoutuvat tavalla tai toisella, toteaa Anne Tiainen Tampereen ensi- ja turvakodista. Se, miten lapsi oman elämänsä ja turvallisuutensa kokee, selviää vain ottamalla lapsi huomioon ja kuulemalla häntä. Lastensuojelussa tämä asenne on melko uusi. Lapset jäivät perheväkivaltatyössä ulkopuolelle vielä, kun Anne Tiainen aloitti uraansa noin 30 vuotta sitten.

4

”Kun olen ollut yksin, olet tullut lohduttamaan minua. Ottanut syliin ja kysynyt, mikä minulla on.”

– Lapsityössä merkittävät askeleet otettiin Ensi- ja turvakotien liiton Lapsen aika -projektin myötä vuosina 1997–2001. Sain tuolloin osallistua koulutukseen, joka oli Suomessa uraauurtava. Lähdimme ihan konkreettisesti tapaamistiloja myöten raivaamaan lapsille tilaa. Traumatietoisuuden lisäännyttyä on oivallettu, kuinka tärkeää tulevan aikuiselämänkin kannalta on antaa lapsen kertoa kokemastaan. Nykyään lähtökohta on, että lapsella on yhtä2020

lailla oikeus puhua ja saada apua perheväkivallan käsittelyyn kuin aikuisella. Se edellyttää, että hänet kohdataan omana itsenään. – Lapsi on tavattava henkilökohtaisesti ja hänen tarinaansa pitää uskoa ja luottaa. Tarina pitää tehdä myös aikuisille näkyväksi, Anne tähdentää.

Suhteita ja suhteellisuutta Lapsen kokemukset turvallisuudesta liittyvät läheisiin ihmisiin. Perhekuvan teettäminen on yksi tapa selvittää, keitä lapsen lähipiiriin kuuluu tai keitä hän siihen hahmottaa. – Itse teetän aina ensimmäisellä tapaamiskerralla perhekuvan, eri tavoin riippuen lapsen iästä, useimmiten piirtämällä tai korteilla. Kuvan kautta päästään juttelemaan ja tutustumaan. Saan ehkä nopeastikin selville, mitä on tapahtunut, kuka on lohduttanut Oikealla: Viereisen ja seuraavan sivun kuvat ovat Tampereen Kehittäjäryhmän lasten taidenäyttelystä.


Tampereen Kehitt채j채ryhm채n lasten taiden채yttely

5

2020


Tampereen Kehittäjäryhmän lasten taidenäyttely

ja mistä lapsi on saanut turvaa, Anne kertoo. Joskus kuvasta puuttuu henkilö, joka aikuisen mielestä sinne kuuluisi. – Meillä aikuisilla on tapana ajatella, että tiedämme, mitä lapsi ajattelee. Aikoinaan lapselle saatettiin esittää tiettyjä kysymyksiä, jotta saataisiin halutut vastaukset. Joskus lapsen vanhemmat kiiruhtavat vastaamaan lapsen puolesta. Mutta lapsen täytyy antaa olla oman elämänsä päähenkilö, ei aikuisen jatke. Lapsi on otettava tosissaan. Toinen asia on sitten se, mikä on totuus. – Emme me tiedä, kuka puhuu totta. Kenen totuus maailmassa on oikea? Aikuisella on oma kokemus, lapsella oma. Jokaisen kokemus on henkilökohtainen ja sellaisena tosi. Asiat eivät ole yksiselitteisiä, ei ole yhtä totuutta, Anne pohtii.

Monia kertomisen keinoja Lapsen kokemus liittyy myös siihen, missä asemassa hän on väkivallan tekijään. Lapsityöntekijät joutuvat miettimään, onko lapsi saanut ohjeita, mitä saa puhua tai tehdä. He ovat tietoisia myös trauman vaikutuksista. – Jos on elänyt henkisen tai fyysisen väkivallan keskellä ja siitä on tullut arkipäivän todellisuutta, on vaarana, että tapahtumia ja omia kokemuksia aletaan vähätellä. Voi olla, että lapsi vasta kavereiden kanssa puhuessaan alkaa ymmärtää, että kaikkien kotona ei ole väkivaltaa, että hänen perheensä normaali ei ole yleinen normaali. Perhekuvat, tunnekortit, erilaiset pelit, leikit ja lelut ovat välineitä, joiden avulla lapsi oman ikänsä ja mielenkiintonsa mukaisesti voi kertoa elämästään ja ehkä hahmottaakin sitä. Tarpeen vaatiessa väline etäännyttää niin, ettei mennä suoraan vaikeaan asiaan. – Kerran eräs 9-vuotias poika vain mökötti ja sanoi, että puhuminen 6

tyytyväinen. Hän saattaa pelätä, että kukaan ei kuitenkaan usko eikä suojele häntä.

Viestejä välittämisestä

”Koira nuolee kyyneleet ja puolustaa kun muut tulee lähelle. Olen sen lähellä ja siitä tulee hyvä ja turvallinen olo.” on ihan yliarvostettua. Olen osittain samaa mieltä. Kaikkein satuttavimmasta asiasta on raskasta puhua. On huomioitava, mihin lapsi on tottunut ja että perheessä ei ehkä ole ollut lainkaan tapana keskustella, Anne toteaa. Väkivaltaa kokeneet lapset ovat myös herkkiä aistimaan, miten miellyttää aikuisia. Lapsi voi ajatella, että juttelenpa siten, että aikuinen on

”Lapsella on oikeus olla pelkäämättä, itkeä, leikkiä, kokea olevansa kaunis ja hyvä.” 2020

Mistä väkivaltaa kokeneet lapset lopulta saavat toivoa ja mistä he unelmoivat? – Eläimet, harrastukset, kaverit, aivan tavallinen hyvä arkinen elämä, Anne luettelee. – Kaikki ihmiset ovat yleensä iloisia, kun ei tarvitse riidellä tai joutua riitojen altistamaksi, hän lisää. Lapset ovat myös kertoneet, että heille on ollut tärkeää, minkälaisessa paikassa heitä on autettu. Lapsenmukainen tila luo turvallisuutta. Hyvää oloa ja turvaa tuo sekin, että vanhemmat käyvät tapaamisissa ja lapsi näkee, että heitäkin autetaan. – Lapsella voisi olla omituinen olo, jos vain hänen kanssaan jutellaan. Oma kokemukseni on, että hyvin ristiriitaisissakin tilanteissa vanhemmat lähes poikkeuksetta ovat kiinnostuneita lapsestaan ja haluavat hänelle hyvää. Tämä seikka jää vain helposti kertomatta lapselle, kun aikuisten voimavarat kotona menevät muuhun. Lapsen itsetunnon rakentumisessa tieto ja tunne siitä, että hänestä välitetään, on ensiarvoista. Useinhan lapsi pitää itseään syypäänä tai ajattelee, että hänen täytyisi jotenkin muuttua, jotta tilanne paranisi. Anne Tiainen sanoo, että tapaamisista lapset muistavat sellaisiakin seikkoja, joita me aikuiset emme ehkä pidä kummoisina, kuten vaikkapa keksitarjoilu. – Pienet herkut ovat henkilökohtaisia huomionosoituksia lapselle. Hän kokee, että hänet on nähty ja että hän on merkityksellinen. Sitaatit ovat Tampereella kokoontuvasta kuuden lapsen kehittäjäryhmästä, jota Perhekulma Puhuri ja Pelastakaa Lapset ry yhdessä toteuttavat.


Kehittäjäryhmässä lapset opettavat aikuisia

T

ampereen ensi- ja turvakoti ry:n Perhekulma Puhurilla ja Pelastakaa Lapset ry:n Arjesta voimaa -hankkeella on yhteinen kuuden lapsen kehittäjäryhmä perheväkivaltaa kokeneille 7–12-vuotiaille lapsille. Ryhmän toiminta alkoi viime syksynä. Tavoitteena on tarjota lapsille mahdollisuus kertoa, mikä heitä on auttanut ja mikä luo toivoa ja turvaa elämään. – Vain lasten kokemuksia kuuntelemalla voimme kehittää lapsille ja perheille parempia palveluita sekä keskittyä oikeisiin asioihin. Ryhmä on osoittanut, että on olemassa lapsille luontevia tapoja osallistua kehittämiseen, toteaa hankesuunnittelija Reetta Kalliomeri Pelastakaa Lapset ry:stä. Sannamari Ratilainen

Turvaa läheisyydestä – Kehittäjäryhmässä lapsilla on päärooli, mutta myös läheiset, erityisesti vanhemmat ja sisarukset, ovat vahvasti mukana. – Käytännössä meillä on ollut neljän tunnin tapaamiskertoja lauantaisin. Lapset ovat kuvanneet taiteen, keskustelujen ja tehtävien kautta, millaiset asiat, sanat ja teot ovat heitä auttaneet. He ovat saaneet jakaa kokemuksia ja luoda uusia ystävyyssuhteita, vertaisuus on vahvistunut, väkivaltatyöntekijä Anne Tiainen Perhekulma Puhurista kertoo. Ryhmän lasten kertomuksissa ovat korostuneet rinnalla kulkeneet läheiset ihmiset. Läsnäolo, syli ja yhdessä tekeminen ovat antaneet turvaa. Ystävyydessä merkityksellistä on saada olla oma itsensä. Yksinäisyyden koke-

mukset ja ystävien merkitys ovat näkyneet myös ryhmän aikana tehdyissä teoksissa. Luova tekeminen, kuten maalaaminen ja kirjoittaminen, lieventää pahaa oloa. Myös lemmikit ja luonto ovat nousseet esiin lohdun tuojina.

Viesti käytäntöön Lapset kertovat myös siitä, millaisia vaikutuksia palveluilla on heidän elämäänsä ja mikä auttamisessa on olennaista. Kohtaamistaan työntekijöistä he ovat muistaneet hymyt ja huomioimisen esimerkiksi kekseillä, pienillä 2020

Yllä: Anne Tiainen (vas.) ja Reetta Kalliomeri toteavat, että lasten kokemuksia kuuntelemalla voimme kehittää palveluja paremmiksi.

joululahjoilla, yhteisillä leikeillä ja peleillä. Lapset ovat kokeneet, että heitä on kuunneltu ja haluttu auttaa. Anne ja Reetta painottavat, että oleellista on saada kehittäjäryhmän viesti käytäntöön. – Aikuisen vastuulla on viedä lasten kokemustietoa eteenpäin ja säilyttää sen aitous. Lapset opettavat aikuisia ja aikuiset kuuntelevat herkällä korvalla. 7


Seurusteluväkivalta satuttaa Selvitys toi esiin huolestuttavia seikkoja seurusteluväkivallan moninaisuudesta nuorten elämässä. Teksti Tuulia Kovanen

N

uori, joka on kokenut lämpimiä kohtaamisia perheessään, osaa odottaa samaa myös muilta ihmissuhteilta. Jos tilanne ei ole ollut näin hyvä, voi nuoren olla vaikea tunnistaa oikean ja väärän rajaa. Monien nuorten kohdalla seurustelu on parisuhteen opettelua ja uusien myönteisten asioiden kokemista. Valitettavasti osalle nuorista seurustelun pelisäännöt voivat vielä olla epäselvät ja kumppanin mustasukkaisuus tai omistushaluisuus saatetaan sekoittaa rakkaudeksi. Nuorten seurusteluväkivaltaan puuttuminen onkin tärkeää väkivallan kierteen katkaisemiseksi. Jos väkivaltaan ei puututa, voivat tekijät käyttää sitä myös seuraavissa seurustelusuhteissaan. Väkivallan kokemukset haavoittavat ja lisäävät uhrin riskiä joutua väkivaltaiseen suhteeseen myös myöhemmin elämässään.

Nuorten kokemukset esiin Keskustelut nuorten kanssa kasvotusten ja Nettiturvakodin kahdenkeskisissä chateissa ovat tuoneet nuorten seurustelusuhteissa koetun väkivallan näkyväksi. Seurusteluväkivaltaa on Suomessa tutkittu vielä vähän verrattuna esimerkiksi Englantiin. Näistä havainnoista syntyikin toive ja tarve ilmiön selvittämiseen ja tiedon 8

keräämiseen nuorten kokemuksista käsin. Seurusteluväkivaltaan liittyvän selvityksen myötä haluttiin nostaa esille 15–29-vuotiaiden nuorten seurustelusuhteisiin liittyvä väkivalta ja nuorten kokemukset, herättää keskustelua aiheesta ja painottaa, että nuoret tarvitsevat paikkoja, joissa väkivallan kokemuksista on mahdollista puhua. Selvitys perustuu nimettömään verkkokyselyyn, johon vastasi kaikkiaan 290 nuorta, nuorten kehittämiskahviloihin ja nuorten väkivaltafoorumiin, joissa tavoitettiin 23 nuorta ilmiön äärelle.

Vastanneista iso osa kohdannut väkivaltaa Selvityksen tulokset ovat joiltain osin erittäin huolestuttavia. Verkkokyselyyn vastanneista nuorista 75 % kertoo kokeneensa väkivaltaa seurustelusuhteessa. Verkkokyselyyn vastanneista nuorista kaksi kolmesta on kohdannut jonkinlaista väkivaltaa lapsuuden perheessään. Joka neljäs vastanneista nuorista on raiskattu seurustelusuhteessa. Joka toinen on saanut fyysisiä vammoja väkivallan seurauksena ja joka kolmas on käyttäytynyt väkivaltaisesti itseään kohtaan. Lähes jokainen on kokenut ahdistuneisuutta, syyllisyyttä ja pelkoa seurusteluväkivallan seurauksena. 2020

Selvitys tuo esille väkivallan moninaisuuden nuorten elämässä. Verkkokyselyyn vastanneista lähes jokainen (83 %) on kokenut haukkumista ja nimittelyä. Yli puolet on kokenut pelottelua (67 %) ja pakottamista tai painostamista johonkin sellaiseen, mitä ei olisi halunnut tehdä (65 %). Fyysinen väkivalta näyttäytyy tönimisenä (62 %), vaatteista repimisenä (48 %), heittämisenä seinää vasten (43 %) tai lyömisenä avokämmenellä (43 %). Seksuaaliväkivallan kohdalla nuoret kertovat kokeneensa pakottamista tai painostamista sellaisiin seksuaalisiin tekoihin, mitä ei olisi halunnut tehdä (60 %). Seksuaalista ahdistelua (26  %) on kokenut jopa joka neljäs nuori. Valitettavan monen nuoren kohdalla väkivalta on jatkunut myös parisuhteen päätyttyä eron jälkeisenä vainona (67 %). Seurusteluväkivaltaa on mahdollista ehkäistä puhumalla siitä ja näin lisäämällä nuorten ja aikuisten tietoisuutta ilmiöstä. Tuomalla aihetta yleiseen keskusteluun myös asian puheeksi ottaminen helpottuu. Nuoren on helpompi kertoa omista kokemuksistaan, kun hänellä on tunne, että asiasta on turvallista puhua ja hän ei ole kokemustensa kanssa yksin. Kirjoittaja työskentelee Ensi- ja turvakotien liitossa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijana.


Vastavalo

”Väkivaltaan puuttuminen on tärkeää kierteen katkaisemiseksi.”

2020

9


K A H V IT A U K

O

Sylin täydeltä apua lapsille Väenpaljouden keskellä vilahtaa veikeä hahmo lappuhaalareissa, pipo vähän vinossa. Hän näyttää viihtyvän sylissä. On Ensi- ja turvakotien liiton avoimet ovet -päivä, joten käydäänpä tiedustelemassa, mistä on kyse. Hei, kuka sinä olet? Olen Leevi-Loviisa ja töissä täällä.

Tiuku Pennola

Sinulla on kaverikin mukana. Kuka hän on? Hän on ihmistyöparini Maaret Parviainen. Hän on aina mukana, koska olen niin pieni, etten pysty yksikseni kulkemaan. Me halutaan yhdessä auttaa lapsia, jotka on joutuneet kokemaan väkivaltaa.

Yllä: Leevi-Loviisa ja Maaret Parviainen tekevät yhdessä töitä lasten hyväksi.

Missä kaikkialla te kuljette? Monenlaisissa tapahtumissa ja konferensseissa, joissa on puhetta lasten kaltoinkohtelusta ja lasten kanssa tehtävästä väkivaltatyöstä. Viime vuonna kävin Tanskassa ja äskettäin olin Tampereella Nuori 2020 -messuilla. Meidän yhdistyksissä käydään myös, ja täälläkin on hommia ja tapaamisia. Musta on hirveen kiva tavata lapsia ja aikuisia ja jutella siitä, miten tärkeää on, että lapsen asiat huomioidaan. Olen mä Instagramissakin. Minkälaisista asioista juttelet lasten kanssa? Sellaisista asioista, joista voi olla vaikea jutella. Mä pystyn samastumaan, sillä mulla on ollut samoja kokemuksia. Jos kotona on hankalaa, niin sanon aina, ettei se ei ole lapsen vika,

10

2020

vaikka lapsi saattaa niin ajatella. Me jutellaan myös siitä, mikä mua on auttanut ja lasta itseä auttaa ja että kaikki perheessä voi saada apua. Entä jos joku ei halua puhua? Ei ole pakko puhua. Silloin voin kertoa, mitä mulle on tapahtunut. Mun ihmistyöpari sanoo, että mä sanoitan lasten tunteita. Usein maalaan tai musisoin lapsen kanssa ja osaan tehdä videoitakin. Meillä on myös rentoutusjuttuja, sillä kun on kokenut kaikkea ikävää, niin rentouttamalla voi hoitaa pahaa mieltä. Maaretin mukaan se on semmosta kehollista työskentelyä. Sekin on hyvä muistaa, että lapsi ei aina osaa kertoa asioista, joten aikuisten pitää uskaltaa kysyä. Oletko rohkeampi kuin aikuiset? Joskus lapsen on helpompi puhua mulle, mutta haluan myös rohkaista aikuisia kysymään, mitä lapselle kuuluu. Miten juot kahvisi? Maitoa? Kauramaitoa? Maaret sanoo, etten saisi juoda niin paljon kahvia, kun musta tulee liian vilkas, mutta aamulla haluan aina kauramaitoa ja vähän kahvia.


Ly hy et

Myös päiväkoti-ikäiset lapset pääsevät erovertaisryhmään Vaasassa Vaasan ensi- ja turvakoti yhdistys järjestää Lapsella on asiaa -erovertaisryhmiä 5−10-vuotiaille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet. Näin myös päiväkotiikäisillä lapsilla on mahdollisuus ilmaista turvallisesti perhetilanteen herättämiä ajatuksia yhdessä ohjaajien ja samanikäisten lasten kanssa. Pyrkimyksenä on, että lasten ikäero ryhmissä olisi korkeintaan 2−3 vuotta. Ryhmässä käsiteltäviä teemoja lähestytään leikkimisen, piirtämisen ja satujen avulla. Tavoitteena on, että lapsi oppii ymmärtämään ja käsittelemään tunteitaan. Lapsilla on asiaa -erovertaisryhmän ohjaajakoulutus pidetään Helsingissä 2.9.2020. Koulutukseen ovat tervetulleita niin yhdistysten työntekijät kuin muut asiasta kiinnostuneet.

Turvassa-hanke vahvistaa lapsen oikeuksia erotilanteessa Kun vanhemmat eroavat, lapsella on oikeus tulla kuulluksi, säilyttää hänelle tärkeät ihmissuhteet ja olla turvassa. Vuosien 2019−2021 aikana toteutettavassa Turvassa-hankkeessa kehitetään moniammatillisia työkäytäntöjä, joilla autetaan lapsia ja heidän vanhempiaan vaativissa ero- ja huoltoriitatilanteissa. Tarkoituksena on esimerkiksi löytää tapoja vahvistaa lapsen osallisuutta ja luoda malleja, joiden avulla voidaan selvittää lapsen toiveita, pelkoja ja mielipiteitä, kun vanhempien ero on kärjistynyt konfliktiksi. Ensi- ja turvakotien liitto, Turun ensi- ja turvakoti ja Viola – väkivallasta vapaaksi toteuttavat Turvassa-hankkeen yhdessä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Trappan auttaa väkivaltaa kokeneita lapsia Trappan on menetelmä ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään perheväkivaltaa kokeneita lapsia. Menetelmä antaa lapselle mahdollisuuden työstää traumaattisia kokemuksia. Trappan-keskusteluissa käsitellään vaiheittain jotain tiettyä tapahtumaa, joka on ollut esimerkiksi pelottavin lapselle. Tavoitteena on, että lapselle muodostuu tapahtumasta eheä kuva. Ensi- ja turvakotien liitto järjestää Trappan-työmenetelmästä koulutuksen, joka alkaa toukokuussa 2020.

Ensi- ja liiton ta turvakotien pahtum osoittee at löydät sta ensijatu rvakotie : tapahtu nliitto.fi/ mat

2020

11


M in un t yöpä iv än i

Jakamatonta aikaa Erotyöntekijä Anne Meritie Lahden Ensi- ja turvakoti ry:stä valmistautuu lapsen tapaamiseen huolella, vaikka tapaaminen ei usein menekään ihan suunnitellusti. ”Kohtaaminen on aina ainutkertainen ja aikuisena virittäydyn lapsen olon mukaan. Työntekijänä arvostan vanhempia, joilla on rohkeutta ja ymmärrystä hakea tukea erotilanteessa sekä lapselle että itselle.” Teksti ja kuvat Anne Meritie

A

amu alkoi kahvihetkellä työparini huoneessa. Kävimme läpi päivän ja alkavan viikonkin kulkua. Aamupäivällä tapasin eskari-ikäisen tytön, jonka vanhemmat ovat eronneet. Työskentelyn aloitimme satuhieronnalla, johon tavallisesti päätämme tapaamisen. Lapsen piti aluksi kerätä voimia ja saada hellyyttä aamun päiväkotitouhujen jälkeen. Eroteemaan liittyviä kysymyskortteja piilotimme vuorotellen ja vastaa-

Ilmaisu onnistui pehmokoiran ”äänellä”. jina olivat sekä lapsi että pehmokoira. Juuri tämän lapsen on vaikea puhua hankalista tilanteista omakohtaises-

ti. Sen sijaan ajatusten, kokemusten ja tunteiden ilmaisu onnistui, kun oli mahdollista puhua pehmokoiran ”äänellä”. Näin myös tämän päivän teematunteet – ikävä, suru ja pettymys – löysivät ilmiasun. Samalla syntyi keskustelua, mikä voisi auttaa, kun on ikävä toista vanhempaa tai kun lapsesta tuntuu, että kodinvaihtovälit ovat liian pitkiä. Tai kun joku pettää lupauksen esimerkiksi elokuviin menosta tai että toive vanhempien yhteenpaluusta ei toteudu. Lopuksi teimme kehonkuvan ja lapsi sijoitti tunteita niihin kohtiin kehoa, missä ne tuntuvat. Työskentely alle kouluikäisten lasten kanssa on kulkemista eletyn elämän, sadun, mielikuvituksen ja toiminnallisuuden maailmassa. Usein pohdin lapsen oloa rakastavien vanhempien välissä: Miten olla mieliksi molemmille, miten olla loukkaamatta toista, miten olla niin, että on tasavertainen? Miten vanhempana muovata arki sellaiseksi, että siinä lapsen olisi mahdollisimman hyvä olla? Iltapäivän perhetapaamiseen valmistauduimme työparini kanssa yhdessä. Työparina pyrimme varmistamaan, että kaikki perheenjäsenet tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi. TäVasemmalla: Anne Meritie ja työpäivän pehmeä apujoukko.

12

2020


M in un t yöpä iv än i

Yoann Siloine / Unsplash

Annen vinkit PERHETAPAAMISEEN

1. PYYDÄ TYÖPARI mu kaan. Sopik

aa työnjaosta, kumpi on kuulolla erityisesti lasta varten ja kumpi kirjaa havaintoja. Mieti, auttaisiko perhe ttä työskentely erikseen las ten / nuorten ja vanhempien kanssa.

2. VALMISTAUDU HYVIN

. Huolehdi, että tila on viihtyisä ja turvallinen kaikille, oli se sitten työhuone tai tar vittaessa perheen koti.

3. JUTELKAA YHDESSÄ , kuka otti yh

ajatuksin perhe on tullut

4. VARAA tarjot tavaa

teyttä, miksi ja millaisi n tapaamiseen.

ja esim. piirustusväline

et lasta varten.

5. KÄYTÄ kort teja, flä pp

itaulua tai vaikka frisbe etä tai ilmapalloa, jotta lapsikin jak saa olla aktiivisesti mu kana (jutellessa voi pelata ilmiksellä tai heitellä frisbeetä – sillä, jolla on ”pallo”, on puheenvuoro).

6. TUO ESIIN, että lapsen

elämässä on myös tavall ista, hyvää arkea – koulu, ystävät, harrastu kset jne. Pidä yllä iloa ja toivoa. 7. KYSY LOPUKSI, millä mielellä perhe lähtee tap aamisesta kahteen kotiin.

2020

Yllä: Kalenteri täyttyy.

nään aloitimme Kaksi maailmaa -kortteja käyttäen. Jokainen sai valita kortin, joka kuvaa asiaa, mistä olisi hyvä puhua. Kalenteri ja kello olivat vanhempien valinnat – miten selkeyttää lapsen asumista, pitää sopimuksista kiinni ja tukea lasta vuoroviikkoasumisen onnistumisessa. Lapsen valinta oli hampurilainen – ”syöminen on mukavaa” kommentilla. Kokeiltaviksi keinoiksi löytyi mm. viikoittainen jakamaton aika oman vanhemman kanssa, kodinvaihtotilanteissa kahdenkeskeinen hetki ennen toiseen kotiin siirtymistä, yövalon lisääminen, rohkeus mennä yöllä vanhemman luo, jos uni ei tule. Palautteena lapsi sanoi, että jokaisella lapsella pitäisi olla oma työntekijä, jonka kanssa puhua.

13


”Toivon taikasauvan, jolla voin taikoa vanhemman kotiin” Hämeenlinnan uuden vankilan suunnittelussa on kuultu lasten toiveita. Teksti Pirjo Kotkamo ja Sari Hellsten

N

oin 8 000–10 000 lapsen vanhempi on vankilassa. Vanhemman vankeustuomio näyttäytyy lapselle vaikeana ja pelottavana. Joskus vanhemmat haluavat suojella lasta eivätkä kerro vanhemman olevan vankilassa - eivät vaikka lapsi vierailisikin siellä. Vankilan voidaan kertoa olevan kuntoutuspaikka, sairaala tai jopa mökki. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on kuitenkin oikeus tietää vangitun vanhemman olinpaikka. Hänellä on myös oikeus pitää yhteyttä vanhempaansa, mikäli se on hänen etunsa mukaista. Ensi- ja turvakotien liiton Vanhempi vankilan portilla -hankkeessa (2017–2019) kartoitettiin ja kehitettiin lapsiystävällisiä, turvallista arkea ja perhesuhteita tukevia työtapoja. Yhtenä tärkeänä tavoitteena oli tehdä lapsi kuuluvaksi ja näkyväksi vankilassakin. Halusimme kuulla myös lapsilta, millaisia ovat vankilan tapaamistilat heidän silmin. Hämeenlinnan uuden vankilan suunnittelutyö loi hienon mahdollisuuden vahvistaa lasten toiveiden kuulemista. Hämeenlinnan vankilan ja Vanhempi vankilan portilla -hankkeen

14

yhteistyönä toteutettiin lapsille kysely, jossa vankilassa ja perhetapaamisissa tavatut lapset (23) kirjoittivat ja piirsivät toiveitaan siitä, miltä näyttää maailman parhaan vankilan tapaamistiloissa ja mitä siellä voisi tehdä.

Uudet tilat ja niiden mahdollisuudet haastavat vankilan toimintakulttuurin.

Lisäksi lapset kuvasivat ajatuksiaan siitä, miten vankilahenkilökunta kohtaa heitä vankilassa. Monilla lapsilla oli kokemusta useamman vankilan tiloista ja toimintatavoista.

tyksiin, tiloissa oleviin tavaroihin tai tilojen sijaintiin. Toiveissa kuvastui kodinomainen tila, joka mahdollistaisi yhteisen arkisen tekemisen vanhemman kanssa. Värejä toivottiin niin kattoon, huonekaluihin kuin tekstiileihinkin. Seinissä voisi olla myös maalauksia, kuten ”Ariel-seinä”. Valoisuutta ja ikkunoita pidettiin tärkeänä. Kalusteissa toivelistan kärjessä olivat säkkituolit, iso sohva ja pörrömatto. Tilassa olisi tärkeää voida leipoa ja tehdä ruokaa, katsoa elokuvaa/televisiota, kuunnella musiikkia, rakentaa legoilla ja pelata lautapelejä. Nuoret kokivat tarjolla olevien lelujen ja pelien olevan usein nuoremmille suunnattuja. Toivottiin myös pidempää tapaamisaikaa sekä ulkoilumahdollisuutta. Moni haluaisi myös tuoda lemmikin mukanaan. Lapsi ei myöskään haluaisi jännittää, kuka häntä on portilla vastassa. ”Niin että mun ei tarttis pelätä, miten se kattoo tai mitä se sanoo.”

”Olisi kiva katsoa ulos ja että olisi wc”

Arvostava ympäristö

Lasten toiveet liittyivät yleisesti tilojen sisustukseen tai toimintaedelly-

Lasten toiveita käsiteltiin keväällä 2019 vankilan suunnittelutilaisuu-

2020


dessa. Todettiin, että monet lasten toiveet on mahdollista toteuttaa uudessa vankilassa. Tapaamistiloista on tulossa monikäyttöiset ja niihin liittyy ulkoilumahdollisuus. Sisustamisessa hyödynnetään värejä ja kestäviä materiaaleja, jotta tilat ovat kodikkaat ja turvalliset. Vaikka lapsen toivetta vanhemman kotiin tuovasta taikasauvasta ei voikaan toteuttaa, heidän suhdettaan voi vahvistaa vankilassa olon aikana. Heille voi tarjota arvostavan ympäristön, jota ei tarvitse kokea lisärangaistuksena, vaan joka virittää leikillisyydelle, ilolle, yhteisyydelle ja läheisyydelle. Ympäristön, joka kertoo, että lapsen ja vanhemman suhde on tärkeä ja ainutlaatuinen.

Vangin perheen polku

V

anhemman vankeustuomio vaikuttaa monin tavoin lapsen elämään. Tuomion tuomat muutokset omaan ja perheen elämään sekä yhteys vanhempaan voivat olla hyvin hämmentäviä. Lapsella on harvoin lähellään turvallista aikuista, jonka kanssa hän voi näitä asioita pohtia ja jakaa tunteitaan. Vangin perheen polku -työkalun avulla voi pohtia lapsen ja hänen vanhempansa kanssa tuomion vaikutuksia, antaa vastauksia heidän mieltään painaviin kysymyksiin sekä suunnitella tulevaa. Mahdollisuus kertoa oma tarinansa tarjoaa kokemuksen kuulluksi tulemista, luo ymmärrystä omaan tilanteeseen sekä antaa realistisen käsityksen vanhempana toimimisesta ja lapsen tarpeista. Elämän jäsentäminen poluksi menneestä tulevaan helpottaa myös eri toimijoiden yhteistyötä ja sen suunnittelua. Työkalua voivat hyödyntää rikosseuraamusasiakkaiden ja heidän lastensa kanssa työskentelevät työntekijät eri työympäristöissä. Työkalu on mainio keino saada vanhemmuus ja lapsen tarpeet näkyviin ympäristössä, jossa lapsi tarpeineen harvemmin näkyy ja kuuluu.

2020

15


Kolu mn i

Missä ovat eroperheiden lapset?

L

apsen syntymä on kuin hattarapilvinen unelma perheestä, jossa ollaan onnellisia elämän loppuun saakka. Harmillisesti tämä unelma voi olla harhaa tai hajota eron myötä. Vuonna 2018 Suomessa tapahtui noin 13 000 avioeroa. Tästä voi laskea, että jos 64 % Suomen noin 140 000 lapsesta asui avioperheessä ja eroamisprosentti on noin 40, ero koskettaisi vuosittain noin 40 000 lasta. Missä nämä lapset ovat? Tänä päivänä eroaminen ei ole tabu ja perheet ovat valmiita vastaanottamaan tukea tai parhaimmillaan osaavat pyytääkin sitä. Julkisiin palveluihin asiakkuuksista onkin ylitarjontaa, ja perheet joutuvat odottamaan avun saamista. Vastaavasti kolmannen sektorin tarjoamat palvelut, niin yksilötyöskentely kuin ryhmätoiminnatkin, ovat vajaakäytöllä. Eli missä ovat ne lapset? Mikä haastaa palveluohjauksen kansalaisjärjestöjen piiriin? Ei kai ajatella, että kolmannen sektorin toiminta olisi vain puuhastelua eikä ammattitaitoista työtä? Vai onko taustalla uskomus, että asiakas olisi viranomaisvastuuseen vedoten vain julkisten palveluiden asiakas? Mitä täytyisi tapahtua, että luottamus toisen toimijan tai ammattilaisen ammattitaitoon syntyisi ja yhteistyö nähtäisiin asiakkaan etuna? Vantaalla asiaa on lähdetty ratkaisemaan määrätietoisesti sopimalla johtotasolla yhteistyöstä. Tämä loi julkisiin palveluihin mandaatin rakentaa siltoja, joita asiaan vihkiytyneet esihenkilöt ovat ylläpitäneet.

16

Yhteistyö on tahtotilaa ja luottamusta toiseen ammattilaiseen.

Tämä on tarkoittanut systemaattista kansalaisjärjestöjen esille nostamista ja huomioimista toimintakäytännöissä. Se on tarkoittanut työntekijöiden joustavuutta ja ammatillisuuden sekä työn hallinnan uudelleen määrittelyä. Yhteistyö onkin tahtotilaa ja luottamusta toiseen ammattilaiseen. Näillä eväillä Vantaalla on lisätty työparitoi2020

Tiina Koistinen (vas.) Perhekoutsi Suvi Nurmisen ja Vantaan ero-ohjaaja Minna Raitasen kanssa.

mintaa ja vastavuoroista palveluohjausta julkisen sektorin ja Vantaan Turvakoti ry:n välillä. Ja syksyllä 2020 käynnistelemmekin yhteistyössä Vantaan ero-ohjaajan ja Perhekoutsien kanssa samanaikaisesti kokoontuvat lasten ja vanhempien eroryhmät. Yhteistyötä ei tapahdu, sitä on tehtävä.

Tiina Koistinen

Kirjoittaja työskentelee lapsityöntekijänä ja vastaavana väkivaltatyön asiantuntijana Vantaan Turvakoti ry:n alaisessa Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivulassa.


Jä se ny ht ei sö t

Hillamaria Tuomi-Mark

Jäsenyhteisöt toimivat

Kanta-Hämeen perhetyö ry

Kaapatut Lapset ry Vertaistuki oli meillä tuttuun tapaan vahvaa vuonna 2019. Vertaiset olivat vanhempien tukena yhteensä useita satoja tunteja vuoden aikana. Tarjosimme virkistystä ja koulutusta vertaisille ja vapaaehtoisille vuoden mittaan. Järjestimme perheille monenlaisia tapahtumia, joissa vertaisuus oli myös läsnä. kaapatutlapset.fi •

Kuopion Ensikotiyhdistys ry Olemme profiloituneet vahvasti vauvaperheiden tukemiseen. Nyt väkivaltatyössämme myös lapset ja nuoret saavat apua. Yksi toimiva menetelmä väkivaltaa kohdanneiden lasten ja nuorten auttamiseksi on Trappan-keskustelumalli. Siinä lapsi saa mahdollisuuden työstää kokemaansa ammattilaisen kanssa. kuopionensikoti.fi •

Rahoitusvaikeuksista huolimatta lasten ja nuorten auttaminen jatkuu kriisityössä. Lapsille ja nuorille on tarjolla apua väkivaltaan ja vanhempien eroon. Toiminta on yksilö-, perhe- ja ryhmätoimintaa kunkin lapsen tai nuoren tarpeen mukaan. Meillä on tekeillä opinnäytetyö seurusteluväkivallasta. Siitä kuulette lisää myöhemmin. Väkivaltaa kokeneiden naisten kirjoittajaryhmän tekstit saimme Hämeenlinnan teatterin tekemän pienen elokuvan muotoon. Sen voi käydä katsomassa liiton YouTube-kanavalta.

khperhetyo.fi •

2020

17


Jä se ny ht ei sö t

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Juhlistimme liiton ja yhdistysten tekemää 40-vuotista väkivaltatyötä Tarinakengät-näyttelyllä Jyväskylän pääkirjastolla joulukuussa. Näyttelyn avauksen yhteydessä järjestettiin myös keskustelutilaisuus teemalla ”Tavoitteena turvallinen arki – väkivallasta voi selviytyä”. Tammikuuksi näyttely siirtyi Äänekosken kaupungintalon aulaan. Äänekosken turvakodin väki vastasi avajaistilaisuuden järjestelyistä. Kiinnostuneita ammattilaisia, kansalaisia ja mediaa oli paljon paikalla.

Saimme viime vuonna mukavasti uusia jäseniä tukemaan yhdistyksen työtä vaikeassa tilanteessa olevien lapsiperheiden auttamiseksi. Meillä toimi yli 70 vapaaehtoista. Vapaaehtoiset ja työntekijät kohtasivat yli 2 000 ihmistä erilaisissa tapahtumissa sekä asiakastyössä yksittäin, perheittäin ja ryhmissä reilut 900 ihmistä. Asiakkaista lapsia oli lähes 300. Uudet jäsenet tervetuloa mukaan ja vapaaehtoisille suuri kiitos panoksesta! Tästä on hyvä jatkaa uutta vuosikymmentä ja uuden strategian toteuttamista. Visio on kaikille liiton jäsenyhdistyksille yhteinen – jokainen on turvassa! Yhdistyksen vuosikokous järjestetään keskiviikkona 18.3.2020 klo 18 Perhetalo Haikarassa. kymenlaaksonensijaturvakoti.fi • •

ksetu.fi •

Lapin ensi- ja turvakoti ry Valmistaudumme järjestämään perinteisiä tapahtumia lapsiperheille yhdessä vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Keväällä on tulossa koko perheen Talvirieha sekä Leikkipäivä! Näissä tapahtumissa kohtasimme yhteensä 334 ihmistä viime vuonna. Tälle keväälle odotamme vastaavanlaisia osallistujamääriä. Jäsenistömme kokoontuu vuosikokoukseen 26.3. klo 18 alkaen osoitteessa Lähteentie 5. Lämpimästi tervetuloa!  lapinensijaturvakoti.fi •

18

2020


Jä se ny ht ei sö t

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry

Lahden ensi- ja turvakoti ry Lahdessa toimii STEAn rahoittama Tukea ja turvaa tässä ja nyt − lapsi ei voi odottaa! -lapsityön hanke, jossa autamme väkivaltaa lähisuhteissaan kohtaavia lapsia ja nuoria. Hanke toimii osana väkivaltatyön avopalvelutiimiä. Tavoitimme yli 30 lasta ja nuorta viime vuonna. Viime syksyn aikana nuoret kirjoittivat kokemuksistaan vertaistarinoita tueksi toisille nuorille, joilla on väkivallan kokemuksia. Ote nuoren tarinasta: ”Pitää yrittää aina muistaa, että kyllä asioista selviää! Kannattaa myös käydä juttelemassa jollekulle pahasta olosta tai mieltä kaivertavista asioista, koska itseäni se on auttanut, kun pääsee kertomaan ihmiselle, joka ei kerro niitä eteenpäin.” Vertaistarinapajat jatkuvat myös keväällä. Viikolla 10 aloittaa Turvataitojaryhmä alakouluikäisille lapsille yhteistyössä avopalvelun ja turvakodin kanssa. Ryhmän tavoitteena on vahvistaa lasten omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja sekä taitoja pitää huolta rajoistaan. lahdenensijaturvakoti.fi •

Osa yhdistyksen oleellista historiaa katoaa alkuvuoden 2020 aikana. Yhdistyksen omistukseen ensikodiksi vuonna 1952 hankittu puutalo puretaan pois. Talon ostamiseen kerättiin aikoinaan rahaa esimerkiksi kaupittelemalla Miina Sillanpään kuvia. Se, mitä talon paikalle tulee, on vielä suunnitteluvaiheessa. Vieressä olevan päärakennuksemme ja toimintojemme tarpeita vastaisivat ainakin uusi, isompi jätekatos sekä henkilökunnan parkkipaikkojen lisääminen. ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonperhetyo •

Raahen ensi- ja turvakoti ry Uusi vuosikymmen on alkanut, ja työ lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi jatkuu. Autamme yhä lähialueen lapsiperheitä ja yksittäisiä ihmisiä sekä tuemme haasteellisissa elämäntilanteissa. Viime vuonna Raahen yhdistyksessä autettiin ja tuettiin noin 152 perhettä. Lapsiasiakkaita oli 262. Monenlaiset kohtaamiset asiakkaiden, viranomaistahojen, muiden järjestö- ja vapaaehtoistoimijoiden sekä yksittäisten ihmisten kanssa ovat olleet merkittäviä ja mieleenpainuvia. Kiitos kohtaamisista ja sujuvasta yhteistyöstä!

Toimitiloihimme tehtiin kunnostus- ja remonttitöitä viime vuoden touko-syyskuun aikana. Mittava remontti toteutettiin Toimintatalo Sinisiiven tiloissa. Avopalvelun työntekijät hoitivat työtehtäviään väistötiloissa, jotka sijaitsivat Rantakadulla – lyhyen matkan päässä ensi- ja turvakodilta. Takaisin Sinisiipeen muutettiin syyskuun viimeisellä viikolla, ja muuttotalkoisiin osallistui suuri määrä yhdistyksen ihania vapaaehtoisia. He olivat apuna myös väistötiloihin siirtyessä. Vietimme Lapsen oikeuksien päivää lastentapahtumassa. Sen suun2020

nittelusta ja järjestämisestä vastasivat avopalvelun ohjaajat yhdessä muiden tapahtumassa mukana olleiden järjestötoimijoiden kanssa. Lisäksi mukana oli lähihoitajaopiskelijoiden koko luokka Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedusta, minkä ansiosta tapahtumassa oli paljon erilaisia toimipisteitä perheiden iloksi. Myös vapaaehtoisia oli mukana päivän toteutuksessa. raahenensijaturvakoti.fi •

19


Jä se ny ht ei sö t Noora Lindroos

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry

Syksyllä 2019 otimme erityisesti huomioon turvakotipalveluja tarvitsevat lemmikinomistajat. Saimme somen kautta suurta huomiota asialle, ja lemmikinhoitovapaaehtoisiksi ilmoittautui useita henkilöitä. Vapaaehtoisemme ovat luvanneet hoitaa eläimiä hamstereista hevosiin.

Äimässä paiskimme töitä sen eteen, että toiminta olisi aidosti valtakunnallista, synnytyksen jälkeinen masennus uskallettaisiin tunnustaa ja tunnistaa sekä kaikki perheenjäsenet otettaisiin entistä paremmin huomioon. Tavoitteenamme on laajentaa vapaaehtoistyön mahdollisuuksia auttaa. Tule mukaan ja seuraa meitä myös Instagramissa @aima.ry #kukatahansaäiti

tuentu.fi •

aima.fi •

Turun ensi- ja turvakoti ry

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry Yhdistyksemme työntekijät kävivät viime marraskuussa tutustumismatkalla Oslossa. Matkan tutustumiskohteina olivat Oslossa toimiva, seksuaalista väkivaltaa kokeneille tukea ja vertaistukea tarjoava DIXI, Euroopan ensimmäinen väkivaltatyötä miehille tarjonnut taho Alternativ til Vold ja turvakotipalvelua tuottava Oslon Kriisikeskus. Vuonna 1988 perustettu DIXI sai alkunsa yhden raiskatun naisen kokemuksista. Nykyään DIXIssä työskentelee kuusi työntekijää. Oli mielenkiintoista kuulla työntekijöiden näkemyksiä seksuaalisen väkivallan vastaisesta työstä ja uhrien auttamisesta. Alternativ til Vold -järjestön Oslon toimipaikassa työntekijät ovat kaikki eri20

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Vuonna 2019 vietettiin VIOLA ry:n 20-vuotisjuhlaa teemalla ”Nyt on lapsen aika”. Juhlaseminaarissa kuultiin ympäristön ja perimän vaikutuksesta lapsen kehitykseen ja terveyteen (FinnBrain-tutkimus), ja lämminhenkisessä iltajuhlassa muisteltiin yhdistyksemme historiaa sekä tavattiin uusia ja vanhoja tuttavia. Kiitos kaikille vuosien varrella kanssamme kulkeneille! violary.fi •

koistuneet väkivaltatyöhön. Asiakkaina ovat väkivaltaa parisuhteissaan käyttävät miehet ja naiset. He tarjoavat apua myös väkivallan uhreille, mutta heidän hoitojaksonsa ovat lyhyempiä. Oslon Kriisikeskus on Oslossa toimivista järjestöistä suurin. Toiminnan maksaa Norjan valtio. Heidän tarjoamansa turvakotitoiminta on alkanut vuonna 1978 vapaaehtoisvoimin. 1990-luvulla toiminta muuttui ammattimaisemmaksi. Turvakodin johtajan mukaan heillä on turvakodin päiväkeskuksessa kuukausittain noin 200 asiakasta  ja siellä annetaan juridista apua sekä käsitellään koettua traumaa. Suurin ero suomalaiseen turvakotijärjestelmään on se, että turvakodissa on oma koulu ja päiväkoti lapsille. Tämän on katsottu olevan tarpeen turvakodissa 2020

oleville äideille, että he saavat päivittäin myös omaa aikaa. vaasanturvakoti.fi •

Lyömätön Linja Espoossa ry Ryhmätoiminnot näkyvät toiminnassamme vahvasti myös kevätkaudella. Edellisen vuoden aikana ohjelmassamme oli mukana 171 asiakasta, joista 33 oli maahanmuuttajamiehille suunnatussa Miehen Linja -palvelussa. Näistä asiakkaista iso osa osallistui erilaisiin vertaisryhmiimme. lyomatonlinja.fi •


Vuonna 2019 attiin chateissä kohd vaa. 1175 apua hake

Verkossa Chatit vastaavat

Chat keskustelusta saat apua moneen elämäntilanteeseen. Verkossa auttavat ammattilaiset Ensija turvakotien liitosta ja sen jäsenyhdistyksistä sekä koulutetut vapaaehtoiset. • Apua väkivaltaan: ma 17−19, ti−pe 13−15 • Apua päihteitä käyttäville raskaus- ja vauva-aikana: ma ja ke 17−19 • Apua eroon: ma 16−18, ti 10−12 ja 14−16, ke 12−14, to 12−14 (myös ruotsiksi) • Apua vauvan uneen: ma 9−10.30 + Kaikki chatit auki pe 10−12

Perheiden turvana -chatmaraton 20.−24.4. Kokeilemme laajaa yhteischattia, jolloin liiton ja yhdistysten sivuilla palvelee yksi yhteinen chat, joka auttaa päivittäin klo 9−18. Klikkauksen päässä juttelemassa on useiden työmuotojemme asiantuntijoita ja näin pyritään palvelemaan apua hakevia mahdollisimman sujuvasti ja matalalla kynnyksellä.

www.ensijaturvakotienliitto.fi/apua-verkossa

Ensi- ja turvakotien liitto ensi_turvakodit @Ensi_turvakodit ensijaturvakotienliitto.fi

a an: A p u a väk iva lt .f i n e tt it urvako ti


Ki rj anme rk ki

Kun isä-nalle joutuu vankilaan Pirjo ja Pekka Arvolan kirjassa käsitellään pikku-nallen perheen kokemuksia, kun toinen vanhemmista on tehnyt jotain väärää, lainvastaista ja joutuu vankilaan. Mitä se lainvastainen on? Entä minkälainen paikka vankila on? Aiheen käsittely lapsen kanssa saattaa vanhemmista ja ammattilaisistakin tuntua haastavalta, mutta tarinan avulla lapsi voi jäsentää tapahtumia ja tunteitaan yhdessä aikuisen kanssa. Lapsen tunnemöykystä tulee asia, josta voi puhua ja jota on tapahtunut myös muille. Mikä helpotus! Osmo-nalle ja isän erehdys

Pirjo ja Pekka Arvola kuvitus Johanna Sarajärvi Pieni karhu, 2011, 27 s.

Tallukka tulee turvakotiin Väkivaltatyötä 40 vuotta Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelän kirjoittama juhlajulkaisu kokoaa yhteen liiton ja sen jäsenyhdistysten 40 vuoden taivalta perhe- ja lähisuhdeväkivallan lopettamiseksi. Julkaisussa piirtyy iso kehityskaari aina vuoden 1979 ensimmäisistä turvakodeista tämän päivän laaja-alaiseen auttamiseen ja yhteistyöverkostoihin. Työtä on vuosikymmenien aikana kehitetty auttamaan kaikkia väkivallan osapuolia. Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen on ollut väkivaltatyön toiminnan uranuurtaja ja myös vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tietoisuus ilmiön moniulotteisuudesta on kasvanut vähitellen, näkymättömästä ongelmasta on tullut näkyvä ja väkivallasta ihmisoikeuskysymys.

Tallukka tulee turvakotiin -satu tukee lapsen väkivaltakokemusten käsittelyä sekä kuvaa lapselle, millainen paikka turvakoti on ja mitä siellä tapahtuu. Yhdessä turvakodin lapsiasiakkaiden kanssa toteutettu tarina kertoo pienestä Tallukasta, joka saapuu turvakotiin Iso-Muhkun kanssa. Aluksi Tallukkaa jännittää, mutta pian hän huomaa, että turvakodissa ei tarvitse pelätä ja siellä on hyvä olla. Satu opettaa lapselle, että kaikilla on oikeus elää turvassa eikä kenenkään kuulu pelätä kotonaan. Tallukan tarinan ja värikkäiden kuvien avulla vanhempi tai turvakodin ohjaaja voi tarjota lapselle mahdollisuuden käsitellä väkivaltakokemuksia yhdessä turvallisen aikuisen kanssa.

Juhlajulkaisun verkkoversio luettavissa liiton kotisivuilla www.etkl.fi

Tallukka tulee turvakotiin

Elina Pajunen ja Matleena France Kuvitus Aleksi Lydman Ensi- ja turvakotien liitto, 2019, 24 s.

22

2020


Yh te ys ti ed ot

Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi

Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi

Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi

Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 040 770 1087 khperhetyo.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 040 7691 786 ksetu.fi

Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi

Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • kvinnojouren.fi

Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi

Rovaniemi

Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi

Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi

Oulu Raahe

Kokkola

Iisalmi

Pietarsaari Vaasa

Kuopio

Kauhajoki

Jyväskylä Varkaus Mikkeli

Tampere Pori

Imatra Hämeenlinna Lahti

Turku Espoo

Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry p. 040 725 6229 • aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Outokumpu

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi


BM9 1

11. EROFOORUMI

LAPSEN HYVÄ ERO

SOKOS HOTEL PRESIDENTTI, HELSINKI KESKIVIIKKO 18.3.2020 KLO 8.30–16 Hyvä ero tarkoittaa lapsen kuulluksi tulemista ja sitä, että hän tuntee olevansa turvassa. Erofoorumissa pohditaan eroamisen ja kiintymyssuhteiden merkitystä odotus- ja vauva-aikana sekä työntekijän roolia perheen tukijana. Kuulet myös kokemuksia vauva-erityisestä tapaamispaikkatoiminnasta. Päivässä ovat esillä lasten ja nuorten kokemukset erosta sekä erosta kertomisen merkitys lapselle. Esittelyssä ovat vanhempien käyttäjäkokemukset uudesta Kaksi kotia -sovelluksesta.

ohjelmassa mm.

Varhainen vuorovaikutus, kiintymyssuhteet ja vauvan turvallisuus erotilanteissa professori Kaija Puura, Tampereen yliopisto Vauvaerityinen sopimusneuvottelu lastenvalvojan työssä Katri Hyytiä ja Mari Pilviö, Perheoikeudellisten asioiden yksikkö, Vantaan kaupunki Lapsen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää lapsen kokemuksen kuuntelemista Lastenpsykiatrian erikoislääkäri sekä pari- ja perhepsykoterapeutti Janna Rantala Ero ja lapsen oikeudet Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen

Kenelle?

#erofoorumi

eroauttamisen parissa työskentelevät | eroavia lapsiperheitä kohtaavat | sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä alan opiskelijat | eroauttamisen kehittäjät järjestöistä, seurakunnista ja kunnista

Hinta 120 e

(sis. lounaan ja kahvit)

Päivän ohjelma ja ilmoittautuminen: ensijaturvakotienliitto.fi/erofoorumi2020

messuosasto Varaa näyttelypöytä hintaan 30 €. Mukaan mahtuu 20 näytteilleasettajaa. Mukana myös ”Mulla on välii” - näyttely lasten ja nuorten kokemuksista vanhempien erosta

Profile for Ensi- ja turvakotien liitto

Enska 1/2020