MITEN LUODA TAVOITTEISTA TOTTA?

Tavoitteiden asettelun tiedetään olevan tärkeää ja oikein asetettuna ne parantavat niin yksilön kuin joukkueen suoritustasoa. Eerikkilän Head of Psychological Performance Aleksi Tossavainen kertoo tässä artikkelissa, mitkä ovat tavoitteen asettamisen tärkeimmät näkökulmat.

Parhaimmillaan tavoitteet lisäävät motivaatiota, auttavat keskittymään olennaisiin asioihin sekä auttavat meitä toimimaan halutulla tavalla.

Kuitenkin esimerkiksi uudenvuodenlupauksissa jopa 88 prosenttia ihmisistä epäonnistuu asettamissaan tavoitteissa, vaikka puolet on etukäteen varmoja, että tulee saavuttamaan tavoitteensa.

Kysymys kuuluu mitä voimme tehdä, jotta antaisimme itsellemme hyvät mahdollisuudet onnistua ja saavuttaa tavoitteemme? Tässä artikkelissa käydään läpi tärkeimmät asiat tavoitteen asettamisen näkökulmasta. Käymme myös läpi konkreettisen mallin, jonka voit ottaa saman tien käyttöön omaan arkeesi.

Mitä tavoitteilla tarkoitetaan?

Tavoitteet ovat yksinkertaisesti asioita, joita ihminen haluaa saavuttaa. Miettiessäsi mitä tältä päivältä, viikolta, kuukaudelta, vuodelta tai viideltä vuodelta haluat, sinun on tärkeää ymmärtää, että ihminen on kokonaisuus ja eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Ja jotta kokonaisuus kehittyy pelkät tavoitteet eivät riitä, vaan niiden ympärille on tärkeää rakentaa systemaattinen prosessi tukemaan kokonaisuutta. Auttaaksemme ihmisiä pääsemään kohti tavoitteitaan olemme Eerikkilässä luoneet E.Way -filosofian.

Miettiessäsi tavoitettasi voit siis miettiä mihin osa-alueeseen haluat erityisesti panostaa. Esimerkiksi onko tavoitteenasi kehittää fyysisiä ominaisuuksiasi, lajitaitojasi vai haluatko alkaa elämään urheilijan elämää entistä laadukkaammin?

Tavoitteen suunnittelun jälkeen sinun tulee toteuttaa suunnitelmaasi parhaasi mukaan sekä seurata omaa kehitystäsi.

Mitkä sitten ovat tavoitteen asettamisen tärkeimmät näkökulmat?

Jotta tavoitteet vaikuttaisivat positiivisesti toimintaasi ja sitä kautta suoritustasoosi on niiden tärkeää olla tarkkoja, toimintaan sidottuja, mitattavia, saavutettavia ja aikaan sidoksissa. Jotta tavoitteet motivoivat, voidaan niihin yhdistää niin sanottu ”venymistavoite”. Se tarkoittaa suuntaa, joka tuntuu jopa mahdottomalta ja saavuttaaksesi sen sinun tulee todella venyä parhaimpaasi. Tämä voi olla myös unelmasi, jota kohti haluat työskennellä. Alapuolelta löydät valmiin esimerkin, jonka voit kopioida ja täydentää omannäköiseksesi.

Kirjoita ylös omat vastauksesi ja pyri toteuttamaan niitä ainakin kahden kuukauden ajan, jotta pystyt näkemään prosessin vaikutuksen. Valitse korkeintaan kolme konkreettista toimintatapaa, joita alat toteuttamaan ja seuraa sekä arvioi toimintaasi kerran viikossa. Toimintatapojen tulee olla sinulle aidosti mahdollisia ja kiinnostavia, jotta pystyt sitoutumaan niihin. Ota haaste vastaan ja luo tavoitteesi jo tänään.

E.Way -filosofia on luotu kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittymiseen ja menestyksen mahdollistamiseen.

Siihen kuuluu kuusi osa-aluetta sekä kuvassa osa-alueiden ympärillä kulkeva prosessi, johon sisältyy viisi vaihetta.

Aleksi Tossavainen

Head of Psychological Performance, Eerikkilä

Tavoitteen kohdat Esimerkkivastaus

Venymistavoite Nuorisomaajoukkueeseen pääseminen Lyhyemmän aikavälin tarkka tavoite Kehittää omaa viimeistelyä sekä lihaskuntoa

Toimintaan-sidottu (1-3 toimenpidettä)

Mitattava

Saavutettava (Oletko rehellisesti valmis tekemään vaaditut asiat)

Aikaan sidottu

1) Omatoiminen harjoittelu 2x viikko (pallon kanssa kentällä 1h viimeistelyä > 10 laukausta viidestä eri paikasta likkuvaan palloon)

2) Kuntopiiri 2-3x viikko (ohjelma kysytty fysiikkavalmentajalta)

3) Nukkumaan klo 22 mennessä (unta 9h yössä)

1) Seuraan toiminko toimenpiteiden mukaisesti vai en

2) Seuraan otteluissa miten viimeistelen maalipaikoissa ja voitanko kaksinkamppailut

Kyllä, jos pysyy terveenä

Seuraan tavoitetta ja toimenpiteitä seuraavat kolme kuukautta

Esimerkki tavoitteiden asettamisen ja niiden seuraamisen mallista. Malli pohjautuu SMART-tavoitemalliin.

Lähteet: Kleingeld, A., van Mierlo, H., & Arends, L. (2011). The effect of goal setting on group performance: A meta-analysis. Journal of applied psychology, 96(6), 1289. Locke, E. A., & Latham, G. P. (1990). A theory of goal setting & task performance. Prentice-Hall, Inc. Tossavainen, A., & Peltonen, A. (2020). Psyykkinen valmennus. Helsinki: Fitra. Wiseman, R. (2007). New Year’s Resolution Experiment.