PALAVA HALU VOITTAA

Meneillään olevan poikien U19-salibandymaajoukkueen leirin ohjelmassa on tauko ja joukkueen kapteeni Amos Jäppinen saapuu Eerikkilän kahvioon juttelemaan urastaan, tavoitteistaan ja joukkueistaan. Nuorella miehellä on uralleen selkeä määränpää ja valmius tehdä töitä tavoitteensa eteen. Töitä hän on toki tehnyt jo vuosikaudet ja eräänlainen loppuhuipennus on edessä tänä keväänä, kun Jäppinen mitä todennäköisimmin kapteenin ominaisuudessa johdattaa joukkueensa toukokuussa Tanskassa pelattaviin MM-kisoihin. Ennen tähänastisen uransa tärkeintä hetkeä hän haluaa kuitenkin voittaa myös seurajoukkueensa Westend Indiansin riveissä.

”En ole ikinä voittanut mitään, joten voitontahto on iso myös seurajoukkueessa. Itselle on lisäksi tärkeää saada lisää kokemusta aikuisten peleistä”, Jäppinen aloittaa.

”Menestyminen vaatii itseltä samaa mitä tähän asti eli kovaa työntekoa ja urheilijan elämään sitoutumista. On myös tärkeää, että pystyy nauttimaan matkasta ja työn tekemisestä. Välillä on lisäksi hyvä miettiä, mitä voisi tehdä paremmin.”

Ylämäestä pettymykseen

Amos Jäppinen aloitti seitsemänvuotiaana salibandyharrastuksen GrIFK:ssa, kun hänen isoveljensä koulukaverin isä alkoi valmentamaan Jäppistä vuotta vanhempien lasten joukkuetta. Kesäisin hän pelasi samassa seurassa myös jalkapalloa, talvet kuluivat lasketellessa ja ulkojäillä.

Salibandy valikoitui kuitenkin melko nopeasti Jäppisen ykköslajiksi. Seura vaihtui Granista Westend Indiansiin yläkouluikäisenä kaudeksi 2018–2019. Ensimmäiset miesten liigaottelunsa hän pääsi pelaamaan 16-vuotiaana kaudella 2020–2021. Tällä kaudella hän on ollut alusta alkaen miesten F-liigajoukkueen mukana.

”U19-maajoukkuetoiminta on paljon lähempänä miesten toimintaa kuin A-nuorten toiminta seuratasolla. Vauhti ja pelien intensiteetti sekä treenien laatu on maajoukkueessa korkeampi ja nuorten SM-sarjapeleissä on välillä enemmän intoa kuin järkeä.”

Ensimmäiset vuodet Indiansissa olivat nuorelle pelaajalle melkoista ylämäkeä ja nuorella iällä liigaan mukaan pääseminen oli Jäppiselle tärkeää ja hieno onnistuminen aiempien haasteiden jälkeen. Viimeiseksi jääneeltä kaudelta Granista oli kokemuksena iso pettymys.

”Olin treenannut kesällä tosi kovaa ja tavoitteemme oli päästä joukkueen kanssa SM-sarjaan. Emme päässeet lopulta edes ylempään aluesarjaan. Kaikki oli tosi pienestä kiinni, jäimme yhden maalin päähän SM-sarjapaikasta. Puhuimme joukkueen kanssa, että voimme silti treenata laadukkaasti, vaikka emme päässeet SM-sarjaan. Näin jälkikäteen koen, että tuolloin koettu pettymys auttoi käsittelemään vaikeita tilanteita myös tulevaisuudessa”, tuolloin Granissa sekä nyt Indiansin U19-joukkueessa kapteenin viittaa kantava Jäppinen pohtii.

Urheilijan elämää

Kokonaisvaltainen urheilijan elämä on ollut Amos Jäppiselle tuttua jo monen vuoden ajan. Käytännössä se tarkoittaa hänelle lajiharjoittelun lisäksi esimerkiksi huolella suunniteltua fysiikkaharjoittelua sekä urheilijalle sopivan ruokavalion ja unirytmin noudattamista. Jäppinen kokee, ettei fysiikka ole koskaan ollut hänen vahvuutensa. Juuri siksi hän onkin halunnut panostaa siihen.

”Meillä oli ollut seurajoukkueessa ensimmäiset fysiikkatestit juuri ennen ensimmäistä MAAJOUKKUETIE-tapahtumaani. Seurajoukkueen testit eivät menneet kovin hyvin ja olin joukkueeni heikoin. Olin toki muita vuotta nuorempi, mutta en myöskään ollut missään hyvässä kunnossa. Itsellä se vaikutti positiivisesti treenaamiseen, päätin etten varmasti ole huonoin enää seuraavissa testeissä. Eerikkilään tullessa halusin sitten näyttää itselleni ja suoriutua niistä hyvin ja sainkin sitten ihan kärkitulokset”, hän muistelee.

Vaikka testien tekeminen ei ole Amos Jäppisen mielestä ollut aina hänen lempipuuhaansa, kokee hän saaneensa niiden avulla tärkeää tietoa omasta kehittymisestään. Viisi vuotta MAAJOUKKUETIE-polkua taivaltaneena hän on ehtinyt tehdä jo melkoisen määrän erilaisia testejä, varsinkin kun myös seurajoukkue on ollut aktiivinen testaamaan pelaajiaan.

”Ehkä juuri sen takia itsestä on tuntunut joskus turhalta tehdä testejä Eerikkilässä, jos on juuri ollut seurajoukkueessa samat testit. Ne joiden omat seurat eivät testaa säännöllisesti, saavat varmaan suuremman hyödyn MAAJOUKKUETIE:n testeistä”, hän arvelee.

Kokonaisvaltaisen urheilijan elämän huomiointi pelaajapolulla on ollut Jäppisen mielestä tärkeää. Hän arvostaa myös esimerkiksi toiminnasta saamaansa palautetta, joka on auttanut löytämään juuri itselle ja omalle joukkueelle oikeita kehityskohteita.

”Nyt kun olen ollut maajoukkueleireillä, on ollut todella mukavaa käyttää aikaa ennen kaikkea pelaamiseen ja lajitreeneihin joukkueen kanssa. Eerikkilässä saamme aina keskittyä urheilijan elämään. On selkeä rytmi syömiselle, treenaamiselle ja levolle. Joukkueelle yhdessä vietetty aika on arvokasta tulevia kisoja ajatellen”, Jäppinen uskoo.

Esimerkkinä joukkueelle

Kun puhe kääntyy Jäppisen kehityskohteisiin, nostaa hän esiin erityisesti henkisen puolen merkityksen. ”Olen huomannut, että itselläni suurin kehityskohde on tasoittaa hyvän ja huonon päivän eroa. Asia liittyy usein juuri henkiseen puoleen. Kokemuksen mukana sekin puoli varmasti paranee, mutta olen miettinyt myös miten voisin sitä vielä treenata. Jos et luota itseesi kentällä, ei ole mitään väliä miten testit ovat menneet tai saatko syötön lapaan.”

Myös omat vanhemmat ovat olleet nuoren miehen elämässä tärkeitä tukipilareita. ”Urheilusuoritukset ja kouluarvosanat eivät määritä heille ihmisarvoani, se on se isoin juttu. He ovat kannustaneet aina tekemään sitä, mistä itse tykkään.”

Joukkueensa johtavana pelaajana Jäppinen haluaa toimia muille esimerkkinä. ”Olen sosiaalinen ja tulen toimeen kaikkien kanssa. Pelaajana olen pallollinen pakki, tykkään olla pallossa ja myös määrittää omalla tekemisellä viisikon tekemistä. Hyvänä päivänä olen pallovarma pakki”, hän hymyilee.

Myös halu voittaa on tärkeää menestyksen tiellä. ”En ole ollut koskaan huono häviäjä, mutta samalla voittaminen on aina ollut minulle se siistein juttu. Haluan tehdä asiat kunnolla, kun kerran teen. Silloin pelaamisesta nauttii eniten. Halu voittaa näkyy myös kaikessa kisoihin valmistautuvan joukkueen tekemisessä. Olemme kulkeneet yhdessä MAAJOUKKUETIE-polkua ja oman ikäluokan kaverit ovat tulleet vuosien aikana aika tutuiksi. Olemme puhuneet, että pitämällä tavoitteet ja kisat mielessä jokainen pyrkii siihen, että on keväällä parhaimmillaan. Aina kun nähdään ja ollaan yhdessä, tehdään kunnolla.”

Amos Jäppisen mukaan Suomi haluaa olla U19-poikien MM-kisoissa aktiviinen ja aloitteellinen joukkue niin pallolla kuin ilman sekä mahdollisimman ärsyttävä vastustajalle.