STEPPI ETEENPÄIN

Salibandyliiton puheenjohtajaksi kesken puheenjohtajakauden vuonna 2022 nousseella Kaarina Vuorella on päällimmäisenä mielessään kaksi tehtävää, tukea suomalaisten seurojen elinvoimaisuutta sekä kehittää Suomesta maailman paras salibandymaa.

Salibandyliitto haluaa suomalaisten olevan maailman parhaita salibandypelaajia ja suomalaisten seurojen maailman parhaita salibandyseuroja, joissa olosuhteet ja valmennus ovat huippuluokkaa ja joilla riittää harrastajia. Salibandyliiton puheenjohtaja Kaarina Vuori alleviivaa, että Suomen ja suomalaisten menestymiseen tarvitaan myös lajin kansainvälisen huipputason laajentamista.

”Jotta meillä on Suomessakin mahdollisuus ottaa steppi eteenpäin, tarvitsemme neljän huippumaan rinnalle lisää maita. On myös velvollisuutemme jakaa tietotaitoamme eteenpäin ja olla aktiivinen. Edellisiin miesten MM-kisoihin osallistuneista 16 maasta kahdeksalla oli valmennusryhmässään vähintään yksi suomalainen. Valmennusosaamisen lisäksi meillä Suomessa on vahvaa osaamista lajiliiton ja seurojen johtamisesta”, Vuori luettelee.

Myös kansainvälisen salibandyliiton IFF:n hallituksessa istuva Kaarina Vuori sanoo suurten salibandymaiden olevan valmiita auttamaan pienempiään. Erityisesti Aasiasta löytyy hänen mukaansa tällä hetkellä paljon potentiaalia levittää lajia ja auttaa maita nousemaan seuraavalle tasolle.

”Aasiassa on hirveästi potentiaalia ja kova kiinnostus salibandya kohtaan.

Esimerkiksi Singaporessa laji on integroitu koulujärjestelmään ja koulut ovat palkanneet itselleen salibandyvalmentajia.

Suomalaisilla koutseilla on myös tuntunut olevan intoa lähteä auttamaan. Uskon, että he saavat itsekin paljon kansainvälisestä yhteistyöstä. Keskustelemme tällä hetkellä Aasian maiden kanssa pidempijänteisestä yhteistyöstä, saa nähdä millaisia projekteja siitä syntyy.”

Aasian ohella Vuori mainitsee KeskiEuroopan tärkeänä kumppanina lajin kansainvälisen kehityksen kannalta.

”Saksan kanssa onkin jo tehty sopimus, joka tuo eri ikäisiä maajoukkueita valmentajineen säännöllisesti Eerikkilään oppimaan lisää ja hakemaan kokemusta. He haluavat tietää lisää myös teknologian hyödyntämisestä ja pelin analysoinnista.”

Aasian ja Keski-Euroopan lisäksi potentiaalia salibandyn suosion kasvattamiseksi löytyy Kaarina Vuoren mukaan myös USA:sta, Kanadasta sekä Australiasta ja Uudesta-Seelannista. ”Jenkeissä ja Kanadassa on hyvä lähtötilanne jo pelkästään siksi, että jääkiekko on heillä niin vahva laji. Osa seuroista käyttää jo nyt salibandya oheisharjoittelussaan. Viime vuonna USA:ssa järjestetyn World Games -tapahtuman salibandyturnaus toi myös hyvää näkyvyyttä lajille.”

Kansainvälisyydestä puhuttaessa Vuori mainitsee myös Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmaan kuuluvan Floorball Fit for Future -projektin, jonka avulla maailman johtavat salibandymaat pyrkivät tarjoamaan työkaluja ja tukeaan lajiliittojen kehittämiseksi pienemmissä maissa.

Liittojen ja seurojen kehittyessä harrastusmahdollisuudet lisääntyvät, kun lajin pelaamista tarjotaan uusilla alueilla. Lisäksi F-liigassa toteutetaan ensi keväänä ensimmäinen F-liiga Draft -varaustilaisuus, jossa seurat nimeävät lupaavia nuoria alle 23-vuotiaita ulkomaalaisia pelaajia.

“Jokainen seura saa nimetä kolme pelaajaa. Tarkoitus on, että jossain vaiheessa näille pelaajille tulisi mahdollisuus päästä testaamaan pelitaitojaan Suomessa. Jos pystymme tekemään opiskelemisen ja pelaamisen yhdistämisen riittävän helpoksi, tästä voisi löytyä yksi väylä kehittää ulkomaalaisia huippupelaajia ja sitä kautta lajia heidän kotimaissaan. Tämä lisäisi myös F-liigan kiinnostavuutta”, Vuori uskoo.

Samaan aikaan IFF on käynnistänyt kansainvälisen keskustelun salibandyn suosion ja mielenkiinnon kasvattamiseksi.

“Tarkoitus ei ole rikkoa salibandya, mutta tarvitsemme kansainvälistä keskustelua esimerkiksi lajin turvallisuudesta ja pelin viihdyttävyyden lisäämisestä. Emme halua tuoda kypäriä tai muita varusteita pelaajien turvallisuuden takaamiseksi. Toisaalta meidän on hyvä pohtia, miten saisimme esimerkiksi Joona Rantalan kaltaisten taitopelaajien taitavuutta näkymään myös pelissä enemmän. Hänhän tekee aikamoisia taikatemppuja pallon kanssa alkulämmittelyiden aikana, kun puolustajat eivät ole niskassa sitomassa. Lisäksi on hyvä selvittää, pystyisimmekö vähentämään pelin ”seisovia hetkiä” esimerkiksi joidenkin avauspeliä aktivoivien sääntöuudistusten avulla.”

Puheenjohtaja kantaa vastuuta myös kotimaisten seurojen tilasta ja harrastajien määrästä. Moni seura joutui koville koronapandemian karsittua harrastepelaajien määrää. Lasten keskuudessa tilanne näyttää hänen mukaansa jo valoisalta, mutta erityisesti nuoria ja aikuisia harrastajia Vuori haluaisi houkutella takaisin lajin pariin.

“Tarjoamme nyt nuorille ja aikuisille mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi vain yksittäisiin turnauksiin, mikäli koko kaudeksi sitoutuminen ei ole mahdollista. Yhdessä tekemisen hauskuus ei ole hävinnyt mihinkään, meidän on vain kyettävä tekemään harrastamisesta riittävän helppoa.”

Aloituskynnyksen laskemiseksi liitossa on myös kehitelty erilaisia pelimuotoja.

“Yksi vaihtoehto on pelata 3 vastaan 3 -peliä, jolloin joukkue pääsee osallistumaan peleihin pienemmällä ryhmällä. Toinen vaihtoehto on lyhentää 5 vastaan 5 -pelissä peliaikaa, joka sekin mahdollistaisi pelaamisen pienemmällä kokoonpanolla. Näitä ja muita uusia pelimuotoja otetaan käyttöön vielä tämän kauden aikana.”

Ilman koronahaasteitakin Salibandyliiton strategisiin valintoihin kuuluu varmistaa suomalaisten seurojen kehittyminen. Seuroihin halutaan myös lisää päätoimisia tekijöitä. “Ettei kenenkään harrastaminen jäisi siitä kiinni, ettei toiminta olisi riittävän laadukasta. Haluamme tarjota esimerkiksi MAAJOUKKUETIE-toiminnan kautta pelaajille ja valmentajille mahdollisuuden kehittyä ja lisätä ymmärrystä niin lajitaitoihin kuin kokonaisvaltaiseen kehittymiseen liittyen. Toiminnasta saa varmasti eväitä koko loppuelämään, vaikkei salibandysta tulisikaan koskaan ammattia.”