MAINOSLIITE
VASTUULLISUUS 2.3.2019
Business News: Vastuullisuus on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu | www.editori.fi
TORNATOR OYJ
s. 3
SIVU 2 WWF:n p채채sihteeri Liisa Rohwederin mukaan luonnon monimuotoisuuden suojelulla on kiire.
SIVU 5 Vaasan panostaa ruokah채vikin minimoimiseen tuotantoprosessin kaikissa vaiheissa.
SIVU 8 Tiera rakentaa yhdess채 kuntatoimijoiden kanssa parempaa huomista.
MAINOSLIITE
4 GS1 Finland auttaa asiakkaitaan hallitsemaan ja tehostamaan toimitusketjujaan eri toimialoilla.
13
Sisällys 2
Päättäjiltä vaaditaan nyt selkärankaa
3
Vastuullinen metsien käyttö on ilmastoteko
4
Luottamus alkaa jäljitettävyydestä
5
Ruokahävikki on iso, yhteinen haasteemme
6
Ilo löytyy voimistelusta
7
Vastuullisuus on perheyrityksen ytimessä
7
Oppimisen iloa erityiskansanopistosta
8
Kuntien Tiera rakentaa omistajaasiakkaidensa kanssa parempaa huomista
10 Hyvinvointi osana rakentamista 11
Huolletulle talolle 10 vuoden lisätakuu
11
Sähkölaitteiden kierrätys on helppoa
12 Vastuullisuuden ytimessä 13 Ympäristöteknologian suunnannäyttäjä
Kasvava ympäristötietoisuus merkitsee kasvupotentiaalia ympäristöteknologiastaan tunnetulle Evac-konsernille.
13 Joustava asuminen on edellytys yritysten kasvulle – tuoden kestävyyttä asuntomarkkinoille 14 Maailman puhtainta lihaa
Business News / Vastuullisuus Vastaava tuottaja: AD / ulkoasu: Toimittajat: Kannen pääkuva: Painopaikka:
Terhi Backman Jenni Hyttinen Mia Heiskanen Kati Keturi Eila Lokka Maija-Liisa Saksa Timo Mansikka-aho Tornator Oyj Punamusta Tampere
Editor Helsinki tuotanto@editorhelsinki.fi Valtteri Rantalainen tel. +358 40 561 7703 www.editori.fi
Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija.
Päättäjiltä vaaditaan nyt selkärankaa Teksti: Kati Keturi
Luonnon monimuotoisuus on uhattuna. WWF:n Living Planet 2018 -raportin mukaan selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut. Maapallon selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60 prosenttia vuosien 1970 ja 2014 välillä.
kuuluttaa päättäjiltä selkärankaa toimia luonnon puolesta. – Tulevan hallituksen on turvattava luonnon monimuotoisuus Suomessa. Tarvitaan pikaisia ja merkittäviä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hallituksen on tuettava kestäviä käytäntöjä maa- ja metsätaloudessa, varattava luonnonsuojelulle riittävästi resursseja ja vapautettava suomalainen yhteiskunta nopeasti fossiilisista polttoaineista, Rohweder listaa.
– Tämä ennennäkemätön sukupuuttoaalto uhkaa lajien lisäksi talouttamme, ruuantuotantoamme ja terveyttämme. Jopa puolet Suomenkin luontotyypeistä on uhanalaisia, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
"Ennennäkemätön sukupuuttoaalto uhkaa lajien lisäksi talouttamme, ruuantuotantoamme ja terveyttämme. " Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat sidoksissa. Ilmastonmuutos pahentaa luonnon ahdinkoa, luonnon hävittäminen taas lämmittää ilmakehää. Suomessa monimuotoisuudelle ensiarvoisen tärkeiden, yli 140-vuotiaiden metsien määrä on liiallisten hakkuiden takia vähentynyt
Vain monimuotoinen luonto tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä, muistuttaa Liisa Rohweder.
noin puoleen 1950-luvun tilanteeseen verrattuna. Väheneminen on jatkunut voimakkaana yhä 2000-luvulla. Metsien suojelu tukee samanaikaisesti monimuotoisuutta ja parantaa hiilinieluja. WWF:n kyselyn mukaan suomalaisista 78 prosenttia on huolissaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. Vain viidesosa on tyytyväisiä suomalaisten poliittisten päättäjien toimintaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kevään vaaleissa WWF perään2
• WWF (World Wildlife Fund) Suomi • Perustettu kansainvälisen WWF:n itsenäiseksi rahastoksi 1972 • Osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa • Pääsihteerinä toiminut vuodesta 2009 Liisa Rohweder • Tavoitteena luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentäminen www.wwf.fi
MAINOSLIITE
Vastuullinen metsien käyttö on ilmastoteko Teksti: Timo Mansikka-aho
– Perinteisten metsäteollisuuden tuotteiden kysynnän kasvu jatkuu vakaana, joskin painopiste on siirtynyt papereista pakkausmateriaaleihin, Sixten Sunabacka kertoo. – Suomalainen metsäteollisuus on onnistunut kehittämään innovaatioita, kuten tekstiilisellun ja ristiin liimatut puulevyt, joiden kaupallinen potentiaali ja merkitys ihmisten hyvinvoinnille on merkittävä. Metsillä on alati kasvava rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tämä asia mielletään sangen usein ristiriitaiseksi edellä mainitun metsien kaupallisen hyödyntämisen kanssa. Sunabackan mukaan metsistä voidaan saada niin taloudellista, sosiaalista kuin ekologistakin hyvinvointia – kunhan osataan toimia vastuullisesti. – Vastuullisuus on eri asioiden yhteensovittamista, ja mitä tulee suomalaiseen metsään, taloudellisen hyödyntämisen ei tarvitse olla ristiriidassa ympäristöhyötyjen kanssa. Metsän positiiviset ilmastovaikutukset ovat tehokkaimmillaan, kun se pysyy terveenä ja kasvukuntoisena. Tämä puolestaan toteutuu parhaiten silloin, kun metsää hoidetaan vastuullisesti ja puulla korvataan fossiilisia materiaaleja.
Kuten ihmisen, myös metsän kunto säilyy parhaiten, kun sitä hoidetaan. Samalla tulee myös huolehtia sen monimuotoisuudesta ja muista ympäristöarvoista.
"Vastuullisuus on eri asioiden yhteensovittamista, ja mitä tulee suomalaiseen metsään, taloudellisen hyödyntämisen ei tarvitse olla ristiriidassa ympäristöhyötyjen kanssa." – Iän myötä metsän kyky sitoa hiiltä vähenee, Sixten Sunabacka kertoo. – Vain hoitamalla ja huolehtimalla metsän kunnosta voidaan varmistaa, että se säilyy vastustuskykyisenä erilaisia tuhoja ja tauteja vastaan. Yksityismetsänomistajat, jotka omistavat suurimman osan suomalaisista metsistä, päättävät, miten metsiä hoidetaan Suomessa. Tutkijat, oppilaitokset ja metsäammattilaiset välittävät parhaansa mukaan tietoja siitä, miten metsiä kannattaisi hoitaa. Monella met-
sänomistajalla ei kuitenkaan ole aikaa tai osaamista huolehtia itse aktiivisesti omasta metsäomaisuudestaan. – Metsien omistaminen ei ole niin yksinkertaista kuin esimerkiksi asunnon, Sixten Sunabacka toteaa. – Se vaatii aktiivisuutta ja asiaan paneutumista. Jos omistaja ei siihen ole valmis, metsäomaisuus olisi hyvä myydä tai antaa hoitoon alan vastuulliselle asiantuntijalle. Sixten Sunabacka toteaa, että pääasiallisesti eläkeyhtiöiden omistaman Tornatorin ainutlaatuinen omistuspohja varmistaa, että yhtiön toiminta on pitkäjänteistä. Vastuullinen tekeminen hyödyttää myös seuraavien sukupolvien elämää. – Suomessa on paljon elinvoimaisia ja monimuotoisia metsiä ja siten hieno mahdollisuus hyvälle tulevaisuudelle. Jos metsien käyttö lopetettaisiin, tuhottaisiin samalla mahdollisuudet kehittää uusiutuvia tuotteita fossiilisten tilalle ja metsien ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus olisi osin menetetty.
www.tornator.fi 3
MAINOSLIITE
K
uluttajien on voitava luottaa tuotteiden turvallisuuteen. WHO:n mukaan n. 600 miljoonaa ihmistä sairastuu vuosittain saastuneiden elintarvikkeiden takia. – Kaupan globalisoitumisen ja toimitusketjujen monimutkaisuuden johdosta uhka kasvaa. Suomessa olemme tottuneet toiminnan valvontaan, mutta elintarvikkeiden takaisinvetoja kuitenkin tapahtuu (158 kpl v. 2017). Jäljitettävyys edistää tuotteiden turvallisuutta, mutta se edellyttää tuotteiden yksilöintiä standardoidusti, sanoo Petri Leppänen, GS1 Finlandin Development Manager.
Globaalit verkkokaupat haastavat paikalliset arvoketjut. – Jäljitettävyys perustuu eri toimijoiden keräämän datan yhteensopivuuteen ja edellyttää standardoitua tapaa toimia. Tiedon on oltava luotettavaa ja nopeasti saatavilla olevaa. Jäljitettävyystietojen ansiosta tuottajat ja valmistajat voivat reagoida nopeammin takaisinvetoihin. Läpinäkyvyys antaa puolestaan kuluttajille tarkempaa tietoa tuotteista. Jäljitettävyysstandardimme tarjoaa tähän loistavat puitteet, kertoo GS1 Finlandin Development Manager Kimmo Keravuori.
Kauppa on murroksessa Globaalit verkkokaupat haastavat paikalliset arvoketjut. Perinteisten toimijoiden on löydettävä uusia keinoja organisaatioiden väliselle yhteistyölle
ja uusien standardien käyttöönottamiseksi. Elintarviketuotteissa voitaisiin käyttää esimerkiksi älykkäämpää viivakoodia. Parhaassa tapauksessa ketju alkaisi tuotannosta ja raaka-aineista. Se tosin vaatii toimialalta isoja muutoksia. Standardien merkitys tulee kasvamaan digitalisaation myötä. GS1 toteutti Aalto-yliopiston kanssa Starfoodnet-tutkimushankkeen standardien käytön parhaista käytänteistä sekä niiden eduista päivittäistavarakaupan arvoketjussa ja näkymäedellytyksistä nykyisille kivijalkatoimijoille.
Uusi alustatalous edellyttää standardeja Paljon keskustellaan alustataloudesta, jossa digitaalisuus luo uudenlaisia mahdollisuuksia asiakasarvon tuottamiseen. Digitaalinen kehitys on kokonaisvaltaista. Tietotekniset ratkaisut, ohjelmistot, sovellukset ja tietovarannot ovat osana jokapäiväistä arkea kaikkialla – yrityksissä, julkisella sektorilla ja yksilöiden elämässä. Digitaalisuuden kehittyessä olemme siirtymässä tietotekniikka-avusteisuuden ajasta tietotekniikalla, ohjelmistoilla ja datalla johtamisen aikaan. – Standardit varmistavat tiedon yhtenäisyyden ja oikeellisuuden. Datamäärä kasvaa räjähdysmäisesti ja luotettavasta datamassasta muodostuu datatalous. Tekoäly voi tuottaa massasta tehokkaasti analyysejä. Standardit siis vaikuttavat arvoketjun tehokkuuteen ja läpinäkyvyyteen. Ne myös tukevat kaupan ja sen kumppani- ja tuoteyritysten kansainvä4
listymistä ja uusien liiketoimintamallien syntyä, huomauttaa GS1 Finlandin toimitusjohtaja Jukka Kehusmaa.
Toimialariippumaton GS1 GS1:n asiakkaita ovat eri toimialat elintarvikkeista terveydenhuoltoon ja logistiikasta vaate- ja rakennusteollisuuteen. Alasta riippumatta hyötyjä ovat toimitusketjun tehostuminen, läpinäkyvyys, takaisinvetojen tehokkuus sekä turvallisuuden lisääntyminen. Keravuoren mukaan erityisesti terveydenhuollossa ja rakennusteollisuudessa olisi saatavissa vielä paljon lisähyötyjä ja kustannussäästöjä, mikäli GS1-järjestelmää hyödynnettäisiin nykyistä tehokkaammin kuten päivittäistavarakaupassa on jo yli 40 vuoden ajan tehty. Teksti: Kati Keturi
• Elintarviketeollisuusliitto ry:n, Päivittäistavarakauppa ry:n sekä Keskuskauppakamarin omistama yritys • Osa avointa, puolueetonta ja voittoa tavoittelematonta GS1-organisaatiota • Auttaa asiakkaitaan hallitsemaan ja tehostamaan toimitusketjujaan eri toimialoilla • Sen standardointiratkaisuja käyttää yli 1,4 miljoonaa organisaatiota ympäri maailman • GS1-tunniste on mukana yli 6 miljardin kauppatapahtuman kirjaamisessa ja välittämisessä joka päivä • Myöntää yksinoikeudella GS1-yritystunnisteita Suomessa www.gs1.fi • Yli 6000 asiakasta Suomessa
MAINOSLIITE MAINOSLIITE
– Leipä on yksi yleisimpiä hävikkiin päätyviä ruokia Suomessa, toteaa leipomoalan yritys Vaasan Oy:n toimitusjohtaja Thomas Isaksson. – Valmistajana kiinnitämme erityistä huomiota hävikin torjuntaan tuotantoprosessin kaikissa vaiheissa. Myymme syömäkelpoista ylijäänyttä leipää leipomomyymälöissämme ja lahjoitamme sitä hyväntekeväisyyteen. Myynti- ja syömäkelvottoman leipomohävikin ja -jätteen hyödynnämme järkevällä tavalla kiertotalouden keinoin – esimerkiksi biopolttoaineen raaka-aineena. Se, mitä leivälle tapahtuu ostotapahtuman jälkeen, jää väistämättä kuluttajan vastuulle.
"Yksikään leipäpala ei kuulu roskiin." Thomas Isakssonin mielestä jokaisella suomalaisella on tässä peiliin katsomisen paikka, sillä yksikään leipäpala ei kuulu roskiin. – Haluamme lisätä suomalaisten tietoisuutta leipähävikin määrästä ja sen vaikutuksista, sillä tutkimustemme mukaan suomalaisten arvostukset ja teot eivät kohtaa. Valtaosalle ruokahävikin vähentäminen on tärkeää, mutta silti viidesosa suomalaisista heittää leipää roskiin vähintään viikottain. Suomalainen ruisleipä syntyy pitkän prosessin tuloksena. Viljan viljely, korjaaminen, jauhaminen jauhoksi ja sitä seuraava leipurin merkittävä työpanos
Vaasan Oy:n toimitusjohtaja Thomas Isaksson
Kiertotaloutta parhaimmillaan: Vaasanin leipomojäte muuntuu bioetanolin raaka-aineeksi Lantmännen Agroetanolin kierrätyslaitoksessa Kotkassa.
ovat kaikki välttämättömiä, aikaa ja ammattitaitoa vaativia työvaiheita. Leivän mukana roskiin päätyy myös mittava määrä suomalaista työpanosta ja kotimaista ruista.
omien kulutustottumusten tiedostamisesta. Kun ymmärtää paremmin ruoan tuotannon vaiheet ja turhaan tuotetun ruoan ilmastovaikutukset, arvostus ruokaa kohtaan kasvaa. Teksti: Timo Mansikka-aho
Ilmastonmuutos kuumine kesineen ja rankkasateineen tekee viljelijän arjen vuosi vuodelta haastavammaksi, ja jokainen pois heitetty leipäpala on rikka rokassa – väärään suuntaan. Terve harkinta auttaisi hillitsemään vääjäämättömältä näyttävää kehitystä. Kulutuksen ennustaminen, leivän pakastaminen, pienten pakkauskokojen hyödyntäminen... ja saahan kuivuneesta leivästä vielä monenlaisia herkkuja esimerkiksi paistamalla. Loppujen lopuksi ruokahävikin vähentämiseen on paljon mahdollisuuksia. Thomas Isaksson uskoo ratkaisun löytyvän ongelman hahmottamisesta ja 5
Vaasan Oy:n historia ulottuu aina vuoteen 1849, mikä tekee yrityksestä Suomen vanhimman valtakunnallisen leipomoalan toimijan. Vaasan leipoo suomalaisten rakastamia leipiä viidessä leipomossa eri puolilla Suomea. Yhtiö työllistää Suomessa noin 600 henkilöä, ja sen liikevaihto vuonna 2017 oli 180 miljoonaa euroa. www.vaasan.fi
MAINOSLIITE
Kuva: Voimisteluliitto / Milla Vahtila
Kun tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, eikä lähiliikuntaa tarjoamalla voida puuttua päästöjen vähentämiseen, niin millaista vastuullisuus on Voimisteluliitossa ja ketä vastaan kilpaillaan? – Me kilpailemme lasten vapaa-ajasta. Haluamme edistää niitä asioita, jotka innostavat ja houkuttelevat lapsia liikkumaan, tutkimaan ja oppimaan uusia taitoja, kertoo Liisa Lappalainen Suomen Voimisteluliitosta. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä Suomessa tutkittiin viime vuoden osalta LIITU-tutkimuksen avulla. Tutkimustulokset kertovat, että vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaisesti vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti jokaisena päivänä. Lasten vapaa-ajan voittajaksi on liian monta kertaa tullut ruutuaika. Yhä useampi lapsi iloisen ja tutkivan liikkumisen sijaan istuu enemmän paikallaan. Mitä vanhemmaksi ihminen kasvaa, sitä enemmän paikallaanolo lisääntyy, ja liikunta vähenee. Yhä harvempi lapsi löytää enää liikunnasta merkityksellisiä asioita.
Elinikäisen liikunnan kipinän sytyttäminen vaatii iloa ja elämyksiä, itsensä voittamista ja hyvän olon tunnetta. Oma liikuntaharrastus parantaa elämänlaatua ja voimistelun parissa oppii sitoutumista ja ryhmätyötaitoja.
"Haastamme sinut mukaan mahdollistamaan kaikille lapsille liikunnallinen elämäntapa." – Meille vastuullisuus näkyy siinä, että Voimisteluliiton alaiset seurat pitävät kiinni perustehtävistään ja tarjoavat toimintaa, jossa yhä useampi suomalainen löytäisi liikunnasta elinikäisen elämäntavan, kertoo Lappalainen.
Vastuullisuus on tasavertaisuutta Lasten valmentajalla on merkittävä rooli tasapainoisen kasvun ja kehityksen tukijana. Kouluttamalla valmentajia Suomen Voimisteluliitto haluaa antaa eväitä tärkeän roolin ymmärtämiseen.
6
– Meillä on vastuu lasten tasavertaisesta mahdollisuudesta olla mukana. Tehtävämme on opettaa jokaisen lapsen tarvitsemia perusliikuntataitoja monipuolisesti sekä varmistaa, että jokainen kokee olevansa tervetullut ja hyväksytty omana itsenään, Lappalainen jatkaa. Vastuullisuus on ihmisten kunnioittamista, yhteisöllisyyden rakentamista, syrjinnän estämistä, yhdenvertaisuutta ja positiivisen minäkuvan vahvistamista. – Aina emme ole onnistuneet, mutta vastuullisuutta on myös tiedostaa osaamistarpeet ja työskennellä niiden eteen. Meille menestyminen ei ole vain kilpailussa pärjäämistä, vaan myös onnistumisten mahdollistamista. Se on liikunnan tarjoamista oman iän ja kehitystason mukaan, Lappalainen hymyilee.
Liisa Lappalainen on Suomen Voimisteluliiton osaamisen kehittäjä, joukkuevoimistelun kolminkertainen maailmanmestari äiti, valmentaja ja liikkuja www.voimistelu.fi
MAINOSLIITE
Vastuullisuus on perheyrityksen ytimessä Teksti: Maija-Liisa Saksa
Halvan lakritsit ja salmiakit ovat paitsi herkullisia ja suussa sulavia, myös turvallisia ja vastuullisesti lähellä tuotettuja. Suomalainen perheyritys pitää huolen työntekijöistään ja ottaa yhteiskuntavastuunsa vakavasti. Oy Halva Ab:n juuret juontavat Kreikkaan, josta nykyisen toimitusjohtajan Jean Karavokyroksen isoisä ja -setä lähtivät Pietariin etsimään parempaa elämää. Vallankumous toi veljekset
Helsinkiin ja yritystoiminta halvan valmistamiseksi alkoi vuonna 1928. Edelleen käytössä oleva tehdas rakennettiin 1950-luvulla Pitäjänmäelle. – Perheyrityksenä pidämme aidosti huolta yli 90 työntekijästämme. Meillä ei ole koskaan ollut yt-neuvotteluja ja työsuhteemme ovat pitkiä. Haluamme työntekijöittemme pärjäävän yllättävissäkin tilanteissa, joten tarvittaessa lainaamme rahaa, kertoo Karavokyros.
HALVAN UUSI LÄHILAKU ON VEGAANINEN LÄHIRUOKA
Valmistuksessa vastuullisuus näkyy pyrkimyksenä mahdollisimman tehokkaaseen ja vähäenergiseen tuotantoon, suunnitteilla on myös aurinkoenergian käyttöönotto. Tuotannossa syntyvät sivuvirrat ohjataan rehuksi. Pakkauksissa tavoitteena on vähentää muovin ja pahvin käyttöä, tuotteiden säilyvyys huomioiden. Muovin ja pahvin vähentämisen lisäksi työn alla on kierrätettävän muovin käyttöönotto.
halva
®
Oy Halva Ab on vuonna 1931 perustettu perheyritys. Makeistehdas sijaitsee Pitäjänmäellä, Helsingissä.
Liity Halvan karkkiklubiin: www.halva.fi Saat sähköpostiisi tiedon ensimmäisenä uutuuksistamme, kilpailuista ja tapahtumista. Arvomme kuukausittain 25€ arvoisen lahjakortin laku.fi -verkkokauppaan!
Luonnollinen • Lähiruokaa Väriaineeton • Säilöntäaineeton Vegaaninen tuote
Oppimisen iloa erityiskansanopistosta Teksti: Maija-Liisa Saksa
Lehtimäen Opisto on Suomen ainoa erityiskansanopisto, joka tarjoaa perusopetuksen jälkeisen elinikäisen oppimisen mahdollisuuden myös moni- ja vaikeavammaisille nuorille sekä aikuisille. Opiskelussa haetaan valmiuksia mahdollisimman itsenäiseen elämään ja jatko-opintoihin. Aikuisopintolinjalla keskitytään mm. toimintakyvyn lisäämiseen ja tietoteknisten taitojen päivittämiseen. Työelämäopintolinjalla opiskelijat pääsevät yhteistyöyritysten kautta käsiksi oikeisiin töihin. Opisto järjestää myös asumisvalmennusta, koulutusko-
Opiskelijat pääsevät ratsastamaan joko ulkona tai maneesissa.
keiluja, virikekursseja ja KELA:n sopeutumisvalmennuskursseja. - Jokaiselle opiskelijallemme laaditaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja lukujärjestys. Ympärivuorokautisen tuen ja ohjauksen lisäksi meillä on tarjolla fysio-, allas-, toiminta-, musiikkija ratsastusterapiaa sekä neuropsykiatrista valmennusta, selvittää rehtori Eija Saarimaa.
Lehtimäen Opisto tarjoaa perusopetuksen jälkeisen elinikäisen oppimisen mahdollisuuden myös moni- ja vaikeavammaisille nuorille sekä aikuisille. - Opiskelemaan meille voi hakea pitkin vuotta. Tarjoamme runsaasti ohjattua harrastustoimintaa myös iltaisin ja viikonloppuina. Meillä on oma ratsastuskoulu ja uimahalli, joten viikoittain opiskelija pääsee sekä ratsastamaan että uimaan, kertoo apulaisrehtori Virpi Lahti. 7
Opiskelijat päivittävät mm. tietojaan ja osaamistaan tietoyhteiskunnasta. Aikuisopiskelijoilla on käytössään tabletit. Kuvassa Sanna Mähönen (vas.) ja Jenna Hyvönen.
Lehtimäen Opisto järjestää pääasiassa vaikeavammaisille henkilöille koulutusta, joka lisää tasa-arvoa ja elämänlaatua, edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäisee yhteiskunnallista ja sosiaalista syrjäytymistä. www.lehtimaenopisto.fi
MAINOSLIITE
Kuntien ICT-yhteistyön vaikuttavuushyödyt yhteiskunnalle
Kuntien Tiera rakentaa omistajaasiakkaidensa kanssa parempaa huomista ICT-yhtiö Kuntien Tiera Oy:llä on yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä löytää keinoja, joilla kunnat voivat kehittää ja tehostaa asukkaidensa arkea tukevia palveluita. Hyvä esimerkki on Tiera Mobiili kotihoito, joka vapauttaa työntekijöiden aikaa kaikkein tärkeimpään eli vanhustyöhön. Teksti: Mia Heiskanen
Vuonna 2010 Sitran aloitteesta perustettu Tiera on yli 300 kuntatoimijan omistama, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Kahdeksan toimintavuoden aikana tehty määrätietoinen työ on tuottanut tulosta ja yhtiölle myönnettiin syyskuussa 2018 Yhteiskunnallinen yritys -merkki osoituksena sille asetettujen tavoitteiden onnistuneesta täyttämisestä. – Tieran omistajilleen tuottamat toiminnan tehostumisen kautta saadut vaikuttavuushyödyt ja suorat ICT-kustannussäästöt olivat vuonna 2018 yhteensä 265 miljoonaa euroa, toimitusjohtaja Jyrki Halttunen kiteyttää.
"Kuntakentän toimintamenot olivat 44 miljardia vuonna 2017. Tärkein tavoitteemme on auttaa kuntia tehostamaan ja uudistamaan omaa toimintaansa." Painetta kuntasektorin toiminnan tehostamiseen ja palvelurakenteen uudistamiseen tulee useasta eri suunnasta. 8
– Kuntien haasteena on oikeiden asiakkaiden saattaminen oikeiden palvelujen piiriin oikeaan aikaan. Kuntalaisten palvelukokemuksen kehittäminen edellyttää palveluiden tuotteistamista, laadukkaampaa ja yhtenäisempää asiakaspalvelua sekä itsepalveluun perustuvien ratkaisujen kehittämistä. Nykyiset hajanaiset, kunta- ja toimialakohtaiset toimintatavat ja ICT-ratkaisut sekä digitalisaation mukanaan tuoma henkilöstön kyvykkyysvaatimusten kasvu ovat arjen haasteita, joihin pyrimme yhdessä asiakkaidemme kanssa vastaamaan.
MAINOSLIITE
"Kuntien haasteena on oikeiden asiakkaiden saattaminen oikeiden palvelujen piiriin oikeaan aikaan. Kuntalaisten palvelukokemuksen kehittäminen edellyttää palveluiden tuotteistamista, laadukkaampaa ja yhtenäisempää asiakaspalvelua sekä itsepalveluun perustuvien ratkaisujen kehittämistä."
Tiera on eri kokoisten kuntien asialla Tieran toiminnassa on mukana Turun, Tampereen, Oulun ja Lahden kaltaisten suurten kaupunkien vastapainona 170 kuntaa, joissa on alle 10 000 asukasta. – On hyvä muistaa, että kuntakenttä on pirstaloitunut pieniin yksiköihin. Otamme palvelukehityksessämme huomioon, että uudet innovaatiot on helppo ottaa käyttöön myös pienemmissä kunnissa. Näin helpotamme asukkaiden arkea koko Suomessa.
Heikot signaalit kuntalaispalveluiksi Tiera kerää yhteen kuntien palvelutarpeita ja organisoi niiden pohjalta palveluiden kehittämisprojekteja kuntien, avainsidosryhmien ja ICT-toimittajien verkostossa. – Tiera vetää erilaisia ohjaus- ja kehitysryhmiä, joissa kuntasektorin ammattilaisilla on mahdollisuus keskustella ajankohtaisista teemoista ja jakaa parhaita käytäntöjä. Samalla varmistamme, että kuntalaisten ja työntekijöiden arjesta kumpuavat huolet ja haasteet kantautuvat Tieran palvelukehittäjien korviin. Halttunen kertoo, että tällä hetkellä kuntakenttää puhuttavat muun muassa digitalisaatioon liittyvien investointien vaikuttavuus ja oman digiosaamisen kehittäminen. Kunnat voisivat vapauttaa osaamistaan perustietotekniikasta liiketoimintaa tukevaan vaikuttavuustyöhön. Perustietotekniikan Tiera voi hoitaa kuntien puolesta kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Yhtenä erityiskohteena nousee esille paikkatiedon parempi hyödyntäminen. – Kunnat hyödyntävät
Tieran toimitusjohtaja Jyrki Halttunen
paikkatietoa kaavoituksessa ja maankäytössä, mutta tavoitteenamme on laajentaa sen käyttöä myös muille toimialoille.
Enemmän aikaa vanhuksille ja lapsille Halttunen nostaa esiin pari palveluinnovaatiota, joiden avulla sote-sektorin työntekijöiden arjen työ voidaan nyt suunnata tehokkaammin kaikkein tärkeimpään eli kuntalaisten palveluun. – Tiera Mobiili kotihoito on palvelu, jonka avulla kotihoidon työntekijä voi työpäivän aikana kirjata ja dokumentoida työt suoraan mobiiliin. Näin työntekijällä jää merkittävästi enemmän aikaa vanhusten hoitoon. Toinen vastaava ratkaisu on kuntalaisen valinnanvapautta ja palveluiden tehokasta järjestämistä tukeva Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä PSOP, joka hallinnon prosesseja automatisoimalla tuo kunnille ja kuntien henkilöstölle enemmän aikaa ja resursseja itse asiakastyöhön. 9
Uusia mobiilipalveluita Tieran henkilöstölle on tärkeää oman työn merkittävyys ja se, että he yhdessä kuntien kanssa voivat omalla panoksellaan rakentaa parempaa huomista. – Työsarkaa toki riittää. Selvitämme parhaillaan, kuinka geneerinen valmentaja-valmennettava -mobiilikonsepti tukisi esimerkiksi hyvinvoinnin edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Pelillisyydestä ja mobiilisovelluksista on saatu hyviä kokemuksia eri käyttötarkoituksissa.
www.tiera.fi
MAINOSLIITE
Kuva: Tero Luukkonen, Oulun yliopisto
Hyvinvointi osana rakentamista Teksti: Timo Mansikka-Aho
Trendit ovat ohjanneet ihmisten ostopäätöksiä kautta aikojen. Terveellisen elämän arvostus näkyy pikkuhiljaa myös rakentamisen ratkaisuissa. Saint-Gobain suunnittelee, valmistaa ja toimittaa rakennusmateriaaleja, -tuotteita sekä rakentamisen ratkaisuja. Yhtiön brändit Ecophon, Gyproc, ISOVER, PAM ja Weber ovat monelle rakentajalle tuttuja. Missionsa mukaan yhtiö auttaa rakentamaan erinomaisia elinympäristöjä ja parantamaan ihmisten elämänlaatua. Rakennusmateriaalit ja ekologisuus, terveellisyydestä puhumattakaan, mahtuvat harvoin samaan lauseeseen. Saint-Gobain Finland Oy:n vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser korostaa kuitenkin, että yhtiössä tehdään huimasti töitä esimerkiksi materiaalien ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
– Vastuullisuus tarkoittaa meillä ensisijaisesti terveellisten, turvallisten rakentamisen ratkaisujen edistämistä ja omasta henkilöstöstä huolehtimista, Anne Kaiser toteaa. – Laskemme tarkasti jokaisen tuotteemme ympäristövaikutukset ja suunnittelemme kaiken toiminnan mahdollisimman turvalliseksi. Jokaisen on päästävä työpäivän jälkeen terveenä kotiin.
"Vastuullisuus tarkoittaa meillä ensisijaisesti turvallisten rakentamisen ratkaisujen edistämistä ja omasta henkilöstöstä huolehtimista." Maailmanlaajuisessa konsernissa vastuullisuus lähtee paikallisista ratkaisuista. Jokaisella maalla on tavoitteet esimerkiksi energian ja veden käytön vähentämiselle. Vuonna 2018 Saint-Gobain siirtyi käyttämään vihreää sähköä kaikissa pohjoismaisissa tehtaissaan – Forssan lasivillatehtaalla hyödynnetään jopa paikallisesti tuotettua biokaasua. Muutkin hankinnat pyritään tekemään lähialueelta.
Kiertotalouden merkitys kasvaa myös rakentamisessa, ja Saint-Gobain tekee merkittävää työtä sen edistämiseksi. Yksi kiintoisimmista hankkeista on Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä tehtävä geopolymeeritutkimus. – Sementti on yksi maailman suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä, Gunnar Forsman toteaa. – Tutkimus ja käytäntö osoittavat, että geopolymeeri voisi korvata sementtiä betonin sideaineena. Geopolymeerin raaka-aineena käytettäisiin – yllätys yllätys – mineraalivillajätettä. Tämä on kiertotaloutta aidoimmillaan – ajattelua, innovaatioita ja liiketoimintaa aivan uudella alueella. Hyvinvointi on tulossa rakentamiseen hyökyaallon tavoin. Anne Kaiserin mukaan suosion räjähdysmäinen kasvu vaikuttaa myös ostopäätöksiin. – Tietoisuuden lisääntyessä hyvinvointia tuottavaa rakentamista edellytetään entistä enemmän, ja haluamme omalta osaltamme kehittää toimialaa tähän suuntaan.
Lasivillasta puheen ollen, yhtiö on merkittävä kiertotalouden edistäjä.
Vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser ja ISOVERin liiketoimintajohtaja Gunnar Forsman.
– Olemme Suomen suurin kierrätyslasin käyttäjä, kertoo liiketoimintajohtaja Gunnar Forsman. – ISOVER-lasivillan raaka-aineena käytettävästä lasista 6080 prosenttia on kierrätyssirua, joka on peräisin kuluttajien käyttämistä lasipurkeista ja -astioista sekä ikkunalasin leikkausjätteestä. 10
Saint-Gobain auttaa rakentamaan erinomaisia elinympäristöjä ja parantamaan ihmisten elämänlaatua. Yhdistämme mukavuuden ja vastuullisuuden parantaaksemme ihmisten hyvinvointia tänään ja tulevaisuudessa. www.saint-gobain.fi
MAINOSLIITE
Huolletulle talolle 10 vuoden lisätakuu Teksti: Maija-Liisa Saksa
Rakennusyhtiö Hausia myöntää yhteistyöyritystensä kanssa haastavien rakenteiden 10 vuoden lisätakuun uusiin, kuluttajille myytäviin kohteisiin. Edellytyksenä on rakennuksen huoltaminen asianmukaisesti. - Olemme vakuuttuneita rakentamisemme laadusta, mutta samalla olemme huolissamme taloyhtiöissä ilmenevistä huollon puutteista. Huollon laiminlyönnit aiheuttavat isoja kustannuksia ja murheita asukkaille. Toivomme, että lisätakuustamme tulisi uusi standardi, joka pakottaa kaikki rakentajat tarkempaan työnsä omavalvontaan ja asuntoyhtiöt huoltamaan omaisuuttaan, selvittää toimitusjohtaja Kari Kiviluoma syitä uuden ja ainutlaatuisen lisätakuun myöntämiseen. Hausian lisätakuu myönnetään talojen riskirakenteille: märkätiloille, vesikatolle, julkisivuille sekä autohallien vesieris-
tetyille kansirakenteille. Hausian lisäksi takuun myöntävät sen yhteistyöyritykset Fescon, Kerabit, Paroc, Trook, Vahanen ja Weber.
"Toivomme, että lisätakuustamme tulisi uusi standardi, joka pakottaa kaikki rakentajat tarkempaan työnsä omavalvontaan ja asuntoyhtiöt huoltamaan omaisuuttaan." Takuu raukeaa, jos huoltotoimia ei ole tehty. Hausia on tehnyt huollon aloittamisen ja ylläpidon mahdollisimman helpoksi: se maksaa huoltokirjan laadinnan ja sen käytöstä aiheutuvat kulut ensimmäisen vuoden ajan. Lisätietoja: www.hausia.fi
Takuun myötä otamme täyden vastuun rakentamisestamme, sillä virheiden todistustaakka siirtyy lisätakuulla meille, korostaa Kari Kiviluoma.
210x140mm
Sähkölaitteiden kierrätys on helppoa! Käytöstä poistettujen sähkölaitteiden kierrättäminen on pieni vaiva, jolla on suuri vaikutus. Kierrättämällä vapautat tarpeettomaan tavaraan sidotut raaka-aineet uudelleen käyttöön. Tee ilmastoteko ja vie SER lähimpään keräyspisteeseen!
Kierrätyksestä saatavia materiaaleja käytetään uusien tuotteiden valmistuksessa.
Osa ehjistä laitteista tarkastuksen jälkeen uudelleen käyttöön.
Mitä tehdä käytöstä poistetulle sähkölaitteelle?
kie rrä ty s.i
nf o
Vaaralliset ja haitalliset aineet pois laitteesta erilliseen käsittelyyn.
Löydä lähin kierrätyspisteesi:
www.kierrätys.info
Raaka-aineita ja materiaalia teollisuuden käyttöön.
www.serkierratys.fi
11
MAINOSLIITE
Vastuullisuuden ytimessä
Ydinvoima on yksi parhaista energiamuodoista, kun halutaan minimoida ilmakehään päätyvät hiilidioksidipäästöt. Ydinvoimaa ja vastuullisuutta pidetään kuitenkin yhä oksymoronina – sanaparina, jossa toinen osapuoli kumoaa toisen. Teksti: Timo Mansikka-aho
Alan piirissä työskentelevien yritysten onkin kaivettava tavanomaista syvemmälle päästäkseen uskottavasti vastuullisen toimijan asemaan. Näin on tehnyt myös asiantuntijapalveluja tarjoava Platom Oy. "Kehittäessämme omaa toimintaamme päivä päivältä vastuullisemmaksi olemme lähteneet liikkeelle melkoiselta takamatkalta", myöntää Platom Oy:n toimitusjohtaja Miika Puukko. Mistä sitten kumpuaa kasvavan ja kehittyvän asiantuntijaorganisaation vastuullisuus – toimialalla, jonka silkka mainitseminen rakentaa negatiivisia mielleyhtymiä?
"Vastuullisuus on yksi yrityksemme arvoista. Uskomme, että huolehtimalla henkilöstöstämme ja heidän hyvinvoinnistaan mahdollisimman hyvin pystymme yhdessä toteuttamaan samaa vastuullisuuden periaatetta myös laajemmassa viitekehyksessä."
hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä ja puhtaan ja terveen elinympäristön mahdollistajana.”
Vastuullisuuden määritelmä Platomin arvoissa Vastuullisuus henkilöstöä kohtaan lähtee työpaikkojen ja toimeentulon turvaamisesta. Myös työssä kehittyminen ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ovat Miika Puukon mukaan tärkeitä. "On tärkeää, että jokainen platomilainen tuntee tekevänsä työtä, jossa voi näyttää osaamistaan ja kehittyä. Kannustamme työntekijöitämme menemään yli toimenkuvien ja löytämään oman juttunsa. Täällä on kehitetty spontaanisti uusia palvelutuotteita ja päällä on todellinen, aito innostus, joka on siivittänyt koko liiketoimintaamme." Viimeisen kahden vuoden aikana Platom onkin yli kaksinkertaistanut henkilömääränsä. Asiakkailleen Platom haluaa toimia aitona kumppanina – asiantuntijana, joka pystyy huolehtimaan ydinvoimalan koko elinkaaresta luotettavasti, aikatauluista ja kustannusarvioista tinkimättömästi huolehtien.
Tyvestä puuhun nousemalla. Kaikki lähtee toiminnan ytimestä – yrityksen omasta väestä.
Platomille vastuullisuus tarkoittaa tarkoituksenmukaisuutta, turvallisuutta, ympäristövastuuta ja ihmisistä huolehtimista. Sitoutunut henkilöstö toteuttaa vastuullisuuden periaatteita kaikessa tekemisessään, läpi ydinvoimalan koko elinkaaren ja kaikkien markkina-alueiden. Liiketoiminnan kannattava kasvattaminen on puolestaan vastuullinen teko niin henkilöstön, asiakkaiden kuin yhteiskunnankin näkövinkkelistä. Kuten Miika Puukko summaa, vastuullinen toiminta on toimintaa, jossa kaikki voittavat.
"Ensisijainen vastuumme liittyy yrityksemme työntekijöihin", Miika Puukko toteaa. "Vastuullisuus on yksi yrityksemme arvoista. Uskomme, että huolehtimalla henkilöstöstämme ja heidän hyvinvoinnistaan mahdollisimman hyvin pystymme yhdessä toteuttamaan samaa vastuullisuuden periaatetta myös laajemmassa viitekehyksessä." ”Teemme työmme loppuun asti huolellisesti ja kannamme vastuun töistämme suoraselkäisesti. Uskallamme pyytää hyvissä ajoin apua kollegoilta tai esimiehiltä. Hyvinvoivat ihmiset ovat laadukkaan toimintamme perusta ja siksi huomioimme työn inhimilliset puolet. Platomilaiset ovat ylpeitä omasta panoksestaan
Platom Oy:n toimitusjohtaja Miika Puukko kertoo yrityksensä vastuullisuuden lähtevän omasta henkilöstöstä huolehtimisesta.
Platomin ydinosaamisalueita ovat luvituksen tuki, muutostyöt ja UF6 -ratkaisut.
12
Platomin ydinosaamisalueita ovat luvituksen tuki, muutostyöt, prosessianalyysit, elinkaarihallinta ja esiselvitykset. Yritys toimii lisäksi riippumattomien turvallisuusarviointien, säteilyturvallisuuden ja laadun asiantuntijana. Kansainvälisillä markkinoilla Platom tekee erikoistuneita järjestelmätoimituksia ydinpolttoainekierron laitoksiin ja ydinvoimalaitoksiin. www.platom.fi
MAINOSLIITE
Ympäristöteknologian suunnannäyttäjä Teksti: Eila Lokka
Evac kasvaa elinkaaripalveluja laajentamalla Kasvava ympäristötietoisuus merkitsee valtavaa kasvupotentiaalia ympäristöteknologiastaan tunnetulle espoolaiselle Evac-konsernille. Cathelco Group -yritysoston myötä Evac sai viime vuonna valikoimaansa myös laivojen elinkaarta pidentävät korroosionestotuotteet ja painolastiveden puhdistusjärjestelmät. Evac on maailman johtava meri-, offshore- ja rakennusalan integroitujen veden- ja jätteenkäsittelyjärjestelmien, sekä korroosionestojärjestelmien, toimittaja.
Tavoitteena puhtaampi maailma Laivojen ja erilaisten merialusten käyttöikä voi olla 30-40 vuotta. Siksi Evac panostaa kokonaisratkaisujen lisäksi voimakkaasti myös huolto- ja elinkaaripalveluihin, tavoitteenaan pidentää alusten käyttöikää ja vähentää ympäristön kuormitusta sekä energiankulutusta.
Tähän liittyen Evac osti tammikuussa saksalaisen Virtuksen sekä entisen jakelijansa englantilaisen Transvac Systemsin. Jälkimmäisellä on vahva jalansija erityisesti vaativien laivasto- ja offshore-projektien toimittajana ja huoltokumppanina.
”Nykyinen tarjontamme ja jälleenmyyntiverkostomme ovat erittäin hyvässä asemassa markkinoiden ja ympäristötietoisuuen kasvaessa. Uusien yritysostojen myötä kasvamme jatkossakin myös orgaanisesti”, Evacin toimitusjohtaja Tomi Gardemeister kertoo.
Evac-yhtiön toimitusjohtaja Tomi Gardemeister www.evac.com
Joustava asuminen on edellytys yritysten kasvulle – tuoden kestävyyttä asuntomarkkinoille Laajalla asumismuotojen ja palvelujen valikoimalla Forenom tukee työvoiman liikkuvuutta ja helpottaa asuntomarkkinoiden kasvavaa painetta.
Osana vastuullisuuslupaustaan Forenom hyödyntää vanhoja, tyhjilleen jääneitä rakennuksia asumiskäytössä. Forenom esimerkiksi remontoi Turun Kakolanmäen vankimielisairaalan laadukkaiksi, kalustetuiksi asunnoiksi. Lue lisää forenom.com/responsibility
Tarve pidempiaikaiselle ja kodinomaiselle majoitukselle kasvaa, kun oman erityisalansa asiantuntijat siirtyvät työskentelemään projektiluontoisesti sinne, missä osaamista tarvitaan. Tähän tarpeeseen Forenom tarjoaa yrityksille joustavia ja räätälöityjä asumisratkaisuja. Käytettävissä olevien asumisvaihtoehtojen monipuolisuus ja joustavuus mahdollistaa tietojen ja taitojen liikkuvuuden, mutta myös tukee tarjolla olevan asuntokapasiteetin tehokasta ja kestävää käyttöä. Yritysten ei tarvitse investoida omiin asuntoihin majoittaakseen työn puolesta matkustavaa henkilöstöään, sillä Forenomin väliaikaiset asunnot tarjoavat ratkaisun joustavasti juuri tarpeen ajaksi. Keskimääräinen asumisjakso Forenomin huoneistoissa on 60 vuorokautta.
– Jatkuva matkustaminen työ- ja kotipaikkakunnan välillä ei ole tehokkain ratkaisu kustannusten tai ympäristön kannalta, muttei myöskään tyhjäkäytölle jäävien asuntojen pitäminen. Asuntomme ovat täysin kalustettuja ja varusteltuja, joten yrityksen omaa aikaa tai rahaa ei 13
kulu muuttoon ja kalustamiseen - myös luonnonvaroja säästyy, kun asuntoja ei kalusteta erikseen jokaista muuttavaa työntekijää varten, kertoo Forenom Oy:n toimitusjohtaja Johannes Kangas. Teksti: Timo Mansikka-aho
MAINOSLIITE
Maailman puhtainta lihaa Ostaessamme suomalaista Atria ruokaa voimme olla varmoja sen turvallisuudesta ja puhtaudesta. Se ei ole lainkaan itsesään selvää, kuten säännöllisesti toistuvat uutisoinnit sekä Euroopasta että sen ulkopuolelta osoittavat. Nykytilanteeseen pääsemiseksi Suomessa on tehty pitkään ja paljon töitä läpi koko tuotantoketjun alkaen eläinten ruokinnasta aina lihan käsittelyyn ja kaupan kylmäketjuun saakka. Teksti: Maija-Liisa Saksa
Atria Suomi Oy:n markkinointijohtaja Sanna Päällysaho korostaa yhteistyön ja kokonaisvastuun merkitystä yrityksen toiminnassa. – Tuottajat ja kaikki meidän ruoantuotantoketjussa mukana olevat ihmiset mahdollistavat hyvän lopputuotteen. Kaikki Atria-merkin alla oleva liha on aina kotimaisilta tuottajiltamme peräsin. Perhelähtöisesti toimivat tilat ovat lähellä ja tunnemme ja tiedämme olosuhteet, jossa eläimet kasvavat. – Suomessa eläimiä ei lääkitä ennaltaehkäisevästi, kuten useimmissa maissa tehdään. Tämä ei tarkoita, etteikö sairaita eläimiä hoidettaisi meilläkin, mutta se tapahtuu valvotusti ja lääkkeen määrää aina eläinlääkäri. Meillä eläimet ylipäänsä sairastavat vähän, mikä johtuu eläintautien ennaltaehkäisystä ja hyvästä tuotantohygieniasta. Suomalaisessa lihassa ei ole antibioottijäämiä.
Ainutlaatuista antibioottivapaata lihaa Meillä suomalaisilla on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen mahdollisuus nauttia täysin antibioottivapaata broilerinlihaa ja nykyisin myös possua sekä nautaa. Tämä tarkoittaa, että eläin ei koko kasvatusaikaan ole saanut lainkaan antibiootteja. – Tämä on mahdollista vain olosuhteissa, joissa eläimillä on riittävästi tilaa ja niitä hoidetaan hyvin, jolloin ne eivät stressaannu. Meillä siipikarjan nokkaa ei leikata ja possuillamme on saparot. Stressaavissa olosuhteissa eläimet voivat nokkia toisiltaan höyheniä tai syödä saparoita ja nämä aiheuttavat tulehduksia, joita joudutaan lääkitsemään, selvittää Päällysaho. Oleellinen osa eläinten hyvinvointia on myös ravinto. 14
– Tuottajamme käyttävät omilta pelloilta saatavaa heinää ja viljaa sekä meiltä tulevaa, kullekin eläinlajille kehitettyä puhdasta ja terveellistä, valvotuissa olosuhteissa tuotettua rehua, kertoo Päällysaho.
Turvallisesti kuluttajalle asti Jotta hyvinvoivan eläimen liha päätyy maukkaana ja tuoteturvallisena kuluttajan jääkaappiin asti, pitää tuotantoprosessin sekä kylmäketjun kaupan hyllylle saakka toimia joka vaiheessa moitteettomasti. – Meille tulevat raaka-aineet tarkastetaan ja jalostusprosessin koulutetut ja ammattitaitoiset työntekijät työskentelevät hygieenisissä, tarkasti valvotuissa olosuhteissa. Meillä on suuri vastuu työntekijöistämme sekä tuoteturvallisuudesta ja teemme jatkuvasti paljon töitä mm. työturvallisuuden parantamiseksi.
MAINOSLIITE
Pakkauksilla on iso merkitys ruuan tuoteturvallisuudessa. Sanna Päällysaho korostaa, että pakkausmuovia on toistaiseksi vaikea korvata. – Kokonaisympäristövaikutuksen kannalta pitää muistaa, että ruuan poisheittäminen pilaantumisen vuoksi aiheuttaa paljon suuremman haitan ympäristölle kuin oikein suunniteltu, ruuan hyvin säilyttävä pakkaus. Muovin käytön vähentäminen ja sen kierrätettävyys ovat tärkeitä asioita, mutta toiminnassamme kaiken tämän yli menee tuoteturvallisuus, sen pitää olla ehdotonta joka vaiheessa.
Suomessa tarvitaan ruuan tuotantoa – Meillä ruoka-alan toimijoilla on iso kokonaisvastuu ja meidän pitää toimia niin, että maanviljelyä ja karjataloutta voidaan harjoittaa Suomessa myös tulevaisuudessa. Meidän pohjoisissa olosuhteissamme pystytään nurmiviljelyn ansioista tuottamaan lihaa ympäristön kannalta kestävästi, näin ei ole kaikkialla maailmassa, muistuttaa Päällysaho.
Koko Atrian lihantuotantoketju tuottajalta aina kaupan hyllylle asti on turvallinen, läpinäkyvä sekä jäljitettävissä. Atrian tuotantoprosessissa lihaa käsitellään hygieenisissä olosuhteissa, mikä takaa turvallisen lopputuotteen. Prosessin puhtautta seurataan jatkuvin näyttein. Atrialla on yli 5000 sopimustuottajaa. Antibioottivapaa siipikarjan, possun tai naudan liha merkitsee sitä, että eläintä ei ole koskaan lääkitty antibiooteilla.
Atria on Pohjoismaiden, Venäjän ja Viron johtavia liha- ja ruoka-alan yrityksiä. Atria on asiakkaiden, henkilöstön ja omistajien arvostama yli 110-vuotias yritys. www.atria.fi 15
Atrian liikevaihto oli vuonna 2018 noin 1,44 miljardia euroa ja yhtiön palveluksessa oli noin 4 460 liha- ja ruoka-alan osaajaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Venäjällä ja Virossa. Atria Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1994 lähtien.
Jatkossa Niemi® muuttaa kaiken ilman bensaa. Ja ilman dieseliä.
Tarjoamme ensimmäisenä Suomessa puhtaita ja ekologisia ympäristöä säästäviä biokaasumuuttoja. Käytössämme on kotimaisella ja uusiutuvalla biokaasulla toimivia ajoneuvoja pienestä asennustehtäviin soveltuvasta autosta aina isoon 18 tonnin muuttoautoon.
NIEMI PALVELUT OY NIEMI® HELSINKI Hankasuontie 11 00390 Helsinki puh. 020 554 554
NIEMI® JYVÄSKYLÄ Tourulantie 13 40100 Jyväskylä puh. 020 554 5650
www.niemi.fi NIEMI® KUOPIO Kartanonkatu 4 70700 Kuopio puh. 020 554 5680
NIEMI® LAHTI Mukkulankatu 19 15210 Lahti puh. 020 554 5660
NIEMI® OULU Sisustajantori 4 90140 Oulu puh. 020 554 5640
NIEMI® TAMPERE Sammonkatu 47 33540 Tampere puh. 020 554 5620
NIEMI® TURKU Satakunnantie 162 20320 Turku puh. 020 554 5630