Johtajat / kevät 2024

johtaj at

Maaliskuu 2024

Yrjö ja Hanna Kodit

Yrjö ja Hanna Kotien toimitusjohtaja Sari Laakso: "Toiminnan keskeisenä ajatuksena on jokaisen asukkaan arvokkaan arjen kokemus". s. 9

toK manni

Henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja Sirpa Huuskonen: "Tokmannilla ihmisten erilaisuutta vaalitaan ja sitä opitaan tunnistamaan yhdessä koko tiimin kesken". s. 12

Deleten henkilöstöjohtaja

Kati Manninen ja lakiasiain- ja vastuullisuusjohtaja

Janika Vilkman:

"Yhtenäiskulttuurimme on luotu ihmisläheisellä johtamisella ja yhdessä tekemisellä." s. 3

omaSp

Lahden OmaSp:n konttorinjohtaja HannaMari Forsström: "Olemme pörssiyhtiö, jolla on lämpimät arvot". s. 8

rOhk E aa jOhTamiSTa

Fingridin tuore toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka on suuren tehtävän äärellä luottavaisena ja inspiroituneena. s. 4

SOTE-alan vahva vaiku TTaja

Rinnekodit Oy:n johtaja Leila Rutanen: "Palveluiden yhteensovittaminen auttaisi vaikeassa tilanteessa olevia asiakkaita". s. 6

nEuvOTEllEn kOhTi raTkaiSua

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren on herkästi kuunteleva neuvottelujen ja sopimisen kannattaja. s. 11

ryhmä SSä On vOimaa

Ammattiliitto Jytyn johtajakolmikko toimii tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja paremman työelämän puolesta. s. 10

Kielon tiloihin Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Tampereella on helppo tulla pitämään isoja ja pieniä kokouksia. Päivän päätteeksi voi rentoutua miellyttävissä saunatiloissa erilaisten elämysten ja herkullisten tarjottavien parissa.

tEksti: maija-liisa saksa

Kokous- ja saunatilojen lisäksi jokainen halukas voi vuokrata Kielolta viihtyisän etätyötilan joustavasti päiväksi tai pidemmäksi aikaa.

– Meille tärkeintä on asiakkaittemme hyvinvointi ja viihtyvyys. Haluamme, että asiakkaamme voi tulla meille kokoukseensa huoletta, sillä me järjestämme kaiken tarvittavan onnistuneisiin tilaisuuksiin.

Opastamme laitteiden käytössä, järjestämme virkistävän maistuvat ateria- ja kahvitarjoilut, ohjaamme vieraat oikeaan kohteeseen jne. Pidämme myös huolen, että kaikki meille etukäteen lähetetyt kokousmateriaalit ovat käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan, kertoo konseptipäällikkö Anna Väisänen Kielo Office Solutions Oy:stä.

Kokoustiloja Kielolla on käytössä yli 30, alkaen muutaman hengen muotoiltavista ryhmätyötiloista

aina noin 50 hengen edustaviin kokoustiloihin asti. Jos tarve on suurempi, ravintolasaleihin mahtuu 100–200 henkilöä.

"On tärkeää, että ihmiset kohtaavat ja ideoivat uusissa maisemissa.

Kielo panostaa myös ravintolapalveluihin ja uudisti vuonna 2023 sekä Jyväskylän Mattilanniemen että Lappeenrannan Skinnarilan toimipisteissä asiakkaita palvelevat lounasravintolat.

Viihtyisät saunatilat kruunaavat päivän Olipa takana kokous- tai vaikkapa TYKYpäivä, sen päätteeksi on mukavaa päästä makoisiin löylyihin. Niiden jälkeen voi rennon viihtyisissä saunatiloissa nauttia monipuolisista tarjoiluista sekä Kielon yhteistyökumppaneiden järjestämistä erilaisista elämyksistä tai yhteisestä tekemisestä.

– Varsin kohtuuhintaiset sauna- ja kokoustilamme ovat kaikkien halukkaiden, myös esimerkiksi ystäväporukoiden käytettävissä, kertoo palvelukoordinaattori Meiju Karvonen.

Kielon Coworking-yhteisö sijaitsee Lutakon Innova 4:ssä. Se on joustava, yhteisöllinen työtila verkostoitumiseen. Tehokkaan työpisteen uusine kalusteineen voi vuokrata päiväksi tai kuukausisopimuksella. Hieman päälle satasella kuukaudessa asiakas saa käyttöönsä työpiteen lisäksi lukollisen lokerikon, internetyhteyden, asiakas- ja tulostuspalvelun sekä kahvin ja teen.

– Meille on helppo ja matala kynnys tulla pitämään kokouksia tai työskentelemään viihtyisässä työyhteisössämme. Asiakaspalvelijamme rakastavat sitä, että he voivat auttaa asiakkaitamme viihtymään meillä olipa kyseessä kokous tai arkinen työpäivä. Kun puitteet ovat kunnossa, voi omaan työhön keskittyä täysillä, Karvonen sanoo.

Kielon toimi- ja kokoustilat

Jyväskylä:

- Lutakko

- Ylistönmäki

- Mattilanniemi

- Keskusta

Lappeenranta, Skinnarila

Tampere, Hatanpään Valtatie 36

www.kieloofficesolutions.fi

Sisällysluettelo johtajat

Kielon tiloissa viihdytään aamusta iltaan

Matka mansikkapellolta OmaSp:n konttorinjohtajaksi

Aina on opittavaa eikä ikinä ole valmis

Muutosvoimainen ihmisjohtaja

Hyvinvoiva johtaja investoi itseensä

Stereotypiat nurin –miesvaltaisen alan naisjohtajat murtavat hierarkiat ja ovat aidosti läsnä

Hoivakodissa voi elää arvokasta arkea

Sattumat ja avoin mieli vievät eteenpäin

Johtajaksi kasvanut –ihminen numeroiden takana

Mutkatonta menoa, kuljettajan paikalla –yhdessä

Johtamistyötä tarkoituksella –tehtävänä maailman pelastaminen

Sote-ala tarvitsee yksilöllisiä ja rohkeita ratkaisuja

Oman tien löytäminen on avain vahvaan johtajuuteen

Tasa-arvo on ammattiliiton johtajakolmikon työn ydintä

Autoala kiehtoo vuosikymmenten jälkeenkin

Palo tehdä merkityksellistä työtä

Järjestöjohtaja on kuunteleva joukkuepelaaja

Strategia johdetaan todeksi ihmisyyttä ymmärtämällä

Ihmisten hyvinvoinnista taloudellista menestystä

Vastuullisesta kympin tytöstä vastuullisuuden johtajaksi

IT-johtajaksi ilman koodaustaitoja

Muutosta johtamalla kohti tulevaisuuden kiertotaloutta

Vastaava tuottaja: Silja Maimanen, Valtteri Rantalainen

Ulkoasu: Jenni Hyttinen

Toimittajat: Maija-Liisa Saksa, Jari Peltoranta, Timo Sormunen, Mari Korhonen, Emma Suominen, Johanna Rita, Saana Lehtinen

Kannen pääkuva: Sami Perttilä

Painopaikka: PunaMusta / Tampere

Editor Helsinki Oy 2024 tuotanto@editorhelsinki.fi

Valtteri Rantalainen, 040 561 7703 www.editorhelsinki.fi

k uva: s ami

P E rttilä

Stereotypiat nurin –

Yrityskaupoilla kasvaneen ympäristöpalvelujen suuryrityksen johtoryhmässä työskentelevä naiskaksikko vaalii avoimuutta, aitoutta, arvostusta ja yhteisen ymmärryksen muodostamista yli ammattinimikkeiden. Tuloksena on jaettu voittaja-asenne ja onnistumiset.

P

ohjoismaiden johtavaksi teollisuuden, rakentamisen ja kiinteistöjen puhdistuspalvelutoimijaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneella Deletellä on tiivis yhteishenki läpi organisaation työtehtävästä tai -vuosista riippumatta. Asiakkaita, ympäristöä ja jokaista kollegaa ja työtehtävää arvostava kulttuuri näkyy vahvaluonteisena tekemisenä, jota ohjaa yhteisesti jaettu ammattiylpeys ja onnistumisen asenne.Taustalla ovat henkilöstöjohtaja Kati Manninen ja lakiasiain- ja vastuullisuusjohtaja Janika Vilkman, jotka kumoavat stereotyyppiset käsitykset johtajista rennolla otteellaan ja levittävät ympärilleen avointa ilmapiiriä, jossa asiat hoituvat mutkattomasti.

– Osaamme asiamme, mutta osaamme myös kuunnella ja ottaa vaihtoehtoiset näkemykset huomi-

oon. Kun ihminen tulee kuulluksi eikä jyrätyksi, mielipiteitä uskalletaan jakaa avoimesti jatkossakin, omina aitoina persooninaan työyhteisölleen läsnä oleva johtajakaksikko toteaa ykskantaan.

Avoin keskusteluyhteys läpi organisaation luo syvällisen ymmärryksen organisaation tilanteesta, mikä mahdollistaa laadukkaan päätöksenteon ja relevantit kehitysaskeleet.

"

Ammattitaidon arvostus kasvaa entisestään, kun saa omakohtaisesti käsityksen työn vaativuudesta.

– Kierrämme säännöllisesti kentällä tapaamassa ihmisiä ja seuraamassa siellä tehtävää työtä, ja olemme vain WhatsApp-viestin päässä

on luotu ihmisläheisellä johtamisella ja yhdessä tekemisellä, kertovat henkilöstöjohtaja Kati Manninen ja lakiasiain- ja vastuullisuusjohtaja Janika Vilkman.

keskusteluyhteydestä, Manninen kuvailee matalan hierarkian vuorovaikutuskulttuuria.

– Monesti käymme myös itse kokeilemassa kentän tekemistä saadaksemme perspektiiviä. Ammattitaidon arvostus kasvaa entisestään, kun saa omakohtaisesti käsityksen työn vaativuudesta, Vilkman täydentää hymyssä suin.

Yhdessä tekeminen luo yhtenäiskulttuurin Deleten voimakkaan kasvun taustalla ovat viimeisen 13 vuoden aikana tehdyt 34 yrityskauppaa, joten yhteisesti jaetut arvot ja työyhteisön tiivis nivoutuminen yhteen eivät ole itsestäänselvyys. Yrityskauppojen summana Deleteen on sulautunut kirjava joukko ihmisiä erilaisine toimintatapoineen ja kulttuureineen.

– Nyt meillä kaikilla on kuitenkin yhteinen kirkas ykkösprioriteetti, joka näkyy syvälle selkärankaan iskostuneena tahtotasona onnistua ja palvella asiakkaita ensiluokkaisesti. Onnistumiset ruokkivat onnistumisia, joka vahvistaa edelleen voimakasta halua tehdä työtä turvallisesti, vastuullisesti ja laadukkaasti siten, että selviämme voittajina prosessin alusta loppuun

k uva: s ami P E rttilä

asti, Vilkman kiteyttää deleteläisten kristallinkirkkaan mission.

Yhtenäiskulttuuri on luotu ihmisläheisellä johtamisella ja yhdessä tekemisellä.

– Panostamme yhteisiin kohtaamisiin ja henkilöstön koulutuksiin, jossa ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan ja hitsautumaan yhteen. Lisäksi olemme keskittyneet aivan erityisesti työkykyjohtamiseen, ja tiiviissä yhteistyössä työterveyden ja esihenkilöiden kanssa olemme onnistuneet saamaan toimialaamme nähden valtavan vaikuttavia tuloksia, Manninen ja Vilkman iloitsevat ja päättävät keskustelun toisiaan täydentäen.

www.delete.fi

Johtamistyötä tarkoituksella –

tehtävänä maailman pelastaminen

Suomen energiamarkkinoita johdetaan kohti vihreää siirtymää sähkömarkkinoiden syvällisellä asiantuntemuksella, kokemuksella, rohkeudella, yhteistyöllä, keskustelutaidoilla sekä jämäkällä päätöksenteolla ja johdonmukaisella toiminnalla.

Energia-alan muutosvauhti kiihtyy, mutta kokeneen johtajan jalat pysyvät tukevasti maassa. Suomen sähköjärjestelmän tasapainosta huolehtivan ja ilmastoystävällisen sähköjärjestelmän mahdollistamisesta vastaavan kantaverkkoyhtiö Fingridin tuore toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka on suuren tehtävän äärellä luottavaisena ja inspiroituneena. Niin hän on kulkenut läpi ansiokkaan uransa – tarttunut rohkeasti ja itsevarmasti haasteisiin luottaen siihen, että pärjää. Vuosikymmenten kokemus sähkömarkkinoista valtionhallinnon

ylimmässä johdossa sekä kuluneet kahdeksan vuotta Fingridin johtoryhmässä antavat vakuuttavan pohjan tämänkin tehtävän kunniakkaalle toteuttamiselle.

– Tehtäväni on varmistaa, että Fingrid täyttää sille asetetut velvoitteet, vihreän siirtymän investointihankkeet sekä yhteiseurooppalaiset sähkömarkkinoiden kehittämishankkeet etenevät suunnitelmien mukaisesti, päästöjä tuottavia energialähteitä korvataan puhtaalla energialla ja suomalaiset saavat sähköä häiriöttä. Koen tehtävän erittäin merkityksellisenä ja se innostaa vaativassa tavoitteessa kaikkein eniten. Onnistumisen vai-

kutukset ulottuvat ympäristön pelastamisen lisäksi Suomen talouteen ja ihmisten hyvinvointiin laaja-alaisesti. Uudessa tehtävässäni pääsen hyödyntämään osaamiseni kokonaisvaltaisesti energiamarkkinoiden kehittämiseen paremman tulevaisuuden puolesta, Viestintäviraston pääjohtajana ja Energiamarkkinaviraston ylijohtajanakin kokemusta kartuttanut Sihvonen-Punkka kiteyttää ja jatkaa:

– Yksin en toimitusjohtajana kuitenkaan ole tätä tehtävää suorittamassa, vaan tavoitteet saavutetaan yhteistyössä tiimin ja sidosryhmien kanssa. Meillä on Fingridillä valtavan asiantunteva porukka, jonka

kanssa on hyvä työskennellä. Johtajana oleellista onkin kaiken tämän asiantuntemuksen valjastaminen ja yhteisen ymmärryksen mahdollistaminen. Siihen tarvitaan yhteistyötaitoja, keskustelevaa asennetta ja jämäkkyyttä saattaa sovitut asiat johdonmukaisesti päätökseen, tuore toimitusjohtaja painottaa ja kokemus puhuu.

Kysytty johtaja

Asta Sihvonen-Punkan menestyksekkäällä urapolulla asiat ovat edenneet siten, että yksi tehtävä on johtanut toiseen. Rohkeasti haasteisiin tarttuvalle sähkömarkkinoiden syväosaajalle on ollut kysyntää,

tEksti: mari korHoNEN

ja uudet ovet ovat avautuneet kutsusta. Fingrid on ensimmäinen yhtiö, jonka johtotehtäviin SihvonenPunkka haki itse.

"Yksin en toimitusjohtajana ole tätä tehtävää suorittamassa.

– Aloitin ensimmäisessä vakityössäni nuorena tutkijana juuri perustetussa Kilpailuvirastossa vuonna 1989, jossa etenin esihenkilötehtäviin. Vuonna 1998 Energiaviraston edeltäjänä toiminut Sähkö-

markkinakeskus oli jonkinlaisessa kriisissä ja minua pyydettiin viraston johtajaksi. Tavalleni ominaisesti tartuin ennakkoluulottomasti haasteeseen ja viihdyinkin Sähkömarkkinakeskuksen virastokasvona yli 12 vuoden ajan, kunnes sain kutsun silloisen Viestintäviraston pääjohtajaksi, Sihvonen-Punkka kuvailee uransa etenemistä ennen aikaa Fingridillä.

"Olen aina ollut avoin uuden oppimiselle ja tarttunut itsevarmasti vaativiinkin tehtäviin.

Valtionhallinnon kokenut konkari ajatteli olevansa eläkevirassaan, kunnes Fingridin sähkömarkkinajohtajan paikka vapautui.

– Silloin ajattelin, että jos jotain urallani vielä haluan niin tämän. Valtionhallinto oli tuttu, mutta yritysmaailma tuntemattomampi. Näin, että yrityspuolella pääsisin vielä haastamaan ja kehittämään itseäni. Tulin valituksi, ja tässä sitä ollaan, Sihvonen-Punkka muistelee silmät sädehtien.

Johtajana maailman murroksessa

Sihvonen-Punkan menestyksekkään uran eteenpäin vieviä voimia ovat olleet kodin malli, esihenkilön rohkaisu ja ystävän esimerkki. Lisäksi vahva sähkömarkkinoiden asiantuntemus sekä luontainen taipumus uskaltautua uuteen ovat avanneet mahdollisuuksia.

– Olen aina ollut avoin uuden oppimiselle ja tarttunut itsevarmasti vaativiinkin tehtäviin, enkä ole katunut. Jos joku jälkeenpäin on harmittanut, niin muutamat mahdollisuudet, joihin olen periaatteen nimissä jättänyt tarttumatta, toimitusjohtaja toteaa.

Sihvonen-Punkka on kulkenut pitkän tien johtajana ajoilta, jolloin naisten asema esihenkilötehtävissä oli vielä harvinaisuus. Mallin hän sai omalta äidiltään.

– Äitini oli uranainen ja esihenkilö, joka ei kaveripiirissäni ollut tavanomaista. Vaikka maailma oli silloin toisenlainen, opin äidiltäni, että naiset voivat tehdä mitä vaan.

Toinen merkittävä henkilö urapolullani on ensimmäinen esihenkilöni Matti Purasjoki, joka oli aikansa moderni johtaja ja rohkaisi minua eteenpäin. Hän oli virkanimityksissään ajan hengestä poiketen tasapuolinen ja etenin urallani kahdesta perhevapaasta huolimatta, Sihvonen-Punkka kiittelee ja jatkaa:

– Aikanaan kysyin ystävältäni ja esikuvaltani Rauni Hagmanilta, mitä sellaista minulta puuttuu, jota mieskollegoillani on. Hän vastasi, että oikeat verkostot. Nyt kun olen kohdannut paljon johtajatason ihmisiä yritysmaailmassa, olen havainnut verkostojen vaikutuksen. On luotava suhteita, jos haluaa nimensä nousevan johtajapositioita täytettäessä, toimitusjohtaja vinkkaa. Naisten aseman kehittymisen ja energiamarkkinoiden mullistusten lisäksi Sihvonen-Punkka on nähnyt

ja kokenut urallansa johtajuuden muodonmuutoksen.

– Nykyisin johtaminen on hyvin paljon viestintää ja ymmärryksen luomista sisäisesti ja ulkoisesti. Ihmisiä johdetaan keskustelevalla asenteella ja sidosryhmäsuhteita vaalitaan dialogilla. Asioista on osattava viestiä ymmärrettävästi nopeasti ja läpinäkyvästi. Kun aloitin urani, tuli vain kirjepostia ja kolme kirjettä viikossa oli jo paljon. Maailma on nyt täysin eri, Sihvonen-Punkka päättää hymyillen.

Fingridin tuore toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka on kulkenut pitkän tien johtajana ajoilta, jolloin naisten asema esihenkilötehtävissä oli vielä harvinaisuus. Mallin hän sai omalta äidiltään.

kuva: sami PErttilä

Sote-ala tarvitsee yksilöllisiä ja rohkeita ratkaisuja

Ihmisten palveluntarve vaihtelee, joten tarvitsemme nykyistä yksilöllisempiä, räätälöityjä palveluja oikea-aikaisesti järjestettynä. Rinnekodit Oy:n johtaja Leila Rutanen näkee sote-alan nykytilanteen mahdollisuutena osallistaa niin työntekijät kuin asiakkaatkin kehittämään alaa yhdessä.

Vaikuttaminen on aina ollut tärkeää Rinnekodit Oy:tä johtavalle Leila Rutaselle ja hän onkin työurallaan ollut johtamassa lukuisia historiallisia sotealan muutoksia. Yhdeksi suurimmista hän nostaa sekä vanhusten että kehitysvammaisten hoidon siirtymisen laitoksista avopalveluihin.

Sote-alan nykytilanteen hän näkee valtavana mahdollisuutena

k

osallistaa työntekijät ja asiakkaat kehittämään alaa yhdessä. Kun pääsemme eroon hyvää tarkoittavasta, mutta usein turhia kustannuksia aiheuttavasta ”kaikille samalla kauhalla" -periaatteesta, resurssit kohdentuvat vaikuttavammin.

– Ihmisten palveluntarve vaihtelee, joten tarvitsemme nykyistä yksilöllisempiä, räätälöityjä palveluja oikea-aikaisesti järjestettynä, Rutanen sanoo.

"Tarvitaan rohkeutta tehdä asioita toisin.

Rutasen urapolku alkoi julkiselta sote-sektorilta vanhuspalveluista.

– Nopeasti ymmärsin, että vanhus- ja vammaistyössä ei ole kyse pelkästään sosiaalipalveluista, vaan tarvitaan myös terveyden- ja sairaanhoidon osaamista. Siksi lähdin opiskelemaan sosiaaliohjaajasta sairaanhoitajaksi, sosionomiksi ja terveystieteiden maisteriksi.

Yhteispohjoismaisesta gerontologian maisteriohjelmasta (NordMaG) Rutanen sai uralleen uuden suunnan: yli 15 vuotta julkisella sote -

sektorilla johtotehtävissä toimittuaan hän kiinnostui yksityisestä sotealasta, jolla on työskennellyt toiset 15 vuotta työurastaan.

"Onnistunut palveluiden yhteensovittaminen auttaisi erityisesti vaikeassa tilanteessa olevia asiakkaita.

Rutanen pelkää, että säästöjä etsitään sote-alalla peruspalveluita juustohöyläämällä, mikä aiheuttaa entistä enemmän päivystys- ja sairaalahoidon tarvetta. Sote-uudistuksen tavoitteena oli palvelujen entistä parempi yhteensovitettavuus ja saumattomuus. Hyvinvointialueiden piti poistaa siiloja, mutta valitettavasti siiloutuminen näyttää Rutasen mukaan lisääntyneen.

Onnistunut palveluiden yhteensovittaminen auttaisi erityisesti vaikeassa tilanteessa olevia asiakkaita. Lisäksi se selkeyttäisi monialaista yhteistyötä ja onnistuessaan tuottaisi myös taloudellisia vaikutuksia.

Rutanen peräänkuuluttaa myös

"Toiminnasta syntyvää tulosta Rinnekotien omistaja Diakonissalaitos käyttää oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen", liiketoimintajohtaja Leila Rutanen sanoo.

kuva: sami PErttilä

luottamusta: hoitajat ovat ammattilaisia, joiden osaamiseen pitää luottaa.

– ”Sitä mitä ei ole kirjattu, ei ole tehty” -vaatimuksesta tulisi luopua koti- ja asumispalveluissa. Mielekkäämpää olisi ajattelumalli, että palvelu toteutuu voimassa olevan suunnitelman mukaisesti ja vain mahdolliset poikkeamat kirjataan. Näin hoitajilla jäisi enemmän aikaa tärkeimpään, eli vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa, Rutanen sanoo.

Rinnekodit Oy

• Suomen neljänneksi suurin sosiaalipalveluja tarjoava yritys.

• Diakonissalaitoksen kokonaan omistama, Suomen suurin yksityinen sote-alan yhteiskunnallinen yritys.

• Tarjoaa sote-palveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille valtakunnallisesti 24 paikkakunnalla, asiakkaina 14 hyvinvointialuetta.

• Työllistää 2 900 sote-alan ammattilaista, noin 4 500 asiakasta.

• Liikevaihto 215 milj. euroa.

www.rinnekodit.fi

tEksti: maija-liisa saksa

"Rinnekodit pystyy isona yhteiskunnallisena yrityksenä kehittämään jatkuvasti omaa toimintaansa", Leila Rutanen kertoo.

Oman tien löytäminen on avain vahvaan johtajuuteen

Tiina Vilanderin matka on vienyt Kaarnakoti Oy:n rivityöntekijästä koko yrityksen toimitusjohtajaksi. Kolme ensimmäistä vuotta Kaarnakodin johdossa ovat pitäneet sisällään lukuisia kriisejä, joista Vilander on selättänyt jokaisen.

tEksti: saaNa lEHtiNEN

Kun vastikään eronnut Tiina Vilander muutti kymmenen vuotta sitten vanhempiensa hoivakotibisneksen perässä pääkaupunkiseudulta Forssaan, hän ei osannut aavistaa, että edessä olisi vielä yksi suuri elämänmuutos. Uusi arki ja hoitoalan työ perheen omistamassa Kaarnakodissa asettuivat nopeasti uomiinsa. Sitten Vilanderin äiti, yrityksen pitkäaikainen toimitusjohtaja, sairastui vakavasti.

– Äidin sairaus ei aiheuttanut kriisiä ainoastaan perhepiirissä, vaan yhtä lailla hänen pitkään johtamassaan työyhteisössä. Äidin sairastuessa alkuvuodesta 2020 alkoi myös koronapandemia, joka johti koko hoitoalan ennalta arvaamattomaan kriisiin, Vilander muistelee.

Nopeasti etenevä sairaus edellytti perheyritykseltä pikaisia päätöksiä. Vilanderin kohdalla tämä tarkoitti nimitystä Kaarnakodin toimitusjohtajaksi syksyllä 2021.

– Isäni tarjosi pestiä alun perin veljelleni. Veljeni uskoi kuitenkin vakaasti, että vain minä voin suoriutua tehtävästä, Vilander taustoittaa.

Vaativan pestin vastaanottaminen ilman aiempaa johtamiskokemusta ei ollut Vilanderille itsestäänselvä päätös. Veljen kannustus ja erityisesti äidin esimerkki saivat hänet vastaamaan tarjoukseen myöntävästi.

– Äitini on tärkein suunnannäyttäjäni, joka on toiminut minulle aina mallina vahvasta naisjohtajuudesta ja tuumasta toimeen tarttumisesta. Päätös tuntui pian täysin luonnolliselta.

Haasteet voitetaan rohkeudella ja yhteistyöllä Kolme vuotta Kaarnakodin johtajana ovat vieneet Vilanderin lukuisien kriisien läpi. Koronapandemia, hoitajien lakko, energiakriisi ja Ukrainan sota ovat tuoneet kaikki vuorollaan eteen vaikeita päätöksiä.

Poikkeuksellisen haastavista ajoista huolimatta Kaarnakoti seisoo vahvasti jaloillaan. Tämä osoittaa itseään ajoittain epäilleen Vilanderin tehneen monta asiaa oikein.

– Minulle on ollut aina tärkeää kuunnella työntekijöitäni. Emme olisi tässä ilman työyhteisön tukea ja luottamusta, hän kiittelee.

Vilander nostaa esiin myös tärkeän oivalluksen.

"Äitini on antanut minulle mallin vahvasta naisjohtajuudesta.

– Ajattelin ensin, että minun tulisi täyttää äitini saappaat. Sitten ymmärsin, että jalkaan on puettava omat kengät – siis löydettävä oma, tässä ajassa kiinni oleva tapa viedä Kaarnakodin toimintaa eteenpäin.

Oivallus on rohkaissut Vilanderia toteuttamaan yrityksessä useita tarpeellisia uudistuksia. Hän kertoo keskittyneensä erityisesti henkilökunnan kouluttamiseen ja

prosessien selkeyttämiseen.

Onnistumiset ovat vahvistaneet uskoa omaan johtajuuteen.

– Alkuvaiheessa koin itseni herkästi ulkopuoliseksi kokeneiden yritysjohtajien keskellä. Nyt ramppikuume on lieventynyt huomattavasti. Usko omaan tekemiseen pitää pinnalla.

www.kaarnakoti.com

"Hanna-Mari ottaa huomioon toisten erityisosaamiset, tunteet ja elämäntilanteet sekä on läsnä joka päivä.

(Hanna-Marin tiimistä Sonja)

Matka mansikkapellolta

OmaSp:n konttorinjohtajaksi

Halu tehdä työnsä hyvin, rohkeus oppia uutta ja halu tarttua tarjottuihin mahdollisuuksiin vievät uralla eteenpäin. Tämän osoittaa OmaSp Lahden konttorinjohtajan Hanna-Mari Forsströmin urapolku, mikä alkoi kaupan kassalta opiskeluaikaan.

Olen aina halunnut tienata omaa rahaa, joten jo nuoresta tytöstä alkaen tein monenlaisia töitä. Ensimmäinen kesätyöni oli mansikkapellolla. Pankkiin päädyin, kun tein koulun ohessa töitä kaupan kassalla. Noihin aikoihin markka vaihtui euroiksi ja minut pyydettiin pankkiin töihin, kun haluttiin näppärää tekijää toimimaan kahden valuutan kanssa, muistelee Hanna-Mari Forsström uransa alkuvuosia.

Ammattikorkeakoulussa suoritetun tradenomitutkinnon jälkeen pankkiurasta tuli täysipäiväistä, ensin pienen pankin palveluneuvojana, sitten palvelupäällikkönä, konttorinjohtajana ja lopulta pankinjohtajana.

Esihenkilön tuki ja kannustus on tärkeää

Viimeisen vuosikymmenen aikana OmaSp on kasvanut pienestä paikallisesta

pankista Helsingin pörssin päälistan yhtiöksi ja valtakunnalliseksi pankiksi. OmaSp laajeni vuonna 2017 Lahteen ja Hanna-Maria pyydettiin perustamaan sekä johtamaan uutta konttoria. Tällä hetkellä Lahdessa työskentelee seitsemän hengen tiimi, joka laajenee syksyllä entisestään, kun Handelsbankenkin pk-yritysliiketoiminnot yhdistyvät OmaSp:hen.

Hanna-Mari iloitsee siitä, että hänessä on nähty potentiaalia ja häneen on uskottu – joskus ehkä enemmänkin kuin mitä hän on itse itseensä uskonut.

– On ihanaa, että on ihmisiä, jotka luottavat ja haluavat auttaa kehittymään. Haluan itsekin kannustaa jokaista olemaan rohkea ja pyrkimään kohti päämääräänsä omana itsenään.

Lahden konttorin menestys piilee sen upeassa joukkueessa. Hanna-Mari kertoo, että hän haluaa olla lähellä tiimiään.

– Minulle on tärkeää, että ympärilläni olevilla on hyvä olla, ja että heillä on mahdollisuus toteuttaa itseään sekä kehittyä työssään. Jokaisella pitää olla tunne siitä, että tukea saa tarvittaessa.

– Työyhteisöni antaman palautteen perusteella olen sosiaalisesti älykäs ja nopea tekemään päätöksiä sekä empaattinen, missä piilee menestykseni johtajana. Lähellä oleminen koskee myös

asiakkaitamme. Meille on tärkeää tulla tutuiksi asiakkaidemme kanssa ja auttaa heitä menestymään taloudellisesti. Konttoreidemme ovet ovat auki joka päivä myös ilman ajanvarausta. Tämä on poikkeuksellista nykyisessä pankkimaailmassa, toteaa Hanna-Mari. OmaSp:n yrityskulttuurista kertoo paljon myös se, että puolet henkilöstöstä omistaa pankin osakkeita.

– Olemme pörssiyhtiö, jolla on lämpimät arvot. Keskiössä meillä on korkea asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys, mikä näkyy erinomaisena asiakaskokemuksena, Hanna-Mari sanoo.

Tiesitkö tämän OmaSp:stä? Pohjoismaiden nopeimmin kasvava pankki

• Suomen kannattavin pankki

• Yli 200 000 henkilö- ja yritysasiakasta 45 konttoria

Noin 500 asiantuntijaa

tEksti: maija-liisa saksa

"Pankkimaailma on näköalapaikka siihen, mitä maailmassa tapahtuu", Hanna-Mari Forsström sanoo.

Hoivakodissa voi elää arvokasta arkea

Yrjö ja Hanna Kodit tarjoaa valtakunnallisesti hyvinvointipalveluja ikäihmisille, kehitysvammaisille, vammautuneille sekä autismikirjon henkilöille. Toiminnan keskeisenä ajatuksena on jokaisen asukkaan arvokkaan arjen kokemus. Tavoitteena on luoda jokaisen suomalaisen tuntema yhteiskunnallinen yritys.

Yrjö ja Hanna Kotien uusi toimitusjohtaja Sari Laakso haaveili jo pikkutyttönä omasta hoivakodista. Sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeen hän on opiskellut muun muassa johtamista saavuttaakseen oman unelmansa.

Viimeiset 12 vuotta Laakso on työskennellyt hoiva-alalla sairaanhoitajan, hoivakodin johtajan sekä aluejohtajan tehtävissä yksityisellä sektorilla. Syyskuussa 2023 Laakso aloitti Yrjö ja Hanna hoivapalvelujen toimitusjohtajana.

– Tällä hetkellä koen eläväni sitä pienen tytön unelmaa, Laakso toteaa.

Yrjö ja Hanna hyvinvointipalvelujen strategisena tavoitteena on olla viiden vuoden aikajänteellä hoiva-

palvelualan laadukkain, vastuullisin ja suurin suomalaisten tuntema yhteiskunnallinen yritys.

– Vielä tässä vaiheessa olemme melko tuntematon yritys usealle suomalaiselle. Olemme edelläkävijöitä senioriasumisen palveluntuottajana.

Oma kokemus alalta auttaa johtamaan innostavasti Johtamistapaansa Laakso kuvailee valmentavaksi. Hän jakaa mielellään vastuuta ja käy säännöllistä keskustelua henkilöstön kanssa siitä, mitä he tarvitsevat voidakseen onnistua omassa tehtävässään. Keskeistä on viestiä avoimesti niin asukkaille, heidän läheisilleen kuin henkilöstöllekin myös haastavissa tilanteissa.

"Yrjö ja Hanna Kotien toiminnan kehittäminen lähtee aina asukkaan näkökulmasta", kertoo toimitusjohtaja Sari Laakso.

– Oma työkokemukseni hoivakodin sairaanhoitajana antaa minulle vankan käsityksen työn vaativuudesta ja henkilökunnan jatkuvasta paineesta. Ymmärrän täysin, miten voimme nykyisellä henkilöstöresurssilla tuottaa asukkaillemme arvokkaan arjen kokemuksen. Tarkoituksena on saada jokaiselle työntekijällemme onnistumisen tunne omassa tehtävässään. Näin voimme kehittää omaa toimintaamme.

Arvojen mukaista asumista elämän loppuun asti Yrjö ja Hanna Kotien arvoihin kuuluvat kohtaaminen, eettisyys ja jatkuvuus.

Asukkaan muuttaessa Yrjö ja Hanna kotiin, voi hän asua koko loppuelämänsä samassa yhteisössä.

– Jokainen kohtaaminen on ainutkertainen. Onnistuneet kohtaamiset luovat avoimen ja hyvän ilmapiirin niin asukkaillemme, asukkaiden läheisille kuin henkilöstölle. Tämä

on arvokkaan elämän kokemuksen perusta, Laakso sanoo.

Yrityksen toisena arvona on eettisyys. Eettisyys on toisten arvostamista ja huomioimista, vastuullisuutta ja vaikkapa toiminnan kehittämistä myös luonnon varat huomioiden.

– Jatkuvuus on kolmas arvomme. Tämä arvo on asukasnäkökulmasta keskeinen. Asukkaan muuttaessa Yrjö ja Hanna kotiin, voi hän asua koko loppuelämänsä samassa yhteisössä, vaikka palveluiden tarve muuttuu.

"Tarkoituksena on saada jokaiselle työntekijällemme onnistumisen tunne", Sari Laakso kertoo.

Tasa-arvo on ammattiliiton johtajakolmikon

työn ydintä

Olemme Suomessa tuudittautuneet siihen, että Suomi on tasa-arvon mallimaa. Käytännössä moni kohtaa tasa-arvoon liittyviä ongelmia uransa aikana ja muutenkin elämässä. Ammattiliitto Jytyn johtajakolmikko toimii tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta, jotta tulevaisuuden työelämä on kaikille parempi.

Työelämän tasa-arvo ei tapahdu itsestään vaan vaatii aktiivisia tekoja. Ammattiliitot ovat edistämässä yhdenvertaisuutta sekä lainsäädännössä että kaikessa muussa toiminnassaan. Tasa-arvotyö on kaikkien äänen vahvistamista, Ammattiliitto Jytyn järjestöjohtaja Eveliina Reponen toteaa.

Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenistä 84 prosenttia on naisia. Jytyn jäsenet työskentelevät kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa.

Ammattiliitto on sinun puolellasi

– Suomessa korostetaan, että tasaarvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä, mutta sitoutuminen niiden toteuttamiseen on heikonlaista. Tähän pyrimme tekemään muutoksen. Tasa-arvo on kaikkien yhteinen asia ja yhteinen projekti, jota koko työelämä tarvitsee eli emme tee tasa-arvotyötä pelkästään siksi, että olemme naisvaltainen ammattiliitto, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima korostaa.

Jäsenistö on hyvin moniääninen noin 2000 ammattinimikkeellään.

tEksti: jari PEltoraNta kuva: sami PErttilä k uva: s ami P E rttilä

Teemme työtämme jäseniämme varten.

– Me ammattiliitossa teemme työtämme jäseniämme varten. Jäseniämme on kaikilla aloilla, minkä vuoksi tarkastelemme yhteiskuntaa laajasti ja kehitämme työelämää isossa kuvassa, Voima sanoo.

Alkaako ammattiliittojen renessanssi?

– Tällaisena vaikeana aikana konkretisoituu se, mihin ammattiliittoja tarvitaan. Ihmiset puhuvat nyt työelämän asioista enemmän kuin koskaan, kun huomaavat, että saavutetut edut eivät olekaan itsestään selviä – ei työttömyysturva, eikä työntekijöiden etuja huomioiva työlainsäädäntö vaan nämäkin on yhdessä saavutettu, Reponen sanoo. Jytyn kolmikolle on tärkeää muis-

tuttaa ammattiyhdistysliikkeen myönteisistä vaikutuksista, jotka eivät uutisotsikoissa näy.

" JOHTAJAT

– Työpaikoilla luottamusmiehemme tekevät jatkuvasti töitä työntekijöiden hyväksi ja usein hyvässä yhteistyössä työnantajien kanssa. Ammattiyhdistysliike on yhdessä työnantajien kanssa rakentanut Suomeen luottamukseen perustuvan toimintamallin, jolla työelämää kehitetään yhdessä. Sitä ei pidä rikkoa, mutta uudistumiskykyä pitää olla. Uskon, että tämä viestimme puhuttelee monia, Jytyn viestintäjohtaja Jaana Parkkola sanoo.

"Ammattiliitto on sinun puolellasi viemässä työelämän turvaa ja tasa-arvoa eteenpäin. Liittona tavoittelemme sitä, että samat oikeudet kuuluvat kaikille sukupuolesta riippumatta", Jytyn johtajakolmikko eli puheenjohtaja Jonna Voima, järjestöjohtaja Eveliina Reponen ja viestintäjohtaja Jaana Parkkola kertovat.

"Tasa-arvo on kaikkien yhteinen asia ja yhteinen projekti", muistuttavat Jonna Voima, Eveliina Reponen ja Jaana Parkkola.

Järjestöjohtaja on kuunteleva joukkuepelaaja

Akavan puheenjohtaja

Maria Löfgren luotsaa

ammattijärjestöä, joka koostuu 36 jäsenliitosta ja yli 600 000 korkeakoulutetusta jäsenestä. Hänen mielestään hyvä johtaja tarvitsee kuuntelu- ja sovittelutaitoja, henkilöstön luottamuksen sekä rohkeutta tunnustaa omat virheet.

Kotimainen työmarkkinakenttä on ollut viime kuukausina varsin myrskyisä, kun ammattijärjestöt ja -liitot ovat nousseet vastustamaan istuvan hallituksen työelämäuudistuksia.

Niitä on kritisoitu myös Suomen toiseksi suurimmassa ammattijärjestössä Akavassa. Puheenjohtaja Maria Löfgrenin äänensävyt ovat kuitenkin olleet monia muita maltillisempia ja myös rakentavampia. Lakkopäivien, ulosmarssien ja alati kärjekkäämpien kannanottojen keskellä hän on esittänyt konkreettisia ratkaisuja suoraan pääministerille ja maan hallitukselle.

– Olen neuvottelujen ja sopimisen kannattaja. Valitettavasti olemme nyt menossa kohti kahtiajakoa, jossa asioiden lisäksi alkavat riidellä myös ihmiset, Löfgren huokaa.

Järjestöjohtajakin kuuntelee omistajien ääntä

Mediassa järjestöjohtajista piirretään usein kuvaa piinkovista neu-

vottelijoista, jotka pitävät viimeiseen asti kiinni jäsenistön heille asettamista tavoitteista.

Löfgrenin mielestä tämä kuva on liian mustavalkoinen. Ison ammattijärjestön johtaja tarvitsee työssään herkkiä korvia, toisen osapuolen ymmärrystä ja kykyä rakentaa kompromisseja. Vaikka lopullinen päätös ei kaikkia miellyttäisi, on sekä isojen että kaikkein pienimpien jäsenliittojen näkökantoja kuultava.

"Akavan kaltaisen asiantuntijaorganisaation johtamisessa korostuvat avoimuus ja hyvät joukkuepelitaidot.

– Yritysjohtajan tavoin minunkin on kuunneltava omistajien ääntä, Löfgren painottaa.

Herkkien korvien sekä henkilös-

"

Tämä on pohjimmiltaan tiedolla johtamista, jossa päätökset, linjaukset ja kannanotot perustuvat faktoihin.

tön ja jäsenliittojen luottamuksen lisäksi järjestöjohtajalta vaaditaan tarkkuutta ja pelisilmää omissa ulostuloissa, sillä jokaista lausuntoa ja kommenttia luetaan usein suurennuslasien kanssa.

– Vaara vaanii yksityiskohdissa ja etenkin rivien välissä, juristitaustan omaava Löfgren muistuttaa.

Avoimuus on kaikkien etu Toinen ja suurelle yleisölle tuntemattomampi osa työstä on päivittäistä henkilöstöjohtamista.

kuepelitaidot, mutta myös kyky ja rohkeus tehdä päätöksiä.

Avoimen keskustelun ja hyvän sisäisen tiedonkulun myötä jokaiselle akavalaiselle jää selkeä kokonaiskuva päätösten perusteista.

– Tämä on pohjimmiltaan tiedolla johtamista, jossa päätökset, linjaukset ja kannanotot perustuvat faktoihin. Johtajalla on oltava vahva luottamus omaan henkilöstön asiantuntemukseen ja osaamiseen. Omaa tahtoaan ei saa aina läpi ja siksi on osattava myös tunnustaa, ettei itse voi tietää ja osata kaikkea, Löfgren tiivistää.

Löfgrenin mukaan Akavan kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa korostuvat avoimuus ja hyvät jouk- www.akava.fi

Vastuullisesta kympin tytöstä vastuullisuuden johtajaksi

Ymmärrys ihmisistä mahdollistaa yhteistyön ja yhteisymmärryksen luomisen asioista. Kun asioiden merkitys ymmärretään, vastuusta tulee yhteinen.

tEksti: mari korHoNEN

Tokmannin henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja Sirpa Huuskonen on ihmisten johtamisen, työlainsäädännön ja vastuullisen liiketoiminnan kokenut konkari, joka on kulkenut urallaan vapaasti intohimojensa saattelemana. Menestys kouluopinnoissa avasi mahdollisuudet moneen, joista Huuskonen valitsi ihmiset ja oikeuden. Nyt vastuullinen kympin oppilas huolehtii siitä, että ihmisiä ja pörssiyhtiön liiketoimintaa johdetaan vastuullisesti.

– Olen aina tykännyt olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja merkittävin uraani ohjaava tekijä onkin ollut mahdollisuus työskennellä ihmisten parissa. Pohdin hammaslääkärin opintojakin, mutta ajattelin oikeustieteellisen mahdollistavan laaja-alaisemman urapolun. Valmistuttuani suoritin tuomioistuinharjoittelun ja istuin käräjät. Sieltä suuntasin järjestömaailmaan työmarkkinalakimieheksi neuvottelemaan työehtosopimuksia, josta sain syväluotaavan ja pitkälle kantaneen ymmärryksen työlainsäädännöstä, Huuskonen avaa uransa ensimetrejä.

"Jokainen ihminen haluaa kokea olevansa työssänsä merkityksellinen, ja johtajana tehtäväni on osoittaa ihmisille heidän merkityksensä työyhteisössä. Se tapahtuu läsnäolevissa kohtaamisissa, joissa ihmiselle ja vuorovaikutukselle annetaan tilaa.

Laman vaikutukset työmarkkinoihin toimivat sysäyksenä siirtyä uralla eteenpäin.

– Työ järjestökentässä muuttui jossain vaiheessa poliittisemmaksi, eikä se tuntunut omalta. Halusin ennemmin olla mukana luomassa ihmisille uusia työmahdollisuuksia kuin taistella laman keskellä tuloksetta tuulimyllyjä vastaan. Minulle on tärkeää, että teen merkityksellisiä asioita, joilla on vaikuttavuutta. Koen

turhauttavana sen, jos joudun toimimaan vasten parempaa tietoa ja maalaisjärki ohjaisi toimimaan toisin. Ajan saatossa olen myös oppinut luottamamaan enemmän arviointikykyyni, Huuskonen toteaa hymyillen.

Oikeudenmukaisen työelämän vaikuttajanainen

Lainsäädännön syvällinen ymmärrys on antanut ihmisten kanssa kotonaan olevalle Huuskoselle työkalut vaikuttaa ihmisten ja suomalaisten hyvinvointiin kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Huuskonen on muun muassa edistänyt suomalaisten yritysten kansainvälistymistä Suomen Ulkomaankauppaliiton lakiasiaintoimistosta käsin, kilpailuttanut liikennettä HSY:llä, ollut fuusioimassa kahta suuryhtiötä, toiminut henkilöstöjohtajana globaaleilla markkinoilla ja viimeisimpänä astunut Tokmannin henkilöstöjohtajan saappaisiin samana päivänä, kun yhtiö listautui pörssiin vuonna 2016. Sen jälkeen Huuskonen on rakentanut ympärilleen kokonaan uuden tiimin, joka pelaa reilusti samaa peliä.

"Vuosikymmenten kokemuksella Huuskonen näkee johtajuuden tärkeimpänä ja samalla haastavimpana tehtävänä pitää ihmiset puolellaan.

– Rekrytoin työnkuvasta riippumatta vain ihmisiä, jotka ovat aitoja tiimipelureita. Olenkin onnistunut saamaan ympärilleni superhyvän tiimin, joka puhaltaa yhteen hiileen organisaation jokaisella tasolla. Yhdessä tekeminen on luonut yhteisymmärrystä ja vähentänyt yksiköiden välistä vastakkainasettelua ja kilpailua, Huuskonen kertoo.

Yksilöllisiä kohtaamisia yhdenvertaisesti

Vuosikymmenten kokemuksella Huuskonen näkee johtajuuden tärkeimpänä ja samalla haastavimpana tehtävänä pitää ihmiset puolellaan. Se edellyttää kykyä kohdata yksilöt yksilöllisesti ja samalla yhdenvertaisesti.

– Jokainen ihminen haluaa kokea olevansa työssänsä merkityksellinen, ja johtajana tehtäväni on osoittaa ihmisille heidän merkityksensä työyhteisössä. Se tapahtuu läsnäolevissa kohtaamisissa, joissa ei juosta kellon perässä vaan ihmiselle ja vuorovaikutukselle annetaan tilaa. Siihen kannattaa panostaa, sillä hyvinvoivan henkilöstön hedelmät satavat suoraan liiketoiminnan laariin, Huuskonen toteaa.

Yksilölliset kohtaamiset ovat mahdollisia, kun johtaja tuntee itsensä ja ymmärtää yksilöiden erilaisuutta. Tokmannilla ihmisten erilaisuutta vaalitaan ja opitaan tunnistamaan yhdessä koko tiimin kesken.

– Erilaiset ihmiset toimivat ja reagoivat samoissa tilanteissa eri tavoin. Kun ymmärtää, miten itse reagoi ja peilaa sitä toisen tapaan toimia, katsontakanta laajenee ja ärsytyskynnys nousee, Huuskonen kertoo kokemuksen syvällä rintaäänellä ja jatkaa:

– Kun tiimin tuntee yksilötasolla, ihmisistä saa parhaat puolet esiin. Näin luontaiset vahvuudet vahvistuvat, eikä tärkeää osaamista menetetä.

Johtajan ego syrjään Vuosien varrella Sirpa Huuskonen on oppinut, että menestyäkseen on uskallettava palkata tiimiinsä itseään vahvempia asiantuntijoita. Aina sen hyväksyminen, että uusi tulokas ylittää erikoisosaamisellaan oman kyvykkyyden, ei ole ollut helppo pala purtavaksi.

"Vastuullisuus muuttuu sanahelinästä teoiksi, kun jokainen ymmärtää sen merkityksen osana omaa työtään.

– Se on kysynyt henkistä kasvua ja egon sivuuttamista. Johtaja on täsmälleen niin vahva kuin tiiminsä. Jos johtaja luottaa vain omaan osaamiseensa ja haluaa paistatella yksin valokeilassa, ei hänellä kovin kauaa ole tiimiä puolellaan. Johtajana parhaana paistattelu tarkoittaakin itseensä keskittymisen sijaan valokeilan kohdistamista itsestä pois päin työyhteisöön, Huuskonen kiteyttää.

Vastuullista kaupankäyntiä Muuttuvassa markkinassa työyhteisön luottamus ja yhteisymmärrys ovat entistäkin kriittisemmässä roolissa. Vastuullisen kaupankäynnin vartijanakin Tokmannilla vaikuttavan Huuskosen tehtävänä on juurruttaa vihreän siirtymän edellyttämät toimintamallit osaksi työyhteisön arkea arvoketjun jokaisessa vaiheessa.

– Vihreä siirtymä vaikuttaa liiketoimintamme prosesseihin laaja-alaisesti ja muuttuvan EUlainsäädännön mukana pysyminen edellyttää aktiivista vuoropuhelua henkilöstön ja sidosryhmien kesken. Vastuullisuus muuttuu sanahelinästä teoiksi, kun jokainen ymmärtää sen merkityksen osana omaa työtään, Huuskonen päättää.

"Rekrytoin työnkuvasta riippumatta vain ihmisiä, jotka ovat aitoja tiimipelureita. Olenkin onnistunut saamaan ympärilleni superhyvän tiimin, joka puhaltaa yhteen hiileen organisaation jokaisella tasolla", Tokmannin henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja Sirpa Huuskonen kertoo. Kuvassa Mäntsälän Tokmannin osaavaa ja iloista henkilökuntaa.

Aina on opittavaa eikä ikinä ole valmis

Aina on kehittymisen varaa ja aina voi oppia uutta, toteaa artesaaniksi kouluttautunut ja pitkän leipomouran jälkeen maalämpökaivojen porauksiin erikoistuneen PT Energia Poraus Oy:n varatoimitusjohtajaksi noussut Sanna Kauhanen.

Sanna Kauhanen ei ole säikähtänyt elämässään uutta.

Päinvastoin, uusien asioiden tai kokonaan uuden alan oppiminen on vaikeassa tilanteessa antanut voimia ja energiaa. Hän lähti jo 16-vuotiaana lapsuudenkodistaan opiskelemaan artesaaniksi, sillä käsillä tekeminen on aina viehättänyt. Opintojen jälkeinen työpaikka löytyi kuitenkin leipomosta.

– Ei minulla leipurin koulutusta ollut, mutta melkein 16 vuotta

leipomossa vierähti. Kouluttauduin samalla esihenkilötyöhön. Ajat muuttuivat ja liian monet pitkät, kahden vuoron työrupeamat johtivat leipomisintoni häviämiseen ja lopulta loppuunpalamiseeni. Alan vaihto oli siis edessä.

Jo leipomovuosinaan Sanna oli avustanut PT Energia Porauksessa, minkä hänen miehensä oli aiemmin perustanut ystävänsä kanssa. Oli siis luontevaa siirtyä yritykseen täysipäiväisesti töihin.

– Itse alasta en tiennyt mitään ja totesin, että parhaiten opin vetämällä

"Tilaamalla nyt maalämpökaivon meiltä saa asiakas sen sovittuna ajankohtana ja ammattitaitoisesti toimitettuna. Näin energialasku pienenee jo ensi talvena", Sanna Kauhanen muistuttaa.

työhousut jalkaan ja menemällä työmaille opiskelemaan, mitä porarit tekevät ja mitä maalämpökaivojen putkitus on.

Vuoden kestäneiden kenttätöiden tueksi Sanna alkoi etsiä tietoa netistä, mutta sieltä hän ei löytänyt etsimäänsä eli tietoa maalämpökaivojen käytännön toteutuksesta.

"Opas on kotisivuillamme vapaasti ladattavissa.

– Aloin kuvata työmaiden ongelmakohtia ja kun kävi myös ilmi, että asiakkailla oli aina samat kysymykset, päädyin laatimaan maalämpökaivojen porausprosessin oppaan. Siinä opastetaan asiakasta yksityiskohtaisesti, mihin kaikkiin asioihin tilaajan pitää työmaalla etukäteen varautua, jotta poraus sujuu jouhevasti.

Koska alalle haluttiin jakaa tietoa, opas on PT Energia Porauksen kotisivuilla vapaasti ladattavissa. Palaute siitä on ollut Sanna Kauhasen mukaan hyvin kiittävää.

– Nyt oppaamme kopioita on kil-

pailijoidenkin käytössä, mutta se ei haittaa, sillä tärkeintä on jakaa tietoa asiakkaille.

Monipuolinen osaaminen esillä Työssään Sanna vastaa PT Energia Porauksen taloudesta ja kirjanpidon esivalmisteluista, markkinoinnista, ostoista sekä vielä osin töiden aikataulutuksesta.

– Olen saanut opiskella paljon itselleni uutta lähtien Wordin, Excelin tai nettikanavien käytöstä markkinoinnissa kuten myös johtamista, jossa tärkeää on luottamuksen rakentaminen. Uuden oppiminen ja se, että olen voinut jättää kädenjälkeni miesvaltaisella alalle, on innostanut ja auttanut minua jaksamaan. Alamme on suhdanneherkkää ja olen kiitollinen siitä, että olemme pystyneet kasvattamaan toimintaamme ja työllistämme myös useita alihankkijoita, Sanna sanoo.

tEksti: maija-liisa saksa

Sattumat ja avoin mieli vievät eteenpäin

"Henkilöstöjohtajan työn merkityksellisyys tulee siitä, että mietimme, miten organisaatiomme kehittyy erityisesti tulevaisuudessa ja miten varmistamme, että meillä on riittävät taidot ja osaaminen reagoida siihen, mitä markkinoilla tapahtuu", Salla Tuovinen sanoo.

Salla Tuovisen lapsuuden haaveammatti oli opettaja, lukioikäisenä toive tarkentui lastentarhanopettajaksi.

Se hänestä tulikin ja viisi vuotta hän tuki pieniä ihmisiä heidän kasvussaan. Nykyisin, erilaisten sattumien jälkeen, hän on Schneider Electric Finlandin henkilöstöjohtaja ja johtoryhmän jäsen.

Työssään Schneider Electric Finlandin henkilöstöjohtaja

Salla Tuovinen tukee sekä oman HR-tiiminsä että yhtiön eri liiketoimintojen kehittymistä ja kasvua. Hän korostaa avoimen ja uteliaan mielen merkitystä nykypäivän työelämässä. Lukkiutuminen tiettyyn raamiin esimerkiksi saadun koulutuksen perusteella voi estää uusien, mielenkiintoisten mahdollisuuksien löytymisen.

– Lastentarhanopettajista oli valmistuttuani ylitarjontaa, ja tehtyäni viisi vuotta pätkätöitä aloin opiskella kasvatustieteitä. Tässä vaiheessa en tiennyt HR:stä eli henkilöstöhallinnosta mitään. Siihen tutustuin vasta, kun pääsin sattumalta opiskeluaikanani HR-tiimiin

harjoittelijaksi. Kiinnostuin, sillä ala tuntui todella mielenkiintoiselta.

– Valmistuttuani kasvatustieteen maisteriksi pääsin toisen sattuman kautta erääseen suomalaiseen pörssiyhtiöön HR-harjoittelijaksi. Tässä yhtiössä työskentelinkin lopulta eri HR-tehtävissä seitsemän vuoden ajan, Tuovinen muistelee työuransa alkuvaiheen käänteitä.

Tuovinen aloitti Schneider Electric Finlandin henkilöstöjohtajana neljä vuotta sitten. Aidosti kansainvälinen, lähes 150 000 henkilöä maailmanlaajuisesti työllistävä yritys oli jo ehtinyt tulla tutuksi aikaisemman, noin kaksi vuotta kestäneen työsuhteen aikana.

– Schneiderissa minua kiehtoo, että me aidosti pyrimme kaikessa toiminnassamme parantamaan asiak-

kaittemme energiatehokkuutta sekä toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kestävä kehitys on näkynyt toiminnassamme jo kauan ennen kuin sitä alettiin yleisesti puhua.

Arvot

ja kansainvälisyys merkitsevät.

– Toinen merkittävä tekijä on Schneiderin resurssit. Suuren, globaalin yrityksen tytäryhtiönä meillä Suomessa on käytettävissämme ison konsernin työkalut, prosessit ja osaaminen. Silti me toimimme tällä paikallisesti ja voimme itse vaikuttaa siihen, miten me hyödynnämme

näitä voimavaroja, Tuovinen sanoo. Schneider Electric Finlandin ja Nordic-Balticin johtoryhmän jäsenenä hän on näköalapaikalla.

– Teen toimitusjohtajamme sekä liiketoimintojemme kanssa läheistä yhteistyötä ja omassa roolissani pystyn vaikuttamaan yhtiömme liiketoimintojen tulevaisuuteen.

– Oman tiimini esihenkilönä toivon pystyväni auttamaan ja kannustamaan tiimiläisiäni kasvamaan ja kehittymään heidän omalla urallaan haluamaansa suuntaan, Tuovinen kertoo.

tEksti: maija-liisa saksa

Markkinointijohtaja –luetko tätä?

Hyvä! Niin tekee moni muukin tämän lehden päättäjälukijoista.

Editor Helsinki Oy on tarinoinut sisältömarkkinoinnin maailmassa jo vuodesta 2008 lähtien. Olemme tuottaneet tuhansia asiantuntija-artikkeleita tuoreella näkökulmalla perinteikkäässä printissä sekä mielenkiintoisia tarinoita ja videoita myös digitaalisissa kanavissa.

Sisältötuotannoissamme nostamme esille kuumia puheenvuoroja eri alojen trendeistä ja tulevaisuuden näkymistä sekä profiloimme niiden parissa toimivia vastuunkantajia. Kerromme myös, miksi lukijan kannattaa käyttää tiettyjä palveluita tai tuotteita, mitä niiden avulla on mahdollista saavuttaa ja mitä lisäarvoa ne tuovat hänen potentiaalisille asiakkailleen.

Sinulle, hyvä markkinointijohtaja, me tarjoamme kotimaisen, laadukkaan ja ketterän yhteistyökumppanin, jonka kanssa on helppo koostaa yritysosaamisenne ja asiantuntemuksenne lukijaa kiinnostaviksi puheenvuoroiksi. Tarinallistamme osaamisenne houkuttelevaan muotoon ja suunnittelemme viestillenne kattavan, monikanavaisen näkyvyyden.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: Jarmo Perälä, jarmo.perala@editorhelsinki.fi p. 0400 747 761 www.editorhelsinki.fi

”En usko, että kaikkien pitää tehdä kaikkea, vaan yritän ohjata eri tavoin painottuvat työtehtävät niille, jotka kokevat juuri kyseisen aiheen kiinnostavaksi", Eila Parviainen sanoo.

Autoala kiehtoo vuosikymmenten jälkeenkin

Autoliitossa ja Moottori-lehdessä pitkän uran tehnyt Eila Parviainen on laajentanut osaamistaan johtajana vapaaehtoisorganisaatiossa. Kombinaatio on tehnyt hänestä kuuntelevan johtajan, joka tietoisesti tukee alaistensa kehitystä.

Eila Parviainen on ollut jo 21 vuotta Autoliiton julkaiseman Moottori-lehden päätoimittaja. Pian 100 vuotta täyttävä lehti on sinä aikana kasvanut alan johtavaksi aikakauslehdeksi, joka tarjoaa testattua tietoa autoista, moottoripyöristä ja liikenteestä.

– Tulin autoalan viestintätehtäviin suoraan koulusta. Ala oli niin mielenkiintoinen, että jäin sille. Tehtäväni ovat sitten kehittyneet vuosien varrella, hän kuvailee.

Viimeiset neljä vuotta hän on ollut myös johtajana Autoliiton viestintäyksikössä.

– On ollut tosi motivoivaa, että olen itse saanut olla mukana lehden kehittämisessä ja vahvistumisessa. Sekä Autoliitto että Moottori ovat aina kuluttajan puolella. Sekin motivoi sekä esimiehenä että johtajana.

Vapaaehtoistoiminnasta vaihtelua ja lisäoppia johtajuuteen

Johtajana Parviaiselle on ollut äärettömän tärkeää, että hänellä on ollut työtä tukeva harrastus. Se sai alkunsa vuonna 2011, kun työtuttavuus kertoi palveluverkosto Rotarysta. Parviainen tutustui sen toimintaan ja liittyi jäseneksi.

"– Ilman rotaritoimintaa olisin tuskin kokenut mielekkääksi pysyä samalla toimialalla näin pitkään. Se on tuonut työuraan erilaista kansainvälisyyttä, verkostoja, ystäviä ja mahdollisuuksia tehdä hyvää. Tähän mennessä hienoin projekti oli,

kun toimitimme kuusi kenttäambulanssia Ukrainaan.

Kaksi vuotta sitten Parviainen oli Sisä-Suomen Rotarypiirin kuvernöörinä, eli piirin johtajana. Piiriin kuului 1 400 rotaria. Hänen työyksikössään Autoliitossa hänellä on 10 suoraa alaista.

Kiitos ja kuunteleminen tuo työlle merkitystä

Viime vuosina Parviainen on huomannut muutoksen siinä, mitä varsinkin nuoret työntekijät odottavat työpaikalta.

– Työltä haetaan eri tavalla merkityksellisyyttä ja joustavuutta. Halutaan, että töissä on kivaa ja siellä viihdytään, eikä vapaa-ajasta tingitä.

Rotaritausta on auttanut sopeutumaan muutokseen. Vapaaehtoisorganisaatiossa ei palkita rahalla, vaan tekijöille pitää löytää muita kannustimia.

– Yritän riittävästi kiittää ja kannustaa, vaikka se on meille suomalaisille vaikeaa. Samat asiat tekevät palkkatyöstäkin merkityksellisempää.

Omalla urallaan Parviaista on kuunneltu ja hänelle on annettu tilaisuuksia kasvaa ja kehittyä. Hän haluaa tehdä samoin muille.

– Ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu, ja johtajan työkaluissa kuunteleminen on ykkösasia. Haluan myös auttaa tiimin jäseniä kasvamaan ja kehittymään tehtävissään. Ainakin joissakin tapauksissa olen siinä onnistunutkin.

tEksti: Emma suomiNEN

kuva: jari saarENtaus

Yritän riittävästi kiittää ja kannustaa.

Strategia johdetaan todeksi ihmisyyttä ymmärtämällä

Sivistys on haastavien olosuhteiden uudistusvoima, joka luo edellytykset avoimelle vuoropuhelulle ja yhteisymmärrykselle.

tEksti: mari korHoNEN

Sivistysalan yksityisten työnantajien edustaja Sivista sai tammikuun alussa uuden alaa syvällisesti ymmärtävän moniosaajan toimitusjohtajakseen. Helsingin yliopiston opetuksen ja oppimisen kehitysjohtajan tehtävistä Sivistaan siirtynyt Susanna NiinistöSivuranta on uudesta työstään silminnähden innoissaan. Eikä suotta. Nyt ollaan opettaja- ja vararehtoritaustaisenkin kasvatustieteiden tohtorin suurimman intohimon, sivistyksen, äärellä monipuolisemmin kuin koskaan aikaisemmin.

"Minulla on polttava tarve päästä vaikuttamaan asioihin sivistyksen keinoin.

– Minulla on sisäsyntyinen kiinnostus ja kyky ymmärtää syy-seuraus -suhteita suuressa kuvassa ja

polttava tarve päästä vaikuttamaan asioihin sivistyksen keinoin. Nyt saan tehdä tätä kaikkea laajennetulla vaikutuspiirillä varhaiskasvatuksesta yliopistomaailmaan, kulttuuritoimialaan ja urheiluun, Niinistö-Sivuranta sanoo.

– Ongelmia ratkaistaan osaamisella ja haastavina aikoina sivistyksen merkitys korostuu. Olen kutsumukseni äärellä päästessäni yhdistämään kaiken kokemukseni ja näkemykseni suomalaisen sivistysosaamisen kunnianpalauttamiseen yhdessä osaavan tiimin kanssa, Niinistö-Sivuranta hehkuttaa ja kutsumus välittyy.

Herkät tuntosarvet Sivistyksen lisäksi ihmisten kohtaamista aidosti inspiroituva toimitusjohtaja on kulkenut urallaan eteenpäin voimaannuttavien esihenkilöiden ja herkkien tuntosarvien johdattelemana. Johtajan työssä laadukkaat päätökset ovat syntyneet syvällisestä tietoperusteisesta

ymmärryksestä, jonka on mahdollistanut taidoista kultaisin: kyky kuulla ja nähdä ihminen.

"Mikään asia ei ole yhtä tärkeä kuin kyky kohdata ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa välittävästi ja luottamusta vahvistavasti.

– Johtajuudessa mikään asia ei ole niin haastava kuin ihmisten välisten suhteiden ymmärtäminen ja ihmisyyteen liittyvien haasteiden ratkaiseminen. Samalla mikään asia ei myöskään ole yhtä tärkeä kuin kyky kohdata ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa välittävästi ja luottamusta vahvistavasti.

– Asioihin löytyy aina ratkaisu, mutta jos vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa epäonnistuu, yh-

teistyön edellytyksenä olevan ymmärryksen puute ja luottamuspula estävät ratkaisujen toteuttamisen, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Vaikuttava sanoma

Aitojen kohtaamisen, hiljaisten signaalien havaitsemisen ja empaattisen kuuntelun lisäksi NiinistöSivuranta painottaa sanoittamisen vaikutusta ja harmonisoivan johtamisen merkitystä.

– Turvallisessa tunneilmapiirissä vaikeat asiat käsitellään, mutta niissä ei vellota. Vaikeina aikoina johtajan vastuulla on toivon sanoman levittäminen. Joka hetki on mahdollisuus valita sanat, jotka antavat voimaa ja valoa mielenmaisemaan, Niinistö-Sivuranta sanoo.

www.sivista.fi

IT-johtajaksi ilman koodaustaitoja

Työuralla voi edetä vuoden IT- ja digijohtajaksi ilman koodaustaitoja. Tämän osoittaa tietotekniikka-alan ammattilehti Tivin viime syksynä antama tunnustus Kelan johtaja Nina Nissilälle. Työssään Nissilä johtaa noin 1400:a henkilöä, joiden vastuulla ovat muun muassa kaikki Kelan IT-, HR- ja taloushallintopalvelut.

Nina Nissilä kertoo, että Kela on työntantajana tunnettu perheystävällisyydestään ja sen IT-palvelut työllistävät poikkeuksellisen paljon naisia.

kuva: kEla/kEksi aGENcy oy

Kelan tietävät kaikki, mutta harva on tietoinen siitä, että se on myös iso IT-talo työllistäen 900 ammattilaista. Näistä peräti 40 prosenttia on naisia, esihenkilöistä heitä on yli puolet. Naiset ovatkin tutkitusti kokeneet, että heidän on ollut helppo tulla Kelaan IT-töihin, kun siellä on muitakin naisia.

"Minulle on tärkeää, että työnantajallani on yhteiskunnallista merkitystä.

Tasavallan presidentti nimitti Nina Nissilän Kelan johtajaksi viisi vuotta sitten. Työuransa merkittävimmäksi havainnoksi Nissilä toteaa sen, että IT-alalla on paljon työmahdollisuuksia, vaikka ei tun-

tisikaan viehtymystä koodaamiseen tai matematiikkaan.

– Oman oivallukseni tietotekniikka-alan tarjoamista mahdollisuuksista koin työskennellessäni eläkevakuutusyhtiössä ja kun minut valittiin johtamaan henkilöasiakkaiden palvelujen sähköistämistä. Olin aiemmin tehnyt eläkkeiden maksatukseen liittyviä määrittelytöitä ja uuden pestini myötä totesin löytäneeni merkityksellisen työuran it:n ja liiketoiminnan välimaastossa, muistelee Nissilä parinkymmenen vuoden takaista työuransa käännekohtaa.

– Voimme Kelassakin tarjota urapolkuja eri koulutustaustaisille, asioiden kehittämisestä kiinnostuneille ihmisille, esimerkiksi psykologeille tai muotoilijoille.

Yhteiskunnallinen merkityksellisyys tärkeää Nissilän päämääränä oli jo teiniiässä päästä opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Maisteriksi valmis-

tuttuaan hän huomasi haluavansa vaikuttaa työssään strategiatasolla.

– Lisäksi minulle on tärkeää, että työnantajallani on yhteiskunnallista merkitystä ja että pystyn siten työssäni antamaan oman panokseni yhteiskunnalle. Kelassa tämä toteutuu täysin. Tämä motivoi suuresti.

"Johtaja luo alaisille onnistumisen edellytykset.

Johtajana Nissilälle on tärkeää olla alaisilleen helposti lähestyttävä.

– Ihmisten pitää voida kokea, että myös hankalia asioita voidaan nostaa esiin ilman pelkoa seurauksista. Johtajana tehtäväni on lisäksi luoda alaisilleni onnistumisen edellytykset.

ma Eepos, jossa noin 200 Kelan eri tietojärjestelmää uudistetaan. Näillä ohjelmilla ylläpidetään ja pyöritetään mm. Kelan yli sadan etuuden maksatusta, asiakkaiden käyttöliittymiä sekä Kelan omia toimintoja.

– Sisäisesti hanke näkyy kulttuurin uudistamisen lisäksi myös uusina tehtäväkokonaisuuksina ja kehittymismahdollisuuksina, Nissilä sanoo.

Kelan vastuulla on myös kaikki Kanta-palveluihin liittyvät tietojärjestelmät miljardeine dokumentteineen potilasarkistoissa.

– Nyt meillä on alkamassa iso Kelan strateginen kehittämisohjel- www.kela.fi

tEksti: maija-liisa saksa

Muutosvoimainen ihmisjohtaja

Utajärvi on pieni kunta, jossa tehdään suuria tekoja. Suurten tekojen taustalla ovat luottamus ja yhteinen ymmärrys. Nämä on mahdollistanut johtaja, joka on valjastanut oman ainutlaatuisen polkunsa oivallukset strategisen johtamisen työkaluksi.

tEksti: maija-liisa saksa

Utajärven kunnanjohtaja

Anne Sormunen havaitsee luontaisesti ilmiöt ympärillään, näkee vaihtoehtoiset ratkaisut ja saa kipinän asioiden kehittämiseen. Sairaanhoitajana urapolkunsa aloittanut strateginen kehittäjä jatkoi opintojaan terveyshallintotieteiden maisteriksi, jotta voisi vaikuttaa hoitoalan haasteisiin. Ennen kunnanjohtajuutta Sormunen ehtikin muun muassa toimia käynnistävänä moottorina kansalaisten omahoitoalustan luomisessa ja osallisuuden lisäämisessä, kuntalaisten hyvinvointia edistävän ja nykyisin lakisääteisen Hyvinvointikertomuksen kehittäjänä, konsulttina sekä poliittisena vaikuttajana kunnanvaltuustossa.

– Tänä päivänä näkymä ja osallisuus omaan hoitoon ovat jo itsestäänselvyys, mutta omahoitoalustan kehittämisen aikaan kyseessä oli suuri mullistus. Maailma on muuttunut lyhyessä ajassa paljon, muun muassa Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hankejohtajana suomalaisten elämää parantanut Sormunen toteaa.

Strategia yhteisenä työkaluna

Mitä enemmän Sormunen työssään organisaatioiden prosesseja ja johtamisen rakenteita näki ja koki, sitä kovemmaksi tarve näiden kehittämiseen kasvoi. Kuntaliiton erityisasiantuntijana Sormunen pääsi

toteuttamaan kutsumustaan strategisen johtamisen työkalujen kehittäjänä ja myöhemmin poliittisessa johdossa karttui ymmärrys kunnan johtamisjärjestelmästä sekä virkamiesjohtajan työn rakenteesta.

"Sormusen johdolla pieni Utajärven kunta tekee nyt suuria tekoja.

– Matkan varrella olen tehnyt oivalluksia, miten asiat saadaan pelittämään. Olen urallani kulkenut sydämeni ohjaamana kiinnostuksen kohteitani kohti, tarttunut tilaisuuksiin ja kerännyt polultani opit talteen. Näitä oppeja toteutan nyt käytännössä, Sormunen kertoo hymyssä suin. Sormusen johdolla pieni Utajärven kunta tekee nyt suuria tekoja. Menestyksen avaimina ovat luottamus, avoin keskustelukulttuuri, selkeät roolit sekä yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan kuljetaan ja miten. Strategia on Utajärvellä aidosti kaikkien yhteinen työkalu ja toimintaa ohjaava punainen lanka, jota ihmiset toteuttavat yhdessä omissa erityisissä rooleissaan.

– Kun ihmisillä on selkeä ymmärrys rooleista ja vastuista ja jokaisella on niissä hyvä olla, yhteistyö toimii, Sormunen sanoo.

Pieni suurena tekijänä Vuosien varrella Sormunen on oppinut ymmärtämään asioiden ja prosessien lisäksi ihmisyyttä ja ihmisjohtajuutta.

Asioiden onnistuminen riippuu lopulta ihmisistä, ihmisten välisistä suhteista ja hyvinvoinnista.

– Asioiden onnistuminen riippuu lopulta ihmisistä, ihmisten välisistä suhteista ja hyvinvoinnista. Maailman turbulenssissa on tärkeää huolehtia siitä, että ihmiset jaksavat työssänsä, voimaantuvat siitä ja saavat elää tasapainoista elämää työn ulkopuolella.

Hyvinvoivina ihmiset jaksavat ja myös pienet organisaatiot voivat olla suuria ja merkittäviä teoiltansa. Utajärvi on tästä oivallinen esimerkki.

– Meillä on käynnissä valtavan suuria energiahankkeita ja vahva luottamus onnistuneeseen lopputulokseen. Osallistava kulttuurimme, avoin ilmapiirimme ja ketterät toimintamallimme ovat kokoamme suurempia valttikortteja, Sormunen päättää vakuuttavasti.

www.utajarvi.fi

"Matkan varrella olen tehnyt oivalluksia, miten asiat saadaan pelittämään. Olen urallani kulkenut sydämeni ohjaamana kiinnostuksen kohteitani kohti, tarttunut tilaisuuksiin ja kerännyt polultani opit talteen", Anne Sormunen kertoo.

Johtajaksi kasvanut

– ihminen numeroiden takana

Tilitoimisto Satakerran toimitusjohtaja

Kati Jalojärvi on kirjaimellisesti kasvanut luotsaamansa yhtiön johtajan saappaisiin. Yritys on kasvanut matkan mukana. Pienestä perheyrityksestä on tullut osa kansainvälistä suuryritystä, mutta arvot ovat pysyneet samoina. Menestystarinan takana ovat huolenpito ja rehellisyys.

Äitinsä vuonna 1987 perustamaan yritykseen 30 vuotta sitten auttamaan tulleesta Kati Jalojärvestä ei koskaan pitänyt tulla kirjanpitäjää. Toisin kuitenkin kävi. Viimeistään huippupisteet taloushallintoalan arvostetussa KLTtutkinnossa paljastivat timanttisen substanssiosaamisen, ja verenperintönä saatu luontainen lahjakkuus tuli näkyväksi. Jalojärvi hyväksyi, että numerot vetävät puoleensa ja lopetti niiden väistelyn.

– Olen työskennellyt yrityksessämme koko ikäni, mutta alkuun tein aivan muita kuin kirjanpitäjän töitä. Olin kiinnostunut ohjelmistoista ja sain niiden tutkimisen ja kehittämisen vastuualueekseni. Tähän päivään mennessä olen tehnyt yhtiössämme aivan jokaista työtehtävää. Se onkin ollut rikkaus, että perheyhtiömme on antanut minulle mahdollisuuden valita roolini vuosien varrella melko vapaasti kiinnostuksen kohteideni pohjalta, utelias ja taitojaan jatkuvasti jalostava toimitusjohtaja kertoo.

"Haluatteko parhaan?"

Toimitusjohtajan pestissä Jalojärvi aloitti vuonna 2012. Siirtymä oli luonnollinen, sillä osa työntekijöistä oli tuttuja Katille jo lapsuudesta. Johtajuuden taitoja Jalojärvi hioi Aalto-yliopistossa suorittamalla kansainvälisesti tunnustetun johtamisen EMBA-maisteritutkinnon 2011–2013.

pitäneet kiinni. Asiakassuhteet ovat parhaimmillaan kokonaisen työuran mittaisia, ja niistä pidetään huolta kokonaisvaltaisesti ja kunnialla, Jalojärvi kiteyttää.

Yhteydenoton seurauksena Satakerran osakkaiden enemmistö myytiin saksalaiselle Rödl & Partnersille. Satakerrasta tuli osa globaalia konsernia perheyrityksen arvoilla.

Kasvun paikka

– Opintojeni aikana sain kipinän kansainvälistymiseen, josta äitini ansiokkaan työn ja pienen onnenkantamoisen seurauksena tulikin totta hieman yllättäen. Tuttu tilintarkastaja soitti minulle ja kertoi, että eräs yhtiö Tallinnasta oli kysellyt häneltä hyvän tilitoimiston perään. Tilintarkastaja oli vastannut, että haluatteko parhaan. Äitini työn jäljiltä perheyrityksellämme oli hyvä maine, josta olemme

Kansainvälinen kasvu toi pöydälle uusien mielenkiintoisten haasteiden lisäksi myös kipukohtia. Kunnianhimoisesti kaiken yritystoimintaan liittyvän omakohtaisesti hallinnut Jalojärvi joutui kohtaamaan omat rajalliset resurssinsa. Rahkeet eivät enää riittäneet kaikkeen ja oli osattava luopua, luottaa ja delegoida.

– Minun on saatava jatkuvasti oppia uutta, jotta viihdyn työssäni. Yhtäkkiä uuden oppimista ja tekemistä olikin niin paljon, että rajat tulivat vastaan. Kun hyvinvointi joutui koetukselle, korjausliike oli tehtävä. Ei

ole olemassa vain työhyvinvointia vaan hyvinvointi on kokonaisuus, jota toimitusjohtajana haluan vaalia yrityksessämme. Se on kaiken perusta, Jalojärvi toteaa.

Hyvinvoivat ihmiset Satakerrassa onkin voitu hyvin koko elämänmittaisia uria. Yhtiössä eletään aikaa, jolloin pisimmät työurat tulevat päätökseen. Pitkäaikaisimman työntekijän eläköidyttyä Jalojärvi lupasi kunnioittaa tämän uraa täyttämällä hänen toiveensa. Ihan minkä tahansa. – Vastaus oli balettiesitys. Saamansa piti, Jalojärvi naurahtaa.

Kati etsi itselleen netistä balettiasun, veti sen toimistossa ylleen, pisti Joutsenlammen soimaan ja ryhtyi tanssiin. Aivan kuten silloin 5 vuotiaana pikkutyttönä. Elämänmittainen työura päättyi liikutuksen kyyneliin.

tEksti: mari korHoNEN

kuva: sami PErttilä

Yhtiössä lapsuudesta lähtien.

Palo tehdä merkityksellistä työtä

Kirkkonummen kunnanjohtaja Virpi Sailas haluaa olla ihmisläheinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on luoda edellytykset organisaation onnistumiselle.

Johtajuus ja työskentely yhteisten päämäärien eteen ovat olleet Kirkkonummen uudelle kunnanjohtajalle Virpi Sailakselle tuttuja teemoja koko työuran ajan. Hän on aiemmin toiminut sivistystoimen ja kunnan johtavissa tehtävissä, kuten rehtorina, opetuspäällikkönä, sivistysjohtajana ja kansliapäällikkönä. Toukokuussa 2023 Sailas valittiin Kirkkonummen kunnanjohtajaksi ensimmäisellä äänestyskierroksella, kun hän sai yli puolet annetuista äänistä.

"On tärkeää, että meillä on kohtaamispaikkoja ja tapahtumia, jotka elävöittävät kuntaa. Kuntalaiset ovat aina keskiössä.

– Kaikkia uravalintojani on ohjannut halu tehdä merkityksellistä työtä. En välitä titteleistä, vaan siitä, että työssäni minulla on mahdollisuus olla tekemässä ihmisten elämästä parempaa, Sailas kertoo.

Sailakselle johtajuus on jatkuvaa itsensä kehittämistä. Oppeja hän on ammentanut työtehtäviensä lisäksi niin koulutuksista kuin entisiltä esi-

henkilöiltään ja kollegoiltaankin.

– Olen saanut tehdä töitä hyvien johtajien kanssa, ja jokaiselta olen oppinut jotain. Parhaimmat kokemukset ovat syntyneet esihenkilön valmentavasta ja strategisesta johtamistavasta.

Kunnanjohtajan tärkein tehtävä

Sailas näkee Kirkkonummessa suuren potentiaalin: pikkukaupunkimainen, luonnonläheinen ympäristö sekä loistava sijainti pääkaupunkiseutuun nähden luovat hyvät edellytykset kehittyvälle Kirkkonummelle.

– Toivon, että kunnanjohtajuuskauteni aikana saamme uudistettua kunnan keskustaa, kaavoitettua viihtyisiä ja toimivia asuin- ja yritysalueita sekä lisättyä väestömäärää maltillisesti niin, että palvelut säilyvät laadukkaina. Haluan edistää Kirkkonummen työnantajamielikuvaa! Lisäksi on tärkeää, että meillä on kohtaamispaikkoja ja tapahtumia, jotka elävöittävät kuntaa. Kuntalainen, asukas tai yrittäjä ovat aina keskiössä.

Kunnanjohtajana Sailas pitää avoimuutta ja osallistavaa työskentelytapaa tärkeänä. Tämä pätee sekä kuntalaisten suuntaan että kunnan johtoryhmään.

Kirkkonummen uusi kunnanjohtaja Virpi Sailas pitää avointa vuorovaikutusta ja positiivisen ilmapiirin luomista tärkeänä osana johtamista. Johtajan on osattava ottaa vastaan myös palautetta.

– Kaikinpuolinen luottamus on tärkeää: kun yhteisö luottaa toisiinsa, synnyttää se avoimuutta. Ja kun ollaan avoimia, uskalletaan puhua haasteista ja alkaa ratkoa niitä tiiminä. On myös hyvä muistaa, ettemme voi olla kuntana vain omassa kuplassamme, vaan on tehtävä yhteistyötä muiden kuntien ja sidosryhmien kanssa. Emme onnistu yksin, vaan rakentamalla verkostoja ja ottamalla systeemisen näkökulman.

"Luottamus synnyttää avoimuutta.

Sailaksen tapa toimia kunnanjohtajana on selkeä: hän haluaa olla helposti lähestyttävä ja selkeästi viestivä johtaja, joka luo ympärilleen positiivista ilmapiiriä. Sailakselle on myös tärkeää johtaa ihmisiä heidän vahvuuksistaan käsin. Julkinen johtaminen vaatii kykyä kuulla ja nähdä sekä sydäntä tehdä.

– Kaikilla meillä on vahvuuksia, joita voimme työhömme valjastaa ja joiden avulla pystymme saamaan parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tätä pyrin työssäni edistämään, sillä johtajana tehtävänäni on luoda parhaat edellytykset muiden onnistumisille.

VIRPI SAILAS

Syntynyt 19.5.1977

• Valittiin Kirkkonummen uudeksi kunnanjohtajaksi toukokuussa 2023, aloitti työtehtävänsä elokuussa 2023.

• Koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri, minkä lisäksi suorittanut paljon johtamisopintoja.

• Perheeseen kuuluu puoliso ja neljä lasta.

• Harrastaa liikuntaa ja kulttuuria. Viihtyy myös perheen kanssa saaressa olevalla mökillä ja merellä.

kirkkonummi.fi kyrkslatt.fi

tEksti: joHaNNa rita

Ihmisten hyvinvoinnista taloudellista menestystä

Kun ihmisiä ei vedetä äärirajoille, tulokset paranevat. Asiakkaidensa numeroiden huolehtimisesta liikevaihtonsa tekevän tilintarkastusyhteisön johdossa ymmärretään, että talouden ja ihmisten hyvinvointi kulkevat käsikkäin.

Ketterä, moderni, muuntautumiskykyinen ja osallistava ovat käytettyjä sanoja tämän päivän organisaatioiden strategioissa, mutta tilintarkastusyhteisö Hill Audit on onnistunut tekemään sanoista konkretiaa arjessa poikkeuksellisella

"Tehtävän onnistunut toteuttaminen kysyy itsetuntemusta, ihmisyyden ymmärrystä ja kommunikointitaitoja, joita Hill Auditilla kehitetään jatkuvasti myös ulkoisten asiantuntijoiden voimin", sanovat Hanna Manelius ja Sara Mäkilä.

tavalla. Työyhteisön osallisuus ja muutosvoimaisuus ovat niin vahvasti koko yhtiön perustamisen ytimessä, ettei tilintarkastusalan uudistajan riveissä edes puhuta muutoshaasteista. Päinvastoin. Muutos on yhtiön DNA:ssa ja muutosta tehdään jatkuvasti yhdessä koko yhteisön kanssa. Taustalla ovat johdon omakohtai-

set kokemukset tilintarkastusalan pölyttyneistä käytänteistä ja halu ravistella alaan ja johtamiseen liitettyjä stereotypioita. Hill Auditin toimitusjohtaja Hanna Manelius ja Sara Mäkilä murtavat myyttejä ja uudistavat työelämän käytänteitä murroksen aallonharjalla.

– Urani tilintarkastajana alkoi heti opintojen jälkeen vuonna 2015 ja Hill Auditilla aloitin kolme vuotta myöhemmin. Täällä huomasin heti, että ideoitani kuunneltiin ja vietiin käytännön toteutukseen, mikä kannusti minua innovoimaan lisää. Vastuun saaminen ja sen kantaminen lisäsivät merkityksellisyyden kokemustani ja tunsin, että työtäni arvostetaan, Manelius kuvailee työntekijäkokemustaan Hill Auditilla. 10 vuoden tilintarkastajan urastaan yli puolet Hill Auditilla työskennellyt Mäkilä nyökkäilee hymyillen jakaen saman kokemuksen.

Osallistumalla vaikuttaa

Nyt Manelius ja Mäkilä pitävät huolen siitä, että jatkuvasti kasvavan yhtiön työyhteisö voi hyvin ja saa kokea työssään samanlaisia arvostuksen, innostuksen ja merkityksellisyyden kokemuksia kuin he itse ovat kokeneet. Kehityshakuiseen ja moderniin tilintarkastustoimistoon haetaan idearikkaita ja innokkaita uudistajia, jotka pääsevät Hill Auditilla toteuttamaan ja kehittämään itseään monipuolisesti.

– Meillä jokainen saa osallistua ja vaikuttaa sisäisten prosessien kehittämiseen tilintarkastustyön rinnalla, ja siihen myös resursoidaan aikaa. Liiketoiminnan kehittämisalueet on jaettu tiimeille, joissa ihmiset pääsevät vaikuttamaan omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Näin pystymme

hyödyntämään jokaisen asiantuntijuutta ja osaamista mahdollisimman tehokkaasti, Mäkilä kertoo.

– Kehitys kehittyy on sisäinen mottomme, ja yhteisvoimin jalostamme prosesseja jatkuvasti paremmiksi. Se lisää työn mielekkyyttä ja asiakastyytyväisyyttä nyt ja tulevaisuudessa, Manelius kiteyttää.

Itsetuntemusta ja ihmisyyden ymmärrystä

Hill Auditilla on yhdessä koko henkilöstön voimin pohdittu, minkälaisista tekijöistä hyvä työilmapiiri koostuu. Viimeisimpänä uudistuksena tilintarkastusyhteisö kehitti palautekulttuuriaan siten, että palautekanava kulkee yhtä hyvin sivusuunnassa ja alhaalta ylös kuin ylhäältä alas. Yhteistyö sujuu, kun keskustelukulttuuri on avoin ja kaikki kantavat vastuun omasta työstään, hyvinvoinnistaan ja hyvästä työilmapiiristä.

– Johtajina olemme tehneet töitä sen eteen, että uskallamme luopua kontrollista ja jakaa vastuuta. Tärkein tehtävämme on mahdollistaa työntekijöidemme hyvinvointi, jotta he voivat tuottaa asiakkaillemme parasta mahdollista palvelua. Myytävä tuotteemme on ihmisten aika, joten näistä ihmisistä huolehtiminen on ykkösprioriteettimme, uuden ajan inhimilliset johtajat ja tilintarkastusalan elävöittäjät päättävät ykskantaan.

tEksti: mari korHoNEN

kuva: kiira PEtit PHoto

Wematchu.com tarjoaa näkyvyyden yritysmaailman kirkkaimmille tähdille, inspiroivimmille ilmiöille, uusimmille innovaatioille ja kiinnostavimmille kontakteille.

Wematchu on uusi ja monipuolinen media-alusta kaikille business- ja lifestylesisällöistä kiinnostuneille. Alusta kokoaa yhteen ajankohtaiset teemat ja suunnannäyttäjät.

Halusipa sitten lukea asiantuntija-artikkeleita johtamisen ja työelämän käänteistä, näkemyksellisiä blogitekstejä tai eri toimialojen kuulumisia, on Wematchu oikea paikka. Yrityksille ja organisaatioille Wematchu tarjoaa näkyvyyden lisäksi avaimet vaikuttamiseen sekä ammattilaisten ja liidien hankkimiseen.

Tutustu palveluun osoitteessa wematchu.com

Muutosta johtamalla kohti tulevaisuuden kiertotaloutta

Walkin Annika Sundell tekee monimutkaisesta yksinkertaista, vaalii uteliaisuutta sekä edistää jatkuvan oppimisen ja paremman ymmärryksen kulttuuria. Samaan aikaan hän luo visiota paremmasta tulevaisuudesta johtaessaan joukkojaan läpi muutosten.

Kun Annika Sundell tuli Walkille töihin vuonna 2018, yhtiön taival kohti kasvua ja laajenemista oli juuri alkamaisillaan. Sundellin tehtävä oli viedä eteenpäin kestävään kehitykseen perustuvia innovaatioita, ja hän heittäytyi haasteeseen täysillä.

Vuosiin on mahtunut merkittävää kasvua, ja liikevaihto on noussut 300 miljoonasta 750 miljoonaan euroon. Lisäksi yhtiö on hyvässä vauhdissa matkalla kohti vuoden 2030 kestävyystavoitettaan, joka on käyttää ainoastaan uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja ja valmistaa täysin kierrätettäviä tai kompostoituvia materiaaleja.

Walkin innovaatioista, liiketoiminnan kehittämisestä ja kestävästä kehityksestä vastaavana johtoryhmäläisenä Sundell hyödyntää laajaa kokemustaan ohjatessaan yhtiötä. Walkin kestävyystyö on hänen harteillaan: hän vastaa siitä, että kehitys- ja tutkimustyö keskittyy tulevaisuuteen katsoviin ratkaisuihin ja innovaatiot muovautuvat konkreettiseksi liiketoiminnaksi. Sundellin tehtävä ei ole ainoastaan huolehtia sääntelyn noudattamista, vaan yhtiö haluaa aktiivisesti edistää kestävää tulevaisuutta.

Monimutkainen työnkuva heijastaa koko alaa koskettavaa muutosta. Miten Sundell tasapainottelee muutoksessa?

– Haaste piilee siinä, että toimintaympäristö kuten lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti ja tuloksia on vaikea mitata, hän kuvailee.

– Aiemmissa rooleissani menestystä mitattiin usein yksittäisillä talousluvuilla. Nyt palastelemme monimutkaisia tavoitteita pienemmiksi projekteiksi ja tehtäviksi ja muutamme kurssia, kun uusin tieto sitä edellyttää.

Sundell painottaa läpinäkyvyyden merkitystä monimutkaisuuden purkajana. Tarjoamalla jäsennellyt mutta joustavat raamit hän varmistaa, että työryhmät pitävät ison kuvan mielessä myös pieniä haasteita ratkoessaan. Merkkipaalujen saavuttamisen juhliminen yhdessä tuo itsevarmuutta.

– Asiantuntijuuteen ja kehitykseen keskittyvällä alalla on tärkeää arvostaa heureka-hetkiä ja tunnistaa yhteistyön merkitys. Perinteiset liiketoiminnan mittarit keskittyvät loppu-

tulokseen, mutta meidän matkaamme määrittelevät sen aikana saadut arvokkaat oivallukset.

Sundellin uraa ovat kuljettaneet hänen uteliaisuutensa ja intohimonsa innovaatioihin. Alusta alkaen häntä on innostanut halu luoda jotakin uutta ja parempaa, minkä vuoksi hän hakeutui opiskelemaan polymeeriteknologiaa. Kun hän tänä päivänä näkee aiemmin teoreettisten konseptien muuttuvan oikeiksi innovaatioiksi, hän haluaa koetella rajoja entistäkin määrätietoisemmin.

"Emme me innovoi vain liiketoiminnan kasvua. Me muokkaamme tulevaisuutta.

Materiaalien muutoksessa mukanaolo on ainutlaatuisen palkitsevaa varsinkin pakkaus- ja rakennusaloilla, jotka koskettavat miljoonia ihmisiä joka päivä. Vaikka Sundell aloitti Walkilla tarkoituksenaan vauhdittaa yhtiön siirtymää kohti kiertotaloutta, muutoksen valtavuus on ylittänyt odotukset.

– Emme me innovoi vain liiketoiminnan kasvua. Me muokkaamme tulevaisuutta, jossa toimillamme on perustavanlaatuinen vaikutus planeettaamme, Sundell sanoo.

Walki kehittää kiertotaloutta edistäviä materiaaleja, jotka käytetään niin ruokapakkauksissa kuin teollisissa tuotteissa.

Vuonna 2022 konsernin liikevaihto oli yli MEUR 700 miljoona euron.

Konserni työllistää noin 1700 henkilöä 11 maassa.

Annika Sundellin uraa ovat kuljettaneet hänen uteliaisuutensa ja intohimonsa innovaatioihin. Alusta alkaen häntä on innostanut halu luoda jotakin uutta ja parempaa.

TOP RESTAURANTS

Onko ravintolan valinta sinusta vaikeaa?

Meidän mielestä sen ei pitäisi olla!

Toprestaurants -sivulla voit etsiä erilaisia ravintoloita teemoittain ja tyyleittäin – halusitpa löytää romanttisen, bistrotyylisen, tietyn maalaisen tai vaikka vain sinua läheltä löytyvän ravintolan.

Bistro Le Coin, Helsinki, Suomi Ranskalaistyylinen bistro Hakaniemessä.

Stage 22 Restaurant & Bar, Riika, Latvia Aasialaista fuusioruokaa ja upeat näkymät.

Naked Taco, Helsinki, Suomi Terveellistä ja autenttista meksikolaista.

Mix Resto, Tallinna, Viro Fine diningia paikallisista raaka-aineista.

Svenska Klubben, Helsinki, Suomi Tilausravintola upealla miljööllä.

Ravintola Siimes, Joroinen, Suomi Herkullista lähiruokaa PihlasResortissa.

Purpur, Pärnu, Viro Spa-hotelli Tervise Paradiisin ravintola.

Freshman, Helsinki, Suomi Herkullisia poke bowleja ydinkeskustassa.

Hyvinvoiva johtaja investoi itseensä

Kun kiire työssä kasvaa, hetkeen pysähtymisen merkitys korostuu. Levollinen keho ja rauhallinen mieli luovat pohjan uusille innovaatioille ja laadukkaille päätöksille.

Merenkulun tarpeisiin räätälöityjen valaistusratkaisujen innovointiin, suunnitteluun ja valmistamiseen erikoistuneen TVV Marine Lighting toimitusjohtaja ja 3D-suunnittelija Aldona Mäkinen on vuosien varrella oppinut, että investointi omaan hyvinvointiin on sijoitus liiketoimintaan. Toimialalla yli 20 vuotta vaikuttanut Mäkinen on pysynyt mukana markkinoiden kiihtyvässä muutosvauhdissa ja onnistunut kasvattamaan liiketoimintaa haastavissakin olosuhteissa johtamalla omia voimavarojansa ja kehittämällä jatkuvasti osaamistansa.

– Päivän tärkein tehtävä on antaa itselle lämpöä ja positiivista energiaa, jotka kantavat läpi haastavienkin tilanteiden. Herään aamulla aina

ennen kuin maailma ympärilläni. Kun otan hetken aikaa itselleni ja omalle hyvinvoinnilleni, kohtaan päivän läsnäolevana ja rauhallisena. Se mahdollistaa luovat ratkaisut ja laadukkaan päätöksenteon. Ylivirittyynenä sen sijaan kiire lisääntyy, virheiden riski kasvaa ja ennemmin tai myöhemmin voimat loppuvat, Mäkinen juttelee ja kokemus puhuu.

"Ystävällisyys ja lempeys eivät ole heikkoutta bisneksessä, päinvastoin.

TVV Marine Lighting on niittänyt kansainvälistä mainetta eko-

logisilla, turvallisilla ja laadukkailla valaisinratkaisuillaan, jotka ovat visuaalisesti viihdyttäviä ja teknisesti kehittyneitä.

– Hyvän kilpailukyvyn ylläpitäminen vihreän siirtymän ja teknologisen kehityksen aikakaudella edellyttää herkkiä tuntosarvia ja jatkuvaa taitojen jalostamista. Kun on läsnä hetkessä, korvat pysyvät auki sille mitä maailmalla tapahtuu ja onnistumme kulkemaan kehityksen kärkijoukoissa, Aldona Mäkinen hymyilee.

Mutkatonta menoa, kuljettajan paikalla –yhdessä

Yllä olevaan otsikkoon kiteytyvät Matkahuolto pakettiliiketoiminnan johtaja Kati Nevalaisen johtamisidea. Samoihin sanoihin tiivistyvät myös yrityksen arvot.

Kati Nevalaisella on vankka kokemus logistiikka-alalta, sillä hän ehti toimia Postissa

lähes parikymmentä vuotta erilaisissa liiketoimintojen ja johdon tehtävissä ennen siirtymistään johtajaksi Matkahuoltoon viisi vuotta sitten.

– Perinteinen logistiikkaala on murroksessa – sitä muokkaavat niin asiakkaiden tarpeet, trendit, digitalisaatio, kuin myös alalla toimivat ihmiset. Väitän,

Työyhteisön valaiseva aurinko Oman energian johtaminen näkyy paitsi tuotekehityksessä myös työyhteisössä. Aldonan lämmin olemus ja valloittava hymy tekevät vaikeistakin asioista helpommin lähestyttäviä.

– Ystävällisyys ja lempeys eivät ole heikkoutta bisneksessä, päinvastoin. Olen ymmärtäväinen ja samalla päättäväinen. Osoitan selkeästi suunnan, jota kohti kuljetaan ja tarvittaessa pidän siitä tiukasti kiinni, säteilevä toimitusjohtaja päättää.

että henkilöstön diversiteetti on avainroolissa alan muovaamisessa ja tietynlaisen lasikaton murtamisessa. Nykytyössäni haluan ja pystyn vaikuttamaan siihen, miten ja mihin ala kehittyy, Nevalainen toteaa.

"

Haluan näyttää suuntaa perinteisellä alalla.

Johtajana Nevalaiselle on tärkeää huolehtia siitä, että tiimiläisten on hyvä tehdä töitä ja että ihmiset ovat heille parhaiten sopivissa työtehtävissä.

– Lisäksi on merkityksellistä, että pystyn auttamaan ihmisiä loistamaan omassa työssään. Haluan olla mutkattomasti lähestyttävä ja mahdollistaa hyvän yhteistyön yhtiömme eri tiimien välillä sekä asiakasyritystemme kanssa.

tvvmarinelighting.com

Nevalainen kokee, että logistiikka-ala kaipaa enemmän diversiteettiä ja aitoa yhteistyötä.

Oy Matkahuolto Ab Suomen toiseksi suurin pakettipalvelujen tarjoaja • Voimakkaasti kasvava ja kansainvälistyvä yritys Vientipalvelut Pohjoismaihin, Baltiaan ja KeskiEurooppaan Liikevaihto n. 100 milj. euroa Työllistää yli 400 henkilöä

www.matkahuolto.fi

tEksti: maija-liisa saksa

TVV Marine Lighting toimitusjohtaja ja 3D-suunnittelija Aldona Mäkinen.

Vaikuttavia sote-palveluja

Rinnekodit Oy on Diakonissalaitoksen omistama yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa vaikuttavia sote-palveluja ikääntyneille, kehitysvammaisille, eri tavoin vammautuneille, riippuvuushäiriöisille ja asunnottomille henkilöille, lapsille ja nuorille sekä muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille.

Rinnekodit on myös vastuullinen työpaikka 2 900:lle sote-alan ammattilaiselle, jotka tekevät työtä ammattitaidolla ja sydän mukana.

Lue lisää: rinnekodit.fi