Issuu on Google+

ILMOITUSLIITE

tämä julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama TOIMIALAlehti

OPAS s u m i k t tu

ILMOITUSLIITE

s y t i h e &k

Hyvä uusi tuote vie valmistajaa ja brändiä sopivan askeleen eteenpäin. Stefan Lindfors

Mauri Pekkarinen • Asiantuntijapalvelut • Nokia • Patentointi Design Thinking • Simulointi • Hankkeet • Innovaatiot


2 OPAS tutkimus & kehitys

ILMOITUSLIITE

Sisältö 4 5

Tutkimus- ja kehitystoiminnan kehityttävä Missiona kestävän kehityksen edistäminen 5 Ydinvoimatoiminnassa tutkimus- ja kehitystoiminnalla panostetaan turvallisuuteen 6 Patenttiasiamiehen integrointi tuote­kehitys­tiimiin kannattaa 6 Maailma muuttuu, samoin Nokia 7 Ympäristöystävällinen uusi menetelmä korvaa viskoosikuidut 8 Kuinka käärme kietoutuu kahvikuppiin? 9 Design Thinking on tullut jäädäkseen 9 Simuloinnilla tehoa tuotantoon 10 Relaxbirth – äidin ja kätilön parhaaksi 10 Energiatehokkaasti, omalla tiellään – Vallox Oy 11 Vetovoimainen Varsinais-Suomen kehittäjä

Tutkimuksen ja kehityksen asiantuntijat yksissä kansissa! Opas -konsepti kokoaa alan asiantuntijat; yritykset, julkishallinnon, yhdistykset ja persoonat yksiin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue lisää t&k:sta ja muista B to B -aiheista www.editori.fi.

Yhteistyössä

SWECO Industry Oy PL 75, 00381 Helsinki p. 020 752 6000 www.sweco.fi industry@sweco.fi

Tampereen teknillinen yliopisto Korkeakoulunkatu 10 33101 Tampere p. 040 849 0336 mikko.nieminen@tut.fi Yhteyshenkilö: yritysasiamies Mikko Nieminen

Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto, 27160 Eurajoki p. 02 83811 www.tvo.fi

Provoke, www.provoke.fi Provoke Helsinki, Keilasatama 3, 02150 Espoo p. 09 2510 7654 Provoke Turku, Artturinkatu 2, 20200 Turku p. 020 747 9960 Provoke Tallinn: Jõe 9, 10151 Tallinn, Estonia, +372 53 333 588 Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Mikko Kämäräinen mikko.kamarainen@provoke.fi

Seinäjoen ammattikorkeakoulu, tekniikan yksikkö Kampusranta 9 A (PL 64), 60101 Seinäjoki www.seamk.fi/tekniikka Kati Katajisto, p. 040 830 4237 kati.katajisto@seamk.fi Hannu Reinilä, p. 040 830 4160, hannu.reinila@seamk.fi

Turun ammattikorkeakoulu Joukahaisenkatu 3 A, 20520 Turku p. 02 263 350 www.turkuamk.fi etunimi.sukunimi@turkuamk.fi yhteyshenkilö: tutkimus- ja kehitysjohtaja Ari Putkonen

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen Tutkimus & kehitys OPAS on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Lehti ilmestyy Tekniikka & Talouden yhteydessä 05.02.2010 103 781 kpl jakelulla. Tuottaja Nora Helanto, 09 4241 2225, nora.helanto@editorhelsinki.fi. Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi. Toimittajat: Päivi Remes, PR Maiju Riihola, MR Päivi Piispa, PP Anne Lampinen, AL. Kuvaaja: Sami Perttilä, SP Istock. Painopaikka: Sanomala. Editor Helsinki Oy, Huvilakatu 20-22 D, Vanha Ruumishuone, FI-00150 Helsinki, 09 4241 2222, editorhelsinki.fi.

Kolster Oy Ab Iso Roobertinkatu 23 PL 148, 00121 Helsinki p. 09 618 821 www.kolster.fi • kolster@kolster.fi Yhteyshenkilö: Antero Virkkala Toimistot: Helsinki, Turku, Tampere, Vaasa, Seinäjoki ja Oulu.


tutkimus & kehitys

ILMOITUSLIITE

OPAS 3

Johdolle ja asiantuntijoille Kehitä osaamistasi ja organisaatiotasi – tutustu ajankohtaisiin koulutuksiimme

dipoli.tkk.fi

Poimintaa kevään tarjonnasta Järjestelmäjohtaminen verkostotaloudessa (13 pv) – Systems Thinking & Systems Engineering 17.3.–15.11.2010 Product Management (3 pv) – tukea ja tehoa tuotteistamiseen 23.3.– 4.5.2010 Radikaalit innovaatiot (6 pv) Kevään kurssit: 23.3.– 4.5.2010 ja 26.4.– 8.6.2010 Ryhdikäs tuotejohtaminen kannattavan liiketoiminnan tukena (2pv) 12.–13.4.2010 PM Basics (4 pv) – projektinhallinnan perusteet 13.–28.4.2010 Pääsuunnittelukoulutus (11 pv) – suunnittelun ja johtamisen täydennyskoulutusohjelma 14.4.–14.10.2010 Diploma in Product Development (12 pv) – tuotehityskoulutusta 19.4.–14.12.2010 Tehokas B2B-myynti (4 pv) 22.4.–26.5.2010 Tuotekehitysprojektin suunnittelu ja toteutus strategisesta näkökulmasta (2 pv) 27.–28.5.2010

TKK Dipoli Kokonaistarjontamme löydät osoitteesta dipoli.tkk.fi/koulutuskalenteri Tiedustelut Marja Smedberg-Hakanen marja.smedberg-hakanen@dipoli.tkk.fi / p. 050 349 9820

TKK Dipoli on osa Aalto-yliopistoa

TKK Dipoli TKK Dipoli on Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun työelämän koulutus- ja kehittämisyksikkö, joka tarjoaa johdolle, esimiehille ja asiantuntijoille käytännönläheisiä, viimeiseen tutkimustietoon perustuvia avoimia ja yrityskohtaisia koulutuksia. Seminaarit, lyhytkurssit ja koulutusohjemat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja pätevöitymiseen.

Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on uusi säätiöpohjainen yliopisto, joka muodostui Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyttyä 1.1.2010.


4 OPAS tutkimus & kehitys

ILMOITUSLIITE

Tutkimus- ja kehitystoiminnan kehityttävä Tutkimukseen ja innovaatioihin on panostettava jatkuvasti, jotta kyetään vastaamaan muuttuvan globaalin toimintakentän haasteisiin. Näin toimimalla säilytetään Suomen kilpailukyky ja hyvinvoinnin perusta tulevaisuudessa. Tutkimus- ja kehitystyön tarkoitus on synnyttää huippuosaamista, tuottaa uusia ideoita ja toimintatapoja sekä tuotteistaa ja kaupallistaa nämä tuotokset. Uudet, entistä paremmat tuotteet ja parempi tuottavuus kaikessa tekemisessä on suomalaisen työn ja hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa kansainvälistyvässä kilpailussa. - Maailmanlaajuinen talouden toimintaympäristö muuttuu erittäin nopeasti. Globalisaation, maailmanlaajuistumisen anatomia tai luonne, on tänään toinen kuin vaikkapa viisi vuotta sitten, aloittaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. - Viisi vuotta sitten globalisaatio haastoi monilla toimialoilla suoritettavaa työtä Suomesta. Useat yritykset siirsivätkin rutiinitehtävät meiltä Kiinaan ja muualle halpojen tuotantokustannusten maihin. Nyt olemme siirtyneet globalisaation uuteen vaiheeseen: haastajamme maailmalta kykenevät tekemään jo huomattavasti vaativampia tuotteita ja palveluja noissa halpojen kustannusten maissa, sanoo elinkeinoministeri Pekkarinen ja jatkaa: - Suomen vastaus näihin haasteisiin voi olla vain korkeatasoinen tutkimus- ja kehitystoiminta, elinkeinoelämän ja tutkimus- ja kehitysyhteisöjen välinen tiivis yhteistyö, arvioi ministeri Pekkarinen. - Pieni maamme voi säilyä hyvinvointimaana vain korkeatasoisella osaamisella. Käytän pyramidivertausta: pyramidin alatasolla tuotetaan suurin osa maailmantalouden tavanomaisista tuotteista ja palveluista. Niiden tuottamiseen ei tarvita korkeaa osaamista; sellaisesta työstä maksetaan huonosti ja senkaltainen tuotanto tarjoaa huonomman hyvinvoinnin. Pyramidin huipulla tarvitaan huippuosaamista ja –teknologiaa. Siellä kehitetään uudet menestystuotteet. Tämänkaltaisesta tekemisestä maksetaan eniten ja siitä saadaan suurin hyvinvointi.

Kuva: Lehtikuva Oy/ Valtioneuvoston kanslia

Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyttä vahvistettava – huomiota myös palveluihin Pekkarinen muistuttaa, että Suomessa tutkimus- ja kehitysvaroista 70%, eli runsaat neljä miljardia euroa vuodessa, tulee yksityiseltä elinkeinoelämältä ja 30%, eli vajaa kaksi miljardia euroa, tulee valtiolta veronmaksajien kukkaroista. - Suomi on uudistamassa monelta osin omaa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmäänsä. Yliopistouudistus on yksi osa meneillään olevaa uudistusta. Varsinaisessa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa – innovaatiotyössä – ollaan

entistä enemmän raivaamassa tilaa kysyntä- ja käyttäjälähtöisyydelle. Tarkoitus on panostaa toimiin, joilla suuri suomalainen osaamispotentiaali voitaisiin muuttaa nykyistä nopeammin uusiksi tuotteiksi, sanoo ministeri Pekkarinen. Innovaatiopolitiikalla ymmärrettiin vielä kymmenen vuotta sitten lähes yksinomaan toimia, joilla satsattiin teollisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Nyt suunta on muuttunut ja muuttumassa lisää. Nyt ymmärretään, että kun kansantuotteesta noin 70% on palveluita, myös niiden kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen on pakko panostaa, mikäli haluamme kohentaa koko kansantaloutta. Käytämmekin jo satoja miljardeja euroja vuodessa palveluinnovaatioiden kehittämiseen ja tuotteistamiseen, Pekkarinen muistuttaa. Ylipäänsä innovaation käsite on laajentunut kattamaan mm. uudet toimintatavat, uudet organisaatiomuodot ja uudet palvelut. Palvelukäsitekin on ministeri Pekkarisen mukaan muuttunut, erityisesti informaatioteknologia-alalla. - Oleellista on, että uusi innovaatio palvelee asiakkaan tarpeita. Innovaatio tulee nähdä laaja-alaisesti taloudellisena ilmiönä.

Pk-yrityksille suunnitteilla innovaatiovähennys Valtiovalta kehittelee uusia rahoitusmalleja, joilla myös pkyritykset innostettaisiin t&k -toimintaan. Elinkeinoministerin johdolla valmisteltu malli antaisi pk-yrityksille verotuksessa huojennuksen niiltä osin kuin yritys on satsannut tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Uudistuksen on kaavailtu astuvan voimaan jo vuonna 2011. - Pk-yritysten tuottavuuskehitystä näin tukemalla pääsemme haukkaamaan tulevaisuudessa osuutemme globalisaation mukanaan tuomasta hyödystä eli markkinoista, joissa maan ja yrityksen koolla ei ole enää merkitystä, vain sillä, mitä sieltä kyetään tarjoamaan, ministeri Pekkarinen painottaa. Hän muistuttaa myös, kuinka pieni osa maassamme toimivista yrityksistä on tällä hetkellä ylipäänsä mukana aidossa innovaatiotoiminnassa. - On erittäin tärkeää, että innovaatiojärjestelmä rohkaisee varsinkin nuoria, nopeaa kasvua tavoittelevia yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen. PR

Innovaatio tulee nähdä laaja-alaisesti taloudellisena ilmiönä.


tutkimus & kehitys

ILMOITUSLIITE

OPAS 5

Missiona kestävän kehityksen edistäminen Sweco on Ruotsin tunnetuin insinööri- ja arkkitehtipalveluja tarjoava yritys. Myös Norjassa ja Suomessa Sweco on merkittävä toimija; kiitosta tulee vankasta osaamisesta ja erinomaisista lopputuloksista, myös aikatauluissa pysymisestä. Swecossa tänään toimiva 5300 työntekijän ammattilaisjoukkio on astunut isoihin saappaisiin – ja onnistunut täyttämään ne. Yhtiön historia kantaa aina vuoteen 1889, jolloin Ruotsissa Hugo Theorell perusti Theorellin insinööritoimiston ­(Theorells Ingenjörsbyro). Siitä lähtien yhtiön varrelta löytyy erittäin mielenkiintoisia referenssejä kuten v. 1910 Ruotsin kuninkaanlinnan keskuslämmitysjärjestelmän suunnittelu ja v. 1953 Egyptin Aswanin padon voimalan suunnittelu. Nykyisiin asiakkaisiin kuuluu lukuisia suuryhtiöitä ja referenssilistan projektit ovat yhtä merkittäviä kuin historian alkuvuosikymmeninä. Sweco-konserni saa vuosittain yli 30  000 toimeksiantoa 10  000 asiakkaan toimesta 80 maasta. - Toimeksiannot sisältävät asiantuntijapalveluja  esiselvityksistä ja strategisesta suunnittelusta muotoiluun, esi- ja toteutussuunnitteluun, rakennuttamis- ja projektinjohtopalveluihin, kertoo Sweco Industryn toimitusjohtaja Kari Harsunen. Tukholman OMX-pörssissä noteerattuun Sweco-konserniin kuuluvat

Sweco Sweden, Sweco Norway, Sweco Finland, Sweco Central & Eastern Europe, Sweco Russia ja Sweco Industry. Kari Harsusen luotsaaman Industyn alaisuuteen kuuluu myös tuotekehitys.

Sweco Suomessa Sweco Industry palvelee kemikaaliteollisuuden, energian, paperi- ja selluteollisuuden, meriteollisuuden ja tuotekehityksen aloilla. Swecolla on Suomessa  noin 700 asiantuntijaa, jotka työskentelevät etupäässä teollisuuden, energiatuotannon, arkkitehtuurin, rakentamisen, telekommunikaation tuotekehityksen ja projektinjohdon alueilla. - Insinöörimme, arkkitehtimme ja ympäristöasiantuntijamme  toimivat yhteistyössä. Näin pystymme toteuttamaan missiotamme entistä turvallisemmasta ja ympäristöystävällisemmästä yhteiskunnasta. Sweco Industryssa ei ole vuosikausiin tarvinnut käsitellä yhtään asiakasreklamaatiota. - Palveluitamme käyttävät asiakkaat hyötyvät ennen kaikkea siitä,

että teollisuusprosesseissa resurssien käytön vähentämisen myötä tehokkuus paranee huomattavasti, Harsunen konkretisoi asiakkaille tuotettavaa lisäarvoa.

Virtaviivaista toimintaa Yrityksen liiketoimintamalli perustuu yksinkertaisuuteen, laadukkaaseen toimintaan ja asiakaslähtöisyyteen. Tuotekehityksessäkin Swecossa haetaan virtaviivaistettuja toimintamalleja. - Tuotekehitysasiantunti­jam­me tarjoavat integroitua tuotekehityspalvelua mukaan lukien teollinen muotoilu, mekaniikan, automaation, elektroniikan ja ohjelmistojen kehitys sekä projektinjohtopalvelut. Tekniikka, arkkitehtuuri ja ympäristö voivat muodostaa toimivan ja kestävän kokonaisuuden, kun niihin liittyvää uudistustoimintaa tehdään harkiten, ammattitaitoisten asiantuntijoiden avulla. - Tavoitteenamme on olla Euroopan arvostetuin tämän alan asiantuntijayritys, Kari Harsunen visioi. PR

- Insinöörimme, arkkitehtimme ja ympäristöasiantuntijamme toimivat yhteistyössä. Näin pystymme toteuttamaan missiotamme entistä turvallisemmasta ja ympäristöystävällisemmästä yhteiskunnasta, kertoo Sweco Industryn toimitusjohtaja Kari Harsunen

SWECO Industry Oy

Ydinvoimatoiminnassa tutkimus- ja kehitystoiminnalla

panostetaan turvallisuuteen TVO investoi vuositasolla huomattavia summia t&k-työhön. Painopistealueina ovat ydinjätehuoltoon, reaktoriturvallisuuteen, uusiin ydinvoimalaitoksiin ja laitosyksiköiden tekniseen kehitykseen kohdistuvat tutkimukset.

Liisa Heikinheimo, TVO.

• TVO tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushintaan • Yksityinen julkinen yhtiö, perustettu vuonna 1969 • Kaikki tuotannollinen toiminta ja jätehuolto Olkiluodon saarella Eurajoella • OL1 ja OL2 -yksiköt tuotannossa 30 vuotta • Tuotanto vastaa noin kuudesosaa Suomessa käytetystä sähköstä • Rakenteilla kolmas ja suunnitteilla neljäs yksikkö • Ydinvoiman tuotannossa ei synny hiilidioksidipäästöjä ja haitalliset ympäristövaikutukset ovat vähäisiä • Ydinsähkön etuna on myös sen kohtuuhintaisuus sekä hinnan ja tuotannon vakaus.

T

eollisuuden Voima Oyj tuottaa hiilidioksidipäästötöntä sähköä turvallisesti ja talou­ dellisesti suomalaisten tarpeisiin. Ydinvoimatekniikka toimialana tutkimus- ja kehitysnäkökulmasta tarkasteltuna eroaa muista toimialoista eniten siinä, että uuden luomisen aikaperspektiivi on hyvin pitkä: parhaimmillaan puhutaan sadan vuoden aikajanasta. Suurimmat t&k -panostukset sijoitetaan ydinjätetutkimukseen, kakkostilalla on turvallisuustutkimukset. Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen tähtäävät tutkimukset on keskitetty tytäryhtiö Posiva Oy:n hoidettaviksi. Posiva huolehtii omistajiensa TVO:n (60%) ja Fortumin (40%) Olkiluodon ja Loviisan voimalaitoksissa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. TVO:n tutkimuspäällikkö Liisa Heikinheimo korostaa ydinvoimatekniikkaan liittyvässä tutkimustyössä kahta seikkaa. - Pitkäjänteinen toiminta ja oikeiden yhteistyöverkostojen löytyminen ovat toimintamme kulmakivet. Tärkeää on myös osata asettaa hyödyntämisen kannalta sopivat kriteerit verkostoille ja niiden toimintatavoille. Hyödyntämisen kannalta oleellista on olla mukana verkostoissa ja ohjelmissa jo suunnitteluvaiheessa.

TVO:lla ei ole erillistä t&k -yksikköä, vaan tutkimus- ja kehitystoiminta on linkitetty osaksi linjaorganisaatiossa toimivien tuotantoyksiköiden toimintaa aina uusista teknologiaratkaisuista jätteen loppusijoituspaikkoihin. - Näin tulokset pystytään hyödyntämään välittömästi.

Kansalliset tutkimukset Olkiluoto 1, 2 ja 3 –rakentamishankkeita edeltäneet tutkimukset olivat oma lukunsa. Tällä hetkellä tutkimus kohdistuu laitoksen käyttöön: tärkeimpänä ovat laitosyksiköiden käyttöiän pidentäminen, tehojen parantaminen ja polttoainetutkimukseen liittyvä kansainvälinen yhteistyö. Uusin tutkimus liittyy ns. neljännen sukupolven ydinvoimalaitoskonsepteihin sekä tulevaisuuden käytetyn polttoaineen kierrätykseen. TVO vastaa itse voimalaitosjätteen huoltoon ja laitosyksiköiden käytöstäpoistoon liittyvistä tutkimuksista. - Vaikka laitosta ei ole edes ryhdytty perustamaan, sillä pitää olla tarkka käytöstäpoistosuunnitelma. Uuden sukupolven voimalaitosyk-

TVO

yhteystiedot sivu 2

sikön käyttöikä on vähintään 60 vuotta, mikä merkitsee toimintaa 100 vuoden aikajänteellä, kun loppusijoittaminen otetaan mukaan. Jätehuoltoa ja loppusijoitusta mietitään TVO:ssa kestävän kehityksen kautta. Kaikessa toiminnassamme peruslähtökohtana on turvallisuus, Heikinheimo kertoo. Kotimaassa TVO tekee yhteistyötä muun muassa Säteilyturvakeskuksen kanssa. Muita tärkeitä tutkimus- ja kehitystoiminnan kumppaneita ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä VTT. TVO on merkittävin rahoittaja kansallisissa reaktoriturvallisuuden (SAFIR 2010) ja ydinjätehuollon (KYT 2010) tutkimusohjelmissa.

Kansainvälinen tutkimus­ yhteistyö merkittävää TVO harjoittaa aktiivista yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa muiden ydinvoimayhtiöiden kanssa. Yhtiö on mukana mm. WANO-järjestössä (World Association of Nuclear Operators) ja ruotsalais-suomalaisessa käyttökokemusten vaihtoon keskittyvässä yhteistyössä. TVO osallistuu myös tiiviisti EU:n ydinvoimayhtiöiden väliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on kehittää uusille ydinvoimaloille asetettavia vaatimuksia. TVO:n t&k-toiminta myötäilee myös EU:n Sustainable Nuclear Energy Technology Platformin linjauksia. TVO on ollut mukana verkoston toiminnassa alusta lähtien ja ainoana suomalaisena yrityksenä myös sen hallituksessa. PR

yhteystiedot sivu 2


6 OPAS tutkimus & kehitys

ILMOITUSLIITE

Patenttiasiamiehen integrointi tuote­kehitys­tiimiin kannattaa

Tuotteen elinkaaret käyvät yhä lyhyemmiksi. Vastaavasti patenttihakemusten käsittelyajat pitkittyvät ja patenttivirastot tiukentavat keksinnöllisyyskynnystä. Tilanteeseen on kuitenkin olemassa kustannustehokas – ja kekseliäs – ratkaisu. Kolsterilla vuodesta 1995 toiminut patenttiasiamies Antero Virkkala pohtii tuotesuojausasioita yrityksen näkökulmasta. Hän kysyykin yrityksissä käydessään usein kuulijakuntaa kiinnostavan kysymyksen: miten patenttiasiamies voi alentaa t&k –kustannuksia? Hänellä on kysymykseensä selkeä vastaus: tuotekehitys ja suojaus on integroitava. Mikä parasta, tähän on tarjolla myös konkreettiset, tehokkaaksi testatut keinot. Mutta taustoitetaanpa ensin tilannetta. Tuotekehityksen suurimpina ongelmina voidaan nähdä vaikeutunut taloudellinen tilanne sekä tuotteiden lyhentynyt elinkaari. - Monille markkinoille on yhä vaikeampi päästä kilpailijoiden patenttien vuoksi. Lisäksi asiointi patenttiasiamiehen kanssa vie keksijältä aikaa, jonka hän usein mieluummin käyttäisi muuhun, Antero Virkkala lisää. Patentoinnin ongelmista päällimmäisinä voidaan pitää sitä, että patentoinnin sääntöjä ja käytäntöjä on vaikeutettu ja uusilla tehok-

kailla hakutyökaluilla tutkijat löytävät patentoinnin esteet tehokkaasti ja nopeasti. - Usein lisäksi patentointiprosessi aloitetaan liian myöhään, Virkkala toteaa. Innovaatioiden tulisi sisältää enemmän substanssia, jotta ne ylittävät patentointikynnyksen. Patenttihakemus tulisi saada nopeasti jotta patentoinnin esteitä olisi mahdollisimman vähän. Toinen toivottava asia on, että keksinnön selostaminen patenttiasiamiehelle veisi mahdollisimman vähän keksijän aikaa.

Ideointiprosessi tehokkaammaksi Tehokkailla ideointimenetelmillä keksinnöt voidaan tehdä heti, kun riittävä perustieto on olemassa. - Keksinnön syntymistä voi näin nopeuttaa jopa vuosilla. Tehokas ideointiprosessi johtaa usein tuotteisiin, jotka menestyvät hyvin markkinoilla. Lisäksi prosessi synnyttää keksintöjä, jotka ovat keskimääräistä

Haluamme opastaa asiakkaitamme keksimään sellaista, jota voidaan suojata ja valmistamaan sellaista, jota muut eivät ole suojanneet. - Antero Virkkala patenttiasiamies, Kolster paremmin patentoitavissa. Koulutamme yhteistyökumppanimme avulla sekä asiamiehiämme että asiakkaitamme sisäistämään tehokkaita ideointimenetelmiä, joissa yhdistyvät luovuutta edistävä rentoutuminen sekä ajatustoimintaa virtaviivaistava toiminta, Virkkala kertoo.

Tuotekehitys ja suojaus alusta asti käsi kädessä

Kuva: Kolster

Syventämällä tuotekehityksen ja suojauksen integrointia yhä saumattomammaksi patenttihakemusta voidaan ryhtyä kirjoittamaan keksinnön ollessa vielä konseptivaiheessa. - Näin säästetään sekä aikaa että rahaa ja lisätään huimasti mahdollisuuksia saada patenttihakemus ylipäänsä läpi, Virkkala korostaa. Keksijän kannattaa ottaa patenttiasiamies mukaan suunnittelupalaveriin. - Näin hän saa paitsi sparrausta, myös uusia näkökulmia prosessiin. Keksinnön, toteutuksen ja problematiikan selostaminen vie keksijältä vähemmän aikaa ja asiamies omaksuu ne nopeasti. Hakemusluonnoksen viimeistely sujuu myös jouhevammin. Samalla patenttiasiamies voi selvittää kilpailijoiden patentteja ja vähentää riskiä siitä, että valmistusesteet huomattaisiin vasta huomattavien investointien jälkeen, Virkkala listaa etuja. Mitä nopeammin oma hakemus saadaan vireille, sitä aikaisemmassa vaiheessa se torjuu kilpailijoiden patentteja. - Haluamme opastaa asiakkaitamme keksimään sellaista, jota voidaan suojata ja valmistamaan sellaista, jota ei ole suojattu, Virkkala kiteyttää. PR

KOlster OY AB

yhteystiedot sivu 2

Nokian ulkomainos vuodelta 1986.

Maailma muuttuu, Nokia Research Center satsaa innovaatioihin, joiden avulla ihmisten on entistä helpompi ennakoida ja tarkkailla omaa ja läheistensä vointia ja saada tarjolle ratkaisuja yksilöllisiin tiedontarpeisiin. Nokia on koko olemassaolonsa ajan mukautunut markkinoiden tarpeisiin ja muuttanut toimintaansa niiden mukaisesti. Tällä hetkellä Nokian liiketoimintaa mukautetaan tavalla, jota langattoman maailman ja internet-maailman lähentyminen sekä siihen liittyvän liiketoiminnan luonne ja rakenne edellyttävät, kestävään kehitykseen sitoutuen. Tässä muutoksessa ja kehityksessä avainasemassa on Nokian oma tutkimusja kehitystoiminta. Sen toiminnan yhtenä lähtökohtana on pystyä helpottamaan ihmisten arkea tarjoamalla langattomia, helppokäyttöisiä ja älykkäitä tuotteita ja sovellusratkaisuja.

Arkielämää helpottavia tutkimuskohteita Nokia Research Centerissä on viime aikoina satsattu uusiin monitieteellisiin tutki-

musavauksiin. Uudet käyttöliittymät sekä kontekstuaaliset palvelukonseptit edellyttävät tiederajojen yli menevää osaamista. Nokia solmikin viime syksynä yhteistyösopimuksen laajasta ja avoimesta tutkimustyöstä Tampereen yliopiston kanssa. Aiemmin vastaavanlainen sopimus on Nokian toimesta tehty Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) sekä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. - Jotta saamme maailman parhaat tutkijat joukkoomme, meidän tulee säännöllisesti kyetä julkaisemaan erittäin korkeatasoisia tutkimusjulkaisuja, kertoo 14 vuotta Nokialla tutkinut CEO:n teknologianeuvoston jäsen, Leo Kärkkäinen, NRC:n Tampereen yksiköstä. Maailmalla vastaavanlaisina Nokian yhteistyökumppaneina toimivat mm. Massachusetts Institute of Technology (MIT), Stanford University, UC Berkeley ja University of Cambridge.

Nokia Research Center (NRC)

• perustettu 1986 • 500 tutkijaa eri puolilla maailmaa, henkilökunnas-

sa kansallisuuksia ympäri maailman ml. Australia, Brasilia, Hong Kong, Intia, Kanada, Kiina, Romania, Suomi, UK, Yhdysvallat • Nokian tutkijat toimivat avoimessa innovaatiossa yhteistyökumppaneiden kanssa ja ovat sijoittuneet maailmalle huippututkimuksen ja -tiedon polttopisteisiin lähelle yliopistoja ja maailman johtavimpia tutkimuslaitoksia • Suomessa partnerit TKK, Tampereen yliopisto • missiona vastata tieteellisesti haastaviin ongelmiin, joilla on vaikutusta Nokian tulevaisuuteen • Nokian t&k –kulut v. 2008 olivat 5968 miljoonaa euroa (11,8 % liikevaihdosta)


tutkimus & kehitys

ILMOITUSLIITE

OPAS 7

Kuva: Nokia

Kuva: Petri Laitinen

TTY etsii nyt yrityksiä, jotka kehittäisivät selluloosan käsittelymenetelmää eteenpäin. Kuvassa erikoistutkija Marianna Vehviläinen.

tampereen teknillinen yliopisto

yhteystiedot sivu 2

ympäristöystävällinen uusi menetelmä korvaa

viskoosikuidut

samoin Nokia Nokia on jakanut t&k -toimintansa neljään strategiseen painopistealueeseen: uudet käyttöliittymäympäristöt ja -tavat, monipuolisen kontekstin ymmärrys, nano­teknologiaa hyödyntävä ja energiatehokkuutta maksimoiva mobiilialusta sekä kongnitiivinen radioverkko. - Kontekstista palvelukonseptista esimerkkinä mainittakoon, että saapuessasi oopperaan kännykkä taskussasi ohjautuu automaattisesti hiljaiselle toiminnolle ”havaitessaan”, että muutkin kännykät ovat hiljaisella. Tai ruuhka-aikana GPSnavigaattori ohjaa sinut vähemmän ruuhkaisen reitin kautta kohteeseen, Kärkkäinen konkretisoi. - Älykäs käyttöjärjestelmä puolestaan voi kerätä sydämen sykehistoriaa tai ruumiinlämpöä ja tietoa voidaan hyödyntää hyvinkin laajamittaisesti.

Käyttäjän ymmärtäminen avainasemassa Nokian kaikilla tutkimusprojekteilla on tavoitteiden lisäksi selkeästi organisoidut etenemis- ja tulosten arviointimenetelmät. Nokialla tutkijat eivät puurra kammioissaan, vaan hyödyntävät laajasti jatkuvaa vuorovaikutusta sekä pilottien lanseerauksesta syntynyttä maailmanlaajuista reagointia, käyttäjäkokemusta ja -palautetta. -Tutkimus- ja kehitysprojektit voivat olla aikaskaalaltaan hyvin eripituisia, useista vuosista muutamaan kuukauteen. Joskus tuote tai palvelu täytyy olla markkinoilla, jotta siihen voidaan tehdä muutoksia lennossa, Kärkkäinen kertoo. Kun tutkimustyö alkaa olla tuotteistamisvaiheessa, tutkimuslaboratorioiden yhteydessä toimivassa organisaatiossa kaivetaan helmet kaikista tuotoksista. Mutta ennen kuin päästään helmien keräämiseen, on kyettävä rakentamaan optimaalinen, hyvin yhteen toimiva tutkimus- ja tuotekehitysryhmä – kuten Nokialla tehdään. PR

Nokia

Image Space – uusi tapa tutustua maailman eri kohteisiin Kun ranteessani oleva älypuhelin osoittaa työstressitasoni kohonneen, lähden pienelle lomalle virtuaalilomakohteeseen, jonka miljöön tunnelmaan olen päässyt itse ennakolta vaikuttamaan. Tätä tulevaisuuden visiota pohjustaa jo Nokia Beta Labs´n kehittämä kokeellinen tutkimusprojekti Image Space. Siinä kompassilla varustetulla kännykkäkameralla otetut valokuvat voi sijoittaa nettisivustolle, ikään kuin maailman kartalle. Kuviin voi liittää kommentteja.

Lisää osoitteessa http://betalabs.nokia.com/ apps/nokia-image-space

Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitetty menetelmä mahdollistaa aikaisempaa ympäristöystävällisemmän tuotantoprosessin. Selluloosan käsittelymenetelmä on nyt tarjolla yritysten käyttöön. Suomessa etsitään jatkuvasti uusia kohteita, joissa voisi käyttää öljypohjaisia materiaaleja korvaavia, uusiutuvia raaka-aineita. Puupohjainen selluloosa on uusiutuva materiaali, jolle halutaan löytää muitakin käyttökohteita kuin paperi ja kartonki. Tampereen teknillisessä yliopistossa on jätetty patenttihakemus keksinnöstä, jolla selluloosaa voidaan käsitellä aikaisempaa ympäristöystävällisemmin. Uudella tuotantomenetelmällä korvataan viskoosikuidut, joiden tuotantoon tarvitaan ympäristölle ja ihmisille vaarallista rikkihiiltä. Rikkihiili on hermomyrkky, joka vaatii erittäin hyviä varotoimenpiteitä niin kuljetuksen, varastoinnin kuin talteenotonkin aikana. Varotoimenpiteistä huolimatta sitä pääsee ympäristöön pieniä määriä. - Jo 1970-luvulta lähtien viskoosiprosessille on etsitty vaihtoehtoisia menetelmiä, joiden avulla voitaisiin korvata rikkihiilen käyttö. Olemme kehittäneet menetelmän, jolla selluloosaa käsitellään entsymaattisesti ja korvataan näin viskoosiprosessissa välttämätön rikkihiili, erikoistutkija Marianna Vehviläinen Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo.

Pioneeriyritys haussa Selluloosan entsymaattisen käsittelyn takana on vuosien tutkimustyö: Suomessa ainutlaatuista aihetta on tutkittu Tampereen teknilli-

!

sessä yliopistossa jo 1990-luvulta asti. Uudessa menetelmässä selluloosan liukoisuutta on parannettu entisestään, mikä mahdollistaa kiinteästä materiaalista tehtävät kalvomaiset rakenteet. Entsyymeillä käsitelty selluloosa saadaan liukenemaan natriumhydroksidiin ja selluloosaa voidaan muokata näin uuteen muotoon. Selluloosasta voidaan valmistaa esimerkiksi makkarankuoria tai tablettien täyteaineita uuden menetelmän avulla ja se mahdollistaa myös uusien tuotteiden syntymisen. - Kun selluloosa liuotetaan, siitä voidaan valmistaa monia uusia tuotteita, joita ei osata vielä ajatellakaan, Vehviläinen avaa mahdollisuuksia. Tampereen teknillisessä yliopistossa etsitään nyt yrityksiä, jotka haluaisivat kehittää tätä prosessia eteenpäin. Uutta menetelmää on käytetty laboratoriomittakaavassa ja hyvä seuraava vaihe olisi pilot-mittakaavainen tuotantolaitos. Menetelmän voi integroida jo olemassa olevaan viskoosiprosessin tuotantolinjaan, koska selluloosan muut käsittelytavat säilyvät ennallaan - vain selluloosan liuotus on muuttunut. - Yritykseltä vaaditaan pioneerihenkeä ja investointeja, mutta prosessilla säästetään rikkihiilestä aiheutuvat suuret kustannukset. Menetelmän avulla avautuu myös paljon markkinoita uusille tuotteille, Vehviläinen kannustaa yrityksiä. PP

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO – TEKNOLOGIAN TIENNÄYTTÄJÄ

• Tampereen teknillinen yliopisto on

aloittanut toimintansa vuonna 1965 ja muuttui vuonna 2010 säätiö­ yliopistoksi. • Tutkimuksessa yliopiston kärkialoja ovat nanofotoniikka, signaalinkäsittely ja älykkäät koneet. Vahvoja osaamisalueita ovat myös muun muassa biotieteiden teknologiat, materiaalitekniikka, ohjelmistotekniikka sekä teollinen toiminta ja sen johtaminen.

• TTY tekee laajaa ja monipuolista

yhteistyötä yritysten, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa ja on haluttu yhteistyökumppani. Vuosittain TTY:llä on käynnissä yli 1000 tutkimus- ja kehityshanketta. • TTY on myös vahva innovaatioiden ja tutkimus- ja osaamislähtöisten yritysten tuottaja. Yliopiston tutkimuksen ja opetuksen pohjalta on 1980-luvun alusta lukien syntynyt yli 100 uutta yritystä.


8 OPAS tutkimus & kehitys

ILMOITUSLIITE Kuva: Marco Melander

Stefan Lindforsin Iittalalle muotoilema EGO.

Stefan Lindforsin mottona on, että mies ei tee mitään olemassa olevaa esinettä uudelleen, ellei hän keksi siihen jotain uutta tulokulmaa.

Media kiinnostui vuonna 2004 lanseeratusta Serpent -hieromasauvasta.

Kuinka käärme kietoutuu kahvikuppiin? Tuotteen matka ideasta kaupan hyllylle voi olla hyvinkin erilainen. Huippumuotoilija Stefan Lindfors kuvailee kaksi erilaista tuotematkakertomusta. Istumme eräänä iltana palkitun, pitkän linjan muotoilijan Stefan Lindforsin kanssa tarinoimaan siitä, kuinka kaksi lähtökohdiltaan täysin erilaista tuotetta päätyy kotimaisille markkinoille – ja menestyy. Kertomuksen edetessä löydämme kuitenkin selkeitä yhtäläisyyksiä tuotteiden matkan vaiheilta. Mutta eipä mennä asioiden edelle. Olipa kerran… - Ennen kuin minun kohdallani idea voi syntyä, pitää takana olla brändi tai valmistaja, jonka toimeksiannosta lähden uutta ideoimaan, Stefan Lindfors aloittaa. Jos Lindfors omien sanojensa mukaan tuntee, että hänellä voisi olla tilaajalle annettavaa, hän lähtee hankkeeseen mukaan. Tällöin miehen on täytynyt kokea työ kiinnostavaksi sekä tuntea, että hänen tuleva panoksensa tuottaa lisäarvoa ja auttaa asiakasta eteenpäin. - Tilaajan pitää pystyä kertomaan minulle, mitä he uudella tuotteella hakevat ja miksi. Muotoilu muotoilun vuoksi ei minua sytytä. Luova ideointiprosessi kuuluu vielä niihin työvaiheisiin, joita ei voi suorittaa allakkaan merkittynä ajankohtana, tiukasti ennalta määrätyn ajan puitteissa. Vasta, kun Lindfors tuntee keksineensä tarpeeksi hyvän idean, hän suostuu jatkamaan prosessia. - Innovaatiot ovat usein minun juttujani. Estetiikka on tärkeää, mutta se tulee viimeiseksi, siitä ei lähdetä liikkeelle.

Kuva: Marco Melander

Hieromasauva… Sin City on Suomessa seksivälineitä myyvä kauppaketju, jonka olemassa olosta suuri yleisö ei tiennyt - kunnes 2.11.2004 tilanne muuttui. Silloin julkistettiin näyttävin lanseerausmenoin Stefan Lindforsin muotoilema käärmeen näköinen silikoninen Serpent -hieromasauva. Media kiinnostui, julkinen keskustelu kävi vilkkaana ja Sin City sai enemmän kuin täytettyä tavoitteensa. Tuo tavoite oli ollut tunnettuuden li-

sääminen ja seksivälineitä kohtaan vallitsevan yleisen asenteen muovaaminen myönteisemmäksi. Miten tavoite saavutettaisiin, jäi mainostoimisto TBWA\ PHS Helsingin suunnittelijan Tommi Laihon ja Stefan Lindforsin yhdessä ideoitavaksi. Kaksikko päätyi tunnetuin seurauksin hieromasauvaan. Mutta miten mies osaa

Hyvä uusi tuote vie valmistajaa ja brändiä sopivan askeleen eteenpäin. - Stefan Lindfors suunnitella vibraattorin, joka myös toimii tarkoituksenmukaisesti? - Käytin luonnollisesti naisia apuna prototyypin testaajina, Lindfors vastaa. Kun idea oli syntynyt ja prototyyppi testattu, tuli pohdittavaksi tuotanto ja sarjavalmistus. Tuote haluttiin Lindforsin aloitteesta valmistaa Suomessa, mitä aikaisemmin ei oltu tehty. - Lähdimme kartoittamaan yrityksiä, jotka valmistivat jotain tuotetta silikonista jonkinlaista putkea pitkin. Sellainen löytyi. Käärmeen muotoisesta vibraattorista tuli niin suosittu, että se kelpasi kodeissa lasten lelukoriin, Lindfors kertoo.

…ei saanut kuppia nurin Iittalasta (silloinen Arabia) otettiin 90-luvun loppupuolella yhteyttä muotoilija Lindforsiin ja kysyttiin, voisiko hän suunnitella kohtuuhintaisen, mutta kuitenkin uuden kahvikupin. - Lähtökohta, briiffi, oli hyvin erilainen kuin Sin Cityn kohdalla. Kyseessä oli tun-

nettu brändi ja tehtävänanto oli äärimmäisen selvä. Mutta koin ongelmaksi, mitä ennennäkemätöntä minä pystyisin kahvikuppisaralla luomaan silloin, kun tuotteen täytyy olla kohtuuhintainen. Pyysinkin kolme kuukautta luomisaikaa. Kolme kuukautta riitti. Klassikoksi muodostunut Ego on kuitenkin syntynyt hyvin tarinankerrontaan sopivalla tavalla. - Asuin silloin New Yorkissa. Olin aikaisin aamulla kävelemässä juhlista kotiin ja poikkesin kahvilaan. Sain valtavan isosta kahvattomasta kupista maitokahvia. Sitä juodessani pelkäsin, että kuuma kahvi kaatuu syliin. Samalla välähti: miksi kupissa ei ole isoa kahvaa, josta saisi tukevan otteen? Lindfors oli jo tätä ennen oivaltanut, että espressokahvibisnes tulee Suomeenkin. Kun Egoa lähdettiin valmistamaan, sen tunnettuuden symboli, tukeva pöydälle asti ulottuva kahva, tuotti valmistusvaiheessa suuria vaikeuksia. Arabian tuotekehitysryhmä kuitenkin voitti vaikeudet ja Egoa on nyt monessa suomalaisessa ja ulkomaisessa kodissa tai kahvilassa esimerkkinä funktionaalisesta estetiikasta. Stefan Lindfors muistelee Arabian aikoja ja löytää onnistumiselle ansion. - Yli organisaatiorajojen toimiva ennakkoluuloton yhteistyö. Minä ulkopuolisena suunnittelijana toimin yleensäkin yhdessä johtoportaan, markkinoinnin ja tuotannon kanssa.

Ja tarinan opetus Yhteneväistä molemmissa tarinoissa on, että niissä tehtiin yhteistyötä. Toimeksiantajat uskalsivat toimia ennakkoluulottomasti ja periksi antamattomalla asenteella. Markkinointi hoidettiin oikeaoppisesti, ajoitus osui kohdalleen - ja tuote oli hyvä. Ja luonnollisesti tärkein yhteinen nimittäjä oli, että innovaattorina toimi Stefan Lindfors. PR


tutkimus & kehitys

ILMOITUSLIITE

OPAS 9

Design Thinking on tullut jäädäkseen Tulevaisuudessa kilpaillaan palveluilla

- Pitkään on ollut vallalla ajatus, että innovaatioprosessissa kehitetään ensin teknologia ja sitten etsitään asiakas - myös Suomessa. Se ajatusmalli on vanhanaikaista ja tehotonta, sanoo Provoken toimitusjohtaja Mikko Kämäräinen. Hän lisää, että globaalissa tietoyhteiskunnassa tekniset innovaatiot yksin eivät enää saa riittävää etulyöntiasemaa taatakseen menestyksen. Teknisen innovaation kopioijat kehittävät tuotteita käyttäjäystävällisempään suuntaan ja korjaavat suurimman hyödyn. - On toimittava toisin, jos mielii hyötyä innovaatiostaan, summaa Kämäräinen. Hän tietää mistä puhuu, sillä Provoke on ideoinut asiakkailleen 57 patenttia seitsemän toimintavuotensa aikana.

Out of box ja avoin innovaatio Kämäräisen käyntikortissa lukee Strategic Difference. Sanat paljas-

tavat toisinajattelijan. Mies ryhtyy lunastamaan oitis lupausta ja antaa kyytiä luutuneille ajattelumalleille. - Kustannusjahti ei johda mihinkään. Jos yritys ei kykene luomaan arvoa, on yhdentekevää, saako se vähennettyä kustannuksia. Design Thinking -ajatusmalli lähtee siitä, että mennään ongelmien äärelle. Se tapahtuu avoimen innovaation kautta. - Yksikään yritys ei voi jatkossa innovoida yksin, sisältä ulospäin. Avoin innovaatio kehittyy nopeasti ja saa uusia muotoja. Innovaatio jalostuu ja muuttuu kustannustehokkaammaksi, linjaa Kämäräinen. Teollinen muotoilu yhdistettynä Design Thinking -malliin ei Kämäräisen mukaan suinkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi videoprojektoriin tehdään uudet kuoret ja tuote on valmis markkinoitavaksi. - Työpajoissa monien eri alojen osaajat ja käyttäjät pohtivat vailla ennakkoluuloja, mikä on laitteen tehtävä? Sen tehtävä on luoda kuva. Voisiko kuvan luoda langattomasti

Kuva: Provoke

Design Thinking löytää loppuasiakkaan tarpeet. Ajattelumalli on uutta Suomessa, mutta tuttua maailmalla. Provoke on Suomessa Design Thinkingin pioneeri.

Avoimen innovaation työpajoissa käyttäjät ja useiden yritysten asiantuntijat etsivät tarpeita ja niiden taustalla vaikuttavia ilmiöitä. Vasta kun aito ongelma on löydetty, voidaan siirtyä ratkaisujen ideointiin esimerkiksi tuotteiston strategialle, kuten kuvan työpajassa. vaikkapa suoraan seinän pintaan, visioi Kämäräinen. Seuraavaksi kysytään, miksi kuva täytyy luoda? Voidaanko löytää perimmäiset tarpeet ja keksiä täysin uusia ratkaisuja vanhojen sijaan. Näin toimimalla ulkoa sisään -ajattelutapa toteutuu. Hän antaa toisen esimerkin Design Thinking-ajattelusta. - Jos huoneeseen pitää tehdä valaistus, ratkaisu ei ole, että keksitään uusia lamppuja. Vaan ongelman aito

ydin on, että tarvitaan valoa. Voisiko valon lähde olla vaikka katto tai pöytä, innostuu yrityksiä työkseen konsultoiva Kämäräinen. Hän korostaa, että pitää pureutua tarpeeseen ja kysyntään, ei ratkaisuihin ja tarjontaan. Ajattelun pitää tulla ulos laatikosta, out of box.

3D

provoke

Tulevaisuudessa kilpaillaan palveluilla. Miten Design Thinking -ajatusmalli valjastetaan palvelujen kehittämistarpeisiin? - Mallin mukaan palvelujen kehittämisen tulee lähteä tarpeesta: siitä, mitä loppukäyttäjä tarvitsee ja haluaa. Ei siitä, miten palvelut tuotetaan eli ratkaisuista. Tärkeää on löytää aito tarve ja ongelma. Kun ongelma on löydetty, ratkaisu on helppo luoda, toteaa Kämäräinen. Provoken tehtävä on auttaa asiakkaitaan löytämään loppuasiakkaiden oikeat tarpeet. - Olemme strategisia konsultteja. Työpajat, workshopit, koostuvat eri alojen osaajista. Provokessa työskentelee: MBA, sosiologi, fyysikko, diplomi-insinöörejä, muotoilijoita, käyttöliittymäsuunnittelijoita ja graafikkoja. Työpajoissa on myös eri alan yrityksen edustajia, kertoo Kämäräinen. Provoken opeilla on kysyntää niin koti- kuin ulkomaillakin. Yrityksen töistä suuntautuu tällä hetkellä yli 70 prosenttia vientiin. Yrityksellä on konttorit Helsingissä, Turussa ja Tallinnassa. AL

yhteystiedot sivu 2

Kuva: SeAMK

Simuloinnilla tehoa tuotantoon

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on todettu yli 15 vuoden aikana tehdyssä tutkimus- ja kehitystyössä simuloinnin olevan yrityksille rahaa ja aikaa säästävä suunnitteluratkaisu.

Y

hä useampi yritys käyttää Seinäjoen ammattikorkeakoulun osaamista, kun ne pohtivat tuotannon uudelleen suunnittelua, uuden robottisolun tai uuden tuotantolinjan käyttöönottoa tai haluavat tietää, missä kohdassa materiaalivirtoja on pullonkauloja. Näihin kaikkiin tilanteisiin voidaan käyttää simulointiosaamista ja 3D-suunnittelua päätöksenteon tukena. Tuotantoon liittyvällä simuloinnilla tarkoitetaan esimerkiksi jonkin tuotantolinjan tai koneen olennaisten osien ja toimintojen jäljittelyä tietokoneella tehtävänä 3D-mallina. - Simuloimalla päättäjä saa varmuutta investoinnin onnistumiseen ja kannattavuuteen. Näiden asioiden laskutoimituksissa on niin paljon erilaisia muuttujia, että niiden käsin laskeminen tuottaa helposti inhimillisiä virheitä. Tietokone ei näitä virheitä tee, joten simuloimalla saa varmuuden asiaan, automaatiotekniikan koulutusohjelmapäällikkö Hannu Reinilä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertoo.

Investoinnit järkeviksi simuloimalla Hitsaus- ja kokoonpanojigejä valmistava Jucat Oy on tehnyt yhteistyötä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa jo muutaman vuoden ajan. He suunnittelevat jigit ja tehdas-layoutit 3D-ympäristössä ja yhteistyöllä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa varmistetaan 3D-layouttien muuntaminen liikkuviksi tehdasmalleiksi. - Asiakkaamme ovat olleet malleihin todella tyytyväisiä. Suomessa tarvitaan radikaalia tuotannon tuottavuuden kehittämistä ja ainoastaan simuloimalla kalliit investoinnit voidaan varmistaa järkeviksi ja nopeasti itsensä takaisin maksaviksi hankkeiksi, Jucat Oy:n toimitusjohtaja Juha Lemponen toteaa. Simulointimalleja voidaan hyödyntää myös tuotteiden markkinoinnissa. Reinilä kertoo monen järjestelmätoimittajan voittaneen tarjouskilpailun simulointimallin avulla, sillä näin varmistetaan asia-

kaskohtaisten järjestelmien toimivuus ja kapasiteetti jo suunnitteluvaiheessa. PP

Seinäjoen ammatti­korkeakoulu • Yli 15 vuoden kokemus simulointipalveluista.

• Suomen johtava ammattikorkeakoulu simulointiosaamisessa.

• Asiakkaita ympäri Suomen muun

muassa metalli-, puu-, paperi- ja elintarviketeollisuudessa. • Tuotannon simulointi on koneen tai tuotantolinjan osien sekä toimintojen jäljittelyä tietokoneen 3D-mallina. • Simuloinnin avulla voidaan tehostaa toimintaa ja saada kustannussäästöjä teollisuudessa. • www.seamk.fi/tekniikka

Yritysyhteistyöllä uusia mahdollisuuksia simulointiin Seinäjoen ammattikorkeakoulu on aloittanut yhteistyön Visual Components Oy:n ja Beckhoff Automation Oy:n kanssa. Visual Components Oy on 3D-simuloinnin ja Beckhoff Automation Oy automaation ohjausjärjestelmien asiantuntijayritys. Yhteistyössä yritykset ja ammattikorkeakoulu ovat yhdistäneet simulointimalliin myös ohjausjärjestelmän. - Simulointimallista, johon on yhdistetty ohjausjärjestelmä, nähdään täsmälleen, miten oikea kone liikkuisi. Yleensä ohjausjärjestelmää päästään testaamaan vasta silloin kun kone on kasattu ja valmiina hallin lattialla - nyt testaus päästään tekemään jo paljon aikaisemmin ja näin helpotetaan aikataulupaineita sekä nopeutetaan koneen käyttöönottoaikaa, Beckhoff Automation Oy:n Teppo Lepistö kertoo. Simulointimallin ja ohjausjärjestelmän yhdistelmällä voidaan tarjota yrityksille koulutuspaketteja sen lisäksi, että sitä käytetään suunnittelun apuna. Visual Components Oy:n Mikko Urho kertoo, että koulutukseen yhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia. - Koneenkäytön koulutukseen ei tarvita näin todellisia laitteita tai isoja halleja, jolloin säästytään isoilta investoinneilta. Ison ryhmän opettaminen onnistuu nopeammin ja vaivattomammin tietokoneluokassa.

seinä joen amk

yhteystiedot sivu 2


ILMOITUSLIITE

m su o a l a t

ise

Vallox ja Relaxbirth Kovaa työtä ja lujaa uskoa omaan tuotteeseen, näitä aineksia pitää sisällään monen suomalaisen menestystuotteen tarina. Tämän lisäksi markkinoille valmis tuote vaatii usein aktiivista ja ennakkoluulotonta kehitystyötä.

ty

j ät

Kuva: Veijo Aulio

t m e n es

Pa lkitu

10 OPAS tutkimus & kehitys

Relaxbirth tarjoaa synnyttäjälle mahdollisuuden ponnistaa kehoaan optimaalisesti hyödyntäen, hyvässä kontaktissa kätilön kanssa.

Relaxbirth – äidin ja kätilön parhaaksi

I

dea Relaxbirth-synnytystuesta, järjestelmästä, joka tukee synnytyssalissa sekä äidin että kätilön työtä sai alkunsa, syntyi, vuonna 2003 kun kätilö Eija Pessinen palasi synnytyssalityöhön vuosien tauon jälkeen. - Ihmettelin, miten me kätilöt teemmekään työtä niin hankalissa asennoissa, jossa meidän on vaikea auttaa synnyttävää äitiä ja hoitaa synnytystä. Esimerkiksi jakkarasynnytyksessä, jota monet äidit toivovat, kätilö istuu lattialla ja hänen on vaikea nähdä työnsä kohdetta eli syntyvää lasta. Myös sänkysynnytyksissä on omat haasteensa niin synnyttäjän kuin kätilönkin kannalta, keksijä Eija Pessinen aloittaa. Pessinen alkoi kehitellä ideaa molempia osapuolia tukevasta laitteesta; hän kyseli mielipiteitä ystäviltään ympäri maailmaa ja tutki naisten vartalon mittasuhteita. Tutkimusprosessin aikana hän myös hämmästeli sitä kuinka vähän kätilöiden työergonomiaa käsitteleviä tutkimuksia löytyi. - Vain muutama. Havainnot vahvistaa myös Pessisen yhtiökumppani, Relaxbirth Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Luostarinen.

- Aluksi Eija jopa ihmetteli, että eikö tätä muka kukaan muu ole aiemmin keksinyt. Pessinen ja Relaxbirth Oy lähtivät viemään ideaa eteenpäin, tuotteesta syntyi useita prototyyppejä ja sitä kehitettiin moniammatillisessa työryhmässä. Vuonna 2008 Työterveyslaitos käynnisti kaksivaiheisen käytettävyystutkimuksen, jossa laitetta testattiin käytännössä. - Työterveyslaitoksen tutkimuksen kautta saimme arvokasta, puolueetonta tietoa Relaxbirthistä, Jukka-Pekka Luostarinen kertoo. Tutkimustulokset myös tukivat Pessisen näkemyksiä. - Relaxbirth parantaa kätilön työergonomiaa merkittävästi: hän voi työskennellä selkä suorana, paino molemmilla jaloilla suurimman osan ajasta, myös näkyvyys on parempi. Äidit taas voivat synnytystuen avulla löytää entistä paremman, omaa kehoaan tukevan, synnytysasennon sekä saavat tuesta apua voimantuotossa, iloitsee Eurooppalaisen naiskeksijäverkoston, EUWIIN, Vuoden keksijänainen –palkinnolla vuonna 2009 palkittu Eija Pessinen.

Tunnustuspalkinnon luovutti Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen (vas.). Vallox Oy:n puolelta huomionosoituksen vastaanottivat toimitusjohtaja Rauno Mäkelä (kesk.) ja myynti- ja kehitysjohtaja Olavi Suominen (oik.).

Energiatehokkaasti, omalla tiellään - Vallox Oy

V

allox Oy on suomalainen, sisäilmateknologiatuotteita kehittävä, markkinoiva ja valmistava yritys. Suurimman osa toiminnasta, noin 80%, muodostavat asuntoihin, kouluihin ja toimistoihin asennettavat lämmöntalteenottolaitteet. - Pyrimme energiatehokkuuden maksimoimiseen. Kansainväliset määräykset alalla kehittyvät jatkuvasti, joten paikalleen ei tällä alalla saa jäädä polkemaan, kertoo toimitusjohtaja Rauno Mäkelä. Kilpailu energiansäästömarkkinoilla onkin kovaa, taantuman aikana erityisen ankaraa. Valloxilla kuitenkin uskotaan omaan tuotteeseen ja tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan niin, että niiden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä: rungot ovat peltiä ja elektroniikka laadukasta. Lamasta huolimatta laadulle onkin löytynyt ostajia ja vaikka yrityksen markkina-alue viime vuonna pieneni, liikevaihtoa onnistuttiin kasvattamaan. Nykyisen aseman ja positiivisen markkinatilanteen saavuttaminen on kuitenkin vaatinut työtä ja epävarmojakin aikoja yrityksessä on koettu. - Alun perin toimimme uusien oma-

kotitalojen markkinoilla, 1990-luvun lama kuitenkin pakotti meidät muuttamaan toimintamalliamme, Rauno Mäkelä muistelee. Kun monet laman seurauksena supistivat tuotantoaan, Vallox panosti tuotekehitykseen, kehitti tuotantoa ja pyrki aktiivisesti laajentamaan vientialueitaan Saksassa. Uusien omakotitalojen ohella yritys laajensi toimintaansa myös kerrostaloasuntoihin. Mäkelän mukaan myös taloudellisesti oltiin kovilla. - Panostus kuitenkin kannatti. Kun markkinat vuosikymmenen lopulla alkoivat vetää, olimme täysin valmiita. Yrityksen kehittämät energiansäästöratkaisut on huomattu myös käyttäjäkunnan ulkopuolella: viime vuonna yritys palkittiin Teknologiasta Tuotteiksi –säätiön tunnustuspalkinnolla. Palkintoraadilta kiitosta saivat mm. juuri energiatehokkuus ja ilmanvaihdon integrointi talon muihin energiaratkaisuihin. - Olemme kulkeneet omaa tietämme ja toiminnassamme tavoittelemme pitkäjänteisyyttä nopeiden ratkaisujen sijaan, tiivistää toimitusjohtaja Mäkelä yrityksen nykyisen toiminta-ajatuksen. MR


tutkimus & kehitys

OPAS 11

Vetovoimainen Varsinais-Suomen kehittäjä

Kuva: Martti Komulainen

Turun ammattikorkeakoulun ympäristöosaamisohjelmassa kehitetään vähäpäästöistä moottoritekniikkaa.

Monialainen Turun ammattikorkeakoulu tutkii ja kehittää työelämän tulevaisuuden tarpeita varten.

M

ikä yhdistää puhtaita dieselmoottoreita, ikäihmisten e-palveluita ja ennakoivaa johtamista? Vastaus on Turun ammattikorkeakoulu, jonka tutkimushankkeisiin kaikki kolme aihetta kuuluvat. Ammattikorkeakoulussa tehdään monipuolisesti tutkimus- ja kehitystoimintaa, jolla tuotetaan uusia ratkaisuja, innovaatioita ja toimintamahdollisuuksia Varsinais-Suomeen. Seitsemässä tutkimus- ja kehitysohjelmassa tehdään kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin ja yritysten kanssa, mikä nopeuttaa innovaatioiden soveltamista käytännössä. Esimerkkeinä Turun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnasta esittelemme kolme hanketta: vähäpäästöisen moottoritekniikan kehittämisen, innovatiivisten liiketalouden ja johtamisen koulutussisältöjen suunnittelun sekä teknologiapohjaisten, interaktiivisten sisältöpalveluiden tuotannon ikäihmisille, omaishoitajille ja kuntoutusasiakkaille.

Dieselmoottoreiden päästöt alas Turun ammattikorkeakoulun ympäristöosaamisohjelmassa kehitetään vähäpäästöistä moottoritekniikkaa. Tutkimuksen kohteena ovat maatalouskoneiden kuten traktoreiden, puimureiden ja metsäkoneiden moottorit sekä laiva- ja voimalamoottorit. Tavoitteena on vähentää päästöjä ja parantaa moottoreiden energiatehokkuutta. - Moottorinvalmistajia koskevat EU:n ja USA:n säädökset tiukentuvat nopeasti, joten typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä on tuntuvasti vähennettävä, tutkimusryhmän johtaja Seppo Niemi kertoo. Päästöjen vähentäminen on tärkeää ympäristökuormituksen pienentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Moottoritutkimuslaboratoriossa on kehitetty myös moottoreiden biopolttoainekäyttöä. - Kehitämme moottoreita yhdessä monien kansainvälisten yritysten kanssa, Niemi sanoo.

Ennakoiva oikeus on yritykselle mahdollisuus ProActive Management and ProActive Business Law (PAM PAL) -projektissa tuotetaan uusia koulutuksen sisältöjä tulevaisuuden ammattilaisille. Tarkoituksena on saada ennakoivaa oikeusajattelua ja -johtamista hyödynnettyä yritysten liiketoiminnassa. Koulutus soveltuu eri alojen opiskelijoille ja yritysten edustajille. - Perinteisesti oikeudellista osaamista on käytetty vasta kun käytetään oikeustoimia tai mietitään, miten ongelma korjataan ja oma oikeus suojataan. Kehitettävässä kokonaisuudessa yhdistetään liiketaloudellista ja oikeudellista osaamista ja johtamista. Yritysten

Turun ammattikorkeakoulu • Seitsemän tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, jotka

ovat pitkäkestoisia ja tulevaisuuteen suuntautuvia. • T&k -ohjelmien painoaloina ovat soveltava ICT, lääkehoito- ja terveysosaaminen, tulevaisuuden työ, hyvinvointipalvelut elämänkaaressa, merellisen ympäristön ja rakentamisen osaaminen, bioja liiketoimintaosaaminen sekä taidealan työelämälähtöinen osaaminen. • www.turkuamk.fi, http://projektori.turkuamk.fi

käyttöön saadaan ammattilaisia, jotka yhdistävät hyvät sopimusten ja oikeudellisten asioiden hallinnan käytännöt hyvään projektien, laadun ja riskien hallintaan, projektipäällikkö Kaisa Sorsa kertoo. Hanketta rahoittaa EU:n Life Long Learning -ohjelma. Ensimmäiset koulutukset pilotoidaan ensi syksynä. Niissä opiskelijat oppivat analysoimaan yritystoiminnan konteksteja ja niiden kytköksiä oikeudellisiin ja eettisiin kysymyksiin sekä tekemään käytännön ratkaisuja.

Kuva: Mika Arvola

Turun ammattikorkeakoulu on ollut mukana kehittämässä HyvinvointiTV®:tä, jonka avulla pyritään luomaan virikkeitä ikääntyvien arkeen. Kosketusnäyttö ja kamera muuntavat television vuorovaikutteiseksi välineeksi. Laitetoimittajana toimii Videra Oy.

HyvinvointiTV® tuo virikkeitä ikääntyvän arkeen Esimerkki Turun ammattikorkeakoulun työstä hyvinvointialalla on Turvallinen koti/OMANA-hanke, jossa yhdistetään teknologia ja hyvinvointi. Tavoitteena on edistää ikäihmisten, omaishoitajien ja kuntoutujien kotona tai palvelutalossa selviytymistä. Heidän arkeensa tuodaan virikkeitä ja samalla tehostetaan hoitohenkilöstön rajallisia resursseja. Käytännössä virikkeitä ikäihmisten elämään tuodaan HyvinvointiTV®:n välityksellä, jossa käytetään videoneuvottelutekniikkaa. Helppokäyttöisen kosketusnäytön ja pienen kameran avulla televisio tai tietokone on muutettu vuorovaikutteiseksi välineeksi. Kokeilussa on mukana aktiivisesti 33 ikäihmistä tai ikääntyvää omaishoitajaa Varsinais-Suomessa. - Moni ikääntyvistä on innokas käyttämään videoneuvottelutekniikkaa - tai kuvapuhelinta, kuten he sitä kutsuvat. Tuotamme opiskelija- ja yhteistyöpartnerivetoisesti vuorovaikutteista ohjelmaa ja e-palvelusisältöjä seitsemän lähetyksen verran viikossa ja lisäksi käyttäjät ovat yhteydessä henkilökohtaisesti hoitohenkilöstöön sekä toisiinsa, EAKR-rahoitteisen hankkeen projektipäällikkö Outi Rantala kertoo. PP

turun amk

yhteystiedot sivu 2



TUTKIMUS & KEHITYS OPAS