OPAS RISKIENHALLINTAAN JA YRITYSTURVALLISUUTEEN

OPAS

ILMOITUSLIITE

tämä julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama TOIMIALAlehti

ILMOITUSLIITE

nen

e i k s ri

aa te u t u s i n l i l a l v lstur

ty ha i r n y ja

Ennakointi on halvempaa kriisiviestintä • kokonaisvaltainen riskienhallinta ja riskikartoitus • tietoturva turvallisuuskoulutus • kiinteistöturvallisuus • työvaatteet • rahoitusriskit henkilöstöriskit • rahankäsittelyriskit • ulkomaan­kaupanriskit

2

OPAS riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

ILMOITUSLIITE

Yhteistyössä riskienhallinnan asiantuntijat yksissä kansissa!

Opas -konsepti kokoaa alan asiantuntijat; yritykset, julkis­ hallinnon, yhdistykset ja persoonat yksiin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue lisää riskienhallinnasta ja yritysturvallisuudesta sekä muista B to B -aiheista www.editori.fi.

SAS Institute Oy PL 85, Tekniikantie 14, 02151 Espoo p. 09 525571 www.sas.com/fi

Sisältö 4 5 6 7 8 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Kriisiviestinnässä tarvitaan nopeutta, avoimuutta ja tarkkuutta Käytäväkeskustelut jatkuvat netissä – www.editori.fi Laajaa, kattavaa ja syvällistä riskienhallintaa Onko kokonaisvaltainen riskien­kartoitus osana yrityskulttuurianne?

Sofor on kehittänyt työturvallisuuden kokonaishallinnan huippuvireeseen Turvallisuudesta tapa toimia Turvallisuus on kiinteä osa Amiedun koulutustarjontaa Kuinka monta tietoturvavarasta sinä sponsoroit?

Tietoturvan kokonaisuus hallinnassa Kiinteistöturvallisuudesta Turvallisuudessa tärkeintä on kokonaisuuden hallinta Hyvä työvaate on yrityksen käyntikortti Valtakunnan turvallisin yritys panostaa omaan tuotekehitykseen Rahoitusmarkkinoiden tuulahdukset Tapiolan helpot ratkaisut henkilöstöriskienhallintaan Wincor Nixdorfin Cash Cycle Management kierrättää käteistä rahaa älykkäästi ja turvallisesti Byrokratia, Venäjän markkinoiden suurin kompastuskivi

Sofor Oy PL 51, 62201 Kauhava Takakaarre 3, 62200 Kauhava p. 06 432 3111 www.sofor.fi yhteyshenkilö: Seppo Salo seppo.salo@sofor.fi

Amiedu Yritysturvallisuuden osaamiskeskus Valimotie 17-19, 00380 Helsinki p. 010 80 80 90 www.amiedu.fi yhteyshenkilö: Ilkka Heinilä ilkka.heinila@amiedu.fi

Nixu Oy PL 39, 02151 Espoo p. 09 478 1011 www.nixu.fi

Niscayah Oy Kumpulantie 13 B p. 020 4705 www.niscayah.fi asiakaspalvelu@niscayah.fi

Smart Original Oy Puusepänkatu 5, 00880 Helsinki p. 09 755 2750 www.smartoriginal.fi yhteyshenkilö: Mari Taskinen mari.taskinen@smartoriginal.fi p. 09 755 27 518

Oy Hedengren Security Ab Lauttasaarentie 50, 00200 Helsinki p. 09 682 841 www.hedengrensecurity.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola 02010 Tapiola p. 09 4531 www.tapiola.fi

Wincor Nixdorf Oy Vitikka 2, 02630 Espoo p. 0207 520 520 www.wincor-nixdorf.com Yhteyshenkilö: Tuire Numminen tuire.numminen@wincor-nixdorf.com p. 020 752 0586

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen OPAS riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Lehti ilmestyy Talouselämän yhteydessä 19.03.2010, 79 684 kpl jakelulla. Vastaava tuottaja: Jonas Meling, 09 4241 2224, jonas.meling@editorhelsinki.fi. Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi. Toimittajat: Päivi Remes, PR Anne Lampinen, AL Päivi Piispa, PP Maiju Riihola, MR Kati Keturi, KK Mia Heiskanen, MH Maarit Reingoldt, MRG Lea Taivassalo, LT Tero Elsilä, TE. Kuvaajat: Sami Perttilä Reilika Landén. Painopaikka: Hansaprint.

Editor Helsinki Oy, Huvilakatu 20-22 D, Vanha Ruumishuone, 00150 Helsinki, 09 4241 2222, www.editori.fi.

•

•

•

•

•

•

•

•

Asiantuntijat nyt myös verkossa.

Uudistunut B to B portaali www.editori.fi

Johdolle ja asiantuntijoille Kehitä osaamistasi ja organisaatiotasi – tutustu ajankohtaisiin koulutuksiimme

dipoli.tkk.fi Poimintaa tarjonnasta Taitava esimies – kehity asiantuntijaorganisaation johtajana 13.–14.4. ja 28.4.2010 (3 pv) Rakennuttajakoulutus ja Pääsuunnittelukoulutus 14.4.–25.11.2010 (12 pv) ja 14.4.–14.10.2010 (11 pv) Viestinnän seminaareja Organisaatioviestintä, yhteisöviestintä 3.5.2010 Projektiviestintä 11.10.2010 Kriisiviestintä 25.10.2010 Jatkuvuus – proaktiivista tilanteenhallintaa vai hallitsematonta riskinottoa? 12.10.2010 Radical Risk Management – tunnista ja ennakoi riskit ja mahdollisuudet, lokakuu 2010 (6 pv) Tietoturvallisuuden koulutusohjelma – kokonaisvaltaiseen tietoturvallisuuden kehittämiseen, syksy 2010 Turvallisuusjohdon koulutusohjelma (40 op), seuraava toteutus 2011

TKK Dipoli TKK Dipoli on Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun työelämän koulutus-ja kehittämisyksikkö, joka tarjoaa johdolle, esimiehille ja asiantuntijoille käytännönläheisiä, viimeiseen tutkimustietoon perustuvia avoimia ja yrityskohtaisia koulutuksia.

Seminaarit, lyhytkurssit ja koulutusohjemat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja pätevöitymiseen.

Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on uusi säätiöpohjainen yliopisto, joka muodostui Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyttyä 1.1.2010.

Master of Security – turvallisuusalan pätevöitymisohjelma (90 op)

TKK Dipoli Kokonaistarjontamme: dipoli.tkk.fi/koulutuskalenteri Tiedustelut

Marja Smedberg-Hakanen marja.smedberg-hakanen@dipoli.tkk.fi / p. 050 349 9820

TKK Dipoli on osa Aalto-yliopistoa

4

OPAS riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

ILMOITUSLIITE

Kriisiviestinnässä tarvitaan

nopeutta, avoimuutta ja tarkkuutta Hyvin hoidettu kriisiviestintä auttaa selviytymään kriisistä ja ennaltaehkäisee uusien vahinkojen syntymistä.

Kriisiviestinnän tavoitteet yhteisiksi Tiedotusvälineillä ja viranomaisilla on keskeinen rooli siinä, millaisen mielikuvan suuri yleisö uhreja vaativista onnettomuuksista ja rikoksista saa. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä onkin viime vuosina panostanut siihen, että viranomaiset ja median edustajat tuntisivat mahdollisimman hyvin toistensa toiminnan lähtökohdat kriisitilanteissa.

- Näin pystytään vaikuttamaan siihen, että median uutisointi ja viranomaisten viestintä palvelisivat parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisia, Holmlund perustelee.

Myös viranomaisten ja yritysten välistä yhteistyötä kriisien ennaltaehkäisemiseksi ollaan tiivistämässä.

- Kehitteillä on parhaillaan turvallisuusportaali, jossa yritykset ja viranomaiset voivat viestiä kaksisuuntaisesti. Tavoitteenamme on saattaa yritysten tietoon enemmän ja nopeammin

- Se, kuinka hyvin kriisiviestintä hoidetaan vaikuttaa mielikuvaan viestivästä tahosta. On myös tärkeää kiinnittää huomioita siihen, miten kriisitilanteessa viestitään. Rauhallinen olemus ja selkeä ilmaisutyyli viestittävät tilanteen hallitsemisesta ja auttavat säilyttämään ihmisten luottamuksen, Ministeri Holmlund sanoo.

Kuva: Valtioneuvosto

Kauhajoen kouluammuntatapahtumien kriisiviestintä palkittiin viime vuonna ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toimesta onnistuneen viranomaisviestinnän ansiosta. Tapahtumista viestittiin nopeasti ja lisätietoa annettiin kaiken aikaa.

- Heti, kun voidaan jotain sanoa, se tulisi selkeästi sanoa. Tiedon tulee kuitenkin olla oikeaa tai vahvistettua. Itse käytän siksi lausuntoni alussa usein sanoja ”tämän hetkisen tiedon mukaan”, kertoo kriisiviestintätilanteista paljon kokemusta kerryttänyt sisäasiainministeri Anne Holmlund.

Ministeri korostaa selkeiden ohjeiden antamista kansalaisille kriisitilanteissa.

- Aivan ensiksi on pyrittävä kriisitilanteissa ohjeistamaan kansalaiset, miten tilanteessa toimitaan, jotta lisävahingoilta vältytään tai ne voidaan minimoida.

Internet lisää kriisiviestinnän haasteita

Sanonkin usein, että mikäli ei viestitä, syntyy tyhjiö.

Se täyttyy nopeasti väärällä tiedolla.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund. viranomaisilla olevaa yritysten kriisivalmiutta ja kriisitilanteissa toimimista helpottavaa tietoa, ministeri Holmlund kertoo.

Kuka viestii ja kenelle?

Yrityksissä on tärkeä olla selkeä kriisiviestintäsuunnitelma, jossa on määritelty viestintätoimenpiteet, viestintätyöjaot ja erityisesti viestinnästä päävastuullinen henkilö. Sisäistä viestintää ei pidä kriisitilanteissa myöskään unohtaa.

Kriisiviestintää olisi yrityksissäkin hyvä harjoitella.

Kriisit koskettavat yhä useammin laajaa joukkoa. Viranomaisten ja median lisäksi tietoa välitetään kansalaisten toimesta internetin välityksellä. Ihmiset välittävät huhuja ja virheellistä tietoa, jakavat kokemiaan tunteita tai silminnäkijähavaintojaan. Viranomaisilla ja poliisilla on kasvavat paineet kumota ja oikaista epävirallisia ja vääriä tietoja.

Ministeri Holmlund näkee internetissä myös paljon hyvää.

- Se nopeuttaa reaaliaikaista viestintää ja tarjoaa palautemahdollisuuden. Se on helppo tapa saavuttaa kerralla suuri määrä ihmisiä. Sanonkin usein, että mikäli ei viestitä, syntyy tyhjiö. Se täyttyy nopeasti väärällä tiedolla. Siksi on tärkeää tiedotustilanteessa kertoa lopuksi, milloin annetaan lisää tietoa.

Kriisien luonne on Suomessakin viime vuosina muuttunut. Yhteiskunnan haavoittuvuus on lisääntynyt.

- Mikäli tietoverkot kaatuvat tai energian saanti katkeaa, monissa yrityksissä toiminta halvaantuu. Jos aiomme päästä tavoitteeseemme – Suomi on vuonna 2015 turvallisin maa – meidän on yhdessä panostettava kriisivalmiuden lisäämiseen niin monitoimitilojen evakuointitiedon viestinnän osalta kuin yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseksi, Holmlund painottaa. PR

•

ILMOITUSLIITE

riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

OPAS

Käytäväkeskustelut jatkuvat netissä – www.editori.fi

B

usiness to Business –artikkeli tietokanta uudistuu 19.3.2010. Uudistuneeseen tietokantaan Editor Helsinki kokoaa kaikki Oppaissa julkaistut artikkelit kategorioittain.

Editori –palvelusta löytää eri alojen asiantuntijat; yritykset, julkishallinnon, yhdistykset ja persoonat yhdestä ja samasta paikasta.

Editori –palvelusta voi etsiä artikkeleita yrityskaupasta, tutkimus- ja kehitystoiminnasta, teollisuuden palveluista, kiinteistöliiketoiminnasta, kansainvälistymisen haasteista tai vaikka riskienhallinnasta ja sijoittamisesta.

Palvelu toimii kanavana, jossa yritys tai yhteisö voi viestiä omasta toiminnasta, uusista tuotteista, omasta asiantuntemuksesta, tapahtumista, melkeinpä mistä vain.

Editorissa artikkeleista voi käydä keskustelua tai mielenkiintoisesta jutusta voi vinkata ystävälle. Editorissa voi myös katsastaa mitkä ovat olleet kiinnostavimmat artikkelit tai tilata uutiskirjeen, josta kuulee uusista artikkeleista ensimmäisten joukossa.

Seuraavat Editorin artikkelit tulevat käsittelemään mobiiliratkaisuja ja talouden hallintaa.

Jos haluat viestiä toiminnastasi tai vaikka uudesta palvelusta tai tuotteesta www.editori.fi -palvelussa, ota yhteyttä: Valtteri Rantalainen Puh 09 4241 2223 valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi Editor Helsinki Oy

5

6

OPAS riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

ILMOITUSLIITE

Kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa on suomalaisyrityksissä vielä paljon tekemistä.

Erityisesti strategisiin päätöksiin liittyviin riskeihin sekä maine- ja imagoriskeihin on erityisen vaikeaa tarttua ennakolta.

Laajaa, kattavaa ja syvällistä riskienhallintaa Kokonaisvaltainen riskienhallinta rantautui Suomeen 2000-luvun alkupuolella. Aiempaan riskienhallinnan näkemykseen verrattuna haettiin laajempaa, syvällisempää ja pitkälle tulevaisuuteen strukturoitua riskienhallintaa - kyse on siis nimensä mukaisesti kokonaisvaltaisemmasta lähestymistavasta riskienhallintaan kuin aikaisemmin.

- Riskienhallinta nousee esiin aina, kun jotakin ennalta arvaamatonta tapahtuu. Esimerkkeinä voi mainita vaikkapa lähes kymmenen vuotta sitten tapahtuneet terrori-iskut tai tämän vuoden lumisateet, jotka ovat vaikuttaneet junaliikenteeseen - miten yritysten olisi pitänyt varautua näihin riskeihin? Uusia riskejä nousee aina esiin ja olisikin tärkeää koota ne mahdollisimman kattavasti johtajan työpöydälle, Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin lehtori Arto Suominen kertoo.

Kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa sekä yrityksen johto ja työntekijät osallistuvat prosessiin, jossa tunnistetaan yrityksen riskit samalla strategiaa suunnitellen. On tärkeää hallita mahdollisimman kattavasti kaikkia yritykseen kohdistuvia riskejä.

- Selkeää määritelmää kokonaisvaltaiselle riskienhallinnalle ei ole, mutta kyse on holistisemmasta suhtautumisesta riskienhallintaan, Suominen sanoo.

Riittää, että oman toiminnan kannalta keskeiset riskit löydetään ja niiden hallitsemiseksi tehdään perusratkaisut.

Esimerkkeinä voi mainita vaikkapa tämän vuoden lumisateet, jotka ovat vaikuttaneet junaliikenteeseen - miten yritysten olisi pitänyt varautua näihin riskeihin?

Yrityksillä on yksilölliset riskit

Miten huonot päätökset vakuutetaan?

Kun riskeihin panostetaan ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja tehdään, yrityksen arvo ja elinkyky on turvattu pitkäjänteisesti. Riskeistä täytyy ottaa huomioon niin strategiset, operatiiviset kuin vahinkoriskitkin.

- Kaikkein olennaisinta on saada strategiset riskit kondikseen. Aiemmin riskejä työstettiin vakuutuspainotteisesti ja vahinkoriskien varalta yritykset ovatkin hyvin vakuutettuja. Huonojen päätösten seuraukset on yrityksen pitkälti kannettava itse, riskienhallinnan dosenttina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toimiva Suominen sanoo.

Kattavaa arvioita siitä, miten suomalaisyrityksissä kokonaisvaltaista riskienhallintaa to-

teutetaan, ei ole tehty. Suomisella on kuitenkin tuntuma siitä, että paljon on vielä tekemätöntä työtä.

- Tätä modernia johtamisajattelun mallia kannattaisi suomalaisyritystenkin soveltaa aikaisempaa kattavammin. Strategisiin ratkaisuihin, kuten tuotannon siirtämiseen toiseen maahan, liittyvien riskien lisäksi toinen tärkeä alue on maine- ja imagoriskit, Suominen kertoo.

Suominen mainitsee esimerkkinä maineriskeistä Nokian sulkeman tehtaan Saksassa. Tiedotusvälineet suhtautuivat tehtaan sulkemiseen erittäin kriittisesti.

- Oliko yritys etukäteen perillä siitä, mihin tilanteeseen saatetaan joutua, kun tehdas suljetaan, Suominen kysyy.

Arto Suominen, johtamisen ja organisoinnin lehtori, Turun kauppakorkeakoulu

Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan käyttöönottovaiheessa on pari kompastuskiveä, jotka saattavat kariuttaa hyvät aikeet. Siirtymävaiheessa kaivataan lisää resursseja, analyysejä ja tietoa riskeistä, mikä voi olla yritykselle haaste. Vaarana on myös se, että yritys ottaa käyttöönsä valmiin riskienhallinnan mallin, joka ei yrityksen omaan toimintaympäristöön sovikaan.

- Jokaisen yrityksen riskikenttä on hirveän yksilöllinen eivätkä riskienhallinnan mallit sovi yhden suhde yhteen, Suominen toteaa.

Kaikenkokoisten yritysten kannattaisi harjoittaa kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Pienissä yrityksissä ote voi toki olla kevyempi kuin suuryrityksissä.

- Riittää, että oman toiminnan kannalta keskeiset riskit löydetään ja niiden hallitsemiseksi tehdään perusratkaisut. Jos ajattelee, ettei meidän yritykselle mitään satu, on vaarallisella tiellä, Suominen sanoo. PP

•

riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

OPAS

Kuva: Matti Matikainen

ILMOITUSLIITE

Onko kokonaisvaltainen riskien­kartoitus osana yrityskulttuurianne?

Kun muutos jyllää toimintakentällä, tarve kehittää riskienhallintaa lisääntyy. Vasta kun riskit ja niiden riippuvuussuhteet kyetään johtoportaassa aidosti tiedostamaan, voidaan puhua riskit huomioivasta päätöksentekokulttuurista.

Riski on joko uhka tai mahdollisuus. Päätöksenteon tueksi on kartoitettava riskit, luotava riskiprofiili ja mietittävä, miten riskien toteutuessa kyetään selviytymään mahdollisimman kuivin jaloin. Riskienhallinta on paljon enemmän kuin nykyisen toiminnan hallintaa. Riskienhallintaa kehittämällä kannattaa tavoitella tulevaisuuden kilpailuetua erottautumalla kilpailijoista.

SAS Institute Oy:llä riskienhallinta on osa palveluita, joissa liiketoiminta-analytiikkaa hyödynnetään yrityksen päätöksenteon tukena eri toimialoilla, etunenässä pankki-, finanssi- ja vakuutusalalla. SAS Instituten markkinointi- ja viestintäjohtajaksi vuoden alusta nimitetty Johan Sandell omaa pitkän, kahdeksan vuoden kokemustaustan myynnin, johtamisen ja asiantuntijan tehtävistä SASilla. Hän puhuu mielellään kokonaisvaltaista riskienhallintaa ennakoivasta näkökulmasta.

Mistä riskienkartoitus lähtee?

- Ymmärryksestä. On pohdittava, mitkä toimialalla ovat näkyvät ja piilevät riskit – ja mitä uhkakuvien muuttuminen todellisuudeksi merkitsee. Tiedostetaan, miten tärkeää riskikartoituksen ja ennakoinnin taustalla on käyttää laadukasta, ajantasaista, oikeaa ja riittävän yksityiskohtaista tietoa. Riskienhallinta on ylintä johtoa myöten nähtävä osana toiminnanohjausta ja -kulttuuria, Johan Sandell vastaa.

Hän muistuttaa myös kolikon kääntöpuolesta.

- Ne, jotka näkevät riskienhallinnan osana toiminnanohjausta, hakevat ja saavat siitä kilpailuetua. Hyötyä saavutetaan pääoman tehokkaamman käytön kautta, ottamalla riskinäkökulma osaksi hinnoittelua ja osaksi faktapohjaista strategista päätöksentekoa. Eli kulujen lisäksi arvioidaan myös tuotot.

Siilomaisesta työskentelystä, eli vain tiettyjen riskien arvioinnista ja toteutusseurannasta, tulisi Sandellin mukaan siirtyä kokonaisvaltaiseen kaikkia yksiköitä koskevaan riskienhallintaan. Economist Intelligence Unitin (EIU) vuosi sitten finanssialan yritysten parissa teettämän globaalin kyselyn mukaan vain 40 % ylimmästä johdosta vastasi ymmärtävänsä riskienhallintaa riittävän hyvin.

Johan Sandell, SAS Instituten markkinointi- ja viestintäjohtaja.

Mitä yrityksessä tulisi tarkastella?

Sandell tarkastelee kahta ulottuvuutta: ”top down” ja ”bottom up”.

- Top downissa pitää erityisesti lähteä siitä, että riskienhallinta kuuluu yhtenä osana yrityksen ohjausmallia ja –kulttuuria. Ylimmässä johdossa pitää olla riittävä ymmärrys vaikutuksista liiketoimintaan ja halu hyötyä mahdollisuuksista.

Näin päästään luomaan kilpailuetua. Myös riskienhallinnan osalta parhaan kansainvälisen luokituksen saanti edellyttää kokonaisvaltaista, holistista riskienhallintaa.

- Bottom up -puolelta toimenpiteitä ja niiden järjestystä pohdittaessa yksi tärkeä seikka on varmistaa, että päätösten pohjalla käytetty tieto on yhtenäistä ja luotettavaa. Pitää myös tutkailla olemassa olevaa tietotekniikka-arkkitehtuuria ja pohtia sen osalta investointitarpeet. Yhtenäisen tietodatan hyödyntämistä maksimoi yhteinen riskienhallintaympäristö. Yksittäisen käyttäjän pitää pystyä itsenäisesti omalta työpisteeltään tekemään analysointeja ja raportointeja.

Sandell käyttää kokonaisuuden tarkastelun tärkeydestä esimerkkinä yhden prosentin korkotason nousua.

- Sillä on vaikutusta yrityksen luottoriskeihin ja markkinariskeihin, likviditeettiriskiin jne. Yhtä riskilajia yksittäin tarkasteltuna päätökset voivat muodostua aivan vääriksi, sillä päätökset korreloivat toisiaan.

Viranomaismääräysten mukaisten riskienhallintamenettelyjen kuvausten tekeminen aiheuttaa tunnetusti paljon työtä.

- Näitä kuvauksia ja raportteja kannattaa hyödyntää antamaan potkua bisnesmahdollisuuksille, Sandell muistuttaa jälleen kolikon toisesta puolesta. PR

Hyötyä saavutetaan pääoman tehokkaamman käytön kautta, ottamalla riskinäkökulma osaksi hinnoittelua ja osaksi faktapohjaista strategista päätöksentekoa.

•

SAS Institute

yhteystiedot s. 2

7

8

OPAS riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

Sofor on kehittänyt

Kuva: Perttilä

työturvallisuuden kokonaishallinnan huippuvireeseen

Seppo Salo, toimialajohtaja Sofor Oy

T

yöturvallisuusajattelu on muuttunut reaktiivisesta ennakoivaksi. Sofor Oy on vuodesta 1995 kehittänyt Safety TAVA® johtamisjärjestelmää yhdessä asiakasyritystensä kanssa. Asiakkaita ovat suuryritykset ja -organisaatiot eri toimialoilta: esimerkiksi ABB, Ruukki, Outokumpu, YIT, Yle ja Oulun kaupunki ovat Soforin tyytyväisiä asiakkaita.

Työturvallisuuden johtaminen on tapaturmien ja vaarallisten tilanteiden ennaltaehkäisyä, hallintaa ja niistä raportointia.

- Safety TAVA® tarjoaa välineet kokonaisvaltaiseen työturvallisuuden hallintaan, eri riskilajeja voidaan myös lisätä. Ominaisuus jolla kaikki informaatio kytkeytyy yhteen synnyttää uusia mahdollisuuksia turvallisuuden kehittämiseen, kun turvallisuusohjeita voidaan kyseenalaistaa jokapäiväisillä vaaratilannehavainnoilla. Valvonta ja asioiden loppuunsaattaminen on järjestelmän kovaa ydintä, joka tuo vääjäämättä ryhtiä yrityksen turvallisuuskäytäntöihin, kertoo Sofor Oy:n toimialajohtaja Seppo Salo.

Järjestelmä sisältää mm. osiot riskien arviointiin, turvallisuuskierroksiin, tapaturmien ja vaaratilanteiden käsittelyyn, toimenpiteiden ja tavoitteiden määrittämiseen sekä tietojen analysointiin.

TAVA mahdollistaa kaikkien työturvallisuuteen liittyvien asioiden käsittelemisen yhden järjestelmän piirissä, yhtenäisellä tavalla.

Alihankkijat ovat mukana Safety

yhteystiedot s. 2

T2V2®- raportointipalvelun kautta, jolloin muodostuu aidosti työturvallisuutta edistävä integroitu kokonaisuus, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen kehän.

- Järjestelmä on globaalissa käytössä n. 30 maassa ja sen ominaisuudet tukevat hajallaan olevien organisaatioiden turvallisuustyötä. Se palvelee raportoinnin lisäksi myös tiedottamisen ja ohjeistamisen välineenä. Ominaisuudet, esimerkiksi tallentuva chat-keskustelu liittyen alihankkijoiden Safety T2V2®:een tekemiin ilmoituksiin, ovat käyttäjille tuttuja muista verkkoympäristöistä ja siksi järjestelmän käyttökynnys on matala. Käyttökieliä on jo 18, uusia saadaan reilussa kuukaudessa.

Investoinnin takaisinmaksuaika on lyhyt.

- Ruukki otti vuoden 2008 alusta globaalisti kaikissa yksiköissään TAVA:n käyttöön. Jokainen yli 13 000 työntekijästä pystyy kirjaamaan tiedot tapaturmasta tai vaaratilanteesta helposti intranetin kautta. Kirjauksia tapahtuu vuositasolla n. 10 000, joista tapaturmia on enää 2 prosenttia. Muu on turvallisuushavaintoja, auditointeja ja turvakierroksia eli tapaturmien ennaltaehkäisyä. Taajuusluku laski Rautaruukki Oyj:ssä vuodessa 18:a aina 11:een, tällä hetkellä se on 8, Seppo Salo kertoo.

Pelastussuunnitelmat on juuri integrointu osaksi TAVA-järjestelmää, monipuolinen kehitystyö jatkuu mm. analyysiominaisuuksien osalta. PR

•

Sofor

ILMOITUSLIITE

Turvallisuudesta tapa toimia

Turvallisuuden merkitys kilpailukyvylle on kiistaton ja kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu kärkimaiden joukkoon näiden mittareiden osalta.

Yksi vanhimmista toimijoista yritysturvallisuuden saralla on Elinkeinoelämän Keskusliitto. Sen sanoma turvallisuuskysymyksissä on selvä: turvallisuus on osa yrityksen johtamista ja normaalia jokapäiväistä toimintaa.

R

iskit tämän päivän yritysmaailmassa ovat kasvaneet ja monipuolistuneet. Varsinaisten omaisuus- ja vahinkoriskien lisäksi yritystä voi uhata esim. maineriski. Erityisen haasteellisia riskejä kohtaavat globaalissa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä toimivat yritykset: kun toimitaan korkean riskitason maissa, korostuu henkilöturvallisuus riskien hallinnassa.

- Kenties kaikkien haasteellisin alue on kuitenkin tietoturvallisuus. Se on erityisen haavoittuvainen sektori ja sen tuomat haasteet ovat yhteiset kaikille yrityksille. Myös uhkat ja niihin vastaaminen ovat monimutkaistuneet ja muuttuneet jatkuvasti, kertoo Elinkeinoelämän Keskusliiton yritysturvallisuustoimiston päällikkö Kalevi Tiihonen.

Turvallisuus päätöksenteossa Jos oman yrityksen turvallisuus mietityttää, Tiihonen kehottaa lähtemään liikkeelle omasta toiminnasta johtuvien ja siihen ulkopuolelta kohdistuvien riskitekijöiden kartoittamisesta.

- EK:n kehittämässä riskimallissa on kartoitettu 10 yritystoiminnassa keskeistä osa-aluetta tietoturvallisuudesta rikos- ja työturvallisuuteen. Oleellista on tunnistaa niiden joukosta oman toiminnan kannalta haavoittuvat alueet ja pyrkiä toimimaan niillä.

- Riskien kartoittamisessa ei siis ole syytä maalailla turhia uhkakuvia, vaan löytää oikeat ja realistiset uhkat ja niille toimintamallit.

Olennaista on miettiä, miten yritysturvallisuus voisi tukea omaa liiketoimintaa, Tiihonen selventää.

Luonnollisin ja tehokkain tapa toimia turvallisuuskysymyksissä käytännön tasolla on niiden saattaminen osaksi yrityksen johtamista, sillä johdon tehtävä on määrittää yritysturvallisuuden taso ja sen kriteerit. Monissa yrityksissä näin myös toimitaan.

- Johtamiskulttuuri on muuttunut viime vuosina paljon. Laatu- ja ympäristöjohtamisen lisäksi meillä puhutaan myös turvallisuusjohtamisesta ja sitoutumisesta turvallisiin toimintaperiaatteisiin. Tätä kautta turvallisuus tulee osaksi jokapäiväistä päätöksentekoa.

ILMOITUSLIITE

riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

Amiedu

OPAS

9

yhteystiedot s. 2

Turvallisuus on kiinteä osa Amiedun koulutustarjontaa

Turvallisuudesta vastaavan henkilön on myös tunnettava yrityksen liiketoiminta hyvin, sillä jos ei tunne liiketoimintoja, ei turvallisuuteen liittyviä asioita voi johtaa tehokkaasti.

- Turvallisuuden tarkoitushan on tukea itse bisnestä, sen häiriöttömyyttä, toiminnan jatkumista ja turvallista työympäristöä. Sen vuoksi toimivimmat ja tehokkaimmat yritysturvallisuustoimenpiteet on sisällytetty liiketoimintamalleihin ja palveluketjuihin.

Yritysturvallisuus on yhteispeliä

Kuva: Elinkeinoelämän keskusliitto

Ilkka Heinilä, toimialajohtaja, Amiedu

vallisuuden asiantuntijoiden kanssa. Osanottajilta saadun palautteen perusteella ohjelman antia pidetään juuri nyt yritysten tarpeisiin oikeaan osuvana.

Amiedu järjestää myös ajankohtaisiin asioihin pureutuvia seminaareja, esim. toukokuussa Riskit ja signaalit yhteistyöverkostossa –seminaarin. Heinilän mukaan luennoitsijoina on sekä yrityksissä turvallisuuskysymysten kanssa toimivia alansa huippuosaajia että riskienhallinnan erityisasiantuntijoita. MR

•

Riskit ja signaalit yhteistyö­verkostossa – ennakoi, tunnista ja reagoi 17.5.2010 Taitotalon kongressikeskus, Valimotie 8, Helsinki

Kalevi Tiihonen Elinkeinoelämän Keskusliiton yritysturvallisuustoimiston päällikkö

Johdon rooli turvallisuusasioissa on siis merkittävä, mutta Kalevi Tiihonen korostaa myös jokaisen yksittäisen työntekijän roolia. Jokaisen on tiedettävä oma turvallisuusvastuunsa ja se miten toimitaan riskitilanteissa. Kun esimerkiksi palohälytin soi, on jokaisen osattava poistua hallitusti ja oikeaa reittiä työpaikaltaan.

- On tärkeää, että henkilöstö on sitoutunut yhteisiin turvallisuusohjeisiin. Johdon esimerkki ja tapa tuoda yhteisiä toimintatapoja esiin on tässä tärkeässä roolissa. Kun henkilöstö on sitoutettu oikein, se myös toimii riskitilanteessa oikein.

Tiihonen muistuttaa, että turvallisuus on siis ensisijaisesti tapa toimia arjen erilaisissa tilanteissa.

- Pysyvän turvallisuuskulttuurin luominen on yrityksissä turvallisuustietoisuuden eli motivaation ylläpitoa ja jatkuvaa parantamista. MR

•

Kuva: Amiedu

T

urvallisuus on yksi ihmisen perustarpeista ja keskeinen tekijä liiketoiminnassa. Oli kyse millaisesta yrityksestä tahansa, on olemassa riskejä, jotka voivat uhata liiketoiminnan jatkuvuutta. Paras keino minimoida näitä riskejä, on varautua niihin ennalta. Avuksi tähän on kehitetty monipuolisia toimintamalleja, kansainvälisiä standardeja ja ohjeistuksia.

- Turvallisuuteen liittyviä asioita ei kuitenkaan pidä erottaa liiketoiminnasta erilliseksi osaksi, vaan niiden on oltava kiinteä osa jokapäiväistä toimintaa ja päätöksentekoa.

Tätä näkökulmaa mekin korostamme kaikissa valmennusohjelmissamme, kertoo Amiedun Ilkka Heinilä ja jatkaa: - Amiedussa yritysturvallisuuden osaamiskeskus toimiikin kaikilla yritysturvallisuuden osa-alueilla.

Esimerkkinä turvallisuuteen liittyvästä koulutuksesta Heinilä mainitsee Riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen valmennusohjelman, joka tukee johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) suorittamista.

- Ohjelman sisältö on räätälöity yhteistyössä yritysten ja yritystur-

Ohjelmassa mm: • Muutostrendit ja yhteistyön syveneminen verkostoissa • Yhteistyöverkostojen merkittävimmät riskit • Riskisignaalien systemaattinen havainnointi, luokittelu ja kokoaminen • Revealing Counterproductive behaviour within organisation and its network • Vastuut ja velvoitteet organisaatiossa ja yhteistyöverkostossa • Seuraamukset velvoitteiden laiminlyönneistä • Riskisignaaleihin reagointi yksilötasolla Seminaarin hinta on 450 euroa, johon sisältyy luennot, luentomateriaali sekä lounasja kahvi­tarjoilut. Lisätiedot: www.amicom.fi

Amiedu: Aikuiskoulutusta yli 30 vuotta • Vuonna 2009 yli 21 000 opiskelijaa • Toimialat: kauppa, hyvinvointi, henkilöstövalmennus, ICT, kiinteistö ja rakennus, teknologiateollisuus sekä yritysturvallisuus • Noin 380 aikuiskoulutuksen asiantuntijaa ja laaja yhteistyöverkosto • Liikevaihto n.

29,6 miljoonaa euroa (2009) • www.amiedu.fi

10 OPAS riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

ILMOITUSLIITE

Kuinka monta tietoturvavarasta sinä sponsoroit?

Viestintäviraston Erka Koivunen on tottunut valistamaan tietokoneen käyttäjiä selkokielellä.

Perusasiat eivät ole tietoturvaperiaatteiden kohdalla kymmenessä vuodessa muuttuneet mihinkään. Kyse onkin siitä, kuinka hyvin ne hallitaan kohdatessa uusia tilanteita.

Kysyimme Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija, CERT-FI yksikön päälliköltä Erka Koivuselta peruskysymyksiä tietokoneen keskiverto-käyttäjän näkövinkkelistä.

Mitkä ovat keskivertokäyttäjien perussyntejä?

- Internetissä törmää kaikenlaiseen, eikä verkossa tavattuun pitäisi koskaan uskoa ilman tervettä lähdekritiikkiä. Sähköpostissa tullut linkki verkkopankkiin ei välttämättä ole pankin lähettämä eikä vie verkkopankkiin. Kaikki hyvät tarjoukset eivät ole tosia, kaikille henkilötietoja kysyville ei pidä vastata eikä joidenkin sivustojen vaatimia “katseluohjelmia” tai “selaimen lisäosia” tulisi asentaa ellei ole aivan varma, mitä tekee.

- Puutteellisesti suojatulla tietokoneella surffaaminen on kuin pyöräily ilman kypärää tai autoilu ilman turvavöitä: perille luultavasti pääsee, mutta pienetkin poikkeamat voivat aiheuttaa isoja kolhuja.

Vaikka varas ei tietoja veisikään, voi kiintolevyn rikkoutuminen sen tehdä.

- Varmuuskopiointeja ei saa laiminlyödä.

Sähköpostin lähettämisestä on tullut jokapäiväinen kommunikointikeino.

- Yksityisten ja työasioiden erillään pitäminen vaatii korostunutta suunnitelmallisuutta.

Samalla tavalla kuin luottamuksellisten työtiedostojen ja -viestien käsitteleminen kotitietokoneella on arveluttavaa, ei yksityistä viestinvaihtoakaan tulisi käydä työpaikan sähköpostiosoitteesta.

Puutteellisesti suojatulla tie-

Etätyö kasvattaa tieTietoturvakoulutuksen toturvaongelmia yrijärjestäminen työntekijöiltokoneella surffaaminen on tyksissä. yritysten vastuulla. kuin autoilu ilman turva­vöitä: le on - Toimiston ulko- Henkilöstön koulutukpuolella tehtävä työ sessa tulee tietoturvan peperille luultavasti pääsee, korostaa työntekijän lisäksi huomioimutta pienetkin poikkeamat rusteiden vastuuta omasta ja yrida, mitkä ovat yrityksen tyksen turvallisuudesvoivat aiheuttaa isoja kolhuja. liiketoiminnan turvaamita. Takseihin unohtuseksi omaksumat käytänneet paperit, syrjäkunöt sekä mitä tietoturvasta jalla varastetut kännyhuolehtimista helpottavia kät, baaritiskillä lörpötellyt yrityssalaisuudet ja työkaluja on tarjolla. kolauttelusta vaurioituneet kiintolevyt ovat liikkuvan työn mukanaan tuomia uhkia ja arkea yri- Miten usein pitäisi tysten turvallisuusjohdolle. tietoturva-asioitaan päivittää?

Yrityksissä pitää investoida kunnon suojausvarustukseen.

- Itse joudun päivittämään tietojani aamusta il- Matkatyöläinen täytyy varustaa kunnollisil- taan. Maali on kovin liikkuvaa sorttia. Toisaalla tiedon suojaamisen ja turvallisen viestimisen ta yli kymmenen vuotta sitten oppimani tietomahdollistavilla työvälineillä. Näitä välineitä pi- turvaperiaatteet eivät ole vanhentuneet päiväätää osata ja haluta käyttää oikein, joten koulutus kään. Palauttelen niitä toistuvasti mieleeni aina on avainasemassa. kohdatessani uuden tilanteen.

- Haittaohjelmarintamalla on astuttu tietoMistä apua? ja varastavien haittaohjelmien kauteen. Edistyneimmät haittaohjelmat osaavat kaapata sovelTietoturvapäivä-hanke on yksi tapa muistuttaa lusistuntoja ulkopuolisen tahon etäohjaukseen.

CERT-FI julkaisi aiheesta laajahkon muistion kiireisiä netinkäyttäjiä perusasioista.

- Tietoturvapäivä-hankkeen lanseeraama net- tammikuussa.

- Yleisemmin mielenkiintoisia uusia trendetifiksuus-termi tarkoittaa niitä hyveitä, joilla tietoturva varmistetaan. Kaiken A ja O on huolelli- jä ovat Windows-käyttöjärjestelmän uusi versuus ja terve itsesuojeluvaisto oman tietokoneen sio sekä hyvää vauhtia uusiutuvat älypuhelinten ja verkon palveluiden käytössä. Omia - ja muiden käyttöjärjestelmäalustat. Seuraan mielenkiin- henkilökohtaisia tai yrityksen tietoja ei tule ja- nolla, millainen vaikutus niillä on tietoturvatilanteeseen. PR kaa netissä tarpeettomasti.

•

ILMOITUSLIITE

riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

Nixu

OPAS 11

yhteystiedot s. 2

iedon väitetään olevan valtaa, ainakin se on arvokasta.

Sähköistyvässä maailmassa yhä suurempi osa tästä tietopääomasta on digitaalisessa muodossa.

Tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaaminen on olennaista häiriöttömälle ja kannattavalle liiketoiminnalle. Suomessa noin sadan miljoonan euron tietoturvakonsultoinnin ala on vahvassa kasvussa.

Pohjoismaiden suurin tietoturvakonsultointiyritys on Nixu, jonka tarjoamat palvelut ulottuvat tietoturvan hallinnan ulkoistuksista yksittäisiin auditointeihin ja konsultointiin. Yli 20 vuotta alalla toimineen yrityksen asiakaspohja on laaja: finanssisektori, suuryritykset, julkinen sektori ja kaupan ala.

- Tietoturva on kuin laatu: asia, jonka on kriittisiltä osin oltava kunnossa. Tärkein tavoitteemme on varmistaa asiakkaidemme liiketoiminnan häiriöttömyys ja jatkuvuus, kertoo Nixun toimitusjohtaja Timo Kotilainen.

Nixun vahvuus on kokonaisuuden hallinta. Liiketoiminnan ymmärrys yhdistyy saman katon alla syvälliseen insinööritaitoon.

- Asiakkaat saavat meiltä rohkaisua toimintaansa. Voimme auttaa hahmottamaan digitalisoituvia riskejä ja edesauttaa strategisten tavoitteiden toteutumista, Kotilainen jatkaa.

Kenellä on vastuu?

Tietoturva-alan haasteet kehittyvät ripeästi. Trendit kuten sosiaalinen media, globaali verkostoituminen, yksilönsuoja ja digitalisoituminen muuttavat kenttää. Se, miten tähän varaudutaan ja reagoidaan, on Kotilaisen mukaan olennaisen tärkeää suomalaisten yritysten kilpailukyvylle. Strateginen ja digitaalisen pääoman hyödyntämisen ketteryys kulkevat käsi kädessä.

- Ulkoistamisessa yritykset ja-

Kuva: Landén

Tietoturvan kokonaisuus hallinnassa T

- Facebookin käyttöä on paikoin pyritty rajoittamaan tietoturvasyistä. Se on mielestäni väärä tapa: riskit liittyvät mitä suuremmassa määrin itse ihmiseen. Käytön rajoittamisen sijaan pitäisi olla kiinnostunut käyttökulttuurista ja etiikasta – siitä mitä ja miten verkkoon kirjoitetaan.

Kasvun taustalla jatkuvasti kehittyvä henkilöstö

Nixussa liiketoiminnan ymmärrys yhdistyy saman katon alla syvälliseen insinööritaitoon. Kuvassa toimitusjohtaja Timo Kotilainen.

Yritysten riippuvuus sähköisistä järjestelmistä kasvaa jatkuvasti.

On tärkeää, että ihmisemme ovat aidosti kiinnostuneita alan trendeistä ja uusista ilmiöistä.

Nixun henkilöstö muodostuu asialleen omistautuneista ammattilaisista.

- Toiminnassamme nojaamme vahvasti ihmisten ammattitaitoon ja innostukseen. Tavat hyödyntää verkon haavoittuvaisuuksia lisääntyvät jatkuvasti. On tärkeää, että ihmisemme ovat aidosti kiinnostuneita alan trendeistä ja uusista ilmiöistä, sanoo Kotilainen.

Nixussa painotetaan myös epävirallista informaationjakoa. Sisäinen blogi on aktiivisessa käytössä, keskustelukulttuuri toimii ja työaikaa on mahdollista käyttää asioiden kehittämiseen.

- On hienoa, kun ihmiset ottavat aidon vastuun omasta ja yhteisönsä kehityksestä. Henkilöstömme on itseohjautuva joukko, joka toimii strategisten suuntaviivojen sisällä.

Suuntana kansainvälisyys kavat digitaalista pääomaa muiden kanssa. Kun siirrytään pois omista tiloista ja valvonnasta, ollaan haavoittuvaisempia hyökkäyksille. Kuvassa ovat silloin mukana teknologiat, sopimusjuridiikka, alihankkijoiden tietoturvavalmiudet, moraali ja kulttuurien väliset erot, summaa Kotilainen.

Käytännön vastuunkanto on uhattuna, kun projekteissa on mukana useita toimijoita, usein maailmanlaajuisesti. Asiaa tuskin helpottaa se, että kansalliset lainsäädännöt esim. henkilörekisterien osalta

eivät ole harmonisoituneet. Yritysten on kuitenkin Kotilaisen mielestä yritettävä ymmärtää ulkoistuksen mukanaan tuomia riskejä. Entä sosiaalinen media ja sen haasteet?

Kun ihmisen työminä ja kokonaisminä linkittyvät yhdeksi kokonaisuudeksi, perinteinen riskienhallinta joutuu laajentamaan katsantokantaansa. Ilmiöön liittyy usein riski käyttäjien tietojen ja identiteetin väärinkäytöstä. Kotilainen pitää verkostoitumista silti positiivisena kehitysaskeleena ja rohkaisee elämään tiedostavasti riskien kanssa.

Tähän saakka Nixu on lähinnä keskittynyt konsultoimaan asiakkaidensa tietoturvaa. Kotilainen näkee yrityksen siirtyvän jatkossa yhä enemmän itse toteutukseen.

- Kehitystä syntyy vain, kun ohjeet ja järjestelmät otetaan käyttöön. Tällä alueella haluamme auttaa asiakkaitamme yhä enemmän.

Toinen tärkeä kasvualue on kansainväliset asiakkaamme. Haluamme palvella heitä niin, että toiminta Suomen rajojen ulkopuolella on sujuvaa. KK

•

NIXU Oy perustettu 1988 • vuonna 2009 liikevaihdon kasvu 31 prosenttia liikevaihto 2010 noin 10 milj. euroa (ennuste) • Pohjoismaiden suurin tietoturvakonsultointiyritys www.nixu.com

12 OPAS riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöturvallisuudesta

L

aaja-alainen kiinteistöturvallisuus käsittää rakennuksen, tietojen ja henkilöiden suojelun. Kiinteistön sijainti ja rakenne muodostavat turvallisuusajattelun lähtökohdan. Tavoitteena on häiriötön työskentely turvallisessa ilmapiirissä. Turvallisuusajattelussa liikutaan yleisistä kysymyksistä pieniin yksityiskohtiin, ehkäisevistä toimenpiteistä ilmaiseviin toimenpiteisiin. Viimekädessä kiinteistön huoltaja ja käyttäjä vastaavat päivittäisestä turvallisuudesta.

Ohessa oleva uutinen Helsingin Sanomista vuodelta 2007 kertoo kiinteistöturvallisuudesta olennaista. Käytössä olleet suunnitelmat ja paloilmaisimet ovat toimineet. Silti koskaan ei pitäisi joutua tähän tilanteeseen. ”Remontoitavana olleessa toimistohuoneistossa syttyi tulipalo Itäkeskuksen kauppakeskuksessa keskiviikkona hieman ennen kello neljää iltapäivällä. Palopaikka sijaitsi toimistohotellissa kauppakeskuksen kolmannessa kerroksessa Stockmannin yläpuolella.

Kauppakeskuksen uusi siipi tyhjennettiin ihmisistä, mutta automaattisen hälytysjärjestelmän käynnistämät sprinkleri-sammuttimet saivat palon nopeasti sammumaan. Parinsadan neliön kokoinen toimistotila kärsi noki- ja vesivahinkoja. Pelastuslaitos epäilee palon saaneen alkunsa työmaavalaisimesta.”

Tiedota, kouluta, ehkäise, havaitse ja ilmoita Suunnitteluvaiheen teknisen turvallisuuden ja rakenneratkaisujen lisäksi rakentamisen aikainen turvallisuus kuuluu ketjuun.

Lainsäädännöllä pystytään puuttumaan jonkin verran tapaturmiin, mutta on havaittu, että tiedottamisella ja aktiivisilla käytännön toimilla voidaan saada paljon aikaiseksi. Asenteilla ja yksilökohtaisella huolehtimisella on sijansa.

Ehkäiseviä turvatoimia kiinteistön turvallisuudelle ovat aidat ja portit, opasteet, kulkureitit, ajoesteet, valaistukset, lukitusjärjestelmät ja pintamateriaalit. Suunnittelijalta edellytetään yksityiskohtien huomioimista. Esteettömyysvaatimukset luiskineen ja näkövammaisille tarkoitettujen opasteiden vaivaton tulkinta, kulkureittien selvät merkinnät ja tilaratkaisu ohjaavat turvalliseen liikkumiseen.

Erilaiset turvatekniset toimenpiteet, kuten kulunvalvonta voidaan määritellä asiakkaan tarpeet huomioiden. Siten yksinkertaisimmillaan avainjärjestelmien valinta riippuu suojan tarpeesta: halutaanko kalliimpia elektronisia sormenpäänlukijoita kulunvalvontoineen vai riittääkö perinteinen mekaaninen lukkosysteemi. Videovalvontajärjestelmän avulla saadaan kutsumattomat vieraat paikannetuksi.

Turvallisuussuunnitelmat laaditaan varsinaisia ongelmatilanteita varten. Käytännön harjoitukset ja ohjeistukset paikkaavat tilannetta. Kuluvaa talvea on hankaloittanut katoille kasautuva tai putoava lumi ja jää. Ilmastoinnin tuloilmanaukkojen pitäminen puhtaana on lisännyt huoltomiesten työsarkaa. Ennakoiminen, vaihtoehtoisten kulkureittien käyttäminen, puhtaanapito ja huollon helppous ovat osa turvallisuustekijöitä. TE

•

Niscayah

yhteystiedot s. 2

Kuvat: Niscayah

Kun kiinteistön valvonnan tarkoitus määritellään tarkasti, saadaan valvontakameroista irti paras mahdollinen hyöty.

Turvallisuudessa tärkeintä on kokonaisuuden hallinta Onko yrityksessäsi kartoitettu kaikki liiketoimintaa uhkaavat tekijät?

Tiedätkö, paljonko teillä kuluu vuosittain rahaa turhiin hälytyksiin?

Yrityksissä uhanalaisina voivat olla henkilöstö, tieto-omaisuus, materiaalinen omaisuus sekä maine. Usein yrityksissä uhkakuvien kokonaisuutta ei täysin pystytä hahmottamaan, jolloin varautuminen ja valmistautuminen uhkia vastaan jäävät pirstaleiseksi ja valitettavan usein hyvin vähän ennakoivaksi.

- Oleellista yritykselle on löytää kumppani, joka auttaa määrittämään yrityksen tuloksentekokykyyn vaikuttavat turvallisuusuhat ja ehkäisemään ne kustannustehokkaasti kokonaisvaltaisen ratkaisun avulla, sanoo Niscayah Oy:n turvallisuusjohtaja Kim Starck.

Globalisaation myötä lisääntynyt kilpailu muuttaa jatkuvasti yritysten pelikenttää. Tämä vaikuttaa myös turvallisuusvaatimuksiin. Niscayah Oy:lla on pitkäaikainen kokemus mm. USA:n, Kaukoidän sekä eri Euroopan maiden turvallisuusteknologiasta, jota tuodaan menestyksekkäästi myös suomalaisasiakkaiden hyödyksi.

- Palveluidemme ja tieto-taitomme avulla annamme asiakkaillemme taidot ja menetelmät turvata liiketoiminnan edellytykset kaikissa olosuhteissa.

ritellään tarkasti, saadaan valvontakameroista irti paras mahdollinen hyöty.

- Se, käytetäänkö kamerakuvan sisältöä tapahtuman ilmaisuun, havainnointiin vai tekijän tunnistamiseen, ja miten materiaali tallennetaan jatkokäyttöä varten tulisi aina määritellä ennen hankintoja.

Niscayah Oy:llä on esittää huikeita hyötysuhdelukuja oikein suunnitellun ja toteutetun valvonnan vaikutuksista ilkivallan ja aiheettomien hälytyksien vähenemiseen ja sitä kautta saavutettuihin kustannussäästöihin.

- Esimerkiksi Ruotsissa Väsbyn kunnassa kuukausitason säästöt v. 2008 olivat huikeat 17000 euroa. Gotlandin kunnassa pelkästään neljän koulun osalta ennen palveluidemme käyttöön ottoa kirjattiin vuosittain 300 rikosilmoitusta poliisille. Palvelutoimintamme myötä ilmoitukset tippuivat nollaan eivätkä ongelmat ole siirtyneet toisille alueille, Starck kertoo.

Kunnassa lisääntynyt turvallisuuden- ja viihtyisyyden tunne ovat seikkoja, jolle ei hintalappua voi laittaa.

Ilkivaltavahinkojen vähentäminen

Myymäläketjun turvallisuuden hallinta

Kiinteistöihin kohdistuvat ongelmat ovat kaikkialla tuttuja: rikolliset vahingonteot sisä- ja ulkotiloissa graffitien, murtojen ja tulipalojen muodossa. Kun kiinteistön valvonnan tarkoitus mää-

USA:ssa lähes 900 myymälää käsittävä kauppaketju havahtui siihen, ettei kyennyt hahmottamaan turvallisuuden kokonaiskuluja ja ketjun hallinnoinnin juoksevat kulut kasvoivat huimaa vauhtia.

- Yhtenäistettyämme kauppaketjun turvallisuusjärjestelmät ja niiden ylläpidon saimme maksimoitua järjestelmän käytettävyyden, budjetoitua kuukausittaiset turvallisuuskulut, tuotettua säännölliset turvallisuusraportit sekä mikä heidän liiketoimintansa kannalta oli tärkeää, tuotimme heille muuttuvien kulujen osalta säästöä 20 prosenttia verrattuna edelliseen liiketoimintavuoteen. Kustannussäästöjen lisäksi pystymme myös helpottamaan asiakkaittemme päivittäistä työskentelyä ja lisäämään työssä viihtymistä.

Niscayah Oy on osa Nasdaq OMX pörssilistattua Niscayah Group´a. Yritys on toiminut Suomessa vuodesta 1986 (tunnettiin aikaisemmin nimellä Securitas Systems). Niscayahilla on toimintaa 17 maassa.

- Olemme Suomen johtava turvallisuusteknologian palvelutalo. Tunnemme asiakkaidemme turvallisuustarpeet ja osaamme yhdistää turvallisuusteknologian ja palvelutuotteet, Kim Starck painottaa.

PR

Ruotsissa Väsbyn kunnassa kuukausitason säästöt olivat huikeat 17000 euroa.

•

www.niscayah.fi

14 OPAS riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

ILMOITUSLIITE

Smart original

yhteystiedot s. 2

Hyvä työvaate on

yrityksen käyntikortti Mietitty asu näyttää ja tuntuu hyvältä, mutta tekee työpäivästä myös turvallisemman.

Parhaimmillaan ammattiasu erottaa yrityksen edukseen.

Tapaturmien ennalta­ehkäisy oikeilla työkaluilla on huomattavasti edullisempaa kuin tapa­turmista aiheutuneiden sairas­lomien kulut.

Kuva: Smart Original

Työntekijä pukeutuu hyvään työvaatteeseen mielellään. Oikea asu on sopiva, turvallinen ja näyttää hyvältä. Parhaimmillaan vaate on yrityksen kävelevä mainos erottaen sen muista edukseen. Työvaateyritys Smart Original Oy on auttanut tuhansia yrityksiä löytämään itselleen sopivan ammattiasun.

- Vaatteiden valinnassa on tärkeintä hahmottaa, mitä työ vaatii.

Lainsäädäntö edellyttää tietyille aloille varoitusvaatteita ja palosuojatuille vaatteille tiettyjä ominaisuuksia. Työn vaatimukset vaikuttavat malleihin ja materiaaleihin, listaa Smart Original Oy:n toimitusjohtaja Mari Taskinen.

- Päivän mittaan saatetaan työskennellä sisällä ja ulkona, jolloin kerrospukeutuminen on tärkeää.

Tässä auttavat myös erilaiset tekniset materiaalit.

Taskinen korostaa, että aikaisemmin varoitusvaatteet olivat enemmän liikenteen seassa työskentelevien varustus. Lainsäädännön myötä ne ovat levinneet myös muille aloille.

- Nykyisin esimerkiksi trukkikuskit näkevät ympärillä liikkuvat ihmiset paremmin, jos näillä on heijastavat vaatteet päällään.

Smart Originalin valikoimista löytyvät ruotsalaisen Snickersin huipputuotteet, mutta myös oman Smart-malliston laatuasut. Myös henkilösuojaimet ja Jalaksen turvajalkineet kuuluvat valikoimaan.

Vuosikymmeniä alalla toimineen yrityksen henkilökunta opastaa valinnoissa. Perustietoa löytyy eri alojen tarpeista ja työasuja kehitetään koko ajan.

- Hyvä työasu on käyttäjälleen sopiva. Esimerkiksi turvakenkiä on lähes mahdoton valita sovittamatta.

Yksilölliset tarpeet otetaan huomioon vaatteen suunnittelussa.

Esimerkiksi talotekniikkaurakoitsija Consti Talotekniikka Oy halusi henkilökunnalleen yhtenäisen varoitus- ja palosuojatun vaatetuksen.

Väreiksi valittiin yhtiön käyttämän

Suojaimet ovat tärkeä osa työturvallisuutta mutta myös työhyvinvointia. Taskinen huomauttaa, että työvaatteita pidetään koko päivä, joten niiltä vaaditaan myös paljon.

- Käyttäjäystävällinen tuote ei ole välttämättä kallis. Asiakaskuntamme panostaa työntekijöihinsä, sillä tuotteemme ovat laadukkaita.

Katumuoti näkyy ­työvaatteissa

Kuva: Hultafors Group

Talotekniikkaurakoitsija Consti Talotekniikka Oy halusi henkilökunnalleen yhtenäisen varoitus- ja palosuojatun vaatetuksen.

oranssin lisäksi musta. Yrityksen logo painettiin työasun selkään ja rintaan. Lisäksi vaatteisiin haluttiin paikka henkilökorttitaskulle.

Suojaimet osa ­työhyvinvointia Monella alalla työturvallisuusmääräykset sanelevat pitkälle asujen valintaa. Esimerkiksi rakennusalalla varoitusvaatteet ja asiaankuuluvat henkilösuojaimet ovat nykyisin pakollisia. Tämä on näkynyt viime vuosina kysynnän kasvuna.

Smart kuuluu Suomen Työsuojelualan Yritysten Liittoon (STYL).

Yhdistys edistää työturvallisuuskehitystä yhdessä viranomaisten kanssa. Jäsenyritykset tekevät töitä henkilösuojainten, teknisten laitteiden ja työsuojelukoulutuksen parissa.

- Tärkeä työkalu tapaturmien ennaltaehkäisyyn on riskien kartoitus.

Asiaankuuluvat suojaimet valitaan sen perusteella. Tapaturmien ennaltaehkäisy oikeilla työkaluilla on huomattavasti edullisempaa kuin tapaturmista aiheutuneiden sairaslomien kulut, Taskinen sanoo.

Nykyisin työvaatteiden valikoima ei rajoitu vain sinisiin haalareihin.

Katumuoti näkyy ammattivaatteissa pidemmällä aikavälillä.

- Erilaisia kuoseja on saatavilla.

On kuitenkin ymmärrettävää, ettei suurempi yritys voi tehdä kovin radikaaleja valintoja, sillä isommassa porukassa ihmiset pitävät hyvin erilaisista vaatteista. On löydettävä hyvä keskitie, erittelee Smartin suunnittelija Terhi Kakkonen.

Taskinen lisää, että työvaate on myös yrityksen tapa erottua muista. Asianmukainen ammattisasu on yrityksen käyntikortti. Firman logon saa helposti asuihin.

- Esimerkiksi kiinteistöhuoltoyhtiön työntekijän vaate ilmaisee kätevästi, millä asioilla hän taloyhtiössä liikkuu. Se lisää luottamusta.

Laadukaskin työasu vaatii huoltoa ja asianmukaista pesua. Huoltoväli vaihtelee materiaalista riippuen ja hyvin hoidettuna se kestää pidempään. LT

•

ILMOITUSLIITE

riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

OPAS 15

Valtakunnan turvallisin yritys panostaa omaan tuotekehitykseen Harvinaista herkkua näinä aikoina: Suomen Vahvimmat -tunnustus, IT-2010 kunniamaininta innovatiivisuudesta, tuotteista 40 % suomalaisten alihankkijoiden valmistamia, energiatehokkuus aivan omaa luokkaansa ja töitä jatketaan yli eläkeiän.

- Meille oma tuotekehitys on strateginen valinta, joka on vienyt valmistuttamiamme tuotteita Siperiasta Lähi-itään, kuten eräs myyntipäälliköistämme asian kerran kiteytti, kertoo Oy Hedengren Security Ab:n toimitusjohtaja Kauko Pirskanen poistumistievalojen, ”pienten vihreittein” miesten ympäröimänä. Oma tuotekehitysosastomme aloitti vuonna 1987, mutta ensimmäinen Hedengrenin suunnittelema opastevalo on jo vuodelta 1935. Laite oli jo silloin paristovarmennettu, muttei ulkonäöltään toki enää täytä tämän päivän normeja, Pirskanen toteaa.

HHL-murtohälytyskeskus on Hedengren Securityn ensimmäinen oman tuotekehityksen tulos, josta nyt on myynnissä jo viides sukupolvi.

Muita tunnetuimpia järjestelmiä ovat HedSam -kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä, Prodex-paloilmoitinjärjestelmä ja Neptolux-turvavalojärjestelmä. Merkittävä meriitti on myös se, että kyseiset turvallisuusjärjestelmät soveltuvat niin julkishallinnolle, kaupan tarpeisiin kuin teollisuuden, puolustusvoimien ja finanssialan vaativiin kohteisiin.

Ainutlaatuista integraatiota

Kuva: Perttilä

Prodex FireLux -evakuointijärjestelmä on merkittävä kokonaisuus henkilö- ja kiinteistöturval-

Kauko Pirskanen toimitusjohtaja, Oy Hedengren Security Ab

Hedengren Securityn Prodex Firelux -evakuointijärjestelmälle on myönnetty EN-hyväksyntä.

lisuudessa, sillä eri järjestelmien yhdistämisessä maamme turvallisin yritys on askeleen edellä muita.

- Kukaan muu ei vielä ole kehittänyt heikkovirtatekniikalla toimivaa integroitua palo- ja turvavalojärjestelmää, jossa ei tarvitse käyttää palon kestävää kaapelointia. Toteutus tuo kiistattomasti kustannussäästöjä niin laiteinvestoinneissa, kaapeloinnissa, asennuksessa ja ylläpidossa kuin myös huollossa – ja tietysti käyttökustannuksissa. Energiansäästö on todella huomattava, toteaa Pirskanen tyytyväisenä.

Kunniamaininta innovatiivisuudesta Tuoreimman tunnustuksen innovatiivisuudestaan Hedengren Security sai Prodex FireLux -evakuointijärjestelmällään helmikuussa Sähkö-, Tele-, Valo- ja AV-messuilla.

- Prodex FireLux on uuden sukupolven paloilmoitin- ja turvavalojärjestelmä, jossa yhdellä keskuksella hallitaan kahta järjestelmää. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun palo havaitaan länsisiivessä, poistumisvalot ohjaavat ihmiset itäsiiven uloskäynneille.

Vahva ja turvallinen kotimaassa ja maailmalla Hedengren Securityn menestyksen taustalla on 1918 perustettu suomalainen perheyhtiö Oy He-

dengren Ab, jonka toimintaa jatketaan jo kolmannessa polvessa.

- Varmaankin on erilaista työskennellä 10 yrityksen konsernissa joka on pörssissä, kuin vastaavassa perheyrityksessä, Pirskanen miettii. Meille toiminnassa on tärkeätä pitkäjänteisyys ja henkilökunnan viihtyvyys ja tällä konseptilla olemme luoneet toiminnallemme jatkuvuuden. Meillä on alan paras henkilökunta. Viime vuonna konserni sai Suomen Vahvimmat 2010-tunnustuksen.

Kaiken kaikkiaan Hedengren-konsernissa on Suomessa 360 työntekijää ja sen lisäksi yhtiö työllistää merkittävän joukon alihankkijoita omien tuotteiden valmistuksessa. Hedengren Securityn liikevaihdosta jo 15 % tulee ulkomaalaisilta jälleenmyyjiltä Ruotsista, Norjasta, Baltiasta ja Venäjältä.

Energiatehokasta ja ympäristövastuullista - Meidänkin sydäntämme lähellä ovat ympäristöasiat ja otamme ne aina huomioon tuotteissamme, Kauko Pirskanen korostaa. Sen lisäksi, että kehittämämme järjestelmät ovat todella energiatehokkaita, olemme ottaneet huomioon maailmanlaajuiset tavoitteet luonnonvarojen säästössä tuotteiden elinkaaren aikana. Kaikki tuotteemme ovat elinkaarensa päätyttyä kierrätettävissä. Tunnemme vastuumme ja olemme ylpeitä siitä. MRG

•

Hedengren Securityn järjestelmätoimitukset kattavat yksittäiset laiteratkaisut ja kameravalvonta-, murtohälytys-, kulunvalvonta-, henkilöturva-, viestintä-, palo- ja turvavalaistusjärjestelmien integroidut kokonaisuudet.

Lisätietoja www.hedengrensecurity.fi

Hedengren Security

yhteystiedot s. 2

Kuva: Finanssialan keskusliitto

16 OPAS riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

ILMOITUSLIITE

Rahoitusmarkkinoiden tuulahdukset Kaija Erjanti Finanssialan Keskusliitosta on rahoitusmarkkinoiden näköalapaikalla. Millaisia näkymiä on luvassa?

- Syksystä 2008 on rahoitusmarkkinoilla menty parempaan suuntaan. Rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat muuttuneet talouden ongelmiksi. Mutta rahoitusmarkkinoillakin on kuitenkin huolia vielä kahdestakin syystä, sanoo johtaja Kaija Erjanti Finanssialan Keskusliitosta.

Erjanti selvittää hieman nykytilanteen taustoja.

- Keskuspankki alensi korkoja voimakkaasti ja tarjosi rahaa pankeille runsaasti ja edullisesti. Seurauksena oli, että likviditeetti parani, mikä on tietysti hyvä asia. Mutta, luonnollisesti korot eivät ole pysyvästi näin alhaalla.

Toinen syy rahoitusmarkkinoiden huoleen on valtioiden elvytystoimien tuleva purkaminen. Monet valtiot ovat hankkineet rahaa joukkovelkakirjalainoilla ja ovat taanneet pankkien varainhankintaa. Monella valtiolla on reilusti budjettivajetta. Suomella asiat ovat hyvin kansainvälisesti katsottuna.

- Meillä ei vielä ole suurta alijäämää ja Suomen pankkisektori on hyvässä kunnossa. Mutta meillä on kuitenkin kasvava budjettialijäämä, joka odottaa toimia.

Valtioiden joukkovelkakirjalainat Valtioilla on runsaasti joukkovelkakirjalainoja. Kreikalla, Irlannilla, Italialla, Portugalilla ja Espanjalla on isoja budjettivajeita. Se tarkoittaa, että edellä mainitut maat joutuvat maksamaan rahasta paljon korkeamman summan kuin ne maat, joilla on pienempi budjettivaje. Rahoituksen hintahaitarit ovat kasvaneet. Rahan hinta luonnollisesti määräytyy riskin perusteella.

Suomi on hieman ikävässä välikädessä. Euroalueella on paljon valtioita joilla menee huonosti eli valtioilla on paljon budjettialijäämää. Euroopan komissio on päättänyt ottaa käyttöön melko tiukat sääntelytoimet. Ne pitävät sisällään myös veromalleja, jotka väistämättä lisäävät rahan hintaa.

- Suomen näkökulmasta sääntelyt ovat ylimitoitettuja, sillä meillä ei syntynyt kuplaa rahoitusmarkkinoilla ja pankkisektori on terve. Tämä aiheuttaa kankeutta Suomen markkinoille, sanoo Erjanti.

Monia elvytystoimia Jotta Suomi saadaan laman syövereistä pelastetuksi, ei yksi eikä kaksi konstia riitä. Jokaisella maalla on omanlaisensa tilanne.

- Uskon henkilökohtaisesti, että tarvitaan monenlaisia toimia, jotta Suomen talous saadaan kuntoon. Tuottavuus tulee saada kilpailukykyiseksi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tarvitaan menoleikkauksia ja uusia tulolähteitä.

Suomelle vienti on tärkeää, viennin romahtaessa BKT ei ole kehittynyt toivotulla tavalla.

Mikä on rahoitusmarkkinoilla ajankohtaisinta juuri tällä hetkellä?

- Euroopan keskuspankin 442 miljardin euron lainat yli tuhannelle pankille erääntyvät jo 2010 kesäkuussa. Luotot annettiin vuodeksi. Kuinka ne tullaan uusimaan ja kuinka pitkinä?

Euroopan keskuspankin toimet tulevat vaikuttamaan euriborkorkoihin, ilman, että varsinaista ohjauskorkoa muutetaan. Nyt on hyvin harvinainen tilanne, lyhimmät euriborit ovat alempana kuin keskuspankin ohjauskorko. Euriborit tulevat auttamattomasti nousemaan, mikä vaikuttaa talouteen.

Optimismia ilmassa Mielenkiintoista on, että Tilastokeskuksen kuluttajabarometrien mukaan ihmiset näkevät oman taloutensa sekä Suomen talouden yllättävän optimistisesti. EK-barometrien mukaan yritykset näkevät tilanteensa varsin realistisesti.

- Suomalainen ihminen on kansainvälisessäkin vertailussa varsin luottavainen. Ovatko kuluttajan oikeassa? Kun katsotaan historiaa, kuluttajat ovat olleet yllättävän oikeassa. Tosin tällä hetkellä kuluttajien näkemykset ovat varsin kaukana realismista, summaa rahoitusmarkkinoiden asiantuntija. AL

•

ILMOITUSLIITE

riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

tapiola

OPAS 17

yhteystiedot s. 2

Tapiolan helpot ratkaisut

henkilöstöriskienhallintaan Kuinka motivoida henkilöstöä haastavassa taloudellisessa tilanteessa? Kuinka huolehtia henkilöstön työkyvystä eläkeikään saakka? Miten taata ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus kun kilpailu osaavista tekijöistä kiihtyy?

Haastavia kysymyksiä, joihin Tapiolan Helppo Henkilöstöpaketti tarjoaa vastauksen.

Kuva: Landén

- Nämä ja monet muut kysymykset ovat yrityksen henkilöstöriskejä, jotka ovat osa yrityksen kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Haluamme Tapiolassa tarkastella riskienhallintaa henkilöstön näkökulmasta, sillä näillä asioilla tulee olemaan yritysten kilpailukyvyn kannalta yhä suurempi merkitys kun työikäisten määrä pienenee ja suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Lisäväriä tuo myös ajankohtainen eläkekeskustelu ja työurien pidentäminen. Näihin asioihin on syytä varautua ajoissa, toteaa Tapiolan yritystulosryhmän johtaja Timo Kokko.

Helppoa varautumista Tapiola onkin tehnyt varautumisen yrityksille helpoksi. - Olemme lanseeranneet Helpon Henkilöstöpaketin, jonka sisältämät palvelut auttavat yritystä menestymään ja työntekijöitä jaksamaan. Meille on myös tärkeää, että palveluiden sisällöt ovat helposti omaksuttavia, Tapiolan henkilöstöriskipäällikkö Noora Niemi toteaa.

Niemi kertoo, että paketti on rakennettu siten, että yritys voi aidosti varautua tulevaisuuden haasteisiin: ottaa käyttöön houkuttelevia henkilökuntaetuja, joiden avulla olemassa oleva henkilöstö säilyy työkykyisenä sekä auttaa rekrytoimaan uutta henkilöstöä.

Helpon Henkilöstöpaketin palaset Helppo Henkilöstöpaketti koostuu kolmesta kokonaisuudesta, joista yritys voi ottaa käyttöön sille parhaiten soveltuvimmat palat. Paketti soveltuu kaikenkokoisille yrityksille, sillä se räätälöidään aina yrityksen tarpeisiin.

Arvo-paketti tähtää henkilöstön vaihtuvuuden vähentämiseen. Se sisältää parannetun eläketurvan ja työilmapiirin vuotuisen seurannan.

Into-paketti auttaa yritystä tunnistamaan, sitouttamaan ja palkitsemaan avainhenkilöitään.

Kunto-paketti tähtää yrityksen poissaolojen hallintaan ja henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen.

Kunto turvaa 24/7 Kunto-paketti sisältää vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen lisäksi Hoitoturvan, jonka avulla työterveyshuolto voidaan laajentaa kattamaan erikoislääkäripalvelut ja leikkaukset. Näin henkilöstölle voidaan tarjota oikea-aikaista ja laadukasta hoitoa. Hoitoturva on myös oikeudenmu-

Tapiolassa tarkastellaan riskienhallintaa henkilöstön näkökulmasta.

Kuvassa Tapiolan henkilöstöriskipäällikkö Noora Niemi ja yritystulo­sryhmän johtaja Timo Kokko. kainen, sillä se tarjotaan yhtä kattavana koko henkilöstölle: se korvaa myös vanhat vammat ja sairaudet, sisältäen mm. vanhat urheiluvammat.

- Kunto-paketin avulla työntekijä voi hoidattaa itsensä hyvään kuntoon laadukkaasti ja no-

jalle mahdollisuuden osoittaa henkilöstölle, että heidän hyvinvoinnistaan välitetään myös vapaaajalla. Ja tapaturman sattuessa myös yritys hyötyy, sillä vapaa-ajan tapaturman kustannuksia hyvitetään työnantajalle, Niemi täsmentää.

Kokonaisvaltaista palvelua

Arvo-paketti sisältää parannetun eläketurvan ja työilmapiirin vuotuisen seurannan. peasti yksityishoidon puolella. Ja työnantaja voi yhden sairaspäivän hinnalla maksaa henkilön koko vuoden lisäturvan, Niemi kertoo.

Kuntopaketti on myös markkinoiden kattavin, sillä se sisältää tuotteiden lisäksi koulutuksen poissaolojen hallintaan. Lisäksi verkkopalvelusta löytyy henkilöstöriskien hallintaa tukevia työkaluja. Paketin avulla yrityksen koko henkilöstö on turvattu 24/7 kaikkialla maailmassa – ja ilman urheilurajoituksia. - Se antaa työnanta-

Tapiolassa on ymmärretty, että vakuuttaminen ei ole yrityksen ydinliiketoimintaa. Niinpä vakuuttamiseen ja riskienhallintaan liittyvät palvelut on rakennettu siten, että asiointi on mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Kokonaispalvelusta vastaa nimetty henkilö, jonka taustalla toimintaa on tukemassa laaja asiantuntijaryhmä.

- Asiakkaamme saavat meiltä tuotteiden lisäksi aina myös asiantuntemuksen, koulutuksen ja työkalut, Kokko kertoo. - Hyvä esimerkki tästä on se, että lanseeraamme ja konkretisoimme Helpon henkilöstöpaketin edut henkilöstölle pidettävässä infotilaisuudessa jolloin myös yritys saa parhaan mahdollisen hyödyn panostamilleen euroille, Niemi lisää. MH

•

Lisätietoa: helppohenkilostopaketti.fi

wincor nixdorf

yhteystiedot s. 2

Wincor Nixdorfin Cash Cycle Management

kierrättää käteistä rahaa älykkäästi ja turvallisesti Cash Cycle Management -rahankäsittelyjärjestelmä avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tehostaa käteisen rahan käsittelyä koko ketjun osalta.

Sen ydin on älykäs kasetti, jonka sisältöä ja liikkeitä voi seurata täysin läpinäkyvästi. Näin rahankäsittelyprosessi on turvallista ja tehokasta alusta loppuun.

Cash Cycle Management –järjestelmässä on monta ulottuvuutta. Se voi olla kokonaisratkaisu, joka linkittää kaikki käteisen rahan käsittelyprosessissa mukana olevat osapuolet toisiinsa eli kaupan, pankin, arvokuljetusyhtiöt ja laskentakeskukset. Se voi tehostaa pelkästään pankin tai kaupan omaa, sisäistä rahankäsittelyä tai sitä voidaan käyttää ristiin eri toimijoiden välillä. Yhtä kaikki koko prosessin ydin on sen läpinäkyvyydessä ja älykkyydessä, joka puolestaan luo aivan uudenlaista kokonaisturvallisuutta rahankäsittelyn kaikkiin vaiheisiin.

pitää myös kirjaa käteiskassan suuruudesta. – Lisäksi sama järjestelmä valvoo käteisrahan laatua eli se tunnistaa ns. väärät rahat sekä laadullisesti käyttökelvottomat rahat, lisää tuotepäällikkö Heikki Lahtinen.

Kaupan päivittäisessä työssä Cash Cycle Management –järjestelmän vaikutus näkyy siten, että se minimoi virheiden mahdollisuudet, koska manuaalisen työn osuus rahankäsittelyssä vähenee. Se tehostaa kassan ja kirjanpidon täsmäytysprosesseja ja prosessin läpinäkyvyys lisää sekä sisäistä että ulkoista turvallisuutta.

Kattavaa kokonaisturvallisuutta

Älyä ja arvoa koko ketjuun

- Cash Cycle Management -järjestelmä muuttaa radikaalisti perinteisiä rahankäsittelytapoja, jolla on merkittävä vaikutus yrityksen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, toteaa Wincor Nixdorfin varatoimitusjohtaja Matti Parviainen. Tämä on mahdollista, koska kyseessä on valvottu rahankäsittelyjärjestelmä, jossa käteinen raha liikkuu älykkäissä kaseteissa. Kasetissa oleva älysiru kertoo paitsi kasetin sisällön ja alkuperäisen omistajan, myös sen liikkeet prosessin edetessä. Lisäksi sen sisältö on suojattu väripatruunalla, mikä tekee siitä mahdollisille väärinkäyttäjille käyttökelvottoman – ja epäkiinnostavan.

- Cash Cycle Management –järjestelmän uusi elementti on myös se, että kassakaappi on käytännössä aina siellä missä raha vastaanotetaan, valottaa Key Account Manager Tuire Numminen ja kertoo esimerkin: - Kaupan kassalla vastaanotettu käteinen raha ohjataan suoraan kassakaappiin, joka toimii samalla käteiskassana. Se tarkoittaa, että käteistä rahaa ei säilötä enää kassalippaassa, vaan järjestelmän kassakaapissa, joka

Älykasetin sisältöä ja liikkeitä voi seurata niin arvokuljetuksissa, pankissa kuin laskentakeskuksessakin. Tämä puolestaan luo uudenlaisia mahdollisuuksia ja tapoja hyödyntää kasettien sisältöä eri osapuolten kesken.

- Pankkitoiminnassa tämä voi tarkoittaa sitä, että älykasetin sisältämä käteinen raha voidaan kierrättää suoraan omien konttorien välillä. Tai että kaupasta tullut kasetti kierrätetään pankin kierrätysautomaatteihin tai käteisautomaatteihin, Numminen kertoo. Uutta on siis se, että käteistä rahaa ei tarvitse aina välttämättä kierrättää laskentakeskuksen kautta.

- Samalla se mahdollistaa arvokuljetusten optimoinnin kun käteisen rahan edestakaisin kuljettaminen vähenee, Lahtinen lisää.

Käänteentekevä kokonaisratkaisu kauppa- ja pankkisektorille

Modulaarisuus luo perusturvaa Cash Cycle Management on modulaarinen järjestelmä, joka soveltuu kaikenkokoisille ja –tyyppisille kaupan alan yrityksille. Järjestelmän voi ottaa käyttöön osittain ja laajentaa tarvittaessa. Eri tavoista riippumatta perusturvallisuus tulee kuitenkin aina mukana. MH

Cash Cycle Management tuo rahankäsittelyprosessiin: kustannussäästöä • turvallisuutta • läpinäkyvyyttä • tehokkuutta

•

ILMOITUSLIITE

riskienhallintaan ja yritysturvallisuuteen

OPAS 19

Byrokratia,

Kuva: SVKK

Venäjän markkinoiden suurin kompastuskivi

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Mirja Tiri.

Liiketoiminta Venäjän markkinoilla vaatii omat pelisääntönsä.

Bisness itänaapurissa edellyttää aikaa, jatkuvaa valveillaoloa ja kommunikointia.

Myös liikekumppanin taustoista on syytä olla selvillä.

- Suurin haaste Venäjällä toimiville suomalaisyrityksille on usein byrokratian hallinta, aloittaa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Mirja Tiri.

Kun kyse on pitkälle byrokratisoituneesta valtiosta myös korruption mahdollisuus kasvaa.

- Tämä ei ole yksin Venäjään liittyvä uhka vaan sen voi yhdistää kaikkiin maihin, joissa hallintokoneisto on suuri, Tiri muistuttaa.

- Suomalaisia toimijoita runsas hallintokoneisto voi kuitenkin hämmästyttää ja siksi siihen on hyvä varautua jo etukäteen.

Tirin mukaan venäläiseen liikekulttuuriin kuuluu runsas määrä erilaisia papereita, lupia ja todistuksia. Myös leimoja ja allekirjoituksia tarvitaan usein paljon.

- Joillakin aloilla, kuten rakennusalalla, virkamiehiä on poikkeuksellisen paljon, eivätkä asiat edisty ilman heiltä saatavia lupia.

Byrokratiasta selviäminen vaatii usein myös oman hallintokoneiston kasvattamista, kirjanpitäjiä, taloushallinnon osaajia ja juristeja.

- Siitä huolimatta myös oma läsnäolo ja henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä, työpäivät täällä voivatkin helposti venyä varsin pitkiksi, kertoo Moskovasta tavoitettu Tiri.

Ole läsnä Henkilökohtaisiin suhteisiin on Mirja Tirin mukaan Venäjällä panostettava erityisen paljon. Jos Suomessa liiketapaaminen potentiaalisen kaup-

pakumppanin kanssa voidaan sopia sähköpostilla, Venäjällä se ei onnistu.

- Ensin on otettava yhteyttä sihteeriin, ennen varsinaisen johtajan tapaamista voi joutua neuvottelemaan vielä varajohtajan ja jopa tämän sijaisensa kanssa, Mirja Tiri kertoo.

- Täällä on varattava aikaa suhteiden luomiseen ja seurusteltava ihmisten kanssa kasvokkain. Sähköpostilla tai puhelimella ei pääse pitkälle.

Suhteisiin on Tirin mukaan tärkeä panostaa myös sopimuksen syntymisen jälkeen - Venäläisen asiakkaan liikkeet ovat nopeita, heihin on jatkuvasti oltava yhteydessä ja kuulosteltava heidän tarpeitaan ja ajatuksiaan. Jos tätä ei muista, voi kilpailija olla nopeasti hyvin lähellä.

Tiri kehottaa seuraamaan myös virallisten tahojen toimintaa aktiivisesti, liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja esimerkiksi verottaja saattaa antaa päivittäin uusia, liiketoimintaan vaikuttavia säännöksiä.

Maan sopimuskäytäntöön kannattaa tutustua tarkasti ja käyttää siihen asiantuntevaa apua.

Joillakin aloilla, kuten rakennusalalla, virkamiehiä on poikkeuksellisen paljon, eivätkä asiat edisty ilman heiltä saatavia lupia.

Tunne liikekumppanisi Vaikka byrokratia on Venäjän markkinoiden suurin haaste, myös tiettyihin turvallisuusuhkiin on syytä varautua.

- Maan sopimuskäytäntöön kannattaa tutustua tarkasti ja käyttää siihen asiantuntevaa apua.

Esimerkiksi maksuehtojen suhteen Venäjällä yleinen käytäntö on 100 %:nen ennakkomaksu, Tiri neuvoo.

Hän myös kehottaa selvittämään liikekumppanien taustat etukäteen.

- Kannattaa selvittää toisen osapuolen taloudellinen tilanne, yrityksen omistajat, heidän kytköksensä muihin yrityksiin sekä ulkomaankaupan kokemus ja maine, Tiri luettelee.

Tällaisia selvityksiä tekee esimerkiksi Tirin edustama Suomalais-Venäläinen kauppakamari, SVKK. - Muutoin turvallisuuteen liittyvät uhkat Venäjällä ja sen suurkaupungeissa ovat samat kuin kaikkialla maailmassa, liikenneruuhkat ja tietoturvallisuus. MR

•

Editor Helsinki

Palvelumme Oppaat Opas –julkaisu keskittyy yhteen toimialaan kerrallaan. Editor Helsingin toimitus luotsaa aihealuetta, kirjoittaen mm. alan ilmiöistä ja henkilöistä.

Yrityksille Opas –julkaisu tarjoaa erinomaisen väylän tuoda esille omaa osaamista alalla, palveluita, tuotteita ja hyötyjä asiakkaille. Toimituksellinen lähestyminen antaa yritykselle kasvot ja puheenvuoron –mitä yritys tekee, kenelle ja miksi –mikä hyöty palvelusta on asiakkaalle?

Opas nitoo siis yhteen mielenkiintoisen kokonaisuuden, jossa yritysten on luonnollista näkyä ja kuulua, kertoa omista ratkaisuista informatiivisella tavalla.

www.editori.fi -palvelu Editori on Business to Business -portaali, johon Editor Helsinki kokoaa kaikki Oppaissa julkaistut artikkelit. Artikkeleita voi hakea aihealueittain ja tietoa löytyy aina yrityskaupoista tekniikan innovaatioihin.

Editori –palveluun yritykset ja yhteisöt voivat myös jättää ulkoisen viestinnän tiedotteita.

Asiakaslehdet / messulehdet Asiakaslehdet / messulehdet avaimet käteen -periaatteella.

• Määritellään tavoite.

• Ideoidaan ja toteutetaan tarkoituksenmukainen lehti.

• Jaellaan lehti halutulle lukijakunnalle.

Sisällöntuotanto Tarvitsetko sisältöä internetsivuillesi, entä miten on vuosikertomuksen laita?

Tiedote tarvitsee muokkausta tai seminaarista pitäisi kirjoittaa artikkeli.

Editor Helsinki auttaa.

Lisätietoa palveluista: Valtteri Rantalainen Puh 09 4241 2223 • valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi Editor Helsinki Oy

•