Business News: Suomi100 – Yritykset ja osaajat 12/2017

MAINOSLIITE

2.12.2017

Business News: Suomi 100 – Yritykset ja osaajat on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu | www.editori.fi

”Suomi.fi on merkittävä askel kohti julkisten palveluiden sähköistä virtaviivaistamista.”

Sivu 2 | Vakuutusalalla vuorovaikutus asiakkaan kanssa tapahtuu perinteisesti laskujen ja korvausten muodossa. Tätä asetelmaa LähiTapiola on lähtenyt rohkeasti muuttamaan.

Sivu 8 | Algol on suomalainen perheyritys neljännessä polvessa. Kotimaiset perheyritykset ovat keskeinen osa suomalaisen omistajuuden rakennetta.

Sivu 14 | Accountor on 73-vuotisen historiansa aikana ottanut eri käänteissä tulevaisuuden omiin käsiinsä. Yhtiöön on syntynyt vuosien saatossa persoonallinen yrityskulttuuri.

2

MAINOSLIITE

LÄHITAPIOLA uudistuu palvelut edellä elämänturvayhtiöksi Vakuutusalalla vuorovaikutus asiakkaan kanssa tapahtuu perinteisesti pääasiassa laskujen ja korvausten muodossa. Tätä asetelmaa LähiTapiola on lähtenyt rohkeasti muuttamaan.

V

akuuttaminen koetaan etäisenä asiana. Haluamme pelkästä korvausten maksajan roolista vahinkojen ennaltaehkäisijäksi uusien palveluiden avulla.

Asiakkaita tulisi palkita siitä, että he hoitavat itseään ja asioitaan paremmin. Elämänturvayhtiönä huolehdimme asiakkaidemme kokonaistilanteesta aina syntymättömästä lapsesta elämän viimeisiin hetkiin, kertoo LähiTapiolan pääjohtaja Erkki Moisander.

”Uudistumisen pitää välittyä asiakkaalle”

LähiTapiolan juuret ulottuvat pitkälle, aina vuoteen 1770. Tulipalojen varalle perustetuista keskinäisistä paloapuyhdistyksistä alkunsa saanut vakuutusyhtiö on ollut mukana historian käännekohdissa. Moisanderin mielestä vakuutusyhtiön tulee olla osa yhteiskunnallisia murroksia ja uudistua ajassa.

– Olemme pysyneet pystyssä 250 vuotta.

Sodat ja muut mullistukset nähneenä olemme edelleen tässä. Palovakuutusyhdistykset tekivät ennaltaehkäisevää työtä vastaamalla nuohouksesta. Ne halusivat tehdä asiat fiksummin, aivan kuten me nyt, Moisander sanoo.

– Hieno historia ei riitä, vaan on uudistuttava rohkeasti. Meillä on nyt monta palloa ilmassa ja vauhti on hurja verrattuna

historiaamme. Haasteena on riittävä nopeus viedä kehitystä eteenpäin siten, että nyt tehtävät ratkaisut ovat tulevaisuudessakin joustavia ja oma väki sekä asiakkaat pysyvät mukana muutoksessa.

Uusi rooli suomalaisten terveydessä – Nyt korostuvat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Panostamme vahvasti uusiin terveyspalveluihin ja haemme terveydestä uutta roolia asiakkaidemme arjessa. Koko suomalainen vakuutusjärjestelmä saisi olla vahvemmin mukana terveysjärjestelmän kehittämisessä, työeläkeyhtiöillä on parin sadan miljardin sijoitusvarat. Pitkäjänteiset sijoitukset keskeisiin terveyspalveluyrityksiin tukisivat tasaista kehitystä, toteaa Moisander.

”Digitalisaatio ja robotisaatio merkitsevät kehitysjatkumoa uusissa palveluissa”

LähiTapiolalle digitalisaatio ja robotisaatio merkitsevät kehitysjatkumoa uusissa palveluissa.

– Terveyspuolella digitalisaatio ja uudet teknologiat muuttavat hoitoa ja avaavat uusia mahdollisuuksia. Avaamme vuodenvaihteessa virtuaalisairaalan, jossa asiakkaamme voivat asioida etänä lääkärissä ja

tarjoamme heille uusia palveluita terveyden ylläpitämiseen. Digiasioinnissa korostuu luottamuksen rakentaminen – erityisesti terveyspalveluissa.

Muutos lähtee sisältä LähiTapiolan henkilöstö valmistautuu muutokseen muun muassa innovaatiotyöpajoissa ja kouluttautumalla. Uudistuminen yhdessä koko henkilöstön kanssa on Moisanderin mukaan välttämätöntä.

– Uudistumisen pitää välittyä asiakkaalle. Investoimme vahvasti uusiin tietojärjestelmiin LähiTapiolassa ja samalla panostamme henkilöstön osaamiseen.

Koulutamme sisäisesti muutoksen vauhdittajaksi ja kärkijoukoksi muutaman sata elämänturva-ammattilaista. Samaan aikaan henkilöstörakenteemme muuttuu, palkkaamme muun muassa terveydenhuollon ja käyttäytymistieteen ammattilaisia.

Osana muutosta myös LähiTapiolan konttorit kokevat muodonmuutoksen. Tulevaisuudessa kyse ei ole vain vakuutusmyynnistä.

– Tärkeintä on asiakkaan kohtaaminen: elämäntilanteen sekä riskien määrittely.

Vuonna 2025 konttorimme eivät välttämättä ole nykyisen näköisiä, nykyisissä paikoissa. Asiointi siirtyy verkkoon. Meille ihmisten välinen kanssakäyminen on aina tärkeää, kun rakennetaan asiakkaan elämänturvan ratkaisuja. Asiakas saa mielenrauhaa, kun hänellä on varmuus, että hänen asiansa on käyty perusteellisesti läpi.

– Terveys, talous ja turvallisuus korostuvat suomalaisten vastauksissa, kun kysymme, mikä on heidän arjessaan ja elämässään tärkeintä, sanoo LähiTapiolan pääjohtaja Erkki Moisander.

Lähellä asiakkaitaan – Olemme kaikkein voimakkaimmin omistaja-asiakkaiden ohjaama ryhmittymä Suomessa. Meillä on 20 alueyhtiötä, joilla on oma johtonsa ja niiden toimintaan panostetaan. Yhtiöt tuntevat oman alueensa erikoispiirteet ja tekevät parhaat ratkaisut paikallisesti. Olemme kyenneet ketterästi erilaistamaan toimintaamme alueyhtiöittäin. En usko malliin, jossa päätökset tehdään vain Espoosta käsin.

Moisanderin mukaan keskinäisyyden on oltava ajassa ja asiakkaiden arjessa kiinni.

– Modernisoimme keskinäisyyttä yhdessä asiakkaidemme kanssa korostamalla paikallisuutta. Haluamme olla osa paikallisyhteisöjämme kaikkialla Suomessa kiinnittymällä arkeen ja elinkeinoelämään.

Viime kesänä pääomiamme siirtyi alueyhtiöille 1,6 miljardia euroa. Niillä on entistä vahvemmat resurssit investoida ja vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä. Emme voi olla irti ympäröivästä yhteiskunnasta. Jos asiakkaamme eivät pärjää, emme mekään, Moisander toteaa. KK

LähiTapiola-ryhmä Omistaja-asiakkaita 1,6 miljoonaa Henkilöstöä n. 3400 Toiseksi suurin vahinkovakuuttaja 1,1 miljardin euron maksutulolla Henkivakuutusyhtiön maksutulo: 422 miljoonaa euroa www.lahitapiola.fi

3

JARMO PERÄLÄ

MAINOSLIITE

4

MAINOSLIITE

Sisällys 2 LähiTapiola uudistuu palvelut edellä elämänturvayhtiöksi 5

Dennis on rehellisesti oma itsensä

6 Aivoliitto – 40 vuotta aivojen ja puheen asialla 6 Keskuskauppakamari

– Ansiomerkki on kiitollisuudenosoitus 7

Ammattiliitto PRO – Työelämän asiantuntijat

6 BUSINESS NEWS:

Suomi 100 – Yritykset ja osaajat

8 Algol-konserni – kansainvälinen suomalainen,

pitkäjänteinen uudistaja

10 Eckerö Linen Suomi 100 -lahja nuorille muusikoille

tuuletti käsityksiä laivaviihteestä 11

If – Vakuutuspalveluiden edelläkävijä jo reilut sata vuotta

12 Suomi.fi -verkkopalvelu oikoo viranomaisasioinnin mutkia 14

Vastaava tuottaja: Jarmo Perälä Art Director: Hanna Voutilainen Toimittajat: Mia Heiskanen (MH), Kati Keturi (KK) Kannen kuva: Hanna Voutilainen Painopaikka: Hansaprint

Rohkeus on Accountorin eteenpäin vievä voima

11

Julkaisija: Editor Helsinki tuotanto@editorhelsinki.fi | Valtteri Rantalainen | +358 40 561 7703 | www.editori.fi

5

MATTI HIEtALA

MAINOSLIITE Sebastian Björkstén, toimitusjohtaja , Dennis.

DENNIS on rehellisesti oma itsensä Denniksen ruokabrändi kuvastaa tämän päivän Suomea. Ravintolakeittiö ammentaa vaikutteita Italiasta, mutta ydin on suomalaiseen tapaan rehellinen ja luotettava. Hyvän ruuan ja tunnelman resepti on toiminut jo 42 vuotta.

R

avintolatrendejä tulee ja menee, uusia ravintoloita putkahtaa kuin sieniä sateella.

Vuodesta 1975 porskuttanut Dennis onkin ravintola-alalla harvinaisuus.

– Hyvä ruoka ja tunnelma on ollut alusta lähtien reseptimme ja siihen uskomme edelleen.

Emme yritä olla jotain, mitä emme oikeasti ole – vaikka välillä tuntuukin, että ravintolabisneksessä on haastavampaa olla aidosti oma itsensä. Toisaalta ihmiset tietävät, mitä Dennis edustaa: mutkatonta kortteliravintolan tunnelmaa, jonka paremman arkiruuan makuun ja laatuun voi luottaa, astuipa sisään alkuperäiseen Dennikseen Turun Linnankadulla tai Kampin Dennikseen, toimitusjohtaja Sebastian Björkstén tuumaa.

Ruudulliset pöytäliinat saivat kyytiä Björkstén täsmentää, ettei Dennis ole suinkaan jämähtänyt paikoilleen.

– Pöllytimme muutama vuosi sitten ravintolakonseptimme uuteen uskoon ja lähdimme rakentamaan toisen sukupolven Dennistä.

Rytäkässä saivat kyytiä niin valkosipuliletit ravintoloiden seinillä kuin ruudulliset pöytäliinatkin.

– Tiesimme, että pelkkä ilmeen uudistuskin tulee herättämään tunteita, mutta olemme tyytyväisiä lopputulokseen. Mutkattoman kortteliravintolan konsepti puree tänä päivänä laajaan kirjoon asiakkaita bisnesihmisistä perheisiin ja kaveriporukoihin. Meillä viihtyvät kaikki – putkimiehestä presidenttiin. Ilahduttavasti myös nuorempi sukupolvi on löytänyt Denniksen. Henkilöstökin sai hienon työympäristön, jonka he toden totta ansaitsevat.

Parempaa arkiruokaa Uudistuksen myötä nostettiin reippaasti myös arkiruuan tasoa. Dennishän on tunnettu pizzoistaan, mutta nyt framille on nostettu myös pastat ja risotot.

– Uskallan väittää, että Denniksestä saa maan parasta arkirisottoa. Olemme aitoja myös raaka-aineissa: tuomme hasselpähkinät Piemonten alueelta, käytämme risotoissa

Maistuisiko Suomi 100-pizza?

Yli tuhat suomalaista äänesti Facebookissa täytteitä Denniksen Suomi100-pizzaan.

Jokaisesta myydystä pizzasta lahjoitetaan euro Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön.

Suomi100-pizza Poronkäristystä, punasipulia, Auragold-murua, Oltermanni-Polarjuustosekoitus, lipstikkaa.

Carnaroli-riisiä ja pizzoissa italialaista Mozzarellaa. Lennätimme keittiömestaritkin hiljattain hakemaan oppia ja inspiraatiota Italiasta.

Tuorepizzoja Hangosta Ivaloon Dennis on vuosien aikana kehittynyt ravintolatoimijasta ruokabrändiksi, joka valmistaa HoReCa- ja vähittäiskaupan tuotteita.

– Tunnetuin tuotteemme on valmispizza, jota saa kaupoista Hangosta Ivaloon. Valmistamme myös marinadeja, salaattikastikkeita, pizzapohjia ja bageleita. Kulunut vuosi on historiallinen, sillä vähittäiskaupan myyntimme ylitti tänä vuonna ravintolamyynnin. MH

6

MAINOSLIITE

ansiomerkit.fi Ansiomerkit jakautuvat vuosimerkkeihin, erikoismerkkeihin ja kauppakamarien tunnustuksiin.

Aivoliitolla on tänä vuonna 40-vuotisjuhlavuosi, jonka teema on aivot ja musiikki. – Musiikilla on aivoja tervehdyttävä vaikutus. Voi olla jopa niin, että puhekykynsä menettänyt kykeneekin laulamaan, Tiina Viljanen kertoo.

AIVOLIITTO – 40 vuotta aivojen ja puheen asialla Tiesitkö, että aivoverenkiertohäiriöt ovat kolmanneksi suurin kansansairaus, jonka kustannukset ovat vuosittain miljardi euroa?

Auta Aivoliittoa tekemään arvokasta työtä sen puolesta, että yhä harvempi sairastuisi aivoverenkiertohäiriöihin.

A

ivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen täsmentää, että liiton fokuksessa ovat aivojen ja puheen asiat.

– Tehtävämme on jakaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa kansalaisille, aivoverenkiertohäiriön sairastaneille, heidän läheisilleen, ammattilaisille ja päättäjille.

Varsinainen palvelutuotanto on eriytetty hiljattain Aivoliiton palvelut oy:n alle. – Näin voimme tarjota monipuolisesti myös koulutuspalveluja, puhevammaisten tulkkipalveluja ja terapiaa.

Kallis sairaus Aivoverenkiertohäiriöt ovat yhteiskunnalle kallis sairaus. – Aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) sairastuu vuosittain 25 000 ihmistä. Fakta on myös se, että sairastuneet saavat riittämättömästi kuntoutusta. Työikäisellä voi olla sairastumisen jälkeen kognitiivisia vaikeuksia, joita hän ei tunnista. Kun henkilö palaa töihin, hän ei kenties jaksa työskennellä kokoaikaisesti tai jää eläkkeelle, vaikka voisi kuntoutuksen avulla toimia täysillä työelämässä.

Liitto tekee työtä myös lasten parissa, joilla on kielellinen erityisvaikeus. – Diagnosointi tulisi tehdä mahdollisimman varhain, jotta vältettäisiin mahdolliset oppimisvaikeudet ja jopa syrjäytyminen. MH Haluatko olla mukana tukemassa Aivoliiton tärkeää työtä? Erilaisia tukimuotoja löytyy vapaaehtoistyöstä, lahjoituksiin ja testamentteihin.

Lue lisää osoitteesta www.aivoliitto.fi

ANSIOMERKKI on kiitollisuudenosoitus Keskuskauppakamari on vuodesta 1929 alkaen myöntänyt yli miljoonalle suomalaiselle ansiomerkin. Merkkivalikoima on täydentynyt vastaamaan elinkeinoelämän muuttuvia tarpeita.

M

erkinsaajat tekevät työtä elinkeinoelämän hyväksi tai ovat sitoutuneet tehtäviinsä. Merkkejä myönnetään paitsi työvuosien perusteella, myös elämäntyöstä, eli ansiokkaasta työurasta usean työnantajan palveluksessa. Myönnämme ansiomerkkejä kaikille aloille, pankeista konepajoihin, kertoo Keskuskauppakamarin osastopäällikkö Tarja Nuutinen.

Kauppakamaritoiminta täytti kesällä 100 vuotta. Suomen ja kauppakamarien juhlavuoden kunniaksi vuonna 2017 myönnetään myös Suomi 100 -erikoisansiomerkkiä.

Kun on kyse ansiomerkeistä, oikea etiketti on tärkeää. Itsekin ansiomerkinsaajana Nuutinen tietää, millä arvokkuudella niihin suhtaudutaan.

– Merkkiä ei kanneta oman itsen takia, vaan kunnioituksesta kutsujaa ja tilaisuutta kohtaan.

Kansainvälisyys on lisääntynyt. Tänä vuonna sadoille suomalaisyritysten työntekijöille ympäri maailman haetaan ansiomerkkejä.

– On hieno signaali suomalaisyrityksille, että heillä viihdytään pitkään. Viemme suomalaista, tasa-arvoista palkitsemiskulttuuria maailmalle. Sorvin ääressä istuva on merkin arvoinen siinä missä johtajakin. Sitoutuminen ratkaisee, toteaa Nuutinen. KK

Kauppakamariryhmä Keskuskauppakamari ja 19 kauppakamaria Toiminta kattaa koko Suomen ja kaikki toimialat Yli 20 000 jäsenyritystä www.kauppakamari.fi Ansiomerkit myöntää Keskuskauppakamarin asettama, eri aloja edustava lautakunta. Lisätietoa ansiomerkeistä ja palkitsemisesta: www.ansiomerkit.fi

7

MAINOSLIITE

TYÖELÄMÄN asiantuntijat Kaikki työ mielletään nykyään asiantuntijatyöksi. Mutta missä ovat sen juuret?

T

oimihenkilötyö syntyi teollistumisen yhteydessä. Tehtaisiin palkattiin työnjohtajia, konttoreihin sihteereitä. Toimihenkilöt saivat kuukausipalkkaa, muiden palkka riippui työtilanteesta. Toimihenkilöiden järjestäytyminen sai edunvalvontapiirteitä vasta sotien jälkeen. Työntekijöiden etujen kasvaessa alettiin vaatia sopimusperusteisia palkankorotuksia, kertoo Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

Asiantuntijan määritelmä muuttuu Asiantuntijoiden asema työelämässä on Malisen mukaan muuttunut suuresti.

– Kun itse aloitin toimihenkilönä meriteollisuudessa, oli yhä selkeä jako teknisten ja ylempien toimihenkilöiden välillä. Kaikki tieto oli ylempien mapeissa, se ei ollut muille avointa.

1990-luvun puolivälin jälkeen tapahtunut, ICT-kehityksen siivittämä työelämän murros muovasi myös asiantuntijatyötä.

– Kun hierarkiat poistuivat, rajapinta toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden välillä muuttui. Aiemmin vain harva oli yhteydessä asiakkaisiin. Moderni asiantuntija tarvitsee verkostoja. Aiemmin organisaatiossa katsottiin enemmän sisäänpäin, nykyisissä yritysten ja asiantuntijoiden työtavassa

osaamista yhdistetään parhaalla tavalla.

Nuorille kansainvälisyys ja tiedon jakaminen ovat itsestäänselvyyksiä, se helpottaa verkostoitumista. Edelleen on myös arvokasta, että suomalainen on sanansa mittainen.

Mikään verkosto ei toimi ilman luottamusta, Malinen toteaa.

”Asiantuntijan on verkostoiduttava”

Koulutustason kasvaessa asiantuntijuus lisääntyy. Myös naisten asema työelämässä on muuttunut täysin työelämän tasa-arvoistuessa.

– Asiantuntijatyö pitäisi määritellä kokonaan uudestaan. Vanhat kuppikunnat kuuluvat historiaan. Naisten työ oli ennen pääasiassa sihteerityötä ja arkistointia. Vuosien saatossa työ on luonnollisesti muuttunut samaksi asiantuntijatyöksi kuin miestenkin.

Kehitystä onneksi tapahtuu, sanoo Malinen.

Perinteisen toimihenkilötyön vähentyessä polarisaatiokehitys johtaa siihen, että asiantuntijoiden määrä kasvaa samaa tahtia matalapalkkatyön kanssa.

Pron puheenjohtaja Jorma Malinen piirtää tulevaisuuden suuntaviivoja.

– Palkansaajatyöt tulevat jakautumaan näihin kahteen ryhmään. Automatisaatio tuo robotit työpaikoille. Entinen ammattityöntekijä onkin nyt asiantuntijan roolissa ohjatessaan robottia. Henkilöstöryhmien väliset rajapinnat katoavat, kun projektit tehdään puhtaasti asiantuntijuuden ja substanssiosaamisen perusteella.

Uusiutuminen pidentää työuraa Ammattiliitto Pron työelämätutkimuksessa mitataan muun muassa asiantuntijatyön muutosta. Maliselle on selvää, millainen asiantuntija menestyy.

– Tulevaisuudessa pärjäävät ne, jotka pystyvät nopeasti omaksumaan uutta. Suomen teknologinen kehitys kulkee ihmisten osaamisen kautta. Lokeroituminen on riskialtista tulevaisuudessa, kun työurat ovat pidempiä kuin koskaan aiemmin ja osaaminen vanhenee nopeasti. KK

Ammattiliitto PRO www.proliitto.fi Jäseniä 115 000 (2016) 152 työntekijää STTK:n jäsenliitto Konsernin nettovarallisuus 151 milj. euroa (2016)

8

MAINOSLIITE

ALGOL-konserni – kansainvälinen suomalainen, pitkäjänteinen uudistaja

JARMO PERÄLÄ

Saksalainen liikemies Albert Goldbeck-Löwe saapui Helsinkiin vuonna 1894 ja perusti maahantuontiliikkeen palvelemaan Suomen kasvavan teollisuuden tarpeita. Hän kasvatti liikkeestään nopeasti menestyksekkään yrityksen, joka kesti niin maailmansodat kuin monet muutkin kriisit. Tämän päivän Algol-konserni on pysynyt uskollisena perustajan liikeidealle jo 124 vuoden ajan, vaikka toiminta onkin vuosien saatossa kehittynyt ja laajentunut myös uusille toimialoille ja uusiin maanosiin. Tytäryhtiöitä on nykyään Skandinavian ja Baltian maissa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä sekä Intiassa. Konsernilla on toimintaa lisäksi Manner-Euroopassa ja Venäjällä.

Suomi tarvitsee omistajia

Pitkät perinteet. Algol Technicsin automaatioinsinööri Marko Peltonen, Algol Chemicalsin Marketing Manager Tiia-Lila Vuylsteke, Algol-konsernin toimitusjohtaja Alexander Bargum ja Algol Chemicalsin Sales Team Leader Birgitta Bergén-Kavanto Algolin perustajan Albert Goldbeck-Löwen (1863-1934) muotokuvan edessä.

Algol on suomalainen perheyritys neljännessä polvessa. Kotimaiset perheyritykset ovat keskeinen osa suomalaisen omistajuuden rakennetta. Merkittävä osa eli lähes 40 prosenttia yrityssektorin työpaikoista on nimenomaan kotimaisissa perheyrityksissä. Suomi tarvitsee hyviä, sitoutuneita omistajia, jotka ovat valmiita sijoittamaan pääomaa juuri Suomeen ja jotka näkevät tekemänsä päätösten yhteiskunnalliset vaikutukset myös kotimaan näkökulmasta. Yksityisellä, pitkäjänteisellä yritystoiminnalla on myönteinen vaikutus taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Algolissa omistajaperheen edustajat ovat aina olleet mukana myös operatiivisessa työssä. Yhdessä tekeminen ja osallistuminen yrityksen arkeen on heille tärkeä arvo. Neljännen polven omistajista Alexander Bargum on konsernin toimitusjohtaja ja hänen veljensä Johannes Bargum toimii kiinteistöpäällikkönä. Heidän isänsä kauppaneuvos Magnus Bargum toimi pitkään toimitusjohtajana.

Algolin hallituksen jäsenenä hän aloitti jo vuonna 1975 ja jatkaa siinä tehtävässä edelleen. Hallituksen enemmistö on kuitenkin jo pitkään muodostunut yhtiöstä ja sen omistajista riippumattomista jäsenistä.

– Pelko sukupolvenvaihdoksen epäonnistumisesta voi joskus olla aiheellinenkin, mutta onnistuessaan sukupolvenvaihdos vahvistaa yritystä ja vie sen kehitystä eteenpäin, sanoo Alexander Bargum.

– Meillä omistajan sitoutuminen perheyritykseen kertoo tulevaisuudenuskosta ja aidosta pyrkimyksestä edistää yrityksen menestystä. Perheyrityksen etuihin kuuluvat mahdollisuus nopeaan päätöksentekoon ja mutkaton vuorovaikutus omistajien ja organisaation, liikekumppanien sekä muiden sidosryhmien välillä.

9

MAINOSLIITE

Parempi maailma vastuullisella kaupalla Perustamisesta lähtien Algolin tavoitteena on ollut rakentaa parempaa isänmaata ja maailmaa vastuullisen kaupan avulla.

– Ilman kansainvälistä kauppaa ja maailmanlaajuisia jakeluketjuja ei voi olla oikein muutakaan liiketoimintaa. Ne edellyttävät kuitenkin myös vahvoja paikallisia palveluita. Globaali kauppa luo – kaikista mukanaan tuomista haasteista huolimatta – samalla parhaat edellytykset vakaalle ja rauhanomaiselle yhteiselolle maiden ja kansojen välillä, Alexander Bargum kuvailee Algolin tehtävää.

Asiakkaan ja tavaravalmistajan onnistunut yhdistäminen mahdollistaa sen, että kaikille löydetään parhaat ratkaisut. Parhaimmillaan yhteistyön ja palveluiden räätälöinnin tuloksena syntyy sellaista uutta, jota mikään osapuoli ei olisi löytänyt yksin.

Digitalisaation avulla voidaan kehittää uusia palveluita ja toimintatapoja, mutta aina tarvitaan myös inhimilliseen vuorovaikutukseen ja kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta.

– Ennen kaikkea vastuullisuus merkitsee tietysti välittämistä yhteistyökumppaniemme menestyksestä ja vastuunottoa yhteistyösuhteiden pitkäaikaisesta kehittämisestä.

Kaupankäynti on aina nopeatempoista, mutta asiakas- ja päämiessuhteemme kestävät usein vuosikymmeniä, kertoo Alexander Bargum.

Algol on viime vuosina investoinut voimakkaasti kasvuun, laajentumiseen ja uusiin

palvelumuotohin. Nopeasti muuttuvan maailman haasteisiin on vastattava uudistumalla ja kehittymällä. Se on paras tapa kunnioittaa edellisten sukupolvien työtä ja saavutuksia.

Kohta 125-vuotiaan on pidettävä jatkuvasti huolta kunnostaan ja suorituskyvystään!

Lisäarvoa asiakkaille Kaupassa on aina kyse muustakin kuin tavaran tai palvelun ominaisuuksista. Tuotteen merkitys syntyy ostajan kokeman hyödyn ja arvon kautta.

Raaka-aineratkaisujen avulla voidaan saavuttaa säästöjä tuotantoprosesseissa. Materiaalinkäsittelyn automatisointi ja robotiikka voivat parantaa tehokkuutta ja turvallisuutta yhtä lailla teollisuudessa ja logistiikassa kuin sairaanhoidossakin. Kunnossapitopalveluita voidaan mitata ja ohjata tuotantolaitoksen käytettävyyden ja läpivirtauksen avulla.

Laboratorioratkaisuilla on välitön yhteys hoidon laatuun ja nopeuteen eli potilaiden

Olemme paljon enemmän kuin lenkki jakeluketjussa. Olemme riippumaton ratkaisuntoimittaja, vastuuntuntoinen kumppani, asiantunteva uudistaja. Brändilupauksemme Your supplier of value on suunnattu kaikille sidosryhmillemme. Ydinarvomme vastuunotto, yhteistyö ja kehitys ovat ohjanneet toimintaamme jo 124 vuoden ajan. – Alexander Bargum, toimitusjohtaja, Algol Oy

terveyteen. Apuvälineet antavat suurelle joukolle ihmisiä mahdollisuuden sujuvampaan arkeen tai jopa liikkumiseen liittyvien unelmien toteuttamiseen.

– Olen valtavan ylpeä tästä organisaatiosta, jonka työllä on niin suuri merkitys niin monelle toimialalle, yritykselle ja ihmiselle.

Tieto siitä on yrityksen omistajankin paras motivaatio, sanoo Alexander Bargum.

Algolin tuotantolaitos Ruotsin Kvarntorpissa

Algol-konserni

Robotit ovat yhä tärkeämpi osa materiaalinkäsittelyratkaisuja.

Liikevaihto: Henkilöstö: Algol Chemicals: Algol Technics:

Algol Diagnostics ja Histolab Products: Algol Trehab:

166 miljoonaa euroa noin 400 (josta noin 300 Suomessa) Kemikaalien ja raaka-aineiden jakelukauppa ja siihen liittyvät palvelut Teollisuuden ja logistiikan laitteita, tuotteita ja ratkaisuja sekä teollisuuden kunnossapito- ja huoltopalveluita Laboratoriolaitteita, -kemikaaleja ja –palveluita Apuvälineitä, liikkumisen ja esteettömyyden asiantuntijapalveluita

10

MAINOSLIITE

ECKERÖ LINEN Suomi 100 -lahja nuorille muusikoille tuuletti käsityksiä laivaviihteestä Eckerö Line lahjoitti Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi estradinsa Sibelius-Akatemian opiskelijoiden käyttöön ja tuuletti käsitystä siitä, mitä laivalla voi ja saa soittaa.

E

ckerö Line halusi onnitella satavuotiasta Suomea tarjoamalla nuorille muusikko-opiskelijoille estradin koko juhlavuoden ajaksi.

– Laivamme on ollut kahtena päivänä kuukaudessa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian nuorten muusikoiden esiintymispaikka eli olemme työllistäneet näin kymmeniä nuoria ja toivon mukaan avittaneet omalta osaltamme heidän muusikon uraansa, toimitusjohtaja Taru Keronen kertoo.

Riemukasta viihdettä bhangrasta swingiin Eckerö Line suhtautui yhteistyöhön ennakkoluulottomasti, eikä lähtenyt rajoittamaan ennakkoon esitysten tyyliä.

– Halusimme yllättää niin itsemme kuin asiakkaammekin – ja näin todella tapahtui.

Nuorten muusikoiden esitykset ovat olleet raikas tuulahdus laivamme viihdetarjontaan. Lavalla on nähty niin modernia pelimannimusiikkia, swingiä kuin suomalaista bhangraakin. Moni asiakas onkin todennut, että esitykset ovat olleet aivan jotain muuta kuin mitä laivaviihteeltä on osannut odottaa.

Nuorten energia on säteillyt positiivisesti myös henkilöstömme suuntaan, ja se on kokenut tärkeäksi sen, että suuntasimme lahjamme nuorille muusikoille.

Laivaestradi on nuorille näytön paikka Musiikin ja viihteen merkitys on Eckerölle tärkeä.

– Olemme Suomen suurin keikkatyöllistäjä 2-4 päivittäisellä keikalla. Suosimme pääsääntöisesti suomalaisia viihteen teki-

jöitä eli käytännössä kaikki Suomi-viihteen kirkkaimmat tähdet ovat esiintyneet meillä viimeisen 20 vuoden aikana. Uskon, että esiintyminen M/s Finlandialla on tätäkin taustaa vasten nuorille muusikoille arvokas – mutta myös jännittävä kokemus. Yleisöhän on laivaestradilla hyvin lähellä. Nuorten ammattitaito ja ohjelmiston laajuus on tehnyt meihin todella suuren vaikutuksen ja voihan olla, että jotkut heistä vielä palaavat viihdyttämään asiakkaitamme.

Esiintymisten lisäksi Eckerö Line on tehnyt videoklipit, joissa Sibelius-Akatemian opiskelijat kertovat ajatuksistaan ja musiikin tekemisestä tämän päivän Suomessa. Videot löytyvät Eckerö Linen verkkosivuilta.

Kaupungin parhaat itsenäisyyspäiväetkot 5.12.

Koko vuoden kestänyt juhlahumu huipentuu itsenäisyyspäivän aattona 5.12. M/s Finlandian Suomi 100 -juhlaristeilyyn. Ikimuistoinen ilta käynnistyy samppanjamaljalla ja jatkuu Buffet Eckerön juhlakattauksesta ja Suomi 100 -juhlabaarin antimista nauttien.

Iltaa siivittävät tanssimusiikki ja Laura Voutilaisen esiintyminen, jonka jälkeen ilta huipentuu ilotulitukseen!

– Varsinaisena juhlapäivänä 6.12. tarjoamme asiakkaillemme perinteiseen suomalaiseen tapaan kahvit, Keronen lupaa. MH www.eckeroline.fi

Matkusta tyylillä Eckerö Linen Captain’s Loungessa.

11

MAINOSLIITE

VAKUUTUSPALVELUIDEN edelläkävijä jo reilut sata vuotta Kun muut vakuutusyhtiöt vakuuttivat vuosisadan alussa vain hevosia, kokosi If – silloinen Sampo – muista poiketen kaikki vakuutukset saman katon alle. Edelläkävijä erottuu edukseen myös tämän päivän Suomessa.

I

fillä on pitkät juuret Suomessa, sillä yhtiö perustettiin Sampo-vakuutusyhtiönä jo vuonna 1909.

– Olimme kummajainen, sillä vakuutusyhtiöt vakuuttivat tuolloin tyypillisesti vain tiettyä vakuutuslajia, kuten hevosia. Olimme ensimmäinen yhtiö, joka tarjosi asiakkaalle kaikki vakuutukset saman katon alta. Myyntimiehemmekin kiersivät muista poiketen ympäri maata tarjoamassa vakuutusturvaa suomalaisille, henkilöasiakkaista vastaava Suomen maajohtaja Timo Harju taustoittaa.

Maailma muuttuu, mutta Ifin ydin on yhä edelleen sama. – Olemme tänäkin päivänä ainoa vakuutusyhtiö Suomessa, joka kokoaa asiakkaan vakuutukset yhden sopimuksen alle. Haluamme, että mahdollisimman moni suomalainen tuntee olonsa turvatuksi ja on oikein vakuutettu, Suomen tuotejohtaja Tiina Voipio lisää.

rustuvia innovaatioita naapurimaihin. Asiakasetuohjelmamme on tästä hyvä esimerkki, Harju kertoo.

Digitaalisuus vahvistaa asiantuntijuutta If kehittää digitaalisia vakuutuspalveluitaan vahvassa etunojassa ja Voipio kiittelee suomalaisasiakkaiden innokkuutta digitaalisten palveluiden käyttöönotossa – Suomi on If-maiden edelläkävijä digitaalisissa palveluissa: tällä het-

kellä verkossa tapahtuvasta myynnistä jopa yli puolet kanavoituu Suomesta.

– Olipa digitaalisten palveluidemme kirjo tulevaisuudessa millainen tahansa, ihmisten kautta syntyvälle asiantuntijuudelle on tarvetta jatkossakin. Näen, että se avaa meidän ihmisillemme mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan vaikkapa digitaalisen palvelukokemuksen syväosaajaksi, Harju toteaa lopuksi. MH www.if.fi

Tiina Voipio, Suomen tuotejohtaja ja Timo Harju, Suomen maajohtaja, If.

Suomalainen arvopohja heijastuu asiakkaalle Analogiaa löytyy myös omistuspohjasta, sillä If on suomalaisen Sampo-konsernin omistama yhtiö. – Olemme täysin kotimainen vakuutusyhtiö, vaikka toimimmekin kaikissa Pohjoismaissa. Juuret ja arvopohjamme ovat suomalaiset, Harju toteaa.

Suomalaiset arvot näkyvät monin eri tavoin. – Korvauspalvelumme on tutkitusti Suomen paras. Se kertoo siitä, että meille on tärkeää lunastaa antamamme lupaukset. Vakaan hinnan strategia takaa asiakkaalle, että antamamme hinta pitää. Samalla se antaa henkilöstöllemme mahdollisuuden tehdä arvojensa mukaista työtä, Voipio tarkentaa.

Ifin toiminnan maantieteellinen ulottuvuus on vuosikymmenten saatossa laajentunut Suomesta Pohjoismaihin. – Pohjoismaisuus lisää ketteryyttä ja kilpailukykyä, kun voimme tunnistaa tietyssä markkinassa nousevan tarpeen, luoda siihen palvelun ja tarjota sitä nopeasti muille markkinoille. Voimme viedä myös suomalaiseen vakuutusosaamiseen pe-

JARMO PERÄLÄ

Suomalainen vakuutusosaaminen on vientituote

12

MAINOSLIITE

SUOMI.FI -verkkopalvelu oikoo viranomaisasioinnin mutkia Julkinen hallinto on digitalisoinut varsin hyvin palvelujaan, mutta töitä konepellin alla riittää.

Suomi.fi-verkkopalvelu on näkyvä askel kohti integroitua, sähköistä viranomaisasiointia.

J

ulkisen hallinnon digitalisoinnin kompleksista kokonaisuutta on luotsattu vuodesta 2014 valtiovarainministeriön kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman sateenvarjon alla. Hankkeessa toteutetusta Suomi.fi-kokonaisuudesta vastaa Väestörekisterikeskus.

– Konepellin alle on rakennettu julkisen hallinnon yhteisiä sähköisen asioinnin Suomi.fi-palveluita, jotta viranomaisilla olisi samat pelivälineet, ja järjestelmät ja rekisterit voisivat vaihtaa tietoja ilman, että kansalaisen on vaivattava päätä tietojen siirtymisestä paikasta toiseen, tietohallintoneuvos Maria Nikkilä selvittää.

Aivan yksiselitteistä ei näin mittavan kokonaisuuden luotsaaminen ole.

– Merkittävin taustavaikutin julkisen hallinnon digitalisaatiokehityksessä yksittäisen kansalaisen näkökulmasta on se, onko sähköinen asiointi tulevaisuudessa pakko vai mahdollisuus? Uskon, että sähköinen asiointi tulee olemaan ensisijainen viranomaisasioinnin tapa, mutta linjaukset tekee hallitus, Nikkilä lisää.

Suomi.fi paketoi julkiset palvelut Kokonaisuutena julkinen hallinto on digitalisoinut palveluita eri tasoilla hyvinkin innokkaasti.

– Ongelmana ei ole sähköisten palveluiden puute, vaan niiden pirstaloituneisuus.

Suomi.fi onkin merkittävä askel kohti julkisten palveluiden sähköistä virtaviivaistamista. Kantavana ajatuksena on, että kansalaisen ei tarvitse Suomi.fi-palvelussa tietää, mikä viranomainen kustakin palvelusta vastaa. Konepellin alle on rakennettu myös maailman mittakaavassa ainutlaatuinen

palvelutietovaranto. Kaikki palvelut kuvataan yhdenmukaisesti, jolloin niiden vertailu esim. sote-uudistuksen jälkeen helpottuu, Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari valottaa.

”Suomi.fi on merkittävä askel kohti julkisten palveluiden sähköistä virtaviivaistamista.”

Kärkenä käyttäjälähtöisyys Suomi.fi-verkkopalvelua on kehitetty käyttäjälähtöisesti ja se näkyy.

– Aasinsiltana Suomi 100 -juhlavuoteen voisi todeta, että olemme kehittäneet palvelua yhdessä kansalaisten kanssa. Hanketta on myös ohjattu ketterästi, joka on omalta osaltaan tehostanut eri hallinnon alojen työskentelytapoja, Viskari kiittelee.

Yhdellä kirjautumisella tiedon äärelle Miten Suomi.fi-palvelu sitten helpottaa itse kunkin arkea?

– Kansalaisten ja yritysten käytössä on kokonaisuus, josta löytyvät julkisen hal-

13

MAINOSLIITE

Janne Viskari ja Maria Nikkilä pyöreän pöydän ääressä. Kuva: Jarmo Perälä

linnon polut eri elämäntilanteisiin kuten lapsen syntymään, työttömäksi jäämiseen tai yrityksen perustamiseen. Olennaista on kertakirjautuminen: kun palveluun on kerran kirjautunut, voi yhden luukun kautta asioida usean viranomaisen kanssa, tarkistaa omat tai yrityksen tiedot eri rekistereistä ja tulevaisuudessa antaa sähköisiä valtakirjoja sekä viestiä viranomaisten kanssa, Nikkilä tiivistää.

Vastaanota viestejä ja valtuuta Suomi.fi-verkkopalvelu tuo kansalaisten ulottuville myös uusia palveluita. Yksi merkittävimmistä on Suomi.fi-viestit, jonka avulla voi pian vastaanottaa sähköisesti viranomaisten lähettämät päätökset, ohjeet ja tiedoksiannot sekä arkistoida ne näppärästi yhteen paikkaan.

Palvelun kautta voi myös tulevaisuudessa valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan. Näin helpottuu vaikkapa ikääntyneiden vanhempien viranomaisasioiden hoi-

taminen. Opiskelija voi antaa vanhemmalle luvan asiointiin vaihto-oppilasvuoden ajan. Suomi.fissä voi tarkistaa nopeasti, mitä valtuutuksia henkilö on antanut tai saanut, ja muutosten tekeminen on yhtä vaivatonta.

Suomi.fi tarjoaa polkuja myös yrittäjälle Suomi.fi-palvelusta löytyy myös tietoa, palveluita ja työvälineitä aloittavalle yrittäjälle sekä yrityksen suunnitteluun ja perustamisen jälkeisiin vaiheisiin. Palvelupolkujen ideana on ohjata esim. tuleva yrittäjä yrityksen perustamiseen liittyvien vaiheiden läpi: mitä lupia tarvitsen, mihin rekistereihin ilmottaudun?

Suomi on kehityksen aallonharjalla Suomi.fi ja julkisen hallinnon digitalisaatio elävät kehityksen aallonharjalla.

– Palvelua kehitetään ja tietosisältöä tuotetaan jatkuvasti. Julkisen sektorin suunta

on asemoitu kohti integroituja sähköisiä palveluja, mutta perillä emme vielä ole.

Matkan varrella meidän on varmistettava, että tunnistamme kansalaisten tarpeet ja osallistamme heidät jatkossakin palvelujen kehittämiseen, Nikkilä toteaa.

– Näyttää kuitenkin siltä, että olemme digitalisaatiokehityksessä oikealla kurssilla, sillä esimerkiksi Suomi.fi -palvelutietovaranto on herättänyt jo runsaasti kiinnostusta useissa Euroopan maissa, Viskari lisää. MH Kiinnostuitko? www.suomi.fi

14

MAINOSLIITE

Rohkeus on ACCOUNTORIN eteenpäin vievä voima Accountor on 73-vuotisen historiansa aikana ottanut eri käänteissä tulevaisuuden omiin käsiinsä. Yhtiöön on syntynyt vuosien saatossa persoonallinen yrityskulttuuri, joka ammentaa rohkeudesta ja suurista unelmista. Aivan kuten Suomikin.

S

elaan Accountorin tarinan tiivistävää, pientä punaista kirjaa ja huomaan, että sana rohkeus pomppaa esiin tuon tuosta.

– Se on ollut eteenpäin vievä voima läpi yhtiömme historian ja kantaa meitä edelleen, toimitusjohtaja Asko Schrey toteaa.

Kaukaa viisas historia Kirjassa kerrotun tarinan mukaan Accountorin juuret ulottuvat vuoteen 1944 kun kolme puolustusvoimien talousasioiden parissa työskennellyttä nuorta upseeria sai käyttöönsä modernin Continental-kirjanpi-

tokoneen. Upseerit Salmi, Virkkunen ja Helenius, päättivät ottaa tulevaisuuden omiin käsiin tilaamalla laitteen Yhdysvalloista ja perustamalla paperilappusten ja käsikirjanpidon aikaan kaukaa viisaasti yrityksen nimeltä Konekirjanpito.

Historiaan liittyy monia eri vaiheita, mutta virallisesti Accountor sai alkunsa 1989, kun Tina ja Asko Schrey ostivat enemmistöosuuden kirjanpitoyhtiö Pretaxista ja ryhtyivät rakentamaan yhdessä uutta tulevaisuutta. Vuonna 2000 menestyneet perheyrittäjät päättivät, että oli tullut aika käynnistää voimakas kasvustrategia. Askolla oli vahva visio siitä, että toimiala tulisi digitalisoitumaan.

Suunta oli selkeä, mutta muutos tapahtui ennakoitua hitaammin.

”Tulevaisuutta ei rakenneta tiirailemalla peruutuspeiliin, vaan astumalla rohkeasti mukavuusalueen ulkopuolelle.”

– Tunnistimme jo varhain digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet ja lähdimme uskaliaasti reivaamaan liiketoimintaa siihen suuntaan. Matka vei aikaa, mutta nyt digitalisaatio on vihdoin saanut tuulta purjeisiin ja vauhdittaa entisestään myös meidän matkaa.

Tulevaisuus onkin arvo Accountorista on rakentunut vuosien saatossa puu, jolla on vahvat juuret. Arvot kiinnittävät puun maaperään – tosin tässä tapauksessa tavanomaisesti poikkeavalla tavalla, sillä tulevaisuus on määritetty yhdeksi yhtiön perusarvoista.

– Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyimme siihen, että tulevaisuus on meille arvokas asia, koska jokainen viettää siellä loppuelämänsä. Tulevaisuutta ei rakenneta tiirailemalla peruutuspeiliin, vaan astumalla rohkeasti mukavuusalueen ulkopuolelle, joten se pitää meidät sopivasti liikkeessä, Schrey määrittelee.

Digitalisaatio luo uutta arvoa Millaisin askelin Accountor käy kohti tulevaisuutta yhtiön operatiiviseen johtoon hiljattain astuneen Niklas Sonkinin mukaan?

– Olemme ottaneet tulevaisuuden määrittämisessä proaktiivisen roolin ja jatkamme sillä tiellä. On toki muistettava, että yritys ei voi yksin määrittää tulevaisuutta, emmekä ole olemassa vain itseämme varten. Olemme osa satavuotista Suomea, jolle tuotamme arvoa, ja menestymme vain silloin kun asiakkaamme menestyvät.

Accountorin liiketoiminta keskittyy ohjelmistoratkaisuihin ja liiketoimintaprosessien ulkoistamiseen, joissa on käynnissä digitalisaation aikaansaama muutosprosessi.

15

KUVAT: JARMO PERÄLÄ

MAINOSLIITE

Accountorin toimitusjohtaja Asko Schrey operatiivisen johtajan Niklas Sonkinin kainalossa.

”Bändiä johtavat uuden sukupolven johtajat, jotka jakavat unelman siitä, Accountor on jonain päivänä oman toimialansa Microsoft.”

– Tulevaisuus tarkoittaa toimialallamme tekoälyä ja robotiikkaa. Moni voi ajatella, että ne vievät työpaikkoja, mutta mielestäni ne pikemminkin synnyttävät uutta työtä ja uudenlaisia työnkuvia.

Sonkin mukaan robotiikka raivaa jo nyt Accountorin asiantuntijoille enemmän aikaa asiakkaiden arvontuotantoon.

– Ja mikä parasta, henkilöstömme on suhtautunut muutokseen hyvin positiivisesti.

Onpa muutama työntekijä halunnut jopa palata eläkkeeltä töihin voidakseen kokea, millaista on työskennellä uudessa maailmassa.

Olen iloinen siitä, että henkilöstömme näkee tulevaisuuden mahdollisuutena, vaikka se yksilötasolla tarkoittaakin, että omasta osaamisesta on pidettävä huolta, jotta muutoksessa pysyy mukana.

Unelma elää Schrey tarkastelee luottavaisesti yhtiön tulevaisuutta.

– Bändiä johtavat uuden sukupolven johtajat, jotka jakavat unelman siitä, että Accountor on jonain päivänä oman toimialansa Microsoft. Olemme hioneet konseptiamme lähes 20 vuotta, joten totta kai toivon, että teknologiamme, johtamisen kulttuuri ja palveluprosessimme hioutuvat vuoteen 2020 mennessä sellaisiksi, että voimme ulottaa liiketoimintamme myös niihin sataan maahan, joissa emme ole vielä läsnä. MH

Accountor on Pohjois-Euroopan johtava talous- ja palkkahallintopalvelujen osaaja.

Yhtiö työllistää Suomessa yli 1000 ihmistä ja auttaa ylpeänä suomalaisia yrityksiä menestymään. Accountorin historia on tarina ihmisistä ja perheyrityksistä useissa maissa. Lue se kokonaisuudessaan osoitteessa www.accountor.fi

Kaikki Suomen vaelluskalat, muun muassa lohi, taimen, vaellussiika ja ankerias, ovat uhanalaisia. Monet lajit ovat vaarassa kadota vesistämme kokonaan. Yhteiskuntaa rakentaessa olemme osin tukkineet vaelluskalojen pääsyn kutupaikoilleen pieniin jokiin ja puroihin. Tärkeää vapaaehtoistyötä tarpeettomien tai turhien esteiden avaamiseksi on tehty jo pitkään. Vaelluskalakantojemme pelastamiseksi tarvitsemme talkoohenkeä koko Suomessa.

WWF ja K-ryhmä ovat käynnistäneet yhdessä suomalaisten kanssa monivuotisen yhteistyön kalakantojemme turvaamiseksi.

Tähän mennessä yhteistyöllä on avattu 20 km uusia kutu- ja elinympäristöjä sekä kunnostettu 40 kutusoraikkoa.

Työ jatkuu seuraavien vuosien aikana eri puolilla Suomea yhdessä paikallisten toimijoiden, maanomistajien, K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Yhteistyöllä meillä on mahdollisuus pelastaa korvaamaton osa Suomen luontoa.

Käännä katseesi pinnan alle: k-kalapolut.fi