Page 1

HYVÄÄ TYÖTÄ 4.8.2018

2018

MAINOSLIITE

Hyvää työtä 2018: Työnantaja – Henkilöstö – Hyvinvointi | www.editori.fi

Wunder on aidosti kansainvälinen yritys, jossa vallitsee vapaus ja luottamus Sivu 8

Sivu 2 | Kirkon alojen ammattiliitot ja työnantajapuoli ovat laatineet yhdessä seurakunnille suosituksen ehkäistä epäasiallista kohtelua ja häirintää.

Sivu 5 | Ilostu Oy:ltä seniori saa luonaan käyvän vakioilostuttajan. Se lisää turvallisuuden tunnetta ja merkityksellisen ystävyyssuhteen luominen on helpompaa.

Sivu 7 | Lujatalo on monella mittarilla mitattuna rakennusalan vetovoimaisin työnantaja. Henkilöstö on yrityksen strategiassa yksi tärkeimmistä painopistealueista – ja se näkyy.


HYVÄÄ TYÖTÄ

2

Sisällys 2

Kirkon tekemää hyvää ei aina nähdä

3

Ikäihmisten hoidon, hoivan ja kuntoutuksen lippulaivassa Kaunialassa jokaisen osaaminen pääsee esille

4

Arjessa – vastuullisesti ja valtakunnallisesti sosiaali- ja hoivapalveluita lähellä ihmistä ja perheen arkea

4

Hoitaja jaksaa ja joustaa – kuinka kauan?

5

Iloista, innovatiivista senioripalvelua

6

Työtyytyväisyydessä molemminpuolinen luottamus ratkaisee

MAINOSLIITE ”Kirkon alojen ammattiliitot ja työnantajapuoli ovat laatineet yhdessä seurakunnille suosituksen ehkäistä epäasiallista kohtelua ja häirintää. Hyvä työkulttuuri ei synny ilman tietoisia toimia eikä se ole kirkonkaan työpaikoilla itsestäänselvyys, vaikka yksilöitä ohjaisikin lähimmäisen rakkauden periaate”, toteaa Paula Aaltonen.

7 Huolenpito ilman hötkyilyä on vetovoimatekijä rakennusalan työmarkkinoilla 8

Wunderin kulttuurissa ihminen on aina ensisijalla

10

Kyvykkyyttä johtamalla lisää henkilöstöja asiakastyytyväisyyttä

11

Osaamisen arvostus on palautettava – yliopistot työpaikkana

12 M-Files palvelee asiakkaitaan ja työntekijöitään 14 Uhka vai mahdollisuus? Hyvä, paha keikkatalous mullistaa työelämää 15

Miessakit on miesten juttu

Kir kon tekemää hyvää ei aina nähdä Monille on yllätys, kuinka paljon kirkko tekee hyvää tavallisten ihmisten arjessa. Muut kuin kirkolliset toimitukset, esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyö sekä diakoniatyö vanhusten ja vähävaraisten perheiden auttamiseksi muodostavat valtaosan, jopa neljä viidesosaa kirkon työstä.

T Editor Helsinki kiittää asiakkaitaan – lue heistä lisää osoitteessa: www.editori.fi Hyvää työtä 2018: Työnantaja – Henkilöstö – Hyvinvointi Julkaisu jaetaan Kuukausiliitteen valtakunnallisella jakelulla Vastaava tuottaja: Jarmo Perälä Ulkoasu ja taitto: Hanna Knaapi Toimittajat: Mia Heiskanen (MH), Kati Keturi (KK), Eila Lokka (EL) ja Maija-Liisa Saksa (MLS) Kannen pääkuva: Jarmo Perälä Painopaikka: Punamusta Julkaisija: Editor Helsinki tuotanto@editorhelsinki.fi | Valtteri Rantalainen | +358 40 561 7703 | www.editori.fi

ämä tavallisten ihmisten tekemä arkinen, lähimmäisten elämää rikastuttava työ valitettavan usein unohtuu, kun kirkkoa kritisoidaan, muistuttaa toiminnanjohtaja Paula Aaltonen Kirkon alat ry:stä. Kirkon sisällä työmoraalin keskeinen sisältö on, että työntekijä palvelee lähimmäisiään ja yhteiskuntaa arkisella työllään. Kutsumus työhön on rikkaus, mutta se merkitsee myös psyykkistä kuormitusta pitkine, usein viikonloppuun sijoittuvine työpäivineen. Tämän lisäksi työssä kohdataan elämän suuret surut ja vaikeudet, mutta myös ilon hetket. Tähän kaikkeen tarvitaan taitoa löytää lohdutuksen sanoja ja aikaa, samalla kun työhön kuuluvat käytännöllisetkin asiat on hoidettava. – Onneksi seurakunnissa osataan myös tukea työntekijöitä. Kirkon alat on kristillistä työtä tekevien ammattiliitto ja olemme yhdessä työnantajapuolen kanssa käynnistäneet laajan Kirkon työelämä 2020 -luvulla -ohjelman eli Kirtekon. Siinä työnantaja ja työntekijät yhdessä työelämän kehittämisen ammattilaisten kanssa ratkovat työelämän ongelmia. Tavoitteena on, että Kirteko osaltaan edistää kirkon rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia. Onnistumiset toimivat myös esimerkkeinä muille, joten kaikkien ei tarvitse keksiä samaa pyörää uudelleen, iloitsee Aaltonen. MLS

Kirkon alat ry on evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon, kristillisten järjestöjen ja helluntailiikkeen työntekijöiden ekumeeninen, moniammatillinen ammattiliitto. Jäsentemme ammattinimikkeitä ovat esim. suntio, emäntä, lastenohjaaja, nuorisotyönohjaaja, diakoniatyöntekijä, lähetystyöntekijä, toimistosihteeri, talouspäällikkö, pappi, kirkkoherra, kanttori. Kirkon alat on Suomen Ekumeenisen Neuvoston kumppanuusjärjestö ja keskusjärjestö STTK:n jäsen.


HYVÄÄ TYÖTÄ

MAINOSLIITE

”Olemme iäkkäiden ihmisten hoidon sekä kuntoutuksen osaamiskeskus”, sanoo Kaunialan sairaalan Merja Korhonen.

Ikäihmisten hoidon, hoivan ja kuntoutuksen lippulaivassa

Kaunialassa jokaisen osaaminen pääsee esille Puutarhamaisen alueen keskellä sijaitsevassa Kaunialan sairaalassa on aikoinaan vieraillut kulttuuri-ikoneita Eino Leinosta Juhani Ahoon. Sotainvalidien veljesliitto osti rakennuksen vuonna 1946 ja siitä lähtien talossa on tehty arvokasta hoito- ja kuntoutustyötä. Nykyään sairaalan omistaa veljesliiton kanssa Vantaan kaupunki.

T

austamme on sotaveteraaneissa, mutta enemmistö nykyisistä asukkaistamme on muita iäkkäitä ihmisiä. Tarjoamme heille laadukkaita kuntoutuspalveluja ja pitkäaikaishoitoa. Monipuoliset palvelumme tarkoittavat, että voimme kattavasti vastata eri ikäisten ja eri tilanteessa olevien kuntoutus- ja hoitotarpeisiin, sanoo Kaunialan avo- ja kotipalveluiden johtaja Merja Korhonen. Palveluihin kuuluvat myös kotiin vietävät lääkärin, hoitajan tai siivoojan palvelut. Kaunialaan tullaan myös lounaalle, urheilemaan tai osallistumaan aktiviteetteihin. – Meillä on 200 ympärivuorokautista kuntoutus- tai hoivapaikkalaista ja kolmivuorotyössä toimii noin 300 ammattilaistamme. Keittiömme panostaa hyvään ruokaan, se kohottaa elämänlaatua. Päivittäisohjelmaa, kuten ulkoilua ja pelaamista, on paljon. Taide eri muodoissaan on jo pitkään ollut toiminnassamme. Kuvataide ja musiikki ovat suosittuja. Vuodepotilaankin viereen voi hoitaja mennä “tanssittamaan”.

Henkilöstön sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää Kauniala haluaa toimia vastuullisesti. Organisaatio on saanut useita tunnustuksia työlleen, kuten Yhteiskunnallinen yritys -merkin sekä STM:n myöntämän vetovoimaisen SoTe-alan työpaikan maininnan. Helsingin Sanomien Suomen paras pomo -äänestyskisan (2015) voitti Korhonen. Hänen mukaansa suuressa organisaatiossa vallitsee rauhallinen, yhteisöllinen henki. – Henkilöstömme on ylpeä siitä, että saa työskennellä täällä. Olemme ikäihmisten hoidon, hoivan ja kuntoutuksen lippulaiva. Meillä on kunniakas historia sotavammasairaalana, jota valtiojohto ja Puolustusvoimat edelleen kunnioittavat tiiviillä yhteistyöllä. Olemme voittoa tavoittelematon organisaatio. Nämä seikat tekevät meistä ainutlaatuisen. Saamme runsaasti positiivista palautetta hoidon laadukkuudesta, omaistyytyväisyys on korkea. Kaunialassa on vuosia panostettu työhyvinvointiin. Henkilöstölle on tarjolla asuntomah-

dollisuuden lisäksi mm. laaja työterveyshuolto ja joustava työvuorosuunnittelu. Liikuntaryhmät, yhteisön keskusteluiltapäivät, työhyvinvointitapahtumat: ne antavat henkilöstölle paljon. – Työhyvinvointi itsessään ei ole ainoa ratkaisu, vaan osa ihmisen kokonaisuutta. Olemme aina toimineet niin, että työvuoroihin ja työn sisältöön voi itse vaikuttaa. Haluamme muokata työtehtäviä monipuolisiksi. Tänä keväänä Kaunialassa sairaanhoitajista muodostettiin oma tiimi. – He tekevät sairaanhoitajan tehtäviä eri osastoilla, jolloin vaihtelevat työtehtävät edistävät osaamisen pysymistä korkealla tasolla. Yksiköt ovat lähihoitajavetoisia, ja he voivat käyttää koko osaamistaan laaja-alaisesti. Henkilöstömme on erittäin sitoutunutta – pisin palvelusuhde on tällä hetkellä 39 vuotta ja vakituisesta henkilöstöstämme yli neljännes on ollut meillä yli 15 vuotta! Kauniala on koulutus- ja opiskelijamyönteinen organisaatio. Talossa on aina ollut alan opiskelijoita, joista moni on jäänyt työskentelemään Kaunialaan. Perehdytys työhön on suunnitelmallista ja ammattiryhmäkohtaista. Kauniala on halunnut myös panostaa monikulttuurisuuteen. Vuonna 2011 se lähti mukaan monikulttuurisuutta edistävään Monatta-hankkeeseen. – Meillä on yhä enemmän henkilöstöä muista kulttuureista ja halusimme välttää tiedonjakamisen ongelmien tai muun konfliktin syntymisen. Maahanmuuttajatkin ikääntyvät, eli he voivat joskus olla myös asiakkaitamme. Siksikin haluamme, että henkilöstöltämme löytyy monikulttuurista ymmärrystä ja osaamista, Korhonen toteaa.

Kauniala elää ajassa Kun organisaation toimintaa lähdetään laajentamaan, se vaatii henkilöstöltä uudenlaista ajattelutapaa. Kaunialassa tämä tarkoittaa Korhosen mukaan sitä, että siirrytään yhä enemmän hoiva- ja kotipalvelutoimintaan. – Aloitimme KotiKauniala-kotipalvelumme syksyllä 2016. Se on lähtenyt hyvin liikkeelle. Yksityisenä yrityksenä olemme ketteriä ja voimme tuoda uusia palveluja saataville vaikka muutamassa päivässä. Haluamme myös pitää kiinni kivijalastamme, sairaalatasoisesta hoidosta ja kuntoutuksesta. KK www.kauniala.fi

3


4

HYVÄÄ TYÖTÄ

MAINOSLIITE

Me uskomme, että yhden ihmisen auttaminen tänään vie meidät kaikki parempaan tulevaisuuteen huomenna.

Arjessa – vastuullisesti ja valtakunnallisesti

sosiaali- ja hoivapalveluita lähellä ihmistä ja perheen arkea Arjessan yli 1300 ammattilaista tarjoavat yksilöllisiä sosiaali- ja hoivapalveluita paikallisesti, lähellä asiakasta. Henkilöstömme palvelualttius ja arjen ammattitaito mahdollistavat yksilöllisen palvelun tuottamisen laadukkaasti ja luotettavasti.

H

enkilöstön hyvinvointi ja tyytyväisyys on meille aidosti tärkeää. Panostammekin jatkuvasti erityisesti johtamiseen, työyhteisöihin ja työhyvinvoinnin tukemiseen. Jokainen meistä on merkityksellinen ja osa yhteistä tarinaamme. Yli 20 vuoden työuran ammatillisena tukihenkilönä ja perhetyöntekijänä tehnyt Manne onkin

kaikin puolin tyytyväinen työhönsä: – Työni parasta antia ovat ihmisten kohtaaminen ihmisenä, työn joustavuus, selkeät tavoitteet ja se, että voin soveltaa ja säveltää, asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tärkeää on myös se, että saan tarvittaessa aina neuvoja ja tukea kollegoiltani sekä esimieheltäni ja koen tulevani kuulluksi ja huomioiduksi.

Hoitaja jaksaa ja joustaa – kuinka kauan? Työhyvinvointiin kuuluu mahdollisuus tehdä oma työ hyvin ja ilman jatkuvaa kiirettä. Hoitotyössä jaksaminen edellyttää työnantajilta riittävää henkilöstömitoitusta, kunnollisia apuvälineitä sekä mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön.

S

uomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo, että tilanne on työntekijälle eettisesti ja henkisesti kestämätön, kun koulutettua henkilökuntaa on liian vähän ja työtä ei ehdi tehdä niin hyvin kuin haluaisi ja pitäisi. – Monet hoitajat joutuvat myös ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Suurimpana syynä ovat potilassiirrot, joissa ei käytetä riittävästi apuvälineitä. Apuvälineitä pitäisi hankkia potilaskohtaisesti sekä kotihoitoon että palvelutaloihin, hän huomauttaa. Työhyvinvointia lisää myös se, että työntekijä saa olla mukana määrittelemässä, miten ja milloin työnsä tekee. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmät auttavat työssä, mutta ne eivät aina toimi, kuten pitäisi. – Tekniikan pettäessä hoitajien on voitava tehdä itsenäisiä päätöksiä ilman, että siitä seuraa ongelmia. Kun työnantajat nipistävät työajan jopa viiteen tuntiin, hoitajat juoksevat asiakkaalta toiselle ehtiäkseen tehdä kahdeksan tunnin työtehtävät, Silja Paavola toteaa. EL www.superliitto.fi

Sinua tarvitaan! Jos olet sosiaalialan ammattilainen, haluat tehdä merkityksellistä työtä ja tuottaa asiakkaillemme parempaa arkea ja hyvinvointia, tutustu meihin ja tarjoamiimme mahdollisuuksiin www.arjessa.fi/meilla_toissa. Kasvavana yhtiönä rekrytoimme uusia arjessalaisia jatkuvasti ympäri Suomen!


HYVÄÄ TYÖTÄ

MAINOSLIITE

Iloista, innovatiivista senioripalvelua ”Kiitos Iida! Sinä olet tuonut minun vanhempieni elämään ystävällisyyttä, sydämellisyyttä ja omanarvontuntoa. Vanhan, muistisairaan isäni kanssa ei ole helppoa luoda lämminhenkistä ja häntä rauhoittavaa uutta ihmissuhdetta. Sinä olet siihen pystynyt! Olet auttanut arkisissa asioissa. Osaat huomata, mitä milloinkin kaivataan. Ensimmäistä kertaa minä huomaan vanhemmistani, että he ovat iloisia ja onnellisia avusta ja seurasta, jota perheen ulkopuolinen ihminen heille antaa. Se siirtää suuren painolastin pois myös minun harteiltani. On onnellista sanoa hätääntyneelle tai yksinäiselle vanhemmalle, jonka luokse ei aina itse pysty rientämään: ’Huomenna tulee Iida. Hän auttaa!’”

T IL

STU

Iida Kujanpää ​Perustaja & ​ Ilostuttaja ​​ Ilostu Oy p. 010 524 9940 ​ iida.kujanpaa@ilostu.fi www.ilostu.fi Facebook & Youtube: Ilostu Oy Instagram: @ilostuoy, Twitter: @IlostuOy

ämä omaisen palaute nosti vedet silmiini. Juuri tällaiseen arkea helpottavaan, ilostuttavaan, turvaa ja rutiineja tuovaan palveluun pyrin, kun perustin Ilostu Oy:n marraskuussa 2016. Opiskeluaikanani sain kahvilassa yritysidean, kun katselin samppanjalla kippistäviä iäkkäitä rouvia. Halusin alkaa tuottaa monipuolisia ja iloisia tukipalveluja senioreille. Olin samana vuonna ymmärtänyt, että polkuni on uuden ja innovatiivisen luomisen parissa – siellä, missä ei tunneta sanaa ei. Ilostu Oy tarjoaa iloista ja luotettavaa suomalaista senioripalvelua, jonka sisältö koostuu aidosti asiakkaan tarpeista. Tarjoamme aikaa aitoon, arvostavaan ja kunnioittavaan kohtaamiseen ja läsnäoloon. Asiakkaamme ovat sanoneet monipuolisuuden ja joustavuuden olevan tärkeää: jos olemme suunnitelleet siivousta, mutta asiakkaan mieliala onkin matala, voimme lähteä ulos kävelylle, keittää kahvit ja jutustella.

Vakioilostuttajat ystävinä Meiltä seniori saa luonaan käyvän vakioilostuttajan. Tutun henkilön kanssa toimiminen lisää turvallisuuden tunnetta ja merkityksellisen ystävyyssuhteen luominen on helpompaa. Arjen suunnittelu ja organisointi sujuvat mukavasti, kun keskustelua ja askareita voidaan jatkaa siitä, mihin on viimeksi jääty. Mielestäni hyvän ja asiakaslähtöisen palvelun tuottaminen on yksinkertaista ja palkitsevaa. Siinä asiakas on keskiössä. Missioni on uudistaa seniorialaa tuottamalla palveluja uudella tavalla yhteistyöverkostoja rakentaen, positiivisella asenteella ja seniorien todellisia tarpeita kuunnellen. Panostamalla energisiin ja iloisiin työntekijöihin voin luottaa palvelun tason säilyvän laadukkaana yrityksen kasvaessa. Ilostu-tiimimme hyvinvointi ja iloinen olemus ovat paistaneet ulkopuolistenkin silmiin, sillä olen saanut useita puheluita ihmisiltä, jotka kyselevät ilostuttajan paikkaa.

5


6

HYVÄÄ TYÖTÄ

MAINOSLIITE

TYÖTYYTYVÄISYYDESSÄ molemminpuolinen luottamus ratkaisee Hyvään työhön kuuluu itsenäisyys, mahdollisuus oppia uutta sekä vuorovaikutus muiden kanssa. Mutta mitä muuta se sisältää? Ammattiliitto Pro tutkii asiantuntijoiden työtyytyväisyyttä vuosittain.

Y

rityksellä on oltava näkemys siitä, miten henkilöstöä motivoidaan ja heidän osaamistaan kehitetään. Lisäksi työnantajan pitää huolehtia siitä, että asiantuntijoilla on riittävä aika palautua työn kuormittavuudesta vapaa-ajallaan. Verkostoitumisen merkitys on myös jatkuvassa kasvussa. Se, että sparrataan ja saadaan vertaistukea on tärkeää – ei ainoastaan omalla työpaikalla, vaan omalla erityisalalla. Erityisesti nuoret arvostavat verkostoja ja käyttävät niitä esimerkiksi uuden työn etsimiseen. Verkostoituminen on yhteisöllisyyden uusi muoto, toteaa ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. Pron tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys on kasvanut etenkin ICT-alalla, jossa tehdään paljon etätyötä ja työajat ovat joustavat. Finanssialalla trendi on päinvastainen. Ajan teknologisessa murroksessa asiantuntijat kokevat muutosjohtamisen puutteelliseksi. Kun puhutaan johtamisesta, Malisen mukaan Suomessa ollaan kuitenkin menossa parempaan suuntaan. – Muutosta on havaittavissa. Työmarkkinoille tulee aivan uudella tavalla ajattelevia nuoria, joilla on uudenlaisia kykyjä. Painotan ikäjohtamista: samalla tavalla ei voi johtaa vastavalmistunutta kuin 50-vuotiasta. Individualismi on myös nosteessa, mutta suuressa organisaatiossa ei voi olla 150 individualistia. Johdon on saatava kaikki ihmiset toimimaan yhteisönä. Avain tähän on yhteisöllisyydessä ja kommunikoinnissa. Yhteisen kulttuurin ja arvojen tulee olla jotain enemmän kuin toimitusjohtajan huoneentaulu. Työelämän vauhti kiihtyy ja tekeminen monimutkaistuu. Vanha johtajan malli, jossa hän itse tietää kaiken, alkaa olla historiaa. Sen sijaan muiden motivointi on olennaista. – Onko johtaminen teknologiaa vai ihmisten kohtaamista? Inhimillinen johtaminen on tärkeää, samoin ihmisen oma kyky johtaa itseään. Kontrollointi ei ole oikea tapa joh-

”Hyvällä työpaikalla kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ja asiallisesti ja otetaan huomioon työntekijöiden jaksaminen”, toteaa Jorma Malinen. Kuva: Jarmo Perälä

taa. Jos ei ole luottamusta, on vain valvontaa. Luottamuksen on oltava molemminpuolista. Työn tekemisen kivijalan on oltava kunnossa, ettei työsuhde-eduista, kuten työajoista tai ylityökorvauksista, tarvitse kiistellä. Yhteiskuntavastuu, yritysvastuu, ympäristövastuu: näillä asioilla on suuri merkitys työnhakijalle. Yritys, joka ei kykene toimimaan vastuullisesti, menettää Malisen mukaan osan loistostaan. – Verkostoissa sana kiertää. Etenkin nuorille on vastuullisuuden lisäksi tärkeää tasa-arvoisuus tehtävien määrässä, laadussa ja palkkauksessa. Onneksi uusi sukupolvi

on valveutuneempaa. Yhteiskunnassa tästä tulisi kuitenkin keskustella huomattavasti enemmän. Meillä onkin käynnissä tasa-arvoa edistävä #samakiitos -kampanja palkkasyrjinnän vähentämiseksi. KK Ammattiliitto PRO • Jäseniä 115 000 (2016) • 152 työntekijää • STTK:n jäsenliitto • Konsernin nettovarallisuus 151 milj. euroa (2016) www.proliitto.fi #samakiitos -kampanja: www.proliitto.fi/samakiitos


HYVÄÄ TYÖTÄ

MAINOSLIITE

Huolenpito ilman hötkyilyä on vetovoimatekijä rakennusalan työmarkkinoilla Lujatalo on monella mittarilla mitattuna rakennusalan vetovoimaisin työnantaja, mutta mikä on yhtiön salaisuus?

H

enkilöstö on Lujatalon strategiassa yksi tärkeimmistä painopistealueista – ja se näkyy. – Teemme kovasti töitä sen eteen, että olemme rakennusalan vetovoimaisin työnantaja. Olemme jo saaneet aikaan erinomaisia tuloksia, mutta hyvän olon tunteeseen ei voi jäädä lillumaan. Henkilöstön hyvinvointiin ja toiminnan kehittämisen panostaminen on meillä ykkösasia, Lujatalon HR-johtaja Tapio Huttunen kertoo.

Lujan kvartaali on 25 vuotta Huttunen uskoo, että osa Lujan vetovoimasta juontaa yhtiön perheyhtiötaustasta. – Olemme alan ainut tämän kokoluokan suomalainen perheyhtiö, ja meillä on aivan erityinen sisäinen fiilis. Yhtiön toimintaa suunnitellaan pidemmällä perspektiivillä pörssiyhtiöiden kvartaalitalouteen verrattuna. Meillä kvartaali on 25 vuotta, mikä tarkoittaa, että arkemme on ihmisläheistä. Pyrimme myös siihen, että yrityskulttuurimme antaa työntekijöille väljyyttä ja vapautta tehdä omia päätöksiä enemmän.

Vetovoimatekijöinä työhyvinvointi, vapaus ja luotettavuus Lujatalossa on selvitetty Vetovoimaisin työnantaja -kehitysohjelman tiimoilta, mikä tekee yhtiöstä vetovoimaisen työnantajan. – Kyselyssä nousivat esiin työhyvinvointi, vapaus, hyvä henki ja luotettavuus. Nuorille ovat tärkeitä urakehitys ja työtehtävien sisältö, vanhemmille pysyvyys ja huolenpito. Niihin satsaamme myös jatkossa. Yhteinen nimittäjä kaikille oli työnantajan luotettavuus, Huttunen selvittää.

Mitä haluat tehdä ”isona”? Työhyvinvointipäällikkö Sari Tiainen kertoo, että Lujassa tehdään järjestelmällistä työtä varhaisen välittämisen eteen. – Työ rakennustyömaalla kuormittaa ja usein ajatellaan, että henkilö saa työkyvyn takaisin kuntoilemalla, jonka jälkeen hän palaa töihin. Tilanne voi olla hetken hyvä, mutta usein työkyky hiipuukin ennalleen. Meidän ratkaisumme on se, jos henkilöllä on työkykyä heikentävä ongelma, pohdimme yhdessä, mitä hän voisi ”tehdä isona”. Ratkaisuksi on

löytynyt ammatillinen kuntoutus eli koulutus, jonka kautta kirvesmies voi kouluttautua vaikkapa työnjohtajaksi. Meillä on aito halu auttaa työntekijöitämme ja voitimme viime vuonna EU-palkinnon ”Terveenä eläkkeelle”-ohjelmalla, josta olemme ylpeitä!

Yhdessä rakentaen Aivan kuten taloja, sisäistä fiilistäkin rakennetaan Lujassa yhdessä. Paikallinen Lujatiimi toiminta on aktiivista ympäri Suomen ja sen tiimoilta osallistutaan erilaisiin tapahtumiin ylämäkijuoksusta suopotkupallon MM-kisoihin. – Vapaus on sana, jonka lujalaiset yhdistävät yhtiöömme. Moni arvostaa sitä, että olemme joustava työnantaja, jossa on mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja yrityksen kehittämiseen, Tiainen toteaa. MH www.lujatalo.fi

7


8

HYVÄÄ TYÖTÄ

MAINOSLIITE

Wunderin kulttuurissa

ihminen on aina ensisijalla Neljän ihmisen firmasta 150 hengen organisaatioksi kasvanut Wunder on aidosti kansainvälinen yritys, jossa vallitsee vapaus ja luottamus. Monipaikkainen työ tarkoittaa Wunderissa sitä, että työntekijä on vapaa tekemään työtään missä ja milloin vain. Asiantuntijuus on sijaintia merkittävämpää, ja tiimit toimivat maiden rajojen yli yhdistäen soveltuvimmat osaajat aina kulloiseenkin tarpeeseen. Eri kansallisuuksien ja kulttuurien kesken vallitsee kuitenkin yksi yhteinen, Wunder-mainen yrityskulttuuri.

O

lemme asiantuntijaorganisaatio, jossa sovelletaan sopivassa suhteessa luottamusta ja ohjeistusta. Työhyvinvointiasioissa nousee esiin kolme tekijää ylitse muiden. Meillä arvostetaan sitä, että on mahdollisuus valita, missä työsi teet. Työn ja muun elämän tasapainottaminen on tärkeää ja on myös olennaista, että työllä on merkitys, kertoo Wunderin maajohtaja Mikko Laine. Taloon kuusi kuukautta sitten tullut työntekijä vahvistaa puheet todeksi. Esimerkiksi nettiyhteys kotiin hoitui talon puolesta ja heterogeenisessä työyhteisössä erilaisuus on aidosti rikkaus. – Luottamuksen taso on täällä poikkeuksellista. Etätyöstä ei oikeastaan edes keskustella, vaan töitä tehdään siellä missä se on järkevää. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja erilaisuutta todella arvostetaan. Erilaiset yksilöt tuovat rikkautta työyhteisöön, sanoo markkinointipäällikkö Heidi Linkka. Laineen mukaan on epärelevanttia keskittyä siihen, missä työtä fyysisesti tehdään. Kun luottamusta on, ei tarvitse valvoa. – Pidämme yhteyttä toisiimme virtuaalisesti ja kommunikaatio toimii hyvin. Monipaikkainen työ sopii meille hyvin. Sovelluskehitys on käsityöläisammatti, jossa jokainen saa päivittäin aikaiseksi jotain näkyvää. Jos ei, se huomataan kyllä projektin etenemisessä. Siispä olisi täysin älytöntä mitata työssäkäyntiin kuluvaa aikaa. Kellokortti kun ei kerro mitään siitä, mitä tuon ajan puitteissa tehdään, vaan lopputulos ratkaisee. Asiakkaiden kanssa yhteistyö on huoletonta ja hyvää. Ihmiset asetetaan aina prosessien edelle ja jokaisen persoonaa kunnioitetaan. Wunder uskookin ihmisiinsä, jotka ovat yritykselle korvaamattoman tärkeä osa

menestystä. Yrityskulttuuri on synnyttänyt Wunderilla itseään tukevia palveluita ja työkaluja. Esimerkkinä Coffee Time, joka toimii monipaikkaisen työpaikan virtuaalisena kahvihuoneena, sekä WunderHugs-halijärjestelmän, josta asiakkaatkin ovat innostuneet.

Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja erilaisuutta todella arvostetaan. – Coffee Timessa on kyse pienestä asiasta, mutta sillä on iso merkitys. Kun keskustelee muusta kuin projekteista, oppii tuntemaan ihmisen työn takana. Halijärjestelmän kautta jokainen saa antaa viikoittain viisi halia eli positiivista viestiä kelle vaan, millä tahansa perusteella, joko anonyymisti tai ei. Saaduista haleista saa hyvän mielen lisäksi bonusta. On hienoa, kun suurempien saavutusten lisäksi myös pienet hyvät teot huomataan, Linkka toteaa.

Ketterän ja matalan organisaation haasteet Seitsemän viime vuoden aikana Wunder on kasvanut huimaa vauhtia. Nyt ketterään, matalaan organisaatioon ollaan Laineen mukaan systemaattisesti tekemässä rakenteita. Oikeat toimintamallit löytyvät tekemisen kautta. – Ison organisaation rakenteissa ei sinänsä ole mitään pahaa, vaan tärkeää on se, miten niitä käytetään. Jos hierarkiaa on liikaa, siitä tulee itsetarkoituksellista. Arvot olemme määritelleet poimimalla kaikkein arvokkaimmat asiat yrityksestämme esiin. Kaiken ydin on luottamus ja johdon näkökulmasta luottamuksen pahin vihollinen on pelko.

On pelottavaa päästää irti kontrollista: entä jos kukaan ei tee töitään kotona? Lähtevätkö kustannukset laukkaamaan, jos jokainen tekee hankintoja? Pelkoa vähentää kommunikaatio. Henkilöiden välinen keskustelu on olennaista. Tämänkaltaisessa organisaatiossa myös johdon on oltava saavutettavissa. Wunder haluaa olla aikuisten ammattilaisten yhteisö. 150 ihmisen yrityksen ei kuitenkaan tarvitse olla perhe tai klaani. Itseohjautuvuus on haastavaa: on oltava jonkinlaiset raamit, joilla yritys pysyy kasassa. – Kun kasvetaan neljän ihmisen firmasta tähän kokoon, matkalla sattuu ja tapahtuu. Ne ajatusmallit, jotka meillä oli aiemmin, eivät aina ole kaikilta osin relevantteja. Niistä ei tarvitse kokonaan luopua, mutta niiden täytyy luoda nahkansa. Itseohjautuvuuteen pitää kuulua jonkinlaiset säännöt. Jos ei ole ohjausta, on vain kaaosta. Meillä jokainen saa tehdä päätöksiä, mutta on tärkeää tietää, mistä asioista. Itseohjautuvan organisaation haaste piileekin siinä, mitä se käytännössä tarkoittaa tasaiselle organisaatiolle, Laine sanoo.

Työntekijän on tunnettava itsensä ICT-alaan liitetään usein kenties tarpeettomastikin ylityön ja jatkuvan töissäolemisen leima. Laine haluaa oikaista näitä mielikuvia. – Jos otamme ihmiseltä kahdeksan tuntia päivässä, on meidän kannettava vastuumme. Työnteon ja muun elämän on oltava tasapainossa, emmekä saa tarpeettomasti kuormittaa työntekijöitämme. Työtehtäviä voidaan muokata, mikäli sellaiseen on tarvetta. Meillä projekteja tehdään nopeissa rutistuksissa tai tasaisesti jopa vuosia. Voimme ohjata ihmisen tekemään sitä, mikä hänelle kulloinkin paremmin soveltuu. Työntekijänä pitää myös tunnistaa oman jaksamisensa rajat ja tuntea


HYVÄÄ TYÖTÄ

MAINOSLIITE

Wunderin maajohtaja Mikko Laine ja markkinointipäällikkö Heidi Linkka tietävät, että avoin kommunikaatio on olennaista. Kuva: Jarmo Perälä

itsensä. Projekteilla pitää myös olla alku ja loppu. Digimaailmassa projekteilla ei aina ole konkreettista lopputulosta, mutta on henkisesti tärkeää rekisteröidä, milloin projekti on valmis – ja juhlistaa sitä! Työhyvinvointia mitataan Wunderissa. Yritys käyttää Siqnin liekki-indeksiä, joka kertoo keskiarvon viiden työntekijälle merkityksellisimmän asian toteutumisesta omalla työpaikallaan. Wunderissa ilmeisesti viihdytään, sillä se on viisi kertaa peräkkäin saanut Great place to work® -maininnan.

– Employee Happiness -tiimiemme tavoitteena on tehdä työelämästä Wunderilla entistä parempaa. Työryhmä koostuu vapaaehtoisista wunderilaisista, jonka lisäksi kaikilla on mahdollisuus ideoida ja osallistua niin halutessaan. Vaikuttamisen mahdollisuus on kaikilla. Toiminta on ketterää ja kehitys tapahtuu asiakasprojektien tapaan sprinteissä. Kollegoilta saa myös aina tukea ja vinkkejä. Täällä vallitsee halu auttaa, me todellakin teemme töitä yhdessä, Linkka tiivistää. KK

Wunder • Kansainvälinen ICT-alan asiantuntijayritys • Perustettu: 2009 • Toimistot Suomessa, Virossa, Latviassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa • Henkilöstö: 150 ihmistä Wunder Finland Oy liikevaihto 6,4 milj. euroa (2017) wunder.io/fi

9


10

HYVÄÄ TYÖTÄ

MAINOSLIITE

Kyvykkyyttä johtamalla lisää HENKILÖSTÖ- JA ASIAKASTYYTYVÄISYYTTÄ Talent Management eli parhaiden kykyjen johtaminen sopii luontevasti palvelukotien henkilöstöjohtamiseen. Henkilöstön rekrytoimisen, kehittämisen ja johtamisen tavoitteelliset prosessit auttavat palvelukotia valmistautumaan henkilöstömuutoksiin sekä lisäävät työssä viihtymistä ja asiakastyytyväisyyttä.

K

olmea palvelukotia Sipoossa, Lohjalla ja Vantaalla pyörittävän Betesda-säätiön toimitusjohtaja Armi Lampi kertoo, että tavoitteellisella kykyjen johtamisella säätiö pyrkii sitouttamaan organisaatioon parhaat osaajat ja lisäämään asiakastyytyväisyyttä. – Asiakkaiden kuuntelu ja palveluiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa ovat tässä avainasemassa. Näin olemme koko ajan kosketuksissa siihen, mikä tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Tämä toimii lähtökohtana osaamisen rekrytoinnille, asumispalvelujen johtaja Raila Lindeberg sanoo.

– Koulutamme työntekijöitämme ja annamme vastuuta sekä riittävän haasteellisia tehtäviä, joissa he voivat hyödyntää osaamistaan ja kykyjään. EL www.betesda.fi

”Kykyjen johtaminen on tiedolla johtamista, jonka lähtökohtana ovat mittarit ja tavoitteet. Ne tuottavat johtajille ja esimiehille tietoa henkilöstöstä ja toiminnasta sekä ohjaavat ja kannustavat henkilöstöä”, Armi Lampi ja Raila Lindeberg kertovat.

Yritysten omistamaa työterveyshuoltoa Finla Työterveys on sataprosenttisesti asiakasyritystensä omistama työterveyspalveluyritys, ja huippuammattilaisemme toimivat myös pääkaupunkiseudulla. Olemme erikoistuneet työterveyteen, joten saat aina käyttöösi kattavimman valikoiman juuri sinun alasi tuntevia työterveyslääkäreitä ja -hoitajia. Digitaaliset terveyspalvelumme sekä erikoistuneiden työterveysammattilaisten valikoimamme takaavat tarkoituksenmukaisen ja nopean hoidon. Meiltä löydät myös laboratorio- ja kuvantamispalvelut, ja tarvittaessa työterveyslääkärimme ohjaavat sinut juuri hoitotarpeesi mukaisen erikoislääkärin luokse.

Mänttä

Tampere Kyröskoski Nokia

Kangasala Lempäälä

Nykypäivänä työhyvinvointi ei rajoitu ainoastaan työympäristöön. Me tarjoamme työkaluja itsesi kehittämiseen myös vapaa-ajalla. Panostamme hyvinvointiin ennakoivasti, jolloin töissäkin jaksaa paremmin, eikä sairauspoissaoloja välttämättä tarvita.

Valkeakoski

Valtakunnallisesti tuotamme työterveyspalvelut yhteistyössä Suomen Työterveys Ry:n jäsenten kanssa.

PALVELEMME MYÖS

www.finla.fi

Espoossa

Hämeenlinnassa

Riihimäellä


HYVÄÄ TYÖTÄ

MAINOSLIITE

11

Osaamisen arvostus on palautettava – yliopistot työpaikkana Tutkimus ja koulutus ovat olleet esillä nykyisen hallituksen suorittamien leikkauksien takia. Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin kansainvälisesti tunnettu tutkittuun tietoon perustuvasta päätöksenteostaan. Mitä tiedeyhteisö itse tästä on mieltä?

P

arin viime vaalikauden ajan tutkimuksesta ja koulutuksesta on jatkuvasti leikattu. Nyt toiveenamme on se, että leikkaamisen sijaan aletaan kehittää. Tutkittuun tietoon perustuva päätöksenteko on merkityksellistä, tiedettä tulee arvostaa. Haluamme omalla toiminnallamme vahvistaa tieteen ja yhteiskunnan välistä suhdetta, kommentoi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen. Tieteentekijät ja Professoriliitto teettivät hiljattain laajan, korkeakoulupoliittisen kyselyn poliittisten päätöksentekijöiden näkemyksistä. Kyselyn mukaan puolueiden näkemyksissä on eroja, kenties jopa enemmän kuin luulisi. – Suomen yliopistoissa opiskelee tai työskentelee lähes 200 000 ihmistä. Useimman lähipiirissä lienee ihmisiä, joita yliopistojen olot kiinnostavat. Kun lasketaan siihen päälle yliopisto-opiskelusta kiinnostuneet, aktiiviset alumnit, viime vuosina yliopistoista valmistuneet ja ne, jotka muuten vain tuntevat sympatiaa yliopistoja ja tiedettä kohtaan, puhutaan jo todella suuresta joukosta. Politiikan suunta todella riippuu siitä, ketkä valtaa käyttävät. Äänestämisellä on merkitystä, Koikkalainen sanoo. Kuten missä tahansa organisaatiossa, hyvinvoivassa yliopistossa henkilöstökin voi hyvin ja sen seurauksena työt sujuvat. Itsenäinen asiantuntijatyö vaatii aikaa – ja rahoitusta. – On tärkeää, että ihminen saa itse vaikuttaa omaan työhönsä ja tehdä sitä tieteen lähtökohdista. Määräaikaiset työsuhteet ovat ongelma monella tavalla. Kun työsuhteet pilkotaan pätkiin, kunnianhimo ja työtaso laskevat. Ihminen joutuu jatkuvasti pohtimaan, saako hän jatkaa työtään. Tieteellisten ongelmien ratkaisu vaatii pitkää aikajännettä. Läpimurtojen taustalla on pitkä, perustutkimuksen ketju. Jos työtä joutuu tekemään pätkissä, ketju heikentyy. Koikkalaisen mukaan yliopistojen houkuttelevuus työpaikkoina on viime aikoina kärsinyt. Syitä tähän on monia. Talouden lähdettyä nousuun korkeasti koulutettuja asiantuntijoita houkuttelevat muut kotimaan työpaikat.

”Yliopistot joutuvat kamppailemaan houkuttelevuudestaan työpaikkoina”, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen. Kuva: Veikko Somerpuro

– Aivovuoto ulkomaille on toki iso tekijä, mutta talouden nousukausi kasvattaa muiden kotimaisten työpaikkojen suosiota. Yliopistot elävät kuitenkin yhä enemmän vapailla markkinoilla, joilla kilpaillaan esimerkiksi imagosta, opiskelijahoukuttelevuudesta ja työvoimasta. Osaamisen arvostus on palautettava ja tutkijoiden tekijänoikeudet pitää varmistaa. Tutkimustyön edellytykset on myös turvattava. Koulutuksen ja tutkimuksen korkealaatuisen yhteyden vahvistamiseksi pitää laatia kansallinen osaamisstrategia. KK

Tieteentekijöiden liitto ry • Yliopistojen ja tutkimuslaitosten opettajien, tutkijoiden, kirjastohenkilöstön ja muiden akateemisten asiantuntijoiden ammattijärjestö • Akavan suurin ja vaikutusvaltaisin liitto yliopistosektorilla • Paras asiantuntija myös muilla sektoreilla työskenteleviä tutkijoita koskevissa kysymyksissä • 15 jäsenyhdistystä, joissa yhteensä lähes 7500 jäsentä www.tieteentekijoidenliitto.fi


12

HYVÄÄ TYÖTÄ

MAINOSLIITE

”Meillä tärkeintä ovat ihmiset ja hyvä spirit. Hyvä fiilis näkyy ulospäin positiivisena työnantajamielikuvana. It’s all about people”, toteavat Tero Anttila, Johanna Rugemalira ja Ari Metsäpelto.

Muutamme sen, miten maailma hallitsee tietoa. Jos tietoa ei ole tarpeen salata, jaa se kaikille.


HYVÄÄ TYÖTÄ

MAINOSLIITE

13

M-Files palvelee

asiakkaitaan ja työntekijöitään Älykkään tiedonhallinnan edelläkävijä panostaa rohkeasti yrityskulttuuriin ja esimiespalveluihin.

A

voimuus on aina ollut M-Filesin työyhteisön kantava ajatus. Tietoa jaetaan ja hyödynnetään aktiivisesti. Työntekijät ovat ylpeitä asiakkailleen tarjoamistaan tiedonhallinnan ratkaisuista, jotka ovat myös jokapäiväisessä käytössä omassa työyhteisössä. Vauhdikkaassa kasvussa oleva M-Files niittää kansainvälisiä tunnustuksia työilmapiiristä, kasvusta, johtajuudesta sekä visionäärisistä tuoteratkaisuistaan. Yhtiö on myös saanut säännöllisesti erinomaiset arviot kansainvälisissä henkilöstötutkimuksissa.

Mikä tekee M-Filesista niin hyvän työpaikan? Tero Anttila, Partner Manager: – Uskon kansainvälisyyden houkuttelevan. Sijainti ei määrää, kenen kanssa työtä tehdään. Digitaaliset apuvälineet mahdollistavat globaalin yhteydenpidon. Asiakkaita ja tiimiläisiä on ympäri maailmaa. Johanna Rugemalira, Consulting Unit Manager: – Esimiehenä minulle on tärkeää, että jokaisella tiimin jäsenellä on mielenkiintoisia työtehtäviä, jotka saavat hänet hymyilemään. Hyvän spiritin kautta päästään huippusuorituksiin. Ari Metsäpelto, Senior Software Designer: – Haluamme, että meillä on aina ensimmäisinä maailmassa näkemys, mihin tiedonhallinta on menossa. Moni haluaa yritykseen, joka edelläkävijänä kehittää, toimittaa ja myy omia korkean teknologian tuotteita. Meillä ihmiset laittavat itsensä likoon suurella sydämellä.

It’s all about people M-Filesilla on rohkeus toteuttaa asioita. Organisaatioon haetaan kehitysmyönteisiä osaajia. Hyvin johdetussa organisaatiossa kasvetaan organisaation kasvun mukana. – Meillä esimiehisyys on palvelulupaus työntekijöille. Toimintaamme ohjaavat periaatteet ovat: kasvun vaaliminen, ylivoimainen osaaminen, saumaton yhteistyö ja onnistumisen asenne. Nämä haastavat meitä oikeaan suuntaan. Meille on tärkeää myös asiakaslupauksen lunastaminen. Henkilöstön hyvinvointi on parasta asiakasajattelua, henkilöstöjohtaja Johanna Salmi kertoo.

Skannaa QR-koodi ja katso M-Filesin tunnustukset & palkinnot

The Spirit of M-Files • Ylivoimainen osaaminen • Saumaton yhteistyö • Onnistumisen asenne • Kasvun vaaliminen

M-Files • Kehittää älykkään tiedonhallinnan ohjelmistoja • Yhdistää eri järjestelmissä olevan tiedon • Panostaa asiakkaan menestymiseen • Tuhansia asiakkaita yli 100 maassa • Liki 450 työntekijää • Toimipisteet: Suomi, USA, Kanada, Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja Australia


14

HYVÄÄ TYÖTÄ

MAINOSLIITE

Uhka vai mahdollisuus?

Hyvä, paha keikkatalous mullistaa työelämää Yhä useampi työskentelee tänä päivänä keikkatyöläisenä, freelancerina tai konsulttina omasta tahdostaan. Myös yritykset hyödyntävät yhä enemmän organisaation sen hetkiseen tilanteeseen tai projektiin parhaiten soveltuvaa väliaikaista osaamista. Harvassa organisaatiossa on kuitenkaan valmistauduttu kunnolla keikkatyöntekijöiden sitouttamiseen ja osallistuttamiseen.

M

aailmanlaajuisen konsulttiyrityksen Deloitten maaliskuussa julkaiseman Global Human Capital Trends 2018 -raportin mukaan vain 42 prosenttia kyselyyn vastanneista organisaatioista työllistää pääosin palkkatyöntekijöitä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yli 40 prosenttia työntekijöistä työskentelee vaihtoehtoisissa työsuhteissa – ja luku kasvaa jatkuvasti.

Keikkatyöntekijästä organisaation brändilähettiläs Ihmisten ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen erikoistuneen Wise Consulting Oy:n country managerin Heidi Öllerin mukaan on yllättävää, miten huonosti yritykset ovat varautuneet epätyypillisten työsuhteiden yleistymiseen, vaikka kilpailu lahjakkuuksista on kovaa. – Deloitten raportissa kolmasosa organisaatioista odottaa epätyypillisten työsuhteiden rajua kasvua, silti vain 16 prosenttia on miettinyt omia käytäntöjään niiden ympä-

rillä. Ei ole juuri mietitty, saavatko esimerkiksi konsultit perehdytyksen työhönsä ja miten he edustavat yrityksen arvoja ja tekemisen tapoja. Tulisi myös pohtia, kuinka keikkatyöläisiä palkitaan ja miten heidän taitojaan voi käyttää ja kehittää enemmän, hän huomauttaa. Öller kannustaa yrityksiä miettimään laajemmin, millaista osaamista liiketoiminta vaatii. Harvoin työntekijäksi löytyy täydellistä osumaa, jolloin ratkaisuna voi olla joustava keikkatyöläinen. – Tulevaisuuden organisaatiot ovat pikemminkin verkostoja sen sijaan, että osaaminen rajoittuisi talon sisälle vakituisiin työsuhteisiin, hän pohtii. Yrityksen on hyvä huolehtia siitä, että suhde toimii puolin ja toisin, sillä keikkatyöntekijä toimii myös organisaation brändi- ja työntekijälähettiläänä. – Hänen tulee tuntea organisaation arvot ja työkulttuuri, ja hänet pitää huomioida sisäisessä viestinnässä, Öller muistuttaa. EL

Digitalisaation tuoman teknologian ja verkostojen ansiosta keikkatyöntekijä voi hyödyntää joustavasti omaa ydinosaamistaan ja rakentaa työnsä kiinnostuksensa mukaan ja missä hän on parhaimmillaan. – Heidi Öller

Kuuntele lisää työelämään ja johtamiseen liittyvistä ajankohtaisia aiheista Wise Consultingin #LOISTATYÖSSÄSIpodcastista: www.wiseconsulting.fi/podcast


HYVÄÄ TYÖTÄ

MAINOSLIITE

15

MIESSAKIT ON MIESTEN JUTTU Miessakeissa tehdään miehiä kiinnostavia asioita yhdessä. Osallistua voi yksittäiseen tapahtumaan – vierailla vaikkapa vartiolaivalla, pelata rennosti futista kesäkauden tai olla mukana itselle tärkeässä ryhmätoiminnassa jäsenenä tai ryhmän vetäjänä. Vieraasta Veljeksi -hankkeessa pääsee tutustumaan koulutettuihin maahanmuuttajiin ja työelämään. Miessakeista saa mielenkiintoisia kokemuksia, uusia näkökulmia ja jopa elinikäisiä ystäviä.

M

iessakit ry:n järjestämissä tuki- ja kriisipalveluissa miehet voivat keskustella vaikeistakin asioista ja löytää puhumalla ratkaisuja ongelmiin. Apua ja vinkkejä voi löytyä myös Miessakit ry:n sivuilta löytyvistä asiantuntijoiden pitämistä nettiluennoista. – Meillä on omaa, ammattilaisten vetämää aktiivista toimintaa Helsingissä, Tampereella, Lahdessa ja Kuopiossa. Lisäksi koulutettuja yhteysmiehiä on ympäri Suomea 16 eri paikkakunnalla. Järjestön toimintaan osallistui viime vuonna noin 5000 miestä, kertoo hankekoordinaattori Heikki Parviainen.

Kiinnostaako mentorointi? Pari vuotta sitten käynnistyi Vieraasta Veljeksi -hanke, jossa suomalaiset ammat-

ti- tai yliopistokoulutuksen saaneet miehet mentoroivat elämässä eteenpäin haluavia, suomea jo puhuvia maahanmuuttajia. – Seuraava puoli vuotta toimiva ryhmä aloittaa syksyllä. Ryhmänä kokoonnutaan 3–4 kertaa, joista ensimmäisellä kerralla käydään läpi tavoitteita ja toimintatapoja sekä muodostetaan mentori-aktori -parit. Ne toimivat yhdessä oman aikataulunsa mukaan tapaamalla vähintään kerran kuukaudessa. Tavoitteena on tukea maahanmuuttajaa löytämään koulutustaan vastaavaa työtä. Tämän vuoksi pyritään siihen, että pareilla on mahdollisimman samantyyppinen ammattitausta, selvittää Parviainen. Tähän mennessä Vieraasta veljeksi hankkeeseen on osallistunut 35 työparia. Yli 70 prosenttia maahanmuuttajista on löytänyt

mentoroinnin aikana joko työ- tai koulutuspaikan. – Merkittävällä osalla hankkeeseen osallistujista maahanmuuttajista on suomalainen puoliso, joten heillä on jo tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Ryhmissä on syntynyt ammatillisia kohtaamisia, mielenkiintoisia keskusteluja ja ystävyyssuhteita, kertoo Parviainen. MLS

Vieraasta veljeksi -hanke • perustuu mentori-aktori -työpareihin • auttaa maahanmuuttajia työllistymään • antaa mentorille uusia näkökulmia ja ajatuksia • hakuaika mentoriksi 20.8.-3.9.2018 • osallistua voi myös keskusteluryhmään tai toimia tukihenkilönä miessakit.fi


Valkoinen Marqués de Riscal – moderni 40-vuotias Marqués de Riscal valmistaa Riojan tunnetuimpia punaviinejä mutta tiesitkö, että talo on tuottanut myös korkealaatuista Ruedan valkoviiniä, Verdejoa jo yli 40 vuoden ajan? Marqués de Riscalilla oli keskeinen rooli D.O Ruedan alkuperäismerkinnän hyväksymisessä, sillä se oli alueen ensimmäinen tuottaja. Talo on huolellisesti kehittänyt viljelmiä vuosien ajan luodakseen moderneja valkoviinejä perinteitä unohtamatta. Marqués de Riscal Organic on rapsakan raikas Verdejo-viini, joka sopii erinomaisesti grillatun kalan ja äyriäisten kanssa. Sopii myös kesäisiin buffetpöytiin.

www.nautikohtuudella.fi

19,98

Profile for Editor Helsinki Oy

Hyvää työtä 2018  

Työnantaja – Henkilöstö – Hyvinvointi

Hyvää työtä 2018  

Työnantaja – Henkilöstö – Hyvinvointi

Advertisement