Page 1

julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama asiantuntijajulkaisu | 2/2013 | Ilmoitusliite

AsiantuntijaOpas Vipuvoimaa kasvuun & kehitykseen

Vuoden Talousjohtaja 2012 on liiketoiminta­ lähtöinen arvojohtaja >> 9

Kiinteistönvälittäjät tukkanuottasilla välityspalkkioista >> 6-7

Lentoliikenne on yksi Suomen kasvun vetureita Finavian Ville Haapasaari >> 9

Finnish Business

Yekaterinburg | 5.6.2013

Jalkapallon MM-kisat mullistavat koko Euroopan puoleisen Venäjän >> 10-11 Suomen kautta kansainvälisille markkinoille

>> 13


AsiantuntijaOpas

2 Talous

Vipuvoimaa kasvuun ja kehitykseen Kysyimme yritysten kehitystä edistäviltä tahoilta heidän näkemyksiään liiketoiminnan edistämiseksi.

1

Suomen Busines­enkelit ry Suomen pääomasijoittajayhdistys Pääsihteeri Krista Rantasaari, mitkä alat ovat tällä hetkellä pääomasijoittajien näkökulmasta mielenkiintoisia?

S

uomessa on paljon kasvupotentiaalia esimerkiksi korkean teknologian ja ympäristöteknologian innovaatioihin liittyen. Peliala on luonnollisesti tällä hetkellä yksi mielenkiintoisimmista aloista. Suomi on nyt selvästi herättänyt kansainvälistä huomiota ja olemme viime vuosina onnistuneet houkuttelemaan kasvavassa määrin ulkomaisia sijoituksia tälle alalle. Myös perinteisimmillä aloilla on paljon kasvun mahdol-

2

3

lisuuksia kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa ja palvelualoilla. Tulevaisuudessa uskon, että Suomella olisi lisäksi paljon annettavaa koulutusosaamisen viennissä ja luovien alojen ympärille rakentuvissa yrityksissä. Suomalaisen kilpailukyvyn kannalta ensisijaisen tärkeää on toimivien kansainvälisten verkostojen rakentaminen yritysten avuksi sekä korkeasti koulutetun työvoiman houkutteleminen Suomeen.

Suomen Yrityskummit ry Hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio, miten yrityskummit auttavat yrityksiä?

E

tenkin pienyrityksen yrittäjä on usein hyvin yksin oman liiketoimintansa kehittämisen kanssa. Hänellä voi olla vaikeuksia löytää luotettavaa tukea ja toisaalta hänen resurssinsa ovat rajalliset. Tällaiselle yritykselle yrityskummi voi olla hyvä vaihtoehto. Hän auttaa yritystä tuomalla tilanteeseen ulkopuolisen näkökulman. Yrityskummi auttaa myös yritystä verkottumaan. Aloittaessani yrityskummina kuusitoista vuotta sitten pienten ja keskisuurten yritysten pääongelma oli rahoituksen saaminen. Nykyisin yritykset haluavat yrityskummin neuvoja useimmiten silloin, kun myynti ei suju. Tai kun tulosta ei synny viimeiselle riville vaikka myynti toimii. Tai kun yrittäjä haluaa lopettaa yrittämisen eikä oikein hahmota, minkä vaihtoehdon hän eri mahdollisuuksista valitsisi.

Millaisessa roolissa yrityskummi voi yrityksessä toimia?

Yrityksestä ja yrittäjästä riippuen yrityskummilla voi olla monta roolia: luotettava kumppani, sparraaja, valmentaja, kuuntelija, mentori. Yrityskummi on yritykselle sitoutumaton, riippumaton resurssi. Yrityskummi ei ole konsultti, sillä hänen palvelunsa ovat maksuttomia. Yrityskummi ei kuulu autettavan yrityksen vastuulliseen organisaatioon, vaan hän toimii ulkopuolisena neuvonantajana. Yrityskummi ei myöskään ole hallituksen jäsen. Jos yritys kutsuu hänet hallitukseensa, silloin yrityskummisuhde lakkaa, koska hän ei ole enää sitoutumaton.

Miten yritys hyötyy yrityskummista?

Yrityskummin neuvot ovat yritykselle kullanarvoisia, sillä ne perustuvat kokemukseen käytännön liike-elämästä. Yrityskummit ovat kokeneita yrittäjiä, yritysjohtajia ja elinkeinoelämän asiantuntijoita. Suomessa on tällä hetkellä 1045 yrityskummia ja joukkomme kasvaa koko ajan. Yritys ja yrittäjä saa luotettavan yrityskummin avun maksutta käyttöönsä. Tätä perusperiaatetta olemme noudattaneet jo pian kahden vuosikymmenen ajan ja se on yrityksille merkittävä ja arvokas etu.

Millaisia yrityksiä yrityskummit tyypillisesti tukevat?

Yrityskummien tarjoamalla palvelukonseptilla on kysyntää. Yrityskummien asiakkaat ovat valtaosin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Me lunastamme asemamme suomalaisessa yhteiskunnassa auttamalla juuri pieniä ja keskisuuria yrityksiä menestymään, kasvamaan ja työllistämään. Koska palvelumme on maksutonta, työmme tuottavuus on huippuluokkaa. Viime vuonna yrityskummit auttoivat 1226 yritystä. Määrä kasvoi 19 % edellisvuodesta.

Miten yrityskummin voi saada mukaan oman yrityksen toimintaan?

Helpoin tapa on täyttää hakulomake yrityskummien nettisivulla www.yrityskummit.fi.

Tervetuloa asiantuntijoiden pariin

Toiminnasta vastaava Antti Jussila, miten kasvuyritys hyötyy bisnesenkelistä?

B

isnesenkelin avulla yritys saa verkostoonsa arvokkaita kontakteja, pääomaa ja osaamispääomaa. Jos bisnesenkeli on sijoittanut yritykseen omaa pääomaa, on yrityksen helpompi houkutella sijoituksia jatkossakin.

Millaisia toimijoita bisnesenkelit tyypillisesti ovat?

Tyypillinen bisnesenkeli on yrityksensä myynyt ja keski-iän ylittänyt henkilö, jolla on halu löytää potentiaalinen yritys, johon hän voi sijoittaa pääomaa tai omaa osaamistaan. Suomen Businessenkelit ry:n jäseniksi ja kannatusjäseniksi kutsutaan kaikkia liike-elämän ja yrittäjyyden edistämisestä kiinnostuneita yksityishenkilöitä, yrityksiä ja organisaatioita.

Mikä motivoi kyseisiä henkilöitä sijoittamaan?

Luonnollisesti he tavoittelevat taloudellista hyötyä. Joukossa voi toki olla myös henkilöitä, jotka sijoittavat ikään kuin ”kannatuksen vuoksi”.

Millaisessa roolissa bisnesenkeli voi yrityksessä toimia?

Hän voi toimia monenlaisessa roolissa. Esimerkiksi pelkän passiivisen rahan tuojana tai aktiivisena sparraajana. Joissain tapauksissa hän voi osallistua jopa hallitustyöskentelyyn.

Mihin yrityksen tulee panostaa, mikäli haluaa bisnesenkelin mukaan toimintaan?

1. Realistiseen liiketoimintasuunnitelmaan 2. Kansainvälistyminen on hyvä olla mukana suunnitelmissa 3. Yrityksen johdon on oltava uskottava 4. Tuotteiden ja menetelmien suojaus on tärkeää 5. Ainutlaatuiseen tuotteeseen tai palveluun

AsiantuntijaOpas esittelee oman alansa asiantuntijat, jotka kehittävät alan tuotteita ja palveluita sekä auttavat yrityksiä kilpailukykyisemmälle tielle. Kun haluat viestiä yrityksesi osaamisesta, ota yhteyttä: Valtteri Rantalainen p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi AsiantuntijaOpas on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen. Toimittajat: Mia Heiskanen, Maarit Reingoldt, Eila Aalto. Kuvat: Matti Rajala, Sami Perttilä. Kannen kuva: Matti Rajala. Taitto: Pirja Kärki. Painopaikka: Hansaprint. Editor Helsinki Oy | palaute@editorhelsinki.fi | p. 09 4241 2222 | www.editorhelsinki.fi | www.editori.fi


AsiantuntijaOpas

Talous

3

Lisää ruutia, joustavuutta ja tukea liiketoimintaan Itella Informaatio on johtava talouden tietovirtojen tehostaja ja sähköisen laskutuksen edelläkävijä Euroopassa. Palvelu­paletista löytyvät ratkaisut saapuvien laskujen käsittelystä ja lähettämisestä koko taloushallinnon prosessien ulkoistukseen.

I

tella Informaation Heikki Pullin mukaan yrityksillä on taloushallinnon sähköistämisen ja automatisoinnin alueella vain voitettavaa. – Sähköinen ja automatisoitu taloushallinto luo mahdollisuuksia, sillä se tarkoittaa maksuhallinnan nopeutumista ja koko talousprosessin tehostumista. Tässä taloustilanteessa sen merkitys on luonnollisesti vain korostunut. Avainsanoja ovat kokonaisprosessin läpinäkyvyys, riskien pieneneminen, parempi ennustettavuus ja suunnitelmallisuus, mikä puolestaan lisää ruutia ydinliiketoiminnan kehittämiseen ja innovointiin, Pulli painottaa. Itella Informaatiossa onkin pantu merkille, että moni yritys pohtii tänä päivänä mikä on yrityksen ydinLaskujen liiketoimintaa. – Tässä tilanteessa saatetaan myös harkita sähköistyminen oman taloushallinnon palvelukeskuksen perustamista. Me tarjoamme tätä palveluna, jolloin asiakkaan ei tarvitse yhtulee tulevien tiöittää taloushallintoa omaksi palvelukeskukseksi, vaan vuosien aikana koko prosessin voi ulkoistaa meidän hoidettavaksi. Tällöin kiihtymään. vältetään luonnollisesti mittavat investoinnit.

Vastaus suomalaisille yrityksille on siis se, että taloushallinnon prosessien sähköistäminen ja automatisointi on Itella Informaation ydinliiketoimintaa, joka voi tarjota siihen paitsi ratkaisut myös arvokasta markkinaymmärrystä vaikkapa kuluttajakäyttäytymisestä. Viimeisin kuluttajakentässä tehty tutkimus paljasti muunmuassa sen, että suomalaisten asenteet sähköisten laskujen vastaanottamiseen muuttuvat ja laskujen sähköistyminen tulee tulevien vuosien aikana kiihtymään. – Meidän tehtävämme on avata tutkimuksen taustoja asiakkaillemme ja auttaa heitä kehittämään keinoja tavoittaa entistä paremmin kohderyhmänsä ja löytää tätä kautta kustannushyötyjä liiketoimintaan, Pulli toteaa.

Uudet tuulet puhaltavat Tutkimuksen perusteella positiivista on se, että yli puolet kuluttajista suhtautuu myönteisesti sähköiseen laskuun, mutta käyttöasteen perusteella Suomi on hieman muita Pohjoismaita jäljessä. – Ennakoimme, että tänä vuonna laskujen sähköistyminen nopeutuu merkittävästi. Tähän vaikuttaa osaltaan suomalaisen suoraveloitustoiminnan muutos, joka on tapahtunut muissa Pohjoismaissa Suomea aiemmin. Se tarkoittaa, että siirrymme tämän vuoden aikana suomalaisesta suoraveloitusmallista suoramaksuun, eli kaikki suoraveloitusaineistot siirtyvät verkkopankkeihin automaattisen maksamisen kautta. Tällöin laskut kulkevat samaa putkea pitkin sähköisten laskujen kanssa. Uskomme, että se tehostaa

Kuva: Sami Perttilä

Syväosaamista ja markkinan ymmärrystä

Heikki Pulli, Itella Informaatio

merkittävästi sähköisten laskujen käyttöönottoa ja käyttöastetta. Kysymys kuuluukin, kuinka moni yritys haluaa hypätä tähän kehitykseen mukaan, Pulli heittää.

Tukea kansainvälistymiseen Pulli muistuttaa vielä, että Itella Informaatio toimii kansainvälisesti ja pystyy tarjoamaan palveluitaan ja ratkaisujaan myös kansainvälisen ja kansainvälistyvän yrityksen tarpeisiin. – Meillä on vahva verkosto Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa, joten ymmärrämme taloushallinnon lainalaisuudet ja prosessit hyvin myös Suomen rajojen ulkopuolella. MH

Taloushallintoon lisää tehokkuutta, joustavuutta ja liiketoiminnan tukea virtaviivaistetuilla prosesseilla. Kaikki prosessit palveluina tai ulkoistuksina. www.itella.com/information


AsiantuntijaOpas

4 Talous ja riskienhallinta

Vuoden Talousjohtaja 2012 on liiketoimintalähtöinen arvojohtaja Vuoden Talousjohtajaksi valittiin viime vuonna Petri Härkönen Ponsse Oyj:ltä. Guttan, Accenturen ja Talouselämän toteuttamassa Vuoden Talousjohtaja -valinnassa korostui tällä kertaa arvojohtaminen.

V

uoden Talousjohtaja Petri Härkönen johtaa Ponsse-hengen mukaisesti. Hänen johtamistyylissään korostuvat nöyryyden lisäksi menestymisenhalu ja yrittäjyys. Härkönen on saanut koko Ponssen organisaation työskentelemään yhtiön tuloksenteon eteen ja arvovetoisesti läpivienyt monia hankkeita vaikeina aikoina, valintaraadin puheenjohtaja Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria toteaa. Valinnan tehneen asiantuntijaraadin mukaan arvojohtaminen onkin yritykselle arvokas pääoma erityisesti yleisessä taloustilanteessa. Vuoden Talousjohtaja 2012 Petri Härkönen haluaa antaa kiitoksen henkilöstölleen: – Ponssen menestys on tiimityötä, joten tämä kunnianosoitus kuuluu kaikille ponsselaisille. Olemme selvästi tehneet asioita oikein. Talousjohtajavalinnan henkilöstöhaastatteluissa Här-

köstä kuvailtiinkin yhtiön henkilöksi, avarakatseiseksi ja määrätietoiseksi tiimipelaajaksi. Valintaraati nimeää Vuoden Talousjohtajan raskaan sarjan Ponsse-vaikuttajaksi. Härkönen on antanut vahvat näytöt toiminnan lopputuloksista kehittämällä tytäryhtiöjohtamista ja ennusteprosesseja sekä luomalla yhtiölle kokonaisvaltaisen rahoitusstrategian. – Härkösen vastuulla olleet kehitysprojektit ovat konkreettisesti parantaneet yhtiön riskien johtamista ja liiketoiminnan ennustettavuutta, mikä on äärimmäisen tärkeää Ponssen kilpailukyvyn kannalta, Vuoria toteaa. Raadin puheenjohtaja Vuorian mukaan Talousjohtajavalinta oli tänä vuonna poikkeuksellisen kovatasoinen. Tämän vuoksi raati on aiemmista vuosista poiketen päättänyt julkisesti kiittää myös kahta muuta finalistia.

Cramon CFO Martti Ala-Härkönen on Suomen johtavia strategisen talousohjauksen osaajia. Hän on pitkäjänteisesti rakentanut Cramolle world class -talousorganisaatiota ja saanut merkittäviä tuloksia aikaiseksi muun muassa toimipistejohtamisessa. Cargotecin talous- ja rahoitusjohtaja Eeva Sipilä on tehostanut yrityskaupoin kasvaneen yhtiön taloushallintoa merkittävillä globaaleilla kehitysprojekteilla. Sipilä on sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien arvostama, viestinnällisesti lahjakas uuden polven talousjohtaja. Vuoden Talousjohtajavalinnan tavoitteena on nostaa talousjohtamiseen liittyvää arvostusta ja kannustaa talousjohtajia entistä parempiin suorituksiin. Talousjohtajavalinta perustuu avainlukuanalyysille, taloushallinnon toimintoja koskevalle kyselylle sekä 360°-arvioinnille. MH

Muuta riskit mahdollisuuksiksi Menestyvä yritys ei pelkästään hallitse riskejä, vaan muuttaa ne mahdollisuuksiksi. Sen tietää ja osaa riskienhallinnan ja sertifioinnin globaali asiantuntijaorganisaatio DNV.

T

Kuva: Sami Perttilä

änä päivänä riskien eliminointi ei ole vaihtoehto. Kyse on pikemminkin siitä, miten yritys kykenee tunnistamaan ja hallitsemaan niitä. DNV (Det Norske Veritas) Business Assurance on globaali toimija, jonka ydintehtävä on auttaa yrityksiä tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan liiketoiminnan riskejä. – Olipa kyse yrityksen johtamisjärjestelmästä tai vaikkapa henkilöstön työturvallisuudesta, tehtävämme on auttaa asiakkaitamme arvioimaan omaa toimintaansa ja tunnistamaan siihen liittyvät riskit. Näin kykenemme auttamaan yritystä parantamaan liiketoimintaansa ja saamaan aikaan kestävää kasvua, DNV Suomen myynti- ja markkinointipäällikkö Osmo Flink toteaa. DNV Suomi on osa globaalia DNV:tä, joka hoitaa ydintehtäväänsä yli sadassa maassa ympäri maailman. Yhtiön omistaa Det Norske Veritas -säätiö.

Jos yritys tekee virheen tai ei hallitse toimintaansa, tieto siitä voi levitä julkisuuteen hetkessä, muistuttaa DNV:n Osmo Flink.

Nollatoleranssi epäonnistumiselle Flinkin mukaan tämän päivän yritykset toimivat läpinäkyvässä riskitodellisuudessa, jossa on nollatoleranssi epäonnistumiselle. – Jos yritys tekee virheen tai ei hallitse toimintaansa, tieto siitä voi levitä julkisuuteen hetkessä. Läpinäkyvässä maailmassa yrityksellä on toisaalta tar-

peen kertoa mitä tekee, mutta myös varmistaa, että esimerkiksi vastuullisuusraportissa esitetyt väitteet pitävät paikkansa. Yrityksillä on myös tarve vähentää riskejä omissa toimintaketjuissaan. Tästä hyviä esimerkkejä ovat elintarviketeollisuuden viimeaikaiset haasteet esimerkiksi raaka-aineiden hallintaan liittyen. Tällöin voisi olla etua ulkopuolisen arvioinnista; onko yrityksen riskien arviointi toteutettu asianmukaisella tavalla ja miten riskit hallitaan käytännössä. Arvioinnissa tulevat esille myös toiminnan pullonkaulat, jolloin niihin on helpompi tarttua. Näin toiminta tehostuu ja riskit kääntyvätkin mahdollisuuksiksi, Flink toteaa.

Vankka selkänoja DNV on alan puolueeton ja kokenut toimija. – Yhtiömme hyvä maine tarjoaa selkänojaa asiakkaillemme. Suomessa teemme pääosin hallintajärjestelmien sertifiointia eli laatu-, ympäristö- ja työterveys- sekä turvallisuusjärjestelmiä. Teemme myös tuotteiden alkuperäketjun arviointeja, metsäsertifiointeja, tuotesertifiointia ja päästökauppatodennuksia. Lisäksi tarjoamme julkista ja asiakaskohtaista koulutusta, Flink kertoo. MH www.dnv.fi


AsiantuntijaOpas

Talous 5 Järjestelmä toimii verkkopankin tapaan eli asiakas hoitaa asiansa ja me huolehdimme siitä, että järjestelmä toimii luotettavasti, kertoo Netbaron Solutions Oy:n Antti Leinonen.

Taloushallinnon prosessit haltuun mistä ja milloin tahansa Netbaron Solutions Oy:n missiona on tarjota ajasta ja paikasta riippumattomia tietotekniikan ratkaisuja asiakkaiden liiketoiminnan tehostamiseksi. Sovellusperheen Talous-Baronilla hoituvat kaikki taloushallinnon rutiinit ja prosessit turvallisesti mistä ja milloin tahansa – ja jopa tabletilla. – NetBaron®-sovellusperhe kuuluu maailman laajimpiin internet-selaimella käytettäviin sähköisen liiketoiminnan sovelluskokonaisuuksiin. Sovellusperhe koostuu tällä hetkellä yli 20 sovelluksesta, jotka kattavat organisaatioiden ydinliiketoiminnan ja mahdollistavat tietotekniikan tuomien etujen hyödyntämisen kokonaisvaltaisesti ja reaaliaikaisesti missä ja milloin vain, Netbaron Solutions Oy:n toimitusjohtaja Antti Leinonen kertoo. Olennaista Leinosen mukaan Talous-Baronissa on se, että sähköinen kokonaisjärjestelmä automatisoi toiminnot, jolloin ydinliiketoiminta tehostuu ja taloushallinnon rutiinit vähenevät. – Sähköinen liiketoiminta ei ole nykyään vain tekniikkaa, vaan uusi tapa toimia, jolla organisaatiot voivat todella säästää aikaa ja rahaa, Leinonen toteaa.

ti tosite kirjanpitoon, jolloin yritysjohdolla on aina reaaliaikainen kassavirtalaskelma käytössään. Alv-laskelmat, kausi- ja vuosiveroilmoitukset sekä muut viranomaisilmoitukset voidaan tehdä sähköisesti. Järjestelmässä on myös sisäänrakennettu tilinpäätöstyökalu, jolla voi tehdä tasekirjat ja -erittelyt. Edellisen vuoden tasekirja kopioituu pohjaksi seuraavalle vuodelle, joten jopa tilinpäätösprosessia voidaan tehostaa aivan ennen näkemättömällä tavalla, Leinonen valaisee.

Tehoa koko taloushallinnon ketjuun

Turvallisuus ennen kaikkea

Talous-Baron -järjestelmä poikkeaa perinteisistä taloushallinnon järjestelmistä automaation ansiosta. – Järjestelmä tekee taloushenkilön loma-aikanakin töitä, kun se voi hakea automaattisesti pankkitapahtumat, viitteet ja ostolaskujen maksutapahtumat ja kohdistaa ne kirjanpitoon ilman manuaalista työtä. Lisäksi myynti- ja ostolaskuista syntyy automaattises-

Järjestelmän turvallisuus on huippuluokkaa. – Asiakkaamme voivat nukkua yönsä rauhassa, sillä hoidamme päivitykset ja varmuus­kopioin­ nit automaattisesti ja keskitetysti palvelinkeskuksessa. Sovellusten tietoturva on varmistettu kolmitasoisella sisäänkirjautumisella ja käytössä on myös SSL-salaus, joka tunnetaan pankkien verkkopankkipalveluista. Järjestel-

Järjestelmä tekee taloushenkilön loma-aikanakin töitä.

mä toimii siis verkkopankin tapaan eli asiakas hoitaa asiansa ja me huolehdimme siitä, että järjestelmä toimii luotettavasti.

Skaalautuva palvelu Talous-Baron koostuu itsenäisistä sovelluksista, joita voidaan tarvittaessa räätälöidä yrityksen tarpeisiin. Sovelluksia voi myös ottaa käyttöön pikku hiljaa tarpeen mukaan. – Moduulien käyttöönotto on helppoa ja nopeaa olemassa olevin asetuksin. Ja mikäli räätälöintiä tarvitaan, ei silloinkaan puhuta massiivisesta käyttöönottoprojekteista, vaan useimmiten muutamasta työpäivästä, Leinonen kertoo.

Kannattava investointi Leinosen näkemyksen mukaan juuri nyt on oikea aika investoida moderniin talousjärjestelmään. – Nyt kannattaa investoida tulevaisuuden kasvuun, sillä kokemuksemme mukaan virtaviivaisen taloushallinnon järjestelmän avulla noin kymmenen hengen yritys voi säästää vuositasolla yhden henkilön palkkakulut. Aika- ja paikkariippumattomuus ja automaatio vapauttavat samalla yritysjohdon energiaa ydinliiketoiminnan kehittämiseen, Leinonen painottaa. MH www.netbaron.fi


AsiantuntijaOpas

6 Talous

Kiinteistönvälittäjät tukkanuottasilla – Myyntiturva myrskyn silmässä Asunnonvälityksen palkkiot suurissa kaupungeissa ovat vähitellen vääristäneet koko toimialan. Suuret tulot ovat houkutelleet apajille enemmän jakajia, mikä on aiheuttanut sen, että alan tuottavuus on uskomattoman alhainen. Samanlainen haaskaava kilpailu on syntynyt kalastuksessa, pohtii Osmo Soininvaara kolumnissaan ”Myyntiturva mullistaa asunnonvälityksen.” – Erityisesti pääkaupunkiseudun tilanne on ollut erikoinen. Välittäjiä on aivan liikaa. Kun vaikka Varkaudessa on yhdellä välittäjällä myynnissä kerralla 5-10 asuntoa, Helsingissä määrä on usein ollut 0-2 asuntoa. Tämä on aiheuttanut sen, että samoista asiakkaista taistelevan välittäjälauman työajasta menee suurin osa asiakkaiden hankintaan eikä itse päätyöhön, asuntojen myymiseen, kertoo Myyntiturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

Liian hyvää ollakseen totta? – Kun me viime vuoden toukokuussa käynnistimme Myyntiturvan toiminnan, ryhdyimme välittämään asuntoja kiinteillä välityspalkkioilla, jotka tasoltaan vastaavat normaaleja keskimääräisiä palkkiota Suomessa. Saimme kilpailijoilta kiukkuisia yhteydenottoja, että älkää nyt vetäkö mattoa koko välitysalan alta. Asuntojen omistajat taas lähtökohtaisesti epäilivät, että ”tämä on liian hyvää ollakseen totta.” – Näin siitä huolimatta, että suurimmassa osassa Suomea välityspalkkiot ovat kaikilla välitysketjuilla kohtuulliset, ne vastaavat hyvin tehtyä työmäärää ja niillä pääsee ihan kohtuulliseen liiketulokseen. Jos välitystoimisto tarvitsee 8 000-12 000 euroa jokaisen pienen asunnon myymisestä, niin silloin on kustannuksissa jotain vikaa. Työmäärää tällaiset palkkiot eivät vastaa. Asunnon myymiseen kuluu yleensä 10–20 tuntia tehokasta ammattilaisen työaikaa.

tä ilman, että joutuu paljonkaan tekemään myyntityötä. Lisäksi lähes kaikki tarvittavat asiakirjat osakehuoneiston myyntiin välittäjä saa Helsingissäkin valmiina pakettina isännöitsijältä. Kiinteistöjen kohdalla asia on sitten ihan toinen, pelkkä taustaselvitystyö voi kestää viikkoja. Kiinteistöjä Myyntiturva ei otakaan välittääkseen, vaan on keskittynyt osakehuoneistojen välitykseen. – Ymmärrän kilpailevien välittäjien harmistuksen siitä, että teemme myös suurimmissa kaupungeissa välitystyötä palkkioilla, jotka vastaavat pikkukaupunkien palkkio­ tasoa. Todellisuudessa kaikki kuitenkin tietävät, että kyllä niillä pystyy kannattavaa välitystoimintaa tekemään. Välittäjämme myyvät keskimäärin viidestä seitsemään asuntoa kuukaudessa ja laskuttavat siten meidän välityspalkkioillamme keskimäärin noin 20 000 euroa kuukaudessa. Tuo summa riittää vallan mainiosti niin välittäjän palkkaan, sivukuluihin, yrityksen kuluihin kuin katteeseenkin. Yhtälössä ei ole mitään ihmeellistä. Se on aivan normaali terveen ja katteellisen liiketoiminnan yhtälö.

Jos välitystoimisto tarvitsee 8 000-12 000 euroa jokaisen pienen asunnon myymisestä, niin silloin on kustannuksissa jotain vikaa.

Välityspalkkiot pikkukaupunkien tasoa

Kaikki välittäjät kokeneita ammattilaisia

Entä väite normaalista suomalaisesta palkkio­tasosta? Sitä kilpailijat eivät ole myöntäneet eivätkä kieltäneet, vaikka Myyntiturva muuten kilpailijoiden loanheiton kohteena onkin. Suurissa kaupungeissa on osakehuoneistojen myynti itse asiassa helpompaa kuin vaikkapa Imatralla, Kajaanissa tai Kemissä. Pienet asunnot saatetaan jopa viedä käsis-

Halvoilta tuntuvat palkkiot ihmetyttävät myös asiakkaita. Myyntiturva on joutunut selvittämään toimintatapaansa myös heille. On epäilty, että palvelut eivät olisi yhtä hyviä ja kattavia ja että alhaisempi välityspalkkio aiheuttaa väistämättä sen, että asunnosta ei saa yhtä hyvää hintaa. Metsolan mukaan palvelun sisältö on sama kuin muillakin. Myyntiturvan välitettävänä

olevat asunnot ovat esillä samoilla markkinapaikoilla kuin muidenkin välittäjien asunnot eli Oikotiellä, Etuovella ja Jokakodissa, joissa asuntokauppaa tänä päivänä käydään. – Kaikki Myyntiturvan välittäjät ovat kokeneita alan ammattilaisia. Myös koko Vuokraturvalla, johon Myyntiturva kuuluu, on vahva kokemus asuntokaupasta. Kun on hoidossa


AsiantuntijaOpas

Talous 7

Liian hyvää ollakseen totta? Suurissa kaupungeissa on osakehuoneistojen myynti itse asiassa helpompaa kuin vaikkapa Imatralla, Kajaanissa tai Kemissä, muistuttaa Myyntiturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

kahden ja puolen miljardin asunto-omaisuus, on pakko tehdä huolellista työtä myös myyntivälityksessä. Riskejä ei voi ottaa. Huono maine millä tahansa osa-alueella olisi kokonaisuudelle tuhoisaa. – Toimimme asuntojen myyntivälityksessä tarkasti lain ja kaikkien alan ohjeistusten mukaan. Ainoa koira, joka tässä on haudattuna on

se, että näin toimimalla meidän ei tarvitse käyttää aikaa eikä rahaa toimeksiantojen etsimiseen. Asiakkaat soittavat meille päin. Keskitymme vain ja ainoastaan meillä välityksessä olevien asuntojen myyntiin. Tälläkin hetkellä meillä on satakunta asuntoa esittelyssä. MRG www.myyntiturva.fi | www.vuokraturva.fi

Myyntiturva myy pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa sijaitsevat asunnot kiinteillä palkkioilla. Palkkio on kiinteä neliömäärästä ja kauppahinnasta riippumatta.

Kuva: Aleksi Poutanen

välityspalkkioista


AsiantuntijaOpas

8 Kansainvälistyminen

DB Schenker on kotona kaikkialla DB Schenkerin logistiikkaverkostot levittäytyvät ympäri maapallon. Kansainvälisesti toimivien suurten konsernien kanssa kehitetyt logistiikkapalvelut ovat myös pienten ja keskisuurten yritysten käytettävissä.

D

Kuva: Suvi Elo

Mihael Hagstömin mukaan suuret globaalisti toimivat yritykset ovat hyvin vaativia. Logistiikan kehittäminen niiden kanssa hyödyttää myös pieniä asiakkaita.

B Schenkerissä työskentelee 95 000 henkilöä 190 maassa. Palveluvalikoiman kuuluvat kaikki kuljetusmuodot, joiden tuottajana DB Schenker lukeutuu suurimpiin niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Kattavuus ja suuruus antaa yhtiölle mahdollisuuden tarjota asiakkailleen kaikkialla samansisältöiset ja samantasoiset palvelut. – Olemme kehittäneet omaa toimintaamme ja palveluitamme jatkuvasti yhdessä suurten globaalien yritysten kanssa. Samat palvelut ovat asiakkaittemme käytössä yrityksen kokoon katsomatta, johtaja Mihael Hagström toteaa. MySchenker-verkkopalvelu on yksi kehitystyön tuloksista. Sen avulla asiakas voi hoitaa tuonti- tai vientiprosessinsa kaikkine vaiheineen sähköisesti. Halutessaan asiakas saa lopuksi verkkolaskun. – MySchenker-palvelussa lähetystiedot kulkevat oikein koko prosessin ajan, virhemahdollisuudet minimoituvat ja asiakas säästää huomattavasti aikaa ja kustannuksia, Hagström sanoo.

Paikallinen asiantuntija

Kuva: Suvi Elo

Kansainvälisen verkostonsa kautta DB Schenker tuntee hyvin paikalliset olosuhteet eri puolilla maailmaa. Jos yritys on esimerkiksi hakeutumassa kaukaisille markkinoille, pystyy DB Schenkerin myyjä konsultoimaan asiakasta myös sikäläisistä logistiikka-asioista. – Voimme yhdessä asiakkaan kanssa suunnitella ja tarvittaessa räätälöidä koko logistiikkaketjun. Siihen voi kuulua kuljetusten lisäksi esimerkiksi tullaus-, varastointi- ja lisäarvopalveluita.

Kuva: Rami Salle

Koska DB Schenker tuottaa itse palvelut koko kuljetusketjussa, pystyy se pitämään huolen, että palvelut tuotetaan aina noudattaen konsernin laatu-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikkaa sekä eettisiä toimintaohjeita. – Tietojärjestelmämme ovat globaalisti integroituja, mikä helpottaa tiedonvälitystä ja lisää sen luotettavuutta. Kuljetusseurannan tiedot välittyvät asiakkaille reaaliajassa ilman viiveitä, Hagström huomauttaa.

Ympäristöohjelman mukaan konsernin hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Päästöjä pienemmäksi Yksi DB Schenkerin tavoitteista on olla alansa huippu ympäristöasioissa. Ympäristöohjelman mukaan konsernin hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. – Ympäristöystävällisyys ja toiminnan tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Mitä paremmin me suunnittelemme logistiikan, mitä vähemmin kilometrein selviämme kuljetuksista ja mitä täydempiä kuormia ajamme, sitä pienempi on logistiikasta aiheutuva hiilijalanjälki. Päästöjä pienennetään vähäpäästöisellä kuljetuskalustolla ja kouluttamalla kuljettajia taloudelliseen ajotapaan. Ajotapaa seurataan ja siinä onnistuminen näkyy suoraan kuljettajien palkassa. Hagström muistuttaa, että asiakkaat voivat vaikuttaa omilla kuljetustapavalinnoillaan kuljetuksen hiilijalanjälkeen. Kuljetusaikaa venyttämällä voidaan yleensä löytää ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Nämä vaihtoehdot ovat usein myös edullisempia. Tavarat voidaan kuljettaa esimerkiksi Suomesta Etelä-Eurooppaan suorina trailerikuljetuksina tai Rostockin kautta siten, että traileri nostetaan satamassa junan kyytiin. Valtamerien takaisissa kuljetuksissa voidaan vastaavasti yhdistellä lento- ja merikuljetuksia. www.schenker.fi


Kuva: Matti Rajala

Kansainvälistyminen

Vaihtolentoaseman toimivuudella on tänä päivänä yhä suurempi merkitys matkustajalle kun tämä valitsee lentoreittiään ja ostaa lippuaan, kertoo Finavian Ville Haapasaari.

Kattavat lentoyhteydet parantavat suomalaisten yritysten kilpailukykyä Finavian omistaman Helsinki-Vantaan lentoaseman johtava asema vaihtomatkustuksessa vahvistaa olennaisesti suoria lentoyhteyksiä Eurooppaan ja maailmalle, mikä puolestaan parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Helsinki-Vantaan menestyminen kansainvälisessä kilpailussa luo myös edellytyksiä koko Suomen lentoasemaverkoston ylläpitämiselle.

L

entoliikenteellä ja Suomen ykköslentoasemalla on taloudellista merkitystä ja heijastusvaikutuksia koko maahan. – Tutkimusten mukaan lentoliikenne työllistää suoraan tai välillisesti yli 100 000 ihmistä ja sen osuus Suomen BKT:stä on noin kolme prosenttia. Uskommekin Finaviassa, että lentoliikenne on yksi Suomen kasvun vetureita. Lentoliikenne on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun, mikä on konkretisoitunut pääkaupunkiseudulla esimerkiksi siten, että Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristö on tänä päivänä yksi Suomen suurimpia työpaikkakeskittymiä 20 000 työpaikan ja yli tuhannen yrityksen voimin. Mutta saavutettavuudella ja kattavilla liikenneyhteyksillä on merkitystä laajemminkin, sillä se luo paremmat kansainvälisen liiketoiminnan edellytykset kaikkialle Suomeen, Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ville Haapasaari toteaa. Yhtiön tehtävänä onkin mahdollistaa kattavat yhteydet maailmalle Suomen 25 lentoaseman kautta ja luoda siten edellytykset Suomen menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa.

kokemus paranee samalla, kun liiketoimintaa voidaan kasvattaa kannattavasti. Strategian keskiössä on Helsinki-Vantaan lentoasema, joka on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema. – Jos vuosittaisesta 19 miljoonasta lentomatkustajasta noin 15 miljoonaa matkustaa Helsinki-Vantaan kautta, on toki selvää, että Helsinki-Vantaa on Finavian näkökulmasta yhtiön toiminnan selkäranka, Haapasaari selvittää. Tässä yhtälössä nimenomaan vaihtomatkustajien osuus on merkittävä. – Vaihtomatkustajien osuus on noin kolmannes kansainvälisistä matkustajista eli lähes neljä miljoonaa. Mikäli vaihtomatkustajien määrä dramaattisesti vähenisi, vaikuttaisi se vääjäämättä myös reittitarjontaan ja sitä kautta kaikkien lentoasemien toiminnan luonteeseen. Juuri tästä syystä Finavian kartalla on merkitystä sillä, miten hyvin Helsinki-Vantaa pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Haapasaaren mukaan vaihtolentoaseman toimivuudella on tänä päivänä yhä suurempi merkitys matkustajalle kun tämä valitsee lentoreittiään ja ostaa lippuaan.

Mutkatonta matkustamista

Helsinki-Vantaan lentoasema on palkittu vaihtolentoasema ja laatua ylläpidetään panostamalla korkeaan palvelutasoon, sekä kehittämällä toimintoja jatkuvasti. Kansainvälisistä lentoasemista erottaudutaan uusilla matkus-

Finavian palvelulupaus For Smooth Travelling kiteyttää oivasti yhtiön toimintafilosofian: lentoasemien toimintaa ja palveluita on kyettävä kehittämään siten, että matkustajien palvelu-

Panostuksia tarvitaan

Uskommekin Finaviassa, että lentoliikenne on yksi Suomen kasvun vetureita. tajapalveluilla ja keskittymällä ainutlaatuisen asiakaskokemuksen luomiseen. – HelsinkiVantaalla on maantieteellisen sijaintinsa ja Finnairin Aasian strategian ansiosta hieman etumatkaa lähimpiin kilpailijoihinsa nähden, mutta kilpailu kiristyy ja siihen on kyettävä vastaamaan. Lentoaseman kompakti koko on meille tällä hetkellä etu ja Helsinki-Vantaata pyritään kehittämään siten, että lentoliikenne voidaan hoitaa tulevaisuudessakin liikennemäärien kasvaessa sujuvasti ja täsmällisesti. Lentoaseman maantieteellinen sijainti on pienemmässä mittakaavassa Haapasaaren mukaan myös haaste. – Meidän on jatkuvasti kehitettävä toimintaamme ja kyettävä pitkällä tähtäimellä luomaan kasvuedellytyksiä tälle lentoasemalle. Se on haasteellista, sillä olemme puristuksissa kun asutus on lipunut vuosikymmenten varrella yhä lähemmäs. Tavoitteenamme on olla hyvä naapuri. Haluamme käydä ympäröivien kuntien kanssa rakentavaa keskustelua, missä sovitetaan yhteen lentoliikenteen taloudelliset ja ympäristövaikutukset seutukunnalle, Haapasaari tuumii. HM www.finavia.fi


AsiantuntijaOpas

10 Kansainvälistyminen – Venäjä

Suurhankkeet vauhdittavat rakentamista ympäri Venäjää Jalkapallon MM-kisat mullistavat koko Euroopan puoleisen Venäjän. Infrastruktuuri menee monin paikoin uusiksi 11 kisakaupungissa. Pelkästään Jekaterinburgin rakennusohjelmassa on yli 105 kohdetta sisältäen urheilukohteiden lisäksi mm. logistisia hankkeita, hotelleja ja terveydenhuollon kohteita.

Kevään aikana järjestetään vienninedistämismatkat Jekaterinburgiin ja Kaliningradiin ja syksyllä Saranskiin, Donin Rostoviin ja Samaraan, kertoo SVKK varatoimitusjohtaja Jaana Rekolainen.

– Vaikuttaa ihan siltä kuin koko Euroopan puoleinen Venäjä rakennettaisiin uudestaan, niin valtaisia rakennushankkeita siellä on meneillään. Infrastruktuurihan on Venäjän heikko kohta ja siihen on tulossa huomattavia investointeja lähivuosina jo pelkästään siksi, että FIFA:n edellytykset kisajärjestelyistä saadaan toteutettua, kertoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jaana Rekolainen. Rakentaminen on perinteisesti ollut se toimiala, jossa suomalaiset ovat toimineet paljon sekä suunnittelussa, rakentamisessa että rakennusmateriaalien viennissä Venäjälle. Nyt meneillään olevat rakentamisen suurhankkeet ovat suomalaisten kannalta erityisen mielenkiintoisia siksi, että niitä on kaikissa 11 kisakaupungissa, jossa jalkapallon vuoden 2018 MMkisojen otteluita tullaan järjestämään. – Jo kisakohteiden välillä liikkuminen on suuri haaste. Kaupunkien väliseen liikenteeseen suunnitellaan nopeita junayhteyksiä,

Kesäkuussa Jekaterinburgissa järjestään Finnish Business in Yekaterinburg –yritystapahtuma, jota isännöi Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb.

lentokenttiä saneerataan ja maanteitä rakennetaan. Kaupunkien sisäisessä liikenteessä järjestellään sisääntuloja, rakennetaan liittymiä ja suunnitellaan, miten liikkuminen lentokentiltä kaupunkien keskustoihin ja kisapaikoille organisoidaan.

Tulossa useita vienninedistämismatkoja SVKK on tehnyt markkinaselvityksen, jossa jokaisen kaupungin hankkeet on käyty läpi sitä silmälläpitäen, että minkälaisia mahdollisuuksia suomalaisyrityksillä olisi tarjota osaamistaan eri projekteihin. Sen pohjalta järjestetään kevään aikana vienninedistämismatkat Jekaterinburgiin ja Kaliningradiin ja syksyllä Saranskiin, Donin Rostoviin ja Samaraan. Lähdemme siis ihan konkreettisesti kisakaupunkeihin paikan päälle tutustumaan kohteisiin, tapaamaan mahdollisia yhteistyökumppaneita ja luomaan kontakteja. Uskon, että suomalaisella osaamisella on kysyntää erikoisosaamista vaativissa hankkeissa ja niiden suunnittelussa sekä


AsiantuntijaOpas

Kansainvälistyminen – Venäjä 11

Nyt meneillään olevat rakentamisen suurhankkeet ovat suomalaisten kannalta erityisen mielenkiintoisia siksi, että niitä on kaikissa 11 kisakaupungissa, jossa jalkapallon vuoden 2018 MM-kisojen otteluita tullaan järjestämään. Kuvat Jekaterinburgista.

teknologia- ja materiaalitoimituksissa. Monenlaista osaamista tarvitaan. Kevään Kalinigradin matka tehdään suurlähettiläs Hannu Himasen johdolla ja Jekaterinburgin suurta businesstapahtumaa isännöi Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Vienninedistämismatkoille voi osallistua periaatteessa mikä tahansa yritys, joka on kiinnostunut Venäjän markkinoista. SVKK:n nettisivuilta löytyy tapahtumakalenteri, mihin on koottu kaikki matkat, seminaarit ja koulutustilaisuudet. Sivustolta löytyy luonnollisesti myös ohjeet matkoille ilmoittautumiseksi, jokainen matka suunnitellaan huolellisesti mukaan lähtevän yrityksen tarpeet huomioon ottaen. Arvovalta-apu, jonka yritykset saavat ministerin tai suurlähettilään johtaessa suomalaisia yrityksiä uusille alueille, kannattaa hyödyntää. Vienninedistämismatkat ovat yksi tapa vauhdittaa kansainvälistymistä – voimme tarjota kuitenkin monenlaisia palveluita myös

Vaikuttaa ihan siltä kuin koko Euroopan puoleinen Venäjä rakennettaisiin uudestaan. yksilöllisesti. Teemme yritykselle räätälöidyn markkinaselvityksen, tutkimme minkälainen potentiaali tuotteille tai palveluille olisi, etsimme niille jälleenmyyjät ja lähdemme ”ihan kädestä pitäen” mukaan neuvotteluihin.

Kesäkuussa katseet Jekaterinburgiin

– Jekaterinburg on mielenkiintoinen kohde, sillä sen lisäksi, että se on kisakaupunki, on se

ehdolla Expo 2020 kaupungiksi, mikä kaksinkertaistaa infrarakentamisen haasteet. – Suomalaisilla on mahdollisuus tarjota julkisen rakentamisen projektiosaamisen lisäksi vaikkapa älykkäitä liikenne- ja logistiikkaratkaisuja, lentokenttäosaamista, cleantech-osaamista kuten energiatehokkuutta tai jätehuoltoratkaisuja. Myös kaupan ja palvelujen alalla on Uralilla paljon potentiaalia. Suomalaista palvelupuolta edustaa mm. Stockmann, joka on toiminut siellä hyvällä menestyksellä jo parisen vuotta. Tilaa ja mahdollisuuksia palvelusektorilla on vielä mihin tahansa. Jekaterinburg on vahva teollisuuskaupunki. Pääasialliset teollisuudenalat ovat metalli, metallurgia ja kaivannaiset. Jekaterinburg on logistinen keskus ja siellä on paljon teollisuuden modernisointihankkeita, jotka edellyttävät joko uuden tuotantokapasiteetin rakentamista tai nykyisten saneeraamista vastaamaan tämän päivän tuotanto-olosuhteita. MRG www.svkk.fi


AsiantuntijaOpas

12 Kansainvälistyminen – Venäjä

Ilman pyöreää leimaa sopimukset eivät edelleenkään päde Venäjällä

Y

ritysten välisten sopimusten laatiminen Venäjän kaupassa on itse asiassa aika selkeää ja yksinkertaista. On vain huomioitava, että kaikki oleelliset asiat, jotka osapuolten välillä halutaan sopia sitouttaviksi elementeiksi, on oltava kirjallisessa muodossa. – Lähtökohta on, että sopimukset pitää laatia huolellisesti. Muotoseikat ovat tärkeitä. Ilman pääjohtajan allekirjoitusta tai sitä kuuluisaa pyöreää

leimaa sopimus ei ole pätevä. Allekirjoitus täytyy siis aina tarkistaa ja jos joku muu kuin pääjohtaja allekirjoittaa sopimuksen, hänellä pitää olla siihen valtakirja, joka liitetään sopimukseen, kertoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin juristi Petri Kekki. – Kun sitten puhutaan agentti- tai jälleenmyyntisopimuksista ovat tavaramerkkikysymykset ensiarvoisen tärkeitä, koska Venäjällä niitä rekisteröidään aika huolettomasti. Heillä ei myöskään ole toiminimilakia kuten meillä, mikä estää samannimisten toimijoiden rekisteröimisen joten jos haluaa suojata toiminimen, on se rekisteröitävä tavaramerkkinä. – Yhteistoimintasopimuksissa on myös tärkeää sopia työsuhteen mahdollisuus pois. Venäjän oikeuskäytännössä on joskus katsottu sopimuksen muodostaneen työsuhteen, jolloin kiista

ratkaistaan Venäjän tiukan työsuhdelain nojalla työntekijän hyväksi. On siis varmistettava, että sopimus tehdään yksityisten elinkeinoharjoittajien eli yritysten välille. – Kaikkiin sopimuksiin tulee myös eritellä tavaran määrän ja laadun tarkistukset niin, että ne tapahtuvat jonkun kauppakamarin tarkastajan toimesta, ei yksityisen tavarantarkastusyrityksen, joiden lausunnot voivat olla hyvinkin subjektiivisia. Tavallaan pitää ajatella, että kaikki mitä haluaa sulkea pois – kuten yksinoikeus – on kirjattava sopimukseen. – Salassapitovelvollisuuksien osalta taas on määriteltävä tarkoin mitkä kaikki asiakirjat luovutetaan salaisiksi, todetaan vastaanottajan ymmärtävän, ettei tietoja saa käyttää hyväksi ja todetaan asiakirjat vastaanotetuiksi. Vahingonkorvauksissa on erillisellä klausuulilla sovittava kaikki muut korvausvelvoitteet kuin sopimussakko sopimuksen ulkopuolelle ja tietysti riitojen ratkaisukin on sopimuksessa määriteltävä. www.svkk.fi MRG

V

enäjänkauppa.fi:n asiantuntijat tuntevat Venäjän markkinan kymmenien vuosien kokemuksella. Kokenut kumppani avaa ovia mahdollisuuksien markkinoille, jossa on juuri nyt kysyntää suomalaiselle tietotaidolle. – On vaikea mainita yhtä yksittäistä alaa, jolla ei olisi menestymisen mahdollisuuksia Venäjällä. Perusperiaate on se, että jos tuotteelle ja palvelulle löytyy oikea kohderyhmä ja jakeluun ja markkinointiin kokenut kumppani, voi suomalainen yritys menestyä nopeasti kasvavalla Venäjän markkinalla, Venäjänkauppa.fi:n toimitusjohtaja Jari Ahde tähdentää. Ahteella onkin pitkä ja vaikuttava kokemus Venäjältä, joten hän tuntee markkinan kuin omat taskunsa. Aktiiviset verkostot ulottuvat Moskovan yliopiston rakentamisen laitokselta arkkitehtiliittoon ja aina duumaan saakka. – Olemme Venäjän arkkitehtiliiton virallinen yhteistyökumppani ja järjestämme tänäkin vuonna yhteistyössä mittavan rakentamisen tapahtuman rakennusalan päättäjille. Ahteen mukaan Venäjällä on kysyntää erityisesti suomalaiselle rakentamisen asiantuntemukselle. – Infrahankkeet ovat loputon kehityskohde Venäjällä ja maassa rakennetaan paljon, mutta tarvittavaa tietotaitoa ei välttämättä löydy omasta takaa, joten tekemistä ja mahdollisuuksia riittää.

Osaava kumppani avaa ovet Ahteen mukaan Venäjän kasvava markkina on oma maailmansa, joten oikean kumppanin löytäminen on avainasia Venäjän markkinoille pyrkivälle yritykselle. – Kokenut kumppani ymmärtää, kuinka markkinoille voi adaptoitua ja mitä tuotteelta tai palvelulta vaaditaan venäläisessä toimintakulttuurissa. Lähtökohtaisesti yrityksen on toki tunnettava omat riskinottokykynsä rajat, sillä vieras kulttuuri saattaa tuoda eteen yllätyksiä. Kumppanin tehtävä on kuitenkin auttaa, luoda kontakteja ja avata ovia, jotta yllätyksiltä ja ylimääräisiltä kustannuksilta vältytään.

Kuva: Sami Perttilä

Venäjällä odottaa mahdollisuuksien markkina

Kotiläksyt kuntoon ja kumppanin matkaan Ahde painottaa, että kotipesän on oltava kunnossa eli kotiläksyt on tehtävä ensin. – Se tarkoittaa, että yrityksen sisällä on tehtävä strateginen päätös siitä, että kasvua lähdetään hakemaan itänaapurista. On myös ymmärrettävä hinnanmuodostuksen logiikka ja mm. Venäjän tullin käytänteet. Markkinoille adaptoituminen vaatii aina aikaa ja pitkäjänteisyyttä, mutta toisaalta osaava kumppani loiventaa matkaa huomattavasti. Se on meidän tehtävämme, sillä tiedämme että juuri nyt Venäjällä on houkutteleva aikaikkuna auki erityisesti suomalaiselle rakentamisen tietotaidolle, Ahde toteaa. MH

Olemme Venäjän arkkitehtiliiton virallinen yhteistyökumppani ja järjestämme tänäkin vuonna yhteistyössä mittavan rakentamisen tapahtuman rakennusalan päättäjille, kertoo Venäjänkauppa.fi:n toimitusjohtaja Jari Ahde.


AsiantuntijaOpas

Kansainvälistyminen – Venäjä 13

Wirma Lappeenranta Oy:n kehityspäällikkö Eeva Pihlajaniemi

Venäläisyrityksistä vientivetureita Suomeen? Erinomainen sijainti EU:n itärajalla, huipputason Venäjä-osaaminen, Suomen kansainvälisin kampus ja huomattavat panostukset innovaatio­ toiminnan kehittämiseen ovat Lappeenrannan kilpailuvaltit venäläis­ yritysten houkuttelemiseksi seudulle.

K

aakkois-Suomen visiona on profiloitua Venäjään liittyvien palvelujen Euroopan tason ykkösosaajaksi. Tämän osaamisklusterin kehittymiselle luodaan yhdessä vankka alusta. Tavoitteena on vauhdittaa venäläisten yritysten sijoittumista Lappeenrantaan, edistää alueen yritysten yhteyksiä Venäjälle ja vahvistaa Lappeenrannan roolia Venäjän ja Suomen innovaatiotoimijoiden keskuudessa.

Innovaatiotoiminta erityisen merkittävässä roolissa – Tätä työtä on tehty menestyksekkäästi jo vuosikymmeniä, mutta teknologiset edistysaskeleet ovat nostaneet innovaatiotoiminnan erityisen merkittävään rooliin, kertoo Wirma Lappeenranta Oy:n kehityspäällikkö Eeva Pihlajaniemi. Sen yhtenä näkyvänä osana on ollut jo kolme kertaa järjestetty EU-Venäjä Innovaatiofoorumi. Yhteiseksi teemaksi tapahtumille valittiin rohkeasti Challenging the Future, jolla halutaan korostaa ennakkoluulotonta asennetta: menestyäkseen tulevaisuudessa yritysten täytyy lähteä rohkeasti uusille poluille ja tarvittaessa haastaa vanhoja toimintatapoja.

Neljäs EU-Venäjä Innovaatiofoorumi järjestetään 4.-6.6.2014 Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla.

Suomen kautta kansainvälisille markkinoille – Lappeenrannassa on tällä hetkellä noin 300, koko Suomessa 2800 venäläistaustaista yritystä. Suomen vakaa liiketoimintaympäristö, luotettava virkamiehistö, raaka-aineiden laatu ja EU:ssa sijaitsevana yrityksenä pääsy koko Schengen-alueelle houkuttavat kansainvälistymään pyrkiviä venäläisyrityksiä. Aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia Wirma hakee venäläisten innovaatioiden systemaattisella keruu- ja kaupallistamisjärjestelmällä. Sen tavoitteena on saada Suomeen venäläisiin innovaatioihin pohjautuvia yrityksiä ja tukea suomalaisten yritysten kasvua tarjoa­ malla mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan kehittämiseen venäläisiä innovaatioita hyödyntämällä.

Koko Suomi voi hyötyä osaamisestamme

Ideoista syntynyt jo yrityksiä

Neljäs EU-Venäjä Innovaatiofoorumi järjestetään 4.-6.6.2014 Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla yhteistyössä yliopiston ja Lappeenrannan kaupungin kanssa. Kolmas innovaatiofoorumi ja sen yhteydessä järjestetty eurooppalaisten yrityskehitysyhtiöiden verkoston EBN-kongressi kokosivat kesäkuussa 2012 Lappeenrantaan yli 800 yritysmaailman, koulutuksen ja yrityskehityksen asiantuntijaa 34 eri maasta. Kolmipäiväisen tapahtuman aiheena olivat taloudellisen kasvun mahdollisuudet ja keinot. – Vaikka päätehtävämme onkin oman talousalueemme kehittäminen ja sen kautta työpaikkojen luominen, Venäjällä on niin suuri innovaatio- ja markkinapotentiaali, että se tarjoaa kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille talousalueesta tai toimialasta riippumatta.

Kolmen toimintavuoden aikana on kerätty noin 700 ideaa, joista 80 on otettu tarkempaan tarkasteluun. Näistä on tähän mennessä syntynyt kahdeksan uutta yritystä. Toimintamalli pitää sisällään työkalut, verkostot sekä arviointiprosessin ja sitä tukevan tietokantatyökalun. Tänä vuonna innovaatioaihioiden ja keksintöjen tuominen Venäjältä Suomeen tulee osaksi Wirman pysyvää palveluvalikoimaa. – Tämä palvelu on avoin kaikille. Sitä käyttämällä pääsee ideoiden tietopankkiin ja voi osallistua niiden arviointiin. Viemällä ideoita eteenpäin omalla alueella, tarjoaa se uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Teemme jo yhteistyötä Helsingin, Turun, Mikkelin, Kouvolan ja Kotkan kanssa. Palveluun pääsee mukaan ottamalla minuun yhteyttä! Lisätietoja löytyy osoitteesta www.wirma.fi - palvelut. MRG


AsiantuntijaOpas

14 Kansainvälistyminen – Venäjä

Liikesuhteet Venäjällä edellyttävät pitkäjänteisyyttä Venäjän kulttuurin tuntemus on avain liiketoimintojen käynnistämiseen. Koska Venäjä on kollektiivinen yhteiskunta, henkilösuhteet ja verkostot ovat erittäin tärkeitä. Tämä heijastuu myös businekseen niin, että ennen kuin on tutustuttu henkilökohtaisella tasolla ja sitä kautta saavutettu luottamus, varsinaisiin liikeneuvotteluihin ei ryhdytä. – Ajatus, että mentäisiin suoraan asiaan, pidettäisiin parin tunnin palaveri ja sitten tultaisiin seuraavalla Allegrolla takaisin kotiin, ei todellakaan toimi Venäjällä, naurahtaa Suomalais-Venäläisen kauppakamariyhdistyksen projektipäällikkö Maria Hartikainen. Liikekumppanien kanssa pitää olla aikaa viettää ainakin iltaa. Eikä se enää edellytä hyvää vodkansietokykyä.

Venäläiset ovat Pohjolan italialaisia – Kaupankäynti Venäjällä edellyttää pitkäjänteisyyttä ja maltillisuutta, suhtautuminen aikaan on siellä melko eteläeurooppalainen. Myyjän on aina oltava ajoissa, mutta asiakkaana venäläinen tuntee asemansa ja arvonsa, eikä näin ollen pidä omalta osaltaan täsmällisyyttä tärkeänä. Myös suunnitteluhorisontti on erilainen. Deadlinet ovat lähin-

Liikekumppanien kanssa pitää olla aikaa viettää ainakin iltaa. Eikä se enää edellytä hyvää vodkansietokykyä.

Kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntija Maria Hartikainen SVKK:sta.

nä suuntaa antavina ja neuvottelut vahvistetaan joskus vasta viime hetkellä. Venäläisiähän on kutsuttu Pohjolan italialaisiksi. Aikakäsityksen lisäksi yhtäläisyyksiä on temperamentissa, elekielessä, fyysisen kontaktin ottamisessa, puhetulvassa ja naisten pukeutumisessa: visuaalinen runsaus kuuluu asiaan. Ja tämä pätee myös, kun puhutaan markkinointimateriaalien lokalisoinnista. Kuluttajille tyylin pitää olla paremminkin ”ortodoksinen kun evankelisluterilainen”.

Yhteydenpitoon pitää olla aikaa panostaa Ylipäätään markkinointimateriaalit ovat tärkeitä ja myös erilaiset painotukset myyntiargumenteissa on huomioitava. Kohderyhmät pitää tarkoin segmentoida ja maantieteellisesti fokusoida. Viestit pitää varioida kohderyhmien mukaan ja Venäjän valloituksessa pitää olla realisti. Odotusten pitää olla oikeassa suhteessa resursseihin. Proaktiivisuus on välttämätöntä ja siihen on oltava aikaa panostaa.

Koska venäläiset ovat vähän taikauskoisia, niin teräviä esineitä tai parittomia määriä kukkia ei saa viedä tuliaiseksi. – Ulkomaalaisten ei toki odoteta käyttäytyvän ”täsmälleen oikein”, ja nuorempi sukupolvi ymmärtää jo paljon paremmin länsimaisia toimintatapoja. On kuitenkin hyvä pyrkiä toimimaan maassa maan tavalla. Yrityksissä on edelleen vahva hierarkia, joten on tärkeää, että eri yhteyksissä toimitaan aina oikean tason johtajan kanssa. Ja koska venäläiset ovat vähän taikauskoisia, niin teräviä esineitä tai parittomia määriä kukkia ei saa viedä tuliaiseksi, vihjaa Hartikainen lopuksi hymyillen. MRG www.svkk.fi


AsiantuntijaOpas

Kehitys 15

Protomossa tehdään ideoista menestystarinoita Hermia Oy:n koordinoima Protomo leipoo ideoista menestyviä start-upyrityksiä ja työpaikkoja. Ilmainen ideoiden ja yritysten kehittämismalli verkostoineen on tarkoitettu eri alojen korkeasti koulutetuille yrittäjiksi tähtääville osaajille – myös työttömille ja vastavalmistuneille.

Ideoista prototyyppejä – Protomo ammentaa raaka-aineensa tärkeimmästä luonnonvarastamme eli suomalaisten osaamisesta ja halusta tehdä jotain aivan uutta. Protomossa ideoista tehdään totta, menestystarinoita, jotka muuttavat maailmaa, kertoo Protomon kansallinen koordinaattori Ville Kairamo. – Meillä tuotekehityksen ja liiketoiminnan ammattilaiset kehittävät tiimeissä tuotteiden ja palvelujen prototyyppejä, joista syntyy uusia yrityksiä täynnä kaupallista potentiaalia. Työn tulokset jaetaan ja kaupallistetaan kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Protomo on avoinna kaikkien toimialojen osaajille, joilla on joku idea. – Protomo luo toimijoille edellytyksiä aut-

taa itse itseään, se ei syötä lusikalla suuhun. Pääsääntöisesti Protomoon tulijoilta edellytetään jonkin alan omaa erityisosaamista, kertoo Protomon ohjausryhmän puheenjohtaja, johtaja Pekka Pellinen Tekniikan akateemiset TEKistä.­TEK on ollut Protomon kehittämisessä mukana alusta alkaen. Protomo profiloituu yrityshautomoa aikaisempaan vaiheeseen. – Protomossa muotoillaan yritys- ja ideaaiheita niin, että ne on syötettävissä yrityshautomon toimintamalliin. Protomo on jossakin määrin anarkistinen, sillä siellä yritysaiheet ja ideat eivät vielä ole välttämättä jäsentyneet. Henkilölle, jolla on orastava idea, Protomo tarjoaa mahdollisuuden jäsentää ja jalostaa ideaansa sekä löytää samanhenkisiä kumppaneita, Pellinen tiivistää. Protomon toimintaa rahoittavat muun muassa SITRA, kaupungit ja ELY-keskukset. Tällä hetkellä Protomo toimii Tampereella, Jyväskylässä, Helsingissä, Kymenlaaksossa, Salossa, Seinäjoella ja Lahdessa. Protomo liittyy kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan (OSKE), joka yhdistää tutkimuksen teknologia-, muotoilu- ja liiketoimintaosaamiseen. EA

Kuva TEKin arkisto / Anton Halas

TeamUp ja lähes 200 kahden vuoden aikana syntynyttä yritystä ovat hyviä esimerkkejä siitä, että Protomo toimii.

Henkilölle, jolla on orastava idea, Protomo tarjoaa mahdollisuuden jäsentää ja jalostaa ideaansa sekä löytää samanhenkisiä kumppaneita, Protomon ohjausryhmän puheenjohtaja Pekka Pellinen kertoo.

Kuva: Kimmo Kivirauma

Y

ksi menestystarinoista on talenttien, heidän faniensa sekä yritysten yhteistä yhteisöpalvelua kehittävä tamperelainen startup-yritys TeamUp Oy. Se valittiin maaliskuussa arvostetun Red Herring Top 100 Europe 2013 - kilpailun finaaliin satojen ehdolla olleiden joukosta. TeamUp pyrkii tuomaan yhteen talentteja, heidän fanejaan sekä yrityksiä. – Uskomme, että kun kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen, jokainen hyötyy yhteistyöstä jollakin tavalla. TeamUp on sosiaalisen median palvelu, joka tuo parhaalla mahdollisella tavalla yhteen lahjakkaita urheilijoita, muusikkoja ja taiteilijoita, faneja sekä yrityksiä, kertoo TeamUpin toimitusjohtaja Donna Kivirauma. TeamUp ja lähes 200 kahden vuoden aikana syntynyttä yritystä ovat hyviä esimerkkejä siitä, että Protomo toimii. – Protomo on paljon muutakin kuin mahtava paikka työskennellä ja kasvattaa tiimiä. Saimme sieltä kaiken tarpeellisen yrityksen perustamiseen; toimiston ja tilat, mutta mikä tärkeintä, saimme joka päivä tarvitsemaamme kannustusta, rohkaisua ja luottamusta siihen, että menestymme, sekä oikeat yhteydet oikeisiin tahoihin. Saamamme tuki oli sekä taloudellista että neuvontaa, Kivirauma kertoo.

Saimme joka päivä tarvitsemaamme kannustusta ja rohkaisua sekä oikeat yhteydet oikeisiin tahoihin, kertoo TeamUpin toimitusjohtaja Donna Kivirauma.

OSKE • Auttaa pk-yrityksiä kehittymään, luomaan innovaatioita ja kansainvälistymään • Sparraa yrityksiä ja etsii yhteistyökumppaneita ja rahoitusta sekä tarjoaa markkina- ja trenditietoa • On vaikuttanut 700 uuden yrityksen ja 3 500 työpaikan syntymiseen 2007 – 2013 • Ohjelmaan osallistuu vuosittain yli 3 000 yritystä • Ohjelmaa toteuttaa 13 osaamisklusteria ja 22 alueellista osaamiskeskusta • Kansallisesta ohjauksesta vastaa TEM www.oske.net


AsiantuntijaOpas 2/2013  

Vipuvoimaa kasvuun ja kehitykseen • Vuoden talousjohtaja • Liiketoimintaa ja kulttuuria Venajalla • Jalkapallon MM-kisat mullistaa koko euro...