SIVISTYKSEN


Varhaiskasvatus, s. 4
Koulumaailma, s. 6
Lukio, s. 8
Hyvinvointi, s. 10
Nuorisotoimi, s. 12
Liikunta ja vapaa-aika, s. 14
Keski-Karjalan musiikkiopisto, s. 16
Tohmajärven kirjasto, s. 18
Kulttuuri, s. 20
Kehittämispalvelut, s. 22
Tohmajärvellä tapahtuu, s. 24
Tiistai klo 11.00 Reitti: Kemie - Kirkkoniemi - Kemie. Paluu klo 12.30. Heikki Multanen p. 050 540 7650
Keskiviikko klo 9.15 Reitti: Kemie – Petravaara – Perä-Musko – Värtsilä – Kenraalinkylä –Selkäkylä – Kaurila – Uusi-Värtsilä – Kemie. Paluu klo 14.00. Toffolan Taksi p. 040 530 0365
Torstai klo 10.20 Reitti: Kemie – Vatala – Sikosuo – Ahvenvaara – Ruhka – Riutta –Kankaankylä – Saario – Tenka – Kemie Paluu klo 14.00. Heikki Multanen p. 050 540 7650
Torstai klo 12.00 Reitti: Kemie – Akkala – Jouhkola – Riikola – Järventaus – Kemie. Paluu klo 16.00 Heikki Multanen p. 050 540 7650
Perjantai klo 10.00 Reitti: Kemie – Onkamo – Kannas – Kostamo – Tikkala – Onkamo –Purtovaara – Kemie. Paluu klo 14.00. Toffolan Taksi p. 040 530 0365
Perjantai klo 11.30. Reitti: Kemie – Pykälävaara – Tervavaara – Kenraalinkylä –Kaustajärvi – Värtsilä – Kaurila – Kemie. Paluu klo 16.00. Toffolan Taksi p. 040 530 0365
Kuljetuksen tilaus
Asiakas tilaa kuljetuspalvelun liikennöitsijältä viimeistään kuljetusta edeltävänä päivänä klo 18 mennessä liikennöitsijän numerosta. Aikataulut ja reitit ovat ohjeellisia ja muotoutuvat sen mukaan, ketä on mistäkin tulossa kyytiin. Reittiä ei siis ajeta, ellei reitin varrelta ole kyytiin lähtijöitä. Jättö- ja hakupaikka kunnan keskustassa sovitaan kyydissäolijoiden ja autoilijan kanssa.
VÄRTSILÄN AAMUKULJETUS Heikki Multanen klo 7.05 - 7.50
Reitti: Tohmajärvi 7.05, Saario 7.20, Ilomantsin tr 7.30, Niirala 7.35, Kaurila 7.40, Tohmajärvi 7.50.
Kannen kuva: Hanneliina Kojo
Muut kuvat: Hanneliina Kojo, Tohmajärven kunta, Tohmajärven kansalaisopisto, Keski-Karjalan musiikkiopisto.
Tekstit: Hanneliina Kojo, Keski-Karjalan musiikkiopiston teksti: Etti Vaine Pesonen
Ulkoasu ja taitto: Kaisa Jussila, Design Musta Kissa
Painopaikka: Grano Oy, 2023
Opettajataustaisena ajattelen, että elinikäinen oppiminen on oikeastaan elinehto ihmisyydelle. Ihminen oppii läpi elämänsä – ensin perheeltään ja läheisiltään sitä, miten ollaan ihmisiä ihmiselle, miten pidetään toisista huolta, välitetään ja osoitetaan rakkautta. Pyydetään anteeksi ja annetaan anteeksi. Opitaan niitä mediassakin esiin nostettuja tunnetaitoja. Varhaiskasvatuksen ja kouluvuosien aikana ihmisen taimi kehittyy ja oppii lisää, tiedot ja taidot karttuvat. Opitaan ratkaisemaan riitoja ja ratkaisemaan ongelmia. Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus luovat vahvan tuen perheille jälkikasvun välillä mutkikkaallakin polulla kohti aikuisuutta. Ihmisen perustarpeista yksi vahvimmista on liittymisen tarve. Jo varhain lapset tekevät toisistaan ryhmiä, kyselevät ”Tuletko meidän porukkaan?” Aikuisten avulla vetäytyvämmät, aremmatkin autetaan mukaan harjoittelemaan porukalla tekemistä ja olemista. Harrastukset ja kuuluminen johonkin ryhmään antavat kaiken ikäisille mielen hyvinvointia, osallisuuden kokemusta. Niillä on merkitystä myös nuorten tulevaisuuden näkymille, toiveikkuudelle ja itseensä uskomiselle. Työikäisille kuuluminen porukkaan tarjoaa palautumista arjesta ja rentouttavia hetkiä, mukavia muistoja työnteon rinnalle. Ikääntyvälle väestölle mielen hyvinvoinnin lisäksi ryhmiin kuuluminen tarjoaa liikkeelle lähdön lisäksi mielenvirkeyttä ja näiden kautta elämänlaatua ja terveyttä.
Joskus voi olla elämässä hetkiä, kun ei millään jaksaisi tai kiinnostaisi kuulua mihinkään. Yksinolo voi olla joskus palauttavaa sellaisenaan, mutta yksinäisyyttä tulisi ehkäistä meistä jokaisen. Joskus pelkkä lyhyt hetki omasta elämästä voi lämmittää toisen mieltä kauan. Kävimme pääsiäistervehdyksellä talvemmalla erään tuttavavanhuksen luona tyttäreni kanssa. Voi sitä yllättyneisyyden määrää! Istahdimme hänen luonaan vajaan puoli tuntia, kieltäydymme kohteliaasti kahveista, tarkoituksenamme oli vain hetki kuulla hänen kuulumisiaan ja kertoa omiamme. Jälkikäteenkin hän kiitteli käyntiämme. Miten pienellä teolla saakaan toiselle hyvän mielen!
Tohmajärvellä on todella hyvät mahdollisuudet löytää itselleen sopiva, mielekäs harrastus kansalaisopiston tarjonnasta. Myös erilaiset kulttuurielämykset tarjoavat mielen hyvinvointia, ja niiden osalta tarjontaa on runsain mitoin! Liikunnan, kulttuurin ja kansalaisopiston monipuolinen tarjonta antaa mahdollisuuden elinikäiselle oppimiselle. Tutkimustenkin mukaan itsensä haastaminen tuo mielekkyyttä, lisää motivoituneisuutta ja opettaa sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Asiat, jotka tuovat mielihyvää, opitaan tehokkaasti. Pitkäjänteinen ponnistelu uuden oppimiselle tuottaa suurempaa mielihyvää kuin pikavoitot. Onpa kyseessä uuden kielen opiskelu tai vaikkapa perinnetaitojen, kuten kehruun opettelu, harjoiteltava on uutterasti ja säännöllisesti. Se tuottaa aivoille viestin, että uuden oppiminen on motivoivaa ja mielekästä. Mielihyvä on ilon ja tyytyväisyyden tunne. Kun on nähnyt paljonkin vaivaa uuden taidon oppimiselle, voi olla itseensä tyytyväinen ja ihailla saavutustaan, esimerkiksi valmista itse kehrätystä villalangasta neulottua pantaa. Mielihyväjärjestelmä kannustaa ihmistä olemaan aktiivinen toimija.
Koronavuosien heijastumia, kuten koettua yksinäisyyttä ja näköalattomuu den lisääntymistä voidaan pienentää pienin, konkreettisin teoin. Kannus tetaan toisia opettelemaan uusia taitoja, motivoidaan mukaan erilaisiin harrastusryhmiin, näytetään itse välittämisen esimerkkiä! Käydään kahvilla ja jutellaan hetki mukavia. Pienikin yhdessä jaettu hetki voi olla toiselle merkittävin hetki pitkään aikaan. Opetellaan taas olemaan yhdessä eristäytymisvuosien jälkeen. Lähdetään yhdessä liikkeelle – sekä liikkumaan että liikuttumaan – tuntemaan vahvasti kaikkea, mitä Tohmajärvellä onkaan meille tarjolla!
Seija Rosti Sivistys- ja hyvinvointijohtajaKolmitasoinen tukijärjestelmä kirjattiin varhaiskasvatuslakiin.
TOHMAJÄRVEN varhaiskasvatuksessa, kuten koko maassa, otettiin viime elokuussa käyttöön kolmitasoinen tuki. Se takaa, että lapsella on oikeus saada kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää yleistä, tehostettua tai erityistä tukea.
- Toki tukea annettiin aiemminkin ryhmissä, jos lapset sitä tarvitsivat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Kaisu Pirhonen vakuuttaa.
NYT tehostetusta ja erityisestä tuesta tehdään hallinnollinen päätös, ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tehdään osio niistä asioista, joissa hän tukea tarvitsee. Päätöksen vahvistaa varhaiskasvatuksen päällikkö, ja vanhemmille järjestetään kuulemistilaisuus. Heillä on myös valitusoikeus, ja he itsekin voivat hakea lapselleen tehostettua tai erityistä tukea.
- Lapsen tilanne käydään läpi huoltajien kanssa jo ennen kuin asia menee eteenpäin päällikölle. Tosi matalalla kynnyksellä otamme vanhemmat mukaan heti keskusteluihin, Pirhonen painottaa.
TUEN TASO ja tukitoimet määritellään aina lapsen tarpeiden mukaan.
- Erityisessä tuessa käytössä on useita tukimuotoja. Tehostetussakin tuessa voi olla jo moniammatillinen verkosto, jolloin lapsi saa puhe- tai toimintaterapiaa tai jotain muuta kuntoutusta.
Tukitoimet voivat olla esimerkiksi erityisopetusta ja konsultaatiota, moniammatillista yhteistyötä, yhteistyötä huoltajien kanssa sekä rakenteellista, hoidollista tai pedagogista tukea. Tuen saaminen ei edellytä lääketieteellistä diagnoosia.
ARJESSA tuen tarve voi tulla ilmi esimerkiksi vilkkautena ryhmässä tai vaikeuksina tarkkaavaisuuden suuntaamisessa, jolloin lapsi saattaa tarvita tukea esimerkiksi siirtymätilanteissa. Oppimisen haasteet voivat näkyä esikoulussa siten, etteivät kirjaimet ja numerot jää mieleen tai on vaikea seurata ohjeita ja toimia niiden mukaan.
VARHAISKASVATUKSESSA tukitoimet suunnitellaan aina lapsen ja
ryhmän tarpeiden mukaan. Tukitoimina voivat olla esimerkiksi ryhmän koon pienentäminen tai avustavien henkilöiden palkkaaminen. Toiminta voidaan jakaa normaalia pienempiin ryhmiin, jolloin kaikki 20 lasta eivät esimerkiksi askartele samaan aikaan. Tukea voidaan antaa myös käyttämällä kuvia.
- Lasta varten voi olla päivän ohjelma kuvitettuna, mikä auttaa häntä siirtymissä, tai voidaan käyttää tukiviittomia kuvien lisäksi. Tehdään asiat selkeästi ja mietitään päiväohjelma niin, että se on järkevä lasten kannalta, Pirhonen valottaa.
KOLMITASOINEN tuki on ollut käytössä jo vuosia esiopetuksessa, mutta jos lapsi lisäksi tarvitsee varhaiskasvatusta, pitää nyt tehdä uusi päätös tuesta varhaiskasvatuksen osalta. Tuki koskee myös perhepäivähoitoa ja kaikkein pienimpiäkin päivähoidossa olevia lapsia.
Tuen tarve ja taso arvioidaan vuosittain, ja tukipäätös voidaan purkaa, jos huomataan, ettei lapsi ole enää sen tarpeessa.
Varhaiskasvatuksen päällikkö
040 105 4120
Varhaiskasvatuksen sihteeri
040 105 4121
Päiväkodin johtaja
050 447 9470
Varhaiskasvatuksen
erityisopettaja 050 349 7101
KEMIE:
Käenpesän päiväkoti
Takkunurmentie 7
Kiurut (3-4v) 040 105 0245
Västäräkit (5v) 050 365 1884
Ryhmäperhepäiväkoti Keijukka (0-7 v. ja vuorohoito) 040 105 0252
Kemien esiopetus
Kirkkotie 10 a
Kirjosiepot (6v. esiopetus)
050 430 6444
Peipot (6v. esiopetus)
040 105 0260
Perhepäivähoitajat
TIKKALA:
Tikkalan päiväkoti
Särkilahdentie 224
Hiirenhännät (0-2v)
040 105 0251
Kissankäpälät (3-4v)
040 105 0246
Peurankellot (5-6v. esiopetus)
040 105 4171
Varhaiskasvatuksen erityisopettajana Tohmajärvellä työskentelevä Kaisu Pirhonen kokee olevansa oikeassa paikassa. Tiedon halu erityispedagogisista asioista sai hänet takaisin koulun penkille, ja varhaiskasvatuksen opettajasta tuli varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo) reilu vuosi sitten.
- Veon ammatti oli ollut jo pitemmän aikaa haaveenani. Olen tykännyt työstä tosi paljon, ja tämä tuntuu ihan omalta hommalta. Jo varhaiskasvatuksen opettajana ryhmissä työskennellessään Pirhonen oli kiinnostunut erityispedagogiikasta.
- Lapset, jotka ovat tarvinneet tukea muita enemmän, ovat tulleet itselle läheisiksi. Haluan ymmärtää, miksi lapsi käyttäytyy esimerkiksi haastavasti, ja miettiä, miten voin tätä lasta parhaiten auttaa.
Nyt Pirhonen kiertää säännöllisesti aamupäivisin eri ryhmissä Käenpesässä, Ahjolla ja Tikkalassa, joissa hän antaa lapsille opetetusta kunkin ryhmän tarpeiden mukaan. Hän antaa myös äänneopetusta lähinnä muutamille esikoululaisille.
Iltapäivät Pirhonen on varannut kirjallisille töille, suunnittelemiselle ja moniammatilli-
selle yhteistyölle. Hän osallistuu esimerkiksi tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin liittyviin keskusteluihin ja pitää yhteyttä myös perhepäivähoitajiin. - Parasta työssäni on vaihtelevuus. Kierrän eri työpisteissä, ja työpäivä vaihtelee ryhmien tarpeitten mukaan.
Kaisu Pirhonen valmistui 2008 Savonlinnasta lastentarhanopettajaksi ja työskenteli sen jälkeen ensin Joensuussa ja sitten Tohmajärvellä. Nykyisin saman koulutuksen ammattinimike on varhaiskasvatuksen opettaja. Tohmajärveläissyntyisellä ja täällä perheensä kanssa yhä asuvalla Pirhosella on kaksi alakouluikäistä lasta, ja kun he alkoivat olla tarpeeksi vanhoja, löytyi sopiva hetki täydentää opintoja. Pirhonen suoritti erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot vajaassa vuodessa Itä-Suomen yliopistossa.
Työssä tulee toisinaan hankaliakin asioita vastaan, mutta Pirhonen on oppinut vuosien varrella jättämään ne melko hyvin työpaikalleen. Rentoutumiseen ja ajatusten tuulettamiseen auttaa liikkuminen ulkona lenkkeillen ja talvella hiihtäen.
Viides luokka oli viimeinen, jota Jukka Pennanen opetti virassaan. Liikuntaa hän on ohjannut myös aikuisille Tohmajärven kansalaisopistossa 35 vuotta.
Kesän aikana eläkkeelle jäävälle Jukka Pennaselle kertyi yli 40 vuoden kokemus opettamisesta.
LUOKANOPETTAJA Jukka Pennasella on perspektiiviä opettamiseen viideltä eri vuosikymmeneltä, ja paljon on asioita sinä aikana muuttunut. Liitutauluista on siirrytty diaprojektorien kautta tietokoneisiin ja digitalisaatioon, mutta yksi on pysynyt.
- Oppilas on ylivoimaisesti keskeisin asia. Pohjimmiltaan lapset kaipaavat samoja asioita kuin 1983, kuten turvallisuutta ja tekemistä. Käsitöitä oppilaat tekevät mielellään.
PENNASEN mielestä kaikkein tärkeintä on tulla lasten kanssa toimeen, ymmärtää heitä ja antaa heidän ilmaista mielipiteitään.
- Opettajan kunnioitus oppilasta kohtaan ja toisin päin on ihan keskiössä. Olen yrittänyt tehdä opetustyötä niin, että kohtelen lapsia siten, kuin he olisivat omiani.
TÄNÄ VUONNA Pennaselle tuli täyteen 41 vuotta opettamista. Uransa ensimmäisen vuoden hän työskenteli Kiihtelysvaarassa, mutta sen jälkeen Pennanen on ollut Tohmajärven kunnan palveluksessa 40 vuotta ja opetti tohmajärveläisiä jopa kolmessa polvessa. Kemien koulun johtajana hän oli 34 vuotta.
PENNANEN myöntää, että vaikka lapset ovat pohjimmiltaan samanlaisia kuin hänen uransa alkuaikoina, on maailma ympärillä muuttunut ja tukea tarvitsevia valtavan paljon enemmän kuin ennen.
- Siitä huolimatta työ on ollut äärimmäisen mukavaa ja palkitsevaa. Olen yrittänyt olla vaativa opettaja, mutta lempeys on päällimmäisenä. Ja huumori! Pennaselle oli jo hyvin varhaisessa vaiheessa selvää, että hän haluaa opettajaksi.
- Pidin poikakerhoa kotikylälläni Puhoksessa ja olin partiolippukunnan toiminnassa ja huomasin, että tykkään lapsista ja nuorista. En muista, että olisin miettinyt mitään muuta kuin opettajan hommaa, enkä tiedä vieläkään, mitä muuta olisin voinut tehdä.
OPETTAMISEN ohella Pennaselle on liikunta tärkeää. Hän urheili nuorena kolmiloikassa, mutta fysiikka ei kestänyt, ja ura piti lopettaa jo 24-vuotiaana. Urheilu kiinnosti kuitenkin niin paljon, että Pennanen oli kaikkiaan yli viisitoista vuotta Kiteen Pallon Superpesis-joukkueen fysiikkavalmentajana.
MIESTEN liikuntaryhmää Pennanen on ohjannut Tohmajärvellä vuodesta 1988 lähtien kansalaisopistossa, ja enimmillään ryhmässä on ollut jopa 60 osallistujaa. Tohmajärven Lionstoiminnassa Pennanen on ollut mukana 36 vuotta.
TÄRKEÄ harrastus on myös kalastus, jonka saloihin hän on oppilaitaankin johdattanut. Nykyisin sulan aikaan vetouistelu on päälaji, ja talvella Pennanen kalastaa verkoilla.
- Kalastus on työuran aikana ollut hermojen lepuuttamista, joten ei ole ollut huono reissu, vaikka kalaa ei olisi tullutkaan.
64-VUOTIAANA eläköityvä Pennanen jää kaipaamaan työstään kahta asiaa: oppilaita ja työtovereita.
- Niistä olen saanut eniten tässä ammatissa. Meillä aikuisilla on oppimista lasten aitoudesta ja lapsenmielisyydestä, ja huumorin kautta voisi ajatella monia asioita.
PENNANEN työskenteli viimeiset vuodet yhtenäiskoulun apulaisrehtorina ja vastasi oman opetustyönsä ohessa muun muassa sijaisten järjestämisestä. Etenkin korona-aikana hän huomasi, kuinka työlästä se on. Eläkeläinen siis lupautuu tiukan paikan tullen tuuraamaan, jos huolitaan.
- Jos en ole ehtinyt juuri lähteä kalalle, on mahdollista, että tulen vielä opettamaan. Jos vene on irti rannasta, en lähde takaisin, hän naurahtaa.
Tikkalan koululla tutustuttiin keväällä aurinkokuntamme kahdeksaan planeettaan. Koulun oppilaat jaettiin ryhmiin, joissa jokaisessa oli lapsia ykkösestä kuutosluokkalaisiin, ja kukin ryhmä sai käsiteltäväkseen yhden planeetan.
Jo edellisellä viikolla oppilaat kävivät tutustumassa Jakokosken tähtitorniin, jossa he saivat tietoja avaruudesta. Vierailu oli päivällä, joten tähtiä koululaiset eivät päässeet katsomaan, mutta kokemus oli silti antoisa ja kaukoputket vaikuttavia.
- Planeettapolku ulkona oli hieno. Siinä oli aurinkokunnan pienoismalli oikeaan kokoon suhteutettuna, viidesluokkalainen Vilja Nenonen kertoi.
Hän kuului ryhmään, jossa tutustuttiin maapalloon. Kuudesluokkalainen Osku Tietäväinen oli Neptunus-ryhmässä, ja myös kuudetta luokkaa käyvä Vili Toivanen perehtyi Marsiin.
Vilja Nenonen, Vili Toivanen ja Osku Tietäväinen perehtyivät avaruuteen keväällä.
Aluksi oppilaat rakensivat planeetoista pienoismallit.
- Niissä käytettiin esimerkiksi katiskaverkkoa. Sitten päälle liisteröitiin sanomalehteä ja päällimmäiseksi valkoista paperia, joka oli helppo maalata, Osku kuvaili.
Planeettojen koot suhteutettiin rakennusvaiheessa toisiinsa, ja suurin planeetta, Jupiter, tehtiin jumppapallon ympärille.
Kädentaitojen lisäksi koululaiset pääsivät käyttämään muun muassa äidinkielen, historian ja ympäristöopin tietojaan. Jokainen ryhmä keräsi tietoja omasta planeetastaan ja teki niistä infotaulun.
- Kun planeetat oli saatu tehtyä, esittelimme ne toisillemme. Meillä on käsitelty planeettoja jo ympäristöopissa, mutta silti tuli opittua uutta, Vili sanoi.
Avaruuteen perehdyttiin opetussuunnitelmaan kuuluvalla MOKviikolla, joka tarkoittaa monialaista oppimiskokonaisuutta. Tikkalassa sellainen järjestetään kerran vuodessa. Viikon aikana ei pidetä lainkaan normaaleja oppitunteja, vaan vuosittain vaihtuvaa aihekokonaisuutta käsitellään eri oppiaineiden avulla.
Unna ja Paavo Manninen kehuvat, että kirjastossa on helppo piipahtaa, sillä lukio on aivan vieressä. Myös kengätön koulu saa kiitosta, kun sukat eivät kastu eikä lattioilla ole kiviä.
- Ja jos ei aina suju, opettajat ymmärtävät ja ovat auttavaisia opiskelujen suhteen, Unna jatkaa.
TOHMAJÄRVEN lukiossa on monia mahdollisuuksia suorittaa opintopisteitä, ja kurssitarjontaan Manniset ovat tyytyväisiä. Valinnaisista kursseista Unna kävi esimerkiksi kansainvälisyyskurssin, jonka aikana hän pääsi käymään Hollannissa, Saksassa ja Unkarissa, ja sai vastavuoroisesti vieraita ulkomailta.
MOLEMMAT nuoret ovat käyneet muun muassa eräkurssin, jonka aikana tehtiin kahden yön vaellus. Vuorovuosina eräkurssin kanssa järjestetään laskettelukurssi, jolla Unna kävi Vuokatissa viikonlopun mittaisella reissulla. - Koulu sponssaa aika hyvin kursseja, Unna vihjaa.
KURSSEJA järjestetään yhteistyössä Kiteen lukion kanssa kahdessa viimeisessä jaksossa. Tohmajärveltä on kyydit, ja opetusta on Kiteellä monista eri aineista. Joillekin kursseille voi osallistua myös etänä.
ja Paavo Manninen suosittelevat Tohmajärven lukiota kaikille.
TIKKALASSA asuvat Mannisen sisarukset, Unna ja Paavo, valitsivat Tohmajärven lukion, vaikka he olisivat voineet suunnata suhteellisen helposti myös Joensuuhun.
LUKION he valitsivat siksi, ettei kumpikaan tiennyt, mitä haluaisi tehdä yläkoulun jälkeen, eikä ammattikoulussa ollut sellaista alaa, joka olisi kiinnostanut. Myös mahdollisuus jatkaa korkeakouluopintoihin vaikutti molemmilla valintaan.
- Täällä oli tutut opettajat ja ympäristö ja tiesin, että on tulossa uusi koulukeskus, Tietäväisellä yläkoulun käynyt Unna kertoo. Unna sai tänä vuonna lakin, ja Paavo aloittaa syksyllä toisen luokan. Pari vuotta sitten Tohmajärven lukiosta valmistui myös heidän isoveljensä Akseli
PAAVON mukaan lukion oppilaiden kesken on tiivis ja tunnelmainen henki, johon on auttanut paljon ryhmäytymistapahtuma lukion alkaessa. Yön
yli kestävän tapahtuman järjestävät kakkosvuoden tutorit eli tukioppilaat perinteisesti Ilomantsissa.
- Tutorit ryhmäyttävät luokkaa ja samalla koko lukiota. Suurin osa on tutustunut jo yläastella, joten on helpompi olla tiivis yhteisö, kun tuntee etukäteen, Unna sanoo.
Paavo toimi puolestaan viime vuonna tutorina yläastelaisille.
OPETUS on nuorten mukaan hyvää, ja tarvittaessa saa tukiopetusta. Opettajat ovat tuttuja jo yläasteelta.
- He ovat tosi mukavia, ja heitä on helppo lähestyä, jos tarvitsee lisätietoa, Unna selventää.
PAAVO kertoo, että hänelle lukion alku oli vaikeaa, kun kouluun piti ehtiä kahdeksaksi, opiskelu oli itsenäisempää kuin mihin hän oli tottunut ja kotitehtäviä tuli paljon.
- Nyt menee jo helpommin, ja jos on hyppytunteja, ehtii tehdä tehtäviä, Paavo kuvailee.
- Maantiedon kakkoskurssia ei ollut Tohmajärvellä, joten osallistuin zoometäyhteydellä, Unna kuvailee.
AHJON rakennus on Mannisten mielestä toimiva. Opiskelijoille on hyvä oma oleskelutila Opari, josta löytyvät jääkaappi ja mikro ja jossa on helppo käydä, kun se on lukion tiloissa toisin kuin Tietäväisellä. Abeille on lisäksi oma huone, ja kirjasto ja ruokala ovat ihan vieressä.
- Ja on hyvä, että tämä on rakennettu kylälle. Tietäväisen koululta piti aina kävellä pari kilometriä liikkahallille, Manniset kiittävät. Väriä Unna toivoisi lisää.
- Aika harmaata, valkoista ja betonista täällä on.
UNNAN kirjoitukset sujuivat suunnitellusti, ja hän pyrkii yliopistoon opiskelemaan luokanopettajaksi Joensuuhun. Paavon suunnitelmissa on tällä hetkellä hakea Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan liikuntapedagogiikkaa ja valmistua liikunnanopettajaksi.
MANNISET kävivät alakoulun Tikkalassa ja kehuvat myös sitä tosi kivaksi pieneksi yhteisöksi.
- Sielläkin on hyvä opiskella, ja hyvät tavat siellä oppi, Paavo naurahtaa.
Koulusihteeri Emilia Vlasoff pitää työnsä vaihtelevuudesta.
Viime syyskuussa Maiju Lassilan koulun ja lukion koulusihteerinä aloittanut Emilia Vlasoff pitää työnsä monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta.
- Täällä ei pääse kangistumaan kaavoihinsa – ainakaan vielä. Ikinä ei aamulla tiedä töihin tullessa, mitä pääsee tekemään. Koulun arki on hektistä, ja kaikki päivät ovat erilaisia.
Vlasoffin työhön kuuluvat muun muassa oppilasrekisterin ylläpito, tilaukset oppimateriaaleista ja työvälineistä kahviautomaatin tarvikkeisiin sekä juoksevat asiat, kuten oppilaskaappien luovuttaminen ja aukaisu.
Vlasoff ei ole näin isossa työyhteisössä ollut aiemmin, mutta pitää mukavana, että porukkaa on ympärillä. Opettajien kanssa hän on tekemisissä enemmän kuin oppilaiden.
- Olen oppilaille varmasti vielä sen verran vieras ihminen, etteivät he välttämättä uskalla tulla kyselemään asioista.
Koulu työympäristönä on Vlasoffille uutta, ja hänen omista kouluajoistaankin on kulunut jo tovi, joten koulumaailman termistö on siis
Työpäivien vaihtelevuudesta kertoo hyvin se, että kun Emilia Vlasoff palasi muutaman koulutuspäivän jälkeen toimistolleen, oli se täynnä keksi- ja karkkilaatikoita. Opettaja Teemu Heikkinen keräilee niitä oppilaidensa leirikoulun varainkeruuta varten.
MAIJU LASSILAN KOULU
Rehtori Mona Lotta Savinainen
050 574 6581 mona.lotta.savinainen@edu.tohmajarvi.fi
Apulaisrehtori 040 105 4160
Koulusihteeri Emilia Vlasoff 040 105 4132 emilia.vlasoff@tohmajarvi.fi
TIKKALAN KOULU
Koulunjohtaja, luokanopettaja Päivi Purmonen 050 343 7720 paivi.purmonen@edu.tohmajarvi.fi
TOHMAJÄRVEN LUKIO
Rehtori Mona Lotta Savinainen 050 574 6581 mona.lotta.savinainen@edu.tohmajarvi.fi
Apulaisrehtori Kaisa Puumalainen 040 105 4153 kaisa.puumalainen@edu.tohmajarvi.fi
pitänyt opetella. Kaikki tietokoneohjelmatkin ovat olleet uusia. - Primus-oppilastietojärjestelmä on järkyttävän laaja kokonaisuus, ja se on ollut haastavin uusi ohjelma. Paljon on vielä muutenkin opeteltavaa, enkä tiedä varmaan kuin murto-osan asioista, mutta kun pyörähdetään syksyn puolelle, alkaa siellä tulla niitä tuttuja asioita viime syksyltä.
Vlasoff on taloushallintoon erikoistunut liiketalouden tradenomi, ja koulusihteerin työpaikasta hän iloitsee myös sen takia, että se on hänelle ensimmäinen koulutusta vastaava työ. Niitä hän on hakenut paljon, mutta vasta nyt tärppäsi.
Tohmajärveläissyntyinen 29-vuotias Vlasoff kävi alakoulun Kiihtelysvaarassa, sillä hän asui lähellä kunnan rajaa. Yläkoulun hän oli Tietäväisen koulussa, ja lähti sitten ammattikouluun Joensuuhun. Ennen Ahjolle tuloa Vlasoff oli myyjänä Alkossa viitisen vuotta ja teki sitä ennen sekalaisia töitä lomituksesta kokkihommiin.
- Olen tykännyt tästä työstä tosi paljon, enkä ole katunut päivääkään, että lähdin Alkosta.
Kiteellä asuva Vlasoff kertoo harrastavansa kuntosalilla käyntiä ja tykkää liikkua etenkin syksyisin metsässä ja kerätä sieniä.
- Paljon tulee myös kavereiden kanssa touhuttua kaikenlaista.
Koululla Vlasoffin työ on pitkälti työskentelyä omassa toimistohuoneessa, mutta tauot hän pitää opettajien kanssa.
- Yleensä on ovi auki, joten tervetuloa vaan kaikille, jotka sattuvat ohi kulkemaan, Vlasoff huikkaa.
”AAMULLA
MITÄ PÄÄSEE TEKEMÄÄN”
Tikkalan Veikot tuo hyvinvointia omalle kylälle.
Seija Rosti haluaa lisätä myös vuorovaikutusta.
POHJOIS-KARJALAN liikunta ry eli Pokali palkitsi viime vuonna Tohmajärven liikuttajana Tikkalan Veikot ry:n. Yli satavuotias urheiluseura järjestää monenlaista toimintaa ympäri vuoden ja ylläpitää esimerkiksi jäälatuja sekä yhteistyössä kunnan kanssa kaukaloa.
MONET liikuntapaikoista ovat kunnan, mutta Tikkalan Veikoilla on vastuu toiminnasta, jossa mukana on asukkaita alle kouluikäisistä ikäihmisiin.
- Pyrimme madaltamaan kynnystä liikuntaan ja järjestämään toimintaa omalla kylällä. Lähtökohtamme on terveys, ei kilpailu. Tuomme eloa ja hyvinvointia kylälle, TiVen puheenjohtaja Petri Karila sanoo.
TIVE rahoittaa toimintansa bingolla, joka järjestetään joka viikko sydäntalvea lukuun ottamatta. Osallistujia torstaisissa bingoilloissa saattaa olla seitsemänkymmentäkin. Avustuksia yhdistys on saanut kunnalta ainoastaan siihen, että se on voinut palkata
nuoria pitämään jääkiekko- ja jalkapallokouluja sekä alle kouluikäisten leikkikoulua.
VS. SIVISTYS- JA HYVINVOINTIJOHTAJA Seija Rosti mainitsee Tikkalan Veikot hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa, ja Tohmajärven kunta haluaakin ottaa aiempaa enemmän yhdistykset ja järjestöt mukaan luomaan hyvinvointia. Kunta, kuten myös hyvinvointialue, jakaa yhdistysavustuksia, joilla pyritään lisäämään kolmannen sektorin toimintainnokkuutta ja kannustamaan ihmisiä olemaan osana yhdistyksiä.
- Myös urheiluseurojen saamat avustukset on tarkoitettu hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseen.
ROSTI haluaa painottaa puolentoista vuoden sijaisuusaikanaan osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä, sillä ne ovat hänestä hyvinvointia parhaimmillaan. Hänellä on kokemusta talkoohengessä toimimi-
Tikkalan Veikkojen lajikirjo on laaja. Matalalla kynnyksellä voi harrastaa esimerkiksi jalkapalloa, jääkiekkoa, luistelua, pesistä, lentopalloa, beach valleyta ja yleisurheilua. Kuva: Petri Karila.
sesta lastensa jääkiekkojoukkueessa joukkueenjohtajana, rahastonhoitajana ja apuvalmentajana.
- Hyvinvointia tulee siitä, kun yhdessä tehdään ja touhutaan.
SAMA pätee musiikkiin. Kun 42-vuotias Rosti aikoinaan kävi Keski-Karjalan musiikkiopistoa, oli pääpaino omassa solistisessa aineessa, mutta nyt, kun hänen lapsensa opiskelevat siellä, on konserteissa paljon eri soittimien yhteissoittoa.
- Yhdessä tekeminen motivoi lapsia ja aikuisiakin eri tavalla, kun voi jakaa vastuuta ja nähdä yhdessä, mitä on saatu aikaan.
MYÖS vuorovaikutuksellisuutta Rosti toivoo lisää Tohmajärvelle. Maaliskuussa liikuntahallilla järjestettiin keskustelutilaisuus kuntosalin käyttäjille, ja Rosti kehuu tilaisuutta mielenkiintoiseksi.
- Itselleni on luontevaa, että kaikenikäiset tulevat kuulluksi ja saavat esittää omia ajatuksiaan ja näkemyksiään. Kunnan omia palveluita voidaan kehittää asukkaitten toiveiden ja saatujen palautteiden pohjalta, joskin siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä.
- Osallisuuden lisääminen on tärkeää myös suunnittelun tasolla, vaikka se tuntuu ehkä hitaalta kuntalaisista. Pystymme kuitenkin parhaimmillaan huomioimaan toiveita pitkällä aikavälillä, esimerkiksi seuraavan tai sitä seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa.
ROSTI haluaa olla aktiivinen ja helposti lähestyttävä sekä osallistua myös itse. Hän pyrkii käymään säännöllisesti eri toimintayksiköissä, kuten päiväkodeissa, kouluilla, kirjastolla, Ahjossa ja liikuntahallilla.
- Minun on helppo jalkautua ja tykkään, että minua kutsutaan osallistumaan eri tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Haluan kohdata kuntalaisia ja päästä keskustelemaan. Kunnanviraston työhuoneellenikin voi tulla paikanpäälle tarinoimaan, Rosti kutsuu.
Koko Tohmajärven kunnan historiassa ei vielä ole ollut yhtään naista kunnan-, teknisen tai sivistystoimen johtajana. Paitsi nyt, kun sivistys- ja hyvinvointijohtajan viransijaisena on vuoden alusta lähtien ollut Seija Rosti
- Naisjohtajuus on hauska yksityiskohta ja merkittävä askel, Rosti naurahtaa.
Työsuhde kestää ensi vuoden heinäkuun loppuun asti eli Petri Pasasen opintovapaan ajan. Rosti harkitsi sivistysjohtajan paikan hakemista jo kaksi vuotta sitten, kun se edellisen kerran oli auki, mutta hetki ei ollut oikea.
- Olin juuri tuolloin saanut vastuulleni kahden koulun rehtorin tehtävät ja olin sitoutunut luokkaani, mutta jos en nyt olisi hakenut, minua olisi harmittanut.
Rosti on nyt virkavapaalla Kiteen kaupungilta Hutsin ja Puhoksen koulujen rehtorin ja luokanopettajan tehtävistä. Hänellä on myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyys ja liikunnanohjaajan taustaa parinkymmenen vuoden ajalta.
- Jo opiskeluaikana tein keikkaa liikunnan puolella. Olen myös ohjannut vauvauinteja ja toiminut personal trainerina ja liikunnanohjaajana.
Siirtyminen rehtorin ja opettajan tehtävistä sivistys- ja hyvinvointijohtajaksi oli Rostin mukaan maltillinen ja mielekäs haaste. Kiteellä hänellä oli 24 alaista ja vajaa kaksisataa oppilasta.
- Vaikka nyt tehtävänkuva on laajempi kuin aiemmassa työssäni, niin Tohmajärvi on sopivan pieni paikkakunta. Alaisia on aiempaan verrattuna useilta aloilta, kuten varhaiskasvatuksesta, kouluista, kirjastosta sekä liikunta- ja nuorisotoimista. Toimintayksiköiden monipuolisuus tuo mielekkyyttä myös omaan esihenkilötyöhön ja itseni kehittämiseen.
Rostilla on neljä iältään 7–17-vuotiasta lasta, joiden harrastukset ovat tuoneet paljon tuttuja myös Tohmajärveltä muun muassa hiih-
Lapsiperheiden hyvinvointia on lisätty Tohmajärvellä järjestämällä perhetapahtumia. Ensimmäinen oli syksyllä osana lapsen oikeuksien viikon ohjelmaa ja oli erittäin suosittu, joten toinen järjestettiin toukokuussa.
Tapahtumia olivat toteuttamassa kunnan kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimet sekä LaPe-hanke, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tohmajärven osasto, Tohmajärven Martat, Keski-Karjalan musiikkiopisto ja Tohmajärven seurakunta.
- Siellä oli kaikille mukavia toimintarasteja, ja saimme keväällä myös Taikuri Jarin esiintymään. Syksyllä on mahdollisesti tulossa uusi koko perheen tapahtuma, varhaiskasvatuksen päällikkö Jenni Isoviita-Parikka kertoo.
Kouluvuoden ajan Tohmajärvellä toimii perhekahvila Perhonen, joka kokoontuu joka torstai seurakuntatalolla. Toiminta alkaa jälleen syyskuun alussa ja on tarkoitettu lähinnä perheille, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.
Kahvilassa on vaihtuvia teemoja, ja toisinaan voi käydä vierailijoita puhumassa eri aiheista. Toiminta voi olla esimerkiksi askartelua, leikkiä, keskustelua perheitä kiinnostavista aiheista ja yhdessäoloa tai vaikkapa muskariopen pitämä musiikkiteemainen tapaaminen.
Ikäihmisten hyvinvointia pyritään puolestaan lisäämään liikunnalla. Vuoden alusta asti 65 vuotta täyttäneet tohmajärveläiset ovat saaneet hakea liikuntatoimistosta kortin, joka oikeuttaa vapaaseen sisäänpääsyyn Kiteen Vespelin uimahalliin. Kyse on tämän vuoden kestävästä kokeilusta.
- Yritämme saada lisättyä uintia ja vesiliikuntaa. Uimahallissa pääsee myös saunomaan, mikä on ikäihmisille tärkeää. Kortteja on haettu reilusti yli sata, ja se on ollut erittäin suosittu, liikunnanohjaaja Arja Pirhonen iloitsee.
SIVISTYSTOIMI
Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Seija Rosti 040 105 4154 seija.rosti@tohmajarvi.fi
Toimistosihteeri Pirjo Rouvinen 040 105 4103 pirjo.rouvinen@tohmajarvi.fi
don, pesäpallon ja jääkiekon kautta. Seutukin tuntuu kotoisalta, sillä Rosti asuu maalla rajan pinnassa, vaikkakin Kiteen puolella. Kiteeltä hän on myös kotoisin.
Rosti huomauttaa hyvinvoinnin olevan paljon muutakin kuin liikuntaa, vaikka sekin on olennainen osa terveyden edistämistä. Hänen harrastustensa kirjo on laaja: käsityöt, metsästys, kalastus ja erästely perheen kanssa, liikkuminen luonnossa, ratsastus sekä pianon ja haitarin soitto. Liikunnan puolelta mieleisiä ovat erityisesti kestävyyslajit, kuten hiihto, uinti, pyöräily ja juoksu.
Etsivä nuorisotyöntekijä Niina Holopainen järjestää pop-up-tapahtumia, kuten huhtikuussa porkkanavallankumouksen Stopilla. Porkkanatikut ja -kakku maistuivat nuorille.
Nuorisotiloja käyttävät myös lapset ja aikuiset.
TOHMAJÄRVEN virastotalolla sijaitseva nuorisotila Stoppi ei ole pelkästään nuorisoa varten. Nuoret ovat toki ensisijainen ryhmä, mutta heidän lisäkseen tiloja käyttävät monet muutkin. Jokaisena arkipäivänä kouluvuoden aikana kello kahdeksasta kolmeen Stopilla kokoontuu perusopetukseen valmistava valo-ryhmä, joka on tarkoitettu kaikille vieraskielisille lapsille. Loppukeväästä ryhmässä oli yhdeksän lasta, jotka olivat iältään 6–13-vuotiaita. Suurin osa heistä oli ukrainalaisia, mutta mukana oli myös valkovenäläisiä ja yksi venäjänkielinen lapsi.
VALMISTAVAN opetuksen opettajana
toimii Tanja Martikainen, ja avukseen hän sai helmikuussa koulunkäynninohjaaja Anne Åbyn
Valmistavaa opetusta annetaan lapselle 900–1000 tuntia, minkä jälkeen – toki kielitaidon mukaan – hän siirtyy perusopetuksen ryhmiin. Vasta kesäloman jälkeen nähdään, mikä on maailman tilanne ja jatkuuko valoryhmän toiminta.
VALO-OPETUS voitaisiin antaa myös integroituna perusopetuksen ryhmissä, mutta koska Tohmajärvellä on nyt niin paljon vieraskielisiä lapsia, päätettiin heille perustaa oma ryhmä. Ahjon tilat ovat päiväaikaan täynnä, ja virastotalo sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä sieltä.
- Täältä löytyi sopiva tila opetuskäyttöön näin isolle ryhmälle. Kirjasto, koulun ruokailu ja leikkipuisto ovat lähellä, Martikainen kertoo.
NUORISOTILA Stoppi on nuorten käytössä kolmena iltana viikossa, ja etenkin heidän takiaan sitä on tarkoitus sisustaa viihtyisämmäksi. Viereisellä sivulla olevassa jutussa on esitelty tarkemmin, mitä nuoret ovat toivoneet.
TOIMINNALLISUUTTA aiotaan parantaa rakentamalla pieni keittiönurkkaus isoon aulatilaan, sillä nyt kokkailu tapahtuu erillisessä ja ahtaassa keittiössä sivuhuoneessa.
- Tällä pyritään osallisuuden ja aktiivisuuden lisäämiseen ja siihen, että
pystytään olemaan enemmän yhteisessä tilassa, vs. hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Seija Rosti perustelee. Aiemmin samoissa tiloissa oli päivätoimintakeskus, mikä toi omat haasteensa.
- Nyt tämä on enemmän nuorten näköinen, nuoriso-ohjaaja Laura Lihavainen toteaa.
TILAA käytetään myös esimerkiksi työllistämiseen pyrkivän ToKi-hankkeen toiminnassa.
- Olemme tehneet ja päivittäneet nuorten kanssa esimerkiksi cv:tä. Tilaa on ollut myös hiljaiselle pienryhmätoiminnalle, jolloin me emme häiritse valo-ryhmää eivätkä he meitä. Tämä tila on palvellut siinäkin oikein hyvin, etsivä nuorisotyöntekijä Niina Holopainen sanoo.
STOPPIA käyttävät myös yhdistykset, kuten Tohmajärvi-Värtsilän sydänyhdistys kerran kuukaudessa. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on torstaisin alakoululaisille tarkoitettu nuokkari, jossa on ohjaaja paikalla. - Tämä on kaikille turvallinen tila päästä harrastamaan, ja MLL:n toiminta tukee yhteisöllisyyttä ja osallisuutta jo alakoululaisten kohdalla, mikä on tosi mainio juttu, Holopainen kiittää.
Nuorisotoimi on kysynyt tohmajärveläisiltä nuorilta, mitä toiveita heillä olisi Stopin tai ylipäätään kunnan ilmeen kehittämiseksi. Monen toive oli saada sohva nuorisotila Stopille, ja sellainen jo tuotiinkin kunnantalolta.
- Nyt jättikokoinen sohva kerää porukan hyvin kasaan, nuoriso-ohjaaja Laura Lihavainen kertoo.
Nuoret ovat itse maalanneet seinämaalauksia nuokkarilla, mutta lisäksi toivottiin viihtyisyyttä lisääviä sisutuselementtejä, kuten kasveja, verhoja, sohvatyynyjä, tauluja ja kalusteita. Stopille haluttiin myös lauta- ja pleikkaripelejä.
Nuorisovaltuustolta on kysytty ideoita, mihin valtuutettujen kymppitonneja voisi käyttää. Listalta löytyi muun muassa tennispöytä, autonosturi, skeittipaikka, paintball-rata ja uusi koppi eli sateenkestävä oleskelutila.
- Vanha koppi oli hökötys, jossa nuoret istuivat korona-aikana, kun Stoppi ei ollut auki. Kohtasimme silloin nuoria siellä.
Nuoret ehdottivat kymppitonneja käytettäväksi myös keskuspuiston aitojen korjaamiseen, mikä kohottaisi koko kunnan ilmettä. Lisäksi on toivottu tilaa, jossa voisi laittaa mopojen lisäksi autoja. Mopotallia Tohmajärvelle viriteltiin jo aiemmin, mutta tila ei palvellut tarkoitustaan.
- On hieno ele, että halutaan nuoret oikeasti mukaan ideoimaan ja toteuttamaan, Lihavainen kiittää. Aiemmin on hankittu nuorten toiveesta biljardipöytä Stopille sekä keinuja, jotka palvelevat nyt kaikkia kuntalaisia Nymanin alueella ja Kirkkoniemen pitäjäntuvalla.
Kyselyn taustalla yhtenä syynä on se, että sivistyslautakunnan budjetointia varten tiedetään, mitä nuoret toivovat. Vuosittain tehdään lisäksi kyselyitä, joissa selvitellään esimerkiksi sitä, millaiset retket tai tapahtumat kiinnostavat nuoria.
Nuori voi tarvita apua monenlaisiin tilanteisiin arjessa, tulevaisuuden suunnittelussa ja elämän kasvukohdissa. Tällöin kannattaa kääntyä etsivän nuorisotyöntekijän puoleen.
- Työni on nuorten yksilöllistä kohtaamista, läsnäoloa ja rinnalla kulkemista, tiivistää Tohmajärven etsivä nuorisotyöntekijä Niina Holopainen Hänet löytää liikuntahallin toimistolta, Nuorisotila Stopilta tai popup-tapahtumista.
- Järjestän erilaisia pienimuotoisia tapahtumia, joissa on kahvittelua tai vaikkapa pihapelejä. Osallistava ja yhteisöllinen toiminta on tärkeää, kuten sekin, että tehdään yhdessä jotain hyvällä fiiliksellä, etsivä nuorisotyöntekijä Niina Holopainen kertoo.
Holopaisen työtä on tavata nuoria myös kahden kesken, eivätkä silloin seinät ole esteenä.
- Voimme kohdata kotona, nuotiolla, lenkillä tai lähteä pyöräilemään. Tapaan nuoria siellä, missä he itse haluavat.
Esimerkiksi opiskelupaikan valinta on yksi niistä asioista, joissa Holopainen voi olla avuksi.
- On monia eri tapoja jatkaa elämää koulun jälkeen, ja tarpeet ovat erilaisia. Jokaiselle löytyy oma polkunsa.
Holopainen voi lähteä esimerkiksi opiskelupaikkaan liittyvään haastatteluun mukaan, jos nuorella on sosiaalisten tilanteiden pelkoa.
- En toimi nuorten puolesta vaan nuorten puolella.
Monesti tukea tarvitaan, kun nuori keskeyttää opiskelunsa. Silloin oppilaitos ilmoittaa asiasta Holopaiselle, ja hänellä on velvollisuus ottaa yhteyttä nuoreen, joka saa itse päättää, ottaako apua vastaan vai kieltäytyykö.
- Parasta on, jos nuori itse ottaa yhteyttä minuun. Jos on pitkään poissa työ- tai opiskeluelämästä, kynnys avun pyytämiseen nousee. Etsivä nuorisotyö on tarkoitettu 15–29-vuotiaille, ja se on nuorelle vapaaehtoista, luottamuksellista ja maksutonta. Niina Holopainen työskentelee Tohmajärvellä perhevapaan sijaisena elokuun loppuun saakka.
NUORISOTOIMI
Nuoriso-ohjaaja 040 105 4117
Etsivä nuorisotyö 050 529 4275
Nuorisotila Stoppi
Kirkkotie 6. Aukioloajat löydät somesta.
Instagramissa: tohmajarven_nuorisopalvelut
Facebookissa: Tohmajärven nuorisopalvelut
Muutama maastopyörä viedään kesäksi Akkalan ja Järventauksen kylille, jotta asukkailla olisi lyhyt matka hakea vuokrapyörä. Matti Pölönen tekee keväthuoltoa maastopyörälle.
Liikuntatoimella on paljon urheiluvälineitä, joita saa lainata ilmaiseksi. Pyöristä peritään pieni vuokra.
TOHMAJÄRVEN kunnalla on poikkeuksellisen laaja kokoelma liikuntavälineitä, jotka ovat vapaasti kuntalaisten lainattavissa tai vuokrattavissa. Erityisesti suksikirjaston laajuus on herättänyt huomiota, ja sen taustalla on yhteistyö Tikkalassa toimivan suksivoidetehdas Vauhti Speed Oy:n kanssa.
ALUN PERIN toive lainasuksille tuli koululta, joten toissatalveksi kunta hankki niitä itse.
- Tänä vuonna saimme Vauhti Speediltä lahjoituksena lisää suksia, ja idea tässä mittakaavassa tuli yritykseltä,
kun he puhuivat suksikirjastosta ja lainauksesta. Lisäksi hankimme vielä lumikenkiä, joita on toistakymmentä paria, liikunnanohjaaja Arja Pirhonen kertoo.
HÄN kiittelee, että ihmiset löysivät palvelun hyvin, joten vuokrausprosentti oli viime talvena korkea niin suksissa kuin lumikengissäkin.
VÄLINEVUOKRAUS alkoi kaksi vuotta sitten kesällä maasto-, läski- ja sähköpyörillä, kun kuntaan rakennettiin Karelianpolut.
- Tavoitteena oli, että saataisiin kun-
talaiset aloittamaan pyöräily. Se toimikin niin, että moni kävi kokeilemassa esimerkiksi sähköpyörää ja hankki sitten sellaisen itselleen.
SAMANA kesänä liikuntahallin lähelle valmistuivat lähiliikuntapaikat, joten kunta alkoi lainata asukkaille myös pienvälineitä, kuten tennismailoja ja -palloja, jalka-, kori- ja lentopalloja sekä frisbeekiekkoja.
- Nyt ei liikkuminen ole siitä kiinni, ettei ole välineitä, Pirhonen naurahtaa.
SUKSET ovat arkipäivisin koululaisten käytössä kello viiteentoista asti, ja sen jälkeen niitä voi hakea liikuntahallin valvojalta. Perjantaisin välineet annetaan koko viikonlopuksi, sillä hallilla ei ole silloin päivystystä.
MUIDEN välineiden lainaus on maksutonta, mutta pyöristä otetaan kahdenkymmenen euron vuokra riippumatta vuokrausajan pituudesta. Pyöriä myös lainataan mielellään useammaksi päiväksi, koska henkilökuntaa ei etenkään kesällä ole vastaamaan vuokraustoiminnasta.
- Vuokrilla katetaan huoltokuluja ja varaosia, Pirhonen perustelee.
VÄLINEITÄ voi ja kannattaa varata etukäteen, varsinkin jos tarvitsee monta pyörää. Esimerkiksi sekä sähkö- että läskipyöriä on vain kaksi kappaletta, ja ne ovat melko kysyttyjä. Varauksia voi tehdä joko Arja Pirhoselle tai liikuntahallin valvojalle.
SUOSITUIMPIA välineitä ovat sukset. Pirhonen kertoo, että niitäkin moni käy kokeilemassa, kun suunnittelee ostavansa esimerkiksi karvapohjasukset. - Otetaan sukset viikonloppulainaan, hiihdellään ja päätetään, että tällaiset hankitaan. Se on ollut hyvä kannustin.
TÄLLÄ hetkellä vuokrattavana on kaksi läskipyörää, kaksi maantieajoon soveltuva sähköpyörää ja kahdeksan maastopyörää. Aiemmin hankittuja suksia on noin 70 paria, ja tänä vuonna suksikirjastoon saatiin Vauhti Speediltä 20 paria uusia ja 20 paria hyvin vähän käytettyjä suksia. Lisäksi lainavälineissä on sauvoja ja monoja. Kuntalaiset ovat toivoneet, että myös liukulumikenkiä ja retkiluistimia voisi vuokrata, mutta toistaiseksi niiden hankkimisesta ei ole tehty päätöstä.
Kunta on aloittanut tänä vuonna uudenlaisen yhteistyön tohmajärveläislähtöisten urheilijoiden kanssa. Yhteistyösopimukset on tehty pesäpalloilija Mari Mantsisen ja yhdistetyn Arsi Tietäväisen kanssa. Urheilijat saavat kunnalta sponsorirahaa urheilusta aiheutuviin kustannuksiin, kuten esimerkiksi leiri- ja välinekuluihin.
- Haluamme olla mahdollistamassa, että he voivat tavoitella menestystä omassa lajissaan, itsekin kilpaurheilua harrastanut kunnanjohtaja Mikko Löppönen perustelee.
Vastineeksi kunta edellyttää urheilijoilta osallistumista kunnassa järjestettävään tapahtumaan koululle parisen kertaa vuodessa. Niissä he voivat kertoa itsestään ja tulevista tavoitteistaan urheilijoina tai ohjata toiminnallisen hetken tai liikuntatunnin.
- Se kannustaisi nykyisiä lapsia ja nuoria liikkumaan ja kenties satsaamaan kilpaurheiluunkin.
Sopimukset kestävät vuoden, mutta yhteistyön lähtökohtana on pitkäjänteisyys.
- Toki edellytämme tuettavilta myös sitoutumista oman lajinsa harjoitteluun, mutta emme ole hylkäämässä urheilijaa, jos hänelle tulee vaikkapa vamma tai huono vuosi, Löppönen vakuuttaa.
Arsi Tietäväinen, 19, on viime vuoden nuorten maailmanmestari joukkuekilpailussa, ja hän opiskelee Kuopion klassillisen lukion urheilulukiossa. Hiihdossa hän edustaa Tohmajärven urheilijoita ja yhdistetyssä Kiteen urheilijoita.
- Minulle merkitsee paljon, että kotikunta auttaa matkaa huipulle. Käytän rahan välinekuluihin, esimerkiksi suksiin ja mäkihyppypukuihin, ja vastavuoroisesti saan tuoda omaa kuntaa esille Suomessa ja maailmalla.
Jyväskylän Kirittärissä pelaava Mari Mantsinen, 28, on moninkertainen Suomen mestari. Hän asuu talvet Seinäjoella ja kesät Jyväskylässä ja opiskelee kolmatta vuotta röntgenhoitajaksi.
- Minusta on mahtavaa, että syntymäpaikkakuntani haluaa tukea urheilu-uraani. Naisten joukkueurheilussa muutenkin toimeentulo on haastavaa ilman, että urheilun ohella tekee töitä tai opiskelee. Mantsinen toivoo pystyvänsä tuomaan Tohmajärveä esille positiivisessa mielessä sekä tarjoamaan tohmajärveläisille nuorille ja lapsille esikuvan siitä, että myös pieneltä paikkakunnalta voi nousta ylimmälle sarjatasolle.
LIIKUNTATOIMI
Liikunnanohjaaja 040 105 4118
Vapaa-ajanohjaaja 040 105 4130
Liikuntapaikkojen hoitaja 050 343 7619
Liikuntahalli Kirkkotie 10 b
Avoinna klo 8-20, suljettu viikonloppuisin ja kesällä
Tohmajärven liikuntahallin kuntosalit muuttuivat maksullisiksi maaliskuussa, ja samalla otettiin käyttöön Julius-varausjärjestelmä, jonka kautta kulkulätkän voi aktivoida ja maksaa kuntosalimaksun. Jos omistaa jo ennestään kulkulätkän, käy sama jatkossakin, mutta se pitää ensin aktivoida Juliuksessa. Uusia lätkiä saa haettua pääkäyttäjä Maarit Svenskiltä kunnanviraston toisesta kerroksesta.
- Jokainen asiakas voi itse rekisteröityä ja päivittää lätkänsä puhelimella tai tietokoneella Julius-varauksessa ja ostaa varauskortteja, millä nimellä ne järjestelmässä ovat. Minulta saa varaukseen tarvittavan 17 numeroa pitkän tunnuksen lätkään, Svensk kertoo.
Ohjeistus kulkuluvan aktivoimiseksi löytyy Tohmajärven kunnan nettisivujen Liikunta-osiosta. Kohdasta Kuntosalin varaus ja kalenterit löytyy linkki suoraan Julius-varaukseen. Maarit Svensk neuvoo tarvittaessa ja pystyy puhelimitsekin tekemään rekisteröitymisiä. Viime vuonna kuntosalin kulkulupia oli käytössä kolmisensataa, ja huhtikuussa uuteen järjestelmään oli siirtynyt yli kaksisataa käyttäjää. Kulkulupa on henkilökohtainen, joten jokaisella perheenjäsenellä pitää nyt olla oma.
Esimerkiksi kansalaisopiston kursseilla käyvät eivät tarvitse lätkää, vaan opettaja saa Svenskiltä pin-koodin, jota hän voi jakaa oppilailleen. Myös yhden tai kahden vuorokauden mittaiseen kuntosalikäyntiin riittää järjestelmästä varauksen yhteydessä tuleva pin-koodi.
Kuntosalimaksu koko vuodelta on 70 euroa, ja sen voi maksaa verkossa, e-passilla tai laskulla, jolloin on oltava yhteydessä Svenskiin. Maksutta kuntosalille pääsevät tohmajärveläiset alle 18-vuotiaat, eläkeläiset ja työttömät sekä toisen asteen opiskelijat.
Julius-järjestelmää on mahdollistaa laajentaa koskemaan myös esimerkiksi tenniskenttien maksua ja varausta tai muita kunnan tiloja, mutta toistaiseksi sitä ei ole otettu käyttöön muualla kuin kuntosalin yhteydessä. Järjestelmän kautta pystyy myös tarkistamaan, milloin kuntosali on vapaa. Vakiovuorot on merkitty kalenteriin, mutta vapaina olevina aikoina kuntosalille voi mennä milloin vain.
KUNTOSALIN VARAUKSET
https://juliusvaraus.fi/julius/etu?companyId=181
Maarit Svensk 050 453 0121
Kuntosali Kirkkotie 10 b
Kulkutunnisteella joka päivä klo 5.30-23.00
Instagramissa @tohmajarvi_liikunta
Onko musiikkiharrastuksesta mitään hyötyä?
Olenko jo liian vanha? Liian nuori? Entä, kun oppiminen on muutenkin raskasta?
MUSIIKIN harrastamisen hyötyjä on tutkittu paljon ja tulokset ovat kiistattomia. Musiikkiharrastuksesta hyötyvät ihan kaikki, vauvasta vaariin. Toisinaan eniten juuri he, kenelle oppiminen tuottaa haasteita, kielen kiemurat eivät ota auetakseen tai muisti ei enää pelitä kuten vanhoina hyvinä aikoina.
MUSIIKKI on jollain tavalla osa meidän kaikkien elämää, näin on ollut läpi historian. Aiemmin musiikki piti tuottaa itse tai kuulla joltain toiselta, jotta siitä pääsi nauttimaan. Nykyään kannamme mukanamme sinfoniaorkestereita, rockbändejä ja kuoroja –kaikki vain muutaman painalluksen päässä. Kuunnellessamme musiikkia
tunnekokemukset vahvistuvat, aistit herkistyvät ja yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa.
MUSIIKKI on siinä mielessä poikkeuksellinen taiteen muoto, että yhteisen taidekokemuksen saavuttamiseen ei välttämättä tarvita erityistaitoja tai koulutusta. Jokainen voi osallistua laulamalla tai soittamalla itselleen sopivalla tavalla. Tämän myötä myös ihmisten jakaminen lahjakkaisiin ja lahjattomiin on hyödytöntä. Jokainen meistä voi oppia laulamaan tai soittamaan, kehittyä siinä ja ennen kaikkea nauttia siitä. Harrastamisen tavoitteet voivat olla mitä vain omaksi iloksi soittelun ja ammattiuran tavoittelun väliltä.
VAUVAT hyötyvät musiikin harrastamisesta. Musiikin avulla voi auttaa vauvaa säätelemään tunne- ja vireystiloja. Rytmittelyt ja köröttelyt auttavat vauvaa hahmottamaan oman kehonsa ääriviivoja samalla kun ne viihdyttävät pientä musisoijaa. Vauva oppii tutut laulut nopeasti ja ne voivat rauhoittaa häntä hermostuttavilla hetkillä. Oman vanhemman ääni on lapselle aina kaikkein kaunein, joten muskarissa tai kodin turvassa laulamista ei tarvitse kenenkään arastella.
LEIKKI-IÄSSÄ musiikkiharrastus vahvistaa lapsen käsitystä itsestään oppijana. Kehittyminen ja positiivinen palaute kannustavat jatkamaan ja ovat osana luomassa positiivista minäkuvaa. Musiikin avulla voi myös harjoitella tunteiden käsittelyä ja toisen tunteeseen samaistumista. Musiikin eri sävyt kuljettavat lapsia turvallisesti tunteiden koko skaalan läpi, ja musiikki auttaa myös vireystilojen säätelyssä. Myös lasten kielellinen ke-
hitys hyötyy musiikkiharrastuksesta, esimerkiksi leikkilaulut auttavat hahmottamaan kielen akustisesti vaikeita piirteitä. Liikkuminen musiikkiin taas helpottaa oman kehon hahmottamista ja kehittää motorisia taitoja. Koulun alkaessa musiikkiharrastus voi olla jo vuosia jatkunut esimerkiksi muskarin muodossa – tai sitten edessä voisi olla täysin uusi asia. Molemmissa tapauksissa musiikkiharrastus tukee koulunkäyntiä kehittämällä tarkkaavaisuutta, pitkäjänteisyyttä, havainnointikykyä, kielitaitoja sekä matematiikan ymmärtämistä aivan huomaamatta. Lisäksi musiikki tarjoaa turvallisen tilan hellyyden kokemuksille, oman identiteetin rakentamiselle sekä ryhmäytymiselle.
NUORUUDESSA vanha musiikkiharrastus voi tuoda turvaa uuden keskelle, mutta myös antaa uudenlaisia keinoja tunteiden ja stressin käsittelylle sekä identiteetin hahmottumiselle. Pitkäjänteisyys harrastuksessa helpottaa koulunkäyntiä sekä voi jopa auttaa ensimmäisten työpaikkojen löytymisessä. Yhteismusisointi tarjoaa lisäksi sosiaalisia kontakteja, hauskanpitoa sekä irtautumista kouluarjesta.
AIKUISUUDEN kynnyksellä ja sen edetessä monen musiikkiharrastus unohtuu tai sitä arastellaan aloittaa iän vuoksi. Kainostelu on kuitenkin turhaa. Musiikki voi tarjota meille lohtua, pysähtymistä, rentoutumista ja iloa myös kiireisen arjen keskellä. Harrastamisen tavoitteet ja puitteet
voi jokainen määritellä itselleen sopiviksi. Myöskään uuden instrumentin soiton aloittaminen ei ole liian myöhäistä, ja kypsempi ikä voi tarjota jopa yllättäviä etuja harrastuksen alkutaipaleella. Kärsivällisyys, itsensä johtamisen taidot ja harjaantuneet oppimismenetelmät helpottavat oppimista. Yhteismusisointiin osallistuminen tuo elämään myös sosiaalisia kontakteja ja ehkäpä uusia ystäviäkin. Esimerkiksi orkestereissa ikähaitari on laaja, mukana on kaiken ikäisiä lapsista eläkeläisiin.
KENTIES kaikista koskettavimpia musiikkihetkiä ovat ne, jolloin muuten jo jossain toisessa maailmassa elelevä vanhus tunnistaa soitetun tai lauletun kappaleen ja liikuttuu siitä. Onkin todettu, että musiikkimuistot säilyvät vahvoina läpi elämän ja ovat monesti merkityksellisiä myös muistisairaille. Seniori-ikäisen ei kuitenkaan tarvitse olla sairas hyötyäkseen musiikista, vaikka musiikkiharrastus ehkäiseekin yksinäisyyttä, ylläpitää toimintakykyä ja parantaa kognitiivisia kykyjä. Musiikkiharrastuksen aloittaminen voi olla pitkäaikainen haave, kodin turvassa hiljaa elänyt harrastus tai ehkä ruuhkavuosien jalkoihin jäänyt intohimo. Joka tapauksessa harrastuksen voi aloittaa aivan alkeista, herätellä uudestaan henkiin tai siihen voi löytää uutta potkua ammattilaisen ohjauksessa. Uuden oppiminen ei ole mahdotonta seniori-iässäkään ja musiikin täyteläinen tulkinta voi olla jopa helpompaa karttuneen elämänkokemuksen myötä.
Musiikkileikkikoulu 0-5 v.
Musiikkivalmennus 6-8 v.
Solistinen opetus
- Kansanmusiikki
- Klassinen musiikki
- Rytmimusiikki
Tanssi
- Lastentanssi
- Nykytanssi
YHTEYSTIEDOT:
Rehtori 040 105 4045
Asiakassihteeri, muskarit 040 105 4047
Tanssi, soitinvuokraus 040 105 4039
musiikkiopisto@tohmajarvi.fi
kkmo.fi
Facebookissa: Keski-Karjalan musiikkiopisto
Instagramissa: @keskikarjalanmusiikkiopisto
MUSIIKKIHARRASTUS tuo siis iloa, mielihyvää, hyötyjä ja sisältöä elämään iästä ja lähtökohdista riippumatta.
LÄHTEET:
Korkka Mari 2011: Lapsi ja musiikki, musiikinopetuksen ja musiikkiharrastuksen merkitys lapsen kehityksessä viimeaikaisten tutkimusten mukaan. Lahden ammattikorkeakoulu.
Castro Arbeláez María Alejandra 2022: Musiikkiharrastuksen hyödyt lapsen kehitykselle. Äitiydenihme.fi
Airola Virve 2015: Musiikkiharrastus on lapsen aivoille leikkikenttä ja kuntosali. Verraton. Adhd:n ja kehityksellisen kielihäiriön erikoislehti.
Nikulin Riku 2021: Miksi harrastaa musiikkia? Musiikkiharrastuksen hyödyt. Smartum.fi-vieraskynä.
Merikanto Tiia 2019: Nuoruusvuosien musiikki herättää muistisairaan mielen. Kardemummo.fi
Piipponen Hilkka 2023: Senioripianistin haasteet ja mahdollisuudet. Hilkkapiipponen.com
Nemo Nevalainen lukee muun muassa Alice Osemania.
YHDEKSÄNNEN luokan syksyllä aloittava Nemo Nevalainen lukee paljon ja toivoo, että muutkin nuoret löytäisivät lukemisen ilon. Hänen omia suosikkejaan ovat J. K. Rowlingin Harry Potterit ja nuorille aikuisille kirjoittavan Alice Osemanin teokset, kuten sarjakuvaromaanisarja Heartstopper
- Pottereissa kiinnostaa taikamaailma ja miten se toimii. Se on minulle iso asia, ja elän edelleen sen ympärillä. Oseman puolestaan käsittele Nemon mukaan paljon erilaisuutta.
- Olen pienestä asti ollut vähän erilainen kuin muut. Esimerkiksi luen aina kun vain pystyn, pukeudun eri tavalla ja minulla on erilainen maailmankuva kuin muilla ikäisilläni, joten pystyn samaistumaan Osemanin kirjoihin.
AIKUISTEN kirjoista Nemon suosikki on André Acimanin Kutsu minua nimelläsi
- Katsoin ensin leffan, ja nyt olen kaksi kertaa lainannut ja lukenut kirjan.
NEMO pohtii, että innostuakseen lukemisesta pitää kirjoista löytää kiinnostava puoli, oli se sitten aihepiiri tai kirjallisuuden tyylilaji. Hän lukee mieluiten fantasiaa, kauhua ja draamaa.
- Tosi monet sanovat, että lukeminen on ihan tylsää, mutta pitää löytää se oma juttunsa, josta tykkää, niin sitten se nappaa.
LUKEMINEN vaatii toki myös keskittymistä ja sitä, että puhelimen laskee kädestä pois. Nemon mielestä nuorison pitäisi yksinkertaisesti lukea enemmän.
- Sen, että katsoo puhelinta monta tuntia päivässä, voi korvata lukemisella. Lukeminen on kuolemassa nykynuorisolla sukupuuttoon, kun kirjat vaihtuvat puhelimiin.
NEMO myöntää itsekin olevansa paljon puhelimella, mutta silti lukemiseen löytyy aikaa. Se tosin vaihtelee sen mukaan, paljonko vapaa-aikaa
jää Tohmajärven sekä maakunnallisen nuorisovaltuuston ja oppilaskunnan luottamustoimista.
- Luen aina kun vain pystyn. Se on aivojumppaa, ja samalla oppii erilaisia tapoja nähdä asioita ja pääsee hetkeksi pakoon tätä oikeaa maailmaa. Se on vapauttava tunne, kun voi uppoutua kirjaan moneksi tunniksi, eikä edes huomaa ajankulua.
TOHMAJÄRVEN kirjastoon on Nemon mukaan helppo tulla, koska se on koulun kanssa samassa rakennuksessa.
- Tämä on tosi mahtava kirjasto. Kaikki on selkeästi ja siististi, ja täällä on todella mukava henkilökunta, TET-viikon kirjastolla viettänyt Nemo sanoo.
NEMO käy kirjastossa joka viikko, mutta ei aina lainaa vaan katselee, onko tullut mitään uutta. Hän tykkää itse ostaa kirjoja esimerkiksi antikvariaateista, mutta jos siihen ei ole mahdollisuutta, käyttää hän kirjastoa.
- Kun käyn kirjastossa, saattaa montakin kirjaa lähteä mukaan.
UUSISTA kirjoista Nemo saa tietoa netistä ja sosiaalisesta mediasta, jossa hän seuraa suosikkikirjailijoitaan.
- Esimerkiksi Alice Osemanista puhutaan netissä nyt tosi paljon, kun hänen teoksistaan on ilmestynyt sarja Netflixissä
NEMO suunnittelee opiskelevansa leipurikondiittoriksi. Hänellä on kuitenkin nelosluokalta lähtien ollut haave oman kirjan kirjoittamisesta ja julkaisemisesta, ja nyt tekeillä on peräti kaksi tekstiä.
- Molemmissa kirjoissa on heijastusta itsestäni.
LUKEMISEN mallin Nemo on saanut kotoa muun muassa isältään, ja myös neljä vuotta vanhempi isoveli luki Nemolle. Itse hän muistelee oppineensa lukemaan neljän tai viiden vanhana Aku Ankasta.
- Tunne oli jännä, kun kirjaimet eivät olleet enää epämääräisiä kuvioita vaan sanoja. Silloin minulle aukesi uusi maailma.
Kirjaston TET-harjoittelijoilta Nemo Nevalaiselta ja Susanna Ontolta
Karen M. McManus: YKSI MEISTÄ VALEHTELEE (2017)
Viisi oppilasta jää jälki-istuntoon, ja vain neljä heistä selviää hengissä. Kaikki ovat epäiltyjä ja kaikilla on paljon salattavaa. Mutta kuinka pitkälle nuoret ovat valmiita menemään suojellakseen omia salaisuuksiaan?
Alice Oseman: HEARTSTOPPER OSA 3 (2020)
Kirja on kirjoitettu sarjakuvamaisesti kuten kaikki sarjan osat. Nick ja Charlie lähtevät luokkaretkelle Pariisiin. Siellä he kertovat muille suhteestaan ja tutkivat uutta kaupunkia. Samalla he kohtaavat ja käsittelevät toistensa henkilökohtaisia ongelmia.
Andre Aciman: KUTSU MINUA NIMELLÄSI (2017)
Kirja kertoo Elio-pojan kielletystä ja vaietusta ensirakkaudesta ja siitä, miten se päättyy. Elion professori-isällä on tapana kutsua jatko-opiskelijoita kesävieraiksi heidän kotiinsa Italiaan auttamaan kirjeenvaihdossa. Tänä kesänä paikalle saapuu amerikanjuutalainen 24-vuotias Oliver. Eliolle tämä oli rakkautta ensisilmäyksellä.
Holly Jackson: KILTIN TYTÖN MURHAOPAS (2022)
Pippa (Pip) Fitz-Amobi käy oppikoulun viimeistä luokkaa. Syksystä on tulossa rankka, sillä Pipin täytyy kirjoittaa laaja tutkielma sekä hakea yliopistoon. Pip valitsee lopputyönsä aiheeksi kotikaupungissaan tapahtuneen epäselvän katoamistapauksen. Hän haluaa selvittää totuuden, mistä joku ei pidä, ja Pip alkaa saada uhkauskirjeitä.
Alyson Noel: PUNAISET TULPPAANIT (2009)
Ever on menettänyt elämässään kaiken, myös oman perheensä kamalassa onnettomuudessa. Tilalle hän on saanut kyvyn kuulla ihmisten ajatuksia, nähdä aaveita ja ihmisten auroja sekä taidon tietää kaiken sen ihmisen elämästä, jota hän koskettaa. Kyvyt alkavat sulkea tytön yksinäisyyteen, mutta eräänä päivänä kouluun ilmestyy salaperäinen poika, Damen, ja kaikki muuttuu.
Tessa Gratton:
VERITAIKA (2011)
Veritaika on hyvin mukaansatempaava nuorten aikuisten fantasiakirja, jossa seurataan nuorta Silla Kennicottia. Sillan isä oli maailman lempein mies, joka ei olisi voinut ampua vaimoaan ja itseään, vaikka kaikki uskovat niin. Sillan naapuriin muuttaa poika nimeltä Nicholas. Kun nuoret alkavat selvittää totuutta Sillan vanhempien kuolemasta, he joutuvat maagisten voimien pyörteeseen, jossa kukaan ei ole turvassa eikä kehenkään voi luottaa.
Kirkkotie 10 a
ma, ke 12-19 ti, to, pe 10-15
Omatoimikirjasto päivittäin klo 7-21
Asiakaspalvelu 040 105 4111
Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja 040 105 4110
Kirjastoauto 040 105 4112
kirjasto@tohmajarvi.fi
https://www.tohmajarvi.fi/kirjasto https://vaara.finna.fi
Facebookissa @tohmajarven kirjasto
Tohmajärven kirjasto muutti kaksi ja puoli vuotta sitten uuteen Sivistyskeskus Ahjoon. Vaikka se sijaitsee nyt lähempänä Kemien muita palveluja kuin aiemmin, on entisiä aikuisasiakkaita jäänyt pois eivätkä lapset ja nuoret vietä enää aikaa kirjastossa samalla tavoin kuin ennen.
Päivisin kirjastolla on puutetta tilasta ja ongelmaa yleisestä hälystä, kun yhteistyö koulun kanssa on entistä tiiviimpää. Myös se on karsinut osan kirjaston käyttäjistä.
Takaisin kirjastoon -hanke pyrkiikin houkuttelemaan asiakkaita takaisin. Hankkeen aikana kootaan erilaisia keinoja, joita voidaan hyödyntää, jotta kirjastoon tultaisiin jälleen muutenkin kuin piipahtamaan nopeasti.
Asiakkaiden toiveita otetaan vastaan kyselyillä ja haastatteluilla, eri sisältöjä kokeillaan ennakkoluulottomasti, ja niistä valikoidaan sopivia. Ennen kaikkea kerrotaan, mitä kirjastosta löytyy, mihin kaikkeen se taipuu ja miksi sinne kannattaa tulla. Hanketyöntekijä suunnittelee osallistavan tapahtumakalenterin, jonka sisältöön asukkaat pääsevät vaikuttamaan: pieniä tilaisuuksia, esittelyitä, näyttelyitä, opasteita, mainoksia tai mitä tahansa, joilla voidaan markkinoida kirjaston sisältöjä ja monilukutaitoa.
Hankkeessa tuotetaan myös kirjaston markkinointi- ja viestintämateriaalia niin kirjallisesti kuin sähköisesti jaettavaksi. Siinä voidaan hyödyntää kirjaston kookkaita info-tv-ruutuja sekä muita kunnassa olevia jakelukanavia.
Tohmajärven, Kiteen ja Kesälahden kirjastot sijaitsevat koulujen yhteydessä. Siinä on etunsa, mutta myös haittoja on ilmennyt, kun nuoret viettävät aikaa kirjastoissa ja osa heistä on aiheuttanut haittaa äänekkäällä ja riehakkaalla käyttäytymisellä sekä tekemällä kiusaa ja ilkivaltaa.
Nyt tähän ongelmaan pyritään löytämään ratkaisuja Chillaa kirjastossa -hankkeella, sillä nuoret halutaan pitää edelleen kirjastojen asiakkaina. He kuitenkin kaipaavat yhdessäolon lisäksi jotain tekemistä.
Hankkeen tavoitteena on kartoittaa nuoria kiinnostavia sisältöjä ja saada heidät mukaan suunnitteluun käyttämällä muun muassa työpajoja, haastatteluja tai kyselyitä. Yhteistyötä tehdään myös koulujen ja nuorisotoimien kanssa.
Eri luokka-asteille suunnitellaan erilaisia sisältöjä, joita voi yhdistellä tai valita mieluisimmat. Vaihtoehtoja on eri aihealueista, joista vähintään yksi liittyy lukemiseen ja kirjastoon.
Yhdessä suunniteltuja sisältöjä voidaan toteuttaa koulupäivän aikana pitkillä välitunneilla, koulun jälkeen tai iltaisin. Sisällöt valmistellaan niin, että ne ovat sopivan lyhyitä, niitä on helppo toteuttaa ja nuoret pystyvät tekemään niitä myös keskenään.
Hankkeen avulla kohennetaan myös kirjaston viihtyisyyttä. Samalla mietitään erilaisia tilaratkaisuja yhdessä nuorten kanssa, ja heille pyritään osoittamaan omaa tilaa, johon on kiva tulla ja jossa on kiva olla, jolloin ilkivaltakin toivottavasti vähenee. Houkuttelevilla tiloilla pyritään saamaan myös lisää nuoria kirjaston käyttäjiksi. Kohderyhmänä ovat 13–19-vuotiaat nuoret sekä alle 13-vuotiaat lapset. Hanke toteutetaan yhdessä Kiteen kanssa.
TAMPERELAINEN kuvataiteilija Marianne Laiti aikoo hyödyntää työskentelyssään residenssin keramiikkauunia. Myös keraamikoksi kouluttautunut Laiti on viime aikoina tehnyt pastellimaalauksia, ja löytää yhtäläisyyttä näistä tekniikoista.
- Teen itse pastelliliidut, jolloin joudun perehtymään paljon materiaaliin ja sen mahdollisuuksiin samoin kuin keramiikassa, jossa värimahdollisuudet ovat aivan rajattomat. Toki toinen on kolmiulotteinen tekniikka ja toinen paperille tehtävä.
Savea käytettiin myös työpajassa, jonka Laiti piti residenssivierailunsa alussa. Työpajassa paikalliset ihmiset tekivät osia keraamiseen reliefiin, jonka taiteilija kokosi poltettuaan ja lasitettuaan osat. Teos ripustetaan sopivaan julkiseen paikkaan Tohmajärvellä.
Residenssiajalta Laiti odottaa uutta alkua. Tampereella oli keväällä hänen toistaiseksi laajin yksityisnäyttelynsä, jossa esillä oli pastellimaalauksia.
- Pääsen puhtaalta pöydältä liikkeelle, ja on kiva olla uudessa ympäristössä ja aloittaa eri materiaalin kanssa. Ideoin ja kehittelen uutta työtä, joka liittyy keraamiseen kuvanveistoon.
Tohmajärvellä Laiti on ensimmäistä kertaa, ja residenssiin hä-
net sai hakeutumaan mahdollisuus käyttää keramiikkauunia sekä lähistöllä asuvat ystävät. Häntä houkutteli myös ympäröivä luonto sekä viehättävältä vaikuttava residenssitalo.
LAURA KONTTINEN on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka työskentelee valokuvan ja animaation parissa. Tohmajärvellä hänellä on työn alla Ja kolmannen päivän ollessa kauneimmillaan -videoteos, jota hän kuvaa ja leikkaa. Muiston ja nostalgian prosessista kertova teos sai alkunsa, kun Konttinen pelasti kaatopaikalle menossa olleita 1900-luvun alun valokuva-albumeita, joiden omistajasta ei ollut tietoa.
- Yhden merimaisemaa esittävän kuvan viereen oli joku kirjoittanut ”Ja kolmannen päivän ollessa kauneimmillaan…”. Videoteoksessani tuo vanha valokuva herää uudelleen eloon – kolmeksi päiväksi.
Teoksen lavasteet Konttinen rakentaa erilaisista materiaaleista, kuten valokuvaprinteistä, kankaista ja kirpputoreilta keräämistään esineistä.
Uusi ympäristö auttaa Konttista syventymään työhön eri tavalla, ja hän toivoo saavansa inspiraatiota muun muassa upeasta luonnosta.
- Aiemmissa taiteilijaresidensseissä olen saanut aina uusia ja odottamattomia ideoita, jotka jäävät muhimaan luonnoskirjoihin. Pienet asiat residenssin ympäristössä saattavat alkaa tuntua merkityksellisiltä. Odotan myös tylsistymistä. Se ei oikeastaan ole koskaan pahitteeksi.
KUVATAITEILIJA Mika Vesalahti kirjoittaa Tohmajärvellä uusinta esseetään sekä tekee teossarjaa sekatekniikalla eli käyttämällä lyijykynää, hiiltä, mustetta, värikyniä, akvarellia ja akryylivärejä paperille.
- Lähtökohtanani on filosofi Ludwig Wittgensteinin fragmentti optikaalisista ajatuksista eli siitä, että visuaalinen voisi olla oma kielensä. Tästä perusajatuksesta teen muunnelmia, ja työn eteneminen näyttää, millaisia. Varmaankin esittävän ja ei-esittävän rajamailla kulkevia. Vesalahdella on työhuoneet sekä Helsingissä että Virossa, ja niissä hän maalaa suuria öljyvärimaalauksia.
- Ne käsittelevät aikamme ristiriitaisuuksia ja väkivaltaisia jännitteitä, kuten ilmastonmuutosta ja sotaa. Samalla taidehistoriallisen aineksen yhdistäminen tähän ajankohtaisuuteen on minulle tärkeää. Ne ovat hengeltään hyvin erilaisia Tohmajärvellä tekemääni nähden. Residenssiltä Vesalahti odottaa keskittymisrauhaa, mutta myös rentoutumista eli luonnossa samoilua. Hänen 91-vuotias äitinsä on lähtöisin Tuupovaarasta.
- Mummolasta tuli minulle erittäin läheinen ja paljon hyviä muistoja sisältävä paikka. Tohmajärveltä, jossa sukuloimme, minulla on muistikuvia 1970-luvulta. Täällä voin verestää niitä ja käydä tutuilla paikoilla.
HELSINGISSÄ ASUVA äänitaiteilija Jaakko Autio työstää
Tohmajärvellä Oulun taidemuseoon tulevaa OWLA-teosta, joka on 20 kanavainen ääni-installaatio. Hän toteuttaa teoksen yhteistyössä oululaisten kuorojen kanssa. Autio äänittää kuorot käyttäen 40 mikrofonia. Installaatiossa vierailija pääsee kävelemään kaiutinmeren keskellä, ja jokaisesta kaiuttimesta soi oma yksilön ääni. Teos on sukellus oululaiseen paikalliskulttuuriin, tapaan olla läsnä ja hakea yhteyttä toiseen ihmiseen ja itseä suurempaan kuoron kokonaisuuteen.
- Käytän installaatiossa myös liikkuvaa kuvaa, mutta kuva on äänelle alisteisessa asemassa.
Tohmajärvellä Autiota kiinnostaa paikallisuus. Hän toteuttaa residenssin aikana installaation kuultavaksi Tohmajärvellä, ja puhuu mielellään ihmisten kanssa työstään.
- Tämä on ensimmäinen käyntini Tohmajärven residenssissä, joten odotan paikkaan ja paikalliseen yhteisöön tutustumista. Elän päivä kerrallaan. On viisautta jättää tyhjää tilaa suunnitelmiin, niin pystyy paremmin reagoimaan ympäristön virikkeisiin ja kohtaamaan ympäristön sen kaikessa arkisuudessa ja juhlassa.
TORNIOLAINEN tutkija Marko A. Hautala perehtyy residenssissä tohmajärveläistaustaiseen kirjailija Algoth
Untolaan, joka käytti myös taiteilijanimeä Maiju Lassila Hautala teki väitöskirjansa Untolasta ja julkaisi sen pohjalta 2021 kirjailijan elämänkerran Algoth – Kapinallinen kynämies
Nyt Hautala kirjoittaa teosta Työmiehen kynäsankari: A. Untolan Työmies-lehden kirjoitukset 1916–1918. Se käsittää tiivistetyn - myös korjatun ja täydennetyn - elämäkerran, Työmies-lehden historiikin sekä kaikki lehdessä vuosina 1916–18 julkaistut Irmari Rantamalan pamfletit ja Maiju Lassilan pakinat kronologisessa järjestyksessä. Hautalan isä on syntynyt Tohmajärvellä, ja hänen ukkinsa Eero Hautala työskenteli seppänä ja yleismiehenä Hovilan tilalla. Marko A. Hautala on vieraillut Tohmajärvellä vain kahdesti aiemmin, 1980-luvulla ja viime syksynä.
- Ihastuin viime käynnilläni suuresti Tohmajärven seutuun ja ihmisiin. Sain tuolloin asua residenssissä, ja Tohmajärviseuran puuhanaiset kehottivat minua tulemaan toistekin. Residenssiajalta odotan suurta inspiraatiota ja sitä, että pääsen entistä lähemmäksi Untolan persoonaa ja henkeä.
PAIKKAKUNTALAISILLE tuttu Riitta Hakulinen viettää Tohmajärvellä residenssissä viikon elokuussa. Hän on perehtynyt Algoth Untolaan eli Maiju Lassilaan, oli mukana Elämään heränneet runoilijat -yhdistyksessä ja on toteuttanut muun muassa Maiju Lassila -kulttuurireitin.
Nyt Hakulinen on tekemässä esikoisromaania, joka liittyy kiinteästi Tohmajärveen ja jonka hän kirjoittaa Untolan näkökulmasta.
- Kirjoitan, mitä hän mahdollisesti koki ja kirjoitti elämänsä viimeisinä viikkoina vankilassa ennen kuolemantuomiota. Teoksessa mennään ajallisesti 1870-luvun Tohmajärvelle Untolan lapsuuteen, sillä se oli hyvin rakasta aikaa hänelle. Teokseen kytkeytyy myös muinaisusko, sillä ihmiset elivät aikanaan läheisessä luontosuhteessa, ja heillä oli vuodenkiertoon liittyviä rituaaleja.
- Algothkin koki ristipainetta maailmakatsomusasioissa. Tohmajärveläissyntyinen Hakulinen on ollut mukana monissa paikkakunnan museoprojekteissa.
- Kotiseuturakkauteni on voimakas, ja haluan käsitellä vanhaa Tohmajärven aikaa. Uskon, että kirjalla on merkitystä tohmajärveläisille, ja siitä voisi hyvinkin syntyä teatteriin draamaa.
Erittäin harvinaisesta kunnallistalon alla olevasta maaperäluolasta kaavaillaan matkailutuotetta.
KUNNALLISTALON alla olevan luolan olemassaolosta on tiedetty jo pitkään, mutta nyt tätä tietoa aletaan käyttää hyödyksi, kun viime syksynä tehdyssä tutkimuksessa selvisi, millaisesta kohteesta on kyse. Vastaavia erittäin harvinaisia maaperäluolia on koko Euroopasta löydetty vain kymmenen, ja Suomesta aiemmin löydetyistä seitsemästä maaperäluolasta kaikki ovat jo romahtaneet.
SYKSYLLÄ on tulossa luolaseminaari, jossa käydään läpi tutkimuksissa saatuja tuloksia. Seminaarissa asiantuntijat kertovat, miten tällaiset luolat ovat syntyneet ja mikä merkitys niillä geologisesti on. Tapahtumassa on tarjolla myös kulttuuria.
- Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistoista löytyy tarinoita Tohmajärven luolista. Riverian Niittylahden näyttelijätyön opiskelijat tekevät yhdestä tällaisesta tarinasta näytelmän, joka esitetään seminaarissa, kehittämispäällikkö Anne Hyttinen kertoo.
TOUKOKUUSSA luolaa tutkittiin lisää, ja samalla siitä tehtiin 3D-mallinnus, jonka pohjalta luodaan virtuaaliluola. Näin siellä pääsee käymään virtuaalilasit päässä vaarantamatta 11 000 vuotta vanhan luolan olemassaoloa.
- Virtuaaliluola tulee yhdeksi matkailutuotteeksi siinä vaiheessa, kun kunnallistalosta saadaan tehtyä kulttuurikeskus.
Maakuntaliiton ympäristöasiantuntija Jukka Nykänen kävi tutkimassa kunnallistalon alla olevaa maaperäluolaa viime syksynä. Kuva: Heikki Haapalainen, Yle
LUOLA on syntynyt, kun hienojakoiseen, erittäin tiiviiseen moreenimaahan jääkaudella hautautunut jäälohkare on sulanut pois. Jäljelle on jäänyt noin kahdeksan metriä pitkä, kolme metriä leveä ja joistakin senteistä aina kolmen metrin korkeuteen yltävä onkalo.
LUOLASEMINAARISSA nostetaan esiin myös muita luontoteemoja, kuten ennallistamishankkeita.
- Tohmajärvi on luontopitäjä. Olemme saaneet paljon hankerahaa, jolla teemme ja olemme jo tehneet töitä luonnon eteen. Nämä hankkeet ovat ilmastollisesti merkittäviä, mutta myös kuntabrändin ja matkailun kannalta tärkeitä asioita, Hyttinen painottaa.
SEMINAARISSA esitellään muun muassa Värtsilän linnustonsuojeluhankkeita, joista kerrotaan tarkemmin viereisen sivun jutussa.
Kehittämispäällikkö Anne Hyttinen
040 105 4013, anne.hyttinen@tohmajarvi.fi
Instagramissa ja Facebookissa: @tohmajärven kunta @tohmajarvi
#tolokkujatoimelias #tohmajarvi
Uudenkylänlampi kuuluu yli miljoonan euron uuteen hankekokonaisuuteen.
Värtsilässä on alkamassa yli miljoonan euron hankekokonaisuus, jonka yhtenä ja suurimpana osana ennallistetaan Jänisjoen tulvaaltaana toiminut Uudenkylänlampi.
- Se on ennen säännöstelyä ollut lintuparatiisi, kunnes 1960-luvulla tehtiin pato ja pumppausjärjestelmä. Nyt se on lähes umpeen kasvanut, kuvailee värtsiläläinen maanviljelijä ja hankevetäjä Mika
Piiroinen
Uudenkylänlammen hankealue on 40 hehtaaria, ja Piiroinen kertoo, ettei vastaavaa ole tehty aiemmin Suomessa. Kohde on haastava, sillä alue on iso ja hankkeessa joudutaan rakentamaan massiivinen suojapenger. Lisäksi lammen pohja on vaikea, ja ruoppauksissa pitää käyttää kelluvia ja kalliita ratkaisuja. Noin viisi vuotta kestävän Uudenkylänlammen hankkeessa puretaan pohjapadot ja pumput, ja lampialueen annetaan elää jälleen Jänisjoen pinnan mukaan. Kilometrin päässä Sääperillä on jo hyviä kokemuksia ennallistamisesta. Piiroisen oma ja omille maille sijoittunut vesistönsuojeluhanke oli ensimmäinen, ja se alkoi 2016. Sen vaikutukset Sääperin linnustoon olivat hyvin merkittäviä, mikä kannusti jatkamaan.
Osassa hankkeista on ollut mukana myös Värtsilän riistamiehet. Kun Haponojansuun käynnissä oleva hanke valmistuu, ovat paikalliset ennallistaneet yhteensä 15 hehtaaria umpeenkasvanutta rantaaluetta. Lisäksi ELY-keskus on aloittamassa 10 hehtaarin hankkeen Lösönlahdella.
- Kun Sääperin hankkeet saadaan maaliin, meillä on neljä kilometriä pitkä yhtenäinen kosteikkoalue, Piiroinen kehuu.
Rahoitusta hankkeisiin on tullut valtion Helmi-elinympäristöohjelmasta, joka vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.
Piiroinen vastaa viisivuotisesta hoitosuunnitelmasta ja -velvoitteesta. Yhtenä osana sitä on hänen laidunnushankkeensa, jossa katsotaan, pitävätkö naudat vesirajan avoimena. Sääperi oli nimittäin merkittävä lintuvesi vielä 1980-luvulla, ennen kuin rantalaidunnus loppui.
Linnustonsuojeluun liittyi myös riistamiesten Sotka-vieraspetohanke, jossa pyydystettiin pienpetoja.
Aktiiviset lintuharrastajat tuntevat jo Värtsilän seudun, mutta hankkeiden toivotaan lisäävän vielä enemmän luontomatkailua. Muutaman vuoden päästä Sääperin ranta-alueelle onkin tarkoitus rakentaa polkuja ja toinen lintutorni.
Sitä ennen voi hyödyntää Sääperin lintutornia ja laavua, sillä valmiina on jo yhdeksän hehtaaria lintuvesialuetta.
- Täällä on lajistoltaan Suomen runsaslukuisimmat ja tiheimmät puolisukeltaja-, kahlaaja- ja peltolintukannat. Värtsilän laakso on lintualueena jo nyt top vitosessa Suomessa, ja ohi on menty jo Parikkalan Siikalahdesta. Meillä on aikamoinen helmi täällä, Piiroinen summaa. Lisätietoa netistä hakusanalla Värtsilän lintuvesihankkeet.
Kehittämispalvelut on avannut oman residenssinsä Meijän kammarilta vapautuneeseen tilaan Nymanin taloon. Opistotalo Kipinässä toimiva kulttuuritoimen alainen residenssi toimii vain kesäisin, joten kehittämispäällikkö Anne Hyttinen pohti, että Nymanin alueen hienoa miljöötä voisi hyödyntää ympäri vuoden.
Nymanin talon residenssiaika on puoli vuotta. Tarkoitus on, että kunta ja taiteilija tekevät tiiviisti yhteistyötä ja että toiminta tukee kuntabrändin rakentamista ja kunnan kehittämistä. Haku tapahtuu niin, että kunta miettii ensin, minkä tyyppistä taidetta tarvitaan ja mihin, ja vasta sitten lähdetään hakeman sen alan taiteilijaa.
Käytännön esimerkkinä Hyttinen mainitsee kunnallistalon, josta on tulossa kulttuurikeskus luolanäyttelyineen.
- Sinne tulee virtuaalimaailmoja, joten voimme etsiä residenssiin ihmistä, joka osaa luoda niitä.
Musiikin puolelta taiteilija voisi tehdä vaikka säveltaidetta Maiju Lassilan teoksista, ja ensimmäiseksi residenssiin haetaankin musiikkialan ihmistä.
- Maiju Lassilasta on jo olemassa esimerkiksi videota ja vaikka mitä, mutta musiikkia voisi hyödyntää niin, että se tukisi kuntabrändin rakentamista.
Tohmajärvelle aletaan rakentaa kesän aikana esteetöntä, puolentoista kilometrin pituista kulttuurireittiä, joka avataan maakuntapäivänä elokuussa. Se kertoo niistä henkilöistä, joiden mukaan Kemiessä on nimetty teitä, ja tarinoita heistä tulee paljon.
- Tähän voisi liittää musiikkia. Se on yksi ajatus, jota voisi residenssitaiteilijan kanssa jatkojalostaa.
Kulttuurireitin tekstit luetaan QR-koodien kautta, joten sisältöjä, esimerkiksi juuri ääntä ja videota, on mahdollista lisätä myöhemmin.
Avajaistapahtumassa yhteistyötä tehdään Maiju Lassilan teatterin, Keski-Karjalan musiikkiopiston ja Tohmajärven Marttojen kanssa.
Kulttuurireitin avajaiset lauantaina 26.8.2023
Kunnanvirastoa vastapäätä olevassa toimistotalossa on kaksi ilmaista työtilaa tilapäiseen päiväkäyttöön. Etätyötiloihin voi hakea avaimen kunnanvirastosta hallintosihteeri Susanna Rannasalolta ja palauttaa sen postilaatikkoon, mikäli kunnanvirasto on jo kiinni. Työtilat ovat toimistohuoneita, joissa on normaali toimistovarustus, ja niiden yhteydessä on yhteiskäytössä oleva keittiö ja oleskelutila. Pidempiaikaiseen käyttöön on saatavilla maksullisia työtiloja samassa rakennuksessa. Niistä vastaa kehittämispäällikkö Anne Hyttinen.
Susanna Rannasalo p. 040 105 4017 susanna.rannasalo@tohmajarvi.fi
Keväällä Värtsilän residenssissä asuivat Sergii Shaulis vaimonsa Katerynan ja kahden lapsensa kanssa, Tonya Melnyk, Masha Ravlyk, Nataliia Deineka ja Mari Zhiginas. Sohvalla istuu myös Zhiginasin tytär Marianna ja takana Karoliina Arvilommi.
TOHMAJÄRVEN taide-elämä kansainvälistyi viime vuoden keväällä yllättäen, kun Värtsilään perustettiin residenssi sotaa paenneille ukrainalaistaiteilijoille. Ideoijana ja käytännön toteuttajana on pitkälti toiminut värtsiläläinen tekstiilitaiteilija Karoliina Arvilommi, jolla tuolloin oli kangaspuut entisellä kunnantalolla. Talo oli muuten tyhjillään, ja Arvilommi pohti, että mahtuisihan sinne muitakin. Kun kunnantalo poistettiin syksyllä käytöstä, siirtyi residenssi rivitaloihin. Ukrainalaisilla on omat asunnot, ja yksi iso asunto on varattu työskentelyä varten kaikille.
TÄLLÄ HETKELLÄ residenssissä asuu neljä taiteilijaa, joilla osalla on perhettä mukanaan. He ovat saaneet apurahoja sekä Artist at Risk -järjestön että Hiap-järjestön (Helsinki International Artist Programme) Solidarity Residencies -ohjelman kautta. Useimpien taiteilijoiden apurahakau-
si loppuu kesäkuussa eikä keväällä, kun juttua tehtiin, ollut tiedossa, mitä sen jälkeen tapahtuu.
- Olemme todella kiitollisia apurahoista, joiden turvin voimme elää täällä, Tonya Melnyk sanoo.
JO VIIME kesästä lähtien residenssissä on asunut Nataliia Deineka. Hän on kuvataiteilija, joka on jatkanut ukrainalaisten opettamista etäyhteyksillä. Suomessa hän, kuten moni muukin residenssiläinen, on pystynyt keskittymään aiempaa paremmin taiteen tekemiseen, kun arki ei täyty velvollisuuksista.
Suomessa Deineka on opettanut kansalaisopiston lyhytkursseilla eri käsityötekniikoita ja pitänyt useita näyttelyitä.
- Yleensä maalaan taikamaailmasta ammentavia miellyttäviä ja kivoja kuvituksia, mutta Suomessa olen käsitellyt teoksissani myös tuhoa ja sotaa.
MARI ZHIGINAS on jazzlaulaja ja laulunopettaja, joka on pitänyt konsertteja ja opettanut muun muassa Joensuun konservatoriolla itse kehittämäänsä laulutekniikkaa.
- Ennen hyökkäyssotaa lauloin enimmäkseen jazzia, mutta paettuani sotaa Suomeen aloin esitellä ukrainalaista kulttuuria esittämällä konserteissa ukrainalaisia kansanlauluja. Zhiginas on myös yksi tämän vuoden Tohmajärven kuntataiteilijoista. Hän toteutti keväällä kaikille avoimen kuoron, jossa opeteltiin ukrainalainen laulu ja esitettiin se konsertissa.
- Suomessa kulttuuria ja taiteilijoita tuetaan, ja ihmiset ovat avoimia uusille luoville ideoille, Zhiginas kiittää.
YHDESSÄ työskentelevät Tonya Melnyk ja Masha Ravlyk ovat tekstiilitaiteilijoita ja queer-feministejä, jotka ovat tehneet muun muassa ihmisoikeuksia puolustavia ja sodanvastaisia teoksia jo ennen Venäjän hyökkäystä.
Kaurilan koulumuseo
Avoinna pienryhmille tilauksesta. Koulunmäentie 17.
Tohmajärven museoalue
14.6.-13.8.2023 ti-pe klo 12-18, la-su klo 12-16. Kirkkotie 14.
Saarion voimalaitosmuseo
Avoinna heinä-syyskuussa pienryhmille tilauksesta. Voimalaitostie 24.
Värtsilän myllymuseo
Tiedustelut 040 3803, 040 852 1341. Värtsiläntie 367 b.
Jonna Puolamaan ”Metsässä” -taidenäyttely, akryylillä puulle. Järventauksen kesäkahvio 26.6.-6.8.2023. Seurapirtti, Korkeakankaantie 355.
Maisa Heiskanen PERHOSVAIKUTUKSIA, maalauksia.
Tohmajärven kirjaston näyttelytila 5.-30.6.2023 kirjaston aukioloaikoina. Kirkkotie 10 a.
Mika Vesalahti OPTISIA AJATUKSIA. Tohmajärven kirjaston näyttelytila 7.-28.7.2023. Kirkkotie 10 a.
Akkalan-Jouhkolan
kesäkahvio ja kirppis. Kesällä auki joka päivä klo 10-16. Akkalantie 68.
Järventauksen
kesäkahvio ja kirppis.
26.6.-6.8.2023 auki joka päivä klo 10-16 ja keskiviikkoisin klo 10-20, jolloin on ulkoiltakirppis klo 16-20. Ilmaiset paikat ja kaikki tervetulleita myymään omia tavaroitaan ja tuotteitaan. Seurapirtti, Korkeakankaantie 355.
- Liikuntatoimen polkupyöriä vuokrattavana Seurapirtiltä kahvion aukioloaikaan.
- Ke 19.7.2023 Lahukka duon konsertti Seurapirtillä.
He ovat applikoineet isoille kankaille aktivistisia mielipiteitä, ja näitä töitä on nähty Tohmajärven kirjastossakin.
- Viime vuodesta lähtien taiteemme on käsitellyt sotaa enemmän kuin aiemmin, Ravlyk kertoo.
Suomessa häntä kiinnostaa tekstiilitaiteen suuri määrä, ja hän iloitsee siitä, että on oppinut kutomaan kangaspuilla.
Tekstiilitaiteen lisäksi Ravlyk ja Melnyk tekevät myös videotaidetta ja performansseja. Sodan vuosipäivänä maaliskuussa Melnyk toteutti performanssin, jossa hän kaivoi lumeen lähelle Venäjän rajaa usealla kielellä tekstin Lopettakaa sota.
- Ajatukseni ovat Ukrainassa joka päivä, ja seuraan, mitä siellä tapahtuu. Olen yhteydessä perheeseeni ja ystäviini, Melnyk kuvailee.
KUVANVEISTÄJÄ Sergii Shaulis teki Ukrainassa muun muassa pronssiveistoksia, mihin Värtsilässä ei ole ollut mahdollisuutta. Täällä hän on keskittynyt moderniin 3D-tekniikkaan, jolla hänen tekemiään veistoksia voi käyttää lisätyn todellisuuden keinoin.
- Käsittelen töissäni sotaa, korruptiota ja poliittisia teemoja sekä sitä, miten valtio toimii ja kuinka se vaikuttaa ihmisten elämään.
Shaulisin töitä on nähty jo Helsingissä, ja kesällä hän osallistuu Taidekeskus Salmelan näyttelyyn. Residenssissä
asuu myös hänen vaimonsa Kateryna Shaulis, joka on taidekriitikko ja jatkanut opettamista Suomesta käsin etänä Harkovan taideakatemiassa.
TAITEILIJAT haluavat kiittää erityisesti Karoliina Arvilommia, joka on ollut suurena käytännön apuna. Arvilommi puolestaan iloitsee siitä, että ukrainalaisten ansiosta Tohmajärvellä on aiempaa enemmän näyttelyitä, tapahtumia, kursseja ja konsertteja, ja lisäksi he tuovat elämää niin Värtsilään kuin Tohmajärvellekin. Värtsilässä taiteilijoilla on ollut mahdollisuus myös tutustua toistensa tekniikoihin.
- Tuskin olisimme koskaan kohdanneet toisiamme Ukrainassa. Nyt
Pitäjätuvan kahvio. Kesällä avoinna ma-la klo 11-17, su klo 11-16.
Värtsilän teatterin kesäkahvio. Hopeakalliontie 2.
olemme laulaneet yhdessä, maalanneet munia Nataliian työpajassa ja kutoneet. On kiinnostavaa kokeilla uusia tekniikoita, ja täällä siihen on tilaa ja aikaa, Ravlyk summaa. Residenssissä on vieraillut myös valkovenäläinen toisinajattelija ja poliittinen pakolainen Polina Kuznetsova, joka nykyisin asuu pysyvästi Värtsilässä ostamassaan talossa miehensä ja kahden lapsensa kanssa.
Tänä kesänä on avattu Jessika Lammen Oecostica-äänitaidetta Tohmajärven poluilla. Kierrä luontopolkuja, lue QR-koodi ja kuuntele eri pisteissä äänitaidetta. Lataa QR-koodi etukäteen sovelluskaupasta. Opaslehtisiä on jaossa mm. kirjastossa.