Sivistyksen Suakkunat 2024

suakkunat

Tohmajärven kunnan sivistystoimen julkaisu 2024

TOHMAJÄRVEN POTSIPÄIVÄT

50 VUOTTA

Keskitytään valoon, mutta huomioidaan myös varjot

Tätä kirjoittaessani olen ollut reilun vuoden Tohmajärven vs. sivistys- ja hyvinvointijohtajana. Vuosi on ollut monella tapaa opettavainen. Olen saanut työskennellä monipuolisten ammattilaisten kanssa sekä oman kunnan että hyvinvointialueen eri ryhmittymissä. Olen saanut laskelmoida ja visioida tulevaa niin kuntalaisten kuin työntekijöidenkin kannalta. Olen osallistunut YT-neuvotteluihin, joista kuntalaisetkin ovat lehdistä lukeneet. Tavoitteenamme oli koko ajan kehittää palveluitamme kestämään tulevia vuosia. Ajat ovat haastavia niin kuntataloudessa kuin valtionkin kassassa. Yksityishenkilöt huomaavat saman omassa arjessaan – ruoka ja asumiskulut ovat kallistuneet, autoilun kuluista puhumattakaan. Pitkien välimatkojen kunnassa tämän huomaa selvästi, sillä töissä on käytävä ja lapset kuljetettava hoi toon ja kouluihin. Taloudessa ja elämässä yleensäkään kaikkeen emme voi vaikuttaa, mutta varautua ja suunnitella voimme silti tulevaa, myönteisesti siihen uskoen. Tutkimusten mukaan se, mihin kiinnittää huomionsa, vahvistuu. Tätä tuodaan esille muun muassa Tohmajärven varhaiskasvatuksessakin käytössä olevassa ProVaka -mallissa. Siinä opitaan positiivisesti ryhmässä, niin lapset kuin aikuisetkin. Kun aikuiset huomaavat lapsissa olevan hyvän, se vahvistuu, ja hyvät teot tulevat rutiineiksi ja luovat lisää hyvää ympärilleen. Eräs arvostamani kouluttaja on toisaalta puhunut valojen ja varjojen maailmoista ja niiden välisestä tasapainoilusta, voiman ja vastavoiman laista. Jos keskitytään vain valoihin, alkavat varjot kasvaa. Esimerkiksi jos suljemme silmämme haasteilta emmekä realistisesti ja oikea-aikaisesti reagoi niihin, alkavat asiat mennä huonompaan suuntaan. Toisaalta, jos näemme vain varjoja emmekä kykene seasta erottamaan valonsäteitä ja kokeilemaan joskus uusiakin ratkaisumalleja, jähmetymme. Pysymme peloissamme varjoissa, emmekä osaa kulkea lainkaan eteenpäin, ja kykymme vaikuttaa aktiivisesti asioihin heikkenee. Näin ollen vuoropuhelu ja kyky katsoa asioita monelta kannalta ovat onnen avaimet näinä haastavinakin aikoina.

Sivistystoimi on kunnan suurin toimiala, joka tarjoaa palveluita kaiken ikäisille. Lisäksi yhdistystoimijoilla on suuri merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin tukena. Kaivolla on annettu vuoden aikana digineuvontaa, ja SPR:n hyvinvointipiste on säännöllisesti tarjonnut terveyteen liittyvää ohjausta sekä keskustelumahdollisuuden yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Tänä keväänä järjestimme yhdistysiltoja kolmella eri kylällä ja liikuntaseuraillan sivistyskeskus Ahjossa. Toivommekin vuoropuhelua ja aktiivista asukkaiden näköistä elämää jatkossakin niin keskustaan kuin kylille ja Värtsilän pitäjän alueelle. Yhteistyöllä valmistuu myös 50-vuotias Potsiviikko. Luvassa on jälleen monipuolinen tapahtumakattaus, joka toivottavasti levittäytyy koko kunnan alueelle. Osallistutaan yhdessä kesän tapahtumiin ja viedään vieraammekin nauttimaan tarjonnasta. Kesäteatteriesitykset kuuluvat vakiomenoihin, ja liikkumaan pääsee esimerkiksi uimarannoilla, kuntoportailla ja lähiliikuntapaikalla. Elinvoimamme lähtee meistä itsestämme!

Seija Rosti

Sivistys- ja hyvinvointijohtaja

Kannen kuva: Kai Pitkänen Muut kuvat: Hanneliina Kojo, Tohmajärven kunta, Tohmajärven kansalaisopisto, Keski-Karjalan musiikkiopisto. Tekstit: Hanneliina Kojo, Netta Ohtonen (s. 19) Ulkoasu ja taitto: Kaisa Jussila Painopaikka: Grano Oy, 2024

Hyvinvointi

Marjatta Heikkilä on kohdannut yksinäisiä ihmisiä pitäessään vapaaehtoisena hyvinvointipistettä.

YKSINÄISYYDEN TORJUNTAA

Tohmajärvelle toivotaan matalan kynnyksen tapahtumia.

TOHMAJÄRVELLÄ on kasvanut huoli yksinäisyydestä. Ikäihmisten kohdalla se on noussut esiin esimerkiksi vanhusneuvoston keskusteluissa sekä seurakunnan ja SPR:n tapahtumissa, kuten hyvinvointipisteillä.

Hyvinvointipisteet ja digineuvonta ovat toimintaa, jota kunta järjestää kumppanuussopimuksella. Viime syksystä lähtien digineuvonnasta on vastannut Kaivo ry, ja SPR on pitänyt hyvinvointipisteitä Kemiessä ja Värtsilässä. Vs. sivistys- ja hyvinvointijohtaja Seija Rosti kertoo, että koska digineuvonnalle oli odotettua vähemmän kysyntää, painotettiin keväällä hyvinvointipisteiden palveluja.

Hyvinvointipisteillä voi keskustella terveysasioista, arjen sujumisesta tai vaikkapa mittauttaa verenpaineen.

- Sinne on tullut ihmisiä, jotka eivät tarvitse terveydellisiä mittauksia, vaan ovat halunneet vain jutella ja ehkäistä koettua yksinäisyyttä, Rosti kuvailee.

Tohmajärvellä on paljon yksinasuvia, 43 % kaikista asuntokunnista. Lähes tuhat tohmajärveläistä asuu yksin.

- Monet heistä ovat ikäihmisiä. Miten vahvistaa heidän osallistamistaan ja aktivoida heidät erilaisten palvelujen ääreen? Rosti pohtii.

Yksi tapa, jolla kunta voi torjua yksinäisyyttä, ovat kansalaisopiston kurssit, mutta myös yhdistyksillä ja järjestöillä on paljon toimintaa. Vanhusneuvoston kautta on kantautunut toive matalan kynnyksen tapahtumista. Kunta järjestää yhdistysiltoja, mutta ne ovat painottuneet esimer-

kiksi rahoitusmuotojen esittelyyn.

- Toiveena on heitetty, että kokeiltaisiin vaikkapa päivätansseja tai tilaisuutta, jossa järjestöt saisivat esitellä, mitä kaikkea täällä voi harrastaa. Tai voisiko eri ikäisiä johdatella toistensa luokse entistä paremmin? Päiväkotien ja vanhusryhmien yhteiset askartelukerhot ja laulutuokiot ovat saavuttaneet suurta suosiota eri paikkakunnilla, Rosti ideoi.

Yksinäisyydestä voivat kärsiä myös työssäkäyvät. Etäkokouksilla on hyvät puolensa, mutta ne eivät korvaa aitoa kohtaamista.

- Sillä, että pääsee, vaikka lyhyeksikin aikaa, kohtaamaan kasvokkain toisen ihmisen, on tutkimusten mukaan valtavan suuri merkitys.

Kaksi vuotta sitten perustettu Veli Simosen rahasto on yksi keino ehkäistä yksinäisyyttä ja lisätä osallisuutta. Se on tarkoitettu lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen sekä yksityishenkilöille että yhdistyksille. Rahastosta voi hakea tukea sosiaalisin perustein, ja viime vuonna hakemuksia tuli lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna.

Perheet voivat kohdata toisiaan torstaiaamupäivisin perhekahvila Perhosessa, joka toimii yhteistyössä seurakunnan kanssa.

- Se on äärimmäisen tärkeä kohtaamispaikka lapsiperheille ja kotona oleville vanhemmille tai isovanhemmille. Myös paikalliset lounasta tarjoavat ravintolat ovat paikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan, Rosti vinkkaa.

SIVISTYSTOIMI

Sivistys- ja hyvinvointijohtaja 040 105 4154

Toimistosihteeri Pirjo Rouvinen 040 105 4103 pirjo.rouvinen@tohmajarvi.fi

Ystäväkerhot ehkäisevät

yksinäisyyttä

SPR:n Tohmajärven osaston hyvinvointipisteellä voi käydä juttelemassa kaikesta elämään ja arkeen liittyvistä asioista, kuten toimeentulosta, terveydestä, hyvinvoinnista tai vaikkapa parisuhteesta. Siellä voi mittauttaa verenpaineen ja saada ohjausta esimerkiksi Siun soten palveluiden piiriin.

Marjatta Heikkilä, joka on yksi hyvinvointipisteellä päivystävistä vapaaehtoisista, on huomannut, että Tohmajärvellä on paljon yksin asuvia ihmisiä ja tarvetta toiminnalle on.

- Jotkut käyvät täällä vain juttelemassa. Saatetaan istahtaa, juoda kahvia ja rupatella niitä näitä.

Yksinäisyyttä vapaaehtoiset ovat kohdanneet paljon viedessään joulun aikaan SPR:n jakamia ruokalahjakortteja koteihin.

Värtsilässä SPR järjestää kerran kuussa Siirit ja Otot -kerhon, jonne kokoonnutaan juttelemaan tai tekemään yhdessä jotain, kuten vaikkapa pelaamaan.

- Se on saanut oikein hyvän vastaanoton, Heikkilä kertoo.

Tänä vuonna SPR aloittaa Kyläluuta-toiminnan, joka pyrkii tavoittamaan sellaiset yksin asuvat ihmiset, jotka eivät käy missään kerhoissa.

- Jos he tahtovat, SPR:n ystävätoiminnan kyläluutapari lähtee käymään kylässä. Kerhotoiminta ja yhteisöllisyys ovat hyvin tärkeitä yksinäisyyden ehkäisemisen kannalta. SPR:n ystäväkerhoissa voidaan esimerkiksi pelata lauta- ja korttipelejä, ja Erkkilässä käydään lukemassa ikäihmisille. Kaivoa Heikkilä kehuu.

- Se on merkittävä kohtaamispaikka, jollaista ihmiset kaipaavat.

MITÄ TEHDÄ KESÄPÄIVÄNÄ TOHMAJÄRVELLÄ?

Tohmajärveltä löytyy paljon tekemistä ja kohteita paitsi kesävieraille myös tohmajärveläisille itselleen. Kunnanjohtaja Mikko Löppönen ideoi kolme vaihtoehtoista tapaa viettää kesäinen päivä Tohmajärvellä ja käyttää oman kunnan palveluita.

KOHTI ITÄÄ

Kirkkoniemi

Tohmajärven kirkko sijaitsee kauniilla paikalla Tohmajärven äärellä Kirkkoniemessä. Hienosti hoidetut sankarihaudat, seurakunnan ylläpitämä kesäkahvila Pitäjäntuvalla, Unelmien uimaranta, jonka yhteydessä juuri valmistuneet esteettömät laavu ja luontopolku.

Järventauksen Marttojen ylläpitämä kulttimaineeseen noussut kesäkahvio ja kirpputori.

Jänisjoki. Melontaa Vääräkosken voimalaitoksen alta Värtsilään. Matkalla nuotiopaikkoja, reitin pituus rantautumispaikan mukaan 11 tai 15 km.

Värtsilän kesäteatteri Arppen pihapiirin maatilan idyllisellä navetan vintillä. Ohjelmassa Lehmänmaitoa ja mansikoita, esitykset 23.6.–4.8.

PAIKALLISIA YRITTÄJIÄ

Karjalan Vintage Tikkalassa Kuutostien varrella sijaitsee osto- ja myyntiliike Karjalan Vintage. Kolme vuotta sitten perustettu liike on täynnä tavaraa kodinomaisesti – tai paremminkin museomaisesti – aseteltuna.

Karjalan Vintagessa on niin käyttötavaraa kuin design-, vintage-, retro- ja antiikkiesineitä. On emalisia astioita, laitteita 1800-luvulta asti ja retropelejä 1980-luvulta lähtien. Yrittäjänä toimii Oskari Rautiainen, jonka synnyinkoti sijaitsee parin kilometrin päässä. Hän kertoo, että tavarat ovat 90-prosenttisesti Pohjois-Karjalasta.

- Täällä on tuhansia tavaroita kahdessa kerroksessa. Joka päivä tulee lisää tuotteita. Asiakaskunta on paljolti Joensuusta ja Kiteeltä, mutta kesäaikaan matkailijoita tulee ympäri Suomen.

Puun sielu Onkamossa

Puun sielun hirsilinna Onnela on nähtävyys jo itsessään. Siellä on monipuolista puutaidetta sisältävä galleria, jonka myyntinäyttelyssä on niin perinteisiä karhuja kuin moderneja kansainvälisiä veistoksiakin. Esillä on myös maailman ensimmäinen kansainvälinen Michael

Jacksonin uran inspiroima puutaidenäyttely. Päärakennuksesta sekä kunnostetusta navettarakennuksesta löytyvät tilat ruokailuun ja kahvitteluun tai juhlien ja kokouksien järjestämiseen.

Puun sielun yrittäjä Natasha Podkolzina kertoo, että hirsilinnaa ympäröivässä puutarhassa voi tutustua kymmeniin eri puulajeihin. Puutarhassa on myös karjalaistyylisiä piharakennuksia ja taideteoksia. Puun sielussa järjestetään kursseja, joilla opetellaan muun muassa sorvausta, puun veistoa ja intarsiatekniikoita.

Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalolla kirpputori ja kesäkahvila juhannuksesta 4.8. asti. Seurantalolta lähtee kaksi Karelianpolkujen reiteistä.

Itärajan Helmi Jouhkolassa

Itärajan Helmen tämän kesän uutuus on kaikille avoin brunssi sunnuntaisin heinä- ja elokuussa. Alkukesän aikana on järjestetty muun muassa heppaleirejä, ja heinäkuussa on tulossa Viiniä & maalia -kurssi Sari Rinkisen johdolla.

Itärajan Helmen emäntä Riitta Okkonen tekee yhteistyötä Tohmajärven teatterin kanssa heinäkuussa.

- Jos varaa kaksi yötä, saa kaupan päälle liput kesäteatteriin.

Kesäaikaan avoinna oleva Itärajan Helmi tarjoaa majoitusta aitoissa ja tentsile-teltoissa eli puissa riippuvissa telttamajoissa luonnon keskellä. Majoittujille on

KEHITTÄMISPALVELUT

Kehittämispäällikkö

Anne Hyttinen 040 105 4013 anne.hyttinen@tohmajarvi.fi

Kunnanjohtaja

Mikko Löppönen 040 105 4001 mikko.lopponen@tohmajarvi.fi

Instagramissa ja Facebookissa: @tohmajärven kunta @tohmajarvi #tolokkujatoimelias #tohmajarvi

Tohmis tutuksi sosiaalisessa mediassa

Tohmajärven kunnalla on käynnissä Tohmajärvi tutuksi-kilpailu, joka kestää syyskuun 10. päivään asti. Tarkoituksena on, että tavalliset tohmajärveläiset tai kesäasukkaat tekevät kuntaa tutuksi sosiaalisessa mediassa positiivisella tavalla kertomalla arjestaan ja vapaa-ajanvietostaan. Kilpailussa käytetään #tohmajärvi, #tohmis, #tohmajärvitutuksi ja #tohmistutuksi -tägejä.

Monet somettavat jo nyt, ja kunnanjohtaja Mikko Löppönen arvelee, että kilpailu kannustaa tekemään sitä vielä entistä enemmän ja huolellisemmin. Hänestä perinteiset tienvarsimainokset tai lehti-ilmoitukset eivät korvaa sitä, että ihmiset, joilla on seuraajia sosiaalisessa mediassa, laittavat kuvia ja kertovat hienoista paikoista.

- Toimin itsekin siten, että kun joku kohde tulee eteen somessa, niin ajattelen, että tuolla olisi kiva käydä.

Kilpailussa palkitaan kolme parasta kokonaisuutta rahapalkinnoilla, jotka ovat suuruudeltaan 500, 300 ja 200 euroa. Valinnan tekee kunnan johtoryhmä, ja voittajat julkistetaan syyskuussa järjestettävän hämärätoritapahtuman yhteydessä.

Hanna Tolonen, Veera Konttinen ja Paavo Manninen osallistuvat Tohmajärvi tutuksi -kilpailuun. He ovat Tohmajärven lukion oppilaita, jotka ovat mukana opiskelijakunnan hallituksessa tai tutortoiminnassa. He tekevät julkaisuja Instagramiin ja Tiktokiin.

- Haluamme kertoa, millaista on eläminen nuorena Tohmajärvellä, maaseudulla. Lukiolaisia asuu myös syrjäkylillä, joten nekin tulevat tutuksi. Täällä on tosi paljon tekemistä, vaikka tämä on pieni paikkakunta, tutorina toimiva Manninen kertoo.

Instagramin tohmanlukio-tili on opiskelijakunnan, ja sitä päivittää kaksi sen jäsentä. Tiktokin tohmanlukionlegendat ei ole opiskelijakunnan tili vaan lukion opiskelijoiden, ja sinne julkaisuja tekee kymmenen eri henkilöä. Yhteensä tileillä on noin 1400 seuraajaa.

- Jos voitamme jotain, saamme yhteiseen hyvään rahaa lukiolle ja järjestettyä vaikka joitakin tapahtumia koululle, Manninen lupaa.

tarjolla aamiainen ja tilauksesta illallinen. Ne tarjoillaan kesäkeittiössä, joka toimii samalla olohuoneena. Tilaa vuokrataan myös esimerkiksi perhejuhlien järjestämiseen.

TEKEMISTÄ KEMIESSÄ

Nymanin museoalue

Renkituvan kesäkahvila, Nymanin koti- ja apteekkimuseo sekä aitta, Katri Helena -näyttely, Potsila, Pitäjänmuseo ja ulkomuseoalue.

Koulun leikkipiha ja lähiliikuntapaikat Mm. pumptrack-rata eli asfaltoitu kumpareinen alue, jossa voi ajaa scootti- ja skeittilaudalla tai temppupyörällä. Sopii myös potkupyörällä liikkuville pienille lapsille.

Luontopolut, frisbeegolf-rata ja Karelianpolut

Kunta vuokraa maasto- ja sähköpyöriä

liikuntahallilla. Karelian polut soveltuvat maastopyöräilyyn.

Tohmajärven teatteri esittää Maiju Lassila -teatterissa näytelmän Aatamin puvussa ja vähän Eevankin. Nymanin alueella sijaitsevan teatterin katsomo on katettu. Esitykset 29.6.–4.8.

KESÄVIERAILLE VINKIKSI:

Kuntosalille voi ostaa päivän tai viikonlopun/2 vrk kestävän varauksen, johon ei tarvitse kulkutunnistelätkää vaan saat siihen pin-koodin, jolla pääset sisään. Varauksen voi tehdä rekisteröityneenä osoitteessa: https://juliusvaraus.fi/julius/etu?companyId=181

Kuntosali on käytössä kesällä arkisin klo 7–22 ja viikonloppuisin klo 8–20.

POTSIPÄIVÄT 50 VUOTTA

MAIJU LASSILAN PATSAS KUKITETAAN

50. KERRAN

Vuodet ovat muuttaneet Potsipäiviä. Enää ei palkinnoksi saa elävää possua.

KUN POTSIPÄIVÄT JÄLLEEN tänä kesänä alkavat, on takana jo pitkä kokemus. Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -romaanin possusta eli potsista nimensä saanut tapahtuma järjestetään nyt viidettäkymmenettä kertaa.

Tapahtuman aloitti Tohmajärvi-Seura, jolta vetovastuu siirtyi neljän vuoden jälkeen kunnalle. Välillä järjestämisestä vastasi elinkeinopuoli, mutta nyt jälleen kulttuuritoimi. Mukana on ollut aina myös paljon eri alojen järjestöjä.

Ensimmäiset Potsipäivät olivat 1975 kesäkuun lopulla kolmipäiväisinä. Tohmajärvi-Seuran sihteeri Liisa Laasonen, joka teki pitkän uran kunnan kehittämispäällikkönä, on kaivanut esiin vanhoja pöytäkirjoja. Niistä selviää, että tuolloin ohjelmassa oli avoimien ovien päivä, jolloin tutustuttiin paikkakunnan tuotantolaitoksiin ja rajavartiostoon, ja kunnanvirastolla oli myyntinäyttely, jossa oli puutöitä, maalauksia ja erilaisia käsitöitä. - Martoilla oli ruokatavaramyyjäiset joka aamu, mutta tavarat loppuivat nopeasti. Perjantaina oli katutanssit, mutta koska

satoi kovasti, pidettiin ne sisällä, Laasonen lukee seuran pöytäkirjoista.

Lauantaina oli kansanhuvipäivä eli pesäpallo-otteluita, rantailta Kesäkodilla ja tanssit Huviniemessä, jossa soitti Seppo Hanski yhtyeineen. Sunnuntaina laskettiin Maiju Lassilan patsaalle kukkalaite. - Patsaan kukitus on tapahtunut joka vuosi, Laasonen painottaa pitkää perinnettä.

Ensimmäiset Potsipäivät jatkuivat sunnuntain jumalanpalveluksilla kirkossa ja Petravaaran tsasounalla. Lukiolla järjestettiin kansankisat, joissa kylien kesken juostiin saparoviesti.

- Voittajaksi tuli Kotipihan joukkue Helsingistä, ja palkintona oli elävä imisä sianporsas. Sen muistan, etteivät he sitä ottaneet Helsinkiin mukaan, Laasonen nauraa.

Pääjuhla lukion edustalla keräsi toista tuhatta ihmistä. Esiintymässä olivat Katri Helena, vaskisoitinyhtye ja Akkalan-Jouhkolan nuorisoseuran tanhuajat. Veijo Salonheimo piti leikkimielisen juhlapuheen, ja Kemien näytelmäkerho

esitti katkelman Tulitikkuja lainaamassa -näytelmästä.

- Katsomoa ihastutti Ihalaisen ja Vatasen hevonen, joka porhalteli näyttämön edessä, pöytäkirjaan on kuvattu.

Ensimmäisen pitäjäjuhlan tapahtumiin osallistui kaikkiaan yli kuusituhatta henkeä. Tapahtuma oli niin onnistunut, että Tohmajärvi-Seura päätti jatkaa sen järjestämistä.

Alkuaikoina oli paljon näytelmiä, jopa kolme eri esitystä, sillä monella kylällä oli näytelmäpiirit. Tanssejakin saattoi olla useammat, myös nuorille. Tapahtuma oli alkuun Lassila-henkistä näytelmineen, tietokilpailuineen ja kokonaisen sian grillauksineen.

- Nykyään Lassila-teemaa on vähemmän. Näyttely ja ruokamyynti muokkautuivat vuosien varrella ensin Potsipuodiksi ja sitten Potsitoriksi, jonka yleensä on järjestänyt Tohmajärven yrittäjät Värtsilän pitäjäyhdistyksen kanssa. Toritapahtuman yhteyteen on vakiintunut Vuoden potsin arvaaminen.

Liikunnallista ohjelmaa on ollut muun muassa potsipiitsi, pyöräily, luontopolut, veneretket ja potsihölkkä sekä vanhat pelit ja leikit, kuten kyykkä sekä kartunja köydenveto.

Kulttuuripuolella on ollut musiikkia, teatteria, kotiseuturetkiä, kädentaitoja ja näyttelyitä. Työnäytöksissä on tutustuttu muun muassa sorvaukseen, pellavan käsittelyyn ja justeerilla sahaukseen.

Potsipäivät ovat alusta asti houkutelleet entisiä, muualla asuvia tohmajärveläisiä. Tapahtuman yksi tärkeä merkitys onkin mahdollisuus toisten tapaamiseen, ja myös kotiseutuhenkeä on haluttu nostattaa.

- Tapahtuman pitkän iän salaisuus on talkoovoimat. Jos nämä tehtäisiin suurella rahalla, niin eipä varmaan enää Potsipäiviä olisi. Nyt jokainen laittaa oman panoksensa aikaansa uhraten, Laasonen kiittää.

Potsipäivillä 2005 vedettiin köyttä.

POTSIVIIKON TAPAHTUMIA

24.6. - 30.6.2024

MAANANTAI 24.6.

Klo 10-12 Penkkilenkki ja puistojumppa varttuneemmalle väelle.

Lähtö liikuntahallilta, Kirkkotie 10. Klo 13 Residenssitaiteilija Kaarina Hazard lukee Minna Canthia ääneen.

Tohmajärven kirjasto, Kirkkotie 10 a. Klo 15 Hautausmaakävely Kirkkomaalla.

Lähtö tapulin edestä, Kirkkotie 590. Klo 17 Hautausmaakävely Vanhalla hautausmaalla. Lähtö parkkipaikalta, Kirkkotie 550.

Klo 16.30-20 Harrastepäivä, Järventauksen seurapirtti. Korkeakankaantie 355.

TIISTAI 25.6.

Klo 13-17 Unelmien rantapäivä koko perheelle. Kirkkotie 591.

Klo 10 Aconitum-kierros. Lähtö Pitäjäntuvalta. Kesto noin 2 h. Kirkkotie 600.

Klo 16 Kesäasukasilta Unelmien Uimarannalla. Kahvitarjoilu. Kirkkotie 591.

Klo 18 Sentään jotain rajaa. Suomen ja Neuvostoliiton rajankäynnin voitot ja tappiot keväällä 1940. Kahvio. Wärtsilä-sali, Kirkkotie 10 a.

KESKIVIIKKO 26.6.

Klo 13 Residenssitaiteilija Kaarina Hazard lukee Minna Canthia ääneen. Tohmajärven kirjasto, Kirkkotie 10 a.

Klo 14-16 Taidepiknik. Ota viltti ja eväät mukaan. Keskuspuisto, Järnefeltintie 1.

Klo 15 Potsiraittikävely. Lähtö virastotalolta ja päättyy Maiju Lassila -teatterille, noin 1,5 km. Järnefeltintie 1.

Klo 16-20 Ilta- ja rompekirppis, Järventauksen seurapirtti, Korkeakankaantie 355.

Klo 17 Frisbeegolf-kisat Kemiessä Kirkkotie 10.

TORSTAI 27.6.

Klo 13-17 Koko perheen Museomylläkkä. Tohmajärven museoalue, Kirkkotie 14.

Klo 16-18.30 Kuntorastit Kemie.

Lähtö Nymanin alueelta, Kirkkotie 14.

Klo 16-19 Sporttipurtti Nymanin kentällä, Kirkkotie 14.

Klo 18.30 Yhteislaulutilaisuus.

Maiju Lassila -teatteri, Kirkkotie 14.

PERJANTAI 28.6.

Klo 14 Maiju Lassilan patsaan kukitus, kahvit ja muistelot. Järnefeltintie 1.

Klo 16-18 Retki Salpalinjalle Onkamon Lehminotkoon. Hinta 10 €. Maksu ja ilmoittau-

tuminen ennakkoon. Lähtö-paluu kunnanviraston parkkipaikka, Järnefeltintie 1.

Klo 17-23 Nuorten Potsi.

Kemien Työväentalo, Työväentie 1.

Klo 19 Lehmänmaitoa ja mansikoita.

Värtsilän kesäteatteri, Hopeakalliontie 3.

LAUANTAI 29.6.

Klo 10-15 POTSITORI

Sivistyskeskus Ahjo, Kirkkotie 10.

Klo 10 Kepparikisat.

Klo 15 Bingo. Potsitori, Kirkkotie 10. Klo 16 Aatamin puvussa ja vähän Eevankin, ensi-ilta. Maiju Lassila -teatteri, Kirkkotie 14.

Klo 18 Bingo. Potsitori, Kirkkotie 10. Klo 20 Potsifestarit. Tuomo Makkonen ja Matilda, Karjalan kannas, Silentrain sekä DJ-Silver. Liput 20 €. Potsitori, Kirkkotie 10.

SUNNUNTAI 30.6.

Klo 10 Konfirmaatiomessu.

Tohmajärven kirkko, Kirkkotie 599. Klo 12.30 Toivevirsiä yhteislauluna. Pitäjätupa, Kirkkotie 600.

Klo 14 Aatamin puvussa ja vähän Eevankin. Maiju Lassila -teatteri, Kirkkotie 14.

Klo 14 Lehmänmaitoa ja mansikoita.

Värtsilän kesäteatteri, Hopeakalliontie 3.

POTSIRAITIN KOHTEET

POTSIPUISTO JA VEISTOKSET, MAIJU LASSILAN MUISTOMERKKI

KUNNANVIRASTO

POTSIRAITIN KARTAN VOI

NOUTAA KIRJASTOSTA.

Kierrä Potsiraitti joko itsenäisesti tai Potsiviikon aikana ohjatusti ke 26.6. klo 15. h ttps://visittohmajarvi.fi/kulttuuri-ja-tapahtumat/kulttuurikohteet/

Vuonna 1967 valmistuneen talon on suunnitellut Maaseudun Keskusrakennustoimiston arkkitehti Juhani Nylund Rakennus on saanut valtakunnallistakin huomiota arkkitehtuurinsa ansiosta. Erityisesti 1960-luvun henkeä huokuvat, juhlavasti ylöspäin nousevat kattolinjat ja toisen kerroksen suuret ikkunapinnat ovat kestäneet hyvin aikaa. Talo toimii edelleen kunnan hallinnon keskuksena.

KATRI HELENAN RAITTI JA KIRKKOTIE

Katri Helenan nimikkoraitti avattiin laulajan kotipitäjään Tohmajärvelle vuonna 2014. Raitti sijoittuu Kauppakadulle ja Kirkkokadun alkuosaan. Vuonna 1945 Tohmajärven UusiVärtsilässä syntynyt Katri Helena Kalaoja (os. Koistinen) oli itse paikalla avajaisseremoniassa. Katri Helenan raitilla halutaan kunnioittaa tohmajärveläislähtöisen taiteilijan pitkää uraa. Katri Helena itse pitää nimikkoraittiaan kunnianosoituksena kevyelle musiikille laajemminkin.

Kirkkotie johtaa Kemien taajamasta Kirkkoniemeen, Tohmajärven rantaan. Kirkkoniemessä sijaitsee vuonna 1756 valmistunut, PohjoisKarjalan vanhin, puukirkko. Kirkonmäeltä on upea näkymä Tohmajärvelle sekä Unelmien uimarannalle. Kirkon vieressä sijaitsee kesäkahvilana palveleva Pitäjäntupa.

KUNNALLISTALO

Paikallisesti Keltaisena talona tunnettu Kunnallistalo on alunperin rakennettu vuonna 1919 Kaurilaan, josta sen hirsikehikko siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1926. Aluksi rakennus toimi seurantalona, myöhemmin Suojeluskunnan talona ja mm. Lottakahvilana. Sotien jälkeen rakennus siirtyi Tohmajärven kunnan omistukseen ja se toimi mm. kunnantalona, kirjastona ja kouluna. Moni tohmajärveläinen muistaa talosta myös hammaslääkärin vastaanoton ja elokuvateatterin. Vuosien mittaan taloa on laajennettu ja julkisivua muutettu, mutta Keltaisen talon rappuset ovat muodostuneet jo useamman sukupolven aikana tärkeäksi kohtaamispaikaksi. Nykyisellään talossa on yritys- ja yhdistystoimintaa.

TALLUKSENTIE

Talluksentie on saanut nimensä Maiju Lassilan syntymänimeltään Algoth Tietäväisen, kummin Simo Talluksen mukaan. Tallus oli Algothin tädin mies ja toimi viljelijänä, kiertokoulun opettajana ja lukkarina. Tätilässään Algoth oli asunut jo kansakouluaikoinaan, ja sinne hän muutti rengiksi 14-vuotiaana, kun hänen isänsä kuoli. Algoth toimi tilalla renkinä vuosina 1882-1886, kunnes pääsi opiskelemaan Sortavalan seminaariin.

Potsit ovat vallanneet myös Tohmajärven keskuspuiston. Potsista on tullut Tohmajärven tunnusmerkki Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -teoksen porsaasta. Vuonna 1910 julkaistua veijariromaania tähdittävät Jussi

Vatanen ja Antti Ihalainen, jotka Joensuun reissullaan törmäävät porsaaseen, eli potsiin. Puistossa majailevien puuveistos-potsien lisäksi potseja ja muita puuveistoksia löytyy muualtakin. Esimerkiksi kunnantalon edessä tervehtivät muutamat tohmajärveläiset merkkihenkilöt puuveistoksiksi ikuistettuina.

Maiju Lassilan muistomerkin on toteuttanut kuvanveistäjä Erkki Eronen (1926 – 2018).

Muistomerkin hankki lahjoitusvaroin Tohmajärvi-Seura. Muistomerkki sijoitettiin alun perin toisaalle ja siirrettiin nykyiselle paikalleen 2000-luvulla.

Vuonna 1868 syntynyt Algoth Tietäväinen, myöhemmin Algot Untola, käytti useita kirjailijanimiä. Tuottelias kirjailija (yli 20 kirjaa eri nimillä) toimi elämänsä aikana myös mm. opettajana ja toimittajana. Hänet vangittiin sisällissodan aikana ja hän kuoli epäselvissä olosuhteissa 1918, kun häntä oltiin kuljettamassa teloitettavaksi Suomenlinnaan.

JÄRNEFELTINTIE

Järnefeltintien nimi perustuu Tohmajärvellä vuonna 1833 syntyneeseen kenraaliluutnantti, topografi, kuvernööri, valtionpäivämies ja senaattori Alexander Järnefeltiin. Hän oli suomalaisuustaistelija ja yhdeksän lapsen isä. Lapsista Armas tunnettiin säveltäjänä, Arvid kirjailijana, Eero kuvataiteilijana ja Kasper kriitikkona. Tytär Aino Järnefelt tunnetaan säveltäjä Jean Sibeliuksen puolisona ja heidän kuuden lapsensa äitinä. Aino huolehti perheen taloudesta ja lapsista, että Sibelius pystyi keskittymään säveltämiseen. Voidaan siis todeta, että Sibeliuksen mestariteoksienkin takana on tohmajärveläistä vaikutusta.

WAHRMANINTIE

Wahrmanintien taustalla vaikuttaa kiteeläissyntyinen August Wahrman Kirkkotien varrella, Pekkalan tilalla, sijaitsee Tohmajärven vanhin maakauppa, jonka perusti talollinen Simo Haaranen vuonna 1861. Haarasen tehtyä konkurssin, kauppiaaksi tuli 1880-luvulla Wahrman, joka piti kauppaa aina 1920-luvulle saakka. Talossa toimi myös pitäjän lääkäri 1950-luvulle saakka.

OESCHINTIE JA OESCHINKUJA

Oeschintie ja Oeschinkuja ovat saaneet nimensä Christian Oeschin mukaan. Vuonna 1860 Sveitsissä syntynyttä Oeschia pidetään Suomen meijeriteollisuuden uranuurtajana. Hän perusti Tohmajärvellekin juustomeijerin.

Oeschin poika Karl Lennart syntyi vuonna 1892 ja vietti lapsuusvuosiaan Tohmajärvellä. Hänet tunnettiin paikallisesti Juusto-Össin poikana. Karl Lennart Oeschin lapsuusaikoina perheen kotiopettajana toimi Jalmari Finne, jonka arvellaan saaneen Oeschin pojista innoitusta Kiljusen herrasväen tarinoihin.

SIVISTYSKESKUS AHJO JA TOHMAJÄRVEN LIIKUNTAPUISTO Sivistyskeskus Ahjo otettiin käyttöön vuonna 2020. Ahjossa saman katon alla toimii esiopetus, perusopetus ja lukio, kirjasto sekä kansalaisopiston toimintoja. Välittömässä läheisyydessä avatuu upeat liikuntapuitteet pururatoineen ja talvella hiihtolatuineen ja luisteluratoineen. Ulkoliikuntapaikkojen lisäksi alueella sijaitsee Seppo Rädyn mukaan nimetty liikuntahalli ja kuntosali Sepon paja. Saman Katri Helenan raitin varrelta löytyvät myös ulkokentät lentopallon ja tenniksen pelaamista varten sekä monenlaiseen liikuntaan kannustava Nymanin urheilukenttä. Kivenheiton päässä sijaitsevat myös maakunnan pisimmät kuntoportaat. Tohmajärveläislähtöisiä urheilumenestyjiäkin riittää useampaankin lajiin. Keishäänheittäjä Seppo Rädyn lisäksi Tohmajärveltä lähtöisin on myös mm. hiihtäjälegenda Siiri ”Äitee” Rantanen

MUSEOALUE JA MAIJU LASSILA -TEATTERI Museoalueella sijaitsee Nymanin kotimuseo sekä apteekkimuseo, Nymanin aitta, Potsila, Rentitupa, jossa mm. Katri Helena-näyttely sekä Pitäjämuseo ja ulkomuseoalue, jossa mm. Maiju Lassilan nukkuma-aitta.

Apteekkari Carl Johan Nyman sai keisarilta apteekkioikeuskirjan 27.3.1866. Apteekkari Nyman sai ensimmäisen vaimonsa kanssa kaksi poikaa, joista toinen kuoli vauvana. Ensimmäisen vaimon, Amalia Snäckendalin, kuoltua nuorena, Nyman avioitui 15 vuotta nuoremman Emma Maria Hendusen kanssa. Toiseen avioliittoon Nymanille syntyi yhdeksän lasta, joista kolme kuoli nuorena.

Apteekkirakennuksen toinen pää toimi apteekkina, toinen apteekkarin perheen asuntona. Viimeisimpänä taloa asutti Nymanin nuorin poika, majuri Harry Nyman. Kunnan omistuksessa talo on ollut vuodesta 1980 lähtien. Museoaluetta hallinnoi Tohmajärvi-Seura.

Museoalueen kyljessä sijaitsee Kemien ensimmäinen kansakoulu, nykyinen Opistotalo Kipinä. Sen tiloja hyödyntävät mm. Tohmajärven kansalaisopisto ja Keski-Karjalan musiikkiopisto. Kesäisin Kipinä palvelee taiteilijaresidenssinä, kuten myös Nymanin talon päädyssä oleva asunto.

Museoalueen toisena naapurina on puolestaan Tohmajärven kesäteatteri, joka nimettiin vuonna 2018 Maiju Lassila -teatteriksi. Siellä esitetään kesäisin teatteria sekä järjestetään konsertteja ja muita tapahtumia. Maiju Lassila -teatterin omistaa kunta, ja sitä hallinnoi Tohmajärven teatteriyhdistys.

Kesäresidenssi

TAITEILIJOITA

KIPINÄSSÄ JA MEIJÄN KAMMARISSA

Tohmajärvellä vierailee tänä kesänä ennätysmäärä taiteilijoita. Nyt on ensimmäistä kertaa residenssikäytössä myös Nymanin alueella sijaitseva Meijän Kammari, jossa aiemmin oli kahvila. Opistotalo Kipinän eli Kemien entisen kansakoulun tiloissa residenssitoimintaa on ollut jo vuodesta 2019 lähtien.

TAMPERELAINEN TAIDEMAALARI Zsuzsa Demeter aikoo käyttää residenssiaikansa akvarellimaalausten tekoon ulkona, vaikka hän on elämänsä aikana tehnyt eniten muotokuvia, figuureita tai muita ihmishahmoon liittyviä maalauksia.

- Ulkona maalaaminen houkuttaa, ja se pitää otteen tuoreena.

Demeter maalaa maisemia ekspressiivisellä tyylillä. Joskus hän ottaa mukaan ihmisiäkin. Kaatosadetta varten

Demeter varautuu työstämään koneelta figuratiivisia maalauksia kuvamateriaalin perusteella. Unkarista, Budapestista, kotoisin oleva taiteilija odottaa nauttivansa hienosta paikasta ja lähiympäristön metsäpoluista. Tohmajärvelle hän tulee ensimmäistä kertaa. - En ole Suomessa ollut aiemmin residenssissä näin maalla.

OTAVASSA MIKKELIN KUPEESSA ASUVA

VALOKUVAAJA Sami Funke työstää residenssijaksollaan uutta valokuvateossarjaa, joka käsittelee ihmisyyttä ja kehoa. Hän tekee taiteessaan usein huomioita ympäristöstä ja erilaisista ilmiöistä ja tuo esille asioita, jotka saat tavat helposti jäädä huomioimatta.

- Odotan inspiroivaa ympäristöä ja työskentelyrauhaa. Olen ollut monissa eri residensseissä ja tehnyt paljon yhteistyötä monien taiteilijoiden kanssa, niin on mukava tutustua myös muihin taiteilijoihin residenssin aikana.

Funke on liikkunut takavuosina eri puolilla Pohjois-Karjalaa muun muassa edesmenneen isänsä kanssa yhteisillä valokuvausretkillä.

- Ne ovat jääneet hyvinä muistoina mieleen maisemien ja ihmisten kautta. Minulla on myös Tohmajärven nurkilla joitakin sukulaisia, joita en ole nähnyt pitkään aikaan.

VAPAA KIRJOITTAJA JA NÄYTTELIJÄ

Kaarina Hazard kirjoittaa Tohmajärvellä esseeteosta 1880-luvun mielenmaisemista.

- Viime vuosina minua on kiinnostanut ennen muuta 1800-luvun loppupuoli, jolloin Suomea vasta rakennettiin sellaiseksi, jollaisena se meille on opetettu ja ehkä vieläkin opetetaan.

Helsingissä asuva Hazard odottaa residenssiajalta työrauhaa, upeaa luontoa ja historian läsnäoloa. Luontopolkujen lisäksi hän testaa myös julkisen liikenteen yhteydet Joensuuhun. Tohmajärvi ja Pohjois-Karjala eivät ole hänelle ennestään tuttuja alueita.

- Käsitykseni Pohjois-Karjalasta on mitä ihanin. Raja-alueet ovat aina kiinnostavia ja Tohmajärvi ihmeellisen historiansa kautta erityisesti. Ei siellä turhaan ole Järnefeltin, Canthin ja Maiju Lassilan teitä.

HELSINGISSÄ ASUVA KUVATAITEILIJA Tuuli Helve valokuvaa ja kerää Tohmajärvellä materiaalia teoksiinsa, jotka ovat valokuvapohjaisia kollaaseja erilaisille kierrätetyille levyille. Hän tekee teoksensa yleensä tiettyyn tilaan, ja käyttää niissä usein kierrätettyä materiaalia ja valokuvaa.

-Teokseni muodostavat laajapintaisia kokonaisuuksia tilaan. Luonto on tärkein teema.

Helve käyttää residenssiaikansa luonnossa liikkumiseen ja materiaalin keräämiseen valokuvaten. Tohmajärvi ei ole hänelle entuudestaan tuttua, mutta Kolilla hän on käynyt, ja sai siellä otettua hienoja kuvia harvinaisistakin perhosista.

- Hain Tohmajärvelle luonnon ja rauhan takia. Etsiskelin taiteilijaresidenssipaikkoja tälle kesälle, koska opetan myös kuvataidekouluissa lukukausien aikana. Hienoa että myös pieni lemmikkikoirani saa tulla mukaan residenssiin, Helve iloitsee.

Tuuli Helve: ”Luonnos, osa 4”, kollaasi, valokuva 2024

TEATTERI-ILMAISUN OHJAAJA Emmi

Ihalainen työskentelee residenssissä Dianat-dokumenttiteatteriesityksen koreografian sekä äänisuunnittelun parissa. Viimeisimmät vuotensa hän on keskittynyt itsensä kehittämiseen teatteriohjaajana.

- Työskentelen usein dokumenttiteatterin sekä ryhmälähtöisen teatterin keinoja käyttäen. Töitäni leimaa erilaisiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin osallistuminen ja ihmismielen ihmettely.

Residenssiajaltaan hän odottaa, että pääsee palaamaan juurilleen tanssintekijänä, kehittämään itseään äänisuunnittelijana sekä nauttimaan uudesta ympäristöstä. Helsingissä asuvaa Ihalaista Tohmajärvessä kiinnostaa rauhallinen ja luonnonläheinen ympäristö.

- Sukujuureni luovutetun Karjalan puolella myös ajavat tutustumaan Suomen karjalaisiin alueisiin.

NÄYTTELIJÄ, KIRJAILIJA Kirsi Kärnä kirjoittaa Tohmajärvellä fiktiota kaukaisesta sukulaisestaan, kiihtelysvaaralaisesta näyttelijätär Nina Blomqvistista, joka on elänyt 1864–1945.

- Tein aiheesta pari vuotta sitten monologin, mutta proosaa en ole aiemmin julkaissut.

- Olen tehnyt pääasiassa näyttelijän töitä, mutta ajattelen, että niin ihmisten edessä kuin yksin kirjoittaessakin tärkeätä on energian vapaus, virtaus, yhteyden luominen.

Rovaniemellä asuva Kärnä on kotoisin Kontiolahdesta, ja hänellä on perheensä kanssa mökki Höytiäisellä. Viime kesänä hän kävi luontoretkellä Tohmajärvellä, ja näki myöhemmin ilmoituksen residenssistä.

- Tajusin että tuon ihanan talon pihastahan me viime kesänä lähdimme luontopolulle! Odotan täydellistä rauhaa, papereihin sekoamista ja pyöräilyä Kiihtelysvaaraan Ninan kotimaisemiin Palon kylälle.

HELSINKILÄINEN KUVATAITEILIJA Tuisku Ojanperä työskentelee monipuolisesti valokuvien, videoiden, äänitteiden ja tekstin parissa. Hänen teoksissaan korostuvat usein autofiktiivisyys sekä sattuma.

Tohmajärvellä Ojanperä työstää moniosaisen Lista uimapaikoista -teoskokonaisuuden kolmatta osaa. Hän syventyy tulevien teosten materiaalin kerryttämiseen uimista metodina käyttäen.

- Tarkoitukseni on kesän aikana uida mahdollisimman monessa eri paikassa ja dokumentoida uintiretkiini liittyviä havaintoja.

Ojanperä odottaa sitä, miltä tuntuu, kun kävelee ensimmäistä kertaa uudessa paikassa, sillä koko Pohjois-Karjala on hänelle vierasta aluetta.

- Maisemanvaihdokset ovat inspiroivia. Haluan myös tehdä jotain tosi turistimaisia juttuja.

SÄVELTÄJÄ Robert Ruohola ja kään

täjä Emma Pyyhtiä ovat pariskunta, joka tulee residenssijaksolle mukanaan tammikuussa syntynyt tytär. He työskentelevät uudenlaisen pianokonserton parissa, jossa on perinteisen pianisti+orkesteri -kokoonpanon lisäksi mukana lauluyhtye. Konsertto on yleensä tekstitön taidemuoto.

- Toinen työskentelee musiikin ja toinen tekstin parissa, joten tekstillinen asetelma mahdollisti yhteistyömme.

Teos käsittelee avaruusolion ja astronautin välistä suhdetta.

- Se on niinkin universaalin aiheen kuin rakkauden kautta tutkielma ajan, etäisyyksien, sukupuolen tai sen puutteen ja ulkomuodon merkityksestä tunteisiin, niiden kokemiseen ja hyväksyttävyyteen.

Helsingissä asuva pariskunta odottaa Tohmajärveltä rauhaisaa paikkaa keskittyä työhön, uusia tuttavuuksia, järviuintia sekä Pohjois-Karjalan kesää.

TŠEKKILÄINEN KÄÄNTÄJÄ Martina Šímová käyttää residenssiaikansa käännöstöihin.

Työn alla hänellä on Joonatan Tolan esikoisromaani Punainen planeetta ja Sami Tissarin esikoisromaani Krysa.

- Molemmat käännökset ovat nyt editointitasolla, joten residenssin aikana haluan siis keskittyä käännösten hiomiseen.

Prahassa asuvalle Šímoválle Tohmajärvi ei ole ennestään tuttua aluetta, mutta Pohjois-Karjalassa hän on käynyt muutaman kerran, viimeksi Joensuussa viime vuoden kesällä.

- On kuitenkin kiva sattuma, että molemmat kirjailijani, sekä Sami että Joonatan, asuvat juuri tällä alueella.

Šímová kuuli Tohmajärven residenssistä kääntäjäkollegaltaan Alžběta Štolloválta, joka oli residenssivieraana kaksi vuotta sitten. - Hän on antanut tosi hyvää palautetta. Lisäksi Pohjois-Karjalan alue kiinnostaa minua kovasti.

KUVATAITEILIJA, GRAAFIKKO, KERAAMIKKO Outi Särkikoski aikoo tehdä residenssissä sarjan piirroksia ja niihin liittyviä pienoisveistoksia keramiikasta.

Särkikosken tämän hetken tekniikka on piirros paperille. Keramiikkaa hän teki yli 30 vuotta, joten se kulkee mukana vielä silloin täl löin, esimerkiksi nyt kesätyöskentelyssä.

- Teosteni teemat tulevat työkohtaisesti eri asioista: luonnosta, omista ympäristöelämyksistä, visuaalisista herätyksistä sekä mielenkiintoisista ja hämmästyttävistä yksityiskohdista ympärilläni.

Joensuussa asuva Särkikoski odottaa residenssiajalta rauhallista keskittymistä työprojektiin, sillä häneltä on tulossa näyttely syyskuussa.

- Olen työskennellyt useissa kansainvälisissä residensseissä, ja lähellä oleva Tohmajärvi houkutteli tällä kertaa, varsinkin kun on mahdollisuus työskennellä siellä kesäaikaan.

Varhaiskasvatus

PÄIVÄKODINJOHTAJALLE

PIENET LAPSET OVAT LÄHELLÄ SYDÄNTÄ

Sanna Karjalainen haluaa olla tasapuolinen esihenkilö.

KAKSI VUOTTA TOHMAJÄRVELLÄ työskennellyt vs. päiväkodinjohtaja Sanna Karjalainen toivoo, että kynnys astua sisään hänen työhuoneeseensa on mahdollisimman pieni.

- Haluan olla helposti lähestyttävä, kannustava, tukeva ja tasapuolinen esihenkilö. Toivon, että työntekijät uskaltavat tulla kertomaan minulle asiasta kuin asiasta.

Yritän antaa palautetta hyvästä ja huonosta ja luoda yhteishenkeä.

Pääsääntöisesti Karjalainen on Käenpesän päiväkodilla, mutta Tikkalan päiväkodissa hän viettää keskiviikot, ja Maiju Lassilan koulun esiopetusryhmissä hän pyrkii olemaan perjantaisin. Alaisia on vähän alle kolmekymmentä, ja lapsia lähes sata. Työhön kuuluu siis vastuu kolmen yksikön arjen pyörittämisestä.

- Olen kokenut haastavana sen, että yksikköni vaihtuu ja päivät ovat hektisiä. Henkilöstö toivoo – ja toki siihen myös pyrin – että olisin enemmän arjessa mukana. Aamukierroksella kyselen lapsilta kuulumisia ja fiiliksiä ja mitä on päivän ohjelmassa.

Lapsiryhmässä työskentely ei kuulu Karjalaisen työhön, mutta jos henkilöstöä puuttuu, pyrkii johtaja auttamaan kriittisissä paikoissa. Ja itse hoitotyö sujuu, sillä Karjalaisella on pitkä ura varhaiskasvatuksesta. Ryhmiin hän menee mukaan myös silloin, jos kohdalle sattuu muiden töiden osalta rauhallinen päivä.

- Kun lapset näkevät minua, saattavat he tulla tervehtimään ja haluavat esitellä leikkejään. He ovat ihania, valloittavia persoonia. Etenkin pienet, alle 3-vuotiaat, ovat lähellä sydäntäni.

Tietyt määräajat, kuten työvuorolistojen teko ja sijaisten työaikojen ilmoittaminen palkkatoimistoon, raamittavat Karjalaisen työtä. Sijaisten rekrytointi ja organisointi vievät toisinaan paljon aikaa.

Työhön kuuluu myös toiminnan suurten linjausten teko henkilöstön kanssa sekä muun muassa työturvallisuusasioista huolehtiminen. Kokouksia on viikoittain, ja lisäksi Karjalainen suunnittelee koulutustapahtumia ja tekee yhteistyötä esi-

Sanna Karjalainen tunnustaa olevansa kunnianhimoinen. – Johonkin kun alan, niin yritän kyllä tehdä satakymmenenprosenttisesti. En heitä pyyhettä kehään, vaan pyrin tekemään hommani hyvin loppuun asti. Päiväkodinjohtajana olen joutunut opettelemaan, etten vie töitä kotiin.

merkiksi kulttuuritoimen ja Siun Soten kanssa.

- Tehtäväni on tosi monipuolinen, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Työ on haastavaa, vastuullista ja vaatii asioiden ja työtehtävien priorisointia. Keskeneräisyyttä on siedettävä ja mietittävä omaa ajankäyttöä, mutta olen viihtynyt tässä työssä. Tykkään tällaisista vähän pienemmistä, kodinomaisista yksiköistä.

Outokummusta kotoisin oleva Karjalainen ei lukion jälkeen tiennyt, mikä hänestä tulisi isona. Hän päätyi työllistetyksi päiväkotiin – juuri pienten ryhmään – ja innostui alasta. Karjalainen valmistui lähihoitajaksi ja työskenteli mielellään vanhustenkin kanssa, mutta valitsi lapset. Myöhemmin hän kouluttautui sosionomiksi ja sai lastentarhanopettajan kelpoisuuden.

Ammatillista osaamistaan hän on kartuttanut muun muassa puheen kehityksen haasteisiin ja nepsy eli neurokirjon alaan liittyvillä koulutuksilla sekä käynyt esimiestyöskentelyn täydennyskoulutuksia. - Johtamisesta minulla on työntekijänä tosi hyviä ja ei niin hyviä kokemuksia. Se on saanut miettimään, millainen itse haluan olla johtajana.

Päiväkodinjohtajana Karjalainen työskentelee nyt ensimmäistä kertaa, ja viransijaisuus kestää heinäkuun loppuun asti. Aiemmin hän on ollut lyhyen hetken apulaisjohtajana. Elämä on vienyt Karjalaista eri puolille Suomea Kemijärveä myöten. Nyt hän asuu Joensuussa, ja perheeseen kuuluu puolison lisäksi kaksi kotona asuvaa ja kaksi jo omilleen muuttanutta lasta. Nuorimmainen on 5-vuotias.

Vapaa-ajallaan Karjalainen rauhoittuu usein kotona, mutta myös luonto on ollut hänelle aina tärkeä.

- Rentoudun, kun marjastan, sienestän ja liikun luonnossa. Metsästyskorttikin minulta löytyy, se harrastus on tullut miehen myötä. Teen myös sukututkimusta. Työn ohessa opiskelunkin lasken harrastukseksi, Karjalainen naurahtaa.

”PYRIN LÖYTÄMÄÄN AINA

VASTAUKSEN”

Toimistosihteeri Henna Eskeliselle asiakaspalvelu on luontevaa.

Kun huoltajat hakevat hoitopaikkaa lapselleen, toimittavat tulotietojaan maksupäätöksiä varten tai haluavat tietoa, miten varhaiskasvatuksen asioissa pitää toimia, on Henna Eskelinen se henkilö, jonka kanssa he ovat yhteydessä.

Eskelinen työskentelee sivistystoimen toimistosihteerinä, ja hänen vastuualuettaan ovat varhaiskasvatuksen asiat. Eskelisen löytää kunnantalon toisen kerroksen toimistosta – ellei hän ole palaverissa tai pidä etäpäivää kotonaan. Pääasiassa huoltajat ottavat yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse.

Asiakaspalvelu on tärkeä osa merkonomiksi kouluttautuneen Eskelisen työtä.

- Olen se ihminen, johon voi ottaa yhteyttä missä vain varhaiskasvatukseen liittyvässä asiassa. Pyrin löytämään aina vastauksen, ja jos en heti tiedä, selvitän ja palaan asiaan.

Eskelinen käyttää paljon Daisy-ohjelmistoa, jolla hän käsittelee varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen liittyviä hakemuksia, päätöksiä ja ilmoituksia. Työhön kuuluu myös varhaiskasvatuksen sekä koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan osallistujien rekisterien ylläpitoa, laskutusta ja verkkosivujen päivitystä.

Lisäksi Eskelinen valmistelee viranhaltijapäätöksiä sekä varmistaa, että erilaisiin kyselyihin, kuten vuosiraportteihin, annettavat tilastotiedot ovat oikein. Työskentely keskusvaalilautakunnan toisena sih-

Henna Eskelinen kertoo, että hänen työnsä vaatii asiakaspalveluhenkisyyttä, itsenäisyyttä ja huolellisuutta. Suuri osa päivästä menee työskentelyyn tietokoneella.

teerinä tuo lisää huisketta vaalien aikaan.

- Tämä on monipuolista ja vaihtelevaa työtä, sillä olen hyvin monessa mukana. Tykkään itsenäisestä tekemisestä, ja asiakaspalvelu on aina ollut minulle hyvin luontevaa.

Aiemmin yksityisellä puolella työskennellyt Eskelinen aloitti nykyisessä tehtävässään puolisentoista vuotta sitten. Aluksi työsopimus oli määräaikainen, vain kolme kuukautta.

VARHAISKASVATUS

Varhaiskasvatuksen päällikkö 040 105 4120

Varhaiskasvatuksen sihteeri 040 105 4121

Päiväkodin johtaja 050 447 9470

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 050 349 7101

KEMIE:

Käenpesän päiväkoti Takkunurmentie 7

Kiurut (3-4v) 040 105 0245

Västäräkit (5v) 050 365 1884

Ryhmäperhepäiväkoti Keijukka (0-7 v. ja vuorohoito) 040 105 0252

Kemien esiopetus Kirkkotie 10 a Kirjosiepot (6v. esiopetus) 050 430 6444

Peipot (6v. esiopetus) 040 105 0260

Perhepäivähoitajat

TIKKALA:

Tikkalan päiväkoti Särkilahdentie 224

Hiirenhännät (0-2v) 040 105 0251

Kissankäpälät (3-4v) 040 105 0246

Peurankellot (5-6v. esiopetus) 040 105 4171

- Oli sattuman kauppaa, että löysin tieni Tohmajärvelle, ja muutin samalla tänne. Se oli minulle iso hyppy tuntemattomaan. Vaihdoin vakituisen työpaikan määräaikaiseen pestiin, mutta luotin, että työ jatkuu.

Isona syynä elämänmuutokseen oli se, että Eskelinen löysi puolison Tohmajärveltä. Tohmajärvellä olosta ja työskentelystä hän on tykännyt paljon.

- Meillä on huikea työporukka. On ollut helppoa päästä sisään yhteisöön, ja yhteistyö toisten sihteerien kanssa sujuu hyvin. Joskus kannattaa olla rohkea ja hypätä vanhasta pois.

Työn vastapainoksi Eskelinen liikkuu paljon luonnossa. Mukana saattaa olla sieni- tai marjasanko, ja usein hän tallentaa luonnonkauneutta valokuviin. Myös ruuanlaitto kuuluu Eskelisen mieliharrastuksiin, ja sitäkin hän tykkää tehdä ulkona avotulella.

- Luonto on minulle tosi tärkeä, ja erästely sen kaikissa muodoissa on lähellä sydäntäni. Istahdan kivelle ja kuuntelen tuulta ja sen tarinoita. Ne ovat aina erilaisia eri metsissä.

Lue varhaiskasvatuksen metsämörritoiminnasta sivulta 15!

OPPILAIDEN INNOSTUS

Uusi

PALKITSEE

apulaisrehtori Jussi Ohvanainen on reilu ja tiukka.

VIIME SYKSYSTÄ LÄHTIEN Maiju Lassilan koulun apulaisrehtorina on toiminut Jussi Ohvanainen, kun pitkään työtä hoitanut Jukka Pennanen jäi eläkkeelle. Ohvanainen opettaa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa yläkoulussa ja lukiossa, mutta apulaisrehtorin tehtävät koskevat 1–9-luokkia.

Ohvanainen kertoo, että apulaisrehtorin isoin hallinnollinen tehtävä on lukuvuoden suunnittelu ja lukujärjestyksen teko. Hän toimii myös koulunkäyntiohjaajien esihenkilönä, vastaa aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä on rehtorin apuna koulun toiminnassa, johtamisessa ja kehittämisessä.

- Paljon on muutakin, ja ensimmäinen vuosi on mennyt opettelussa. Olen yllättynyt, kuinka paljon työssä on sellaista, mikä ei näkynyt, kun olin itse riviopettajana.

Ohvanaiselle kirkastui armeijassa, että hän haluaa opettajaksi eikä sittenkään rajamieheksi tai metsuriksi. Hän lähti opiskelemaan Joensuun yliopistoon fysiikkaa pääaineena, sillä matemaattiset aineet olivat kiinnostaneet alakoulusta lähtien.

- Minulla oli kova into ja halu tietää lisää, ja minua kiinnostavat loogisuus, pohtiminen ja ongelmien ratkaiseminen. Se tunne, kun palaset loksahtavat paikalleen, on motivoiva.

Ohvanaisen mukaan kaikkien on opiskeltava matematiikkaa, sillä se on perustaito elämässä pärjäämiseen ja sen avulla voi esimerkiksi suunnitella omaa talouttaan. Fysiikka ja kemia ovat vielä matematiikkaakin lähempänä Ohvanaisen sydäntä.

- Niissä tutkitaan, tehdään ryhmätöitä ja kokeita, pohditaan ja lasketaan. Ne alkavat lapsilla omana aineenaan ensimmäistä kertaa seiskaluokalta, ja voin omalla toiminnallani vaikuttaa, miten he kiinnostuvat aiheesta. Palkitsevin hetki on se, kun saa ryhmän innostumaan fysiikasta ja kemiasta.

Ohvanainen yrittää olla aina iloisella päällä ja etsiä myönteisiä juttuja.

- Edeltäjältäni Jukalta sain yhden ohjeen: hymyssä suin ja positiivisin mielin. Sitä olen yrittänyt noudattaa, sillä positiivisuus tarttuu ympäristöönkin.

Opettajana Ohvanainen luonnehtii olevansa yhtä aikaa sekä reilu että tiukka. Tunteja hän ei suunnittele ennalta täysin valmiiksi.

- Tunnustelen luokan ilmapiiriä, ja se määrää, mihin suuntaan tunti lähtee kehittymään ja millä tavalla asiaa käydään läpi.

Petravaarasta kotoisin oleva Ohvanainen kävi mutkan etelässä, mutta kaipuu toi hänet perheineen takaisin Tohmajärvelle, jossa hän on työskennellyt jo 14 vuotta.

Uusia tiloja ryhmätyöskentelyyn

Ahjoon hankittiin kevään aikana uusia kalusteita, sillä koululle kaivattiin pieniä, hiljaisen työskentelyn tiloja sekä eriyttämistiloja, joissa voi tehdä esimerkiksi ryhmätöitä. Helpoin ratkaisu oli seinien rakentamisen sijaan hankkia kalusteita, joihin saatiin rahoitus kuuden valtuutetun investointeihin tarkoitetuista kymppitonneista. Alakoulun puolelle hankittiin yksi kahden hengen ja kaksi neljän hengen neuvottelukoppia, joten jokainen solu sai oman. Isompaan neuvottelutilaan mahtuu aikuinen neljän lapsen ja pienempään kahden lapsen kanssa. Kopit tulevat opetuskäyttöön. Esimerkiksi laaja-alainen erityisopettaja tai koulunkäynninohjaaja voi ottaa pienen ryhmän luokasta ja mennä neuvottelukoppiin. Lasiseinäinen, umpinainen tila on ilmastoitu ja äänieristetty.

- Näitä voi myös käyttää neuvotteluihin tai opettajan puheluihin. Iltaisin musiikkiopistoon lapsiaan tuova vanhempi voi tehdä tässä tilassa vaikka töitä, Maiju Lassilan koulun apulaisrehtori Jussi Ohvanainen kuvailee.

Jos kopit jäävät joskus koululla tarpeettomiksi, ne on helppo siirtää vaikka toiseen rakennukseen. Yläkoulun puolelle hankittiin neljä hiljaisen työskentelyn kalusteryhmää, jotka ovat avoimia ylhäältä ja yhdeltä sivulta, mutta muuten seinät rajaavat tilan. Yläkoulun oppilaskunta ja tukioppilaat pääsivät valitsemaan värit ja mallit Martelan esittämien neljän vaihtoehdon pohjalta.

- 9B oli erittäin innokas ideoimisessa, ja he halusivat, että heistä jää muisto koululle. Idea kalusteista tuli oppilailta. He halusivat istumistilaa välitunneille, ja opettajat tarvitsivat pienryhmille työskentelytilaa. Ohvanainen sanoo, että kalustehankinta on hyvä esimerkki yhteistyöstä.

- Tämä alkoi yläkoululaisten projektina, mutta lopulta mukana olivat myös opettajat, ohjaajat, sivistystoimen johto ja valtuutetut.

Perheeseen kuuluvat vaimo sekä 14- ja 12-vuotiaat lapset. Koska opettajan työ on pitkälti tietynlaista esiintymistä oppilaiden edessä, lähtee Ohvanainen sen vastapainoksi yksin metsään.

- Intohimoni ja henkireikäni on metsänhoito. Olen maatilan poika ja jatkanut suvun metsien hoitamista.

Jussi Ohvanaista kiehtoo fysiikassa ja kemiassa se, että niissä tutkitaan ja tehdään kokeita.

”JOKAINEN PÄIVÄ ON SEIKKAILU”

Kotitalousopettaja nauttii työstään nuorten kanssa.

Maria Nurmi aloitti viime syksynä Maiju Lassilan koulun ja Tohmajärven lukion kotitalousopettajana. Ammatinvalinnan hän teki jo hyvin nuorena.

- Ensimmäisellä luokalla päätin, että saan valkolakin, ja seiskalla, että minusta tulee kotsan ope. Tykkäsin kotitaloudesta oppiaineena paljon, ja opettaja oli tosi mahtava.

Salosta kotoisin oleva Nurmi opiskeli Savonlinnassa ja Joensuussa. Hän työskenteli kymmenen vuotta Pyhäselässä opettajana, mutta toimi sen jälkeen muutaman vuoden kukkakauppa- ja hautaustoimistoyrittäjänä Outokummussa. Yrittäjyyden jälkeen Nurmi oli Martoilla kotitalousasiantuntijana, mutta huomasi kaipaavansa nuorten pariin.

- Minusta on ihana tehdä nuorten kanssa työtä, ja vuorovaikutus heidän kanssaan on parasta. Nuoret ovat Tohmajärvellä ottaneet minut hyvin vastaan, ihan kuin olisin kotiin tullut.

Nurmi kehuu myös uutta koulurakennusta, hyvää työyhteisöä sekä pienen paikkakunnan yhteisöllisyyttä. Nurmi opettaa kotitaloutta kaikille seitsemäsluokkalaisille. Valinnaisena aineena se on lukiossa sekä 5–6- ja 8–9-luokkalaisilla. Lisäksi hän opettaa omalle luokalleen englantia, johon hänellä on myös pätevyys. Opettajana Nurmi pitää itseään oikeudenmukaisena ja pyrkii ottamaan kaikki nuoret tasapuolisesti huomioon.

- Huumorini on välillä hurttia, mutta se vie aika pitkälle. Oppilaat ovat luonnehtineet minua hauskaksi, ankaraksi, tiukaksi ja hassuksi, Nurmi muistelee hymyillen.

Musiikki

on Nellin lempiaine

Kun Nelli Mannerkoski viime syksynä aloitti ensimmäisen luokan Tikkalan koulussa, häntä vähän jännitti. Paikka oli tuttu, sillä hän oli käynyt samassa rakennuksessa sijaitsevaa päiväkotia, viskaria ja eskaria, mutta onhan koulu aina eri asia. Pian olo kuitenkin helpotti.

- Ei koulun alkua tarvitse jännittää. Siellä on kivaa, ja saa kavereita, Nelli vinkkaa ensi syksyn ekaluokkalaisille.

Hauskinta 7-vuotiaan Nellin mielestä koulunkäynnissä on juuri kaverit. Hänen kanssaan Tikkalassa aloitti kahdeksan ekaluokkalaista, ja lisäksi yhdysluokalla on kuusi kakkosluokkalaista. Nelli osasi lukea jo ennen koulun alkua, ja taito on vahvistunut. Lisäksi hän on oppinut kirjoittamaan ja laskemaan. Lempiaine on musiikki, joka kuuluu vapaa-aikaankin, sillä Nelli käy pianotunneilla maanantaisin.

- Musiikintunnilla koulussa opettaja soittaa ja me laulamme. Joskus olemme soittaneet kannelta.

Välitunnit vietetään ulkona. Koulun piha on Nellistä hyvä: siellä on kiipeilyteline, kiikkuja ja grillikota.

- Leikimme välitunneilla, ja saatamme jutella kavereiden kanssa

Maria Nurmi piti keväällä lukiolaisille rennon

Mielihyvää lämpimäisistä -kurssin, jolla leivottiin ja tehtiin ruokaa opiskelijoiden toiveiden mukaisesti.

Vaikka tiedossa on rankka päivä, odottaa hän silti positiivisella mielellä, mitä on tulossa.

- Koulumaailmassa jokainen päivä on erilainen, ja on aina seikkailu, mitä tänään tapahtuu.

Kotitalous ei ole pelkkää ruuanlaittoa. Tunneilla opetellaan arjen monia kotitöitä, kuten pyykinpesua, mikä antaa valmiuksia siihen, kun nuori muuttaa pois kotoaan.

- Kotitaloudessa pääsee itse tekemään, maistamaan ja näkee oman käden jäljen. Täällä opitaan taitoja, ja erehdyksiä sattuu, mutta ne kuuluvat asiaan.

Entä mikä on kotsanopen lempiruoka?

- Helpompi sanoa, mikä on inhokki. Se on nahkiainen, ei ole minun suuni mukainen ruoka ollenkaan, Nurmi nauraa.

Joensuussa asuva Nurmi saa työmatkoilla nollattua päivän asiat. Siihen auttaa myös mökkeily aviopuolison kanssa, lukeminen ja kahden koiran ulkoilutus. Länsiylämaanterrieristään Nurmi haluaisi virallisen koulukoiran, ja onhan Chuck käynyt jo muutaman päivän Ahjossa vierailemassa.

- Oppilaat aina kysyvät, koska se koira taas tulee, Nurmi iloitsee.

Vaikeimmalta aineelta Nelli Mannerkoskesta tuntuu englanti.

vaikka siitä, mitä olemme viikonlop puna tehneet.

Nelli sai koulukummikseen kuudesluokkalaisen Vapun. Joskus he viettävät välitunneilla aikaa yhdessä, ja kummien kanssa kuljetaan esimerkiksi retkillä, joita on tehty koulun lähellä metsään ja pulkkamäkeen.

Nelli asuu lähellä koulua ja kulkee matkat kävellen – yleensä kaverin kanssa. Koulupäivät alkavat useimmiten kello 8.45 ja kestävät noin yhteen. Sen jälkeen alkaa iltapäiväkerho.

- Siellä askarrellaan, saa piirtää ja voi tehdä majoja. Yleensä isi tulee hakemaan neljältä kotiin.

Kotona odottavat siperianhuskyt Ronja ja Taika, joiden kanssa Nelli mielellään leikkii. Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi pikkusisko, joka aloittaa koulun reilun vuoden päästä. Nellin opettaja on koulunjohtaja Päivi Purmonen, joka on tainnut tehdä vaikutuksen.

- Isona minusta tulee opettaja, Nelli hymyilee.

Vuoden

YHTEISTYÖTÄ

KITEEN LUKION KANSSA

TOHMAJÄRVEN LUKIOLLA on ollut Kiteen lukion kanssa jo monia vuosia yhteisiä opintojaksoja, joista osa toteutetaan nykyisin Zoom-verkko-opetuksena. Jos opetus tapahtuu Kiteellä, seuraavat tohmajärveläiset sitä omalla koulullaan, ja jos Tohmajärvi opettaa, seuraavat kiteeläiset sitä puolestaan verkon kautta.

Zoom-opintoja on jokaisessa jaksossa. Kevätlukukauden kahdella viimeisellä jaksolla kaikki lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat kuljetetaan maanantaisin Kiteelle lähiopintoihin.

Yhteisiä opintoja on aiheista, joissa olisi niin vähän osallistujia, etteivät ne yksinään toteutuisi kummassakaan koulussa.

- Ajatuksena on tarjota monipuolisia opintoja, Tohmajärven lukion apulaisrehtori Kaisa Puumalainen sanoo.

Esimerkiksi saksaa ja reaaliaineita, kuten psykologiaa, maantiedettä, historiaa ja yhteiskuntaoppia, opiskellaan yhdessä

kiteeläisten kanssa etäyhteydellä.

- Kiteellä voi olla tarjolla lisäksi muun muassa liikuntaa ja kuvataidetta.

Viime lukuvuonna yhteisiä Zoom-opintoja oli tarjolla ennätysmäärä eli 15, ja Kiteellä tohmajärveläiset kävivät 14 eri kurssilla. Erikoisempaa opintotarjontaa on esimerkiksi erä- ja luontokurssi sekä sen kanssa vuorovuosin järjestettävä laskettelukurssi, joka sisältää retken Vuokattiin yhdessä kiteeläisten kanssa. Kurssi sisältää kolme päivää laskettelua ja yhden päivän yhteistä toimintaa.

- Ruotsin-kurssilla on oltu kahden yön reissu Tukholmassa, Puumalainen kertoo. Oppilaiden toiveesta on järjestetty myös esimerkiksi kotitalouskursseja, jotka ovat olleet erittäin suosittuja, ja viime lukuvuonna lukiossa on voinut suorittaa anniskelu- ja hygieniapassin. Aiempina vuosina on järjestetty myös labra-, koodaus- ja teknisen työn kursseja. Lukioon voidaan hyväksyä myös avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opintoja.

PERUSOPETUS JA LUKIO

MAIJU LASSILAN KOULU

Rehtori Mona Lotta Savinainen 050 574 6581 mona.lotta.savinainen@edu.tohmajarvi.fi

Apulaisrehtori Jussi Ohvanainen 050 359 6359 jussi.ohvanainen@edu.tohmajarvi.fi

Koulusihteeri Emilia Vlasoff 040 105 4132 emilia.vlasoff@tohmajarvi.fi

TIKKALAN KOULU

Koulunjohtaja, luokanopettaja Päivi Purmonen 050 343 7720 paivi.purmonen@edu.tohmajarvi.fi

TOHMAJÄRVEN LUKIO

Rehtori Mona Lotta Savinainen 050 574 6581 mona.lotta.savinainen@edu.tohmajarvi.fi

Apulaisrehtori Kaisa Puumalainen 040 105 4153 kaisa.puumalainen@edu.tohmajarvi.fi

2023 eräkurssilaiset kävivät vaeltamassa Ruunaalla kolmen päivän ajan.

Liikunta ja vapaa-aika

LUONTORETKILLE

METSÄMÖRRIN KANSSA

Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksessa alkanut ohjauksellinen luontoliikunta motivoi koko perheen lähtemään retkelle.

TOHMAJÄRVELLÄ ALOITETTIIN keväällä varhaiskasvatuksessa metsämörrikoulutus, jonka tarkoituksena on lisätä henkilöstön luontoliikunnan ja siihen liittyvän ohjauksen osaamista, mutta saada myös lasten perheet innostumaan liikkumisesta.

Kyse on Suomen ladun toimintamuodosta. Metsämörri-satuhahmo innostaa lapset lähiluontoon leikkimään, liikkumaan, ihmettelemään ja tutkimaan. Keskeistä toiminnassa on ilo, kiireettömyys ja kokemuksellisuus, mutta siihen liittyy myös pedagoginen puoli. Metsämörrikoulutuksen peruskurssilla opiskellaan muun muassa lauluja, leikkejä ja satuja sekä perehdytään lasten luontokasvatukseen ja varustetietouteen.

- Jos henkilöstöllä on vaikkapa retkeilytaitoja, on helpompi lisätä lasten arkeen luontoliikuntaa. Kaikista yksiköistä koulutetaan henkilöstöä, jotta toiminta jalkautuisi joka talolle, vs. varhaiskasvatuksen päällikkö Jenni Isoviita-Parikka kertoo.

Metsämörrikoulutus sisältää materiaalia, joka on käytössä kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä. Suunnitelmissa on hankkia myös metsämörriretkireppu, jota lainattaisiin perheille.

- Meillä on ajatus, että lapset kertoisivat kotona tästä toiminnasta, ja saisimme perheitä ja huoltajia innostumaan lähiluonnosta ja retkeilystä. Lapset voisivat käydä esimerkiksi viikonloppuisin huoltajien kanssa metsämörriretkellä.

Liikunnanohjaaja Arja Pirhosen mukaan perheiden ja lasten liikuntaa pitää kehittää ja lisätä ja saada se osaksi normaalia päivärutiinia, ja metsämörritoiminnan yksi tarkoitus onkin madaltaa liikkumisen kynnystä.

Pirhosen mielestä pitäisi päästä eroon ajattelusta, että viedään lapsi liikkumaan johonkin kerhoon. Sen sijaan koko perhe voisi lähteä retkelle yhdessä ja hyödyntää Tohmajärven hyviä luontoliikuntamahdollisuuksia.

- Jos vanhemmilla ei ole vaikkapa työn takia yhteistä aikaa, voi luonnossa liikkua esimerkiksi isovanhemman tai naapurin kanssa. Annamme pikkuisia täkyjä, että tälläkin lailla voi liikkua.

Pirhonen korostaa, että metsämörritoiminta ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan eikä vaadi välineitä.

- Tämä ei ole vain yhden vuoden juttu. Metsämörri on yhteinen työkalu, joka toivottavasti jää elämään.

Tohmajärven kaikki varhaiskasvatuksen yksiköt, Käenpesän ja Tikkalan päiväkodit, Keijukan ryhmäperhepäiväkoti, Maiju Lassilan koululla sijaitseva Kemien esiopetus sekä kotona työskentelevät perhepäivähoitajat, sijaitsevat lähellä luontoa. Lähiluonnossa retkeily on tuttua kaikille yksiköille, mutta koulutuksen myötä lähiluontoa voidaan jatkossa hyödyntää myös vahvemmin oppimisympäristönä.

Metsämörritoimintaan on saatu Avilta hankerahoitusta. Viva2 – vipinää varhaiskasvatuksessa jatkuu on jatkoa viime vuoden Viva-hankkeelle, jossa hankittiin henkilöstölle musiikkiliikuntakoulutusta ja -välineistöä. Lisäksi hankerahoituksella voitiin lisätä eskarilaisille uimahallikäyntejä ja uimaopetusta.

- Hankkeiden myötä varhaiskasvatus ja liikuntatoimi tekevät vahvaa yhteistyötä, Isoviita-Parikka iloitsee.

LIIKUNTATOIMI

Liikunnanohjaaja 040 105 4118

Vapaa-aikakoordinaattori 040 105 4130

Liikuntapaikkojen hoitaja 050 343 7619

Liikuntahalli Kirkkotie 10 b, avoinna klo 8-20, suljettu viikonloppuisin ja kesällä. Kuntosalit avoinna arkisin klo 7–22 ja viikonloppuisin klo 8–20, käynti kulkutunnisteella.

Maiju Lassilan koulun henkilökunta vietti tyhy-päivää Unelmien uimarannan esteettömällä laavulla maaliskuussa.

Esteetön laavu ja luontopolku Kirkkoniemeen

Unelmien uimarannalle on valmistunut esteetön laavu. Se on ympäri vuoden käytössä, mutta inva-wc on talvella suljettu. Laavun huollosta polttopuineen vastaa kunta, ja Puhdas Tohmajärvi ry. ylläpitää uimarantaa.

Laavun yhteyteen on rakenteilla esteetön luontopolku. Se lähtee hautausmaan huoltorakennuksen invaparkkipaikalta seuraten järven rantaa ja loppuu laavulle. Pituutta polulla on puoli kilometriä.

- Laavulle asti pääsee myös invataksilla, ja polun varrelle tulee vielä penkkejä. Opaskylttejä voisi olla vaikka Tohmajärvestä, Kirkkoniemestä ja vanhasta pappilasta, mutta katsotaan, mikä on käyttöaste. Alueen kehittäminen on vielä kesken, liikunnanohjaaja Arja Pirhonen kertoo.

Tohmajärveltä on puuttunut esteetön grillipaikka, ja sen tarve poiki valtuustoaloitteen. Laavu valmistui viime talvena, ja sen rakentamiseen käytettiin edellisen kauden valtuutettujen kymppitonneja.

Potsiviikon tiistaina 25.6. liikuntatoimi järjestää Unelmien uimarannalla perheille rantapäivän, jolloin vietetään myös pienimuotoisia laavun avajaisia. Ohjemassa on muun muassa pelejä, melontaa, suppailua ja makkaran paistoa.

HYPPY KUNTA-ALALLE VALMENNUSTEHTÄVISTÄ

VAPAA-AIKAKOORDINAATTORI Jani

Ruotsalainen, 35, aloitti työt Tohmajärvellä helmikuussa. Työtehtävä on perustettu viime vuonna, ja siihen kuuluu laajasti erilaisia tehtäviä hallinnollisista töistä toiminnan kehittämiseen.

Vapaa-aikakoordinaattori toimii tiiminvetäjänä ja lähiesimiehenä liikunta- ja nuorisotoimissa, ja Ruotsalaisen tapaa esimerkiksi nuorisotila Stopilta kerran viikossa. Hän myös hallinnoi ja suunnittelee Harrastamisen Suomen mallin kerhotoimintaa, jota järjestetään heti koulupäivien jälkeen oppilaiden toiveet huomioon ottaen.

Ruotsalaisella on vankka tausta nuorten parissa toimimisesta, ja ohjaustyötä hän on tehnyt kaikenikäisten kanssa kolmevuotiaista aikuisiin. Hän on valmistunut yhteisöpedagogiksi ja työskennellyt edelliset kymmenen vuotta kontiolahtelaisen salibandyseura Lehmo Ballsin valmennuspäällikkönä.

- Kuntapuolelta minulla ei ole työtaustaa, mutta kaikenlaista, mitä seuratyö-

hön kuuluu, tuli tehtyä. Halusin vaihtelua työuralle ja nyt tuntui, että pitää kokeilla jotain uutta. Kunnan paikkoja on harvemmin auki.

Ruotsalainen kertoo viihtyneensä Tohmajärvellä, jonne hän tuli elämänsä ensimmäisen kerran silloin, kun sai kutsun työhaastatteluun. Hän on siis katsellut uusin silmin kuntaa ja sen palveluja ja voinut aloittaa puhtaalta pöydältä.

- Paljon on uutta, mitä saa opetella ja tehdä, mutta hyvällä fiiliksellä olen. Täällä on tosi hyvä tiimi tekemässä yhdessä.

Ruotsalainen pyrkii aktivoimaan tohmajärveläisiä urheiluseuroja, että lapsille ja nuorille saataisiin lisää toimintaa. Tapahtumia kunnassa on hänen mukaansa jo hyvin, mutta ajatuksena on kehitellä jotain uutta, joskin samalla pitää huoli perinteistä.

Ruotsalainen aikoo lisätä systemaattisuutta ja kehittää viestintää, että ihmiset osaisivat tulla tapahtumiin. Nuorisotyö on Ruotsalaiselle tullut tutuksi valmennus-

hommissa. Tohmajärveläisiä nuoria hän kehuu mukaviksi.

- Stopilla on ollut hyvin porukkaa ja mukavasti ovat ottaneet minut vastaan. Vielä sinne vähän mahtuisi lisää, hän naurahtaa.

Ilkivallan kitkemiseksi Ruotsalainen toivoisi, että nuoret saataisiin aktivoitua esimerkiksi Stopille tai jonkin harrastuksen pariin.

- Työsarkaa on, että nuoriso voisi paremmin.

Luonteeltaan Ruotsalainen sanoo olevansa sosiaalinen, ja sitä työ vaatiikin.

- Olen rempseä, tykkään liikunnasta ja kun minulla on savolaista taustaa, pieni kierouskin löytyy, Ruotsalainen virnuilee. Hän on kotoisin Nilsiästä Kuopion läheltä, mutta asuu nykyisin Kontiolahdella. Ruotsalaisen perheeseen kuuluu puoliso ja 6-vuotias tytär. Aika on kortilla, joten harrastuksiin ei paljon ehdi.

- Olen yrittänyt viimeisen vuoden aikana harrastaa crossfitia silloin tällöin omana liikuntana, ja salibandyä olen pelannut melkein tähän ikään asti. Tykkään myös retkeillä.

Liikuntahallin peli-illoissa pelataan muun muassa Afrikantähteä. Lautapeleistä Jani Ruotsalaisen suosikki on Inkan aarre.

AITOA KOHTAAMISTA SOMETTAMISEN SIJAAN

Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan tohmajärveläisillä lapsilla ja nuorilla ei ole mielialaan liittyviä ongelmia niin paljon kuin edellisessä tutkimuksessa, mutta yläkoululaisista joka viidennellä oli erittäin heikko osallisuuden kokemus, mikä heijastaa yksinäisyyttä.

Vs. sivistys- ja hyvinvointijohtaja Seija Rosti pohtii, että mitä varhemmin yksinäisyys alkaa, sitä todennäköisemmin tulee syrjäytymistä.

- Jos osallisuuden kokemuksia on vähän, voi se aiheuttaa häiriökäyttäytymistä, ilkivaltaa tai päihteiden käyttöä. Osallisuutta lisäävät aidot kohtaamiset, joita nuoretkin ovat koronan jälkeen kaivanneet. - Nuoret eivät tarvitse niinkään sirkustemppuja tai järjestettyä toimintaa, vaan paikan, jossa he voivat kokoontua isolla porukalla niin, että aikuinen olisi läsnä, kuulolla.

Sosiaalisessa mediassa monella on laajat verkostot. Rosti kuitenkin muistuttaa, että tutkimusten mukaan muutamalla aidolla ihmissuhteella on suurempi merkitys mielen hyvinvoinnille kuin isolla määrällä pinnallisia tuttavuuksia. Nuorilla yksinäisyyttä voi aiheuttaa myös se, ettei löydy kiinnostavaa harrastusta. Vaikka Harrastamisen Suomen malli toimiikin hyvin, on nuoria, jotka eivät ole kiinnostuneita samoista asioista kuin muut.

- Se voi antaa epävarmalle nuorelle tunteen, että olen tosi yksin tämän kiinnostuksen kohteen kanssa. Voisiko nuori itse tarjoutua harrastamisen mallin kerhonohjaajaksi ja tarjota kiinnostavaa harrastusta toisillekin? Kerhonohjaajia koulutetaan ja autetaan kyllä kauden mittaan pienissäkin asioissa, Rosti sanoo.

Etsivä nuorisotyöntekijä Niina Holopainen on huolestunut erityisesti yli 18-vuotiaista nuorista, sillä heitä oppivelvollisuuslaki ei enää koske, joten kotiin on helppo jäädä. Alaikäisille ongelmia tuovat kulkuyhteydet. Jos nuori asuu syrjässä, ei hän välttämättä pääse liikkumaan vapaasti ennen ajokortin saamista. Yksinäisyys ja syrjäytyminen heikentävät sosiaalisia taitoja ja arjenhallintaa. Tällöin myös avun pyytäminen voi olla hankalaa.

- Kun ensimmäinen kynnys on ylitetty eli olemme nähneet kerran, pääsemme eteenpäin. Avoimin mielin selvitämme, mitä nuori tarvitsee, Holopainen kannustaa.

Hän muistuttaa myös some-etiketistä. Nuoret solmivat esimerkiksi pelimaailmassa suhteita ihmisiin, joita he eivät todellisuudessa tunne. - Koskaan ei tiedä, kuka siellä on. Totta kai itsetuntoa kohottaa, kun joku on kiinnostunut sinusta, mutta kannattaa miettiä, mitä kuvia ja tietoja itsestään jakaa. Moni on tullut huijatuksi.

Nettikontaktit voivat vähentää yksinäisyyttä, mutta myös pahentaa oloa, jos keskustelukumppani painii samojen ongelmien kanssa ja ruokki toisen pahaa oloa.

- Maapallon toiselta puolelta voi löytyä toinen koulukiusattu ja yksinäinen. Jos vellotaan yhteisissä negatiivisissa asioissa ja tulee ajatus, että muutkin elävät näin, ei se kanna eteenpäin.

Jos kokee yksinäisyyttä tai tarvitsee apua arkeen tai elämän kasvukohtiin, kannatta ottaa yhteyttä Niina Holopaiseen. Nuorisotoimi järjestää myös monenlaista toimintaa, kuten peli-iltoja, joista enemmän viereisessä jutussa.

”YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA”

on kirjaston ja nuorisotoimen yhteishanke, jolla vahvistetaan monialaista yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hankkeen keskiössä ovat tohmajärveläiset nuoret. Ajatuksena on turvallinen aikuinen, turvalliset tilat, yhteiset pelisäännöt ja yhteistyö koulun sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Samalla lukemisharrastus ja kirjaston aineistot ujutetaan osaksi nuorten arkea heihin vetoavin keinoin. Avin rahoittama hanke pyörähtää käyntiin syksyllä.

Peli-iltoja

kerran kuussa

Nuorisotyön kehittämissuunnitelmassa on määritelty, että nuorille järjestetään tavoitteellista toimintaa liikunnallisuuden lisäämiseksi. Käytännössä tämä on näkynyt peli-iltoina, joita on järjestetty noin kerran kuussa liikuntahallilla.

- Liikuntailloissa on pelejä lautapeleistä lähtien, vapaa-aikakoordinaattori Jani Ruotsalainen kertoo.

Nuoret saavat itse toivoa, mitä lajeja he haluavat pelata, ja aikuiset järjestäjät ovat mukana tukemassa, innostamassa ja liikkumassa nuorten kanssa. Osallistujia on ollut jopa kolmekymmentä.

- Olemme pelanneet muun muassa lentopalloa ja sählyä. Jalkapallo on kiinnostanut myös, salibandyjoukkueita kymmenen vuotta valmentanut Ruotsalainen kertoo.

Peli-illat siirtyvät ulos, kun säät sallivat, sillä liikuntahallin ympäristössä on hyvät liikuntapaikat. Kesällä tulee peli-iltoihin mahdollisesti taukoa, mutta Potsiviikolla vapaa-aikatoimi on vahvasti mukana. Silloin järjestetään ainakin perinteiset kepparikisat ja uimarantapäivä, jossa pääsee melomaan ja suppailemaan. Talvella nuoret kävivät kolmesti Mustavaarassa laskettelemassa. Nämä reissut keräsivät joka kerta nelisenkymmentä osallistujaa.

NUORISOTOIMI

Nuoriso-ohjaaja 040 105 4117

Etsivä nuorisotyö 050 529 4275

Nuorisotila Stoppi

Kirkkotie 6. Aukioloajat löydät somesta.

Instagramissa: tohmajarven_nuorisopalvelut

Facebookissa: Tohmajärven nuorisopalvelut

RIVEILLÄ-SOVELLUS

TARJOAA

UUDEN TAVAN TUTUSTUA KIRJOIHIN

Peleistä tutut elementit houkuttelevat yläkoululaisia lukemaan.

RIVEILLÄ-SOVELLUS ON yläkoululaisille tarkoitettu lukusuositussovellus, jonka kautta voi halutessaan suorittaa yläkoulun aikana myös lukudiplomin. Sovellus hyödyntää useita peleistä tuttuja elementtejä: siinä kerätään pisteitä, suoritetaan tehtäviä ja ansaitaan kunniamerkkejä. Sovelluksessa seikkaillaan metrokartalla, jossa kulkee erilaisia linjoja. Linjojen varrella on asemia, joiden nimet paljastavat jotakin niiden sisällöstä: Transilvaniassa on kauhuaiheisia teoksia, Konnussa luetaan fantasiaa ja Baker Streetillä dekkareita.

Metrokartalla pääsee eteenpäin samaan tapaan kuin peleissä: nuori lukee itseään kiinnostavan teoksen, arvioi sen tähdillä, tekee siihen liittyvän tehtävän ja ansaitsee itselleen pisteitä. Sovelluksen parina

on Riveillä.fi-sivusto, jonka kautta opettaja pystyy seuraamaan ryhmänsä lukudiplomityöskentelyä sekä kommentoimaan ja arvioimaan suorituksia. Sovelluksen tavoitteena on auttaa nuorta löytämään kiinnostavaa luettavaa. Mitä enemmän käyttäjä lukee, sitä enemmän hän saa pisteitä ja ansiomerkkejä sekä saavuttaa lukudiplomin eri tasoja.

Sovellusta on ollut kehittämässä Vaara-kirjastojen pedagoginen informaatikko Roosa Immonen

- Lukemalla kirjoja oppilas tienaa pisteitä, joilla hän saa auki seuraavan aseman. Lisäksi kirjoista on mahdollista saada ansiomerkkejä. Esimerkiksi lukemalla kolme klassikkoa on klassikkomestari. Minä luin Liisa ihmemaassa ja olen neropatti, Immonen nauraa.

Teosvalikoima on mahdollisimman laaja, jotta jokainen voi löytää itselleen mieleistä luettavaa. Eritasoiset lukijat on huomioitu, ja opettajalla on mahdollisuus eriyttää diplomia eli hän voi määrittää vaikka yksittäiselle oppilaalle pienemmän määrän kirjoja, joilla lukudiplomin saa suoritettua. Valikoimassa on muun muassa romaaneja, tietokirjoja, elämäkertoja, kuvakirjoja, selkokirjoja ja sarjakuvia. Tarjolla on sekä tuoreita, meheviä uutuuksia että kaunokirjallisuuden klassikoita. Jokaisella asemalla on valittavana vähintään viisitoista eri kirjaa.

Teokset on jaoteltu kolmen eri vaikeustason mukaan. Helpoissa kirjoissa on lyhyitä, kerronnaltaan simppeleitä teoksia, jotka sopivat hyvin myös keskimääräistä vähemmän lukeville. Keskitason kirjat ovat melko perinteisiä nuortenkirjoja, ja niiden parissa viihtyvät sellaiset lukijat, joiden elämään lukeminen ainakin jossain määrin kuuluu. Haastavat kirjat sopivat keskivertoa enemmän lukeville.

Myös sovelluksen tehtävät on jaoteltu helppoihin, keskitasoisiin ja haastaviin. Helpot tehtävät saa suoritettua muutamalla virkkeellä, mutta haastavat tehtävät vaativat paneutumista. Kun käyttäjä valitsee jonkin teoksen, hän pystyy lukemaan siitä lyhyen kuvauksen ja katsomaan siihen liittyviä #-merkkejä, jotka kertovat jotain oleellista teoksen sisällöstä ja tyylistä. Tässä näkymässä käyttäjä voi myös tarkastella kirjan saatavuustietoja, katsoa kirjasta vinkkivideon, jos sellainen on tehty, tai lisätä kirjan omalle lukulistalleen. Sovelluksessa ei voi lukea varsinaista teosta.

Riveillä-sovellusta ei ole tarkoitettu avoimeen käyttöön vaan ainoastaan kouluille. Sitä on ollut kehittämässä Vaara-kirjastot yhteistyössä Itä-Suomen kirjastojen kanssa osana Lukeva kunta -hanketta.

TOHMAJÄRVEN KIRJASTO

Kirkkotie 10 a ma, ke 12-18 ti, to, pe 10-15

Omatoimikirjasto päivittäin klo 7-21

Asiakaspalvelu 040 105 4111

Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja 040 105 4110

Kirjastoauto 040 105 4112

kirjasto@tohmajarvi.fi

https://www.tohmajarvi.fi/kirjasto https://vaara.finna.fi

Facebookissa @tohmajarven kirjasto

Keski-Karjalan musiikkiopisto

UUTTA MUSIIKKIOPISTOLLA: QUARTET8 -YHTEISSOITTOKANTELE

Teksti: Netta Ohtonen

KESKI-KARJALAN MUSIIKKIOPISTO sai opetushallituksen hankerahoituksen turvin syksyllä 2023 tilattua opetuskäyttöön Quartet8-yhteissoittokanteleen, joka vastaanotettiin käyttöön vuoden 2024 helmikuun alussa.

Yhteiskantele Quartet8 on rääkkyläläisen Koistinen Kantele Oy:n suunnittelema ja valmistama soitin. Yhteiskanteleessa on samassa kaikupohjassa neljä eri pienkanteletta, jokainen eri oktaavialassa. Jokaisen pienkanteleen ääressä on yksi soittaja, jolla on vastuu omasta soitto-osuudestaan.

Yhteissoitto sisältyy opetussuunnitelman perusteisiin ja on siten olennainen osa myös instrumenttioppilaiden musiikkiharrastusta. Yhteiskantele tuo aivan uudenlaisen lähestymistavan yhdessä soittamiseen: kun jokainen on saman soittimen ääressä, yhteinen vastuu on konkreettisemmin aistittavissa. Saman soittimen ääressä oleminen nostaa uudella tavalla kommunikoinnin ja kontaktin ottamisen merkityksen soiton aikana – ja nämä voivat myös löytyä aiempaa luontevammin. Lisäksi jokainen soittaja voi ottaa eri kappaleissa eri roolin, jolloin musiikin kokonaisvaltainen ymmärrys laajenee.

KESKI-KARJALAN MUSIIKKIOPISTO TOHMAJÄRVELLÄ

Keski-Karjalan musiikkiopisto tarjoaa tällä hetkellä (kevätkaudella 2024) Tohmajärvellä useiden eri soitinten yksilöopetusta, bänditoimintaa sekä muskaria ja tanssia. Oppilaaksi voi hakeutua helposti milloin vain, ja paikat täytetään sitä mukaa, kun niitä vapautuu. Opetukseen ei ole ikärajoja, pääsykokeita tai lähtötasovaatimuksia.

Lue lisää: kkmo.fi

Ilmoittaudu mukaan: kkmo.eepos.fi

Ota yhteyttä: 040 105 4045 (rehtori) / musiikkiopisto@tohmajarvi.fi

Yhteiskantele laajentaa myös opetushenkilöstön pedagogisia työvälineitä. Soitin mahdollistaa sovitusten luomisen eri oktaavialoille – myös yhdessä oppilaiden kanssa. Sovituksia voi luoda ja kokeilla hetkessä, mikä luo uusia mahdollisuuksia improvisaatiolle.

Hankejakson aikana soitin tulee kiertämään kaikki musiikkiopiston seitsemän paikkakuntaa. Tavoitteena on tarjota kaikille oppilaille mahdollisuus kanteleen kanssa musisointiin ja soittimen monipuolisen potentiaalin hyödyntämiseen omassa harrastuksessa.

Yhteiskantele tulee alustavan aikataulun mukaisesti Tohmajärvelle lukuvuoden 2024–2025 aikana.

Kanteleen säädettävät led-valot luovat tunnelmaa. Kuva: Mari Hirvonen

KÄYTETTÄVISSÄ

OLEVAT KIRJASTON E-PALVELUT:

TOHMAJÄRVEN KIRJASTOAUTON REITIT 13.8. - 19.12.2024

1. REITTI TIISTAI

13.8., 3.9., 24.9., 5.11., 26.11., 17.12. 11.00 - 12.30 Särkilahdentie 224, Tikkalan koulu + Tikkari

12.35 - 12.50 Harakkalantie 3

13.20 - 13.35 Sopentie 121

13.45 - 14.00 Akkalantie 20

14.15 - 14.30 Akanmäentie 348

1. REITTI TORSTAI

15.8., 5.9., 26.9., 7.11., 28.11., 19.12., 11.00 - 11.30 Tikkalan koulu 12.00 - 12.10 Uusi-Värtsiläntie 5 12.20 - 12.50 Rajantie 690

13.00 - 13.20 Pappilantie 2

13.50 - 14.10 Vepsäntie 520

14.15 - 14.30 Kuurnantie 208

14.40 - 14.55 Korkeakankaant. 355, Seurapirtti 15.00 - 15.20 Korkeakankaantie 285

2. REITTI TIISTAI

20.8., 10.9., 1.10., 22.10., 12.11., 3.12. 11.00 - 12.30 Särkilahdentie 224, Tikkalan koulu + Tikkari

12.35 - 12.55 Joensuuntie 414 13.05 - 13.25 Koirivaarantie 242

13.35 - 13.55 Perivaarantie 87

14.15 - 14.30 Haukilammentie 130 14.55 - 15.10 Kannaksentie 616

2. REITTI TORSTAI

22.8., 12.9., 3.10., 24.10., 14.11., 5.12. 11.00 - 11.30 Tikkalan koulu

12.00 - 12.10 Uusi-Värtsiläntie 5 12.20 - 12.50 Rajantie 690

13.00 - 13.20 Pappilantie 2

13.35 - 13.55 Kangaskosken th., Saariontie 14.15 - 14.30 Kangasvaarantie 904 15.00 - 15.15 Tervavaarantie 293

Kirjastoauton puh. 040 105 4112

3. REITTI TIISTAI

27.8., 17.9., 8.10., 29.10., 19.11., 10.12. 11.00 - 12.30 Särkilahdentie 224, Tikkalan koulu + Tikkari

12.55 - 13.10 Kangaslammentie 102 13.30 - 13.45 Säkäniementie 451 13.55 - 14.05 Ertonniemen th., Ertonlahdentie 14.15 - 14.30 Hasontie 767

3. REITTI TORSTAI

29.8., 10.10., 31.10., 21.11., 12.12 9.00 - 10.00 Takkunurmentie 7, Käenpesä 11.00 - 11.30 Tikkalan koulu 12.00 - 12.10 Uusi-Värtsiläntie 5 12.20 - 12.50 Rajantie 690 13.00 - 13.20 Pappilantie 2

KYYTITAKUUKYYDIT

Tiistai klo 11.00 Reitti: Kemie - Kirkkoniemi - Kemie. Paluu klo 12.30. Heikki Multanen p. 050 540 7650

Tiesithän, että kyytitakuukyydeissä voi kulkea kuka tahansa alentamattomalla ns. linja-autotaksalla.

Keskiviikko klo 9.15 Reitti: Kemie – Petravaara – Perä-Musko – Värtsilä – Kenraalinkylä – Selkäkylä – Kaurila – Uusi-Värtsilä – Kemie. Paluu klo 14.00. Toffolan Taksi p. 040 530 0365

Torstai klo 10.20 Reitti: Kemie – Vatala – Sikosuo – Ahvenvaara – Ruhka – Riutta – Kankaankylä – Saario – Tenka – Kemie Paluu klo 14.00. Heikki Multanen p. 050 540 7650

Torstai klo 12.00 Reitti: Kemie – Akkala – Jouhkola – Riikola – Järventaus – Kemie. Paluu klo 16.00 Heikki Multanen p. 050 540 7650

Perjantai klo 10.00 Reitti: Kemie – Onkamo – Kannas – Kostamo – Tikkala – Onkamo – Purtovaara – Kemie. Paluu klo 14.00. Toffolan Taksi p. 040 530 0365

Perjantai klo 11.30. Reitti: Kemie – Pykälävaara – Tervavaara – Kenraalinkylä – Kaustajärvi – Värtsilä – Kaurila – Kemie. Paluu klo 16.00. Toffolan Taksi p. 040 530 0365

Kuljetuksen tilaus

Asiakas tilaa kuljetuspalvelun liikennöitsijältä viimeistään kuljetusta edeltävänä päivänä klo 18 mennessä liikennöitsijän numerosta. Aikataulut ja reitit ovat ohjeellisia ja muotoutuvat sen mukaan, ketä on mistäkin tulossa kyytiin. Reittiä ei siis ajeta, ellei reitin varrelta ole kyytiin lähtijöitä. Jättö- ja hakupaikka kunnan keskustassa sovitaan kyydissäolijoiden ja autoilijan kanssa.

VÄRTSILÄN AAMUKULJETUS Heikki Multanen klo 7.05 - 7.50

Reitti: Tohmajärvi 7.05, Saario 7.20, Ilomantsin tr 7.30, Niirala 7.35, Kaurila 7.40, Tohmajärvi 7.50.

MUSEOT

Tohmajärven museoalue. 11.6.-10.8. (ei 21.-23.6.) ti-pe klo 11-17 ja la 11-15, Potsiviikolla myös su 11-15. Kirkkotie 14. tohmajarviseura.fi

Saarion voimalaitosmuseo. Tilauksesta pienryhmille. Yleisöpäivä 24.8.2024. tohmajarviseura.fi

NÄYTTELYT

Jonna Puolamaan taidenäyttely ”Mielenmaisemia”. Mustepiirroksia ja sekatekniikkaa. 24.6. - 4.8. joka päivä klo 10 -16 ja ke 10 -20. Järventauksen Seurapirtin kahvio, Korkeakankaantie 355. Kiiltokuva- ja paperinukkenäyttely 11.6.-10.8. (ei 21.-23.6.) tipe klo 11-17 ja la 11-15, Potsiviikolla myös su 11-15. Tohmajärven museoalue, Kirkkotie 14.

Källskäristä Ivaloon, valokuvataidetta ja piirustuksia. Residenssitaiteilija, valokuvaaja ja kuvataiteilija Sami Funke 17.-28.6.2024. Aiheina mm. luonto ja kulttuurimaisemat. Tohmajärven kirjasto, Kirkkotie 10 a. Käyttöarvoton tekstiili, Hannaleena Tauro 2.-16.7.2024. Näyttely koostuu töistä joiden materiaaleina ovat vanhat sukulaisten tekstiilit, joihin on lisätty kirjontaa, maalausta, tekstejä ja pikkuesineitä. Tohmajärven kirjasto, Kirkkotie 10 a.

Opetustaulujen myyntinäyttely Potsiviikolla 24.-30.6. ma-su klo 10-16 ja 3.-7.7. ke-su klo 10-16. Kirkkotie 1.

Pentti Väistön taidetta 24.6.-4.8. joka päivä klo 11-16. Akkalan-Jouhkolan ns-talon kahvio, Akkalantie 68.

KESÄKAHVIOT

Akkalan-Jouhkolan kirppis ja kahvio, 24.6.-4.8. joka päivä klo 11-16. Akkalantie 68. Järventauksen Seurapirtin kirppis-kahvio, 24.6.- 4.8. joka päivä klo 10-16 ja keskiviikkoisin 10-20. Korkeakankaantie 355.

KAIVO, kahvio ja käsityömyymälä, ma-pe klo 10-15. Talluksentie 1. Pitäjäntuvan kesäkahvila 27.5.-11.8. la klo 11-16, muina päivinä klo 11-17. Kirkkotie 600. Renkituvan kahvio 11.6.-10.8. (ei 21.-23.6.) ti-pe klo 11-17 ja la 11-15. Potsiviikolla ma-la klo 11-19, su klo 11-15. Kirkkotie 14.

Tutustu monipuolisiin aktiviteetteihin:

Liput 17 € / 5 € Ryhmät min. 20 hlöä 16€ / 5€

Kirkkotie 14, Katri Helenan raitti www.tohmajarventeatteri.fi tohmajarventeatteri@gmail.com

Kesällä 2024

Tohmajärven teatteri esittää Agapetuksen

Dramatisointi: Markku Hyvönen Sovitus ja ohjaus: Mervi Venäläinen ENSI-ILTA

LA 29.6. KLO 16

Su 30.6. klo 14

Ti 2.7. klo 19

To 4.7. klo 19

Su 7.7. klo 16

Su 21.7. klo 14

Su 28.7. klo 14 To 1.8. klo 19

Su 4.8. klo 14

La 20.7. klo 16 Ti 23.7. klo 19 To 25.7. klo19