Sivistyksen suakkunat

SIVISTYKSEN

suakkunat

Tohmajärven kunnan sivistystoimen julkaisu 2022

Viivi Pakarinen pitää lukuhetkiä kirjastolla, s. 18

Kääntöpuolella Tohmajärven kansalaisopiston opinto-ohjelma lukuvuodelle 2022-2023!

Sisällys Varhaiskasvatus, s. 4 Koulumaailma, s. 6 Lukio, s. 8 Hyvinvointi, s. 10 Nuorisotoimi, s. 12 Liikuntatoimi ja vapaa-aika, s. 14 Keski-Karjalan musiikkiopisto, s. 16 Sivistyslautakunta, s. 17 Tohmajärven kunnankirjasto, s. 18 Kulttuuri, s. 20 Kehittämispalvelut, s. 22 Tohmajärvellä tapahtuu, s. 24

2

Kesäinen tervehdys!

Jälleen on se aika vuodesta, kun kevät puhkeaa kukkaan ja kesä alkaa. Tämä tarkoittaa jo perinteeksi muodostuen Tohmajärvellä sitä, että Sivistyksen suakkunat -julkaisu ilmestyy kuntalaisten iloksi.

Suakkunoissa tuodaan esille sitä tärkeää työtä, jota kuntalaisten laadukkaiden palveluiden eteen päivittäin kunnassamme tehdään. Näillä sivuilla myös osa uusista työntekijöistämme esittäytyy ja muutkin pääsevät kertomaan työstään ja suhteestaan Tohmajärveen.

Vuosi 2022 alkoi hyvin synkässä koronatilanteessa. Yhteiskunta sulkeutui jälleen lähes totaalisesti ja työtä tehtiin paljon etänä.

Monelle korona-aika kuitenkin tarkoitti edelleen työskentelyä eturintamassa, jotta palvelut saatiin pyörimään. Tästä työstä, kuin myös etätyöstä, täytyy nostaa hattua korkealle ja osoittaa asiaan kuuluva suuri kiitos sivistystoimen koko henkilökunnalle ja myös meidän luottamushenkilöillemme, jotka ovat meitä viranhaltijoita ja työntekijöitä tukeneet. Yhteistyöllä syvimmästä korona-ajasta selvittiin kaiken kaikkiaan erittäin kiitettävästi. Kevät ja kesä on koittanut tälläkin saralla.

Ukrainan sodan vuoksi kevät on ollut Euroopan historiassa käänteentekevä. Sodan vaikutukset ovat yltäneet myös Tohmajärvelle mm. sulkeutuneena itärajana sekä valmistautumisena ukrainalaisten pakolaisten mahdolliseen tuloon kuntaamme.

Näihinkin asioihin on pystytty reagoimaan asiaan kuuluvasti ja positiivisuus säilyttäen.

Kuntamme ulkopuolelta tulleista haasteista huolimatta Tohmajärvellä on edelleen tehty erittäin laadukasta työtä kuntalaisten palveluiden eteen. Erityisesti haluamme panostaa kuntalaisten hyvinvoinnin kehittämiseen. Kunnassa on investoitu mm. laadukkaisiin liikuntapaikkoihin ja tänä keväänä on rekrytoitu Toni Koukku liikuntapaikkojen hoitajaksi. Tonin haastattelun voit lukea tästä julkaisusta.

Kuntalaisten hyvinvoinnin eteen tehdään paljon työtä myös Siun soten ja tulevan hyvinvointialueen kanssa yhteistyössä. Tohmajärvi on mukana mm. Ennalta ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Karjalassa -hankkeessa. Hankkeessa otetaan käyttöön kansallisen ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman mukaisia vaikuttaviksi todettuja menetelmiä ja sisältöjä, jotka tukevat kuntien ja hyvinvointialueen lakisääteistä tehtävää ehkäisevän päihdetyön järjestämisessä.

Tätä kirjoittaessa Tohmajärven kunnan, kerran valtuustokaudessa tehtävä, laaja hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on lähdössä kunnanhallituksen käsittelyyn. Tähän mennessä siihen ovat voineet lausua näkemyksensä niin eri toimielimet kuin kuntalaisetkin. Painopisteinä tuleville vuosille ovat terveet elintavat, mielen hyvinvointi sekä osallisuus ja yhteisöllisyys. Näiden kärkiteemojen kautta tohmajärveläisten hyvinvointia tullaan kehittämään seuraavina vuosina. Tätä työtä tehdään yhdessä.

Mukavia lukuhetkiä ja aurinkoista kesää!

Petri Pasanen sivistys- ja hyvinvointijohtaja

Kannen kuva: Hanneliina Kojo Muut kuvat: Hanneliina Kojo, Tohmajärven kunta, Keski-Karjalan musiikkiopisto.

Tekstit: Hanneliina Kojo, Oona Silvennoinen Ulkoasu ja taitto: Kaisa Jussila, Design Musta Kissa Painopaikka: Grano Oy, 2022

3

VARHAISKASVATUS

SADUTUSTA JA LORUTUSTA

PERHEPÄIVÄHOIDOSSA On tärkeää, että joku pysähtyy kuuntelemaan lasta ja kirjoittaa hänen satunsa ylös. Pienimmille lapsille lorut ovat hyvä sanataidemuoto.

Hanneliina Kojo PERHEPÄIVÄHOITAJA Marianne Mikkonen istuu lattialla. Sylissä on Juuli Kuikka, 1,5, ja vieressä ovat Eeli Käyhkö, 3, ja Mikkosen oma lapsi, Kasperi Härkänen, 5. On lorutteluhetki. Eeli nostaa kankaisesta pussista kortin, jossa on lyhyt loru ja toisella puolella siihen liittyvä kuva.

- Harakka huttua keittää, Mikkonen aloittaa, ja lapset hämmentävät huttua kämmenessään.

JOKAINEN lapsi nostaa vuorollaan kortin, ja kun loru on luettu ja sen mukana leikitty, on seuraavan vuoro.

Yhdessä matkataan maantietä pitkin, ja sitten lorutellaan ja leikitään, kuinka pupu meni puskaan. Varsinkin pienimmät tykkäävät katsella myös kuvia.

MIKKONEN osallistui keväällä perhepäivähoitajien koulutukseen, josta hän sai lorupussin itselleen. Loruja hän on lukenut kirjoista lapsille aiemminkin, mutta nyt lorupussi kortteineen on käytössä viikoittain.

- Joskus meillä on mukana soittimia, kuten kapulat ja marakassit, joilla lapset saavat hakea lorun rytmiä.

PERHEPÄIVÄHOITAJIEN koulutuksen piti Sanaratas ry, ja siinä perehdyttiin sadutukseen ja lorutukseen. Sadutuksessa lapsi kertoo omaa satua, jonka aikuinen kirjoittaa ylös. Sen jäl-

4

keen satu luetaan ääneen, ja lapsella on mahdollisuus vielä korjata sitä.

- Sadutuksen merkitys on siinä, että joku pysähtyy kuuntelemaan, ja se mitä lapsi sanoo, on niin tärkeää, että joku kirjoittaa sen ylös. Tämänkaltainen hyvä kohtaaminen, yhteys ja keskinäinen kunnioitus voimistavat lapsen itsetuntoa, Sanarattaan sanataideopettaja Pia Paananen kertoo.

”Kuka saa, kuka saa, lorupussiin kurkistaa, tillin tallin tömpsis!”

KOULUTUKSESSA perhepäivähoitajat saivat myös lorupussit. Pusseissa on kuvitettuja kortteja, joissa on pääasiassa kansanrunoudesta tuttuja loruja mutta myös nykykirjailijoiden runoja.

Loruja käytetään etenkin vauvojen kanssa.

- Loru on varhaisin sanataideväline.

Niitä lukemalla vanhempi tai hoitaja voi pitää vuorovaikutusta yllä pieneenkin lapseen, jolle sadutus ei vielä ole ajankohtaista, Paananen kuvailee.

PERHEPÄIVÄHOITAJA Laura Rautiaisella lorut ovat olleet jo pitkään mukana arjessa, mutta sadutuksen hän aloitti koulutuksen jälkeen. Nuorin hänen hoitolapsistaan ei vielä puhu, mutta neljävuotiaiden lasten kanssa

Marianne Mikkonen kertoo, että loruja voi käyttää hyvin monipuolisesti. Jos lapsi ei halua vaikkapa pukea, on olemassa oma loru siihen, kuinka vedetään sukka jalkaan. Lorun tahtiin pukeutuminenkin voi käydä näin sujuvammin.

Loruja kuuntelivat Juuli Kuikka, Eeli Käyhkö ja Kasperi Härkänen.

he saduttelevat noin kerran viikossa. Joskus hän käyttää inspiraationa esimerkiksi lelua, josta lapset alkavat kertoa. Satuja on syntynyt muun muassa nallesta ja dinosauruksesta.

- Sadutus on iso elämys lapselle ja yksi itseilmaisun työkalu. Lapsien innostus ja riemu piristää omaakin työtä ja antaa uutta kimmoketta. Lastakin oppii tuntemaan paremmin, kun asetutaan tällaisen uuden asian äärelle, Rautiainen kuvailee.

PERHEPÄIVÄHOITAJIEN koulutus toteutettiin osana Lukulähettiläs-hanketta, jonka tarkoitus on vahvistaa lukemista, kulttuuria ja lukutaitoa.

Päiväkoti- ja esiopetushenkilöstölle on järjestetty oma koulutuksensa ja päiväkodeissa on pidetty sanataidepajoja.

- Lasten lukutaito ja puhetaidot ovat valtakunnallisesti asia, johon pitää kiinnittää huomiota, varhaiskasvatuksen päällikkö Elisa Havukainen perustelee.

TOHMAJÄRVELLÄ on perhepäivähoidossa parisenkymmentä lasta, mutta Havukainen arvelee, että luku olisi isompi, jos hoitajia olisi nykyistä enemmän. Tällä hetkellä seitsemästä perhepäivähoitajasta kaksi on poissa työstä.

PAJUMAJA TIKKALAN PÄIVÄKODIN PIHALLE Hanneliina Kojo Tikkalan päiväkodin pihalla on loppukesästä elävä pajumaja – jos kaikki sujuu suunnitellusti. Päiväkodin läheltä on keväällä haettu paksuja tuoreita pajunoksia, laitettu ne mullalla täytettyyn uraan ja punottu majaksi. Jos pajut juurtuvat, alkavat lehdet kasvaa ja maja vihertää.

Ennen käytännön töitä saivat Peurankellojen eskarilaiset ja viskarilaiset vapaasti suunnitella ja piirtää, millainen maja heistä olisi mieluisin. Vilho Raatikainen ja Valtteri Haaranen rakentaisivat omat majansa leikkimistä varten ja ne olisi tehty risuista, kun taas Ilmari Väisänen käyttäisi puuta ja tiiltä. Niklas Martikainen rakentaisi majansa vuoren sisälle, ja sen katolla liehuisivat liput.

- Tässä on kissanluukku, sänkyjä, leluja ja keittiö. Siellä voisi ihan asua, näyttää Lotta Nenonen omaa piirrostaan.

Axel Keinäsen majassa voisi joogata ja meditoida, ja kissafani Oliver Cuerdo-Lihavaisen majaan mahtuisi kymmenen kissaa. Mikael Haverisen majan ympärillä lentää sudenkorentoja ja sisällä kasvaa porkkanaa, kun taas Taavi Kalilaisen piirroksessa on mehiläisiä ja itikoita.

- Maja on tehty lehdistä ja sinne mahtuu viisi ihmistä ja tuhat mehiläistä, hän kertoo.

Päiväkodin piha on paahteinen, joten pajumaja toimii leikkien lisäksi myös suojana auringolta. Jo viime kesänä pihalla oli kuivista oksista tehty rakennelma, jonne mahtui jopa kahdeksan lasta, mutta se hajosi talven lumitöissä. Nyt tarkoitus on, että maja rupeaisi kasvamaan ja siitä tulisi monivuotinen leikkipaikka päiväkotilapsille.

Tikkalan päiväkodissa hyödynnetään lähiluontoa.

- Teemme retkiä lähimetsään ja lapset rakentavat majoja sinne luonnonmateriaaleista. Kirjastoautosta valitsemme usein eläinkirjoja ja netistä katselemme luontolivejä, lastenhoitaja Riitta Pulkkinen kertoo.

VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen päällikkö 040 105 4120 Varhaiskasvatuksen sihteeri 040 105 4121 Päiväkodin johtaja 050 447 9470 Kiertävä erityisopettaja 050 349 7101 KEMIE: Käenpesän päiväkoti, Takkunurmentie 7 Kiurut (3-4v) p. 040 105 0245 Västäräkit (5v. esiopetus) p. 050 365 1884 Ryhmäperhepäiväkoti Keijukka (0-7 v. ja vuorohoito) p. 040 105 0252 Kemien esiopetus, Kirkkotie 10 a Kirjosiepot (6v. esiopetus) p. 050 430 6444 Peipot (6v. esiopetus) p. 040 105 0260 Perhepäivähoitajat TIKKALA: Tikkalan päiväkoti, Särkilahdentie 224 Hiirenhännät (0-2v) p. 040 105 0251 Kissankäpälät (3-4v) p. 040 105 0246 Peurankellot (5-6v. esiopetus) p. 040 105 4171

Ilmari Väisänen, Axel Keinänen, Niklas Martikainen, Oliver CuerdoLihavainen, Lotta Nenonen, Valtteri Haaranen, Taavi Kalilainen, Vilho Raatikainen ja Mikael Haverinen piirsivät unelmiensa majoja.

Ylhäällä Vilho Raatikaisen unelmien maja.

KÄENPESÄN PIHA-ALUEEN kunnostaminen etenee Hanneliina Kojo Käenpesän päiväkodin osittain 1990-luvulta peräisin olevaa piha-aluetta on tarkoitus kunnostaa kesän aikana, mikäli kilpailutus toteutuu odotetusti ja aikataulut saadaan sovittua.

Pihalla uusitaan keinuja, kiipeilytelineitä ja liukumäkiä. Osa tulee kierrätettynä, osa on uusia, mutta myös muutamia nyt pihalla olevia välineitä jää käyttöön. Samalla tarkistetaan turva-alustat.

Suunnittelutiimiin kuului henkilöstöä teknisestä toimesta, sivistystoimesta ja varhaiskasvatuksesta. Jokaisesta Käenpesän ryhmästä mukana on yksi henkilö, joka edustaa käyttäjiä. Lisäksi kuultiin lasten mielipiteitä, ja he saivat lisäksi piirtää toiveitaan.

- Lapset toivoivat erityisesti karusellia. Myös kiipeilytelineet, keinut ja liukumäet ovat lapsille tärkeitä, varhaiskasvatuksen päällikkö Elisa Havukainen kertoo.

Käenpesän piha-alueella on hieman yli 50 käyttäjää, ja koska päiväkodissa on myös vuorohoitoryhmä, on toimintaa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Henkilökunta toivoi, että nykyistä L:n mallista pihaa jaettaisiin aidalla ja pienten ja isompien lasten välineitä rytmitettäisiin eri paikkoihin. Tällöin valvonta iltaisin ja viikonloppuisin olisi nykyistä helpompaa.

Kilpailutus järjestettiin keväällä Pohjois-Karjalan hankintatoimen kanssa. Käenpesän remonttiin on talousarviossa varattu 70 000 euroa, josta 75 prosenttia on tarkoitettu kilpailutukseen. Loput käytetään maanrakennukseen, valaistukseen ja aitoihin, jotka toteutetaan kunnan omana työnä.

- Pitää katsoa sitten myöhemmin kokonaisuutta, poistetaanko esimerkiksi puita tai tuleeko uusia istutuksia tai nurmialuetta.

5

KOULUMAAILMA

Elina Kauppinen sai ystävänpäivänä kortteja oppilailtaan.

Akseli Aallon liikuntatunneilla pelataan muun muassa haavipalloa.

KUNTOSALITREENIÄ

JA TANSSIA TATAMILLA

Myös oppilaat hyötyvät liikuntahallin laajennuksesta. Uudet opettajat, Elina Kauppinen ja Akseli Aalto, viihtyvät Tohmajärvellä.

Hanneliina Kojo TOHMAJÄRVEN liikuntahallin laajennus valmistui viime syksynä, ja sitä ovat päässeet hyödyntämään myös viereisessä Ahjossa toimivien Maiju Lassilan koulun ja Tohmajärven lukion oppilaat. Laajennusosassa on uusi kuntosali ja ryhmäliikuntatila, jossa on tatami. Koulun sijainti liikuntahallin ja sen ympäristössä olevien liikuntapaikkojen vieressä antaa hyvät mahdollisuudet opetukselle.

- Tohmajärvellä on liikunnanopettajan näkökulmasta valtavan hyvät puitteet opettaa. Kaikki ulkoliikuntamahdollisuudet ovat ihan koulun vieressä, ja kun liikuntahalliin tuli laajennuksen myötä erillinen tatamitila ja kuntosali, on se avannut uusia mahdollisuuksia, yläkoulun ja lukion liikunnanopettaja Akseli Aalto kehuu.

ALAKOULULAISET käyttävät talviaikaan samaa liikuntahallia. Ruuhkaa helpottaa Aallon mukaan se, että salin pystyy jakamaan väliverhoilla kolmeen eri lohkoon.

TATAMITILASSA Aalto on opettanut muun muassa kamppailulajeja, tanssia, akrobatiaa, joogaa sekä kehonhallintaa ja -huoltoa. Hän sanoo, että harvassa koulussa kuntosalin käyttä-

6

minen on näin helppoa.

- Kaupunkikouluissa saatetaan käydä vain tutustumassa yksityisellä kuntosalilla.

LUMETTOMAAN aikaan oppilaat käyttävät Nymanin hiekkatekonurmikenttää, jossa on myös joitakin yleisurheilupaikkoja. Koululaiset liikkuvat pururadalla ja kuntoportailla, ja tunneilla on maastopyöräilty. Ministadionilla, jossa on koripallokorit, jalkapallomaalit ja sivuseinät, voi pallotella tai pelata vaikka sählyä ja käsipalloa. Ulkokuntosalia ja beachvolleykenttää käytetään myös.

AALTO on työskennellyt Tohmajärvellä viime syksystä lähtien vt. kunnanjohtajaksi siirtyneen Mikko Löppösen paikalla. Keväällä, kun haastattelu tehtiin, ei vielä ollut tietoa, jatkuuko hänen työnsä.

- Pienessä koulussa työyhteisö on sopivan kokoinen. On tosi mukavaa, kun tuntee kaikki työkaverit, Tohmajärvellä viihtynyt Aalto kertoo.

UUSI henkilö Maiju Lassilan koulussa on myös Elina Kauppinen. Hän aloitti neljäsluokkalaisten opettajana tammikuussa, kun yli 30 oppilaan luokka jaettiin kesken lukuvuoden kahteen osaan. Kauppinen on valmistunut luokanopettajaksi ja terveystiedon opettajaksi 2021. Viime syksyn hän

oli äitiyslomalla.

- Olen uunituore opettaja. Työ on osittain vastannut odotuksiani, mutta paljon on pitänyt opetella uutta. Koen, että olen oikealla alalla, ja minulla on kova kehittymisen halu. Koulutus antaa paljon, mutta kyllä työ opitaan täällä kouluarjessa.

KAUPPISEN mukaan ryhmäkoon pieneneminen oli iso muutos oppilaille.

Apuna sopeutumisessa niin oppilaiden kuin uuden opettajan kanssa on ollut koulunkäyntiohjaaja, joka tunsi ryhmän jo ennestään.

- Oppilaat ovat hauskoja ja vauhdikkaita. Menoa ja meininkiä riittää, mutta koen sen ennen kaikkea hyvänä asiana. Ihana Vuokko-ohjaaja on ollut tässä älyttömän isona apuna.

Kauppinen kehuu, että kouluyhteisöön on ollut helppo sujahtaa. Apua hän on saanut jo ennen kuin on ehtinyt pyytää.

- Saan olla oma itseni. Täällä on helppo olla, ja on kiva tulla töihin. Välitön karjalainen kulttuuri ja avoimuus viehättävät.

KAUPPINEN on tehnyt aiemmin lyhyitä sijaisuuksia, ja Tohmajärvellä hän on ensimmäisessä pitkässä työsuhteessaan. Syksyllä hän aloittaa ekaluokkalaisten opettajana ja työskentelee Tohmajärvellä ainakin vuoteen 2024 asti.

ERÄTAITOJA KOULUN JÄLKEEN Hanneliina Kojo Miten teltta pystytetään, risukeitin kasataan ja puukkoa käytetään turvallisesti? Mihin rinkassa kannattaa laittaa painavimmat tavarat?

Mistä erottaa, onko pihalla loikkinut metsäjänis vai rusakko?

Muun muassa tällaisiin kysymyksiin ovat oppilaat saaneet vastauksia Tikkalan koululla toimivassa eräkerhossa.

- Olemme oppineet tunnistamaan esimerkiksi jäniksen, oravan, koiran ja kissan jäljet lumella, kertovat Iivari Raatikainen ja Viljami Mielonen.

Jos lapsilla on paha mieli, Ripatti yrittää saada heidät iloisemmaksi.

Sama toimii toisin päinkin. Jos Ripatti on pahalla päällä, unohtuvat omat murheet lasten juttelua kuunnellessa.

KOULUKYYTEJÄ AJAVA Rami Ripatti kuuntelee lasten ilot ja murheet Hanneliina Kojo Hyvä huumorintaju, rento, rempseä ja hauska. Näin kuvaillaan koulukyytejä ajavaa tohmajärveläistä Rami Ripattia, jolle lähes jokainen oppilas huikkaa iloisesti, kun hän kävelee Ahjon tiloissa.

Viisi vuotta koululaisia kuljettanut Ripatti sanoo, että parasta työssä ovat lapset.

- Lasten kanssa on kiva jutella ja temmeltää. He ovat vilpittömiä, ja haastellaan keskenämme mitä sattuu. Se on hauskaa puolin ja toisin.

Ripatti eläytyy lasten mielialoihin, ja jos koululaisilla on huolia, tuntuu se hänestäkin pahalta.

- Tietyt lapset juurtuvat istumaan selän taakse juttelemaan.

Jos näen, että heillä on huono päivä, tiedän kysyä, harmittaako jokin. Jos saan heidät hyvälle mielelle, tulee itsellekin hyvä mieli.

Ripatti ajaa 23-paikkaista autoa Hukkalaan, ja hänellä on kyydissään vähän yli 20 lasta, jotka ovat iältään viskarilaisista ysiluokkalaisiin. Välillä kyydissä on myös lukiolaisia.

Aamulla Ripatti ajaa yhden vuoron, iltapäivällä kaksi. Lenkki on noin 60 kilometriä, ja aikaa siihen menee tunti ja vartti.

Työnantajana on Savo-Karjalan linja.

Ripatti on käynyt koulut Tohmajärvellä ja opiskellut sitten sähkömieheksi. Armeijasta hän sai rekkakortin ja on ajanut muun muassa puuta ja maitoa yli 10 vuotta.

Linja-autokortin Ripatti hankki harrastemielessä, mutta hänelle tarjottiinkin töitä kouluajosta. Kahtena kesänä koulukyytien välissä hän on ajoi maitoautoa ja huomasi tuolloin ikävöivänsä oppilaita.

- Se oli järkytys, kun huomasin, ettei ole ketään, kenen kanssa jutella. Rekkaa ajaessa olin puhelimessa yöt ja päivät, mutta nyt huomaan kaipaavani ihmiskontaktia työssä. Kouluajo on parasta työtä, mitä olen koskaan tehnyt. Kyytiläisistä tulee vähän kuin omia lapsia, 9-vuotiaan Väinö-pojan isä sanoo.

Ripatti on mukana myös vanhempaintoimikunnassa ja pitää yläkoululaisille nikkaripajaa.

Kerholaisia kiinnostaa erästely, ja osan harrastuksiin on jo aiemmin kuulunut metsällä käynti. Lukuvuoden aikana on opiskeltu perustaitoja, joita metsässä retkeillessä tarvitsee, kuten tulentekoa, teltan pystytystä ja etenkin pukeutumiseen liittyvien varusteiden valintaa.

Eräkerho on kokoontunut viikoittain kahden tunnin ajan, joten kovin kauas ei ole ollut mahdollista lähteä retkeilemään. Koulun lähellä on kuitenkin käyty esimerkiksi lumikenkäilemässä, tekemässä nuotio sekä kuuntelemassa ja tunnistamassa lintuja. Toukokuussa kerho teki yön yli kestäneen retken, jossa yövyttiin teltoissa ja louteissa.

Eräoppia noin kymmenhenkiselle porukalle on antanut Markku Dufva, joka on työskennellyt rajavartiolaitoksella, käynyt erä- ja luonto-opaskoulutuksen sekä liikkunut luonnossa koko ikänsä. Dufva painottaa, että eräily on paljon muutakin kuin metsästystä tai kalastusta.

- Luonnontuntemus on eränkävijälle yksi tärkeimpiä asioita. Se, joka havainnoi ja ymmärtää luontoa, pystyy ottamaan metsässä liikkumisesta enemmän irti kuin se, joka kulkee laput silmillä.

Viime syksynä aloittanut eräkerho on saanut rahoitusta valtakunnallisesta Harrastamisen Suomen malli -hankkeesta, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Tikkalassa on kokoontunut samalla hankerahalla myös liikunta- ja tanssikerho. Yhteensä Tohmajärvellä aloitti syksyllä 12 kerhoa. Rahoitusta on haettu myös ensi lukuvuodeksi, ja pyrkimys on jatkaa kerhotoimintaa tulevana syksynä.

Iivari Raatikainen (vas.) säätää rinkan mahavyötä sopivaksi Viljami Mieloselle.

7

LUKIO

TEEMAVIIKOLLA TEHTIIN VIRTUAALIMUSEOTA Tohmajärvi-seura tilasi sisältöä Saarion museoon, ja lukiolaiset tuottivat sitä.

Hanneliina Kojo VANESSA VATANEN, Unna Manninen, Ronja Ilvonen ja Petja Saukkonen seisovat älytaulun ääressä.

Vanhassa valokuvassa on entinen voimalaitostyöntekijä Helge Leinonen, ja kun Vatanen painaa kuvan päällä olevaa nappia, alkaa Leinonen kertoa ääneen työstään.

LEINOSEN haastattelu ja sen tuominen sisällöksi valokuvaan oli osa huhtikuun teemaviikon projektia, jossa tehtiin sisältöjä virtuaaliseen Saarion voimalaitosmuseoon. Samalla opeteltiin, miten tilaaja-tuottaja-malli toimii.

Saario-projektin tilaajana oli Tohmajärvi-seura, ja oppilaat työskentelivät ikään kuin yrittäjinä, jotka tuottivat sisältöjä.

- Meillä on lukiolla iso kokonaisuus, jossa tehdään yhteistyötä yritysten tai yhteisöjen kanssa, kuvailee fysiikan, kemian ja matematiikan opettaja Jussi Ohvanainen.

8

TOHMAJÄRVI-SEURA on saanut rahoituksen virtuaalisen voimalaitosmuseon toteuttamiseen, ja kuvaukset, joissa voi siirtyä museolla niin sisällä kuin ulkona paikasta toiseen, oli tehty jo aiemmin. Teemaviikon aikana lukiolaiset kävivät tutustumassa museoon, olivat yhteydessä Tohmajärvi-seuraan ja saivat vinkkejä siihen, miten ja missä yhteyksissä virtuaalista sisältöä voi lisätä.

PROJEKTI toteutettiin ryhmätöinä.

Tohmajärvi-seura antoi seitsemän aihetta, joista se halusi sisältöjä, ja oppilaat saivat valita näistä mieluisensa. Yksi ryhmä kävi haastattelemassa Helge Leinosta ja koosti sen perusteella tietopaketin.

- Haastattelusta saa kuvan, millaista voimalaitostyö on ollut, Saukkonen kertoi.

TOINEN ryhmä muokkasi nykyaakkosille tekstiä vuonna 1845 julkaistusta kirjasta, ja yksi muutti Saarion voimalaitoksen onnettomuudesta kertovan vanhan lehtiuutisen sarjakuvaksi ja

Vanessa Vatanen (vas.), Petja Saukkonen, Ronja Ilvonen ja Unna Manninen kävivät haastattelemassa teemaviikolla kuvassa näkyvää Helge Leinosta.

kuunneltavaan muotoon. Yksi ryhmä tuotti sisältöä siitä, miten voimalaitos aikanaan toimi.

- Teknisiä haasteita oli teemaviikolla joka päivä, vastuuopettajana toiminut Ohvanainen sanoi.

VUOSITTAIN järjestettävällä teemaviikolla pureudutaan johonkin ilmiöön tai kokonaisuuteen, ja tarkoituksena on yhdistää eri oppiaineiden tunteja.

- Tässä projektissa käytimme ainakin äidinkieltä, historiaa ja tietotekniikkaa, Vatanen, Ilvonen ja Manninen luettelivat. He kehuivat projektia mielenkiintoiseksi ja mukavaksi.

- Syksyllä voisi myös olla teemaviikko.

Näin keväällä tämä on hyvä pieni kevennys, Saukkonen kertoi.

TEEMAVIIKOLLE osallistuivat ykkösja kakkosluokkalaiset, ja sen vaihtoehtona oli TET eli työelämään tutustuminen.

- Minulla ei ollut selkeää paikkaa tettiin, joten valitsin projektin. On mukavaa, kun saa porukalla tehdä, Vatanen perusteli.

ANNE ÅBY AUTTAA VENÄLÄISIÄ OPISKELIJOITA MYÖS VAPAA-AJALLA Hanneliina Kojo Koulunkäyntiavustaja Anne Åby ja sortavalalainen Dmitrii Astafev tutkivat netistä kesätyöpaikkoja.

- Päiväkodissa olisi töitä, niitä voisi tehdä koulun aikana iltaisinkin, Åby neuvoo.

Tohmajärven lukion toisen luokan syksyllä aloittava Astafev kertoo hakeneensa kesätöitä S-marketista, K-kaupasta ja Siun sotelta. Hän on saanut Åbylta apua koulupäivän aikana opiskeluissa, mutta lisäksi muun muassa kesätyön haussa ja raha-asioissa. Astafev haluaa lukion jälkeen jatkaa opiskelua Suomessa, joten kotoutuminen on tärkeää. Åby aloitti lukion koulunkäyntiavustajana tammikuussa, ja hänen tehtävänsä on venäläisten opiskelijoiden integroiminen Suomen koulumaailmaan. Työ on enimmäkseen opinnoissa auttamista, mutta siihen kuuluu myös koulun ulkopuolisia asioita, kuten asunnon vuokran maksua.

- Venäläisillä ei ole verkkopankkitunnuksia, joten käymme tuolla Ärrän kassalla makselemassa vuokria. Siinä pitää olla täysi-ikäinen suomalainen henkkarit omaava henkilö mukana. Autan myös esimerkiksi muuttoilmoituksen teossa, sillä siihenkin pitäisi olla verkkopankkitunnukset.

Viime lukuvuoden aikana Tohmajärven lukiossa opiskeli kahdeksan venäläistä, ja yhteishaussa tuli ensi syksylle seitsemän hakemusta Venäjältä. Opiskelijoiden on osattava suomea jonkin verran päästäkseen lukioon. Åby ei puhu venäjää, mikä on hänestä hyvä, sillä näin oppilaiden on käytettävä suomea. Joskus avuksi otetaan englanti tai käytetään käännössovellusta.

MONA LOTTA SAVINAISESTA myös lukion rehtori Hanneliina Kojo Lukion rehtorin tehtävät siirtyvät elokuussa sivistysjohtaja Petri Pasaselta Maiju Lassilan koulun rehtorille, Mona Lotta Savinaiselle.

Syynä on se, että Tohmajärvellä on alettu painottaa sivistysjohtajan tehtävää selkeästi aiempaa enemmän hallintoon ja hyvinvointijohtamiseen.

Lukion henkilökunta on kuitenkin toivonut rehtorin läsnäoloa sekä tiiviimpää yhteistyötä lukion ja yhtenäiskoulun rehtoreilta.

- Lukion rehtorin tehtävään tullaan varaamaan työaikaa, joten opetusvelvollisuuteni tulee vähenemään.

Samalla kuitenkin lukion opiskelijat

Anne Åby ja Dmitrii Astafev tutkivat keväällä, millaisia kesätyöpaikkoja oli tarjolla.

Yleensä asiat hoituvat päivän aikana kasvokkain tai puhelimitse, mutta Åby auttaa myös kouluajan ulkopuolella, vaikka kukaan ei ole sitä vaatinut.

- Olen sanonut oppilaille, että minulla on työpuhelin kotona iltaisin ja viikonloppuisin. Heillä ei ole täällä tukiverkostoa, ja jos kävisi niin, että olisikin oikea hätä eikä minua tavoitettaisi, en voisi elää itseni kanssa. Åbyn työtehtävä on uusi. Hänen mielestään sille olisi ollut tarvetta jo aiemmin, sillä venäläiset lukiolaiset asuvat usein kimppakämpissä ja ovat koulussakin omissa porukoissaan. Åby toivoo, että työ jatkuu syksyllä. Näin hän pääsisi auttamaan heti alusta asti uusia oppilaita, jolloin he eivät olisi vielä ehtineet jäädä omiin porukoihinsa, kuten viime lukuvuonna.

- Ryhmäyttäminen ja integroiminen olisi tärkeää saada käyntiin heti, kun koulu alkaa. Opettajilla ei riitä siihen aika. Åby on kehitellyt myös vapaaehtoisuuteen perustuvaa ystäväperhetoimintaa.

- Tarkoitus olisi, että jokainen ulkomaalainen opiskelija saisi heti syksyllä suomalaisen ystäväperheen, jonka kanssa olisi tekemisissä pari kertaa kuukaudessa.

PERUSOPETUS JA LUKIO saavat rehtorin, joka on läsnä arjessa.

Se onkin juuri sitä, mitä haluan - olla koulussa töissä, Mona Lotta Savinainen kertoo.

Yhtenäiskoulussa ja lukiossa on yhteiset opettajat, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että opettajien esihenkilönä on toiminut jo nyt perusopetuksen rehtori.

- Toki minua mietityttää, miten työaikani riittää. Kahden eri kouluasteen johtamisen yhteensovittaminen ei ole ihan kevyt asia, ja minulla on valtavasti uutta opeteltavaa. Samalla minua motivoi se, että haluan olla tekemässä parasta mahdollista koulua. Meillä on erittäin pätevät opettajat ja todella mukavat oppilaat ja opiskelijat. Täällä on ilo johtaa.

Petri Pasasen virkanimike muuttuu samalla sivistys- ja hyvinvointijohtajaksi, ja hänen tehtävänsä painottuvat aiempaa enemmän hyvinvointityöhön.

MAIJU LASSILAN KOULU Rehtori Mona Lotta Savinainen 050 574 6581

mona.lotta.savinainen@edu.tohmajarvi.fi

Apulaisrehtori Jukka Pennanen 040 105 4160 jukka.pennanen@edu.tohmajarvi.fi

Koulusihteeri Mira Parviainen 040 105 4132 mira.parviainen@tohmajarvi.fi

TIKKALAN KOULU Koulunjohtaja, luokanopettaja Matti Luostarinen 040 105 4166 matti.luostarinen@edu.tohmajarvi.fi

TOHMAJÄRVEN LUKIO Rehtori Mona Lotta Savinainen 050 574 6581

mona.lotta.savinainen@edu.tohmajarvi.fi

Apulaisrehtori Kaisa Puumalainen 040 105 4153 kaisa.puumalainen@edu.tohmajarvi.fi

9

HYVINVOINTI

YHTEISTYÖLLÄ HYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

Kouluterveyskyselyn mukaan tohmajärveläiset lapset ja nuoret voivat monilta osin huonommin kuin muualla maassa. Hyvinvointisuunnitelmassa tullaan puuttumaan tähän.

Hanneliina Kojo TOHMAJÄRVEN sivistysjohtaja Petri Pasanen on huolissaan etenkin lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Syksyllä julkaistun kouluterveyskyselyn tulokset nimittäin osoittivat, että kunnassa on enemmän yksinäisyyttä kuin Pohjois-Karjalassa tai jopa valtakunnallisesti.

- Yksinäisten osuus oli selkeästi suurempi verrattuna edellisen kyselyn tuloksiin. Siihen vaikuttavat varmasti koronavuodet, mutta tulokset poikkesivat todella paljon koko maakunnan ja valtakunnan tuloksista. Samoin tupakointi ja päihteiden käyttö olivat selkeästi korkeammalla tasolla kuin muualla. Myös mielenterveyden ongelmat olivat lisääntyneet.

MUUN MUASSA näihin asioihin ollaan puuttumassa parhaillaan käsittelyssä olevassa hyvinvointisuunnitelmassa, joka tehdään vuoteen 2025 asti. Siinä määritellään, minkälaisia painopisteitä ja tavoitteita halutaan asettaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Suunnitelma koskee koko väestöä.

PASASEN mukaan yksinäisyyden vähentäminen on tavoitteena sellainen, joka tulee nousemaan tavalla tai toisella esille.

10

- Merkittäviä painopisteitä ovat myös terveiden elintapojen, mielen hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen.

PASANEN ei osaa sanoa, mitkä ovat nuorten alkoholin käytön perimmäiset syyt. Sen hän kuitenkin huomasi kouluterveyskyselyn vastauksista, että Tohmajärvellä monet nuoret sanovat saavansa alkoholia perhepiiristä.

- Valitettavasti vaikuttaa siltä, että asenteet kodeissa ovat päihdemyönteisiä. Varmasti nuorilla on myös henkilökohtaisia syitä.

TOHMAJÄRVI on mukana Siun soten vetämässä hankkeessa, jossa ehkäisevän päihdetyön toimintamalleja kehitetään Pohjois-Karjalassa.

- Nyt halutaan tuoda hankkeen kautta kuntiin toimintamalleja, joilla voidaan ennaltaehkäistä päihteiden käyttöä ja päihdehaittojen syntymistä.

PAKKA-MALLIN mukaisella työllä voidaan parantaa ikärajavalvontaa myyntipaikoissa sekä vähentää alaikäisten alkoholin ja nikotiinituotteiden saatavuutta. Lisäksi sen avulla voidaan tukea alaikäisten raittiutta, vaikuttaa asukkaiden asenteisiin alaikäisten juomisesta sekä tiukentaa päihtyneille anniskelua ravintoloissa.

Sivistyskeskus Ahjo on ollut niin paljon esillä, että Petri Pasanen halusi tällä kertaa valita kuvaus- ja haastattelupaikaksi Tikkalan koulun ja päiväkodin.

Kuntakohtaisen ja maakunnallisen toiminnan lisäksi alueellinen työskentely on hankkeessa tärkeää, ja yhteistyötä tehdäänkin Kiteen ja Rääkkylän kanssa. Pasanen on ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Tohmajärvellä.

VIIME KESÄNÄ Tohmajärvelle valittu Petri Pasanen työskentelee elokuun alusta lähtien sivistys- ja hyvinvointijohtajan virkanimikkeellä, eivätkä hänelle tuolloin kuulu enää lukion rehtorin työt. Näin Pasanen pystyy panostamaan aiempaa paremmin hyvinvointityöhön.

- Hyvinvoinnin painotus oli yksi syy, miksi hain Tohmajärvelle töihin. Olen iloinen kunnanhallituksen linjauksesta, että työni painopiste muuttuu nyt siihen suuntaan.

JO NYT kunnan hyvinvointikoordinaattorina toimiva Pasanen kertoo, että kehityskulku painottuu entistä enemmän hyvinvointiin niin kunnallisessa toiminnassa, hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisesti, joten Tohmajärvelläkin on päätetty panostaa aiempaa enemmän hyvinvointityöhön ja -johtamiseen. Pasanen toimii myös vanhusneuvoston sihteerinä sekä Siun soten neuvottelukunnassa että Tohmajärven perinnetoimikunnassa.

Sivistys- ja hyvinvointijohtaja

PETRI PASANEN TULI TOHMAJÄRVELLE LAPISTA Hanneliina Kojo Petri Pasasella ei ole sivistysjohtajaksi ihan tavanomainen tausta. Hän on ensimmäiseltä koulutukseltaan poliisi, mutta siirtyi sittemmin lapsuuden haaveammattiinsa opetuspuolelle. Hän on valmistunut Joensuusta opinto-ohjaajaksi ja kasvatustieteiden maisteriksi, ja on hoitanut vuodesta 2016 lähtien sivistystoimialajohtajan ja rehtorin tehtäviä.

Ennen Tohmajärvelle tuloaan Pasanen työskenteli Ylitorniolla sivistysjohtajana. Hän on Kuopiosta kotoisin, mutta ihastui Lappiin rippikoulussa, jonka hän kävi lähellä Ylitorniota. Takaisin Itä-Suomeen, Joensuuhun, perhe päätti lähteä vaimon töiden takia, ja pian varmistui myös Pasasen paikka Tohmajärven sivistysjohtajana. Perheessä on 7- ja 4-vuotiaat lapset.

- Olen kiitollinen työnantajalle, että töiden ja perheen yhteensovittaminen on hyvin joustavaa ja olen pystynyt tekemään etätöitä.

Tohmajärvi oli Pasaselle aiemmin tuntematon paikka, ja se on yllättänyt hänet positiivisesti.

- Tämä on tosi mukava työpaikka. Täällä on hyvät työkaverit ja päättäjät.

Pasanen sanoo olevansa jo enemmän pohjoiskarjalainen kuin savolainen.

- Kyllä minä silti edelleen Kupsia ja Kalpaa kannatan, hän nauraa.

Sivistysjohtaja harrastaa, minkä ruuhkavuosiltaan ehtii, monipuolisesti liikuntaa, kuten uintia, pyöräilyä, hiihtoa ja lenkkeilyä.

SIVISTYSTOIMI Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Petri Pasanen 040 105 4154 petri.pasanen@tohmajarvi.fi Toimistosihteeri Pirjo Rouvinen 040 105 4103 pirjo.rouvinen@tohmajarvi.fi

ETSIVÄ VANHUSTYÖ -HANKE PYRKII LÖYTÄMÄÄN SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVAT Hanneliina Kojo Tohmajärvellä on paljon ikäihmisiä, joista osa kärsii yksinäisyydestä, eristäytyneisyydestä ja rahahuolista. Tähän on tulossa avuksi Siun soten toteuttama Etsivä vanhustyö -pilottihanke, jossa Tohmajärvi on mukana yhtenä osallistujakuntana.

Hanke pyrkii tavoittamaan ennakoivasti iäkkäät tuen tarpeessa olevat ihmiset sekä tukemaan heidän toimijuuttaan ja vahvistamaan elämänhallintaansa. Etsivän vanhustyön käytännön toimet alkavat sillä, että 77–82 -vuotiaita ihmisiä lähestytään kirjeitse. Hankkeen tarkoitus on kehittää myös yhteistyöverkostoja ja toimintatapoja.

Tällä kaudella vanhusneuvoston uutena puheenjohtajana aloittanut Marja Sormunen on huolissaan siitä, miten ikäihmiset selviävät digitalisoituvassa yhteiskunnassa, kun palvelut siirtyvät nettiin. Sormusesta Etsivä vanhustyö -hanke on tärkeä.

- On taloudellisia huolia, kun eläkkeet ovat pienet, mutta lähinnä olen huolissani pandemiasta. Oli järkyttävää silloin pari vuotta sitten, kun yli 70-vuotiaat eivät saaneet astua edes ovesta ulos.

Sormunen on tehnyt vuosi sitten kesäkuussa valtuustoaloitteen vanhusvastaavan palkkaamiseksi kuntaan. Tämän tärkein tehtävä olisi vanhusten asemasta huolehtiminen.

- Hän voisi olla palveluneuvoja, yhteyshenkilö, jolla olisi yksi puhelinnumero ja johon saisi suoraan kontaktin. Hän voisi sitten ohjata eteenpäin.

UIMAHALLIKORTILLA alennusta Hanneliina Kojo Ikäihmisten aktiivisuudesta Tohmajärvellä on hyvä osoitus eläkeläisten uimahallikorttia koskeva kuntalaisaloite, jonka teki Teuvo Karjalainen. Eläkeliiton ja sydänyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Karjalainen on tekemisissä lähes neljänsadan ikäihmisen kanssa, ja pyyntö uimahallikorttiin tuli heiltä. Karjalainen kehuu, että esimerkiksi vesijumppa on erittäin hyvä liikuntamuoto jalkojen ja käsien lihaksistolle ja verenkierrolle.

- Tämä on erinomainen juttu Tohmajärven kunnalta, Karjalainen kiittää.

Kiteen Vespeliin käyvä uimahallikortti myönnetään 65 vuotta täyttäneille, ja sen saa hakea liikuntatoimesta. Korttia näyttämällä yksi uintikerta maksaa 1,80 euroa. Huhtikuun loppupuolella kortteja oli mennyt jo 63 kappaletta.

- On erittäin hyvä, että saadaan kannustettua ikäihmisiä uimaan, sillä se on monelle ainut ja mieleinen liikuntamuoto.

Se, mikä satsataan taloudellisesti korttiin, saadaan varmasti takaisin, liikunnanohjaaja Arja Pirhonen liikuntatoimesta sanoo.

Tohmajärvi-Värtsilän sydänyhdistyksen vesijumpassa Vespelissä käy noin 25 henkilöä. Monet hoitavat samalla kauppa-asiansa.

11

NUORISOTOIMI

SAAPAS-TOIMINTA

ON ALKAMASSA SYKSYLLÄ

Vapaaehtoisia mahtuu vielä mukaan. Tärkeintä on olla kuunteleva ja turvallinen aikuinen nuorille.

Nea Parviainen on yksi vapaaehtoisista, joita nähdään syksyllä esimerkiksi Saapas-kahvilassa.

Hanneliina Kojo TOHMAJÄRVELLÄ ollaan käynnistämässä yhteistyössä Kiteen kanssa Saapas-toimintaa, joka on valtakunnallinen erityisnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön toimintamuoto.

KÄYTÄNNÖSSÄ se tarkoittaa kahvilaa, joka on avoinna kerran kuukaudessa nuorisotila Stopilla. Myös Kiteellä avataan Saapas-kahvila, joten nuorilla on mahdollista tavata noin kahden viikon välein saapaslaisia.

- Voimme myös jalkautua erilaisiin tapahtumiin, kuten mopomiitteihin, nuorisotapahtumiin tai festareille.

Toiminta ylittää kuntarajat, ja täältä voidaan lähteä vaikka Joensuuhun, Tohmajärven etsivä nuorisotyöntekijä Marjo Vepsäläinen kertoo.

KATUPÄIVYSTYKSEEN ei Tohmajärvellä ole tarvetta, mutta esimerkiksi nuorisotiloilla ylimääräisestä silmäparista voi olla hyötyä.

- Se mahdollistaa erilaista toimintaa verrattuna siihen, jos siellä on yksin, Tohmajärven nuoriso-ohjaaja Laura Lihavainen sanoo.

SAAPAS-TOIMINTAA ovat Tohmajärvellä ja Kiteellä virittämässä yhteistyössä kunnat ja seurakunnat. Niiden nuorisotyöntekijät ovat taustalla oh-

12

jaajina, mutta kentällä toimivat vapaaehtoiset. Näin nuoret pääsevät kohtaamaan uusia ihmisiä.

- Vapaaehtoisten rooli on erilainen kuin meidän työntekijöiden. Me puutumme enemmän esimerkiksi kielenkäyttöön tai hölmöilyyn, mutta vapaaehtoisilla ei ole samalla lailla kasvatusvastuuta. He voivat olla helpommin lähestyttäviä kuin me työntekijät, Tohmajärven seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ritva Salopuro pohtii.

TOHMAJÄRVEN ja Kiteen porukassa on 13 vapaaehtoista, ja mukaan mahtuu vielä lisää. Vapaaehtoisissa on paljon nuoria aikuisia, mutta myös perheenäitejä ja eläkeläisiä. Jokainen saa päättää itse, kuinka usein haluaa osallistua toimintaan.

- Mukaan voi tulla kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, jota kiinnostaa toimia nuorten kanssa ja jolla riittää annettavaa. Tapahtumissa ollaan aina pareittain, joten yksin ei tarvitse pärjätä, Vepsäläinen vakuuttaa.

PALVELUOPERAATIO Saapas täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Monelle mielikuva sen toiminnasta saattaa olla vanhentunut, sillä ajat ja nuoret ovat muuttuneet. Enää ei ole tarvetta pelastaa päihtyneitä puskista tai työs-

kennellä selviämisasemilla, vaan työ on enemmän läsnäoloa, kuuntelua ja aitoa kohtaamista.

- Saapaslaiset ovat turvallisia aikuisia, jotka ovat nuorten tavoitettavissa, Salopuro kertoo.

ESIMERKIKSI tapahtumissa nuorten kanssa voidaan jutella, mutta tarkoitus ei ole tentata asioita.

- Joskus se voi olla sitä, että laitetaan laastari peukaloon, välillä taas paikataan sielun haavoja. Joskus ollaan vain kiinnostuneita kuulemaan, mitä nuorille kuuluu, Salopuro kuvailee.

SAAPPAAN vapaaehtoiset eivät ole poliiseja eivätkä sosiaalityöntekijöitä, ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Heidät tunnistaa Saapas-liivistä.

NEA PARVIAINEN, 23, on yksi tohmajärveläisistä vapaaehtoisista.

- Itse en nuorempana hirveästi viettänyt aikaa kylillä. Silti olisin kaivannut tällaista toimintaa, sitä, että olisi ollut joku, jolle puhua tai jutella vain niitä näitä.

PARVIAINEN toivoo, että vapaaehtoisia olisi mahdollisimman paljon.

- Kaikkien kanssa eivät henkilökemiat välttämättä kohtaa, joten on hyvä, jos nuorilla olisi valinnanvaraa, kenelle mennä juttelemaan.

LISÄÄ KULTTUURIA ja kansainvälisyyttä Hanneliina Kojo Nuoriso-ohjaaja Laura Lihavainen kertoo, että Tohmajärvellä halutaan mennä nykyistä enemmän kulttuurisen nuorisotyön suuntaan.

- Kulttuurisen nuorisotyön sisällön suunnittelu on vielä avoinna, ja otamme mielellämme vastaan ideoita erilaisista yhteistyökuvioista.

Tarkoitus on lisätä myös kansainvälistä nuorisotyötä. Syksyllä kerätään kansainvälisyydestä kiinnostuneita nuoria yhteen, ja lähdetään viemään asiaa yhdessä eteenpäin Erasmus-rahoituksen kautta.

Lihavainen sanoo, että kulttuurisen ja kansainvälisen nuorisotyön lisääminen vaatii tietenkin myös nuorten kiinnostusta asiaan. Nykyisin toiminta on painottunut avoimeen nuorisotilatoimintaan sekä erilaisiin tapahtumiin ja retkiin.

NUORISOTOIMI Nuoriso-ohjaaja 040 105 4117 Etsivä nuorisotyö 050 529 4275 Nuorisotila Stoppi Kirkkotie 6 Aukioloajat löydät somesta.

Instagramissa nuorisopalvelut_tohmajarvi tohman_stoppi Facebookissa @tohmajarven nuorisotoimi

KEHITTÄMISSUUNNITELMA TUO NUORISOTYÖN NÄKYVÄKSI Hanneliina Kojo Tohmajärven nuorisotoimi on saamassa tämän vuoden aikana ensimmäisen kehittämissuunnitelmansa. Sen tarkoituksena on toimia työvälineenä sekä tuoda näkyvyyttä nuorisotoimelle ja palvelut kaikkien saataville.

- Tavoitteena on lisätä nuorten aktiivisuutta erilaisten toimintojen kautta ja osallistaa nuoria toiminnan suunnittelussa, nuoriso-ohjaaja Laura Lihavainen kuvailee.

Yksi suunnitelman tarkoitus on lisätä nuorisotyön painoarvoa. Työn tärkeys on tullut Lihavaisen mukaan esiin viime aikoina, sillä nuorisotoimen palveluista löytyy monelle sellainen kanava, jossa voi purkaa haastavia ja ikäviä asioita.

- Nuorisotyöllä on pystytty käsittelemään vaikeita asioita, kuten esimerkiksi yksinäisyyttä sekä syrjäytymisen uhkaa. Myös jatkoopinnot, lähestyvä itsenäistyminen, huoli maailman tilanteesta sekä kaveripiirin vaihtuminen voivat olla vaikeita asioita. Mielekkäällä tekemisellä, kuten kerhotoiminnalla, on myös pyritty ehkäisemään syrjäytymistä.

Suunnitelma esittelee lisäksi työntekijäresurssit. Kunnassa työskentelevät nuoriso-ohjaaja Laura Lihavainen, vapaa-ajanohjaaja Virpi Koistinen ja etsivä nuorisotyöntekijä Marjo Vepsäläinen.

- Me kaikki teemme nuorisotyötä, mutta se painottuu eri pisteille, Lihavainen kertoo.

Suunnitelmassa tuodaan esiin myös nuorisotilatoimintaa. Nuorisotila Stopissa on avointa toimintaa, mutta lisäksi on teemailtoja.

Pienryhmä- sekä etsivän päiväkahvitoimintaa on pyritty lisäämään.

Itse toiminnasta tuodaan esiin, mitä se on: tapahtumia, retkiä, koulunuorisotyötä ja kerhotoimintaa.

- Lisäksi muiden kuntien ja erityisesti seurakunnan kanssa on ollut tosi aktiivista yhteistyötä.

Uutena palveluihin on tullut digitaalinen nuorisotyö, jolla on ollut suuri merkitys etenkin korona-aikana.

Yksi kehittämissuunnitelman tarkoitus on saada nuorisotoimen kokonaisuus paperille ja siten osoittaa esimerkiksi määrärahoista päättäville valtuutetuille, miten Tohmajärvi toimii tuottaakseen riittävät ja laadukkaat palvelut nuorisolle.

Kehittämissuunnitelma laaditaan vuosille 2022–2025, ja se menee hyväksytettäväksi sivistyslautakuntaan.

13

Se, että liikuntapaikkahoitajan työ on kunnassa ihan uusi tehtävä, sopii Toni Koukulle hyvin. Hän pääsee tekemään työtään puhtaalta pöydältä ja luomaan uutta, ja kokee tämän virkistävänä tilaisuutena.

LIIKUNTATOIMI JA VAPAA-AIKA

TONI KOUKKU

HUOLTAA LIIKUNTAPAIKAT Tohmajärvellä on viime vuosina panostettu erityisen paljon liikuntapaikkoihin. Jotta ne pysyisivät kunnossa, oli tarve perustaa uusi työpaikka.

Hanneliina Kojo LIIKUNTAPAIKKAHOITAJANA on toiminut maaliskuun lopusta asti Toni Koukku. Hän on tohmajärveläinen, monille tuttu jo entuudestaan, ja innoissaan uudesta tehtävästään.

- Täällä on liikuntapaikkoja valtavasti näin pieneksi kunnaksi ja häkellyttävän hienot puitteet. Liikuntahalliin on saatu laajennus, on ulkoliikuntapaikkoja, ja kaikki on käytännössä uutta.

Mikään ei repsota vanhuuttaan, ja tärkeää onkin saada ylläpidettyä niiden kuntoa.

KOUKUN tehtäviin kuuluvat sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen hoito. Talvisin aliurakoitsija tekee latuja isolla koneella liikuntahallin ympäristössä, mutta latujen pohjaus sekä jääalueiden ja kylien latujen huolto sekä luistelukaukaloiden kunnossapito kuuluvat Koukun työsarkaan.

TEHTÄVIIN kuuluvat myös lähiliikunta-alueiden ylläpito niin liikuntahallilla kuin Tikkalassakin. Kesäaikaan

14

Koukku pitää huolta keskuskentän yleiskunnosta ja tekee juoksuratojen ja pesäpallokentän viivoitukset. Hän vastaa lisäksi muun muassa Kareliapolkujen ja luontopolkujen kunnosta.

Hoitoa vaativat myös frisbeegolfradat Värtsilässä, Tikkalassa ja Kemiessä.

- Ne ovat vehmasta aluetta, johon pajukko nousee hätkähdyttävän nopeasti. Lisäksi meillä on tallissa uuden uutukaisia maastopyöriä, jotka vaativat huoltoa. Niitä voi vuokrata liikuntatoimesta.

KOUKKU hiihtää, harrastaa maastopyöräilyä ja lumikenkäilyä sekä käyttää luontopolkuja. Hän on kiertänyt paljon ulkoliikuntapaikkoja ja kansallispuistoja Suomessa ja saanut ideoita, mitä uutta Tohmajärvelläkin voisi vielä olla.

- Tulee pientä perspektiiviä siihen, miten asiat on muualla hoidettu.

UUSI liikuntapaikkahoitaja tietää, että Tohmajärvelle on toivottu esimerkiksi skeittipuistoa. Hän itse kaipaisi talveksi läskipyöräreittiä. Tällainen talvitrail sopisi myös kävelijöille.

Toni Koukun työhön kuuluvat myös kuntosalilaitteiden ylläpitohuollot.

- Saattaa olla, että sellainen on vielä joskus, hän myhäilee.

TONI KOUKKU työskenteli CNC-koneistajana lähes kolmekymmentä vuotta. Hän oli miettinyt jo jonkin aikaa, että voisi tehdä muutakin kuin istua samassa tehdashallissa.

- Tämän alan hommia katselin, mutta minulla ei ole liikuntapaikkahoitajan koulutusta. Tähän kyllä koulutetaan, ja työ tekijäänsä neuvoo. Oli napakymppitarjous, kun paikka tuli hakuun ja onnistuin vielä saamaan sen.

Ei olisi voinut paremmin käydä.

JOS kuntalaisilla on huomautettavaa liikuntapaikoista, on tähän oikea yhteyshenkilö Arja Pirhonen, joka sitten välittää tehtävät Toni Koukulle.

- On varoitettu kyllä, että minua tullaan joka kauppareissulla tökkimään selkään ja pyytämään, että voisinko äkkiä tulla tuonkin homman laittamaan, tai että tämä on rikki. Yritän pitää selvän rajan ja ohjata lähestymään oikeaa kautta, sillä muiden tehtävä on ottaa työt vastaan, Koukku naurahtaa.

KUNTOILUA JA YHDESSÄOLOA Tikkalan ikiliikkujat kokeilevat eri lajeja. Sosiaalinen kanssakäyminen on ryhmäläisille yhtä merkittävää kuin kunnosta huolehtiminen.

Hanneliina Kojo

RETKIHAASTE esittelee oman kunnan kohteita Hanneliina Kojo Aina ei tarvitse lähteä Kolille tai vaikkapa Riisitunturin kansallispuistoon Posiolle, sillä hyviä retki- ja luontokohteita löytyy Tohmajärveltäkin.

Tähän on haluttu liikuntapalveluissa kiinnittää huomiota, ja sen vuoksi helmikuussa alkoi Tohmiksen retkihaaste, jossa tutustutaan omaan kotikuntaan retkeillen.

- Myös Tohmajärvellä on mahtavia paikkoja, ja on meillä aikamoiset maisemat ja reitit, liikunnanohjaaja Arja Pirhonen vakuuttaa.

Retkihaasteeseen on koottu 21 retkikohdetta tai -teemaa.

Listalta löytyy esimerkiksi Hissukseen luonnossa -retki Patsolan luontopolulle, Vaarojen valloitus -retki Pekan trailille sekä Roskien keruu -retki, jonka voi toteuttaa missä vain.

Haasteessa on mukana muun muassa uimarantoja, laavuja ja tsasounia.

- Kohteita on ripoteltu tarkoituksella ympäri Tohmajärveä.

Ei moni tiedä esimerkiksi Harkkolammen uimarantaa tai Kattilakosken laavua.

Retkihaastelomakkeen voi tulostaa kunnan nettisivuilta tai hakea liikuntahallilta, kirjastolta, kaupoista ja Kaivolta.

Lomakkeen toisella puolella on kohteet ja toisella puolella osoitteita ja ajo-ohjeita. Talviteemaisia retkiä on kolme, joten niitä ei voi enää tehdä ennen syyskuun loppua, jolloin haastelaput pitää palauttaa kunnan liikuntatoimeen. Lapun yhteystiedoillaan palauttaneet osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa retkeilyaiheisia palkintoja, kuten teltan tai makuupussin.

Haaste on tarkoitettu kaikille, ja myös ulkopaikkakuntalaiset saavat osallistua siihen. Pirhonen muistuttaa, että Tohmajärvellä on kesämökkiläisiäkin paljon. Kiitosta on tullut lapsiperheiltä, sillä haaste on saanut houkuteltua perheitä retkeilemään luontoon yhdessä.

Neljän kilon kahvakuulat nousevat kohti kattoa, ja kuminauhat antavat vastustusta kyykyissä ja vatsalihasliikkeissä. Välillä kuuluu puhinaa, mutta usein iloinen naurukin pulppuaa Tikkalan koulun liikuntasalissa. Seniorit ovat kokoontuneet jokaviikkoiseen liikuntatuokioonsa, ja henki ryhmässä on hyvä ja leppoisa.

- Näin iltapäivällä on hyvä kokoontua, sillä pimeällä ei tulisi lähdettyä, Kaija Raatikainen kertoo.

Tikkalan ikiliikkujat -ryhmä kerää kymmenkunta 67–80 -vuotiasta kyläläistä harrastamaan liikuntaa. Toiminta alkoi kaksi vuotta sitten, kun asukkaat toivoivat Tikkalaan liikuntaryhmää.

Kyse on liikuntatoimen matalan kynnyksen ryhmästä, joka on maksuton.

- Ollaan sisällä tai ulkona säiden mukaan, ja tavoitteena on monipuolinen liikunta ryhmän tason ja toiveiden mukaisesti. Mitään valmista sapluunaa ei ole. Hyvin ovat ryhmäläiset sitoutuneet, liikunnanohjaaja Arja Pirhonen kehuu.

Ryhmässä on liikuttu ulkokuntoilupaikalla, sauvakävelty ja käyty luontopolulla. On ollut erilaisia jumppia ja pelattu sisäpelejä, kuten bocciaa ja sulkapalloa.

- Innostuimme juoksemaan pallon perässä kuin nuoret, Eila Bäckström nauraa.

- Olemme olleet esimerkiksi hippasilla ulkona. Mikään ei velvoita olemaan sisällä tai ulkona, ja Arja jatkaa ryhmän vetämistä toukokuun loppuun, Eija Kuronen kiittelee.

Tärkeää on myös sosiaalinen kanssakäyminen. Pirhonen kertoo, että heti huomataan, jos joku on ryhmästä poissa ja mietitään, onko hänellä kaikki kunnossa.

- Jos pysyisi vain kotona, ei olisi yhtään tuttua, Anneli Lihavainen pohtii.

Tikkalan ikiliikkujat kokoontuvat koululla syyskuusta toukokuuhun.

LIIKUNTATOIMI Liikunnanohjaaja 040 105 4118 Vapaa-ajanohjaaja 040 105 4130 Liikuntahalli Kirkkotie 10 b avoinna klo 8-20, suljettu viikonloppuisin ja kesällä Kuntosali Kirkkotie 10 b kulkutunnisteella joka päivä klo 5.30-23.00 Instagramissa @tohmajarvi­_liikunta

Eila Bäckström (edessä) on harrastanut jumppaa 40–50 vuotta. Tikkalassa lihaskuntoa harjoittivat myös Eija Kuronen (vas.), Anneli Lihavainen, ohjaaja Arja Pirhonen, Marja Päivinen ja Kaija Raatikainen.

15

KESKI-KARJALAN MUSIIKKIOPISTO

BARITONITORVEN

KOUKUSSA

Haastattelussa Talvikki Attila-Pekonen, Keski-Karjalan musiikkiopiston oppilas, joka yhdessä tyttärensä kanssa osallistuu Siikasalmen kouluorkesterin lisäksi myös AILAtunneille, eli aikuisen ja lapsen yhteisille soittotunneille.

Oona Silvennoinen ALOITIN baritonitorven soiton musiikkiopistossa viime marraskuussa. Siikasalmen koululta saimme kutsun tulla mukaan koulun puhallinorkesteriin. Menimme tyttäreni kanssa paikalle valitsemaan hänelle soitinta, jonka soiton hän voisi puhallinorkesterissa aloittaa. Koululla tarjottiin myös vanhemmille mahdollisuutta kokeilla soittimia. Tuolloin minulla ei ollut ajatustakaan, että itse lähtisin mukaan soittamaan puhallinorkesteriin.

sa, se on myös lapselta aikaa poissa ruudun äärestä, mitä pidän itse todella tärkeänä.

KÄVIKIN sitten niin, että baritonitorvi toimi kuin ongenkoukku. Hengitystekniikkaharjoitusten tapaan soittimen puhaltamisesta tuli rentoutunut ja hyvä olo. En ollut tajunnutkaan, että soittamiseen voisi oikeasti jäädä koukkuun.

AIKAISEMMIN olen soittanut pianoa ja urkuja, mutta vähään aikaan en ole opetellut mitään uutta soitinta. Yritin opetella soittamaan kitaraa, mutta se aina tyssäsi siihen, että kitara ei tuntunut mielekkäältä soittimelta.

En saanut kiinnostusta syttymään ja ajattelin, etten enää opi soittamaan uusia soittimia samalla tavalla mitä aikaisemmin.

PUHALLINORKESTERIN lisäksi aloitimme soitonopiskelun tyttäreni kanssa AILA -aikuinen/lapsiryhmässä.

Tyttäreni soittaa trumpettia ja minä baritonia. Soitto- ja orkesteritunnit tarjoavat hyvän mahdollisuuden yhteiselle harrastukselle.

MUSIIKKIHARRASTUS on todella hieno kokemus ja minulla avautui elämässä ihan uusi ikkuna, kun aloitin baritonitorven soiton. Lisäksi saan viettää laatuaikaa oman lapseni kans-

16

PUHALLINSOITTIMIEN juttu on siinä, että sieltä tulee välillä niinkin hassuja ääniä, että ihan naurattaa. Tunneilla mennään huumorin kanssa eteenpäin. Lapsille on tärkeää, ettei harrastamisen tarvitse olla niin vakavaa.

Soittamisen välissä pidetään taukoja ja jutellaan mukavia. Kun on hetki levätty, jatketaan harjoittelua.

KUN KOKEILIN baritonitorvea, tajusin, että opin ja pidän soittamisesta. Uuden oppiminen oli todella palkitsevaa, eikä tullut ollenkaan sellainen olo, että soitto olisi ollut tylsää ja ärsyttävää. Ymmärsin että jotkut soittimet sopivat paremmin itselle kun toiset.

Kokeilemalla ja tutustumalla erilaisiin soittimiin voi löytää itselleen sen täydellisen soittimen, jota on kiva soittaa.

KESKI-KARJALAN MUSIIKKIOPISTO Rehtori 040 105 4045 musiikkiopisto@tohmajarvi.fi @keskikarjalanmusiikkiopisto kkmo.fi

YHTEISILLÄ soittotunneilla on hienoa se, kun huomaa oman lapsen kehittymisen ja jakaa yhdessä onnistumisen hetkiä. Siitä tulee itsellekin onnen tunne, kun toinen onnistuu. Yhteisessä harrastuksessa pääsee kannustamaan toista ja tukemaan harjoittelussa. Kotona kun äiti kaivaa torven esiin, niin lapsikin kohta tulee oman torvensa kanssa harjoittelemaan.

SOITTAMINEN on kuin urheilua pienillä lihaksilla. Kuten jalkapallossa, jos teet jonkun kierrepotkun onnistuneesti, niin siitä tulee todella hyvä fiilis. Soittamisessa tulee hyvä fiilis, kun soitat jonkun kuvion onnistuneesti.

Samalla se myös kuulostaa kauniilta ja se on esteettinen elämys. Olen välillä tehnyt niin, että soitan pianolla säestyksen nauhalle ja soittanut sen päälle melodian torvella. Olet siinä musiikin mukana, taiteen virrassa.

Se on todella palkitsevaa kauneutta elämässä.

SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSLAUTAKUNTA

Hannu Hämäläinen (oik.) ja Reima Ehrukainen ovat sivistyslautakunnan konkareita. He sanovat, että sivistyskeskus Ahjo oli lautakunnalle suuri ponnistus.

käsittelee eniten kouluasioita Hanneliina Kojo SIVISTYSLAUTAKUNNASSA on päästy nyt huoahtamaan helpotuksesta, kun Ahjo on saatu valmiiksi ja toiminnot siellä sujumaan. Sivistystoimen alaa oli myös toinen iso projekti, liikuntahallin laajennus.

- Sivistyskeskushanke oli suuri ponnistus, ja nyt on huomattavasti rauhallisempaa. Käsittelyssä ovat vuosittain tulevat asiat, kuten keväisin lähikoulun osoittaminen uusille oppilaille, kertoo sivistyslautakunnan puheenjohtaja Hannu Hämäläinen (kesk.).

LAUTAKUNTA kokoontuu kymmenen kertaa vuodessa, ja suurin osa sen käsittelemistä asioista liittyy koulumaailmaan. Sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat lisäksi liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja kirjastotoimet sekä lisääntyvässä määrin hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät asiat.

Jotkut asiat kulkevat edestakaisin sivistys- ja teknisen lautakunnan välillä, kuten keväällä esillä ollut aloite esteettömästä luontopolusta. Tietenkin myös isot rakennushankkeet vaativat teknisen lautakunnan käsittelyä.

Kaikista Tohmajärven valtuustoaloitteista suurin osa koskee sivistystoimen alaa.

- Vuosittain niitä on kymmeniä, joka kokouksessa useita.

Kuntalaisaloitteita on sen sijaan vähän.

SIVISTYSJOHTAJAN virka on ollut viime aikoina tuulinen.

Pitkään tehtävässä ollut Matias Valoaho lähti samaan työhön Kiteelle, ja hänen tilalleen tuli Mikko Löppönen,

joka siirtyi pian sivistysjohtajan paikalta vt. kunnanjohtajaksi. Nykyinen sivistysjohtaja Petri Pasanen valittiin tehtävään noin vuosi sitten.

- Hyvin olemme selvinneet, ja kaikki ovat ottaneet paikkansa, Hämäläinen vakuuttaa.

TÄLLÄ valtuustokaudella sivistyslautakunta on uudistunut reippaasti. Vanhoja jäseniä ovat vain Hämäläinen, jolla on menossa neljäs kausi lautakunnassa ja toinen sen puheenjohtajana, sekä Reima Ehrukainen (sd.), joka on varapuheenjohtaja. Ehrukaisella on menossa kolmas kausi, ja edellisen valtuustokauden hän oli varalla sivistyslautakunnassa.

SIVISTYSLAUTAKUNNAN asiat alkoivat kiinnostaa Hämäläistä ja Ehrukaista silloin, kun heidän omat lapsensa olivat pieniä. Tuolloin esillä oli Tohmajärven kyläkoulujen lakkautukset.

- Keskustelu kiehui silloin kovana, ja halusin päästä vaikuttamaan asioihin, Hämäläinen kertoo.

NYT miehet kehuvat, että valtuuston yhteishenki on parantunut paljon viimeisen kahden kauden aikana. Lautakunnassakin on sopuisaa, eikä tällä kaudella ole äänestetty vielä kertaakaan.

- Keskusteltu on kyllä, Ehrukainen naurahtaa.

- Ja aina päästy yhteisymmärrykseen ja kompromissiin, Hämäläinen jatkaa.

17

KIRJASTO

VIIVI PAKARINEN

LUKEE ÄÄNEEN ILTAPÄIVÄKERHOLAISILLE Hanneliina Kojo ROOSA MIKKONEN, 8, ja Mette Luukkonen, 9, istuvat kirjaston lastenosastolla säkkituoleilla ja kuuntelevat keskittyneesti tarinaa hylkeistä. Viivi Pakarinen, 11, näyttää kirjasta samalla kuvia, kun hän lukee hylkeiden elintavoista. Mikkonen ja Luukkonen ihmettelevät, mitä ne oikein syövät.

- Se on krilli, ei grilli, Pakarinen opettaa.

ON TIISTAI-ILTAPÄIVÄN lukuhetki, ja iltapäiväkerholaiset ovat tulleet kuuntelemaan, kun Viivi lukee heille ääneen. Nuoremmat lapset saavat itse valita mieluisan kirjan, joten ensin on luettu loppuun edellisellä kerralla kesken jäänyt satu Veikka-ketusta, ja sitten on siirrytty hylkeistä kertovaan lasten tietokirjaan.

- Millä nimellä hylkeen poikasia kutsutaan? Ne ovat kuutteja, Viivi vastaa, kun oikea sana ei muistu tyttöjen mieleen.

LUKEMINEN KANNATTAA ALOITTAA JO VAUVANA Vastasyntynyt ei osaa lukea eikä edes selailla kuvakirjaa. Sen vuoksi vanhemmilla onkin tärkeä rooli siinä, että lapsi johdatetaan kirjallisuuden pariin jo pienenä.

Tutkimukset osoittavat, että vauvaiässä aloitetulla ääneen lukemisella on todettu olevan erityisen suuria hyötyjä aivojen kehittymiselle, lasten kielellisten taitojen tukemiselle ja myöhemmälle oppimiselle.

Lapselle lukeminen – niin kotona kuin varhaiskasvatuksessakin – voi antaa lähes vuoden etumatkan koulupolulle.

18

SYKSYLLÄ kuudennen luokan aloittava Viivi Pakarinen on pitänyt lukuhetkiä viime syksystä lähtien sen verran, mitä koronarajoitukset ovat sallineet.

Idea on tytön oma, ja hän tuli syksyllä kysymään kirjastolta, voisiko hän pitää siellä nuoremmille lapsille lukuhetkiä.

- Olen lukuihminen, ja lukeminen on tosi tärkeä asia. Halusin, että muutkin ymmärtävät sen, Viivi kertoo.

Viivi Pakarinen lukee kirjastolla ääneen itseään nuoremmille lapsille. Kuuntelemassa ovat olleet muun muassa Mette Luukkonen (vas.) ja Roosa Mikkonen.

MIKSI KANNATTAA LUKEA? Hyvä lukutaito vahvistaa sosiaalisia suhteita ja ehkäisee syrjäytymistä helpottaa kaikkea oppimista auttaa ymmärtämään ja jäsentämään tietoa antaa avaimet koulussa ja työelämässä menestymiseen

PUOLEN tunnin mittaista lukuhetkeä on tarkoitus pitää joka viikko, ja siinä käy noin kahdeksan lasta iltapäiväkerhosta.

- Luen eläinaiheisia ja fantasiakirjoja ja välillä tietokirjoja. Pääasiassa luen kirjaa ääneen, mutta joskus sopivassa kohdassa saatan kysyä jotain kirjaan liittyvää.

Lisäksi lukeminen kasvattaa sanavarastoa lisää luovaa ajattelukykyä vahvistaa empaattisuutta lievittää stressiä pidentää eliniän odotetta kaksi vuotta parantaa keskittymiskykyä viihdyttää

PAKARISELLE on lukenut oma isä.

- Joskus yhdeksän- tai kymmenenvuotiaana tajusin, että voisin itsekin lukea muille. Olen lukenut myös kolmelle pikkusisarukselleni.

Hyvän lukutaidon saa lukemalla!

Lukutaidon eriarvoisuus on lisääntynyt, ja sosioekonomisesta taustasta johtuvat yksilöiden väliset erot kielellisissä taidoissa näkyvät jo ensimmäisellä luokalla.

Myös nuorten kielellisiä taitoja ja vahvuuksia tulisi tehdä näkyväksi ja niiden osaamiseen kannustaa niin kotona kuin koulussa, sillä heikko lukutaito vaikuttaa jatko-opintomahdollisuuksiin. Opettajilla on lukuharrastuneisuuteen jopa yhtä voimakas vaikutus kuin kavereilla ja vanhemmilla, mikä näkyy erityisesti niiden oppilaiden kohdalla, joilta puuttuu perheen tuki lukemiselle.

Lähde: Lukukeskus

Kiinnostus lukemiseen löytyy usein nuorten omien esikuvien kautta. Lisäksi toiminnallisuus ja oman tekstin tuottaminen eri menetelmin ovat hyviä keinoja saada kaikenikäiset heikosti lukevat kirjoittamisen ja lukemisen ääreen.

Yksi keino innostaa nuoria lukemaan on johdattaa heidät oman äänen löytämiseen esimerkiksi lavarunouden, rapin ja spoken wordin (puhe-esitys, joka sisältää kirjallisia ja teatraalisia elementtejä) avulla.

Lähde: Lukukeskus

KIRJAVINKKAUKSIA Tomi Elokivi Suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori Leena Lehtolainen: Kuparisydän (1995) Tässä kolmannessa Maria Kallio -dekkarissa miljöönä on kiehtova Arpikylä, joka paljastuu Lehtolaisen nuoruusvuosien kotikaupungiksi Outokummuksi. Vanha kaivos on kuin luotu murhatutkinnan näyttämöksi.

Tuomas Lius: Laittomat (2010) Tohmajärveläissyntyinen elämäntaparenttu Marko Pippurinen palaa lapsuuden maisemiinsa. Pohjoiskarjalaisuus puskee vahvasti läpi tästä dekkarista, jossa päästään ratkomaan rikoksia myös rajan toiselle puolelle.

Katja Kettu: Ismo Alanko: Elämäkerta (2021) Joensuulaisen Alangon elämäkerta, jossa käydään läpi kronologisesti muusikon uraa nuoresta sellististä rock-ikoniksi. Välillä Ismo käy rauhoittumassa ja levyttämässäkin Onkamon mökkimaisemissa.

Eine Ikonen Suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori

Kaija Siltovuori Suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori

Simone Berteaut: Piaf. Jumalani, kuinka olen elänyt! (1969, 8. painos 2012) Vaikka osa tämän jo ”iäkkään” elämäkerran tiedoista (kuten aina) olisikin tarua, teos imaisee mukaansa maailmankuulun laulajan rosoiseen elämään. Jos lukija haluaa päivittää faktoja, hän voi lukea Jean-Dominique Bierren teoksen Edith Piaf - Hymni rakkaudelle (2016).

Rosa Liksom: Yhden yön pysäkki Tämä Liksomin novellikokoelma on hänen esikoisteoksensa, jonka luin ensimmäisen kerran lukioikäisenä. Peräpohjolan murteella ja slangilla kerrottuihin erikoisiin ihmiskohtaloihin olen palannut vuosien myötä aina uudelleen.

Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu (1945) Risaiseksi luettu, myöskin iäkäs, Peppi kirjahyllyssä muistuttaa siitä, että tytöissä on voimaa ja kaiken voi tehdä toisinkin! Koulua kannattaa käydä vaikkapa siksi, että saa kesäloman. Hyvä, kaikki pepit!

Heikki Herlin: Tuollapäin on highway (2020) Viime vuoden Suakkunoissa kertaalleen vinkattu teos kosketti herkkyydellään. Pojan näkökulma omaan isään Niklas Herliniin oli tarkka ja monipuolinen. Lehtien lööpit eivät todellakaan kerro koko totuutta.

LUKUVINKKIPIIRI ETSII VERTAISVETÄJÄÄ Hanneliina Kojo Viime vuonna alkanut lukupiiri jatkuu tänäkin syksynä, mikäli sille löytyy vetäjä. Ryhmässä ei lueta yhteisesti sovittua kirjaa ja keskustella siitä, vaan kerrotaan muille osallistujille teoksista, jotka ovat olleet kiinnostavia. Kyseessä on siis perinteisen lukupiirin sijaan kirjavinkkaus, joka koskee kaikkia kirjallisuuden lajeja.

- Kukin voi halutessaan suositella lukemiaan kirjoja tai vain kuunnella vetäjän ja muiden osallistujien vinkkejä, kuvailee kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Liisa Mäenpää.

Lukupiirin tarpeelle ja tavoille haettiin suuntaviivoja viime syksyllä alkaneella Lukemisen lumo -hankkeella, jota veti Maija Ala-Nikkola.

Ryhmä kokoontui kirjastolla nelisen kertaa sekä syksyllä että keväällä, ja lukupiirissä oli välillä vierailemassa Keski-Karjalan alueella vaikuttavia tai vierailleita kirjailijoita kertomassa teoksistaan ja alustamassa keskustelua. Lukupiiri kokoontui päivällä, joten kohderyhmänä olivat ikäihmiset, jotka pääsivät paikalle valoisaan aikaan.

KIRJASTO Kirkkotie 10 a ma, ke 12-19 ti, to, pe 10-15 Omatoimikirjasto päivittäin klo 7-21 Asiakaspalvelu 040 105 4111 Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja 040 105 4110 Kirjastoauto 040 105 4112 kirjasto@tohmajarvi.fi https://www.tohmajarvi.fi/kirjasto https://vaara.finna.fi Facebookissa @tohmajarven kirjasto

Veikko Huovinen: Rasvamaksa Satiirinen huumori, syvä luontosuhde sekä terävät yhteiskunnalliset huomiot puhuttelevat niin tässä kuin monessa muussakin Huovisen teoksessa.

Ulla-Maija Paavilainen: Suurin niistä on rakkaus - Kirsti Paakkasen elämäkerta Vaikuttava elämäntarina, jossa köyhän, yksilehmäisen saarijärveläismökin tyttärestä kehittyy vahva, sinnikäs ja tinkimätön yritysjohtaja. Suuri suomalainen ja hyvä esikuva meille kaikille - varsinkin yrittäjäksi aikoville.

Liisa Mäenpää kertoo, että olisi tärkeää saada ihmiset lukupiirin ja lukemisen pariin. Sen vuoksi onkin pohdittu, pitäisikö ryhmän kokoontua jossakin muualla, jossa lukijoita tavoittaisi kenties kirjastoa paremmin. Vaihtoehtoina ovat olleet esimerkiksi Kaivo tai Eläkeliiton tilaisuudet. Koska hanke on loppunut, eikä kirjaston henkilökunnalla ole oman työn ohessa aikaa lukupiirille, tarvitaan sille nyt uusi vetäjä. Ryhmän vetäjältä tai osallistujilta ei vaadita muuta kuin lukutaitoa.

- Riittää rakkaus kirjoihin. Tarkoitus on välittää tietoa ihmisille, jotka tykkäävät lukea, Mäenpää sanoo.

SANA ON VAPAA -HANKE KUTSUU KESKUSTELEMAAN Hanneliina Kojo Syksyllä toteutuu kirjaston organisoima Sana on vapaa -hanke, jossa järjestetään keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Tilaisuuksissa on alustaja, ja lisäksi aiheen ympärille kootaan siihen liittyvää kirjallisuutta.

- Hanke vastaa kirjaston demokratia- ja osallisuusteeseihin, joiden avulla kuntalaiset voivat vaikuttaa ja osallistua asioihin. Kyse on matalan kynnyksen tilaisuuksista, joihin jokainen on tervetullut, Liisa Mäenpää kertoo.

Keskustelutilaisuuksia voidaan jalkauttaa muuallekin kuin kirjastoon, aiheestakin riippuen esimerkiksi Kaivolle, Nurkkalaan, Meijän kammariin tai Kotipirttiin, eli paikkoihin, joihin on helppo tulla ja joissa on helppoa osallistua keskusteluihin tai vain seurata niitä. Myös kesän tapahtumissa voisi olla pop-up-tilaisuuksia.

Aiheita ei ole vielä päätetty, mutta Mäenpää väläyttää esimerkkeinä vaikkapa ajankohtaiset sote-palvelut tai hyvinvoinnin puolelta unettomuuden. Toiveita keskustelutilaisuuksien aiheista voi esittää kirjaston sähköpostiin (kirjasto@tohmajarvi.fi) tai Liisa Mäenpäälle.

19

KULTTUURI

RESIDENSSI TARJOAA TILAT KAHDEKSALLE TAITEILIJALLE

Hanneliina Kojo

Kuva: Otto Virtanen

HELSINKILÄISEN KIRJAILIJA ja dokumenttielokuvaohjaaja Elina Hirvosen tuo Tohmajärvelle tekeillä oleva Katri Helenan elämäkerta, joka ilmestyy ensi vuoden keväällä. Hirvonen on käynyt Katri Helenan kanssa keskusteluja elämäkertaa varten reilun vuoden, ja Tohmajärvi on tullut kirjailijalle tutuksi ennen kaikkea laulajan muistojen kautta.

Katri Helenalle lapsuuden kotikylä on yhä erittäin tärkeä.

- Halusin kirjoittaa tätä teosta Katri Helenan lapsuudenmaisemissa ja nähdä paikat, joista hän puhuu. Haluan myös tutustua ympäristöön mahdollisimman laajasti.

Lisäksi kirjoittamisen rauha vaikutti hakeutumiseen residenssiin.

Hirvonen tunnetaan neljästä aikuisten romaanista, Että hän muistaisi saman, Kauimpana kuolemasta, Kun aika loppuu ja Punainen myrsky, sekä lastenkirjoista, kuten Prinsessa Rämäpää -sarjasta ja Pehmoeläinten Maailmanneuvosto -sarjasta. Dokumenttielokuvista hänen viimeisin ohjauksensa on Kiehumispiste.

20

Kuva: Jussi Ruusila / Long Play

Tänä kesänä Tohmajärven taiteilijaresidenssissä työskentelee ennätykselliset kahdeksan taiteilijaa. Vierailemaan tulevat tekstiilitaiteilija, tanssija, kaksi muusikkoa, yksi kääntäjä ja kolme kirjailijaa.

HELSINKILÄINEN TOIMITTAJA ja kirjailija Johanna Vehkoo kirjoittaa residenssissä ensimmäistä fiktiotaan, sarjakuvaromaanin käsikirjoitusta, jonka kuvittaa kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä Emmi Nieminen.

Vehkoo on kirjoittanut viisi tietokirjaa, esimerkiksi journalistisen sarjakuvan Vihan ja inhon internet (2017), misinformaatiota käsittelevän Valheenpaljastajan käsikirjan (2019) ja omaelämäkerrallisen Oikeusjutun (2021). Hän on myös yksi verkkojulkaisu Long Playn perustajista.

Vehkoo on kotoisin Tampereelta, eikä Pohjois-Karjala ole hänelle erityisen tuttu. Häntä houkuttelee rauhoittava ympäristö, jossa voi keskittyä kirjoittamiseen.

- Residenssi vaikuttaa juuri sopivalta paikalta kirjalliseen työskentelyyn. Kaipaan rauhaa ja kaunista luontoa.

ROVANIEMELÄINEN TAITEILIJA Sanna-Pauliina Vaarala suunnittelee yksityisnäyttelyä ja hyödyntää residenssin tiloja suurikokoisten tekstiilitaideteosten työstämiseen. Hän tekee myös paikkalähtöistä taidetta, ja on perehtynyt jo ennen residenssiin tuloaan Tohmajärven ympäristöön, nykykulttuuriin ja historiaan.

- Minua kiinnostaa kulttuurihistoria ja sieltä nykyisyyteen tulevat teemat sekä se, miten jossakin paikassa näkyvät ajan kerrokset. Residenssissä valokuvaan, luonnostelen ja luen kirjallisuutta. Haen inspiraatiota sieltä, missä olen, ja Tohmajärvi kiinnosti, koska alue ei ole minulle ennestään tuttu.

Vaarala käyttää teoksissaan tilkkutyötekniikkaa. Häntä kiehtoo sen soveltaminen kolmiulotteisiin teoksiin, ja hän haluaa ravisutella käsityksiä siitä, mitä kaikkea kankaalla voi tehdä.

Kuva: Jo Jackson.

TANSSITAITEILIJA-BALETTITANSSIJA Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindström työskentelee Tohmajärvellä soolotanssiteoksensa parissa. Teos käsittelee erästä Suomen historian vahvaa naista ja saa ensi-iltansa Turun Tuomiokirkossa lokakuussa. Taiteilija kertaa myös tulevan syksyn muuta ohjelmistoa.

Louhensalo-Lindström hakee residenssijaksolta työrauhaa ja irtautumista hetkeksi kiireisestä näytös- ja harjoituskaudesta Keski-Euroopassa, Ranskassa, jossa hän asuu.

PRAHASSA ASUVA kääntäjä Alžběta Štollová tulee Tohmajärvelle työskentelemään lastenromaanin parissa. Hänelle on hyvin tärkeää kääntää kirjoja lähdekielen maassa, ja residenssissä hänellä on työn alla viime vuonna ilmestynyt Tuutikki Tolosen Agnes ja huvilan salaisuus.

Yli kaksikymmentä suomenkielistä teosta tšekiksi kääntänyt Štollová opiskeli ja asui pitkään Suomessa, mutta Tohmajärvellä hän ei ennen ole käynyt.

- Moni ystäväni on kehunut minulle Pohjois-Karjalan luontoa.

Korona-aika vähensi kasvokkain tapahtuvaa kommunikointia suomalaisten kanssa.

- Vuorovaikutus ja aito ympäristö ovat korvaamattomia, ja minulle on todella tärkeää, että saan tulla Tohmajärven residenssiin tekemään töitä, ja vielä kesällä. Puhuttuun kieleen kuuluvat sanat ja äänet kiehtovat minua todella paljon.

Alzbeta Stollova kertoo käännöstyöstä, Wärtsilä-sali 7.7.klo 16.00. Kahvitarjoilu.

Kuva: Joonas Tammisto

MUSIIKINOPETTAJA JA MUUSIKKO Jessika Lampi, taiteilijanimeltään Jutta Jessika, työstää Tohmajärvellä kahta projektia, joissa hän tutkii luonnon ja tieteen antamia impulsseja musiikin tekemiseen.

OECOSTICA on nelihenkisen työryhmän hanke, jota Lampi työstää residenssissä itsenäisesti.

Hän tutkii äänen sekä ympäristön suhdetta toisiinsa luontoa kunnioittaen ja kestävän kehityksen mielessä pitäen.

- Hyödynnämme taiteellisen työskentelymme lähtökohtana luontaisia ja perinteisiä musiikillisia aineksia, kuten ihmisääntä, perinnesoittimia, luonnonmateriaaleja, maanläheistä akustista äänen tuottamista sekä yksinkertaisia musiikillisia aineksia.

Toinen Lammen projekti on Irena Lovcanin kirjoittama kroatialainen lastenkirja Duga (Sateenkaari), joka käsittelee värien maailmaa ja niiden vaikutusta ihmiseen. Lampi tekee kirjan tarinan tueksi jokaiselle sateenkaaren värille lyhyen sävelmän. Tohmajärvellä Lampea kiinnostaa Karjalan alueen vahva yhteys luontoon ja kansanperinteisiin.

27.7.2022 klo 17 Oestica – äänitaidepolku. Muusikko Jutta Jessikan opastama kierros äänitaidepolun maailmaan. Tohmajärven museoalue, Kirkkotie 14.

- Odotan myös luonnonrauhaa sekä sielulle että ruumiille.

Lisäksi perheenäitinä saan pienen tauon kotihommiin.

Pohjois-Karjala on Louhensalo-Lindströmille rakasta seutua, sillä hänen sukujuurensa ovat Karjalassa ja yksi kesänviettopaikoista on ollut Nurmeksessa Pielisen rannalla.

- Minulle asiat jostain syystä kirkastuvat aina siellä, lieneekö syynä maisema, tuoksu, hiljaisuus... Laulumaat! Muutama aikaisempi teokseni on muotoutunut juuri PohjoisKarjalassa ollessani.

Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindströmin Tomusta taivaanrantaan -tanssiteos Tohmajärven kirkossa maanantaina 27.6 klo 18.

KIRJAILIJA Ville Ropponen tunnetaan teoksista, jotka käsittelevät entisen Neuvostoliiton alueen ilmiöitä, kansoja, kulttuureja ja ekologiaa. Hän on julkaissut viisi tietokirjaa, kolme esseeteosta ja runokirjan. Ropposen yhdessä Ville-Juhani Sutisen kanssa kirjoittama Luiden tie (2019) oli ilmestymisvuonnaan Tieto-Finlandia-ehdokkaana.

Tohmajärvellä Ropponen kirjoittaa kertovaa tietokirjaa Karjalasta.

- Siitä on tulossa esseistinen tietokirja, jossa yhdistän matkakuvausta, haastatteluja, historiaa, nykypäivää ja tulevaisuuden pohdintoja mukaansatempaavaksi tarinaksi.

Paikallisuus globaalissa maailmassa on kiinnostanut Ropposta pitkään. Hän kuvailee, että karjalaisuus on Suomen ja Venäjän väliin pusertunut identiteetti, kulttuuri ja kieli.

Tohmajärvi tuntui oivalta ympäristöltä kirjoitustyöhön, koska se on lähellä itärajaa ja seudun historia on pitkä.

Aineistoa teokseensa Ropponen on kerännyt rajan molemmin puolin.

PARIISISSA ASUVA säveltäjä, pianisti ja esiintyvä taiteilija Anniina Lehtinen työskentelee residenssissä Water Rituals -projektinsa parissa. Se on performanssi, jossa yhdistyvät Lehtisen säveltämä ja soittama pianomusiikki sekä kuvataiteilija Iiris-Lilja Kuosmasen videoteos.

Nyt Water Rituals on laajenemassa installaatioksi taiteilijoiden tuleviin näyttelyihin.

- Työskentelen Tohmajärvellä tehden ääni-installaatiota näihin taidenäyttelyihin. Se tulee olemaan pehmeää vedenalaista äänimaisemaa kuvaava työ. Haen siihen inspiraatiota Järvi-Suomesta nauhoittaen materiaalia muun muassa Tohmajärvestä.

Residenssi vaikuttaa Lehtisen mielestä inspiroivalta sijaintinsa lisäksi siksi, että se tarjoaa hyvät työskentelyolosuhteet, kuten äänieristetyt tilat ja pianon.

Anniina Lehtisen Water Rituals -performanssi yhdistää pianomusiikin ja videoteoksen, Wärtsilä-sali 14.8. klo 16.00.

21

KEHITTÄMISPALVELUT

Nymanin talon piha-alue keräsi Hämärätorilla paljon väkeä.

KUNTALAISTEN

YHTEINEN OLOHUONE Nymanin aluetta koskeva kehittämishanke on valmis. Sen aikana muun muassa vahvistettiin alueen virkistyskäyttöä ja parannettiin esteettömyyttä.

NYMANIN alue, tohmajärveläisten olohuone, on nyt entistä parempi, kun sitä koskevan hankkeen ja valtuutettujen kymppitonnien ansiosta alueen helppokäyttöisyyttä ja toiminnallisuutta on vahvistettu.

LISÄKSI parannettiin ulkovalaistusta, joten teatterialuetta on mahdollista käyttää eri tapahtumissa pitkälle syksyyn. Teatteri sai uuden lipunmyyntikojun, inva-wc:n ja kaksi invapysäköintipaikkaa. Hankkeessa on panostettu myös Nymanin alueen opastukseen muun muassa selkein infotauluin ja opastein.

VIRKISTYSKÄYTTÖÄ parannettiin rakentamalla kulkuyhteys liikuntahallilta kesäteatterille ja siitä edelleen museoalueen kautta pururadalle ja kuntoportaille. Hankkeessa rakennettu polku valaistuksineen parantaa saavutettavuutta ja sitoo alueet luontevasti yhteen. Polut mahdollistavat myös ympäristön aiempaa laaja-alaisemman hyödyntämisen sekä tapahtumissa että esimerkiksi opetuskäytössä.

HANKKEEN nimi on Nymanin alueesta kuntalaisten olohuone, ja se kuvastaa Tohmajärven kunnan kehittämispäällikkö Anne Hyttisen mielestä alueen luonnetta ja merkitystä. Hänestä olohuoneajatus toteutui hyvin.

- Hienohan Nymanin alue onkin. Hämärätori ja Ahjon avajaiset olivat samaan aikaan, ja siitä jäi erittäin hyvät kokemukset. Alue toimii hyvin ja on erittäin onnistunut monenlaiseen toimintaan.

Hanneliina Kojo

22

TULEVAT Potsipäivät keskittyvät ensimmäistä kertaa Nymanin alueelle.

- Aluetta koeponnistetaan nyt Potsipäivillä, joilla hyödynnetään muun muassa teatteria, Ahjoa ja Nymanin talon piha-aluetta.

NYMANIN ALUEELLA ovat Tohmajärven museoalue, kesäteatteri ja Kemien vanha kansakoulu Kipinä, jossa on osa musiikki- ja kansalaisopiston opetuksesta. Lisäksi siihen kuuluvat liikuntahalli, uusi tekonurmikenttä, Karelianpolut ja luontopolut, kuntoportaat, pururata, frisbeegolf-rata, hiihtoladut, tennis- ja beachvolleykentät sekä lähiliikuntapaikka. Alue kattaa myös uuden Sivistyskeskus Ahjon, jossa opiskelevat kaikki kouluasteet esikoulusta lukioon. Ahjossa ovat myös kansalaisopiston ja musiikkiopiston toiminnot sekä kirjasto.

NYMANIN alue mahdollistaa siis monimuotoisten tapahtumien järjestämisen ja vapaamuotoisen ajanvieton niin liikunnan, kulttuurin kuin luonnon parissa. Kaksi vuotta kestänyt hanke loppui tämän vuoden keväällä, mutta kesäksi jäi vielä opaskylttien ja lämmitystolppien pystyttämistä.

KEHITTÄMISPALVELUT Kehittämispäällikkö Anne Hyttinen 040 105 4013 anne.hyttinen@tohmajarvi.fi Instagramissa ja Facebookissa: @tohmajärven kunta @tohmajarvi #tolokkujatoimelias #tohmajarvi

SUOMENHEVOSET kiinnostavat Suomenhevosen päivää vietetään toista kertaa Tohmajärvellä syyskuussa. Tapahtuma alkaa kunnantalolta, josta hevoskulkue lähtee kiertämään vanhustentalolle ja päiväkodille.

- Se oli viime vuonna tosi suosittu, ja paljon oli väkeä katsomassa hevosia myös teitten varsilla, Tohmajärven kunnan kehittämispäällikkö Anne Hyttinen sanoo.

Valtakunnallinen tapahtuma on kunnianosoitus suomenhevoselle, ja idea siihen osallistumisesta tuli paikallisilta hevosalan yrittäjiltä. Anne Hyttinen tunnustaa myös olevansa hevosihminen, ja hän innosti Tohmajärven kunnan lähtemään mukaan.

- On kiva, että keskustassa näkyy muutakin kuin autoja, hän naurahtaa.

Viime vuonna tapahtumaan osallistui kymmenkunta tohmajärveläistä ratsua.

Suomenhevosen päivä 6.9.

Anne Hyttinen tekee välillä etätöitä kotonaan.

YRITTÄJÄKAHVEILLA TIETOISKUJA Hanneliina Kojo Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään kunnanvirastolla yrittäjäkahvit, joilla jaetaan tietoa ajankohtaisista yrittäjiä koskevista aiheista. Viime talven ja kevään aikana teemoina olivat muun muassa eri rahoitusmuodot, kunnan hankintaohjeistus ja työllistäminen. Alustajia on käynyt esimerkiksi Ely-keskukselta.

- Joka kerralla on eri aihe, jota yrittäjät ovat toivoneet. Lisäksi keskustellaan ylipäätään yrittäjyyteen liittyvistä asioista, ja meillä on myös yritysesittelyjä, Tohmajärven kunnan kehittämispäällikkö Anne Hyttinen kertoo.

Yrittäjäkahveille ovat tervetulleita kaikki, eli osallistujien ei tarvitse kuulua Tohmajärven yrittäjäyhdistykseen. Yksi tulevan syksyn aiheista on liiketoimintasuunnitelman tekeminen, sillä sitä kysytään aina, kun rahoitusta haetaan. Tästä aiheesta on tulossa parin päivän koulutus.

Syyskuussa järjestetään toista kertaa Yrittäjän päivä, jossa haastatellaan tohmajärveläisiä eri alojen yrittäjiä. Haastattelut striimataan nettiin, ja ne jäävät tallenteiksi Youtubeen.

Viime vuonna mukana oli erityisesti sellaisia yrityksiä, jotka eivät olleet tohmajärveläisille vielä kovin tuttuja.

Suomenhevosen päivään osallistui tohmajärveläisiä hevosia, jotka kävivät ilahduttamassa väkeä muun muassa päiväkodilla ja vanhustentalolla.

Yrittäjäkahvit kunnanvirastolla joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kello 14-15 elokuusta lähtien. Yrittäjän päivä 5.9.

23

TOHMAJÄRVELLÄ TAPAHTUU

TAPAHTUMIA Muutokset mahdollisia 27.6.-3.7.2022 Potsiviikko 27.6. klo 18 Tomusta taivaanrantaan -tanssiteos, Tuuli-Maaria Louhensalo-LIndström. Tohmajärven kirkko, Kirkkotie 600. Vapaa pääsy.

KYLIEN VANHOJA JA UUSIA TARINOITA KERÄTÄÄN TALTEEN Hanneliina Kojo ONKO SINULLA tarinoita, muistoja, valokuvia, filmejä tai äänityksiä, jotka liittyvät johonkin Tohmajärven kylään? Tai onko naapurissa iäkäs henkilö, jota voisit auttaa tallentamaan kertomuksia menneistä tai nykyhetkestä?

na. Tavoitteena on kerätä materiaalia esimerkiksi kulttuuritarkoituksiin.

- Jos joku haluaa vaikka tehdä näytelmän tai elokuvan Keski-Karjalan alueelta tai tietää enemmän omasta syntyperästään, niin tietoa on sitten saatavilla.

NYT koko Keski-Karjalan alueella kerätään kylien tarinoita talteen. Tietokone tai esimerkiksi puhelimen nauhuri siis esiin ja tallentamaan.

- Jos vaikka viime viikolla on ollut kylällä joku tapahtuma, voi siitä kirjoittaa tarinan pätkän ja laittaa tulemaan.

Kaikki tarinat ovat yhtä arvokkaita, olivat ne sitten sata vuotta vanhoja tai viime viikolla kerrottuja, hanketyöntekijä Minna Ikonen kertoo.

AINEISTOIHIN tulee kertojan tiedot, kuvaajien nimet, mikäli ne ovat tiedossa, ja se, kuka materiaalin on kerännyt. Lisäksi kirjataan ylös ajanjakso, johon aineisto kuuluu, sekä asiasanoja, kuten kunta, kylä ja aihe.

AINOA rajoittava tekijä on se, että tarinan pitää liittyä kylään, jollaiseksi lasketaan myös esimerkiksi Kemie.

Yksityishenkilöiden omaelämänkertoja ei oteta, mutta jos kylällä on ollut joku merkittävä henkilö, niin hänen historiaansa tallennetaan.

- Aihe voi olla faktaa tai fiktiota. Jos kylällä on kulkenut vaikka joku vanha tarina, eikä välttämättä tiedetä, onko se tottakaan, niin sekin käy. Ei pidä ajatella, onko tämä hyvä vai huono, vaan kaikki tarinat ovat ehdottoman tervetulleita.

KESKI-KARJALAN kylien tarinat talteen -hanke on Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven kulttuuritoimien yhteistyö, ja sen päärahoittajana toimii Jeti-

24

KAIKKI aineisto digitoidaan ja lisätään Pohjois-Karjalan museon tietokanta Kokkoon. Koko hankkeen aikana kerätty materiaali tulee kaikkien saataville Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven kirjastoihin digitaalisina aineistoina, mutta verkkoon tiedostot eivät tule.

KESÄLLÄ HANKE jalkautuu tapahtumiin, kuten Potsipäiville. Sinne voi tuoda materiaalia, joka digitoidaan heti, joten alkuperäiset aineistot saa saman tien takaisin. Kaitafilmit ja analogiset videot vaativat sen sijaan enemmän työtä ja aikaa, ja ne hanketyöntekijät palauttavat vasta myöhemmin. Alkuperäisiä aineistoja ei siis ole tarkoitus kerätä.

PÄÄASIASSA hankkeeseen toivotaan valmista materiaalia, mutta joissain tapauksissa hanketyöntekijät voivat kirjoittaa talteen tarinoita, jos esimer-

2.7. klo 18.30 Potsiromansseja. Tukkijoella ja muita elokuvasävelmiä.

Sonetic-kuoro. Kesto noin 1,5 h. Väliajalla kahvio. Maiju Lassila -teatteri.

Vapaa pääsy.

6.7. klo 19 Eino Leinon exät monologinäytelmä, Pinja Haahtela. Maiju Lassila -teatteri.

7.7. klo 16 Alzbeta Stollova kertoo käännöstyöstä. Wärtsilä-sali. Vapaa pääsy.

22.-24.7.2022 Värtsiläpäivät.

27.7. klo 17 Oestica – äänitaidepolku.

Muusikko Jutta Jessikan opastama kierros äänitaidepolun maailmaan.

Tohmajärven museoalue. Vapaa pääsy.

27.7. klo 18.30 Duo Hurja Halla. Tohmajärven museoalue..

14.8. klo 16 Water Rituals -performanssiteos, Anniina Lehtinen ja IirisLilja Kuosmanen. Wärtsilä-sali. Vapaa pääsy.

20.8. klo 16 Hämähäkkimies monologi. Wärtsilä-sali. Vapaa pääsy.

10.9 Esitelmä Algoth -kapinallinen kynämies elämänkerrasta, tutkija, kirjailija Marko A. Hautala. Wärtsilä-sali.

1.10. 2022 klo 16 Alma – kaksi matkaa Länttä kohti. Pirkko Kurikka, Marita Koskelo ja Tuire Hindikka.

Wärtsilä-sali.

3.10. klo 16 Tatu ja Patu, elämä ja teot. Liikuntahalli. Vapaa pääsy (lapsille). Aikuiset 10 €.

kiksi toimintakyky tai tietotekninen osaaminen vaativat niin.

TARINOITA on kerätty keväästä lähtien, ja niitä voi toimittaa hanketyöntekijöille syksyyn 2023 asti.

Yhteystiedot: Minna Ikonen puh. 050 526 5531 sähköposti: kylientarinat@gmail.com

Kirjastoauton puh.

040 105 4112

KYYTITAKUUKYYDIT Tiistai klo 11.00 Reitti: Kemie-Kirkkoniemi-Kemie. Paluu klo 12.30.

Heikki Multanen p. 050 540 7650 Keskiviikko klo 9.15 Reitti: Kemie – Petravaara –Perä-Musko – Värtsilä – Kenraalinkylä – Selkäkylä – Kaurila – Uusi-Värtsilä – Kemie. Paluu klo 14.00. Toffolan Taksi p. 040 530 0365 Torstai klo 10.20 Reitti: Kemie – Vatala – Sikosuo – Ahvenvaara – Ruhka – Riutta – Kankaankylä – Saario – Tenka – Kemie Paluu klo 14.00. Heikki Multanen p. 050 540 7650 Torstai klo 12.00 Reitti: Kemie – Akkala – Jouhkola - Riikola – Järventaus – Kemie. Paluu klo 16.00 Heikki Multanen p. 050 540 7650 Perjantai klo 10.00 Reitti: Kemie – Onkamo – Kannas – Kostamo – Tikkala – Onkamo – Purtovaara – Kemie. Paluu klo 14.00. Toffolan Taksi p. 040 530 0365 Perjantai klo 11.30. Reitti: Kemie – Pykälävaara – Tervavaara – Kenraalinkylä – Kaustajärvi – Värtsilä – Kaurila – Kemie. Paluu klo 16.00. Toffolan Taksi p. 040 530 0365 Kuljetuksen tilaus Asiakas tilaa kuljetuspalvelun liikennöitsijältä viimeistään kuljetusta edeltävänä päivänä klo 18 mennessä liikennöitsijän numerosta. Aikataulut ja reitit ovat ohjeellisia ja muotoutuvat sen mukaan, ketä on mistäkin tulossa kyytiin. Reittiä ei siis ajeta, ellei reitin varrelta ole kyytiin lähtijöitä. Jättö- ja hakupaikka kunnan keskustassa sovitaan kyydissäolijoiden ja autoilijan kanssa.

VÄRTSILÄN AAMUKULJETUS Heikki Multanen klo 7.05-7.50 Reitti: Tohmajärvi 7.05, Saario 7.20, Ilomantsin tr 7.30, Niirala 7.35, Kaurila 7.40, Tohmajärvi 7.50.

NÄYTTELYT Kesää ja kissoja -näyttely, Hilja Rautiainen. 27.6.-7.8.2022. Järventauksen seurapirtin kahvio, Korkeakankaantie 355.

Kolme katsetta luontoon, Mystiikkaa, mielikuvitusta ja realismia, Minna Olenius, Pena Penna ja Leena Rantala. Taiteilijat esittelevät töitään 3.7.2022 klo 13-15. Nähtävillä 10.8 2022 saakka. Meijän kammari, Kirkkotie 14.

Vanhat leikkikalut -näyttely 27.6.2022 alkaen joka päivä klo 11-16. AkkalanJouhkolan ns-talo, Akkalantie 68.

Vattumato, Maija Karman Zacharias Topeliuksen Vattumato-sadun kuvitustöitä. 1.-30.6.2022. Tohmajärven kirjasto, Kirkkotie 10 a.

Värtsilä Remade - kiertotalousosaamista Keski-Karjalassa. Esillä kiertotalouden työllistymismahdollisuuksia ja ToKi -hankkeen ja Paula Malleuksen Kädentaito -valmennuksessa tehtyjä farkkutuotteita. 27.6.-1.7.2022. Näyttelykiertueen avajaiset 27.6.2022 klo 12.

Tohmajärven kirjasto, Kirkkotie 10 a.

MUSEOT Kaurilan koulumuseo Opastukset tilauksesta, p. 050 517 7854. Koulunmäentie 17.

Tohmajärven museoalue 7.6.-7.8.2022 ti-pe klo 12-18, la-su klo 12-16. Muulloin opastukset ryhmille tilauksesta, p. 050 363 6154. info@ tohmajarviseura.fi, www.tohmajarviseura.fi. Kirkkotie 14.

Saarion Voimalaitosmuseo Pienryhmille tilauksesta, p. 050 363 6154, 0400 626 875, info@tohmajarviseura.fi, www.tohmajarviseura.fi.

Voimalaitostie 24.

Värtsilän myllymuseo 2.-3.7.2022 klo 12-16 ja 23.-24.7.2022 klo 12-16. Muulloin opastukset tilauksesta, p. 040 586 3803. Värtsiläntie 367 b.

TOHMAJÄRVEN KIRJASTOAUTON REITIT 16.8. - 22.12.2022 1. reitti Tiistai 23.8., 13.9., 4.10., 25.10., 15.11., 11.00-12.30 Särkilahdentie 224, Tikkalan koulu + Tikkari 12:35 - 12:50 Harakkalantie 3 13.20-13.35 Sopentie 121 13.45-14.00 Akkalantie 20 14.15-14.30 Akanmäentie 348 2. reitti Tiistai 30.8., 20.9., 11.10., 1.11., 22.11., 13.12.

11.00-12.30 Särkilahdentie 224, Tikkalan koulu + Tikkari 12:35 - 12:55 Joensuuntie 414 13:05 - 13:25 Koirivaarantie 242 13:35 - 13:55 Perivaarantie 87 14:15 - 14:30 Haukilammentie 130 14:55 - 15:10 Kannaksentie 616 3. reitti Tiistai 16.8., 6.9., 27.9., 8.11., 29.11., 20.12.

11.00-12.30 Särkilahdentie 224, Tikkalan koulu + Tikkari 12:50 - 13:05 Kangaslammentie 102 13:30 - 13:45 Säkäniementie 451 13:55 - 14:05 Ertonniemen th., Ertonlahdentie 14:15 - 14:30 Hasontie 767

1. reitti Torstai 25.8., 15.9., 6.10., 27.10., 17.11., 8.12., 10.20-10.45 Talluksentie 3, Tori 10.55-11.05 Uusi-Värtsiläntie 5 11.25-11.45 Rajantie 690, Cafe Elja 11.50-12.05 Värtsiläntie 119, Värtsilän vanha koulu 12:15 - 12:35 Pappilantie 2 12.40-12.55 Selänteenpolku 2 13.45-14.05 Vepsäntie 520 14.10-14.25 Kuurnantie 208 14.40-15.00 Korkeakankaantie 355, Seurapirtti 2. reitti Torstai 1.9., 22.9., 13.10., 3.11., 24.11., 15.12.

10.20-10.45 Talluksentie 3, Tori 10.55-11.05 Uusi-Värtsiläntie 5 11.25-11.45 Rajantie 690, Cafe Elja 11.50-12.05 Värtsiläntie 119, Värtsilän vanha koulu 12:15 - 12:35 Pappilantie 2 12:50 - 13:10 Kangaskosken th., Saariontie 13:30 - 13:45 Kangasvaarantie 904 14:30 - 14:45 Riutan th., Kutsuntie 15:00 - 15:15 Tervavaarantie 293

3. reitti Torstai 18.8., 8.9., 29.9., 10.11., 1.12., 22.12 10.20-10.45 Talluksentie 3, Tori 10.55-11.05 Uusi-Värtsiläntie 5 11:25 - 11:45 Rajantie 690, Cafe Elja 11:50 - 12:05 Värtsiläntie 119, Värtsilän vanha koulu 12:15 - 12:35 Pappilantie 2 13:00 - 14:00 Takkunurmentie 7, Käenpesä

25