2
LIPPU 4 / 2015 PÄÄKIRJOITUS
EI ULKOISTETA KOTOUTTAMISTA VIRANOMAISILLE
S
uomeen arvioidaan tänä vuonna saapuvan noin 30 000 turvapaikanhakijaa. Onko se paljon? On, sillä viime vuonna hakijoita oli kymmenen kertaa vähemmän. Ei ole, sillä naapurimaa Ruotsin, johon niin mieluusti itseämme vertaamme, vastaava luku on vähintään kolme kertaa suurempi. Ruotsissa on jo vanhastaan kokemusta siitä, miten otetaan vastaan kymmenien tuhansien tulijoiden joukko. Suomalainen yhteiskunta käy nyt läpi ne keskustelut ja henkiset kipuilut, jotka Ruotsissa hoidettiin alta pois kaksi vuosikymmentä sitten. Kaikki Eurooppaan nyt pyrkivät eivät varsinaisesti pakene sotaa tai muuta vainoa. Osalle tulijoista Eurooppa on vihreä oksa, joka lupaa uusia mahdollisuuksia ja parempaa elintasoa. Näistä ihmisistä on julkisessa keskustelussa käytetty muun muassa sellaista mairittelevaa nimitystä kuin elintasosurffari. Pelkästään paremman elämän toivossa tulevat joutuvat nyt pettymään, sillä kriteerit turvapaikan saamiseksi ovat tiukat - kuten oikein onkin. Näiden ihmisten halveksuminen on silti epäreilua.. Opportunismi kun on inhimillistä. Ei siinä ole mitään epäloogista, että huonoista oloista pyritään parempiin, kun saadaan vihiä, missä sellaisia olisi tarjolla. Sama järkeily ajoi suomalaisia 1900-luvun alun molemmin puolin kehitysmaa-Suomesta suurien lupauksien Pohjois-Amerikkaan. Mutta on paljon niitäkin, jotka tulevat jäämään Suomeen. Heidän kotouttamisensa on iso urakka. Lähestymme kotouttamista helposti asettamalla erilaisia tavoitteita, jotka tulijan pitää pyrkiä täyttämään. Alkeistason vaatimuksia ovat kielen opettelu ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen kunnioittaminen. Seuraavalla askelmalla vaadimme, että tulija luo sosiaalisia suhteita kantaväestöön ja etsii itselleen järkevää tekemistä, kouluttautuu ja työllistyy. Tavoitelistamme viimeisellä pykälällä esitämme vienon toivomuksen, että tulija ainakin näyttelee tykkäävänsä jutuista, jotka mielestämme ovat… Noh, stereotyyppisesti
LIPPU
ESSI VIRTANEN
päätoimittaja
suomalaisia. Koska onhan se, että mämmi maistuu ja Mikko Alatalo kuulostaa hyvältä, viimeistään todiste onnistuneesta kotoutumisesta! Näitä siis vaadimme kotoutujalta. Toisen osapuolen, siis suomalaisen yhteiskunnan, velvollisuudeksi ajattelemme jäävän lähinnä laskun maksamisen. Haastattelin tätä lehteä varten Kamalia, jolla on omakohtaista kokemusta siitä, miltä tuntuu tulla Suomeen vastaavassa asemassa kuin nyt saapuvat turvapaikanhakijat. Erityisesti minua kiinnosti kuulla, miten hän on onnistunut niin mallikelpoisesti kulkemaan sitä polkua, jota haluamme maahanmuuttajien kulkevan. Kamalin kertomuksessa institutionaalisella kotouttamisella oli paikkansa. Onhan selvää, että erityisesti alkuun pääseminen uudessa maassa vaatii tietoa, neuvontaa, ohjausta palveluiden pariin ja apua elämän perusedellytysten, kuten asumisen, järjestämisessä. Siksi onkin tärkeää, että kotouttamisen resursseihin panostetaan riittävästi. Minulle jäi kuitenkin käsitys, että kotoutumisen kannalta Kamalille kaikkein ratkaisevinta ei ollut sellainen tuki, jota viralliset tahot voivat tarjota. Hän muisteli lämmöllä ensimmäisiä Suomessa saamiaan ystäviä sekä koulukavereita ja opettajia, jotka ymmärsivät ja ottivat tasavertaisena mukaan. Mitä vaativampia tavoitteita asetamme tulijoille, sitä enemmän meidän on myös itse tultava vastaan. Esimerkiksi kiinnittymiin ryhmiin, joihin kuuluu myös kantaväestöä, ei voi olla yksipuolisesti vain maahanmuuttajan vastuulla. Kotouttaminen ei Ruotsissakaan ole onnistunut täydellisesti. Mutta se on onnistunut vähintään kohtalaisesti, sillä Ruotsi on yhä monella mittarilla yksi maailman parhaista valtioista. Onnistumisen taustalla on ruotsalaisten halua ja valmius ottaa maahanmuuttajat mukaan ja kohdella heitä ihan oikeina, tasavertaisina ruotsalaisina. Kun poliitikko haluaa vedota kansan syviin riveihin, hän puhuu talvisodan hengestä. Voisiko sitä talvisodan henkeä nyt vähän puhaltaa tähän edessämme olevaan kotouttamisprojektiin?
JULKAISIJA
GRAAFINEN SUUNNITTELIJA
PAINOPAIKKA
Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi
Olli Urpela / Pintaliitodesign
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
KIRJOITTAJAT
Eetu Kinnunen, Jani Kokko, Antti Koskela, Jani Kykkänen, Matias Mäkynen, Ilmari Nurminen, Jenni Pellinen, Antti Rinne, Joona Räsänen, Mikko Sipilä, Mikko Suomalainen ja Essi Virtanen.
PAPERI
PÄÄTOIMITTAJA
Essi Virtanen essi.sk.virtanen@gmail.com TOIMITUSSIHTEERI
Iida Vallin iida.vallin@demarinuoret.fi
kansi G-print 150g, sisäsivut G-print 90g 1/2016 ILMESTYY HELMIKUUSSA
Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Iida Vallin, iida.vallin@demarinuoret.fi
4041 0763 Painotuote