Page 1

LIPPU

4/17

POLIITTINEN MIELIPIDE- JA KULTTUURILEHTI

TUULA HAATAINEN “ERIARVOISUUS ON PAHIN TURVALLISUUSUHKA.” SDP:N VAIHTOEHTOBUDJETTI - MIKÄ MUUTTUISI?

FEMINISTINEN TALOUSPOLITIIKKA

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET

ONKO MATALA PALKKASEKTORI AINOA RATKAISU?


4 / 17

PÄÄKIRJOITUS

VILLE LEHVONEN

2

PERINTÖ

L

iityin SDP:n jäseneksi vuonna 2013. Halusin vaikuttaa vallitsevaan talouspolitiikkaan, joka kuritti lyhytnäköisesti julkista sektoria, loi eriarvoisuutta ja rikkoi pohjaa hyvinvointivaltioltamme. Erityisesti halusin vaikuttaa siihen, ettei pitkälle vaikuttava, mutta hauras koulutuspolitiikka vahingoittuisi enempää jo 90-luvulla tehtyjen päätösten lisäksi. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että valinnanvapauden lisääminen ja resurssien vähentäminen koulutuksessa ovat synnyttäneet yli sukupolven ulottuvaa eriarvoisuutta. Minua motivoi mukaan puolueen toimintaan halu vaikuttaa sekä kokemus siitä, että SDP:ssä voin vaikuttaa. Tuolloin SDP:n puheenjohtajana oli Jutta Urpilainen. Valtiovarainministerinä hän kantoi hallituksessa suurimman taakan toteutetusta talouspolitiikasta, joka tosin tänään tuntuu jo melkein sosialidemokraattiselta suhteutettuna pääministeri Juha Sipilän hallituskauteen. Vaikka tuolloin olin jyrkästi eri mieltä SDP:n talouspoliittisesta linjasta, tänä päivänä tilanne on vielä heikompi: koko talouspoliittisesta linjasta ei käydä keskustelua eivätkä sosialidemokraatit ole kyenneet haastamaan ordoliberaalia ja uusliberalistista talouspolitiikan dogmia edes oppositiossa.

Vuoden 2015 vaihtoehtobudjettikeskustelussa SDP:n kansanedustajat leuhkivat pysyvänsä niukan budjetin raameissa ja itse kiihdyttivät keskustelua velkakellosta syventäen käsitystä siitä, että talouspolitiikan lähtökohta on velan vähentäminen ja niukka julkisen sektorin budjetti. Vaikka vuoden 2017 vaihtoehtobudjetissa on monia hyviä asioita, kuten oppivelvollisuusiän pidentäminen vuodella ja hallituksen leikkausesitysten kumoamisia, typistyy viesti kuitenkin torjuntavoittoihin ja kokonaisuus jää pirstaleiseksi. SDP:n pääviesti tiivistyy edelleen velkaan. Kestävämpi ja inhimillisempi talouspolitiikka odottaa kokonaisvaltaisempaa visiota ajassa, jossa informaatiokapitalismi, 24h-yhteiskunta ja veroparatiisit ovat nykypäivää. Digitaalinen aika, jossa nuoren sukupolven poliittinen vaikuttaminen on yksilöllistä kuluttajuutta ja mielikuvien liittämistä omaan persoonaan, vaatii kokonaisvaltaista yhteiskuntavisiota politiikasta, kansantaloudesta ja julkisista palveluista. Oikeiston vaihtoehto individualistiselle sukupolvelle on eriarvoistava valinnanvapaus, mutta vasemmisto voi vastata yksilön kaipuuseen yhteisöllisyydestä, inhimillisyydestä ja turvaverkosta. Digitalisaation tuoma personointi ja kustomointi luovat mahdollisuudet yksilölliseen

vaikuttamiseen, sosiaaliturvaan ja paikkakunnasta riippumattomaan yhteisöön ja julkiseen poliittiseen keskusteluun. Talouspolitiikka on ymmärrettävä poliittisena tieteenä, jossa keskeistä eivät ole vastaukset vaan kysymysten asettamat rajat. Sivistys ja koulutus ovat ratkaisuja parempaan politiikkaan ja kestävämpiin linjoihin. Tässä lehdessä on koottu sosialidemokraattisen talouspolitiikan ajanmukaista keskustelua ja vaihtoehtoja vallitsevaan talouspoliittiseen linjaan. Ensijako, Demarinuorten verouudistus, Yleisturva sosiaaliturvan uudistamiseksi, ostovoiman vahvistaminen ja perhevapaauudistus ovat keskeisiä viestejä, joita me nuoret toivomme pikaisesti talouspolitiikan vaihtoehdoiksi. Näiden lohkojen tuella on muodostettava kokonaisvaltainen visio tulevaisuuden inhimillisestä ja kestävästä talouspolitiikasta, joka on politiikan väline, ei itsetarkoitus.

Maria Mäkynen Päätoimittaja

TEKSTI: MARIA RYTKÖNEN | KUVA: NELLI NURMINEN


4 / 17

SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS FEMINISTINEN TALOUSPOLITIIKKA PUHEENJOHTAJAN TERVEISET MIKKO JAKONEN: ONKO MATALAPALKKASEKTORI AINOA RATKAISU? SINI KARJALAINEN: VAIN (TALOUS)ELÄMÄÄ KANSANEDUSTAJA JOONA RÄSÄNEN PRESIDENTTIEHDOKAS TUULA HAATAINEN TUULAN NUORET JOONAS RAHKOLA: SDP:N VAIHTOEHTOBUDJETTI – KASVU KUULUU KAIKILLE VEROUUDISTUS TUULIA PITKÄNEN: SOCIAL SUMMIT MATIAS MÄKYNEN: SOSIAALITURVAN UUDISTAMINEN ON MYÖS JÄRKEVÄÄ TALOUSPOLITIIKKAA ANTTI ALAJA: UUDELLEENJAOSTA ENSIJAKOON

*** kävi kevyt tuuli: rispaantunut ja keskeltä kelmeä sanoit jotain käpristyneet villalapasesi pinnoilta kostuen: ainakin luulen että tiedän niin sillä matkaa jatkaessasi jäi meren laiturien tuoksu olkapäiltäsi eilisen lumena tänne vielä viikoiksi viipymään *** OSSI SEPPÄLÄ

LIPPU JULKAISIJA

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA

PAINOPAIKKA

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

Olli Urpela / Pintaliitodesign

Painotalo Plus Digital Oy, Lahti

KIRJOITTAJAT

TOIMITUSSIHTEERI

Antti Alaja, Eetu Kinnunen, Joona Räsänen, Joonas Rahkola, Maria Mäkynen, Matias Mäkynen, Mikkel Näkkäläjärvi, Mikko Jakonen, Noora Kettunen, Sini Karjalainen, Tuula Haatainen, Tuulan nuoret, Tuulia Pitkänen

PAPERI

PÄÄTOIMITTAJA

Noora Eilola noora.eilola@demarinuoret.fi

KANNEN KUVA

Maria Mäkynen maria.rytkonen@jyu.fi

Meeri Koutaniemi

kansi G-print 150g, sisäsivut G-print 90g VUODESTA 2018 ALKAEN LIPPU-LEHTI ILMESTYY VERKOSSA

ilmoitusvaraukset ja -hinnat toimisto@demarinuoret.fi

4041 0089

3


4

4 / 17


4 / 17

ONKO FEMINISTISTÄ TALOUSPOLITIIKKAA OLEMASSA? SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen on lanseerannut kampanjassaan käsitteen ”feministinen ulkopolitiikka” suomalaiseen poliittiseen keskusteluun. Feminismi-etuliite on laajentunut kapeasti määritellyn tasa-arvopolitiikan kentältä osaksi yleispoliittisia keskusteluja. Vielä on kuitenkin lievää sekaannusta siitä, mitä tämä ”feminismi” tarkoittaa. Yleisin harhakäsitys lienee, että kyseessä on jonkinlainen naisten edunvalvonnan ajaminen.

T

oisaalta luutuneiden tasa-arvokäsitysten tuominen talouspolitiikan kentälle saattaa aiheuttaa kummallisia ajatuskuperkeikkoja. Mieleen tulee kesältä 2014 väite, että infrastruktuurihankkeisiin panostaminen olisi ”miesten suosimista”. Sukupuolivaikutusten arviointi budjettipäätöksiä tehdessä on yhtä tärkeää kuin tulonjakovaikutusten arviointi, mutta välittömien vaikutusten lisäksi pitää tarkastella myös rakenteellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä esimerkiksi investoinnit raideliikenteeseen nostavat vähemmän etuoikeutettujen ryhmien käyttämää joukkoliikennettä tasaarvoisempaan asemaan yksityisautoilun kanssa. Haataisen kampanjassa esitetty määritelmä ”sortavia rakenteita muutetaan oikeudenmukaisiksi ja näin edistetään vakautta, kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen vastaista taistelua” on hyvä tavoite myös sosialidemokraattien talouspolitiikalle. Sukupuolten tasa-arvo ja eri tavoin heikommassa asemassa olevien ryhmien huomioiminen taloudellisessa päätöksenteossa on pohjoismaisen vasemmiston perinnettä. Sille asetetut vaatimukset toki muuttuvat ajan myötä ymmärryksen muuttuessa ja yhteiskunnallisten kysymysten vaihtuessa. Feministinen talouspolitiikka ei kuitenkaan rajoitu jakopolitiikkaan. Talouspolitiikka on aina myös yhteiskunnan voimavarojen sekä resurssien ohjaamista, ja niiden käyttöä tehokkaimmalla ja eniten hyvinvointia tuottavalla tavalla.

Kuten Tuulakin on todennut, naisten ja tyttöjen voimavarat ovat maailman alikäytetyin resurssi. Suomessakin työelämän rakenteet ja hoivavastuun jakautuminen epätasaisesti johtavat siihen, että naisten työurat sirpaloituvat ja eteneminen uralla hidastuu tai jopa pysähtyy kokonaan perheen perustamisen seurauksena. Tämä on taloustieteellisestäkin näkökulmasta hyvinvointitappio, samoin kuin se, että ihmisiä valitaan kapeiden sukupuolistereotypioiden perusteella esimerkiksi johtotehtäviin todellisen pätevyyden sijaan. Toisaalta talouden ja työelämän rakenteiden uudistaminen tavalla, joka huomioi erilaiset tarpeet ja toisaalta ahtaista ja rajoittavista käsityksistä eroon pääseminen ovat molemmat tapoja parantaa sekä yksilöiden elämää, että yhteiskunnan kykyä käyttää rajallisia voimavarojaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteiskunnan voimavarojen mielekäs käyttö on osaltaan keino ratkaista väestön ikääntymiseen ja käytettävissä olevan työvoiman määrän vähenemiseen liittyviä ongelmia. Tasa-arvoa edistävällä talouspolitiikalla päästäänkin todennäköisesti parempiin lopputuloksiin kuin vaikkapa synnytystalkoot-puheilla. Vaikka saattaahan reilumpi perheensisäinen työnjako ja työelämän sopeutuminen lapsiperheen elämänrytmiin lisätä haluja myös hankkia lapsia. LIPPU

TEKSTI: EETU KINNUNEN | KUVA: PEKKO KORVUO

5


6

4 / 17

TEKSTI: MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI, PUHEENJOHTAJA | KUVA: JUKKA-PEKKA FLANDER


4 / 17

7

PUHEENJOHTAJAN TERVEISET

KATTO KANNATTAA KORJATA HYVÄN SÄÄN AIKANA Eräs sukulaiseni opetti minulle jo lapsena, että katto kannattaa korjata hyvän sään aikana. Siinä on mielestäni hyvä oppi elämään. Nyt, kun Suomen talous kasvaa pitkästä aikaa ja olemme noususuhdanteessa, on tämä hyvin ajankohtainen teesi.

S

osialidemokraattisen tasa-arvoa korostavan politiikan edellytys on toimiva talous, oikeudenmukainen verotus ja korkea työllisyysaste. Jotta voimme turvata maksuttoman koulutuksen, laajat hyvinvointivaltion palvelut ja sosiaaliturvan, vakaan yhteiskunnallisen kehityksen ja pohjoismaisen unelman, tarvitsemme verotuloja. Suomea haastaa lisäksi kaksi seikkaa: väestön ikääntyminen ja nuoren sukupolven heikko tulokehitys. Elämme aikaa, jolloin maailmanhistoriassa ensimmäistä kertaa näyttää siltä, että nuorten tulot ovat jäämässä vanhempiaan pienemmiksi. 2008 finanssikriisi iski voimakkaasti nimenomaan nuoreen sukupolveen ja näyttää laskevan nuorten tuloja pysyvästi. Lisäksi meillä on syrjäytymisuhan alla enemmän nuoria kuin Rovaniemellä on asukkaita. Me-säätiön selvityksen mukaan 69 000. Samaan aikaan syntyvyys on ennätysmatalaa ja suuret ikäluokat ovat siirtyneet ja siirtymässä eläkkeelle. 15 vuoden päästä Suomessa on yli 75-vuotiaita kaksi kertaa enemmän kuin tänä päivänä. On päivänselvää, että vanhustenhoidon ja terveydenhuollon kulut tulevat nousemaan nopeasti. Meidän sukupolven tehtävä on rahoittaa tämä. Säädyllisen vanhuuden hoitaminen vanhemmillemme ja isovanhemmillemme on ainakin itselleni kunnia-asia, mutta vaatii uudenlaista ajattelua. Tämän haastavan kokonaisuuden vuoksi on erityisen tärkeää olla kiinnostunut talouspolitiikasta. Uskottavaa talouspolitiikkaa voi ja pitää tehdä sosialidemokraattisista arvoista lähtien. Siten, että vähennämme eriarvoisuutta, löydämme varoja sosiaalisiin investointeihin ja kuitenkin varaudumme väestön ikääntymiseen. Päästäksemme siihen, meidän on uudistettava monia yhteiskuntamme rakenteita, kuten sosiaaliturvaa, perhevapaita ja verotusta. Tarvitsemme ihmisten pompottelua vähentävän ja kaikenlaiseen aktiivisuuteen, myös vapaaehtoistyöhön ja osa-aikatyöhön kannustavan sosiaaliturvan. Perhevapaiden on edistettävä tasa-arvoa, mutta myös kannustettava välttämään pitkiä poissaoloja työmarkkinoilta. Tarvitsemme veroreformin, jolla muutamme verotuksen painopistettä työnteosta omistamiseen, yksinkertaistamme järjestelmää ja kohdistamme verotulot suuryritysten, maatalouden ja metsänomistajien sijaan heille, jotka niitä todella tarvitsevat. Katto kannattaa korjata hyvän sään aikana. Lisäksi on mietittävä talouspolitiikkaa uudella tavoin

Nyt, kun taloudessa menee paremmin, on perusteltua elää hiukan kitsaammin. Vastaavasti seuraavan laskukauden iskiessä, on kyettävä ylittämään mielettömät pelkomme velkaantumisesta ja investoitava parempaa tulevaisuutta rakentaviin kohteisiin. Seuraavassa lamassa ei ole varaa tällä tavalla töpeksiä ja leikata koulutuksesta, tutkimuksesta, nuorilta ja opiskelijoilta. LIPPU

92x127_lippu112017.indd 1

LIITTO IALOJEN T N I O V YVIN EN JA H OINNIN JULKIST HL ON HYVINV SKELIJOITA J A OPI LAISIA J ATTILIITTO. I T T A M AM VÄ AMM IO TAI YHDISTÄ A KUNTA,VALT LUT, KAN ALVE TYÖPAIK HYVINVOINTIP ! SET YKSITYI IITTOSI ON JHL L

jhl.fi

25.10.2017 14:33:33


8

4 / 17


4 / 17

SDP:N VAIHTOEHTOBUDJETTI SDP:n eduskuntaryhmä julkaisi vuoden 2018 vaihtoehtobudjetin marraskuussa. Vaihtoehdossa on reippaasti eteenpäin katsova ote: siinä ehdotetaan merkittäviä osaamista, osallisuutta ja tulevaisuuden työllisyyttä vahvistavia uudistuksia. Samalla vahvan oikeudenmukainen linja jatkuu.

T

ärkein osaamista ja oikeudenmukaisuutta vahvistava uudistus on oppivelvollisuuden pidennys. Koulutus on tehokkainta työllisyys- ja kasvupolitiikkaa pitkällä aikavälillä. Läpi elämän jatkuva koulutus on paras vakuutus työmarkkinoiden riskejä vastaan. Lisäksi se on tehokkain keino vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Tällä hetkellä pelkän peruskoulun varassa olevien ihmisten työllisyysaste on vain noin 40 %, kun muilla se on yli 70 %. Samaan aikaan talouden ja työelämän rakennemuutos nostaa työelämän osaamisvaatimuksia, joten pelkkä peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi oppivelvollisuus on pidennettävä 18-vuotiaaksi asti. Samalla toisen asteen koulutus tulisi maksuttomaksi. Uudistus olisi kaiken lisäksi kovin kustannustehokas: yksi vuosi lisää oppivelvollisuutta maksaisi n. 20 miljoonaa. Vielä 2000-luvun alussa Suomessa oli maailman koulutetuin väestö. Nyt koulutustason nousu on pysähtynyt, ja moni maa on mennyt ohi. Tämä kehitys on käännettävä, jotta voimme pysyä osaamisperusteisen kasvun eturintamassa. SDP:n vaihtoehtobudjetti lisäisi aloituspaikkoja korkeakouluissa, nostaisi opintotukea ja peruisi hallituksen tekemät kohtuuttomat koulutusleikkaukset. Niiden ohella lisättäisiin tutkimus- ja kehityspanostuksia. Työllisyyden ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi vaihtoehtobudjetti panostaa vahvasti lapsiperheisiin.

Varhaiskasvatus on tehokkaimpia investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. SDP:n vaihtoehdossa varhaiskasvatuksen laatua parannettaisiin ryhmäkokoja pienentämällä ja palauttamalla subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Samalla maksuja alennettaisiin. Perhevapaauudistus on välttämätön työllisyyden lisäämiseksi ja työelämän tasa-arvon vahvistamiseksi. SDP laittaisi perhevapaauudistuksen liikkeelle heti. Kasvua ja työllisyyttä tukevat uudistukset on toteutettava niin, että ne vähentävät epävarmuutta ja lisäävät uskoa tulevaan. Jos siinä ei onnistuta, poliittiset seuraukset voivat olla vakavia, kuten olemme eri puolilla maailmaa viime aikoina nähneet. Kyse on lopulta talouspolitiikan valinnoista. SDP:n vaihtoehto jättäisi kipeimmät sosiaaliturvaan ja palveluihin kohdistuvat leikkaukset tekemättä. Vaihtoehtobudjetin verolinja nojaa kahteen periaatteeseen: oikeudenmukaisuuteen ja taloudelliseen tehokkuuteen. Verojen on määräydyttävä maksukyvyn mukaan ja verojärjestelmän on oltava selkeä ja yksinkertainen. Erilaisia huojennuksia ja vähennyksiä tulee karsia. Näistä periaatteista käsin on koottu laaja veropaketti. Kasvavilla verotuloilla voitaisiin rahoittaa esitetyt uudistukset. Koko vaihtoehtobudjetti löytyy SDP:n nettisivuilta. LIPPU

TEKSTI: JOONAS RAHKOLA, EKONOMISTI, TALOUSPOLIITTISEN YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ SDP:N EDUSKUNTARYHMÄN RYHMÄKANSLIA | KUVA: JUKKA-PEKKA FLANDER

9


10

4 / 17

VAIN (TALOUS)ELÄMÄÄ Niin kauan kuin Suomen niemellä on ihmisiä asustellut, niin kauan olemme olleet riippuvaisia maailman melskeestä. Toki globalisaatio ja digitalisaatio ovat tuoneet maailman ennennäkemättömän lähelle ja vaikutukset tuntuvat reaaliaikaisesti. Näin myös taloudessa.

TEKSTI: SINI KARJALAINEN | KUVA: JUHA VARIS


4 / 17

O

nko sitten niin, että maailman tuulet ja kasvoton markkinatalous ne Suomea liikuttaa ja me lastuna laineilla sen mukana vailla vaikuttamismahdollisuuksia keinutaan? Raha, tuo talouden perusyksikkö, on syvimmältä olemukseltaan luottamusta ja vaihdon väline. Täällä Pohjolassa jo 1600-luvulla aikansa groteskien lähes 20-kiloa painavien kupariplootujen melko haastavasta käytettävyydestä johtuen kehitettiin kuparisetelit. Näitä mullistavia uutuuksia Tukholman pankki ryhtyi sitten jakamaan Euroopan ensimmäisinä pankkiseteleinä täällä nykyisen Suomen alueellakin. Näillä kupariseteleillä pystyi maksamaan ja olemaan velkaa samoin kuin nykyrahoillakin. Eli luotettiin, että setelillä on arvonsa ja vastineensa pankkiholvissa. Kuitenkin kuten arvata saattaa, sen ympärille kehittyi nopeasti monimutkainen ja skandaalinkäryinen luottojärjestelmä. Kuulostaako tutulta? Tänä päivänä suurin osa kaupankäynnistä tapahtuu rahoitusmarkkinoilla ja taloutta ohjaakin pitkälti spekulaatiot. Ei siis se, mitä täällä oikeassa maailmassa tapahtuu, vaan mihin bittiavaruuden nollat ja ykköset sinkoilevat ja mitä kuvitellaan ja mitä tiedoksi luullaan. Siis luottamus ja usein myös epäluottamus. Sana luottamus toistuu Sipilän hallituksen lyhyenlännässä hallitusohjelmassakin moneen kertaan. Kuitenkaan heidän harjoittamansa uusmarkkinaliberalistinen talous- ja yhteiskuntapolitiikka ei luottamuksen syntyä ja kehitystä tue, päinvastoin. Eikä se ota huomioon spekulaatioiden vaikutusta talouteen millään tavalla. Vallassa olevan oikeistohallituksen suurin maaliin asti viety tavoite on ollut kilpailukyky- eli tuttavallisemmin kikysopimus. Sopimus mm. pidensi työaikaa ja leikkasi julkisen sektorin lomarahoja. Sillä toki saatiin torpattua hallituksen vieläkin kurjempi alkuperäissuunnitelma pakkolakipaketeista, joka olisi mm. pidentänyt työaikaa sadalla tunnilla ja rankaissut tuntuvasti sairastumisesta. Kiky-sopimuksen piti vahvistaa juuri luottamusta yhteiskuntaan, toisiimme ja talouteemme. Sen ja muiden hallituksen tekemien taloustoimien vaikutus on kuitenkin ollut päinvastainen kuin mitä kirkkain silmin uskoteltiin ja hyvin mekaanisella ja suppealla katsantokannalla kylmiä numeroita tuijottamalla tehdyt laskelmat saattoivat piirretyissä kakkaroissa näyttää. Yksi syy tähän on talouden monimutkaisuus ja toinen on jo edellä mainittu luottamus. Aitoa luottamusta kun ei synny ihmisiä kurittamalla, huonoihin sopimuksiin ayliikettä kiristämällä, viemällä päällinen opiskelijan leivältä tai erilaisin sanktioin pakottamalla tekemään ilmaista työtä. Sitä ei myöskään lisätä vastakkainasettelua lietsomalla tai sote-palveluja heikentämällä. Yhteiskunta, jossa on mahdollisuus erehtyä, sairastua ja kouluttautua, joka kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti ja palkitsee tehdystä työstä, on yhteiskunta, jossa ihmiset luottavat toisiinsa ja tulevaisuuteensa. Vain niin saamme ihmiset hyvinvoiviksi ja talouden kuntoon. Jospa siis elettäisiinkin ja oltaisiinkin rakkaudesta lajiin ja elämään - eikä vaan rahan takii? LIPPU

11


12

4 / 17

KASVU KUULUU KAIKILLE Demokratiaan kuuluu, että oppositio tarjoaa hallituksen politiikalle myös vaihtoehdon pelkän arvostelun sijaan. Näin kansalaiset voivat paremmin vertailla eri puolueiden keinovalikoimaa ja tehdä niistä johtopäätöksiä.

H

allitus on saanut laatia valtion ensi vuoden talousarviota myötätuulen puhaltaessa Suomen purjeisiin. Viennin, investointien ja kulutuksen vahvistumisen seurauksena talouden arvioidaan kasvavan vuosittain muutaman prosenttiyksikön verran. Olemme päässeet vihdoin mukaan maailmantalouden kasvuun. Merkit talouden tilan kohentumisesta ovat rohkaisevia, mutta niiden ei pidä hämärtää tosiasiaa siitä, että talouden pitkän aikavälin ongelmia ei ole ratkaistu. Mikäli hallituksen esitys ensi vuoden valtion budjetiksi hyväksytään muutoksitta, lykkää budjetti näiden ongelmien ratkaisun tulevaisuuteen. Tulevanakin vuonna valtion velkaantuminen jatkuu, työllisyysaste mataa, välttämättömät uudistukset jäävät tekemättä ja osaamistasomme jatkaa rapautumistaan. Samalla julkisen talouden leikkauksista saadut

säästöt ovat pääsoin käytetty keventämään verotusta varakkaita suosien. Tämän seurauksena julkisen talouden rakenteellinen alijäämä uhkaa edelleen kasvaa. Muun muassa näihin epäkohtiin SDP puuttuu omassa vaihtoehtobudjetissaan. Puolueen vaihtoehdon keskiössä ovat välttämättömät rakenteelliset uudistukset, koulutukseen ja osaamiseen panostaminen sekä toimet työllisyysasteen nostamiseksi. Samalla tehottomia ja vain hyvätuloisia suosivia veronkevennyksiä voidaan karsia ja näin paikkailla kaikista epäoikeudenmukaisempia leikkauksia. Vaihtoehtobudjetissa on mukana paljon myös sellaisia toimenpiteitä, joiden puolesta Demarinuoret ovat pitkään puhuneet. Oppivelvollisuuden laajentaminen, korkea-asteen aloituspaikkojen lisääminen, hakijasuman purkaminen ja varhaiskasvatuksen sekä perhevapaiden uudistaminen ovat niitä rakenteellisia uudistuksia, joiden avulla SDP kohentaisi suomalaisen työvoiman osaamistasoa sekä työllisyysastetta. Näiden uudistusten puolesta monet asiantuntijatkin ovat toistuvasti liputtaneet. On hälyttävää, että koulutustason nousu on lakannut jaSuomi on vajonnut OECD-maiden keskikastiin. Kehityksen suunta on välttämätöntä kääntää. SDP:n budjettivaihtoehto tarttuu myös työvoimapolitiikan uudistamistarpeisiin. Tehokas puuttuminen työttömyysjaksoihin edellyttää työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisua, eli riittäviä aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja sekä työvoiman liikkuvuuden helpottamista. Työttömyysjaksojen lyheneminen

yhdellä päivällä vahvistaa julkista taloutta yli 20 miljoonaa euroa. Eriarvoistumiskehityksen hidastamiseksi SDP jättäisi tekemättä kaikkein pienituloisimpiin kohdistuvat leikkaukset. Keventäisimme myös pieni- ja keskituloisten verotusta hallitusta enemmän, jotta talouden kasvu ei jakautuisi epäoikeudenmukaisesti – vaan kuuluisi aidosti kaikille. Näin tuloerot eivät kasvaisi. Hallitus on useampaankin kertaan kuluneella vaalikaudella väittänyt, että hallituksen politiikalle ei ole olemassa vaihtoehtoja. Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit osoittavat hallituksen väitteet tältä osin perusteettomiksi. Halutessaan hallitus voisi korjata talouspolitiikkaansa oikeudenmukaisemmaksi niillä keinoilla, joita esimerkiksi sosialidemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan tarjoavat. Yhteiskunnan eheys on nimittäin vakauden tae. Kun ihmiset kokevat olevansa samassa veneessä, lisää se yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta. Siksi meidän päättäjien on huolehdittava siitä, että emme päästä eriarvoisuutta kasvamaan liiaksi keskuudessamme. LIPPU

TEKSTI: JOONA RÄSÄNEN, KANSANEDUSTAJA | KUVA: JUKKA-PEKKA FLANDER


4 / 17

13


14

4 / 17


4 / 17

MILLAISEN TULEVAISUUDEN HALUAMME?

N

uoret pitävät suurimpana turvallisuusuhkana suomalaisten keskinäistä eripuraa ja eriarvoistumista. Eriarvoistuminen on moniulotteinen yhteiskunnallinen ongelma. Sen toisessa päässä köyhyydestä, osattomuudesta ja työttömyydestä kärsivät ihmiset näkevät oman tilanteensa toivottomana. Samanaikaisesti elämme aikaa, jossa parhaimmin palkatut yritysjohtajat ansaitsevat vuodessa palkkatuloina monikymmenkertaisesti keskivertopalkansaajan vuosiansioiden verran. Yhteiskunnan eri päät alkavat elää elämäänsä ikään kuin toistensa ohi. Yhteistä ymmärrystä arjesta ja tärkeistä asioista ei enää ole. Siksi eriarvoistumiskehityksen katkaiseminen on niin tärkeätä. Eriarvoisuus on pahin turvallisuusuhka. Jos vain osa voittaa, kaikki häviävät. Ei ole muita, on vain meitä. Suomen ja suomalaisten turva on yhteisvastuussa ja luottamuksessa toinen toisiimme. Tästä huolehditaan parhaiten vahvan pohjoismaisen hyvinvointivaltion avulla. Sitä tulee vaalia ja rakentaa huolella. Yhtenäinen ja eheä yhteiskunta on myös vahvempi ulkopuolelta tulevia uhkia vastaan. Nyt elävät sukupolvet tarvitsevat oman tarinansa Suomesta, joka yhdistää vaikeina aikoina. Tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus eivät siksi olekaan vain tavoiteltavia hyveitä, vaan yhteiskunnan lujuuden mitta. Lapsenlapsemme kysyvät meiltä joko ”Miten onnistuitte siinä?” tai ”Mik-

si ette tehneet mitään?”. On meistä kiinni, kumpaan kysymykseen saamme vastata. Kestävä kehitys ei ole slogan, vaan ihmiskunnan kohtalonkysymys. Saammeko hillittyä ilmastonmuutosta ja pysäytettyä lämpenemisen? Voimmeko pysäyttää lajien joukkotuhon ja elinympäristömme muovistumisen? Siksi ulkopolitiikkamme ei voi olla pelkkää geopolitiikkaa tai omista eduista huolehtimista. Suomen on tehtävä osansa siinä, että kestävien yhteiskuntien rakentaminen etenee kehittyvissä maissa. Sillä kestävä kehitys ei ole pelkästään ekologisesti kestävää kehitystä, vaan kokonaisvaltaista toimintaa. Se tähtää siihen, että kaikilla ihmisillä on edellytykset säälliseen elämään ja että globaali talousjärjestelmä vähentää eriarvoisuutta. Kestävä kehitys on myös globaalia vastuuta. Suomi ei katso sivusta, kun valtiot Euroopan lähialueilla romahtavat sisällissodan tai muun kriisin vuoksi. Suomi ei voi katsoa sivusta myöskään, kun EU:n jäsenmaissa rajoitetaan kansalaisten demokraattisia oikeuksia, oikeuslaitoksen toimintaa tai tiedotusvälineiden vapautta. Suomi ei katso sivusta sitä, että ääriliikkeet nousevat kiistämällä ihmisarvon ja demokraattiset oikeudet joiltain ihmisiltä. Historia on opettanut, ettei ääriliikkeitä myötäilemällä voiteta. Inhimillisyys ei ole ääripää. Minun Suomeni on avoin ja turvallinen maa, jossa luotetaan oikeusjärjestelmään, hyvinvointivaltioon ja toinen toisiimme. Minun Suomessani ei ole sijaa viha-

puheelle tai ihmisarvon polkemiselle. Meidän tarjottava vaikeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kestäviä ratkaisuja. Tässäkään vaalissa ehdolla olevien ei pidä puhua ääripäistä. Ihmisarvo ei ole suhteellinen. Inhimillisyys ei ole ääripää. Ihmisarvo on absoluuttinen. Minä tulen puolustamaan viimeiseen asti demokratiaa ja avointa yhteiskuntaa voimilta, jotka niitä horjuttavat. Haluan tehdä selväksi, että Suomessa ei ole tilaa rasismille. Minä puolustan presidenttinä jokaista ihmistä. Meidän on valittava, millä puolella historiaa olemme. Kun hädässä olevat ihmiset hakevat turvaa meiltä, meidän on valittava; suljemmeko rajat vai pidämmekö ovet avoinna. Sillä se ei ainoastaan ratkaise sitä, miten apua pyytävien ihmisten käy. Se ratkaisee myös, miten meidän käy. Minä haluan olla historian oikealla puolella. Meidän on valittava, millaisen tulevaisuuden haluamme. LIPPU

TEKSTI: TUULA HAATAINEN | KUVA: MEERI KOUTANIEMI

15


16

4 / 17

TUULAN NUORET Tuulan nuoret -ryhmä on joukko alle 35 -vuotiaita nuoria, jotka haluavat Tuula Haataisesta presidentin. Presidentin, jolla on rohkeutta puolustaa feminismiä, oikeudenmukaisuutta ja reilua maailmaa. Ryhmässä ideoidaan ja suunnitellaan Haataisen kampanjaa. Jos haluat liittyä ryhmään ota yhteys nuorten kampanjakoordinaattoriin maria.makynen@tsl.fi Puhe on esitetty SDP:n puoluevaltuustossa Turussa 16.11.

TEKSTI: TUULAN NUORET JA KUVAT: JUKKA-PEKKA FLANDER


4 / 17

M

eidän on pysäytettävä ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos on meidän ja koko ihmiskunnan suurin haaste ja turvallisuusuhka. Meillä on vain yksi maapallo ja on meistä kiinni, millaisena jätämme sen seuraaville sukupolville. Myös tulevan presidenttimme velvollisuutena on toimia kaikin keinoin, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä. Ilmastonmuutoksen suurin aiheuttaja on kulutuskulttuurimme, joka ilmenee ennennäkemättömänä luonnonvarojen riistona. Meillä täällä huoneessa olevilla on melkein kaikkea, mutta kehityksen hyödyt ja haitat eivät jakaudu tasaisesti. Ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät eniten kehittyvien maiden köyhät. He kohtaavat äärimmäiset sääolosuhteet, nälänhädän ja taistelun niukoista resursseista, vaikka ovat vähiten osallisina aiheuttamassa ääriolosuhteita ja ilmaston lämpenemistä. Ilmaston lämpeneminen jo parilla asteella on suuri uhka meidän kaikkien hyvinvoinnille. Mekään emme täällä pohjoisessa välty ilmastonmuutoksen seurauksilta. Meille suomalaisille tärkeä arktinen luonto on erityisen herkkä ilmaston muuttumiselle. Ympäristön kärsiessä olemme vaarassa menettää ison osan kansallista identiteettiämme. Tulevaisuudessa yhä useampi ihminen joutuu jättämään kotinsa oman maan muuttuessa elinkelvottomaksi. Miljoonat ihmiset joutuvat pakenemaan ja etsimään ruokaa sekä turvaa, mutta ennen kaikkea toivoa tulevaisuuteensa. Muurit ja vahtikoirat aitojen vieressä pysäyttävät hädänalaiset ihmiset, mutta eivät ilmastonmuutosta. Presidentin tehtävänä on johtaa Suomea aktiivisesti osallistumaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen sekä osoittaa kansainvälistä johtajuutta ilmastonmuutoksen torjumisessa. Suomella on mahdollisuus ja velvollisuus näyttää esimerkkiä. Meidän on vähennettävä päästöjä ja puututtava ruokahävikkiin. Suomen pitää panostaa tutkimukseen ja koulutukseen ja vaatia muiltakin mailta enemmän. YK:n Agenda 2030 mukaisesti ihmisillä on oikeus turvaan, puhtaaseen veteen ja ruokaan sekä lämpöön ja kotiin. Näitä oikeuksia meidän tulee puolustaa. Oikeudet hyvinvointiin, itsemääräämiseen ja demokratiaan ovat arvoja, joita me Suomessa arvostamme korkealle. Suomi ei olisi Suomi ilman rohkeita feministejä. Niitä ihmisiä, jotka saavut-

tivat yleisen äänioikeuden, säädystä ja sukupuolesta riippumatta. Suomi on ollut tasa-arvon edelläkävijä monessa asiassa. Tasa-arvo ei ole kuitenkaan valmis. Ei Suomessa eikä maailmalla. Siksi tarvitsemme tekoja, jotka murtavat sortavia rakenteita. Meidän täytyy sanoa ei rasismille, sovinismille ja seksismille. Meidän pitää puolustaa heitä jotka tarvitsevat puolustajaa. Feminismi on tasa-arvoa, liberaalia demokratiaa ja oikeusvaltion vahvistamista. Feministinen ulkopolitiikka on ennen kaikkea turvallisuusstrategia, sen idea lähtee tasa-arvon vakauttavasta vaikutuksesta. Feminististä ulkopolitiikkaa on parantaa naisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntien rakentamiseen. Kyse ei ole vain tyttöjen ja naisten oikeuksista vaan laajemmin ihmisoikeuksista. Feministinen ulkopolitiikka on ulkopolitiikan kovassa ytimessä. Moni meistä pelkää enemmän kuin ennen. Usko tulevaisuuteen on heikentynyt. Kehitysavun leikkaukset, levottomuudet ja konservatiiviset poliittiset liikkeet maailmalla asettavat erityisesti naiset yhä haavoittuvampaan asemaan. Meillä Suomessa vihapuhe, häirintä ja ahtaat käsitykset naisen roolista korostavat, kuinka tärkeää feministinen politiikka on. Se millaiseen perheeseen synnymme, kehen rakastumme tai mitä sukupuolta edustamme ei saa määritellä ihmisarvoamme. Vahvan yhteiskunnan tehtävä on yhdistää ihmisiä, ei erottaa. Suurvaltojen harjoittama itsekeskeinen politiikka on vaarallista ja tilanne vaatii rauhanvälitystä ja ratkaisuja. Rauhan ylläpitämiseksi tarvitsemme aktiivista diplomatiaa. Suomen tulee allekirjoittaa ydinasekieltosopimus. Meidän täytyy edistää tasa-arvoa kansainvälisillä foorumeilla ja Suomen pitää aktiivisesti tarjota osaamistaan rauhanneuvotteluissa. Tasa-arvo, kestävä kehitys ja demokratia ovat todellisia lääkkeitä turvattomuudelle. Globaali pakolaiskriisi vaatii yhteisiä ratkaisuja. Liian monet ovat joutuneet jättämään kotinsa konfliktien seurauksena. On väärin käännyttää ihmisiä turvattomille alueille. Inhimillisyys ei ole ääripää. Rajojen sulkeminen ei ole vaihtoehto. Meidän pitää saada aikaan kestäviä yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka antavat kaikille mahdollisuuden elää turvassa. Euroopan maiden on kannettava vastuunsa yhdessä ja meidän on tuettava pakolaisten lähtömaita paikallisen demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Yhä useammin jäämme omiin kupliimme, se heikentää ymmärrystä

toistemme maailmankuvista. Empatia ja solidaarisuus ovat peruspilareita vahvan yhteiskunnan rakentamisessa. Luottamus toisiimme ja ympäröivään maailmaan on hyvinvointiyhteiskuntamme pohja. Vastakkainasettelu on riski turvallisuudellemme. Ennaltaehkäisy on paras tapa estää ääriliikkeiden syntymistä ja leviämistä. Vaikeassa elämäntilanteessa olevat ihmiset tarttuvat katteettomiin lupauksiin paremmasta elämästä. Eriarvoisuus nakertaa uskoa tulevaisuuteen, ajaa epätoivoisiin tekoihin ja etsimään toivoa äärimmäisistä keinoista. Kaikkialla maailmassa ääriliikkeet saavat kannatusta. Jos yhteiskunta ei onnistu tarjoamaan tulevaisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa oman elämänsä kulkuun, niin kuka sitten? Viime vuosina pienituloisilta leikkaamista on aina perusteltu talouden välttämättömyyksillä. Leikkaukset kohdistuvat heihin joilla on jo valmiiksi vähän. Eriarvoisuus luo turvattomuutta ja rakentaa epävakaata yhteiskuntaa. Eriarvoistuminen on vakava turvallisuusuhka. Johon meidän täytyy yhteiskuntana pystyä vastaamaan. Vahvan tehtävä on tukea heikkoa. Me suomalaiset pidämme itseämme mallioppilaana kestävässä kehityksessä ja maailman parantamisessa. Tosiasiassa meillä on vielä paljon tekemistä kestävän kehityksen tavoitteissa. Ilmastotekojen ohella Suomi suoriutuu huonosti työllisyyden hoidossa. Sadat tuhannet suomalaiset ovat työttöminä ja sosiaaliturva on riittämätön. Yhteiskuntamme vastaus työttömyyteen on ollut työttömien syyllistäminen ja heidän asemansa heikentäminen. Tarvitsemme parempia palveluita, enemmän koulutusta ja tukea työllistymiseen. Tarvitsemme solidaarisuutta. Millaisen Suomen haluamme? Siihen olemme nyt vaikuttamassa. Me teemme nyt niitä ratkaisuja, jotka rakentavat tulevaisuutemme. Ilmastonmuutoksen torjuminen, eriarvoistumisen kierteen katkaiseminen sekä vastakkainasettelun purkaminen ovat niitä kriittisiä kysymyksiä joihin meidän täytyy löytää vastaukset tulevaisuutemme turvaamiseksi. Siksi tarvitsemme vahvan ja rohkean arvojohtajan. LIPPU

17


18

4 / 17

KIITOS VUOD SEURAAVAT TAPAHTUMAT TAMMIKUU 12.-14.1.2018 Talvileiri HELMIKUU 23.-25.2.2018 Tulevaisuuden tekijät liittokokouksessa / liittokokouskoulutus


DESTA 2017!

4 / 17

19


20

4 / 17

ONKO MATALAPALKKASEKTORI AINOA RATKAISU? Suomalaisen työvoimapoliittisen keskustelun on vallannut matalapalkkabuumi. Suomessa ollaan käytännössä hiljaisesti hyväksytty oikeistoliberaalien ajama käsitys, jonka mukaan työmarkkinoita ei voida ”korjata” ilman entistä suuremman matalapalkkasektorin luomista. Tämä on tosiallisesti ollut ainoa ehdotus, jota työmarkkinoiden korjaamiseksi ollaan ehdotettu. Millaisiin argumentteihin tämä ehdotus perustuu?

O

lennaisin perustelu matalapalkkasektorin tarpeellisuudesta on väite, jonka mukaan työmarkkinat saavuttavat itsestään niin sanotun luonnollisen työttömyysasteen, jota kutsutaan myös rakenteelliseksi työttömyydeksi, tai taloustieteellisillä termeillä NAIRU –työttömyydeksi. Argumentin mukaan taloudessa löytyy siis aina ”luonnollinen” työttömyysaste, jonka alle työttömyys ei voi painua ilman, että inflaatio alkaa kasvaa. Inflaation kasvua lisää työttömyyden vähentyminen ja siihen liittyvä paine palkankorotuksiin. Juuri tästä työttömyystasosta puhui kokoomuspoliitikko Juhana Vartiainen tänä syksynä väittäessään, että Suomessa vain 40 000 työtöntä voisi todella työllistyä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on kuitenkin 200 000 työtöntä ja Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa heitä löytyy noin 270 000. Kun mukaan lasketaan vielä ne 100 000 ihmistä, jotka ovat erilaisissa työllistämistoimenpiteissä, nousee työttömien määrä miltei 400 000 henkilöön paranevasta taloussuhdanteesta huolimatta. Vartiaisen mukaan siis vain noin 10% todellisesti työttöminä olevista voisi työllistyä. Tämän jälkeen saavutettaisiin hänen mukaansa tuo kuuluisa työttömyysaste, jolloin työttömyyden vähentyminen alkaisi syödä talouskasvua palkkojen ja inflaation noustessa. Juuri tässä vaiheessa

TEKSTI: MIKKO JAKONEN | KUVA: ANNA HELLE


4 / 17

mukaan astuu argumentti matalapalkkatöistä. ”Luonnollista” työttömyysastetta kun voitaisiin siis tämän väitteen mukaan laskea vain silloin, kun palkat tai osa palkoista laskisi työttömyyden samalla vähetessä. Näin talous ei ylikuumenisi vaan syntyisi joustoa, joka mahdollistaisi yhä useamman ihmisen työllistymisen – mutta tietysti huonommilla palkoilla ja työehdoilla. Argumentti matalapalkkasektorin tarpeellisuudesta synnyttää joukon muita väitteitä ja vaatimuksia, jotka alkavat yhtä lailla olla arkipäivää yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jotta matalapalkkatöitä voitaisiin luoda, tulisi ammattiliittojen luopua palkankorotusvaatimuksistaan ja muutenkin hyväksyä aikaisempaa suuremmat palkkajoustot, paikallinen sopiminen ja heikommat työehdot. Myös työttömyyskorvaus ja sosiaaliturvajärjestelmään vaaditaan muutoksia, jolloin sosiaaliturvasta tulisi nykyistä huomattavasti huonompi – toisin sanoen ”kannustavampi”. Se painostaisi ihmisiä ottamaan vastaan töitä aikaisempaa huonommilla palkoilla, sillä eläminen tukien varassa edes kohtuullisesti muuttuisi mahdottomaksi. Näin yhteiskunnallista järjestelmää muutettaisiin vähitellen kovemmaksi, sillä pienempi sosiaaliturva ja matalammat palkat tarkoittavat väistämättä tiukempia oloja sadoille tuhansille työtätekeville ja heidän perheilleen. Jo nyt

Suomessa on Eurostatin tilastojen mukaan noin 100 000 työssäkäyvää köyhää. Matalapalkkasektorin kasvattaminen tarkoittaa väistämättä lisää niitä, jotka eivät pärjää työllään tai joutuvat tekemään kahta työtä peruskulujen kattamiseksi. Kuvitelmat siitä, että myös elinkustannukset, kuten vuokrat ja ruuan hinta laskisivat yhtä matkaa palkkojen kanssa, on lähinnä utopiaa. Suomessa tullaan seuraavien vuosien aikana tekemään lisää työmarkkinoita koskevia ”kovia päätöksiä”. Siksi matalapalkkasektorin tarpeellisuuden kyseenalaistamiseksi tarvittaisiin huomattavasti lisää uusia ideoita ja argumentteja. Tällä hetkellä keskustelua hallitsevat ne, jotka pitävät yhteiskunnan eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvua pääasiassa talouden dynaamisuutta lisäävänä tekijänä. LIPPU

21


DEMARINUORTEN VEROUUDISTUS Olemme koonneet 17 konkreettista keinoa uudistaa verotusta. Suomen verojärjestelmä on monimutkainen yli 180 verotuen ja -vähennyksen vyyhti, joka maksaa veronmaksajille joka vuosi 27 miljardia euroa. Listan alkuun olemme koonneet erilaisia ehdotuksia, jotka lisäävät valtion verotuloja noin 4,2 miljardilla eurolla. Muitakin karsittavia verotukia ja -vähennyksiä sekä uudistuskohteita on, mutta koostimme tähän ne, jotka mielestämme on kiireellisintä uudistaa. Aiheiden puolesta riittää tutkittua tietoa. Listan loppupuolelle olemme koostaneet erilaisia valtion menoja lisääviä kohteita, jotka vähentävät eriarvoisuutta sekä edistävät talouden ja yhteiskunnan kehitystä ja uudistumista.

SAADUT TULOT YHTEISKUNNAN KEHITTÄMISEEN Poistetaan alemmat alv-kannat - Alemmat arvonlisäverokannat ovat tehoton ja kallis verotuki, josta hyötyy euromääräisesti eniten suurituloisimmat - Tuotot kohdistuvat tehokkaammin pienituloisille sosiaaliturvan ja veronkevennysten muodossa. Poistetaan yrittäjävähennys - Hyödyttää ensisijaisesti apteekkareita ja asianajajatoimistoja. - Lähtökohtaisesti kaikkein varakkaimmat henkilöyritykset hyötyvät tästä. Poistetaan metsälahjavähennys tuloverotuksessa - Hyödyttää eniten suuria metsänomistajia - Asettaa metsäomaisuuden eri asemaan kuin muunlaisen omistuksen - Asuntosijoittajat ei esim. voi lahjoittaa vuokraamiaan asuntoja lahjavähennyksellä Poistetaan yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus - Olennaista on, että sukupolvenvaihdostilanteissa on joustava maksuaika, jotta veronmaksuun voi varautua suunnitelmallisesti - Kallis tuki, josta hyötyvät eniten suurten perheyritysten perijät Turpeen verovapauden puolitus - Turve aiheuttaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä ja on fossiilinen polttoaine. - On tärkeää kannustaa energiateollisuuden uusiutumiseen Karsitaan kilometrikorvausten ylikompensaatiota - Kilometrikorvaukset ylittävät nykyään tuntuvasti ajosta aiheutuvat todelliset kulut (0,41 euroa / kilometri, verotonta tuloa) Asetetaan kaivosvero - Rojaltivero perustuen louhittuun malmimäärään - Tuotto ohjattava kaivospaikkakunnalle ja valtiolle

miljoonaa euroa

+2907 +128 +13 +141 +77 +140 +20


DEMARINUORTEN VEROUUDISTUS SAADUT TULOT YHTEISKUNNAN KEHITTÄMISEEN Poistetaan metsävähennys - Nostaa metsätilojen hintoja ja tyrehdyttää metsätilamarkkinoita - Metsävähennys on metsätilojen veroetu. Metsävähennyksellä voidaan vähentää verotettavasti metsätulosta enintään 60 % metsätilan hankintahinnasta - Ohjaa siihen, että tilat päätyvät myös sellaisille henkilöille, jotka eivät ole kiinnostuneita metsätaloudesta

miljoonaa euroa

+56

Verovapaille yhteisöille osingoista ja muista pääomatuloista 5 % lähdevero - Institutionaalisten sijoittajien saamat osingot on perusteltua tuoda verotuksen kohteeksi - Sijoittajien saamille pörssiosingoille voisi asettaa 5 prosentin suuruisen lähdeveron, joka olisi vielä suhteellisen maltillinen

+250

Sijoitusrahastoille, vakuutuskuorille ja rahastoille varallisuusvero - Lasketaan teoreettinen tuotto pääomille ja siitä peritään varallisuusveroa - Esimerkiksi Ruotsissa veron määrä on 0,42 % vakuutuksen arvosta ja 0,12 % sijoitusrahasto-osuuksien arvosta - Yllä mainituilla verotasoilla sijoitusvakuutuksista ja rahastosijoituksista kertyisi yli 200 miljoonaa euroa pääomaverotuottoja, mikä vastaisi lähes 3 %-yksikön laskennallista pääomaverotuottoa.

+200

Osinkoverotuksen verotuki listaamattomille yhtiöille - Uudistetaan Järvikareen mallin mukaan - Osinko olisi verovapaata/huojennettua normaalituottoon asti (nykykorkokannoilla alle 1 %). Tässä voisi olla yläraja, esim. 150 000 vuodessa, kuten nykyisinkin. Loppu olisi 85 % veronalaista pääomatuloa ja osin ansiotuloa. - Listaamattomat yritykset saavat nyt kilpailuetua listattuihin yrityksiin nähden - Nykyjärjestelmä kannustaa lisäksi siihen, että listaamattoman yrityksen omistajat nostavat tulonsa palkkatulojen sijaan osinkoina ja muuntavat näin ollen tulojaan - Lisäksi järjestelmä kannustaa siihen, että se luo kannustimen kasvattaa yrityksen varallisuutta, vaikka yritykseen sijoitetut varat tuottavat jo nyt huonosti

+288


DEMARINUORTEN VEROUUDISTUS PANOSTUKSET YHTEISKUNNAN KEHITTÄMISEEN Alennetaan yleistä alv-kantaa 2 %-yksiköllä 22 %:iin - Perusteltua alentaa siirryttäessä yhteen alv-kantaan - Yhden alv-kannan malli on käytössä jo Tanskassa ja siellä taso on 25 % Alennetaan tuloveroa kaikissa tuloluokissa - Parantaa ostovoimaa - Kompensoi esim. ruuan ja lääkkeiden hinnan mahdollista nousua Panostetaan sosiaaliturvan uudistamiseen - Automatisoi ja yksinkertaistaa järjestelmää - Vähentää köyhyyttä - Kompensoi alempien alv-kantojen nousua

miljoonaa euroa

-1150 -1000 -1000

Panostetaan tutkimukseen ja innovaatiotukiin - Edistää talouden toimeliaisuutta ja elinkeinoelämän uudistumista - Mm. VTT, TEKES, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhankkeet, tutkimuksen perusrahoitus

-800

Poistetaan apteekkivero - Kompensoi alempien alv-kantojen nousua lääkkeiden hinnan osalta

-170

Arvonlisäveron alarajan nosto 30 000 euroon ja alarajahuojennuksen poisto - Vähentää pienten yritysten kohtaamaa byrokratiaa ja kannustaa vähäiseenkin yritystoimintaan

-100

KOKONAISUUS VEROTULOJEN LISÄYS (miljoonaa euroa): VEROTULOJEN VÄHENTYMINEN (miljoonaa euroa):

4220 4220

Kokonaisuutemme lisää julkisen talouden tuloja yli neljällä miljardilla eurolla. Näitä kerättyjä verovaroja käytetään kohteisiin, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja köyhyyttä, edistävät talouden kehitystä ja innovaatiotoimintaa. Ehdotuksemme kohdistuvat veronkevennyksiin, sosiaaliturvan uudistamiseen, tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen sekä innovaatiotukiin (TEKES, VTT, yritysten ja korkeakoulujen yhteishankkeet).


4 / 17

TEKSTI: MARIA RYTKÖNEN | KUVA: HENRIK KETTUNEN

25


26

4 / 17


4 / 17

SOCIAL SUMMIT The biggest goal of the social democratic youth movement has always been social and financial emancipation of an individual. We have always been strong to demand this in all societies, nationally and internationally. However, the demand for social dimension in the European Union has not been strong enough.

A

t its current state the social policy is the biggest paradox of the European Union. The social political competence of the EU is barely minimal though the fields of economy and monetary policies are heavily monitored. The member states are spending even 40-60% out of their public expenditure on social policy and welfare systems. This means that many social political competences already de facto exist, but only indirectly. The indirect competence means that the European regulation of social policy is currently built only from an economical point of view. The financial approach on the other hand has its own effect on the policies and gives them a more market-based emphasis than necessary. A society can never be cleanly split into social and economic sectors, as they all affect one another. The political will to deepen the European integration has been paralyzed by the financial crisis in 2007. Ten years later it is now time to demand stronger and better social

integration of the union. We demand a European welfare model that takes in best practices of the European states, aiming for strong public welfare system. Goals of the European Semester are to ensure sound public finances, prevent excessive macroeconomic imbalances in the EU, to support structural reforms, to create more jobs and growth and to boost investment. We demand that the European Semester must be renewed to include also social parameters and indicators. The EU must not encourage its member states to succeed only financially but also socially. We need a European Semester in which the social investment is of equal importance when compared to financial investments. The classic concepts of GDP and economic growth must be accompanied with the social progress index. This index takes not only into account economic progress, but also progress on basic human needs, education, personal rights and a number of other social standards. This index must become the European-wide standard for evaluating the countries performance and future socio-economic policies. To reach common European social goals, a system of minimum standards and target corridors needs to be combined with a social progress clause, which ensures that the level of social security already achieved at the national level will be maintained. We have always wanted to create freedom in all of the sectors of the society. Within the European Union this means that the freedom of trade can only walk hand in hand with the social rights and freedoms of the citizens. Also, as YES stands for federal and feminist Europe we must remember that neither one of these goals can be reached without a strong emphasis on social affairs. LIPPU

TEKSTI: TUULIA PITKĂ„NEN | KUVA: PES MEDIA CENTRE

27


28

4 / 17

SOSIAALITURVAN UUDISTAMINEN ON MYÖS JÄRKEVÄÄ TALOUSPOLITIIKKAA On kulunut kaksi vuotta siitä, kun Demarinuoret julkaisi Yleisturvan. Tehokkaan vaikuttamisen ja jäsenten aktiivisuuden myötä olemme päässeet pisteeseen, jossa SDP valmistelee omaa sosiaaliturvamalliaan Yleisturva pohjana. Tämä tarkoittaa, että päästessään hallitukseen SDP pyrkii uudistamaan sosiaaliturvaa Yleisturvan pohjalta, mikä on todella kova saavutus ja kertoo poliittisten nuorisojärjestöjen mahdollisuudesta vaikuttaa omilla vaihtoehdoillaan.

S

osiaaliturvan uudistamista perustellaan totta kai ensisijaisesti nykyisen sosiaaliturvan ongelmilla. Järjestelmä on vaikeasti ymmärrettävä, se ei turvaa riittävää toimeentuloa kaikille tai se tekee työn vastaanottamisesta taloudellisesti kannattamatonta.

Näihin ja moniin muihin järjestelmän ongelmiin Yleisturva vastaa.

SOSIAALITURVA UUDISTAA JA VAKAUTTAA TALOUTTA Sosiaaliturvan uudistaminen ja ihmisten toimeentuloturvan varmistaminen ovat kuitenkin myös laajempi talouspoliittinen kysymys. Kun ihmiset kokevat voivansa luottaa yhteiskuntaan ja sen turvaverkkoihin, he ottavat rohkeammin riskejä ja kokeilevat uutta. Tämä edistää talouden uudistumista ja auttaa ihmisiä elämässään eteenpäin. Toisaalta taloudellisen taantuman koittaessa toimiva sosiaaliturva vakauttaa taloutta automaattisesti. Kun työttömyys nousee, kasvavat myös työttömyysturvan muodossa maksetut tulonsiirrot ja näin julkisesta taloudesta siirtyy rahaa yksityiselle sektorille ihmisten kulutettavaksi. Kun ihmisten ostovoimaa pidetään yllä taloudellisten taantumien aikana sosiaaliturvalla, vältetään taantuman leviämistä ja pitkittymistä, kun ihmisten kulutus ei pääse täydellisesti romahtamaan työttömyydestä huolimatta. Sosiaaliturva toimii taloustieteen termein siis automaattisena vakauttajana.

TASA-ARVOISET YHTEISKUNNAT OVAT TEHOKKAITA Sosiaaliturva ja verotus ovat tyypillisiä keinoja vaikuttaa yhteiskunnalliseen tulonjakoon. Progressiivisella verotuksella kerätään verotuloja sitä enemmän, mitä enemmän henkilöllä on tuloja. Kun verotulot sitten jaetaan palveluiden ja sosiaaliturvan muodossa siten, että pienituloiset hyötyvät niistä

eniten, kavennetaan tuloeroja. Kapeat tuloerot ovat useiden tutkimusten mukaan talouden kasvun kannalta positiivinen asia. Kapeat tuloerot johtavat kokemukseen oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta ja auttavat pitämään yhteiskuntaa koossa, kun ihmisten elinpiirit ja elämänkokemukset eivät poikkea täydellisesti toisistaan. Tämä ei tarkoita, etteikö tuloeroja saisi lainkaan olla, mutta sosiaalinen liikkuvuus sekä kyky asettua erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten asemaan ovat tärkeitä yhteiskuntia koossa pitäviä ominaisuuksia. Pienet tuloerot ja erityisesti absoluuttisen köyhyyden puuttuminen ovat yksi edellytys sille, että ihmiset pystyvät riippumatta taustastaan nousemaan yhteiskunnassa siihen asemaan, johon heidän kykynsä ja mielenkiintonsa ohjaa. Tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän ohella sosiaaliturva on monilta osiltaan tärkeä osa sen varmistamisessa, että myös pienituloisten perheiden lapsilla on mahdollisuus kouluttautua, harrastaa ja löytää elämässään oma polku. Kun kaikilla on aidot mahdollisuudet nousta yhteiskunnassa, saamme korkeimpiin asemiin aidosti parhaat mahdolliset henkilöt emmekä joudu tyytymään vain taloudelliseen eliittiin kansakunnan kaapin päällä.

YLEISTURVA TEKEE TALOUDESTA TEHOKKAAN Poistamalla sosiaaliturvasta turhat viiveet, takaamalla tehokkaasti jokaiselle tukeen oikeutetulle kohtuullisen ostovoiman sekä antamalla jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle vapauden epäonnistua Yleisturva toimii taloudellisen kasvun ja tehokkuuden takuuna. Se

TEKSTI: MATIAS MÄKYNEN | KUVA: OSSI NYQVIST


4 / 17

tasapainottaa taloutta taantumassa kasvattamalla valtion kulutusta ja alijäämää ja näin pienentää taantuman vaikutuksia sekä lyhentää sitä. Mahdollisimman pitkälle automatisoituna Yleisturva vähentää ihmisten turhaa työtä taloudellisen tilanteensa parantamiseksi. Tarveharkinnan ja syyperusteisuuden ansiosta Yleisturva kohdentuu kuitenkin tehokkaimmin tukea eniten tarvitseville ja mahdollistaa eri elämäntilanteissa kohtuullisen vähimmäiskulutuksen. Yleisturvan myötä suomalainen sosiaaliturva auttaa taas jokaista saavuttamaan oman persoonallisuutensa parhaan potentiaalin. Nöyryytyksen ja kituuttamisen sijaan Yleisturva voimauttaa ja vapauttaa ihmiset toimimaan aktiivisesti ja tekee omasta aktiivisuudesta aina taloudellisesti kannattavaa. Tämä on inhimillisesti viisasta ja talouspoliittisesti välttämätöntä. LIPPU

29


30

4 / 17

TEKSTI: ANTTI ALAJA | KUVA: JUKKA-PEKKA FLANDER


4 / 17

UUDELLEENJAOSTA ENSIJAKOON Lukukausimaksuista käytävässä juupas-eipäs-väittelyssä on helppo unohtaa alkuperäinen, positiivinen ja syvästi sosialidemokratian arvomaailman mukainen puolustus maksuttomalle koulutukselle. Tuo puolustus perustuu edelleen kahteen klassiseen argumenttiin, luokkakiertoon ja sivistyksen itseisarvoon, jotka ovat tänään ja huomenna yhtä relevantteja kuin ne ovat olleet sata vuotta sitten.

E

riarvoisuudesta on tullut viime vuosina laajasti tunnustettu yhteiskunnallinen ongelma. SDP, Vasemmistoliitto ja vihreät profiloituvat poliittisessa retoriikassaan voimina, jotka kamppailevat varallisuus- ja tuloerojen kasvua vastaan. Populistien pelossa jopa brittipääministeri Theresa Mayn kaltaiset oikeistokonservatiivit korostavat, että talouskasvun hedelmät eivät saa jakautua liian harvoille. Suomessa ei ole koettu globaalin finanssikriisin jälkeen merkittävää tuloerojen kasvua, mutta pidemmän aikavälin tarkastelussa huomataan, että tuloerot vakiintuivat meillä 1990-luvun laman jälkeen aiempaa merkittävästi aiempaa korkeammalle tasolle. Yhteiskuntapolitiikassa tulisi myös pyrkiä välttämään 1990-luvun nousukauden virheet, jolloin tuloerot kasvoivat Suomessa OECD-maiden nopeinta tahtia. Vasemmistopoliitikkojen ja yhteiskunnan jakautumisesta huolestuneiden tutkijoiden puheissa verotus ja tulonsiirrot ovat suosittuja eriarvoisuuden vähentämisreseptejä. Indeksijäädytykset ovat syöneet perusturvaetuuksien ostovoimaa, joten seuraavan hallituksen olisi perusteltua purkaa

jäädytykset. Pääomatuloja taas voisi verottaa progressiivisesti ansiotulojen tapaan. Suomalaisessa keskustelussa on kuitenkin jäänyt liian vähälle huomiolle se, että eriarvoisuuspolitiikassa ovat uudelleenjakavien instituutioiden lisäksi merkittäviä pääoma- ja ansiotulojen jakautumiseen vaikuttavat tekijät. Tätä keskustelua on käyty viime vuosina ensijaon käsitteen kautta, jonka Yalen yliopiston valtio-opin professori Jacob S. Hacker lanseerasi vuonna 2011. Ensijaon kehyksessä tasapainoisen talouskehityksen aikaansaamiseksi tarvitaan sosiaalisia investointeja koulutukseen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja perhepolitiikkaan, jotka vapauttavat yhä useamman ihmisen potentiaalin. Ilman pitkäjänteistä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa ja yritysten kilpailua ei synny riittävästi korkean tuottavuuden ja korkeiden palkkojen työpaikkoja. Toiseksi ensijaon kautta on anglosaksisessa maailmassa kiinnitetty huomiota palkkaköyhyyteen. Yhdysvalloissa 15 dollarin minimipalkan puolesta kamppailevasta Fight for 15 -liikkeestä on muodostunut suuri ilmiö. Suomen kaltaisessa maassa ensijaon politiikan kautta voitaisiin argumentoida

työmarkkinapolitiikan puolesta, joka pyrkii parantamaan pienipalkkaisten työehtoja. Ensijaon näkökulmasta pohjoismaissa on tehty historiallisesti monia oikeita ratkaisuja, sillä pohjoismaat tunnetaan sosiaalisista investoinneista, korkeasta tuottavuudesta ja pienistä palkkaeroista. Ensijako kuitenkin myös haastaa myös arvioimaan kriittisesti sosialidemokraattien viime vuosien politiikkaa, kuten päätöstä leikata koulutuksesta tai rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta viime hallituskaudella. LIPPU

Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiössä

31


32

4 / 17

TERVEHDYS SAVO-KARJALASTA!

M

eillä on vuoden aikana riittänyt pöhinää mm. kuntavaalien ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan ISYY:n edustajistovaalien tiimoilta! Olemme päässeet vuoden aikana tekemään vaikka mitä. Olemme järjestäneet yhdessä paikallisosastojen kanssa erilaisia tapahtumia esimerkiksi Lieksassa. Järjestimme Lieksaan Talvirieha -tapahtuman yhdessä Lieksan SDP -kunnallisjärjestön kanssa ja tapahtumassa kävi yli 200 henkilöä. Meidän alueellamme myös kuntavaaleissa nuoret menestyivät ja pääsivät tärkeille vaikuttamisen paikoille eri lautakuntiin, johtokuntiin ja hallituksiin. Keväällä vietettiin myös piirin ensimmäiset omat jäsenpäivät ja niistä päätettiin tehdä jokavuotinen perinne. Pääsimme tapahtuman aikana yhdessä puhumaan kuntavaaleista, viettämään aikaa toistemme kanssa ja istumaan nuotiolla iltamyöhään. Saattoi muutama kummitustarinakin kodalla kuulua ja eräs nimeltä mainitsematon järjestösihteeri kirkua, kun osa toimijoista onnistui säikäyttämään.. Kesällä olimme mukana järjestämässä Ilosaarirockin henkilökunnan majoitusta ja Kuopiossa osallistuttiin Kuopiorockiin! Molemmista tuli hyvää palautetta sekä jäsenistöltä että kävijöiltä. Syksyllä kampanjoimme ahkerasti ISYY:n Demariopiskelijoiden kanssa Itä-Suomen yliopiston kampuksilla Joensuussa ja Kuopiossa. Ahkera ständeillä olo ja hyvä meininki toi kaksi edustajistopaikkaa. Syksy huipentui piirikokoukseen, joka pidettiin Tahkolla! Siellä vieraili myös upea presidenttiehdokkaamme Tuula Haatai-

nen ja piirimme sai uuden johtotähdistön tulevalle vuodelle. Erityisen onnellisia olemme olleet tänä vuonna Kuopion Demarinuorten toiminnan aktivoitumisesta, siitä erityinen kiitos Sinille ja Rasmukselle <3 Tänä vuonna on koettu yhdessä monet naurut ja niin myös ensi vuonna. Meidän toiminnastamme ei menoa ja meininkiä puutu, ja siitä kiitos kuuluu jokaiselle aktiiville. Ensi vuodesta tulee taatusti vielä vauhdikkaampi ja maagisempi.

Ystävällisin terveisin, Noora Kettunen Sihteeri SDP Joensuu Järjestösihteeri Joensuun Demarinuoret ry Savo-Karjalan Demarinuoret ry


4 / 17

RAIVOMUUMI

35


DEMARINUORTEN TOIMISTO: SILTASAARENKATU 18–20 C 6 KRS. 00530 HELSINKI FINLAND TOIMISTO@DEMARINUORET.FI

DEMARINUORET.FI LUE LISÄÄ DEMARINUORTEN MIELIPITEISTÄ JA TOIMINNASTA.

DEMARINUORILLA ON TOIMINTAA YMPÄRI SUOMEN: KATSO KOTISIVUILTAMME OMAN ALUEESI YHTEYSHENKILÖ JA TULE MUKAAN TOIMINTAAN!

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY TUNNUS 5005170 00003 VASTAUSLÄHETYS

Lippu 4/2017  
Lippu 4/2017  

Tuula Haatainen: "Eriarvoisuus on pahin turvallisuusuhka" / SDP:n vaihtoehtobudjetti / Feministinen talouspolitiikka / Onko matala palkkasek...

Advertisement