8
2 / 16
ATATÜRK MODERNIN TURKIN ISÄ Turkissa nähty epäonnistunut vallankaappausyritys nosti Euroopassa pinnalle keskustelun maan perustuslaissa määritellystä sekularismista ja Mustafa Kemal Atatürkin (1881–1938) henkisestä perinnöstä.
J
ulistuksessaan vallanvaihdoksesta armeijan edustajat viittasivat juuri Atatürkiin ja ilmoittivat palauttavansa maahan maallisen demokratian. Vaikka kumousyrityksen tausta ei ollut oikeasti aivan niin yksinkertainen, tapahtuma toi monille mieleen Turkin vuoden 1980 vallankaappauksen. Silloinkin armeijan edustajat väittivät toimivansa muun muassa maallisen valtion puolustamiseksi.
Onkin mielenkiintoista, että tämä yli 90-prosenttisesti muslimien asuttama islamin kulttuurihistoriallisesti tärkeä keskus muutettiin maalliseksi 1920–1930-luvuilla. Muutoksen takana oli pitkä historiallinen kehitys, joka kulminoitui Atatürkin poliittiseen visioon uudesta Turkin tasavallasta. Moni on kohdannut Atatürkin nimen, mutta hänen tekojaan ja uudistuksiaan on harvoin esitelty. Upseerina toiminut Mustafa Kemal Atatürk nousi Turkin tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi vuonna 1923 ja säilytti virkansa kuolemaansa saakka. Jean-Jacques Rousseaulta ajatuksen yleisestä tahdosta oppinut ja Auguste Comten positivismin omaksunut Atatürk pyrki tekemään Turkista modernin, länsimaisen ja maallisen valtion. Hänen aikanaan moniavioisuus kiellettiin, naiset saivat äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle vaaleissa, lukutaito yleistyi koulutusuudistusten ansiosta, islamin julkista roolia vähennettiin olennaisesti ja turkin kielessä otettiin käyttöön uudet latinalaiset aakkoset, jotka korvasivat aiemmin käytössä olleen arabialaisen kirjoituksen. Armeija muovattiin
TEKSTIT: ERIK IMMONEN
maallisen tasavallan puolustajaksi, ja tuon identiteetin se on jossain määrin säilyttänyt nykypäiviin asti. Atatürk oli vannoutunut patriootti, joka pyrki luomaan yhtenäisen turkkilaisen kansan. Hänen hallintotapansa oli itsevaltainen, ja häntä on moitittu diktaattoriksi. Toisaalta hän ei pyrkinyt luomaan totalitaristista valtiota, ja hän hallitsi siviilinä, ei upseerina. Vaikka nykypäivän enemmän tai vähemmän autoritääriset vallanpitäjät esimerkiksi Venäjällä, Unkarissa ja Turkissa herättävät perustellusti huolta eri tarkkailijoissa, Atatürk loi uudistuksillaan edellytykset turkkilaiselle demokratialle. Ei ihme, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania usein verrataan kriittisesti Atatürkiin – monien silmissä Erdoğan on romuttamassa sitä maallisen, edistyksellisen Turkin perintöä, jonka rakentamiseksi Atatürk työskenteli vuosikymmenien ajan. LIPPU