KOLUMNI
Kirjoittaja on Johanna Kakkuri, joka päivisin vastaa ABB:llä rekrytoinneista. Illat ja viikonloput hän viettää aikaa perheensä ja ranskanbulldoggiensa kanssa munavaunuillen ja moottoripyöräillen.
Mikä sinusta tulee isona?
K
uinka moni on kuullut tämän kysymyksen nuorena tai itse kysynyt sitä nuorelta? Kuinka monella oli tuolloin antaa määrätietoinen vastaus, joka kantoi opintojen läpi ja joka olisi sama vielä tänään, jos kysymys esitettäisiin uudelleen. Uskaltaisin väittää, että aika harvalla. Nyt on taas aika useamman yhdeksäsluokkalaisen pohtia tätä kysymystä ja tehdä tärkeitä valintoja tulevaisuuden osalta. Miten siinä onnistuu, kun valinta on tehtävä noin 500:stä eri alojen ammatillisesta ja korkeakoulututkinnosta? Ehkä monet ammatit tuntuvat kiinnostavilta tai sitten oikein mikään ei tunnu omalta juuri nyt. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka kärjistetysti voi sanoa, että peruskoulun jälkeen valitsee itselleen tulevaisuuden, valinnat ovat kuitenkin harvoin lopullisia ja työelämään siirtyessä pääsee jatkuvasti edelleen kehittymään ja oppimaan uutta. Ja aina voi myöhemminkin elämässä opiskella, ja halutessaan jopa vaihtaa ammattia. Mutta nyt se valinta tulee kuitenkin tehdä, sillä peruskoulu ei useinkaan riitä työelämään. Vaihtoehtoja pohtiessa kannattaa - sen sijaan että katsoo vain tarjolla olevia koulutuspolkuja - kysyä itseltään: Mistä minä pidän? Mitkä asiat minua motivoivat? Mitkä ovat minun vahvuuksiani? Millainen on luonteeni? Miten parhaiten opin uusia asioita? Tärkeää on myös miettiä, mitkä ammatit työllistävät tulevaisuudessa ja missä osaamista tullaan tarvitsemaan. Opinnot ja työ ovat meille kaikille iso osa elämästämme ja on tärkeää, että löydämme polun, joka motivoi ja kannustaa aina oppimaan uutta. Vietämme työssä ison osan valveillaoloajastamme, jolloin on meidän sekä myös työnantajamme edun mukaista, että koemme työn mielekkäänä ja antoisana. Vaihtoehtoja on runsaasti, mikä toisaalta tekee
myös valinnan vaikeaksi. Jos peruskoulun jälkeen tuntuu, ettei oikein vielä tiedä, mitä haluaa opiskella, kannattaa hakeutua esimerkiksi kymppiluokalle, jolloin on mahdollisuus korottaa perusopetuksen päättöarvosanoja, valmistautua jatko-opintoihin ja tutustua työelämään. Elinkeinoelämä on tärkeässä roolissa nuorten tehdessä valintoja tulevaisuutensa osalta ja meidän tuleekin aikaisessa vaiheessa avata heille ovemme ja näyttää, mitä vaihtoehtoja meillä on tarjota. Jos nuori haluaa opiskella esimerkiksi kampaajaksi tai lääkäriksi, tietää hän yleensä suurin piirtein, mitä työ käytännössä on, mutta mitä tekee esimerkiksi sähköinsinööri valmistuttuaan? Mielestäni olemme melko hyvin onnistuneet tässä, mutta vielä voisimme tehdä paljon auttaaksemme nuoria tekemään tulevaisuuttaan koskevia valintoja. Meillä kaikilla on vastuumme; vanhemmilla, oppilaitoksilla, opinto-ohjaajilla ja elinkeinoelämällä. Toivon itse, että minulla olisi ollut enemmän mahdollisuuksia tutustua eri vaihtoehtoihin peruskoulun aikana, sillä minä kuuluin siihen enemmistöön, joka ei tiennyt mikä minusta tulee isona. Ja rehellisyyden nimissä en taida tietää vieläkään… Mutta onneksi minulle on tarjoutunut paljon mielenkiintoisia tehtäviä, mahdollisuuksia opiskella ja oppia sekä kehittyä urallani. Ja nyt voin omasta puolestani olla työni kautta varmistamassa, että meille ABB:lle löytyy nyt ja tulevaisuudessa parhaimmat osaajat, jotka varmistavat, että pysymme myös tulevaisuudessa maailmanluokan teknologiayrityksenä. Työni puolesta haluan myös kannustaa nuoria löytämään oman polkunsa avaamalla ovia kertoakseni, mitä se sähköinsinööri työssään oikein tekee.
CONNECTING BUSINESS 9