Page 1

CONNECTING BUSINESS - POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

3

2018

VAR SKA UTLÄNDSKA HÖGSKOLESTUDERANDE FÅ ARBETE?

Mistä töitä ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille?

Finvacon luo erilaisuudesta erinomaisuutta #palkkaanuori haastoi yritykset #anställunga utmanade företagen


PUHTAASTI BUSINESS-LUOKASSA. CO2-PÄÄSTÖT VAIN 139 G/KM. BMW 5-SARJA ALK. 47.464 €. PIENEMPI KULUTUS.

Uudessa BMW 518d Business Sedan -moottorivaihtoehdossa kulutus vain 5,3 l/100 km ja CO2-päästöt 139 g/km. Kattavasti varusteltuja Business-malleja voit täydentää nyt kampanjahinnoitelluilla paketeilla.

WINTER-PAKETTI ALKAEN 990 €.

Paketti sisältää näytöllisen BMW-avaimen ja kaukokäytettävän seisontalämmityksen/-tuuletuksen, jota voit ohjata kätevästi myös puhelimesi kautta.

BMW CONNECTED-TEKNOLOGIAPAKETTI ALKAEN 1.490 €.

BMW Connected-teknologiapaketti sisältää navigointijärjestelmä Professionalin, pysäköintiavustimen sekä Bluetooth Handsfree Professional -varusteen. BMW 5-sarja Business alkaen 47.463,92 €. Autoveroton hinta 39.890 €, toimituskulut 600 €, arvioitu autovero 6.973,92 € uuden WLTP-päästömittaustavan mukaisella CO2-päästöllä 139 g/km ja kulutus 5,3 l/100 km. Vapaa autoetu 855 €/kk, käyttöetu 705 €/kk. Ajotietokoneen kieli suomi. Kuvan auto erikoisvarustein. (BMW 518d A Business).

BMW-myyjäsi Kokkolassa: Timo Kauppinen puh. 044 7955 363 ja Riku Sandelin puh. 044 5502 261

KAYTTOAUTO.FI

2 CONNECTING BUSINESS

BMW-myyjäsi Vaasassa: Pertti Tsupukka puh. 044 3512 625 ja Oskar Yrttimaa puh. 050 4085 818

Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600 automyynti ark. 9–18, la 10–15 huolto ark. 8–16 varaosamyynti ark. 8–17 vauriokorjaamo ark. 8–16

Rantamaantie 35, Vaasa, 06–3156 300 automyynti ark. 10–18, la 10–15 huolto ark. 8–18 varaosamyynti ark. 8–18, la 9–14 vauriokorjaamo ark. 8–16


Sisältö

3 / 2018

Palstat PÄÄKIRJOITUS / LEDARE 5 Kasvu jatkuu ja osaajia tarvitaan / Tillväxten fortsätter och kunnig arbetskraft behövs LYHYESTI / I KORTHET

7

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER Paluumuuttaja haluaa nostaa kotikaupunkiaan

11

KOLUMNI / KOLUMN 9 Aika suosii pelottomia pohjalaisia

Älkää hukatko nuoria, tarvitsemme heitä! Ta vara på ungdomarna, vi behöver dem!

12

Erilaisia koulutus- ja valmennuskeinoja avuksi työvoimapulaan Olika utbildnings- och träningssätt för att underlätta arbetskraftsbristen

16

Finvacon luo erilaisuudesta erinomaisuutta

18

Mistä ulkomailta tullut korkeakouluopiskelija löytää töitä? Var hittar en utländsk högskolestuderande arbete?

20

Koodaripula vaivaa ICT-alaa

24

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA / HANDELSKAMMARENS KURSER

KOLUMNI

Monipuolisuus ja -arvoisuus on rahanarvoinen päämäärä. Siitä on toki kovin lyhyt matka mitäänsanomattomuuteen.

JULKAISIJA / UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare Vaasa / Vasa – Pietarsaari / Jakobstad – Kokkola / Karleby, puh/tfn (06) 318 6400, www. ostro.chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, juha.hakkinen@chamber.fi ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, mia.brannbacka@chamber.fi TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, Paula Erkkilä puh/tfn 044 781 0704 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100 STÖMER ÄRI KK MP TOIMITUS / REDAKTION Johanna Haveri, johanna@johannahaveri.fi TAITTO / OMBRYTNING Morgan Digital PAINO / TRYCK Grano PAINOS | UPPLAGA 3600 kpl / st. ISSN 1796-9441 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tidningen utkommer fyra gånger per år.

I

MI

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

MEDIEKORT

27

9

TONI VILJANMAA

Y

MEDIAKORTTI

AJASSA / AKTUELLT 26

KANSI / PÄRM Sami Pulkkinen Vuosia sitten Niklas Doktar (takana) palkkasi Suomessa ylemmän korkeakoulutukinnon suorittaneen Kamal Uddinin töihin Wärtsilään ja on edelleen tyytyväinen valintaansa. För flera år sedan anställde Niklas Doktar (bakom) Kamal Uddin, som hade en finsk högre högskoleexamen, till Wärtsilä och han är fortfarande nöjd med sitt val.

  CONNECTING BUSINESS  3    


Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin! Välkommen till banken med de nöjda kunderna! Handelsbanken Vaasa - Vasa 010 444 3232

EY on digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija ja auttaa yrityksiä ratkomaan digiajan monimutkaiset haasteet. 250 000 ey:läisen verkostomme palvelee yli 150 maassa, Suomessa 23 toimipisteessä. kasvuvoimaa.ey.fi ey.com/fi

Handelsbanken Kokkola - Karleby 010 444 3560 Handelsbanken Pietarsaari -Jakobstad 010 444 3360 © 2018 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. A17014fi

Jos jääkaappi hoitaa ruokaostokset, mihin tarvitaan kauppoja?

Puhelun hinta 0,0835 e/puhelu + 0,1209 e/min. Samtalspris 0,0835 e/samtal +0,1209 e/min.

handelsbanken.fi

S I TO U T U N E I S U U S Menestyvän yrityksen taustalla on osaavia, sitoutuneita työntekijöitä. Hyvä työntekijä ansaitsee kiitoksen. Ansiomerkki myönnetään työvuosien perusteella, elämäntyöstä tai rautaisesta työsuorituksesta.

ansiomerkit.fi

4 CONNECTING BUSINESS


PÄÄKIRJOITUS / LEDARE JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja / vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Kasvu jatkuu ja osaajia tarvitaan

Tillväxten fortsätter och kunnig arbetskraft behövs

MAAILMALLA POHDITAAN noususuhdanteen kääntymistä vähitellen laskuun ja samalla pelätään tullien laajenemista kauppasodaksi. Pörssikurssit ovat nousseet pian kymmenen vuotta ja myös niiden kääntymistä alaspäin odotetaan. Samaan aikaan yritystemme tilauskirjat ovat monin paikoin täynnä ja kasvun rajoittavana tekijänä on etenkin pula osaavasta työvoimasta. Vahvat toimialamme, kuten energiaa säästävät ja uusiutuvan energian teknologiat, kemia ja metsäteollisuus ovat edelleen kasvavia, ja kasvavat jatkossakin jopa suhdannetilanteesta huolimatta. Usko tulevaisuuteen on siten vahvalla pohjalla. Osaajien riittävyys varmistetaan aktiivisella toiminnalla. Alueen veto-, pito- ja valovoimaa on vahvistettava. Kilpailemme samasta osaajien joukosta muun muassa Turun, Tampereen ja Oulun kanssa, joilla on kaikilla omat vahvuutensa. Keskeisten paikkakuntiemme Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan on kunkin löydettävä ne seikat, jotka tekevät niistä muuttajalle ja asukkaalle kokonaisuutena parhaan. Koulutusorganisaatiomme tekevät kaikki parhaansa, mutta se ei ehkä riitä. Suurempi koko on usein valtakunnan päättäjien ensimmäinen kriteeri. Sama koskee kaupunkeja. Vahvat kaupungit keräävät suurimmat panostukset. Ulkomaisen työvoiman hankkiminen on monella toimialalla välttämätöntä. Esimerkiksi ICT-alalla koodarien tarve ylittää selkeästi maastamme löytyvän potentiaalin. Rakennus- ja elintarvikealalla ulkomaalaista väkeä on käytetty jo pitkään. Valmius työllistää muitakin kuin suomea tai ruotsia puhuvia henkilöitä pitää löytyä myös muilta aloilta. Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspuolellakin löytynee tehtäviä, joissa voi aloittaa vaatimattomammallakin kielitaidolla ja kartuttaa sitä tekemisen myötä. Kaksikielisenä ja kansainvälisenä alueena meillä on parhaat mahdollisuudet myös tähän muutokseen.

UTE I VÄRLDEN diskuteras det att konjunkturuppgången småningom övergår till en nedgång och samtidigt fruktar man att de allt mer omfattande tullarna utvecklas till ett handelskrig. Börskurserna har stigit i snart tio års tid och även en nedgång där är att vänta. Samtidigt är våra företags orderböcker på många håll fulla och tillväxten begränsas framför allt av bristen på kompetent arbetskraft. Våra starka branscher såsom energiteknologierna med energisparande och förnybar energi samt kemi- och skogsindustrin växer fortfarande och kommer att växa även i fortsättningen till och med oberoende av konjunkturläget. Framtidstron ligger alltså på en stadig grund. Vi måste aktivt arbeta för att säkerställa att det finns tillräckligt med kompetent arbetskraft. Regionens dragningskraft, lyskraft och kraft att få människor att stanna kvar måste stärkas. Vi konkurrerar om samma kunniga arbetstagare som bland annat Åbo, Tammerfors och Uleåborg, vilka alla har sina egna styrkor. Våra centralorter Karleby, Jakobstad och Vasa måste var och en hitta sina styrkor som gör dem till det bästa helhetsalternativet för inflyttare och invånare. Våra utbildningsorganisationer gör alla sitt bästa men det kanske inte räcker. Storleken är ofta det främsta kriteriet för de nationella beslutsfattarna och det samma gäller städerna. Starka städer samlar till sig de största satsningarna. Inom många branscher är det nödvändigt att skaffa utländsk arbetskraft och t.ex. inom ICT- branschen är behovet av kodare långt större än vad vårt land kan erbjuda. Inom bygg- och livsmedelsbranschen har man redan länge använt sig av utländsk arbetskraft och beredskapen att sysselsätta andra än finsk- eller svenskspråkiga personer bör finnas också inom andra branscher. Även inom den offentliga social- och hälsovårdssektorn torde det finnas uppgifter som inte kräver så goda språkkunskaper och där man kan utveckla sina språkkunskaper med tiden. Som en tvåspråkig och internationell region har vi de bästa förutsättningarna även för den här förändringen.

Tärpit

20

ERI KULTTUUREJA EDUSTAVAT TYÖTEKIJÄT OVAT ETU työskenneltäessä kansainvälisessä ympäristössä. Lue, mitä muita etuja ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisessa pohjalaisyrityksiin on.

  CONNECTING BUSINESS  5    


KESKITY OLENNAISEEN JA NAUTI SYKSYN TUNNELMASTA. ME HOIDAMME ICT- JA TULOSTUSRATKAISUT.

ICT- ja tulostusratkaisujen asiantuntija.

KOKKOLA | HELSINKI | HYVINKÄÄ | HÄMEENLINNA | JÄRVENPÄÄ | KAJAANI | KAUHAJOKI | KUUSAMO | PIETARSAARI RIIHIMÄKI | SEINÄJOKI | TAMPERE | YLIVIESKA

Ratkaise vientikaupat rahoituksella Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa. Katso vinkit nnvera./pk-vienti

6 CONNECTING BUSINESS


LYHYESTI / I KORTHET

YRITYSKYLÄ ON OPPILAIDEN PIENOISYHTEISKUNTA PERUSKOULUN KUUDESLUOKKALAISILLE suunnattu Yrityskylä-oppimisympäristö on muuttanut kesän aikana uusiin, entistä toimivampiin tiloihin Vaasassa. Yrityskylä opettaa käytännössä perusasioita yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä, sillä kyläpäivän aikana oppilaat työskentelevät ammatissaan, saavat palkkaa sekä toimivat kuluttajina ja kansalaisina osana yhteiskuntaa. Yrityskylä Pohjanmaassa käy Vaasassa vuosittain noin 4500 suomen- ja ruotsinkielistä kuudesluokkalaista pohjalaismaakuntien alueelta. – Alueemme yritykset ja kunnat näkevät hyvin Yrityskylän hyödyt ja ovat kiitettävästi tukemassa kylän toimintaa, kertoo aluepäällikkö Karoliina Karjala. – Oppilaat voivat meillä työskennellä esimerkiksi ABB:n, Wärtsilän, Wapicen, The Switchin tai Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtajana tai vaikkapa kaupunginjohtajana. Toimintaamme on tukemassa 20 yritystä, 29 kuntaa sekä kuusi säätiötä.

Uskaltautuisitko maistamaan kalasuklaata? VAASALAINEN TAIGA CHOCOLATE tähyää vientiin ja erityisesti Aasian markkinoille. Yritys onkin saanut tuotteensa jo myyntiin Finnairin Aasian-lennoille ja voitti elokuussa pääpalkinnon Hong Kongissa The Natural & Organic Awards Asia 2018 -kilpailun Outstanding Natural/ Organic Product -sarjassa. – Tutkimusten mukaan terveysinnostus ja välipalatuotteiden kulutus ovat kovassa kasvussa Aasiassa, mikä on meille loistava mahdollisuus, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Mirja Palola. Tummassa Taiga-suklaassa käytetään mausteena terveellisiä, pakas-

tekuivattuja puolukoita, mustikoita ja tyrniä. – Erikoisempina makuyhdistelminä tuotevalikoimassamme on tällä hetkellä tarjolla suklaata kuivatulla kalalla sekä porosuklaata. Tulossa on muitakin eksoottisia yhdistelmiä, mutta myös maito- ja valkosuklaata perinteisemmän ystäville, jatkaa Palola. Taiga Chocolate on vastaperustettu yritys, joka osti tuotekehitykseen ja kotimaan markkinoihin keskittyneen Suklaa Paratiisin Taiga-brändin ja vie sitä nyt vahvasti maailmalle.

AKKUKOULUTUS VASTAA YRITYSTEN HUUTOON VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA on käynnistynyt akkuteknologian osaajia valmentava opetuskokonaisuus. Opinnot käynnistettiin vastaamaan energiateknologiayritysten osaaja- ja koulutushaasteisiin. Koulutuksessa käsitellään kiertotalouteen, energiavarastointiin ja akkuteknologiaan liittyviä teemoja. Seudun yritykset ovat olleet mukana vaikuttamassa opintojen sisältöön. Lisäksi asiantuntijat energiateknologian huippuyrityksistä pitävät osan luennoista, jolloin opetukseen saadaan mukaan alan viimeisintä tietoa. VAMKin lisäksi koulutuksen toteuttajina ovat mukana Vaasan

yliopisto, Yrkeshögskolan Novia ja Oulun yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kautta. – Kiertotaloutta käsittelevä ensimmäinen opintojakso käynnistyi toukokuun alkupuolella ja loput kuusi opintojaksoa nyt syyslukukaudella, kertoo VAMKin tekniikan johtaja ja hankkeen projektipäällikkö Jorma Tuominen. Pilottikoulutuksen rahoittaa Sitra ja se päättyy tämän vuoden lopussa. Pilotin jälkeen opintokokonaisuus toistuu vuosittain ja se on tarkoitus saada verkkoon, jolloin se palvelee paremmin myös täydennyskoulutuksena.

  CONNECTING BUSINESS  7    


96 %

pohjalaisista yrittäjistä haluaa hoitaa vakuutusasioitaan konttoreiden aukioloaikaan.* Mutta vain 9% heistä ehtii asioimaan konttorilla. Niinpä meillä LähiTapiola Pohjanmaalla teitä yrittäjiä palvelevat 12 konttorin ohella edustajat, jotka tulevat teille, jos et itse ehdi meille. Tutkimuksemme osoitti, että pohjalaiselle on tärkeää asioida toisen pohjalaisen kanssa ja siksi LähiTapiolan asiakkaita palvelee valtakunnallisen sijaan paikallinen puhelinpalvelu ja chat. Katso lisää www.lahitapiola.fi/yritys tai soittamalla 06 534 2000.

*Kantar TNS Pohjanmaa-tutkimus 2017 (n=100)

Palveluntarjoajat: LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito.

8 CONNECTING BUSINESS


KOLUMNI / KOLUMN

Kirjoittaja on sanomalehti Pohjalaisen päätoimittaja TONI VILJANMAA, joka on kiertänyt Teuvalta pääkaupunkiseudun, Pirkanmaan, Lapin ja Australian kautta takaisin Pohjanmaalle. Kun Toni ei ole kirjoittamassa, hänet voi löytää nappikset jalassa jalkapallokentältä tai tiskin takaa levykaupasta. Kuva: Outi Neuvonen/ Pohjalainen.

Aika suosii pelottomia pohjalaisia MURROS JA MEDIA, median murros. Aikuisikänsä murrosalalla työskennelleelle muutos alkaa olla pysyvä olotila. Se on kiinteä osa arkista työtä, enkä oikeastaan muusta edes tiedä. En tiedä välitänkö tietääkään. Media hokee itsekin mieluusti omasta vallankumouksestaan, jonka keskeiset vastapelurit eivät enää ole kotimaisia, vaan ne löytyvät Kalifornian Piilaaksosta. Amerikkalaiset monimiljardiyhtiöt Facebook ja Google haastavat yhtä lailla pienet ja isot mediatalot. Erityisesti mainonta, tilaajatulojen ohella mediatalouden toinen keskeinen tukijalka, on isossa myllerryksessä. Sanomalehti Pohjalaisen kaltaiset paikalliset, alueelliset ja maakunnalliset toimijat ovat perinteisesti vannoneet läheisyyden ja oman yhteisön nimiin. Verkkoanalytiikka näyttää vastaansanomattomasti, mikä Pohjalaisen lukijoita eniten liikuttaa: paikalliset uutiset, näkökulmat ja tarinat. Analytiikan huima kehitys antaa hyvät mahdollisuudet tehdä sitä, mistä ihmiset pitävät, mitä he haluavat lukea, katsoa - ja mistä he ovat valmiita maksamaan. Vapailla markkinoilla toimivalle yritykselle maksuvalmius on elinehto, mikä ilmaisia uutisia kuluttaessa herkästi unohtuu. Paikallisuus ei sekään ole enää mikään turvasatama. Nuorempi väki voi tuntea enemmän kiintymystä Brooklyniin kuin Palosaareen. Verkossa ihmiset heimoutuvat yli kansallisten rajojen. Maakuntarajat elävät tanakasti ikäneuvosten päissä, mutta eivät oikeastaan sen kummemmin tavallisten ihmisten ajatuksissa. Kuntarajat merkitsevät ehkä eniten poliitikoille, joiden suosio riippuu erilaisista identiteettileikeistä. Mainittakoon, että suomalaisista enää noin viisi prosenttia kuuluu poliittisiin puolueisiin. Liikkeessä on siis koko perinteinen yhteiskunta. Samanhenkiset ihmiset löytävät toisensa ketterästi verkossa, reaaliajassa. Jos sanomalehti joskus kokosi yhteisön omille sivuilleen, nyt tuo yhteisö on sirpaloitunut. Siksi lehtitaloissa puhutaan segmentoinnista, lukijoiden ja asiakkaiden jakamisesta ryhmiin. Kaikkia ei voi palvella kaiken aikaa, mutta fiksu media pitää huolen siitä, että se ei laiminlyö mitään olennaista ryhmää säännönmukaisesti. Monipuolisuus ja -arvoisuus on rahanarvoinen päämäärä. Siitä on toki kovin lyhyt matka mitäänsanomattomuuteen, jota jokainen arvonsa tunteva media viimeiseen saakka karttaa. Siksi Pohjalaisen pitää tuntua ja näyttää Pohjalaiselta. Arvot ovat yhä tekemisen ydin.

Päivän sana markkinataloudessa on disruptio. Se tarkoittaa sitä, että jokin uusi palveluinnovaatio, ilmiö tai keksintö haastaa entiset tavat toimia. Usein tämä uusi tapa on edullisempi, tehokkaampi, miellyttävämpi tai helpompi kuin vanha totuttu. Vanhat pelurit näyttävät kömpelöiltä ja joutuvat muuttamaan perusteellisesti toimintatapojaan. Näin on käynyt esimerkiksi hotelli- ja taksialalla ja vaikkapa videovuokraamoalalla sekä musiikkibisneksessä. Disruptio muuttaa rajusti myös mediaa. Uudet toimintatavat pitää omaksua nopeasti. Kyse on pudotuspelistä: on opittava pelaamaan uusilla ja jatkuvasti muuttuvilla säännöillä - vaihtoehtoja ei ole. Murros edellyttää niin työntekijöiltä kuin esimiehiltä jatkuvaa uuden oppimista. Se on usein hankalaa etenkin, kun arjen rutiinit vievät ison osan ajasta. Katsetta voi olla vaikea nostaa tarpeeksi kauaksi horisonttiin. Itse kunkin kannattaisi ehkä aika ajoin disruptoida itsensä; haastaa ja kyseenalaistaa omat pinttyneet toimintatapansa ja tehdä jotakin aivan odottamatonta. Jopa nolata itsensä autuaan tietämättömänä, rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, pyrkien kohti uutta. Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja, entinen SDP:n puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner arvioi median murroksen etenevän niin, että Suomessa ei kohta ole enää juuri muita toimijoita kuin Yleisradio. Elokuussa Vaasassa puhunut Jungner luultavasti provosoi väitteellään, mutta itselleni markkinaehtoisen median kilpailukyky on myös iso periaatekysymys. Olisi hirvittävää matkustaa muualle läntiseen maailmaan ja kertoa omasta kotimaasta: ”Meillä tiedotuksen hoitaa valtio”. Lähimmät verrokit moisista maista tulevat totalitaarisesta idästä. Kilpailu pitää vireänä, ja yhteiskunnan täytyy pitää huoli siitä, että kisa pysyy rehtinä niin, ettei verorahoitteisilla palveluilla rämetetä yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä. Muutos ei ole koskaan helppo, mutta se on usein palkitseva. Murroksessa oppii aina, karvaista tappioista vieläpä usein eniten. Usein on myös niin, että onni suosii rohkeaa. Nykyajan mediatalo on parhaimmillaan kuin peloton start up -yritys. Se ei epäröi kokeilla, epäonnistua - ja nousta taas uudelleen yrittämään, pää pystyssä ja katse kohti taivaanrantaa. Pohjalaisten onneksi yrittäminen on lakeuksien ja rannikon heimon toinen luonto.

  CONNECTING BUSINESS  9    


ADVERTORIAALI

Powergate II:n ensimmäinen osa on nyt käytössä Oy Vaasa Parks Ab on rakennuttanut Vaasa Airport Parkalueelle Wärtsilän käyttöön tulevaa uutta toimistokokonaisuutta. Uusi Powergate II -kiinteistö liittyy saumattomasti alueella olevaan Powergate I -kiinteistöön, joka myös on Wärtsilän käytössä.

suurilta näytöiltä. Tilojen sisustus on yleisilmeeltään raikas ja tarkoituksenmukainen. Energiaystävällisen rakennuksen jokaisen – myös rakenteilla olevan kolmannen – osan katoilla ja etelän puoleisessa julkisivussa on aurinkokeräimet, joiden tuottamaa sähköenergiaa hyödynnetään kiinteistösähköön, esimerkiksi tilojen viilentämiseen lämpiminä aikoina.

P

OMISTAJAVAIHDOS EI VAIKUTA TOTEUTUKSEEN Powergate II -kiinteistö siirtyi kesäkuussa Nordisk Renting Oy:n omistukseen ja samalla yhtiöstä tuli Wärtsilän vuokranantaja. Kauppa ei kuitenkaan vaikuta Powergate II:n viimeisen vaiheen toteuttamiseen ja valmistuvien osien käyttöönottoon. Sopimuksen mukaan Vaasa Parks huolehtii niistä samalla tavoin kuin olisi tehnyt kiinteistön omistajanakin. Ensimmäisen vaiheen yhteydessä laajan kilpailutuksen kautta valitut urakoitsijat – WasaCon Oy, Betset Oy, Tammi Kiinteistötekniikka Oy, Kontaktor Oy ja Fidelix Oy – jatkavat myös kolmannen osan toteuttamista. – Yhteistyö urakoitsijoiden kanssa on toiminut hyvin koko rakennusvaiheen ajan ja vaikeatkin asiat ollaan saatu ratkaistua, Harju kiittelee. Powergate II-talon kokonaislaajuus on 16 652 m2 ja rakennusinvestointi yht. noin 25 milj. euroa (alv. 0%).

owergate II:n ensimmäinen osa on otettu käyttöön tänä kesänä. Toinen osa valmistuu syyskuussa ja kolmannen osan rakennustyöt ovat alkaneet heinäkuussa. Sen odotetaan valmistuvan syyskuussa 2019, jolloin loputkin Tarhaajantie 2-konttoritoiminnot muuttavat Powergate-taloihin. MODERNIT JA KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLISET TOIMISTOTILAT Vaasa Airport Parkin alueella Wärtsilän käytössä olevista kiinteistöistä vastaava kiinteistöinsinööri Kenneth Julin on tullut Wärtsilän palvelukseen vasta noin kuukausi sitten. - Olen tutustunut Powergate II:n tiloihin ja niiden toimintaan nyt yhtä aikaa tilojen käyttäjien kanssa ja olen tyytyväinen näkemääni, hän toteaa. Rakennus- ja käyttöönottoaikaisten ratkaisujen ansiosta Powergate II on älytalo, jossa hyödynnetään edistynyttä kiinteistötekniikka ja uusia toimitilojen käyttöön liittyviä ratkaisuja. – Pyrimme maksimaaliseen käyttäjätyytyväisyyteen mm. laajempien rakennusautomaatioratkaisujen kautta. Lisäksi toimitilojen jäähdytys toteutetaan maltillisella ja tasaisella säteilytekniikalla, käyttäjälle miellyttävän lopputuloksen takaamiseksi. Myös tilojen käyttäjä on tehnyt merkittäviä investointeja käyttäjätyytyväisyyteen, sanoo Oy Vaasa Parks Ab:n kiinteistöpäällikkö Mikko Harju. Powergate II:ssa on käytössä vapaavalintaiset työpisteet. Ne sopivat hyvin työyhteisöihin, joissa matkustetaan paljon. Vapaat työpisteet ja neuvotteluhuoneet löytää helposti joka kerroksen aulaan sijoitetuilta

Mikko Harju ja Kenneth Julin Powergate II:n katolla.

10 CONNECTING BUSINESS

FUTURA I-IV-TEKNOLOGIATALOJEN KÄYTTÖASTE KORKEA Vaasa Airport Park-alueen sydämessä olevien Futura I-IV:n käyttöaste on tänä vuonna noussut yli 90 prosenttiin. – Tällä hetkellä tiloja joutuu vähän jonottamaan. Erityisesti isoista tiloista on puutetta, kertoo palveluassistentti Jenna Hoffrén. Korkea käyttöaste heijastuu myös palveluihin ja esimerkiksi lounasaikaan ravintoloissa on välillä täyttä.

Jenna Hoffrén esittelee sähköautojen latauspistettä Futura I:n pihassa.


UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER

 JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Paluumuuttaja haluaa nostaa kotikaupunkiaan

K

ristiinankaupungin uusi kaupunginjohtaja Mila Segervall on paluumuuttaja, joka lasten myötä ymmärsi pikkukaupungissa elämisen arvon. Tukholmassa ja Brysselissä vietettyjen vuosien jälkeen hän palasi kolme vuotta sitten perheensä kanssa kotiin Pohjanmaalle. Työt Ruotsin ja EU-politiikan sekä viestinnän parissa vaihtuivat Kristiinankaupungin elinkeinokeskuksen viestintätehtäviin. – Mietimme mieheni kanssa, mitkä ovat eri asuinpaikkojen plussat ja miinukset, kun perheessä on kaksi pientä lasta. Isovanhemmat, suomalainen koulutus ja pikkukaupungin hyvä henki painovat vaa’assa Kristiinankaupungin eduksi. Puolitoista kuukautta kaupunginjohtajana työskennellyt Segervall haluaa nostaa Kristiinankaupunkia kokonaisuutena, jotta asukasluku saadaan nousuun ja etenkin nuorta väkeä muuttamaan kaupunkiin. Sen myötä yritykset saavat työvoimaa, koulut oppilaita ja koko seutu lisää elinvoimaa. – Olen ylpeä omasta kotikaupungistani ja markkinoin sitä mielelläni, Segervall sanoo.

Mila Segervall Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja 13.8.2018 alkaen VTM (ÅA) Työskennellyt ennen paluumuuttoaan mm. Samordningskanslietissa (osa Ruotsin valtioneuvoston kansliaa) ja strategisen viestinnän toimistossa JKL:ssä Tukholmassa sekä Euroopan parlamentissa MEP Astrid Thorsin avustajana.

CONNECTING BUSINESS

11


ÄLKÄÄ HUKATKO

NUORIA

ME TARVITSEMME HEITÄ!  JOHANNA HAVERI

MICAELA LINDAHL-PALMROOS  SAMI PULKKINEN

TA VARA PÅ UNGDOMARNA, VI BEHÖVER DEM! Pohjanmaan kauppakamari käynnisti keväällä #palkkaanuori-haastekampanjan, jonka tavoitteena oli tarjota mahdollisimman monelle nuorelle kesätöitä kauppakamarialueen yrityksissä.

På våren startade Österbottens handelskammare utmaningskampanjen #anställunga, vars målsättning var att erbjuda så många ungdomar som möjligt sommarjobb i företagen på handelskammarområdet.

K

ampanja päätettiin toteuttaa, koska Pohjanmaan kauppakamarialueella tulee työmarkkinoille liian vähän nuoria, eikä osaavaa työvoimaa riitä tulevaisuudessa kaikille. Koska alueen yritykset palkkaavat pääosin oman alueen oppilaitoksista valmistuvia nuoria, heidät on sitoutettava alueen yrityksiin jo opiskeluaikanaan tai viimeistään opintojen päätyttyä. Kauppakamari näkee, että töiden tarjoaminen nuorille on samalla panostus yrityksen tulevaisuuteen ja yrityskuvaan. Lisäksi nuoret tuovat mukanaan uutta innostusta ja ajattelua työyhteisöön. Kauppakamarin ohella ABB, Danfoss, Mirka, Osuuskauppa KPO ja Wärtsilä olivat mukana haastamassa yrityksiä osallistumaan #palkkaanuori-kampanjaan. Kampanja onnistui kohtuullisesti, sillä kauppakamarin kotisivulla oli listattuna neljänkymmenen yrityksen ja organisaation kesätyöpaikat, joita oli yhteensä yli 4500.

Toimitusjohtaja Mikael Lillvik ja Prevexin kesätyöntekijä Elinor Kilponen tutkivat valmistusprosessia.

12  CONNECTING BUSINESS


VIIDES KESÄ PREVEXILLÄ Vesilukkoja valmistava Prevex on yksi haastekampanjaan osallistuneista yrityksistä. Noin 160 henkilöä Uudenkaarlepyyn yksikössään työllistävä yritys palkkasi tänä vuonna 40 kesätyöntekijää. Prevexillä on yhteensä noin 260 vakituista työntekijää Suomessa ja Puolassa. Yksi heistä on Vaasan ammattikorkeakoulussa International Business -ohjelmassa opiskeleva Elinor Kilponen. Uudestakaarlepyystä kotoisin oleva Kilponen työskenteli tänä kesänä jo viidettä kertaa Prevexillä. - Me tarjoamme kesätöitä myös alle 18-vuotiaille, kertoo Prevexin henkilöstöpäällikkö Ann-Kristin Svenfelt. No, se selittää, kuinka Kilposen ikäinen opiskelija on ehtinyt työskennellä Prevexillä niin monena kesänä! Svenfelt kertoo, että ainakin toistaiseksi yritys on saanut hyvin kesätyöntekijöitä alueelta. Elinor on iloinen siitä, että kesätyöpaikka on aina löytynyt kotiseudulta. Häntä ei haittaa, vaikka työ tuotannossa ei varsinaisesti vastaa hänen nykyistä opiskelualaansa. Prevex on joka tapauksessa kansainvälisillä markkinoilla toimiva yritys, jossa myös työskentelee useita muista maista kotoisin olevia ihmisiä. - En osaa vielä yhtään sanoa, mitä haluan tehdä sitten, kun valmistun, Kilponen naurahtaa. Toimitusjohtaja Mikael Lillvik rauhoittelee Kilposta ja sanoo, että tällä on vielä paljon aikaa löytää oma unelmiensa työ. - Kokeilemalla löytää sellaisen työn, josta pitää. Sen takia on tärkeää, että nuoret pääsevät kokeilemaan erilaisia töitä jo opiskeluaikanaan, Lillvik sanoo.

Ammattikorkeakouluopiskelija Elinor Kilponen on yksi Prevexin 40 kesätyöntekijästä.

UUTTA AJATTELUTAPAA JA UUSIA TOIMINTAMALLEJA Mikael Lillvik näkee nuoret tärkeänä voimavarana yrityksille. Markkinat ja tapa tehdä työtä muuttuvat lähitulevaisuudessa voimakkaasti digitalisaation myötä ja älyä lisätään kaikkiin tuotteisiin. Silloin nuoret pystyvät sopeuttamaan yrityksiä uusiin toimintamalleihin. - Nuoret osaavat toimia digitaalisessa maailmassa aivan eri tavoin kuin me keskiikäiset. Vaikka heiltä puuttuisi alan ammattikokemusta, he osaavat ajatella ja hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, Lillvik sanoo. Nuorten palkkaamisessa Lillvikillä kuten monella muullakin yritysjohtajalla on taka-

  CONNECTING BUSINESS  13    


De unga männen har alla trivts bra hos sin arbetsgivare och är nöjda med att ha fått intressanta jobb som motsvarar utbildningen. - Arbetet är varierande och man möts hela tiden av nya saker, säger Bäck. - Och kollegerna är bra, dem får man hjälp av vid behov, tillägger Hästbacka som har varit två månader i arbete. Haga håller med sina kolleger – så långt man nu kan göra det efter tre veckors arbetserfarenhet.

Kauppakamarin Palkkaa nuori -kampanjasivulla oli keväällä yli 40 yrityksen yhteensä reilut 4500 kesätyöpaikkaa. Jonas Haga, Roland Hästbacka och Johan Bäck.

ajatuksena se, että kun nuoret tutustuvat yritykseen jo kesätöissä, jotkut heistä palaavat koulun jälkeen yritykseen töihin vakituisesti. Nuorten lisäksi Prevexille palkataan mielellään myös muista kulttuureista tulevia ammattilaisia. Tällä hetkellä Prevexin palkkalistoilla Uudessakaarlepyyssä on noin 10 eri kansalaisuutta edustavia ihmisiä.

UNGA ARBETSTAGARE BEHÖVS Även JNT – Jakobstadsnejdens Telefon Ab – har antagit #anställunga-utmaningen. JNT:s verkställande direktör Maria Höglund anser att det är viktigt att anställa ungdomar. - Vi måste få ungdomarna ut på arbetsmarknaden eftersom det redan nu är brist på arbetstagare, säger hon. Inom IT-branschen har det traditionellt sett funnits många unga arbetstagare. Det beror säkert på att branschen har intresserat dem. Ungdomar som vuxit upp med den digitala världen har goda förutsättningar att anpassa sig till de snabba förändringarna som digitaliseringen för med sig. - Vi anställer gärna nyutexaminerade experter. Vi erbjuder praktikplatser och sommarjobb också åt kommande exper-

14  CONNECTING BUSINESS

ter och på så sätt får vi tag på dem redan under studietiden, berättar Höglund. Många av JNT:s nuvarande anställda har i själva verket inlett sin arbetskarriär med praktik eller sommarjobb. Enligt Höglund lär sig både ungdomarna och de lite äldre arbetstagarna mycket av varandra i arbetsgemenskapen. Ungdomarna har ofta koll på de nyaste kunskaperna och färdigheterna medan de som varit anställda en längre tid har kunskaper och färdigheter baserade på erfarenhet.

REKRYTERING PÅ GÅNG I takt med att verksamheten utvidgas behöver JNT mera arbetstagare och rekryterar hela tiden. Företaget har kunder på ett område från Karleby ända till Kristinestad. Företaget har totalt 55 anställda. Bland dem som rekryterats nyligen finns IT-ingenjören Roland Hästbacka och Jonas Haga vars examen som IT-ingenjör ännu är lite på hälft. Båda har studerat på yrkeshögskolan Novia och började på JNT den här sommaren. I samma rum som Haga arbetar också Johan Bäck som är elektronikmontör. Jämfört med sina nya kolleger så är han en riktig veteran, eftersom han har jobbat i företaget redan ungefär ett år.

Maria Höglund


ADVERTORIAALI

Vaasan Osuuspankin yrityskonttorissa on parikymmentä asiantuntijaa valmiina auttamaan yrityksiä niiden pankki- ja vakuutusasioissa.

Vaasan Osuuspankki panostaa yrityspalveluihin

V

aasan Osuuspankki juhlii tänä vuonna 80-vuotista toimintaansa. Paljon on muuttunut pankkitoiminnassa 80 vuoden aikana, mutta perusasiat ovat pysyneet: asiakkaidensa omistamaksi syntynyt Vaasan Osuuspankki haluaa edelleen olla lähellä asiakasta ja menestyä yhdessä asiakkaansa kanssa. Vaasan Osuuspankki on Pohjanmaan rannikkoalueen johtava paikallispankki. Pankin seitsemän konttoria sijaitsevat pitkin Pohjanmaata Närpiöstä Uuteenkaarlepyyhyn. Niissä työskentelee 90 pankki- ja vakuutusalan ammattilaista. Vaikka pankki kantaa ylpeänä paikallispankin leimaa, OP-ryhmän avulla se tarjoaa asiakkailleen kattavat verkko-, mobiili- ja puhelinpalvelut.

Yrityspankkitoiminta kasvaa Yrityspankkitoiminta kasvaa koko ajan Vaasan Osuuspankin sisällä ja markkinaosuutta halutaan kasvattaa myös jatkossa. Tällä hetkellä suotuisa taloussuhdanne näkyy yritysten investointihalukkuudessa, joten pankin yrityslainakanta onkin kasvanut reilut 11 prosenttia alkuvuoden aikana. Näillä näkymin yrityslainakanta nousee yli 300 miljoonaan euroon ennen vuoden vaihdetta. - Paikallisesti toimivana pankkina olemme nopeita ja joustavia lainapäätöksissämme, vaikka olemmekin edelleen tarkkoja luotonannossa, kertoo alkuvuonna Vaasan Osuuspankin yrityspankin johdossa aloittanut pankinjohtaja Fredrik Björk. Björkin mukaan kaikki asiakkaat – niin pienet kuin suuret yritykset – ovat heille tärkeitä. Hän haluaa yhdessä henkilökuntansa kanssa et-

siä jokaiselle asiakkaalle parhaiten sopivat pankkipalveluratkaisut ja olla asiakkaan luottamuksen arvoinen yhteistyökumppani.

Henkilökohtaista ja digitaalista palvelua Pankin asiakaslupaus yritysasiakkaille on sama kuin yksityisasiakkaille: pankki on olemassa asiakkaitaan varten. Aiemman pankkiuransa liikepankkien johtotehtävissä tehnyt Björk uskoo, että henkilökohtainen palvelu nykyajan digimaailmassa sopii myös yritysten tarpeisiin. - Meitä on täällä yrityspankissa parikymmentä pankkitoiminnan ja vakuutusten asiantuntijaa ja haluamme palvella sekä nykyisiä että tulevia asiakkaitamme henkilökohtaisesti. Se tarkoittaa, että jokaisella asiakkaalla on oma vastuuhenkilö, joka tietää ja tuntee asiakkaan historian ja osaa myös ennakoida hänen tarpeensa, Björk kuvailee. Vaikka Vaasan Osuuspankki on itsekin paikallinen yritys, osana isoa OP-ryhmää se pystyy tarjoamaan myös yritysasiakkailleen kattavat pankki- ja vakuutuspalvelut. Asiakas itse päättää, haluaako hän hoitaa asiansa verkossa vai keskustella henkilökohtaisesti oman yhteyshenkilönsä kanssa.

Vaasan Osuuspankki - Vasa Andelsbank Yrityspankki - Företagsbanken PL 34, 65101 Vaasa, Puh/Tel 010 256 3813  

  CONNECTING BUSINESS  15    


OLIKA UTBILDNINGS- OCH TRÄNINGSSÄTT FÖR ATT UNDERLÄTTA ARBETSKRAFTSBRISTEN

ERILAISIA KOULUTUS- JA VALMENNUSKEINOJA AVUKSI TYÖVOIMAPULAAN Kun työvoimasta on pulaa, on syytä laajentaa työvoiman koulutusta ja tehostaa opiskelijoiden valmistumista.  JOHANNA HAVERI

T

Då det är brist på arbetskraft finns det skäl att bredda utbildningen av arbetskraften och påskynda utexamineringen av studeranden.

MICAELA LINDAHL-PALMROOS  HAASTATELLUT  VECTEEZY.COM

rots att handelskammarområdets arbetslöshetsprocent är bland de lägsta i Finland, så har vi ännu en bit kvar till full sysselsättning – vilket knappast någonsin ens blir verklighet. Under högkonjunkturen har ändå rekryteringen inom många branscher och på många områden blivit allt mer utmanande.

Med hjälp av olika utbildnings- och träningssätt försöker man hitta lämpliga personer att rekrytera ur arbetskraftsreserven och samtidigt uppmanas ungdomarna att bli klara med sina studier allt snabbare. Här presenterar vi tre sätt på hur dessa målsättningar kan nås.

REKRYTOITAVAT KOULUTUKSEEN Pietarsaaressa luksusveneitä valmistava Baltic Yachts Oy Ab on jo useamman kerran hyödyntänyt TE-palveluiden tarjoamaa RekryKoulutusta tuotantohenkilöstön rekrytoinnissa. - Meidän tuotantoprosessimme on niin erilainen esimerkiksi muuhun veneenrakennukseen verrattuna, ettei aiemmasta koulutuksesta juuri ole apua. Siksi RekryKoulutus on meille hyvä tapa hankkia uusia työntekijöitä, henkilöstöpäällikkö Kenneth Holmgård Balticilta sanoo. RekryKoulutus on työnantajan ja TE-palveluiden yhdessä toteuttama koulutusmuoto tilanteessa, jossa työmarkkinoilta ei löydy alan osaajia. Työnantaja maksaa 30 prosenttia koulutuksen kustannuksista. Koulutusvastuu on jollain ulkopuolisella koulutusorganisaatiolla, vaikka työnantajan asiantuntijatkin voivat osallistua kouluttamiseen. - Koulutus tähtää aina työllistymiseen, joten koulutukseen valitaan yhtä monta koulutettavaa kuin työnantajan on tarkoitus rekrytoida. Työnantaja tekee kuitenkin rekrytointipäätöksen itsenäisesti, kertoo Pohjanmaan TE-toimiston vs. palvelujohtaja Perttu Kellomäki. Baltic Yachtsin viimeisin RekryKoulutus toteutettiin syksyllä 2017. Koulutukseen osallistui 20 henkilöä, jotka kaikki rekrytointiin yrityksen palvelukseen. Sitä edeltävä koulutus oli vuonna 2014, jolloin koulutettiin yhteensä 30 henkilöä. - Koulutettavien ryhmien koot vaihtelevat yleensä yhdestä 20 henkilöön ja koulutuksen laajuus voi olla kymmenestä päivästä useampaan kuukauteen. Koulutus ei tähtää tutkintoon, vaan olemassa olevan osaamisvajeen poistamiseen, Kellomäki summaa. 16 CONNECTING BUSINESS


Tutkinnon osan suorittaminen kesällä nopeuttaa valmistumista.

OSA TUTKINNOSTA KESÄOPPISOPIMUKSELLA

PERSONLIG TRÄNING FÖR ARBETSSÖKANDE

Vaasassa taajuusmuuttajia valmistava Danfoss laski kesätyöntekijöiden ikärajaa 16 vuoteen. Ikärajan laskemisen taustalla on ajatus tukea nuorten oman alan työkokemuksen kartuttamista. Yhteistyössä ammattioppilaitos Vamian kanssa Danfoss tapasi tammikuussa 2018 Vamian sähkö-, automaatio- ja ict-alan opiskelijoita Sampo-kampuksella. - Jalkauduimme tuotannon esimiesten kanssa Sampo-kampukselle, mikä oli loistava tapa lähestyä opiskelijoita. Opiskelijat pääsivät päivän aikana kuulemaan kesätyömahdollisuuksista ja tapaamaan rekrytoivia esimiehiä. Jokainen opiskelija sai halutessaan osallistua ryhmähaastatteluun ja sorminäppäryystesteihin. Tilaisuuden ansiosta Danfoss sai useita hyviä työharjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä, kertoo tuotannon henkilöstöpäällikkö Heidi Saarinen. Ikärajan laskemisen ohella toinen uusi asia tämän vuoden kesätöissä oli mahdollisuus kesäoppisopimukseen. - Nykyään oppisopimuksen voi suorittaa useammassa pätkässä. Danfossilla Vamian opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta suorittaa kesätöiden ohessa oppisopimuksella sähkö- ja automaatioalan tutkintoon kuuluva teollisuuden kokoonpano -tutkinnon osa. Tutkinnon osan suorittaminen kesäaikaan nopeuttaa tutkinnon valmistumista, kertoo Vamian työelämäpäällikkö Jukka Mäntymaa. Työnantaja tarjosi opiskelijoille opintoihin kuuluvan ohjauksen kesän aikana ja opiskelijat antoivat näytöt näyttötutkinnon vastaanottaville opettajille syksyllä koulun alettua. Saarinen ja Mäntymaa olivat molemmat tyytyväisiä tämän vuoden kesäoppisopimuspilottiin ja uskovat käytännön jatkuvan. - Haluamme tukea nuorten oppimista ja kehittymistä tarjoamalla heille oman alansa töitä ja siksi olemme tarjonneet kaikille kesätyöntekijöillemme mahdollisuutta tehdä osa-aikaisesti töitä myös opintojen ohessa, Saarinen lisää.

Valmennuskeskus Public har i samarbete med TE-tjänster genomfört flera jobbsökarträningar avsedda för arbetssökanden sedan augusti i fjol i Mellersta Österbotten. Trots att träningarna sker i grupp individanpassas de så gott det går så att varje deltagare får till stånd en egen väg för vidare åtgärder. - Jobbsökarträningarna tar normalt fem dagar och deltagarna som skickats av TE-byrån är 10 – 15 till antalet per gång, berättar kundchef Lauri Partanen från Valmennuskeskus Public. På träningen går man på kort tid igenom situationen för var och en av deltagarna och diskuterar tillsammans fortsatta åtgärder efter träningen. - Utåt sett kan det se ut som små steg men avsikten är att få varje deltagare närmare målsättningen, d.v.s. sysselsättning, påminner Partanen. På träningarna fokuserar man på sådana saker som förbättrar deltagarnas möjlighet att få arbete. Deltagarna uppmanas till exempel att uppdatera sina jobbsökardokument eller delta i kompletterande certifikatkurser som stärker yrkeskunskapen. Valmennuskeskus Public som verkar på flera håll i Finland använder sig på varje ort av lokala tränare som känner de lokala förhållandena och som också har kontakter till regionens arbetsgivare.

CONNECTING BUSINESS

17


Laadullisesti ja hinnallisesti olemme samalla viivalla kilpailijoiden kanssa.

18 CONNECTING BUSINESS


Finvacon luo erilaisuudesta erinomaisuutta  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Vaasalainen Finvacon on alihankintaan erikoistunut monialayritys, joka tähtää kansainvälisille markkinoille. Yritys on kehittänyt toimivan mallin, jolla se luo menestyvää liiketoimintaa yhdistämällä osatyökykyisten ja normaalityökykyisten ihmisten työpanoksia.

F

invacon Oy:n juuret ovat Vaasan Seudun Invalidit ry:n vuonna 1970 perustamassa työpajassa. Lähes 50 vuoden toimintansa aikana yritys on nähnyt monta vaihetta. Siitä on kehittynyt ISO-sertifioitu yritys, joka tekee alihankintaa niin kotimaisille kuin kansainvälisille toimijoille. Yrityksen ydinosaamista ovat öljyeristeisten muuntajien puu-, prespaani- ja metalliosien valmistus sekä muut metallin alihankintatyöt mukaan lukien lasermerkkaus. Lisäksi yrityksessä on kokoonpano-osasto, jossa esimerkiksi pussitetaan teollisuudelle pienosia ja ohjelmoidaan releiden liittimiä. Yrityksen pesula tarjoaa palvelujaan niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille ja siellä on asiakkaana myös yksityishenkilöitä.

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTÄJÄ Finvaconin työllistämistä noin 100 henkilöstä puolet on eri tavoin osatyökykyisiä. Käytännössä yritys on jo vuosikymmeniä tehnyt sitä työtä, jota hallitusohjelman Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke pyrkii edistämään. Erityistehtävästään huolimatta Finvacon toimii samoilla säännöillä kuin muutkin alihankintayritykset; aikatauluista pidetään kiinni ja laadusta ei tingitä. Yritys toimii ISO 9001ja ISO 14001 -sertifikaattien edellyttämällä tavalla. - Olemme kuin mikä tahansa osakeyhtiö sillä erotuksella, että annamme työtilaisuuksia erityisryhmille. Laadullisesti ja hinnallisesti olemme samalla viivalla kilpailijoidemme kanssa, toteaa toimitusjohtaja Juha Kaksonen. Yrityksen tuotot käytetään työskentelyolosuhteiden kehittämiseen sekä kone- ja laiteinvestointeihin, sillä yrityksen omistava paikallinen invalidiyhdistys ei tulouta voittoja itselleen. Tällä tavoin omistaja pyrkii varmistamaan sen, että yritys luo uusia työtilaisuuksia erityisryhmille myös jatkossa.

nustuksena työstään erityisryhmien työllistäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Global Outreach Award -sarjassa palkitaan sähkötekniikan alan toimija, joka on hyödyntänyt osaamistaan muiden tukemiseen yhteiskuntaa palvelevassa tarkoituksessa. - Meillä oli aavistus siitä, että Global Outreach Award -sarjassa olimme vahvoilla, mutta Grand Prix tuli kyllä yllätyksenä, markkinointipäällikkö Kaj Sundén muistelee.

LISÄÄ LIIKEVAIHTOA KANSAINVÄLISTYMISESTÄ Pari vuotta sitten Finvacon muutti uusiin, ajanmukaisiin tiloihin Vaasan Kivihakaan. Saman katon alta löytyvät nyt metalliosasto, lasermerkkaus, kokoonpano ja pesula. Puuosasto sen sijaan jatkaa edelleen Strömberg Parkissa lähellä pääasiakasta. Finvaconin tavoitteena on kasvaa kansainväliseksi toimijaksi. Tällä hetkellä parhaimmat kansainvälistymisedellytykset on muuntajakomponenttien valmistuksella, jolle on saatukin ABB:n lisäksi muutama muu kansainvälinen asiakas. - Meillä on kapasiteettia kasvattaa toimintaamme esimerkiksi käyttämällä koneita useammassa vuorossa. Toisaalta maantieteellinen sijainti tuo logistisia haasteita meille ja muille täältä ulkomaille pyrkiville yrityksille, Kaksonen miettii.

FINVACON OY · Perustettu 1970

KANSAINVÄLISESTI PALKITTU Finvacon on kirjaimellisesti normaali- ja osatyökykyisten työn yhdistämisen mestari. Se voitti kesäkuussa Berliinissä pidetyillä sähkötekniikan CWIEME-messuilla Global Outreach Award -palkinnon sekä kuuden kilpailukategorian voittajalle myönnettävän Grand Prix -palkinnon tunnustuksena ja kan-

· Omistaja Vaasan Seudun Invalidit ry · Työntekijämäärä 100 · Liikevaihto 4,6 M€

CONNECTING BUSINESS

19


Mistä ulkomailta tullut korkeakouluopiskelija löytää töitä? VAR HITTAR EN UTLÄNDSK HÖGSKOLESTUDERANDE ARBETE?  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

MICAELA LINDAHL-PALMROOS  OPETUSHALLISTUS

Suomessa on satojatuhansia ulkomaalaisia opiskelijoita, joiden on vaikea saada töitä Suomesta.

20 CONNECTING BUSINESS

I Finland finns tusentals utländska studeranden som har svårt att få arbete här.


KAMAL UDDIN, WÄRTSILÄ

B

angladeshista kotoisin oleva Kamal Uddin tuli vuonna 2006 opiskelemaan Tampereen teknilliseen yliopistoon koneautomaatiota. Opiskelupaikan valinnassa Stuttgart jäi kakkoseksi, koska Tampereella opiskeli hänen hyvä ystävänsä, jonka kanssa hän oli opiskellut yhdessä kandidaatin tutkintoa Bangladeshissa. Saatuaan diplomi-insinöörin tutkinnon tehtyä kahdessa vuodessa Uddin työllistyi yliopistolle tutkimusassistentiksi ja aloitti väitöskirjan tekemisen. Vuonna 2013 Uddin näki Wärtsilän kiinnostava työpaikkailmoituksen ja haki paikkaa. Niklas Doktar, jonka alaisuuteen kyseinen työpaikka kuului, rekrytoi Uddinin tehtävään ja tämä muutti perheensä kanssa Vaasaan. – Tehtävä oli melko itsenäisesti suoritettava, ja mielestäni Kamalilla oli hyvä tausta ja asenne sitä tehtävää varten. Hänellä oli kunnianhimoa ja kykyä saada asiat tehtyä, Doktar muistelee viiden vuoden takaista rekrytointiprosessia. Uddin ehti työskennellä pari vuotta Doktarin alaisuudessa ennen kuin Doktar siirtyi moottorien tuotekehityksestä Energy Solutions -yksikköön. Tänä kesänä Uddin aloitti tiiminvetäjänä samassa yksikössä, joten nyt miehet ovat taas kollegoja. Samalla, kun Uddin eteni työpaikassa asemasta toiseen, hän vei myös väitöskirjatyönsä loppuun työn ohessa ja suoritti tohtorintutkinnon viime vuoden toukokuussa. Hän itse kyllä sanoo, että työstä 90 prosenttia oli valmiina jo Wärtsilään tullessa ja viimeisen 10 prosentin tekemiseen meni aikaa melkein neljä vuotta. – Olen viihtynyt Wärtsilässä hyvin, sillä työympäristö on hyvä ja ihmiset ovat mukavia. Olen tekemisissä kollegoiden kanssa myös vapaa-ajalla puulaakiurheilun parissa, Uddin sanoo. Uddin tapaa usein muista kulttuureista tulleita ihmisiä. Heidän sekä omien kokemustensa perusteella hän tietää, että pelkkä työpaikka ei riitä suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen. Etenkin ulkomaalaistaustaisilla perheillä puolison työnsaanti sekä lasten koulutus ovat tärkeitä asioita. – Tiedän tapauksia, joissa perheet ovat muuttaneet Vaasasta isompaan kaupunkiin tai muuhun maahan, kun lapsille ei ole järjestynyt englanninkielistä päivähoitoa tai koulutusta, Uddin sanoo. Peruasiat ovat Vaasassa kunnossa, mutta Uddinin perheenjäsenet eivät pistäisi pahakseen vähän vetovoimaisempia palveluja ja ostosmahdollisuuksia. Wärtsilä on kansainvälinen yritys, jossa on totuttu palkkaamaan asiantuntijoita sieltä, mistä niitä parhaiten saadaan kansallisuuteen tai kulttuuritaustaan katsomatta. Tähän Doktar kannustaa myös muita työnantajia. – Maailmalla on paljon taitavia ihmisiä, mitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Tiimin jäsenten erilaisuus on rikkaus, joka tekee tiimistä paremmin toimivan, hän rohkaisee.

CONNECTING BUSINESS

21


Y

ksi Suomen hallituksen tälle hallituskaudelle asettamia tavoitteita oli, että koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys lisääntyy ja koulutusviennin esteet puretaan. Ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita Suomeen kyllä tulee, mutta heidän työnsaantinsa on vaikeaa. Suomeen tulevien ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan, mutta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta perittävä lukukausimaksu on hieman laskenut tulijoiden määrää viime vuonna. Vuonna 2017 yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskeli yhteensä 297 179 opiskelijaa. Heistä ulkomaalaisia oli 20 362, joka on 6,9 prosenttia kaikista opiskelijoista. Eniten opiskelijoita tulee Aasiasta, mutta suurin kansalaisuusryhmä opiskelijoiden joukossa ovat venäläiset. Kauppakamarialueella ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Vuonna 2015 Pohjanmaalla oli 1 057 ulkomaalaista korkeakouluopiskelijaa, mikä oli 7,9 prosenttia kaikis-

ta korkeakouluopiskelijoista. Keski-Pohjanmaalla vastaavat luvut olivat 388 opiskelijaa ja 17,9 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla onkin suhteellisesti eniten ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita koko manner-Suomessa.

DET ÄR SVÅRT ATT FÅ ARBETE Uppskattningsvis skulle över hälften av de utländska högskolestuderandena i Finland vilja stanna här för att arbeta åtminstone en tid, men det är svårt att få jobb. Av de studeranden som år 2014 blev klar med sin högskoleexamen arbetade mindre än hälften (i medeltal ca 40 %) i Finland ett år efter att de utexaminerats. De som hade avlagt en högre yrkeshögskoleexamen hade lättast att får arbete i Finland (52,2 %). Svårast att få arbete var det för dem som hade avlagt en lägre högskoleexamen (31,7 %). Orsakerna till den låga sysselsättningen är många – språkkunskapen torde vara det största hindret för att få arbete. På många finländska arbetsplatser finns det inte en endaste anställd med utländsk bakgrund. Dessutom saknar utlänningar ofta ett sådant socialt nätverk där de kunde få tips om arbetsplatser och som kunde rekommendera dem.

Hälften av de utländska högskolestuderandena vill stanna i Finland

Tervetuloa asiakkaaksi Nordea Private Bankingiin

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Soita 0800 198989 tai  jätä yhteydenottopyyntö www.nordea.fi/private-banking

Nordea Bank AB (publ), filial i Finland

22  CONNECTING BUSINESS

MIKÄ PITÄISI OLLA TOISIN?

Kauppakamarialueelle on monilla aloilla ja alueilla vaikea löytää osaavaa työvoimaa. Pakostakin tulee mieleen, voisivatko Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset löytää paremmin töitä alueen yrityksistä. Minkä pitäisi muuttua, jotta he löytäisivät työpaikan? - Suomen kielen osaaminen olisi tärkeää, sanoo Centria-ammattikorkeakoulun rehtori Kari Ristimäki. Hän kertoo myös, että Centriassa suunnitellaan stipendijärjestelmää, jolla ulkomaiset opiskelijat voisivat tienata ainakin osan lukukausimaksustaan takaisin. Stipendeillä palkittaisiin hyvin suomea oppineita opiskelijoita. - Korkeakoulusta valmistuneille pitäisi myöntää automaattisesti kahden vuoden oleskelulupa, jotta he saisivat rauhassa etsiä itselleen töitä, ehdottaa Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Tauno Kekäle. Hän toivoo, että yritykset tarjoaisivat opiskelijoille enemmän harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyömahdollisuuksia. Samaa miettii Vaasan yliopiston urapalveluiden asiantuntija Sunna Vainiomaa. - Työn löytämistä helpottaa, jos jo opiskeluaikana pääsee kiinni suomalaiseen työelämään ja oppii sen pelisääntöjä, hän sanoo.

MONIKULTTUURISUUS TUO TYÖYHTEISÖÖN • Kielitaidon jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä • Uutta osaamista ja tuoreita näkökulmia • Etua toimittaessa kansainvälisessä ympäristössä • Enemmän luovia ideoita • Parempaa ongelmanratkaisukykyä • Tehokkaampaa kommunikointia


KSENIIA VLASOVA, RAISOFT

K

seniia Vlasova som är hemma från Petrozavodsk började jobba som programmerare på Raisoft i november i fjol efter att hon utexaminerats från det engelskspråkiga programmet Information Technology vid Centria yrkeshögskola. – Vi hade en ledig plats och meddelade också Centria om den. Vi kallade några personer till intervju och bland dem valde vi Kseniia, berättar hennes förman och Raisofts utvecklingsdirektör Miikka Puumala som också själv har utexaminerats från Centria. Mjukvaruföretaget Ab Raisoft Ltd i Karleby är grundat år 2000. Företaget har vuxit från ett startup-företag med fyra grundare till ett internationellt mjukvaruföretag med 45 anställda. Raisofts mjukvara är ämnad för bedömningar av personers funktionsförmåga samt av vårdens kvalitet och effektivitet inom hemvården och lång-

tidsvården för äldre människor samt inom psykiatrin och inom vården av funktionshindrade i alla åldrar. Mjukvaran grundar sig på RAI-systemet som används internationellt inom vårdarbete. Det här förklarar delvis Raisofts internationalism. Raisoft är marknadsledare i Schweiz och Finland och dess varor används också till exempel i Spanien, Australien och Singapore. Bland personalen på Raisoft talas totalt sju olika språk då man ser till modersmålet. – Trots att vi är ett relativt litet företag så är vår verksamhet och arbetsplats så internationell att vi gärna rekryterar även utländska sakkuniga. Det viktigaste är att de kan sitt jobb, inte deras nationalitet, säger Puumala. Kseniia Vlasova har inga finländska rötter men hon har besökt Finland under loven tillsammans med sin familj och blivit förtjust i landet. Hon kom till

Jyväskylä redan som 17-åring och studerade till en början ledarskap men bytte sen till Karleby och informationsteknologi. – Jag har velat komma till Finland för att studera ända sedan jag var 14 år, berättar Vlasova. – Det är enklare att flytta till Finland om man först kommer för att studera. Det går också lättare att få jobb om man har en finsk examen. Hon är mycket nöjd med sin arbetsplats på Raisoft och hoppas få fortsätta där också efter att det nuvarande kontraktet löper ut. Arbetet är intressant men det allra bästa med arbetet är de olika människorna på arbetsplatsen. Hon känner sig hemma speciellt då arbetsspråket är engelska. – Jag hade tur eftersom utländska studeranden sällan har varken kontakter eller information om var det lönar sig att söka arbete, säger Vlasova glatt.

  CONNECTING BUSINESS  23    


KOODARIPULA vaivaa ICT-alaa  JOHANNA HAVERI  KIMMO KARINEN

Kauppakamarin huhtikuisessa kevätkokouksessa Vaasassa virisi osallistujien keskuudessa vilkas keskustelu työvoimapulasta ja etenkin ohjelmoijien puutteesta kauppakamarialueella. Jotain olisi tehtävä, jotta myös pohjalaisyritykset löytäisivät hyviä koodareita.

Ilke Söylemezin lisäksi Pasi Tuominen on palkannut kymmeniä ulkomaalaisia ohjelmoijia, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa Suomessa.

24 CONNECTING BUSINESS


W

apice Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Pasi Tuominen on ollut käynnistämässä tietotekniikan koulutusta Vaasan ammattikorkeakoulussa ja sen jälkeen jo lähes parinkymmenen vuoden ajan palkannut hyviä ohjelmoijia omaan yritykseensä. Hän tietää, että alaa on jo pitkään vaivannut osaajapula ja se on tuntunut suuresti myös täällä Pohjanmaalla. Hän on avannut suunsa asiasta useaan kertaan, mikä on saanut ihmiset ajattelemaan, että Wapicella on koodaripula, vaikka kyse on alan yleisestä ongelmasta. - Saamme vuosittain yli 1 000 hakemusta, joiden joukosta haastattelemme pari sataa hakijaa. Heistä lopulta joka neljäs päätyy palkkalistoillemme, Tuominen kertoo. Teollisuuden digitalisaatio- ja IoT-ratkaisuihin erikoistunut Wapice työllistää noin 350 henkilöä kymmenellä eri paikkakunnalla. Heistä noin 180 työskentelee Vaasassa. Yhtiön henkilöstö kasvaa koko ajan, tänä kesänäkin Wapicen eri toimipisteisiin palkattiin 20 uutta osaajaa.

WAPICE PANOSTAA OSAAMISEEN Wapice palkkaa ihmisiä osaamisen perusteella, sillä globaalisti toimiville yrityksille työskenneltäessä täytyy pärjätä kilpailussa muita kovia osaajia vastaan. - Kiinnitämme ensimmäiseksi huomiota hakijan arvosanoihin. Suomalaiset korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulututkinnot ovat aika hyvin vertailukelpoisia. Siksi suurin osa myös meidän noin 40 ulkomaalaistaustaisesta työntekijästä on suorittanut tutkintonsa Suomessa, Tuominen sanoo. Tuomisen mukaan alueen korkeakouluilla ja niiden imagolla on suuri merkitys siihen, millaisia opiskelijoita

koulut pystyvät houkuttelemaan ja se taas korreloi sen kanssa, miten hyviä koodareita koulusta valmistuu. Eli kuinka hyviä osaajia yritykset pääsevät rekrytoimaan. Korkeakoulujen säästökuuri huolestuttaa Tuomista. Siksi Wapice on päättänyt auttaa vaasalaista tekniikan koulutusta. Se on mukana järjestämästä tekoälyyn ja esineiden internetiin liittyvää opetusta, jotta VAMKin, Novian ja Vaasan yliopiston opiskelijat saavat ajankohtaista tietoa nopeasti kehittyvistä aiheista. Wapice on myös kouluttanut VAMKin opettajia tarjoamalla heille työelämän vaihto-ohjelmaa, ja Technobotnian laboratoriossa on myös käytössä Wapicen lahjoittamia IoT-kehitysympäristöjä. Wapice tarjoaa opiskelijoille harjoitustöitä ja opinnäytetyömahdollisuuksia vuosittain.

MIKÄ HOUKUTTAA OSAAJIA? Turkin Kurdistanista kotoisin oleva Ilke Söylemez on tullut Wapicelle töihin suomalaisten korkeakouluopintojen kautta. Hänet houkutteli Vaasaan suomalainen mainio koulutusjärjestelmä. Koulutuksen lisäksi hänet yllätti positiivisesti luonnon läheisyys, lyhyet välimatkat ja se, kuinka Vaasa on sopiva yhdistelmä isoa ja pientä kaupunkia. Söylemez on nyt työskennellyt kaksi vuotta ohjelmistosuunnittelija Wapicella ja pitää työpaikan saantia onnenpotkuna. - Wapicella on upea yrityskulttuuri. Tämä on enemmän kuin pelkkä työpaikka, se on kuin osa perhettäni, Söylemez naurahtaa. Hän on vakaasti päättänyt jäädä Vaasaan ja aloittaa tänä syksynä töiden ohessa opinnot Vaasan yliopiston Industrial Management -maisteriohjelmassa. Saa nähdä, miten paljon sen jälkeen jää vapaa aikaa ulkoiluun, liikkumiseen ja kulttuurielämään.

YRITYKSET JA KORKEAKOULUT YHDESSÄ OSAAJAPULAA TALTUTTAMAAN

V

aasassa alkaa muun aktiviteetin lisäksi ensi tammikuussa Digitalization Academy, englanninkielinen opintokokonaisuus, joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden kasvaa digitalisaation edelläkävijöiksi ja samalla tutustua alueen yrityksiin. – Pilottihanke on aluksi suunnattu opintojen loppuvaiheessa oleville korkeakoulujen sekä Vaasan yliopiston tuotantotalouden ja tekniikan opiskelijoille, jatkossa myöskin muille opiskelijoille. Se koostuu ajankohtaisista digitalisaatioon liittyvistä opinnoista sekä lopputyöstä, joka tehdään jollekin mukana olevista yrityksistä, kertoo Akatemian johtaja Peter Hellström teknologiakeskus Merinovalta.

Samalla, kun opiskelijat omaksuvat alan viimeisintä tietoa ja tekevät lopputöitään, he tutustuvat alueella toimiviin yrityksiin ja löytävät mahdollisesti tulevan työpaikkansa. Tavoitteena on, että yritykset saavat opintokokonaisuuden läpikäyneistä opiskelijoista entistä valmiimpia rekrytoitavia, joita ei tarvitse enää erikseen yrityksessä kouluttaa. Hankkeessa on mukana sekä seudun yrityksiä että korkeakouluja. Yritykset sitoutuvat rahoittamaan hanketta, antamaan opiskelijoille lopputyöaiheita sekä ohjaamaan heitä.

CONNECTING BUSINESS

25


AJASSA / AKTUELLT

OSAAMIS- JA ICT-VALIOKUNNAT yhdistivät päiväksi voimansa ja pohtivat yhdessä ratkaisuja työvoiman saannin turvaamiseen alueemme yrityksille.

Pohjalaiset aamukahvit Helsingissä AKKUKOKKARIT SUOMIAREENALLA keskittyivät akkuteollisuuden vahvuuksiin länsirannikolla, ja keräsivät yhteen yritysten edustajia, päättäjiä ja virkamiehiä Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta ja Satakunnasta.

K

esäkuisilla aamukahveilla Töölönlahden kupeessa pohdittiin korkeakoulutuksen merkitystä alueille. Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa käytiin paikoin kiivastakin keskustelua profiloitumisesta ja tutkimuksen keskittämisestä. – Profiloinnilla on elähdyttävä vaikutus, kun opiskelijarekrytoinnissa on käytettävissä laajempi pohja. Ison yliopistoverkoston ylläpitäminen ei onnistu ilman profilointia, kiteytti kantansa Tampere3:n Marja Makarow.

KAAKKOIS-AASIAN SUURLÄHETTILÄÄT

ja viennin edistäjät yhdeksästä maasta tapasi elokuussa pohjalaista yritysväkeä.

VALTATIEN 8 merkityksestä on julkaistu kauppakamarin tilaama selvitys, jonka toteutti WSP Finland johtaja, professori Jorma Mäntysen johdolla.

26 CONNECTING BUSINESS

EAT OUT WEEKEND Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla syötiin hyvin ja paljon kesäkuun toisena viikonloppuna. Ensimmäistä kertaa järjestetyn, kesäkauden avanneen Eat Out Weekendin järjesti kauppakamarin palveluvaliokunta. Mukana oli yli 40 ravintolaa ja kahvilaa tarjoten kampanja-annoksia 10, 15 ja 20 euron hintaan.


SYKSY / HÖSTEN

Koulutuskalenteri Kurskalender Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua suomeksi ja ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään! Taloushallinto ja verotus | Ekonomiförvaltning och beskattning Aktuellt om moms 3.10 kl. 9–16, Vasa 4.10 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Inkomstregistret tas i bruk 2019 22.10 kl. 9–13, Jakobstad 8.11 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids Tulorekisteri käyttöön 2019 23.10. klo 9–13, Kokkola 5.11. klo 9–13, Vaasa Kouluttajana Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Kauppakamarin veropäivä 14.11. klo 9–16, Kokkola 15.11. klo 9–16, Vaasa Kouluttajina Ann-Mari Kemell, Keskuskauppakamari; Tomi Viitala, Aalto-yliopisto; Risto Walden, Bilanssi Oy Stora skattedagen 27.11 kl. 9–16, Vasa 28.11 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab; föreläsare från EY Ennakkoperintä 2019 13.12. klo 9–13, Kokkola 14.12. klo 9–13, Vaasa Kouluttajana Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

Kauppakamarin esimiespäivä: Esimiestyön rajat – oikeudet ja velvollisuudet 25.10. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Katariina Sorvanto, KataKoski Oy

Muuta | Övrigt Business Intelligence – parhaat käytännöt 20.11. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Hanna Pakka, Aureolis Oy

Ulkomaankauppa | Utrikeshandel Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä: Vientiprosessi toimii 21.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Marika Nummila, Samex Solutions Oy

Yritysjuridiikka | Affärsjuridik Tilaajavastuulain käytännöt ja rakennusalan tiedonantomenettelyn nykytilanne 9.10. klo 12–16, Kokkola Kouluttajana Ville Wartiovaara, Rakennusteollisuus RT ry Hantering av sjukfrånvaro och trakasserier 6.11 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Heidi Furu, DKCO Advokatbyrå Sairauspoissaolot ja muut tilapäiset poissaolot 7.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari GDPR on astunut voimaan – mitä nyt? 29.11. klo 9–13, Kokkola 30.11. klo 9–13, Vaasa Kouluttajana Kasper Räsänen, KPMG

HHJ – Puheenjohtaja-kurssi 14.–15.2. Vaasa Kouluttajana Antero Virtanen ja Ismo Salminen, Hallituspartnerit ry

HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi (Godkänd styrelsemedlem) 15.3. alkaen, Vaasa

Uppdatera dig om reglerna för sjukledighet och hur du handskas med problemsituationer. Hantering av sjukfrånvaro och trakasserier 6.11 kl. 9–13, Jakobstad

Förskottuppbörden 2019 17.12 kl. 9–13, Vasa 18.12 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

GDPR har trätt i kraft – vad sker nu? 10.12 kl. 9–13, Jakobstad 11.12 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Jorunn Skogberg och Tobias Björkström, DKCO Advokatbyrå

Päivitä tietosi työpaikan poissaoloihin liittyvistä asioista!

Esimiestyö | Förmansarbete

Tietotekniikka | Datateknik

7.11. klo 9–16, Kokkola

Handelskammarens förmansdag: Framgångsrikt ledarskap och svåra diskussioner 10.10 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Pernilla Gripenberg, Hanken & SSE Executive Education

Sairauspoissaolot ja muut tilapäiset poissaolot

Excelin Power BI -perusteet 31.10. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Erkki Renvall, Wistec Training Oy

Ilmoittautumiset ja lisätietoja kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi/koulutus Anmälan och ytterligare information på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi/kursverksamhet

  CONNECTING BUSINESS  27    


Yr it täjä , pi stä

STOPPI

KUITTI HULABALOOLLE : s-business.fi ja hyödynnä S-ryhmän yritysedut. Hae korttia

CB-Connecting Business 3/2018  

CB - Connecting Business on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kauppakamarilehti. CB kertoo artikkelein ajankohtaisista yrityksistä ja nostaa e...

CB-Connecting Business 3/2018  

CB - Connecting Business on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kauppakamarilehti. CB kertoo artikkelein ajankohtaisista yrityksistä ja nostaa e...