CB - Connecting Business 2/2018

CONNECTING BUSINESS - POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

2

2018

TALOUSKATSAUS:

Kaikilla aloilla rekrytoidaan EKONOMISK ÖVERSIKT:

Alla branscher rekryterar

Kilpailuvaltit ovat jo olemassa kauppakamarialueella

WasaGroup kehittää koko Suomea

YLELLINEN BMW 3-SARJAN BUSINESS EXCLUSIVE. ASIAKASETUSI NYT JOPA 10.555 €*.

TOURING TAI SEDAN SAMAAN HINTAAN. LISÄVARUSTEET VELOITUKSETTA! • • • •

Automaattivaihteisto (automaattimallien yhteydessä (A)) xDrive-neliveto (veloituksetta malleihin 320i/320d) Pysäköintietäisyyden valvonta (PDC) taakse Nahkaverhoillut urheiluistuimet

3

• Nahkainen urheiluohjauspyörä • Ohjauspyörän lämmitys • LED-ajovalot

BMW 318i A Business Exclusive alkaen 39.994,30 €. Autoveroton hinta 32.370 €, arvioitu autovero 7.024,30 €, toimituskulut 600 €. Vapaa autoetu alk. 755 €/kk, käyttöetu 605 €/kk. EU-yhd. kulutus 5,3 l/100 km, CO2-päästöt 124 g/km.

BMW-myyjäsi Kokkolassa: Timo Kauppinen puh. 044 7955 363 ja Riku Sandelin puh. 044 5502 261

KAYTTOAUTO.FI

0 €.

BMW 320i A xDrive Touring Business Exclusive 42.888,42 €. Autoveroton hinta 32.630,00 €, arvioitu autovero 9.658,42 €, sis. toimituskulut 600 €.

EU-yhd. kulutus 6,1 l/100 km, CO2-päästöt 141 g/km. *Verrattuna Business-malliin.

Ajotietokoneen kieli suomi. Kuvan autot erikoisvarustein.

BMW-myyjäsi Vaasassa: Pertti Tsupukka puh. 044 3512 625 ja Tero Mäkinen puh. 044 7997 094

Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600 automyynti ark. 9–18, la 10–15 huolto ark. 8–16 varaosamyynti ark. 8–17 vauriokorjaamo ark. 8–16

Rantamaantie 35, Vaasa, 06–3156 300 automyynti ark. 10–18, la 10–15 huolto ark. 8–18 varaosamyynti ark. 8–18, la 9–14 vauriokorjaamo ark. 8–16

Sisältö

2 / 2018

Palstat

Laatujohtaja otti vastaan Wärtsilän suurimman maayhtiön johtajuuden

8

Paras Suomi aivan jokaiselle Det bästa landet för oss alla

12

Korkeakoulutus lisää alueen vetovoimaa Högskoleutbildning ökar områdets dragningskraft

16

Kilpailuvaltit ovat jo olemassa

20

WasaGroup on kasvanut rakentajasta kiinteistökehittäjäksi

24

MEDIAKORTTI

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Kilpailu osaajista kiihtyy / Konkurrensen om arbetskraften ökar

5

LYHYESTI / I KORTHET

7

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER Laatujohtaja otti vastaan Wärtsilän suurimman maayhtiön johtajuuden

8

KOLUMNI / KOLUMN Maaginen Pohjanmaa

9

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER Brändien taitaja etsii kasvua Snellmanille

11

TALOUSKATSAUS / EKONOMISK ÖVERSIKT

26

AJASSA / AKTUELLT

30

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA / HANDELSKAMMARENS KURSER

31

KOLUMNI

Vetovoimainen seutu puhuttelee koko maailmaa, mutta tekee sen paikallisista vahvuuksista ammentavalla tavalla.

9

JUKKA HAKALA

JULKAISIJA / UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare Vaasa / Vasa – Pietarsaari / Jakobstad – Kokkola / Karleby, puh/tfn (06) 318 6400, www. ostro.chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, juha.hakkinen@chamber.fi ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, mia.brannbacka@chamber.fi TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, Paula Erkkilä puh/tfn 044 781 0704 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100 TOIMITUS / REDAKTION Johanna Haveri, johanna.haveri@prowomedia.com TAITTO / OMBRYTNING Morgan Digital PAINO / TRYCK Grano PAINOS | UPPLAGA 3600 kpl / st. ISSN 1796-9441 4041 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tidningen utkommer fyra gånger per år.

KANSI / PÄRM Sami Pulkkinen Kiinteistökehittäjä WasaGroupin konsernijohtaja Ari Tyynismaa haluaisi investoida myös Pohjanmaalle.

0797

Koncernchef Ari Tyynismaa vid fastighetsutvecklaren WasaGroup skulle också vilja investera i Österbotten.

MEDIEKORT

CONNECTING BUSINESS 3

MINNE MATKA?

KUN KESKITYT OLENNAISEEN, VOIT MATKUSTAA MINNE IKINÄ HAAVEILETKAAN.

ICT- ja tulostusratkaisujen asiantuntija.

KOKKOLA | HELSINKI | HYVINKÄÄ | HÄMEENLINNA | JÄRVENPÄÄ | KAJAANI | KAUHAJOKI | KUUSAMO | PIETARSAARI RIIHIMÄKI | SEINÄJOKI | TAMPERE | YLIVIESKA

Tunne oikea hetki – yrityskaupalla kasvuun Finnveran tavoitteena on edistää rahoituksen keinoin yritysten omistajanvaihdoksia.

Tarjoamme lainoja ja takauksia kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan.

Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos

4 CONNECTING BUSINESS

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja / vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Kilpailu osaajista kiihtyy

Konkurrensen om arbetskraften ökar

POHJANMAAN KAUPPAKAMARIN tuoreen Business Panelin mukaan 47 prosenttia yrityksistä kärsii työvoimapulasta. Pula osaajista on selvästi kasvanut. Tilauskanta ja näkymät ovat erinomaisella tasolla. Kun sama viesti tulee koko länsirannikolta ja suurimmista kasvukeskuksista, niin on selvää, että kilpailu kovenee. Vetovoimasta on puhuttu ennenkin, mutta nyt on tosi kyseessä. Lisää yritysten näkymistä jäljempänä tässä lehdessä.

Monipuolinen ja korkeatasoinen koulutus on alueemme ainoa mahdollisuus vastata työvoimapulaan. Sen lisäksi on toki kyettävä houkuttelemaan avainosaajia muualta. Mutta ilman omaa koulutusta ei ole vetovoimaa. Alueemme ammattikoulut ovat Suomen parhaita ja se luo meille hyvän pohjan. Sujuva polku eteenpäin ammattikorkeakouluihin on myös toteutettu. Suurimpana haasteena on nyt ammattikorkeakoulujen riittämätön rahoitus ja etenkin insinöörikoulutuksen rahoituksen puute.

Ammattikorkeakouluilta on muutaman vuoden aikana leikattu kolmannes tuloista. Kehityksen suunta on muutettava ensi hallituskaudella, ja jo sitä ennen meidän on tehtävä kaikkemme, että ammattikorkeakoulujemme tulevaisuus turvataan.

Kannustan kaikkia kauppakamarin jäsenyrityksiä olemaan yhteydessä omaan ammattikorkeakouluunsa - VAMKiin, Centriaan tai Noviaan - ja pohtimaan, millä summalla yritys voi osallistua nyt käynnissä olevaan ammattikorkeakoulujen varainkeruuseen. Vuoden loppuun mennessä annetuille lahjoituksille on valtio luvannut antaa vastaavan määrän lisärahoitusta. Meidän on pystyttävä kansallisesti osoittamaan, kuinka tärkeä oma koulutus meille on. Yhteisen viestimme ja vaikuttamisemme pitää olla nykyistä johdonmukaisempaa ja selkeämpää.

Nyt on myös korkea aika pohtia korkeakoulujemme yhdistämistä. Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu tulisi yhdistää ja samalla jättää ovi auki niille, jotka haluavat myöhemmin tulla mukaan. Lainsäädäntö on tältä osin muutettavissa ja meillä on jo esimerkkinä ensi vuoden alusta aloittava Tampereen kolmen korkeakoulun yhdistämisestä syntyvä yliopisto.

ENLIGT ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARES färska Business Panel begränsas 47 procent av företagen av arbetskraftsbrist. Bristen på kompetent arbetskraft har ökat avsevärt medan orderstocken och utsikterna är på en utmärkt nivå. Eftersom hela västkusten och de största tillväxtcentra meddelar om samma sak så är det klart att konkurrensen ökar. Dragningskraften har varit på tapeten även tidigare men nu är det allvar.

Läs mer om företagens utsikter längre fram i tidningen.

En mångsidig och högklassig utbildning är regionens enda chans att bemöta arbetskraftsbristen. Dessutom måste vi kunna locka hit personer med specialkompetens från andra håll. Men utan egen utbildning finns det ingen dragningskraft. Yrkesutbildningen på vårt område är bland de bästa i hela landet och det ger oss en bra grund. Vi har också sett till att vägen vidare till yrkeshögskolorna är smidig. Vår största utmaning nu är yrkeshögskolornas otillräckliga finansiering och i synnerhet bristen på finansiering för ingenjörsutbildningen. Under några år har yrkeshögskolornas inkomster skurits ned med en tredjedel. Den här nedåtgående utvecklingen måste ändras under nästa regeringsperiod och redan före det måste vi göra allt vi kan för att säkerställa framtiden för våra yrkeshögskolor.

Jag uppmuntrar alla handelskammarens medlemsföretag att vara i kontakt med yrkeshögskolorna – VAMK, Centria eller Novia – för att diskutera hur mycket företaget kan bidra med till yrkeshögskolornas pågående medelinsamling. För de donationer som gjorts före årets slut har staten lovat en tilläggsfinansiering på motsvarande summa. Vi måste nationellt kunna påvisa hur viktig den egna utbildningen är för oss. Vårt gemensamma budskap och vår påverkan måste vara ännu enhetligare och tydligare.

Nu är det också hög tid att diskutera en fusion av våra högskolor. Vasa universitet och Vasa yrkeshögskola borde sammanslås, och samtidigt borde dörren lämnas på glänt för andra som senare vill gå samman. Till den här delen är lagstiftningen flexibel och vi har redan ett exempel där tre högskolor i Tammerfors fusionerats till ett universitet och som påbörjar sin verksamhet i början av nästa år.

Tärpit

12

JUHO ROMAKKANIEMI Suomi on maa, jonka ainoa pysyvä globaali kilpailuetu sijaitsee korviemme välissä.

20

TIMO ARO Kuinka pärjätään alueiden välisessä kilpailussa asukkaista, työntekijöistä, opiskelijoista, sijoituksista ja yrityksistä.

CONNECTING BUSINESS 5

Yksi järjestelmä – se riittää Lemonsoft on joustava kokonaisratkaisu, jolla pystyt hoitamaan yrityksesi koko toiminnanohjauksen.

- Toimitusketjun hallinta - Yrityksen sisälogistiikan ohjaus - Tuotannon ohjaaminen - Talous- ja henkilöstöhallinto - Sähköiset yhteydet

www.lemonsof t.fi

HYVÄ IHMINEN ON KIITOKSEN ARVOINEN. Keskuskauppakamarin ansiomerkki on arvostettu huomionosoitus työlle ja sen tekijälle.

Ansiomerkkejä myönnetään työvuosien perusteella, elämäntyöstä ja rautaisesta työsuorituksesta.

ansiomerkit.fi

6 CONNECTING BUSINESS

LYHYESTI / I KORTHET

JV NORTECH KASVU OPEN -FINAALIIN

POHJANMAAN KASVUPOLUN lupaavimmaksi kasvajaksi on sparrausprosessin jälkeen valittu Jokamuovi Oy Evijärveltä. Kunniamaininnan sai JV Nortech Metal Oy Isostakyröstä. Yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin 100 parhaan kasvuyrityksen joukkoon.

Tästä joukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat valtakunnallisessa finaalissa lokakuussa.

Valinnat tehtiin kaikkiaan 15 kasvuhaluisen pohjalaisyrityksen joukosta. Tuomaristo kiinnitti valintoja tehdessään huomiota erityisesti yritysten kasvunnälkään sekä liiketoiminta- ja kansainvälistymispotentiaaliin.

JV Nortech Metal Oy, vuonna 1996 perustettu isokyröläinen koneistusalan yritys, joka valmistaa sorvaamalla ja jyrsimällä erilaisia koneiden osia ja komponentteja.

Yrityksen kohdalla valintaan vaikutti sen aito halu kasvaa ja sen valmius tehdä suunnitelmallisesti toimenpiteitä kasvun toteutumiseksi.

suvi-tuuli kankaanpää

INVESTING IN FINLAND

ALL

L IF E A ND BU S IN E S

NEW ARRIVALS HAVE STAYED

S ON THE F IN N IS

H WE ST

COA ST

2 018 –

INVESTING IN WESTERN FINLAND HAS BEEN A GOOD DEAL

Are investments made by foreign companies a threat or an opportunity?

On the west coast of Finland, investments by large international companies have always been considered positive, and they are an important reason for the region’s economic success. success

C According to Dag Sandås and Hiroyuki Ougi, both Yaskawa and The Switch have benefitted from the acquisition.

hairman of the Board of The Switch, Hiroyuki Ougi, and CFO Dag Sandås are in high spirits.

Their board meeting has just ended and the economic data for The Switch show that its turnover has grown considerably. One explanation for the growth is the change of ownership in 2014, when the giant of electronics, Yaskawa Electric Corporation, bought the Vaasa-based producer of electric drive solutions, The Switch.

“Without Yaskawa’s involvement, The Switch would not have seen the double digit growth it has over the last few years. It has made it easier for us to approach new and larger customers. In addition, the strong financial support gives us the freedom to develop our operations,” says Dag Sandås.

Yaskawa’s acquisition of The Switch has already proven a profitable investment, but the

company’s Senior Vice President, Hiroyuki Ougi, sees other advantages in it too.

“It has given us a foothold in the wind and marine business, for example, and allowed us to expand our operations in Europe. I doubt this would have been possible without The Switch’s startup-like and flexible mode of operation and excellent technology,” Ougi says.

THE ACQUISITION of The Switch by a foreign company is one of the latest large investments made in Finland’s west coast, but the region has been attracting investors for several decades. The first large foreign investment in the area occurred in 1987 when the Swiss giant ABB bought the Strömberg factories and business operations. In retrospect, the effects of the transaction have been considerably more extensive than they originally seemed.

At first, there was a great deal of worry

about the future and whether the multinational company would transfer its Vaasa plant elsewhere. However, people in Vaasa quickly realised that the best way to fight for their jobs was to try and do them as well as possible. Now, 30 years later, we can safely say that there was nothing to worry about – ABB is still the largest private employer in the city.

The company has concentrated many of its strategically important product development and production activities in Vaasa, such as the development of smart grids. The general view in the region is that ABB has played a crucial role in opening up international sales channels to products made in Vaasa.

ABB’S SUCCESSFUL investment has also been a signpost to others, because many other large international companies have since become established in the area. It is noteworthy that all the large companies that have invested in the region have stayed and developed their local operations further.

Although it is difficult to speculate what the region would be like without the foreign investments, the decision-makers in the area are unanimous in their belief that the region has seen greater progress than it would have without foreign capital. According to Regional Mayor of Central Ostrobothnia, Jukka Ylikarjula, the Kokkola region would look remarkably different today without the extensive structural changes that took place in the 1990s as a result of investments by foreign companies, especially in the chemical industry.

“The success of Central Ostrobothnia was made possible by the significant modernisation of operations some twenty years ago.

Without those reforms and intense development activities, many compa-

ice com pany and an indu enterp strial ri se are increa and th singly one e same thing

14 coastline 2018–2019

coastline 2018–2019 15

b u s in e

ss rev ie w

: clos e

Ennätyspaksu Coastline pureutuu digitalisaatioon POHJANMAAN KAUPPAKAMARI on julkaissut Coastlinesta uuden ennätyksellisen laajan numeron. 128-sivuinen englanninkielinen julkaisu esittelee Pohjanmaan yritykset ja yrityselämän kansainväliselle yleisölle. Mielenkiinto lehteä kohtaan yritysten keskuudessa on tällä kertaa ollut suurempaa kuin koskaan ennen.

– Coastline on lunastanut paikkansa Pohjanmaan seutumarkkinoinnin lippulaivana, eikä sitä syyttä kutsuta seudun käyntikortiksi. Korkealaatuisilla painotuotteilla on ilmiselvästi paikkansa myös

f ind rom t→ o seursvtry ice A serv

-u p o f the re g io n

page 10 ’s e x p or

t com pa

n ie s

digitaalisessa maailmassa, toteaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.

Uusi Coastline kertoo muun muassa, miten teollisuusyritykset muuttuvat palveluntarjoajiksi digitalisaatiota hyödyntämällä. Lehdessä on myös laaja artikkeli Pohjanmaalle tehdyistä onnistuneista ulkomaalaisista investoinneista, sekä artikkeli Alholma Industrial Parkin noususta uuden biotalouden edelläkävijäksi. Kuten aiempinakin vuosina, jokainen mukana oleva yritys esitellään omassa artikkelissaan.

ANDERS CHYDENIUS -VAPAAKAUPPASEMINAARI 15.6. KOKKOLASSA TÄMÄN VUODEN vapaakauppaseminaarissa pohditaan, toimiiko vapaakauppa, onko maastamuutto uhka, entä auttaako maahanmuutto.

Seminaarissa keskustelua alustavat muiden muassa ulkomaankauppa-

ministeri Anne-Mari Virolainen, SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen sekä Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja Johnny Åkerholm.

CONNECTING BUSINESS

7

2

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER

 JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Laatujohtaja otti vastaan Wärtsilän suurimman maayhtiön johtajuuden

V

esa Riihimäki suhtautuu tyynesti uuteen tehtäväänsä Wärtsilän Suomen maajohtajana. Se on uusi haaste nyt jo omaksuttujen muiden tehtävien lisäksi. Aiempien toimitusjohtajien tapaan hän hoitaa myös konsernitason tehtäviä ja toimii globaalina laatujohtajana.

– Uuden toimenkuvan myötä tehtäväni on huolehtia siitä, että liiketoimintayksiköillä on mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset Wärtsilä Finland Oy:ssä, Riihimäki sanoo.

Noin 3000 ihmistä työllistävä Wärtsilä Finland on koko konsernin suurin yksittäinen yhtiö. Suurin osa henkilöstöstä työskentelee Vaasassa, jonne on sijoittunut esimerkiksi moottoreiden kehitys- ja tutkimustyö sekä monia muita globaaleja erikoistoimintoja.

Riihimäki näkee Wärtsilä roolin tärkeänä yhteisissä alueellisissa hankkeissa.

Esimerkiksi akkutehdashankkeella on merkitystä myös Wärtsilälle, vaikkei se olekaan osakkaana hankkeessa.

– Uuden teknologian myötä koko energiaklusteri vahvistuu ja se lisää alueen vetovoimaa, hän toteaa.

Vesa Riihimäki Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja 1.2.2018 alkaen DI (TKK) Asuu Vaasassa Työskennellyt eri tehtävissä Wärtsilässä vuodesta 1992 alkaen Vastaa edelleen myös Wärtsilän tuotteiden, ratkaisujen ja prosessien laadusta globaalilla tasolla

8 CONNECTING BUSINESS

KOLUMNI / KOLUMN

Kirjoittaja on JUKKA HAKALA, vaasalaissyntyinen viestinnän ja brändien asiantuntija. Hän työskentelee helsinkiläisen viestintätoimisto N2 Commsin toimitusjohtajana. Vapaa-aikanaan hän kasvattaa varsinaissuomalaisella pellolla perunaa, Hakalan siikliä.

Maaginen Pohjanmaa JOKAISEN POHJANMAAN vetovoimaisuudesta kiinnostuneen yritysjohtajan, yrittäjän, virkamiehen ja poliittisen päättäjän sekä tietysti kaikkien seutumarkkinoinnin parissa työskentelevien tulisi investoida hetki loistokkaan Vasas Flora och Fauna -yhtyeen kuuntelemiseen. Tämä esimerkiksi Vaasan Putusillasta, Rewell Centeristä, Wärtsilän tehdashalleista sekä kasitiestä ja Pietarsaaresta pohjanmaanruotsiksi laulava yhtye täyttää maineikkaita konserttisaleja ympäri Ruotsin.

Ruotsin valtalehden Dagens Nyheterin taannoisen levyarvion mukaan Pohjanmaa näyttäytyy bändin kappaleiden perusteella suorastaan maagisena paikkana. Arvion otsikko ”Universella på et lokalt vis” kiteyttää olennaisen – ja toimii samalla hyvänä seutumarkkinoinnin ohjenuorana.

Vetovoimainen seutu puhuttelee koko maailmaa, mutta tekee sen ainutlaatuisella, omista paikallisista vahvuuksista ammentavalla tavalla.

Vetovoiman luomisessa avainasemassa ovat merkitykselliset teot sekä ymmärrys siitä, mitkä oikeasti ovat niin ainutlaatuisia asioita, että niistä kannattaa viestiä muillekin.

Teot ovat parasta viestintää, seutumarkkinoinnissakin. Kaikki teot, jotka parantavat asukkaiden, yritysten sekä rahaa alueelle tuovien matkailijoiden elämää, rakentavat samalla seudun mainetta.

Tekojen voima on valtava. Minulla on ollut kunnia olla tiiviisti mukana GigaVaasa-hankkeessa ja nähdä sen kaikki hurjimmatkin ennakko-odotukset ylittäneet vaikutukset. Mielenkiintoinen teko on herättänyt kiinnostusta ympäri autoilevan maailman: Kaliforniasta Koreaan, Trollhättanista Tokioon.

Samoin Vaasan seudulla toimivien merkittävien maailmanlaajuisten yritysten johto on kertonut, miten GigaVaasa-hankkeen myötä heidän on ollut huomattavasti helpompi houkutella pääkaupunkiseudun yliopistoista valmistuneita osaajia töihin juuri Vaasaan.

Tulevaisuuttaan rakentavat ja siihen investoivat seudut ovat mielenkiintoisia myös ulkopuolisten silmissä. Siksi jokaisen virkamiehen ja kuntapäättäjän tulisi aina päätöksiä pohtiessaan

miettiä, miten ne vaikuttavat kunnan ja laajemmin koko seudun vetovoimaan. Tekevätkö päätökset kuntalaisten elämästä parempaa ja sujuvampaa? Tukevatko kaavoitus- ja lupaprosessit seudulle asettuvia yrityksiä? Vallitseeko seudulla yhdessä tekemisen vai nurkkakuntaisen riitelyn henki?

Päättäjien on myös syytä tunnistaa, että päätösten veivaaminen tai tekemättä jättäminen se vasta vahva ja äänekäs viesti onkin. Ja se viesti ei rakenna, vaan nakertaa brändiä.

Mistä sitten viestiä, minkä varaan seutumarkkinointia kannattaa rakentaa? Olennainen kysymys on tunnistaa, ovatko meille itsellemme arvokkaat asiat lopulta niin merkityksellisiä, että niiden varaan voi rakentaa esimerkiksi seudulle muuttamista harkitsevia tai matkailijoita kiinnostavia ja markkinoinnin kärkeen nostettavia kokonaisuuksia?

Esimerkiksi ulkoilmamuseo Stundars on sangen sympaattinen paikka, mutta käsi sydämelle: ei se ole erityisen ainutlaatuinen tässä vasta hiljattain kaupungistuneessa maassa, joka on pullollaan vastaavanlaisia narisevia pirttejä. Naapurin meteoriittikraatteri Söderfjärden taas on aidosti erilainen, näki sen sitten tyhjillään tai täynnä kurkia tai suviseuralaisia.

Pohjanmaalla hehkutetaan merta, mutta jokainen maantiedon tunneilla hereillä ollut tietää, että merenrantakaupunkeja mahtuu Suomessa tiu tusinaan. Suomen ympäristökeskuksen laskujen mukaan meillä on merenrantaa vaatimattomat 46 200 kilometriä – mannerrantaakin tästä on noin 6 300 kilometriä.

Vetovoimaa ei siis kannata rakentaa pelkän merellisyyden nimiin, on oltava paria pykälää erikoistuneempi. Merenkurkun saariston maailmanperintökohde on oikeasti erilainen, samoin Fäbodan tai Tankarin ympärille voi helposti rakentaa valtavirrasta erottuvia kokemuksia.

Vasas Flora och Fauna on kuulemma houkutellut jo jokusen ruuhkaruotsalaisen lomamatkalle maagiselle Pohjanmaalle. Olen siitä iloinen, samoin kuin bändin Tesla vill int kom hit -hitistä. Se, että hankkeemme pääsee palaksi populaarikulttuuria, kertoo meidän tekevän oikeita ja ihmisille merkityksellisiä asioita.

CONNECTING BUSINESS 9

Tavoitteidesi tukena Vahva toimialaosaamisemme ja kokemuksemme ovat perhe- ja kasvuyritysten käytössä liiketoiminnan kaikissa vaiheissa.

Ota yhteyttä | kpmg.fi Elina Pesonen | KPMG Finland Rantakatu 10, 67100 Kokkola Puh. 020 760 3269 Hans Bertell | KPMG Finland Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa Puh. 020 760 3793

Vero- ja lakipalvelut | Tilintarkastus ja varmennus | Yritys- ja rakennejärjestelyt | Liikkeenjohdon konsultointi

INVESTOI

HUIPPUOSAAJIIN

Centria kerää varoja huippuosaajien koulutukseen Centria on käynnistänyt varainkeräyksen, jonka tuotolla halutaan varmistaa pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystoiminnan jatkuminen alueemme yritysten kanssa sekä taata teknologian huippuosaamisen saatavuus.

Centria kutsuu yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä lahjoittajia panostamaan alueen tulevaisuuteen rahasummalla, joka valtion vastinrahan muodossa voi jopa kaksinkertaistua.

Yrittäjä, investoi huippuosaamiseen: www.centria.fi/lahjoita

10 CONNECTING BUSINESS

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER

 JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Brändien taitaja etsii kasvua Snellmanille

S

eitsemän vuotta Oy Snellman Ab:n hallituksessa istunut Erkki Järvinen aloitti konsernijohtajana tutussa yrityksessä. Vahvoihin brändeihin, markkinointiin ja kuluttajakäyttäytymiseen erikoistunut ja pitkän toimitusjohtajakokemuksen kerännyt Järvinen haluaa viedä Snellman-konsernin kasvu-uralle.

– Muutaman tasaisemman vuoden jälkeen on aika saattaa Snellman taas vahvan kasvun tielle, hän toteaa.

Kasvuun pyritään parantamalla konsernin sisäistä sekä tuottajien kanssa tehtävää yhteistyötä, tutkimalla kuluttajien käyttäytymistä ja panostamalla välipalamarkkinoiden kaltaisille kasvaville markkinoille.

Järvinen on aina ihaillut perheyhtiö Snellmanin vahvaa brändiä, joka kilpailee yhdenveroisena suurten pörssiyhtiöiden kanssa.

– Snellmanin vahva tarina jatkuu samanlaisena. Emme tingi tuotteiden laadusta, kotimaisuudesta ja lisäaineettomuudesta, Järvinen vakuuttaa.

Erkki Järvinen Oy Snellman Ab:n konsernijohtaja 8.2.2018 alkaen KTM (Helsingin kauppakorkeakoulu) Asuu Espoossa ja Pietarsaaressa Työskennellyt aiemmin mm. Tikkurilan ja Rautakirjan toimitusjohtajana Jäsenenä YIT:n ja Tokmannin hallituksissa

CONNECTING BUSINESS

11

Paras Suomi aivan jokaiselle DET BÄSTA LANDET FÖR OSS ALLA  PATRIK LINDFORS

MICAELA LINDAHL-PALMROOS  RONI REKOMAA

Keskuskauppakamarin uusi toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi haluaa laajentaa kuvaa kauppakamareista ainoastaan yritysten ja elinkeinoelämän edun ajajina. Romakkaniemen mielestä kauppakamareiden on aiempaa enemmän kerrottava, että edistämämme arvot luovat Suomea, joka on paras mahdollinen aivan jokaiselle suomalaiselle.

J

uho Romakkaniemi palasi maaliskuussa 2018 Brysselin vuosien jälkeen Suomeen ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi. Hän on viimeisen kolmen vuoden aikana toiminut EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä. Sitä ennen hän toimi muun muassa pääministeri Alexander Stubbin kabinettipäällikkönä, komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin kabinetissa sekä muissa keskeisissä tehtävissä politiikan ja hallinnon ytimessä niin Suomessa kuin Brysselissäkin.

“Käyn tähän työhön hihat käärittyinä ja äärimmäisen motivoituneena. Suomen menestys on minulle sydämen asia. Sen eteen on voinut tehdä työtä sekä Suomesta että Brysselistä”, toteaa Romakkaniemi.

12 CONNECTING BUSINESS

Centralhandelskammarens nya verkställande direktör Juho Romakkaniemi vill vidga bilden av handelskamrarna så att vi inte upplevs driva endast företagens och näringslivets intressen. Enligt Romakkaniemi bör handelskamrarna allt oftare lyfta fram att de värderingar som vi främjar skapar ett Finland som är det bästa möjliga landet för varenda finländare.

Juho Romakkaniemi haluaa toimitusjohtajana laajentaa ja kirkastaa kuvaa Keskuskauppakamarin tavoitteista ja roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. ”Haluaisin, että emme rajaa itseämme vain yritysten ja elinkeinoelämän edun ajajaksi. Se luo helposti virheellisen mielikuvan yhteiskunnasta nollasummapelinä, jossa omaa etua ajetaan muiden kustannuksella”, sanoo Romakkaniemi. ”Meidän on kerrottava, että haluamme edistää arvoja, joiden avulla luomme Suomen, joka on paras mahdollinen aivan jokaiselle suomalaiselle.”

Näitä arvoja ovat vapaus, toimiva markkinatalous, terve kilpailu, aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet jokaiselle sekä tarkoituksenmukainen sääntely ja investointeihin kannustava verotus.

CONNECTING BUSINESS

13

JUHO ROMAKKANIEMI Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja 1.3.2018 alkaen Euroopan komissio kabinettipäällikkö (varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, 1.11.2014–28.2.2018) Pääministerin ministeriryhmän erityisavustaja (pääministeri Alexander Stubb, kesäkuu 2014–marraskuu 2014) Euroopan komissio kabinetin jäsen (varapuheenjohtaja Olli Rehn, heinäkuu 2012–kesäkuu 2014) Pääministerin EU-erityisavustaja (pääministeri Jyrki Katainen, kesäkuu 2011– kesäkuu 2012) EU- ja kansainvälisten asiain erityisavustaja (valtiovarainministeri Jyrki Katainen, huhtikuu 2007–kesäkuu 2011)

14 CONNECTING BUSINESS

Romakkaniemen mielestä näiden arvojen mukaan rakennettu Suomi on avoin, globaali ja eurooppalainen talous sekä paikka, jossa investoidaan ja talous kasvaa. Sellaisessa Suomessa syntyy työpaikkoja jokaiselle työhaluiselle ja -kykyiselle. Siinä Suomessa syntyy myös riittävästi vaurautta kaikille sekä verotuloja huolehtia muun muassa investoinneista laadukkaaseen koulutukseen, huippututkimukseen sekä arvokkaaseen huolenpitoon niistä, jotka eivät itse siihen kykene. ”Suomi on maa, jonka ainoa pysyvä globaali kilpailuetu sijaitsee korviemme välissä”, Romakkaniemi summaa. ”Siksi investoinnit koulutukseen varhaiskasvatuksesta peruskouluun, toiselle asteelle ja korkeakouluihin sekä tutkimukseen ja innovaatioihin ovat pärjäämisemme ehto.”

JÄMSTÄLLDHET FÖR MARKNADEN OCH MÄNNISKORNA Romakkaniemi vill att Finland är en stat där var och en kan uppnå sin fulla potential med hårt arbete och utgående från de

egna förutsättningarna oberoende av bakgrund och utgångsläge. I ett sådant land förverkligas samtidigt både den ideala bilden av individens frihet och den största framgången för hela samhället i den internationella konkurrensen. ”Jag vill att varje finländare, även om man själv kanske inte jobbar i ett företag eller inom näringslivet, kan identifiera sig med de värderingar som handelskamrarna representerar och uppleva att främjandet av våra målsättningar innebär att vi bygger det bästa möjliga landet för var och en”, säger Romakkaniemi.

Romakkaniemi vill också slå hål på myten enligt vilken den tunga välfärdsstaten ligger bakom Finlands och de andra nordiska ländernas höga konkurrenskraft i en global jämförelse. Det är snarare den Chydenius-inspirerade idén om marknadens fria handel och öppenheten för den internationella handeln som legat bakom de nordiska ländernas framgång. Det här har också gett möjlighet till rejäla skatteinkomster åt staten och uppbyggandet av

de nordiska ländernas välfärdsmodell. Fördelen med detta har varit att man kunnat erbjuda likvärdiga möjligheter åt alla medborgare. Den höga utbildningsnivån har dessutom under en lång tid bidragit till konkurrenskraften. ”Finland har haft störst framgång då vi idkat handel och varit aktiva på den internationella marknaden. Utvecklingen och nationens välstånd har på motsvarande sätt varit svagare då vi krupit in i vårt skal”, påminner Romakkaniemi. ”Dessutom måste man alltid ha en sunt kritisk inställning till den offentliga sektorns tillväxt och de nuvarande utgifterna.”

UUDISTUKSIA ON JATKETTAVA Nykyinen ja edelliset hallitukset ovat tehneet useita tarpeellisia uudistuksia, joista tärkeimmät ovat eläkeuudistus, suhteellisen hintakilpailukyvyn parantaminen, yritysveron laskeminen, julkisen talouden sopeuttaminen sekä kaupan ja muiden säädösten vapauttaminen. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi pidemmällä aikavälillä.

Seuraavan hallituksen suurin haaste tulee olemaan työllisyyden vahvistaminen lähelle muiden Pohjoismaiden tasoa. Työmarkkinauudistuksen tavoite tulee Romakkaniemen mukaan olla työllisyysasteen nostaminen vähintään 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä ja 80 prosenttiin pidemmällä aikavälillä. Samalla on toteutettava sosiaaliturvan kokonaisuudistus, joka vastaa työelämän muutoksiin, sopeuttaen työtuloja ja sosiaaliturvaa keskenään ilman kannustinloukkuja.

Romakkaniemeä huolestuttaa opportunistinen politiikka, jossa vastustetaan kaikkea lyhyen tähtäimen poliittisen hyödyn tavoittelemiseksi. Maailma ja talouden reunaehdot eivät muutu mahdollisen vaalivoiton jälkeen, ja samat ongelmat on ratkaistava riippumatta siitä, kuka on hallitusvastuussa. ”Työllisyys- ja sosiaaliturvatalkoot ovat aivan jokaisen hallitukseen pyrkivän puolueen edessä ensi vaalikaudella”, Romakkaniemi muistuttaa. ”Olisikin viisasta olla turhaan maalaamatta itseään omaehtoisesti nurkkaan jo nyt.”

Romakkaniemen mukaan haasteet esimerkiksi työllisyysasteen nostamiseksi ovat sen verran suuret, että pelkillä mukavilla keinoilla ei selvitä, vaan tarvitaan myös vaikeita päätöksiä.

Suomi on menestynyt parhaiten silloin, kun olemme käyneet kauppaa ja olleet aktiivisia kansainvälisillä markkinoilla.

Sijoita seudun tulevaisuuteen.

Lahjoita.

Vahva yrityselämä tarvitsee vahvoja osaajia.

Kun osallistut varainhankintaamme nyt, sijoitat ammattilaisiin, jotka tuntevat alueen ja sen yrityselämän.

Kiitos,

että tuet koulutustamme.

Soita 0400 761619, niin jutellaan lisää.

Tauno Kekäle, rehtori

vamk.fi/kiitos

 JOHANNA HAVERI

MICAELA LINDAHL-PALMROOS  HAASTATELLUT  TUULA KOTO

KORKEAKOULUTUS LISÄÄ ALUEEN VETOVOIMAA Högskoleutbildning ökar områdets dragningskraft

16 CONNECTING BUSINESS

Yliopistot ja korkeakoulut esiintyvät uutisvälähdyksissä monesti silloin, kun puhutaan säästöistä ja leikkauksista. Oman alueen korkeakoulutuksesta ei kuitenkaan haluta luopua, sillä sen koetaan lisäävän alueen vetovoimaa ja tuottavan tarvittavia osaajia.

Universitet och högskolor framträder ofta i nyheterna då det pratas om inbesparingar och nedskärningar. Det egna områdets högskoleutbildning vill man ändå inte ge avkall på eftersom den upplevs öka områdets dragningskraft och producera den kompetens som behövs.

D

e finländska universiteten och yrkeshögskolorna hamnar med jämna mellanrum att kämpa för sina studieplatser och sin finansiering. I vårt glesbebyggda land finns det totalt 40 universitet och högskolor som erbjuder högskoleutbildning. Då den framtida högskoleutbildningen dryftas så dyker också följande ämnen upp med jämna mellanrum – nedskärningar, fusioner, finansiering, inbesparingar och regionalt inflytande.

Det regionala inflytandet är inte entydigt Planerna på nedskärningar i högskoleutbildningen får till stånd en storm av protester inom de områden som berörs av planerna. De regionala beslutsfattarna och utbildningens förespråkare vädjar till högskoleutbildningens regionala inflytande. Man vill inte ge avkall på den egna högskoleenheten eftersom den påverkar områdets dragningskraft, antalet studeranden som kommer till området och även antalet utexaminerade yrkeskunniga personer som är på väg ut i arbetslivet.

Vilken inverkan har högskolorna på de egna områdena? Den frågan behandlades bl.a. i en utredning som publicerades för två år sedan av Finlands universitet UNIFI rf och Rådet för yrkeshögskolornas rektorer Arene rf. Utredningen baserar sig på material, som samlats in av experter och intressegrupper, om högskolornas olika former av samhällelig interaktion samt god praxis.

Någon entydig modell vad gäller inflytande hittades inte utan man konstaterade att inflytande definieras på basen av varje enskild högskolas ämnesområde, profil och särdrag. Det gemensamma för alla högskolor är att inflytandet baserar sig på kompetens, lärande och förmåga till förnyelse.

TÄYDENNYSKOULUTUSKUMPPANI Ammattikorkeakoulu Centrialla ja Kokkolassa sijaitsevalla kuntoutusyritys Medirexillä on strateginen kumppanuuussopimus.

– Ostamme Centrialta mm. räätälöityjä koulutuksia henkilöstöllemme, kertoo Medirex Oy:n myynti- ja markkinointipäällikkö Erica Roiko.

Hänen mielestään kaikkea ei voi keskittää kasvukeskuksiin, vaan myös maakunnissa tarvitaan korkeakoulutusta. Se tuo seudulle opiskelijoita ja elämää ja antaa positiivisen kuva alueesta.

– Yhteistyökumppanimme Centriassa ovat innovatiivisia ja eteenpäin meneviä tyyppejä, jotka pyrkivät aidosti ratkaisemaan myös meidän haasteitamme, Roiko kehuu.

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA KAUPPAKAMARIALUEELTA Kysyimme kolmen yrityksen edustajilta, miten oman alueen yliopiston tai korkeakoulun vaikutus näkyy niiden jokapäiväisessä elämässä ja miten koulutus lisää alueen vetovoimaisuutta. Kolmen eri aloilla ja alueilla toimivien yritysten edustajien vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia.

Vastaajien mielestä korkeakoulutus houkuttelee alueelle nuoria, tuottaa alueen työpaikkoihin tarvittavia osaajia sekä antaa positiivisen ja eteenpäin menevän kuvan alueesta. Korkeakouluista yritykset saavat kumppaneita myös täydennyskoulutukseen ja tutkimukseen.

CONNECTING BUSINESS 17

TYÖVOIMAA JA OSAAMISTA KASVATTAMAAN TALOUTTA Hiomatuotteita valmistavassa Mirka Oy:ssäkin nähdään tarve omalla alueella tapahtuvalle korkeakoulutukselle.

– Osaavan työvoiman saaminen on yhteinen ongelma koko Pohjanmaan teollisuudelle.

Koulutuksen avulla saamme tänne työvoimaa ja alueen talous pystyy kasvamaan, toteaa toimitusjohtaja Stefan Sjöberg.

Hänen mukaansa elinvoimaisten korkeakoulujen ja yliopiston ympärille keskittyy paljon osaamista, joka ilmenee myös startup-yritysten ja uuden osaamisen syntymisenä.

KOULUTUSTA JA TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄ Automaatio- ja sähköistysratkaisuja tarjoava vaasalainen VEO Oy hyödyntää yliopiston ja ammattikorkeakoulujen palveluja niin koulutuksen kuin tutkimuksen osalta.

– Paikallinen korkeakoulutus on erittäin tärkeää meille ja koko energiaklusterille. Meillä oli pelkästään viime vuonna 100 opiskelijaa erilaisissa tehtävissä työssäoppimisesta kesätöihin ja päättötyön tekemiseen, markkinoinnista ja myynnistä vastaava varatoimitusjohtaja Visa Yliluoma kertoo. – Opiskelupaikkojen vähentämisen sijaan tarvitsisimme lisää aloituspaikkoja sellaisille aloille, joille tarvitaan lisää väkeä.

– Yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön syveneminen sekä yhteistyön lisääntyminen myös yritysten kanssa on hyvä asia. Hyvä esimerkki yliopiston kehittymisestä on VEBIC-laboratorio, joka tulevaisuudessa hyödyttää varmasti aluetta, Yliluoma miettii.

SAMMUTATKO MARKKINOINNIN TULIPALOJA? HUOLETON-markkinointisuunnitelman

avulla osaat kohdentaa markkinoinnin panostuksesi tehokkaasti.

Alkaen 1 900 € + alv

Lue lisää: www.creamedia.fi

18 CONNECTING BUSINESS

YRITYSSUHTEET OVAT TÄRKEITÄ YLIOPISTOLLE Yritysyhteistyö on ollut tärkeää Vaasan yliopistolle koko 50-vuotisen olemassaolon ajan. Ja niin se on myös jatkossa. Korkeakoulujen ja yritysten läheiset suhteet synnyttävät parhaimmillaan Piilaakson tapaisia menestystarinoita.

Vaasan yliopistosta valmistuvat työllistyvät hyvin. Panostamme vahvasti työelämävalmiuksien rakentamiseen koulutuksessa ja lisäksi tarjoamme monipuolista täydennyskoulutusta.

Liiketoimintaan suuntautuneessa yliopistossa on luontevaa tehdä tutkimusta yhdessä yritysten kanssa. Korkealaatuinen perustutkimus hyödyttää myös yritysten kanssa tehtävää soveltavaa tutkimusta. Uusien poikkitieteellisten tutkimusalustojen käynnistäminen lisää entisestään yritysten mahdollisuuksia tehdä tutkimusyhteistyötä yliopiston kanssa.

Annukka Jokipii vararehtori, Vaasan yliopisto

Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin!

Välkommen till banken med de nöjda kunderna!

Handelsbanken Vaasa - Vasa 010 444 3232 Handelsbanken Kokkola - Karleby 010 444 3560 Handelsbanken Pietarsaari -Jakobstad 010 444 3360 Puhelun hinta 0,0835 e/puhelu + 0,1209 e/min. Samtalspris 0,0835 e/samtal +0,1209 e/min.

Heikki Purovirta, vakuutusmeklari, puh. 0400 250 077 Lasse Niemi, vakuutusmeklari, puh. 050 430 4720 Mikael Seppelin, asiakasvastuupäällikkö, puh. 040 841 1189 Carolina Hemming, vakuutusmeklari, puh. 050 422 6419

handelsbanken.fi

CONNECTING BUSINESS 19

Kilpailuvaltit ovat jo olemassa  JOHANNA HAVERI  HAASTATELLUT, UNSPLASH, ANNE YRJÄNÄ  TIMO ARO, TIMO WIDBOM

Pohjanmaan kauppakamarialueen tärkeimmillä kaupungeilla on hyvät lähtökohdat pärjätä alueiden välisessä kilpailussa. Pienellä säädöllä pystytään lisäämään vetovoimaa.

S

uomen kasvavat kaupunkiseudut kilpailevat keskenään asukkaista, työntekijöistä, opiskelijoista, sijoituksista, yrityksistä ja melkein mistä tahansa. Pohjanmaan kauppakamarialueella se tuntuu etenkin kasvusuhdanteessa, jolloin alueen teollisuuden on vaikea löytää riittävästi osaavaa työvoimaa palvelukseensa.

Miten voisimme kasvattaa alueemme vetovoimaa niin, että vetäisimme muita pidemmän korren seutujen välisessä kilpailussa? Tätä kysyimme valtakunnan ehkä tunnetuimmalta tilastomieheltä, Timo Arolta.

HYVÄT LÄHTÖKOHDAT Timo Aron mielestä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnilla on hyvät lähtökohdat kilpailussa. Molemmat alueet ovat elinvoimaisia, niillä on esimerkiksi vahva aluetalous ja elinkeinoelämä, voimakkaita teollisuusalueita ja vientiklustereita, hyvä yritysdynamiikka ja kaikesta tästä tulevat myönteiset kerrannaisvaikutukset, kuten korkea työllisyys ja hyvinvointi.

– Alueiden menestyminen perustuu viime kädessä kasvuun. Vaasa, Kokkola ja Pietarsaari ovat terveellä kasvu-uralla olevia kaupunkeja, hän toteaa.

Samalla hän muistuttaa, että nämä kaupungit kuuluvat Suomen kaupunkiseutujen keskisarjaan.

20 CONNECTING BUSINESS

ALUEEN ELINVOIMAN ONNENPYÖRÄ ELI POSITIIVISEN KASVUN KEHÄ.

Yksi positiivinen tekijä johtaa toiseen, se taas kolmanteen jne. eli alueelle syntyy hyvän kierre.

Lis

Lisä ä inno osaam i vaat ioitasta ja

Lisää asukkaita

ää el i isk op ta

ää

joi

Lis

pa

lve

a

j ko

k ai

lu

ää

öp ty

s

Li

ita

ELINVOIMAN ONNENPYÖRÄ

ka i as ä sä

ä

i ks

ity

yr

uk

ä

sä

Lisää investointeja ja pääomaa

Li

Lisää kävijöitä ja matkailijoita

Li

ta

Lisää asuntoja ja toimitiloja

LISTAUS PAIKAN VETOVOIMA- JA PITOVOIMATEKIJÖISTÄ on Timo Aron keräämä ja Twitterissä joukkoistamisella täydennetty.

ALUEEN VETOVOIMA

ALUEEN PITOVOIMA

Subjektiiviset tunnetekijä

Kaikki em. vetovoimatekijät

syntymä-, koti- tai opiskelupaikka, puoliso, läheiset, ystävät, tuttavat ja paikkaan liittyvät siteet tai juuret

vetovoimatekijöihin liittyvät positiiviset omakohtaiset tiedot, havainnot, kokemukset jne. = paikan laatu

Työpaikka

Tyytyväisyys paikan palveluihin ja omaan asuin- ja elinympäristöön

työ ja/tai potentiaaliset työmahdollisuudet, etenemismahdollisuudet

lähipalveluiden saavutettavuus ja laatu, hyvä asuminen, arjen sujuvuus ja turvallisuus, viihtyvyys, mukavuus, elämisen helppous, lähestyttävyys, toimivuus jne.

Asuminen

asuin- ja elinympäristön viihtyvyys, asumisen vaihtoehtojen monimuotoisuus, asumisen arvonnousu, lähiympäristö

Onnellinen ja hyvä arki

työ + elämä, koettu hyvinvointi, vapaa-aika ja hyvät harrastusmahdollisuudet, rakennettu ympäristö & lähiluonto, sujuvat yhteydet, ystävät, tuttavat ja verkostot, oma elämänvaihe

Palvelut

toimivat (lähi)palvelut ja vetovoimapalvelut (vapaa-aika, liikunta, kulttuuri, harrastukset jne.)

Sijainti

Hyvä fiilis ja ilmapiiri

sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet, saavutettavuus

hyvä ja myönteinen me-henki, yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, luottamus, tunneilmasto, sisäänpäinlämpiävyyden aste, mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa

Opiskelu

hyvä koulutustarjonta, opiskelumahdollisuudet, (homeettomat) lähikoulut, korkeakoulut

Identiteetti, historia ja kulttuuri

Lapset

paikkaan sitova yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne, paikkaan liittyvät siteet, juuret ja perinteet, omaleimaisuus

lasten ja lastenlasten asuinpaikka tai sen läheisyys

Maine

paikkaan liitetyt mieli- ja mainekuvat, imago, myönteinen julkisuus, kiinnostavuus, tunne kehittyvästä alueesta, edelläkävijyysmaine, elinvoimaa buustaavat teot, kansainvälisyys, elävä kaupunkikulttuuri

Maine

hyvä maine ja imago, tunne eteenpäin menevästä ja kehittyvästä alueesta, arvonnousu

CONNECTING BUSINESS 21

Pietarsaaren seudun parhaita piirteitä on sosiaalinen yhteisöllisyys ja talkoohenki. Täällä kehitetään ja tehdään asioita yhdessä. Monet hyvät asiat täällä ovat saatettu alkuun talkoilla ja monia toteutetaan edelleen talkootyönä.

Jaakon Päivät on mainio esimerkki talkootyöstä. Ne ovat myös iso ponnistus pienelle kaupungille: fiestaviikko, jonka aikana kaupunki ja lähiseutu täyttyvät tapahtumista ja ihmisistä – ja kaikki järjestelyt toteutetaan talkoilla.

Tänä vuonna Jaakon Päivien teemana on

Ykkössarjaan nouseminen vaatii lisää kriittistä massaa.

Alueen koko asettaa omat rajoituksensa kilpailukyvylle. Siksi pohjalaiskaupunkien pitääkin olla ketterämpiä ja fiksumpia kuin suurten kilpailijoidensa. Meillä on oltava myös keihäänkärkiä, joissa olemme parhaita – Vaasan seutu ei voi kilpailla suoraan pääkaupunkiseudun kanssa kaikilla osa-alueilla, mutta energiaklusterissa sillä on huippuosaamista, joka pärjää kilpailussa, Aro sanoo.

LISÄÄ HOUKUTTELEVUUTTA Vaasan, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkiseutujen vahvuuksiin kuuluu vahvan elinkeinoelämän lisäksi meren läheisyyden mukanaan tuoma kansainvälisyys, jolla on pitkät perinteet. Kaksikieliseltä rannikolta on ollut aina helppo lähteä maailmalle. Kaikissa kolmessa kaupungissa on myös koulutusta, mikä houkuttelee kaupunkeihin opiskelijoita.

Suuri kysymys on, miten nämä opiskelijat saadaan jäämään kaupunkiin. Löytyykö seudulta riittävästi ensimmäisiä työpaikkoja? Jättääkö opiskelupaikka niin positiivisen jäljen, että henkilö on valmis palaamaan sinne myöhemmin? Ovatko kuntapäättäjät ja elinkeinoelämä riittävästi vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa jo opiskeluaikana?

– 80 prosenttia muuttajista on alle 35-vuotiaita. Heille merkitsee paljon se, mitä muuta elämää kaupungista löytyy kuin hyvä työpaikka. Tärkeää on myös se, kuinka helppoa ja mukavaa seudulle on tulla, Aro muistuttaa.

Kaupunkiseudulla pitäisi olla myös jokin tekijä, jolla se erottuu muista. Sitä ei kannata keksimällä keksiä, vaan se on löydettävä omista vahvuuksista. Aina vahvuutta ei ole helppoa itse tunnistaa, sillä se saattaa tuntua liian jokapäiväiseltä.

– Vaasan kannattaisi energiaklusterin lisäksi profiloitua kaksikielisyydellä, sillä se on käytännössä viimeinen aidosti kaksikielinen kaupunki koko Suomessa. Lisäksi Uumaja-yhteistyöllä on huikea potentiaalikerroin, jota ei ole millään muulla suomalaisella kaupungilla, Aro vakuuttaa.

22 CONNECTING BUSINESS

”Made in Jeppis”. Teeman avulla haluamme tuoda esiin, mitä kaikkea hienoa Pietarsaaren seudulla syntyy. Pietarsaari on enemmän kuin mukava kesäkaupunki meren äärellä. Täältä lähtevät maailmalle esimerkiksi Swanin ja Baltic Yachtsin maailmankuulut veneet, Snellman-konsernin maukkaat elintarvikkeet ja monet muut huippuluokan tuotteet ja palvelut.

Johan Lindberg puheenjohtaja, Jaakon Päivät

VÄESTÖNMUUTOS 2015–2017 % Supistumista 239 kuntaa Kasvua 72 kuntaa

≤ -5,1 ≤ -2,7 ≤ -0,5 ≤ 2,3 ≤ 6,7

rataverkko korkeakoulu (yliopisto, yo-keskus tai AMK pääkampus) LÄHDE: TILASTOKESKUS, VÄESTÖ KARTTA: TIMO WIDBOM 2018 LUOKITTELU JA ANALYYSI: TIMO ARO 2018

Vaasa ja Pohjanmaa ovat kulttuurillisesti erittäin rikasta aluetta, mikä heijastuu myös alueen opiskelijakulttuuriin.

Pieneen ja tiiviiseen opiskelijayhteisömme toimintaan jokainen voi vaikuttaa omalla aktiivisuudellaan.

Vuonna 2015 perustettu opiskelijoiden yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta edistävä Vaasa Entrepreneurship Society (VES) on esimerkki yksittäisten opiskelijoiden vaikutuksesta koko alueeseen ja opiskelijayhteisöön.

Aidosti kaksikielinen ja monitieteellinen opiskelijakaupunki antaa mahdollisuuksia kehittää liikeideoita sekä kehittyä opiskelijana, vaikuttajana ja yrittäjänä.

Vaasan opiskelijakaupunkibrändiä tulisi kehittää ja yhtenäistää eri korkeakoulujen ja kaupungin yhteistyönä. Alueen kulttuuriperinnön ja liike-elämän markkinointi opintonsa aloittaville on tärkeää. Vaasassa tapahtuu paljon ja eri sidosryhmien viestinnän tulee olla ajan tasalla.

Rikkaan opiskelijakulttuurin ja miellyttävien opiskeluvuosien lisäksi Vaasa voi tarjota töitä tulevaisuuden

osaajille. Alueella toimii useita kansainvälisiä yrityksiä, jotka tarvitsevat työvoimaa monelta alalta.

Tulevaisuudessa kasvu keskittyy entistä voimakkaammin verkostoihin. Pohjoismaisen yhteistyön kannalta alueen sijainti on uniikki. Tulevaisuudessa haluan nähdä Vaasan merkittävänä linkkinä Suomen, Ruotsin ja Norjan väliselle yhteistyölle, erityisesti energia-alaan liittyen. Kehittyvä kaupunki vastaa ajan haasteisiin ja valmistautuu muuttuvaan maailmaan.

Vaasan alueen startup-ekosysteemiä kehitetään parhaillaan, ja tulevaisuudessa vaasalaisopiskelijat synnyttävät entistä enemmän startupeja. Yhteistyökumppaneita, osaajia ja tekijöitä tarvitaan verkoston rakentamiseen myös alueen elinkeinoelämästä.

Oskari Kaskinen opiskelija, puheenjohtaja Vaasa Entrepreneurship Society

Vientiteollisuus on Keski-Pohjanmaan kivijalka, tekee alueen tunnetuksi ja mahdollistaa yritysten ja palvelujen kehittymisen kansainväliselle tasolle.

Toinen menestystekijämme on osaava ja sitoutunut työvoima, josta täytyy huolehtia myös jatkossa niin, että osaaminen vastaa muuttuvan työn vaatimuksia.

Kolmanneksi asiaksi nostan sujuvien liikenneyhteyksien ylläpidon ja kehittämisen niin teollisuuden, palveluiden kuin myös ihmisten arjen näkökulmasta.

Neljäntenä menestystekijänä näen monipuolisen luonnon ja kulttuuritarjonnan ympärillämme. Niitä voisimme hyödyntää ja markkinoida vielä enemmänkin.

Aktiivisen, tavoitteellisen ja pitkäjänteisen yhteistyön kautta pystymme kehittämään Keski-Pohjanmaasta vieläkin elinvoimaisemman keskuksen.

Kaipaako yrityksesi joustavia resursseja?

Ratkaisu on Linqit – uusi digitaalinen kohtauspaikka, jossa yritykset voivat helposti ja kustannustehokkaasti ostaa tilapäisiä resursseja toisilta yrittäjiltä. Tämän helpommaksi ei resurssien löytäminen muutu!

Lue lisää ja rekisteröidy: linqit.fi!

Är ditt företag i behov av tillfälliga resurser?

Då är Linqit din räddning!

Tarja Halonen henkilöstöpäällikkö, Boliden

Läs mer och registrera dig på: linqit.fi!

CONNECTING BUSINESS 23

Jani Peräsarka ja Ari Tyynismaa haastavat kuntia ja yrityksiä keskittymään ydintoimintoihinsa ja luottamaan kiinteistökehittämisessä ammattilaisiin.

WASAGROUP OY · Tytäryritykset: WasaCon-rakennusliike, WasaPlan-suunnittelutoimisto, WasaTrade-rakennuskonevuokraamo ja WasaGroup Funds –rahastot · Liikevaihto: 67 miljoonaa euroa · Henkilökunta: 142 henkilöä

24 CONNECTING BUSINESS

WasaGroup on kasvanut rakentajasta kiinteistökehittäjäksi  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Reilun 20 vuoden aikana vaasalainen rakennusliike on kasvanut paikallisesta rakentajasta koko Suomea kehittäväksi kiinteistö- ja rakennuskonserniksi.

V

uonna 1996 keskellä rakentamisen suurta lamaa Ari Tyynismaa, Jarmo Uutela ja Jorma Nylund perustivat oman rakennusliikkeen, WasaCon Oy:n, koska heillä oli visio. He halusivat WasaConin olevan asiakaslähtöinen ja palveleva rakentamisen osaaja. Nyt 22 vuotta myöhemmin WasaCon on edelleen voimissaan, mutta sen ympärille on kehittynyt WasaGroup-konserni, joka sisältää myös paljon muuta rakentamiseen ja kiinteistöihin liittyvää osaamista. Alkuperäisistä perustajista yhtiön palveluksessa on vielä konsernijohtaja Ari Tyynismaa.

WASA360 TARJOAA KOKONAISRATKAISUN Tyynismaa tunnetaan Pohjanmaalla rohkeana ja suorasukaisena yritysjohtajana, joka ei epäröi kokeilla uusia asioita tällä kovin perinteisellä alalla. WasaGroup on laajentanut osaamistaan rakentamisesta rakennuskonevuokraukseen, suunnitteluun ja viime vuosien aikana myös rakentamisen rahoittamiseen ja kiinteistökehittämiseen.

– Tarjoamme asiakkaillemme Suomen markkinoilla ainutlaatuisen WASA360-konseptin, joka kattaa kiinteistökehityspalvelut aivan hankkeen alusta loppuun saakka. Ykkösasiana on asiakkaan tarve, jonka ympärille koko kiinteistöhanke rakennetaan, Tyynismaa kertoo.

WASA360-konsepti tarjoaa sekä yrityksille että kunnille järkevän vaihtoehdon kiinteistöjen omistamiselle. Kun WasaGroup keskittyy omaan osaamiseensa – kiinteistökehitykseen, kiinteistön suunnitteluun, rahoitukseen, toteutukseen, omistamiseen ja myyntiin – asiakas pystyy keskittymään omaan ydinosaamiseensa ilman, että hänen tarvitsee kantaa huolta toimitiloista.

nen sijoitusaika on kolmesta viiteen vuoteen. Sinä aikana kohde suunnitellaan ja toteutetaan ja asiakas ehtii kotiutua kiinteistöön.

Rahasto omistaa kiinteistön yleensä vähintään kaksi lämmityskautta, joten kaikki talotekniikan säädöt saadaan varmasti kohdalleen ennen kuin kiinteistö myydään eteenpäin.

MUU SUOMI VETÄÄ, POHJANMAALLA ON NIHKEÄÄ Kiinteistökehittäjänä WasaGroup toimii koko Suomessa, käytännössä kohteet sijaitsevat kasvukeskuksissa ja Suomen rannikkokaistaleella. Tällä hetkellä neuvottelujen eri vaiheissa on sijoituskohteita noin 500 miljoonan euron edestä. Niistä noin 100 miljoonan euron sijoitukset ovat lähellä toteutusvaihetta.

– Käyttäisimme mielellämme rahastojen sijoituksia myös kotiseutumme kehittämiseen, mutta jostain syystä länsirannikolla suhtaudutaan kiinteistökehittämiseen hyvin perinteisesti. Täällä rakentamisesta ja kiinteistötoiminnoista vastaavat pääasiassa kunnat ja puolijulkiset yhtiöt, Tyynismaa harmittelee.

Hänen mielestään julkisten organisaatioiden tavoitteena pitäisi olla toimia kiinteistöbisneksessä katalyyttina vaikeina aikoina ja siirtyä sitten kehittämään muita alueita.

– Kaikki kunnat toivovat ulkopuolisia sijoituksia. Meidän konseptilla toteutetut kiinteistöt ovat juuri sellaisia. Kiinteistösijoittajia ei kiinnosta pelkät seinät, vaan toteuttamiemme kiinteistöjen ympärille syntyvä elämä, Tyynismaa muistuttaa.

Wasa360-konsepti kattaa kiinteistökehityspalvelut alusta loppuun.

SUOMEA RAKENNETAAN RAHASTOILLA Ensimmäiset sijoituskohteensa WasaGroup toteutti omista voittovaroistaan ja vuonna 2014 perustettiin ensimmäinen WGFkiinteistökehitysrahasto, jossa on mukana myös muita sijoittajia.

– Yritykset eivät enää sijoita seiniin, vaan haluavat keskittyä bisnekseen. Myös kunnille jää enemmän rahaa palvelujen toteuttamiseen, jos kiinteistöistä huolehtii joku muu omistaja, rahastonhoidosta vastaava varatoimitusjohtaja Jani Peräsarka sanoo. – Sijoittajille rahastot tuottavat kiinteistöjen omistusaikana vuokratuottoja ja myynnin yhteydessä myyntivoittoja.

WGF-rahastojen avulla on rakennettu mm. liike- ja toimistotiloja, teollisuuskiinteistöjä, monitoimikortteleita, päiväkoteja, kouluja, hoivatiloja ja urheiluhalleja. Rahaston keskimääräi-

CONNECTING BUSINESS 25

Kaikilla aloilla rekrytoidaan Alla branscher rekryterar  PAULA ERKKILÄ, MIA BRÄNNBACKA, JOHANNA HAVERI  HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE  MIA BRÄNNBACKA MICAELA LINDAHL-PALMROOS

P

ohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityksillä menee edelleen hyvin, kertoo Pohjanmaan kauppakamarin jäsenyritystensä parissa toteuttama Business Panel. 60 prosenttia yrityksistä odottaa liikevaihdon kipuavan viime vuotta korkeammalle tasolle. Yritysbarometrin kaikki saldolukumittarit ovat nousseet syksyn mittauksesta, ja tunnelmasta kertova mittari on ollut jatkuvassa nousussa nyt jo kolmen ja puolen vuoden ajan. Erityisen vahvassa kasvussa näyttäisi olevan yritysten rekrytointitarve, ja lähes puolet rekrytoi henkilöstöä seuraavan puolen vuoden aikana.

Problemet är dock den allt större arbetskraftsbristen som begränsar tillväxten hos nästan hälften av företagen. Bristen på yrkeskunnig arbetskraft som en begränsande faktor för verksamheten har ökat sedan ett år tillbaka med så mycket som 15 procentenheter. Störst är utmaningen fortfarande inom byggbranschen där 57 procent av företagen lider av bristen på yrkeskunnig arbetskraft.

Inom handelskammarområdet har fortfarande företagen i Jakobstadsregionen den positivaste synen på framtiden, å andra sidan har det i Vasaregionen sedan hösten börjat peka uppåt och alla saldotalen har gått uppåt.

I Karlebyregionen har alla saldomätarna däremot sjunkit sedan hösten. Alla regioner är ändå kraftigt på plussidan.

26 CONNECTING BUSINESS

Rakennusala

Toimitusjohtaja Håkan Nyman, NyCon Oy Ab

Rakennusalan yleiset näkymät voi päätellä kaupungin yllä näkyvien torninostureiden vähäisestä määrästä. Kilpailu on kovaa, sillä kysyntä on vähäistä, kun teollisuus ei investoi ja julkisten kohteiden elinkaarimallit ja muut rahoitusratkaisut eivät tuo työtä pk-yrityksille.

Oman yrityksen osalta näkymät ovat suhteellisen hyvät ja liikevaihtotavoite tälle vuodelle on jo kasassa. Odotamme Kokkolan Rautatientorin toteuttamisen aloitusta. Se tulee olemaan piristysruiske koko Kokkolan kaupungille.

Teollisuus

Toimitusjohtaja Sakari Pisilä, Koncentra Pistons Oy

Tilanne on hyvä, kysyntä ja liikevaihto ovat kasvaneet viime vuodesta. Etenkin kaasumoottoreiden mäntien kysyntä on kasvanut voimakkaasti kaasuvoimalaitosten kysynnän kasvaessa.

Kilpailu osaavasta työvoimasta on kova ja se tuntuu myös meillä kuten muuallakin alueen teollisuudessa.

Kauppa

Toimitusjohtaja Kim Biskop, Osuuskauppa KPO

Viime vuoden kasvu oli hyvä ja sama kehitys jatkuu kaikissa toiminnoissamme.

Market-toimiala oli alkuvuonna yli viiden prosentin kasvuvauhdissa, myös majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä autokauppa kasvavat.

Tuloskehityksessä konserni on hieman viime vuotta paremmassa vauhdissa. Teimme isoja investointeja ravintoloissa viime vuonna, mutta niiden positiivinen tulosvaikutus näkyy vasta myöhemmin.

TALOUSKATSAUS / EKONOMISK ÖVERSIKT

Teollisuudessa korkeat liikevaihto-odotukset

0

-100

+50

11%

TEOLLISUUS 60 40 20 0

-20 -40 Teollisuus ja rakentaminen yhdessä vuoden 2014 loppuun asti

-60

-50

71%

+50

27%

+100

-100

5% 6% 2%

15%

44%

51%

+50

35%

+100

-100

5% 1%

8%

52%

+100

LIIKEVAIHTO

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

YLEINEN TUNNELMA

 laskee  pysyy ennallaan  nousee

 laskee >5  laskee 3–4  laskee 1–2  pysyy ennallaan  lisääntyy 1–2  lisääntyy 3–4  lisääntyy >5

 erittäin pessimistinen  pessimistinen  normaali  optimistinen  erittäin optimistinen

0

0

0

+50

-50

-50

+50

40%

27%

+50

60%

33% 59%

14%

45%

4/18

4/17

11/17

4/17

4/16

4/15

-50

32%

60%

11/15

4/14

0

14%

-50

-100

11/14

4/13

11/13

11/12

4/12

 Henkilöstö  Tilauskanta  Liikevaihto  Tunnelma -80

0

-50

18%

80

pullonkaulaksi, ja yritysten välinen kilpailu työvoimasta on kovaa. Viennin arvioidaan tämänhetkisen näkemyksen mukaan kasvavan viime vuodesta. Vientiyrityksistä 60 prosenttia arvioi viennin kasvavan ja 33 prosenttia pysyvän edellisvuoden tasolla. Teollisuuden investointinäkymät ovat heikentyneet syksystä saldoluvun ollessa 16 (29 BP 11/17). Silti teollisuudessa 38 prosenttia uskoo investointien ylittävän edellisvuoden tason. Tilauskannat ovat hyvällä tasolla, mikä luo hyvän pohjan myös tuleviin investointeihin.

8/12

T

eollisuuden saldolukukäyristä kaikki ovat nousseet syksystä. Liikevaihdon mittari on korkein saldoluvun ollessa 60. Myös tunnelma on kivunnut 52:een, ja se onkin nyt ennätyskorkealla. Suurin nousija syksystä on tilauskanta, jonka saldoluku on nyt 42. Teollisuusyrityksistä 56 prosenttia aikoo lisätä työvoimaa seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Erityisesti hitsaajille ja erilaisille tuotannon työntekijöille on kysyntää. Yli puolet teollisuusyrityksistä kuitenkin nostaa työvoiman saatavuuden suurimmaksi

38% 22% +100

-100

16%

+100

-100

7%

53%

TILAUSKANTA

INVESTOINNIT

VIENTI

 pienempi  yhtä suuri  suurempi

 pienempi  yhtä suuri  suurempi

 pienempi  yhtä suuri  suurempi

+100

Mittarin värillinen sisäkehä kertoo vastausten jakauman, ulkokehä ja keskiympyrä kertovat saldoluvun.

Mätarens färgade inre del beskriver fördelningen av svaren, den yttre delen och den mittersta cirkeln återger saldotalet.

Denna ekonomiska översikt beskriver läget i början av år 2018 på Österbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten.

Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Österbottens handelskammares Business Panel 4/2018.

En utförlig bildserie av Business Panel kan ses på vår webbplats www.ostro.chamber.fi/Statistik_och_utredningar.

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta alkuvuonna 2018 Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-keskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja KeskiPohjanmaan maakunnat. Talouskatsaus perustuu Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin 4/2018 aineistoon. Kysely toteutettiin 5.-10.4. Vastaajamäärä oli 239 ja vastausprosentti oli 24.

Laaja kuvasarja Business Panelista on katsottavissa kotisivuiltamme www.ostro.chamber.fi/Tilastot_ja_selvitykset.

CONNECTING BUSINESS 27

0

Byggbranschens orderstock fortsätter att minska

A

v saldotalen inom byggbranschen är det endast rekryteringsbehovet som har ökat sedan senaste mätningen.

41 procent av företagen inom branschen rapporterar att de har för avsikt att rekrytera mera personal under de följande sex månaderna. Samtidigt är ändå oron för bristen på yrkeskunnig arbetskraft stor och det finns ett be-

hov av speciellt byggmästare. Företagens största rekryteringsutmaning är den ringa arbetserfarenheten bland sökandena.

Trots rekryteringsbehovet pekar de övriga mätarna nedåt: både stämningen, förväntningarna på omsättningen samt orderstocken, som redan tidigare legat på minus, har sjunkit sedan hösten. Inom branschen vän-

-50

+50

41% 36%

tar man på att investeringarna inom industrin ska börja öka och på det sättet ge byggbranschen ett lyft. Trots den något dystra atmosfären inom byggbranschen så meddelar 46 procent av företagen om en optimistisk stämning.

23%

13%

-100

+100

OMSÄTTNINGEN  minskar  oförändrad  ökar 0

-50

+50

29% 42%

29%

-13%

-100

+100

ORDERSTOCKEN  sämre  oförändrad  bättre

0

Palvelualalla pientä piristymistä

P

alvelualan tunnelmat ovat nousseet syksystä, ja saldoluku on nyt 54, ja erittäin optimististen osuus on lisääntynyt yhdellä prosenttiyksiköllä. Liikevaihto-odotukset ovat myös korkealla, ja 59 prosenttia yrityksistä odottaa vuoden takaista parempaa liikevaihtoa.

Tilauskanta on aavistuksen heikompi kuin syksyllä nähtiin, investoinnit

-50

+50

35%

puolestaan aavistuksen suuremmalla tasolla. Lähes puolet yrityksistä on palkkaamassa uutta työvoimaa seuraavan puolen vuoden aikana; nousua syksystä on kymmenisen prosenttiyksikköä. Alalla tarvitaan esimerkiksi koodareita, ravintolatyöntekijöitä sekä myynnin ammattilaisia. Suurimmat haasteet rekrytoinnissa ovat vähäinen hakijamää-

rä sekä puutteet hakijoiden työkokemuksessa ja koulutuksessa.

59%

-100

53%

6%

+100

LIIKEVAIHTO  laskee  pysyy ennallaan  nousee 0

-50

+50

44% 51%

-100

46%

5%

+100

TILAUSKANTA  pienempi  yhtä suuri  suurempi

0

Stämningen inom handeln på stark uppgång

-50

+50

65%

A

v alla branscher så har handeln piggnat till mest sedan mätningen på hösten. Stämningen inom branschen har den kraftigaste positiva tillväxten och saldotalet har ökat till 52 (20 BP 11/17). 12 procent av företagen rapporterar om mycket optimistisk stämning och det finns inte en enda som har beskrivit stämningen som mycket

pessimistisk. Även saldotalet för förväntningarna på omsättningen är hög och ligger på 58. Antalet företag som uppskattar att omsättningen blir mindre än för fjolåret har minskat med upp till 11 procentenheter. Några personalminskningar kan man inte skönja under de följande sex månaderna och 39 procent av företagen har för avsikt att

rekrytera mera personal. Även inom handeln är bristen på kompetent arbetskraft den största flaskhalsen, 42 procent lider av detta. Vart fjärde företag inom handeln lyfter fram byråkratin som en bromsande faktor för verksamheten.

27%

-100

57%

8%

+100

OMSÄTTNINGEN  minskar  oförändrad  ökar 0

-50

+50

50%

38% -100

12%

26%

INVESTERINGARNA  mindre  oförändrade  större

28 CONNECTING BUSINESS

+100

0

-50

-100

0

+50

50%

-50

32%

BYGGBRANSCHEN

+100

-100

22%

5%

+100

40 20

REKRYTERINGEN

ALLMÄN STÄMNING

 minskning >5  minskar med 3–4  minskar med 1–2  oförändrad  ökar med 1–2  ökar med 3–4  ökning >5

 mycket pessimistisk  pessimistisk  normal  optimistisk  mycket optimistisk

0

60

45%

18%

23%

9%

80

+50

32%

18%

0

-20 -50

+50

45%

-40

41%

-60

4/18

11/17

4/17

4/17

4/16

4/15

11/15

4/14

11/14

4/13

11/12

INVESTERINGARNA

11/13

 Rekryteringen  Orderstocken  Omsättningen  Stämningen

-80 4/12

+100

8/12

Svaren från byggbranschen inkluderade i industrins svar fram till slutet av 2014.

14%

-27%

-100

 mindre  oförändrade  större

0

0

80 -50

47%

-100

+50

32%

-50

PALVELUALA

+50

50%

60

39% 11%

4% 1%

43%

5%

+100

-100

53%

4%

7%

40 +100

20

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

YLEINEN TUNNELMA

 laskee >5  laskee 3–4  laskee 1–2  pysyy ennallaan  lisääntyy 1–2  lisääntyy 3–4  lisääntyy >5

 erittäin pessimistinen  pessimistinen  normaali  optimistinen  erittäin optimistinen

0

-20

+50

50%

-40 33%

-60

4/17

11/17

4/18

4/17

11/17

4/18

4/17

4/16

4/15

11/15

4/14

11/14

4/13

-80

11/13

 Henkilöstö  Tilauskanta  Liikevaihto  Tunnelma

+100

11/12

16%

-100

4/12

17%

8/12

-50

0

INVESTOINNIT  pienempi  yhtä suuri  suurempi

0

0

-50

+50

-50

61%

80

HANDELSBRANSCHEN

+50

44%

60

40%

27%

40

39%

12%

+100

-100

4%

52%

12%

+100

20

REKRYTERINGEN

ALLMÄN STÄMNING

 minskning >5  minskar med 3–4  minskar med 1–2  oförändrad  ökar med 1–2  ökar med 3–4  ökning >5

 mycket pessimistisk  pessimistisk  normal  optimistisk  mycket optimistisk

0

-20 -40 -60

4/17

4/16

4/15

11/15

4/14

11/14

4/13

11/13

11/12

-80

 Rekryteringen  Orderstocken  Omsättningen  Stämningen 4/12

Mittarin värillinen sisäkehä kertoo vastausten jakauman, ulkokehä ja keskiympyrä kertovat saldoluvun.

Mätarens färgade inre del beskriver fördelningen av svaren, den yttre delen och den mittersta cirkeln återger saldotalet.

8/12

-100

CONNECTING BUSINESS 29

AJASSA / AKTUELLT

Energia- & ympäristöseminaari starttasi seitsemännen Vaasa EnergyWeekin

E

nergia- & ympäristöseminaarin pääpuhuja elinkeinoministeri Mika Lintilä pohti puheenvuorossaan uusiutuvaa energiaa ja energian varastointia. Hän kommentoi myös menossa olevia akkutehdashankkeita: ”Maailman mittapuussa meillä on ainutlaatuinen alue maailmassa, jossa logistisesti näin pieneltä alueelta pystytään saamaan kaikki raaka-aineet ja hoitamaan niiden kemiallinen jalostus ja kaiken keskellä sijaitsee vielä Vaasan energiaklusteri.”

KYBERTURVALLISUUS BUSINESSBOOST

KAUPPAKAMARI JAKOI APURAHOJA VAASASSA

ELINKEINOELÄMÄN FOORUMI

Viime vuonna yrityksiin kohdistuneet kyberhyökkäykset tuplaantuivat, kertoi F-Securen asiantuntija Anssi Korpilaakso kauppakamarin ICT-valiokunnan järjestämässä BusinessBoostissa Pietarsaaressa. Kyberrikolliset ovat tänä päivänä pk-yritysten kimpussa monin tavoin, ja tilaisuudessa annettiin eväitä ymmärtää digitalisaation mukanaan tuomia uhkia sekä mahdollisuuksia varautua niihin.

Vaasan kauppakamariosaston hallinnoimista rahastoista on jaettu vuosittaiset apurahat. Suurimmat apurahat saivat Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta kaksikieliseen juristikoulutukseen, Vaasan yliopisto VEBIC-hankkeeseen sekä älyverkkojen professuuriin. 18 jaetun apurahan yhteissumma oli lähes 50 000 euroa.

Me olemme ilman vaatimattomuutta Euroopan parhaita siinä, mitä meillä tehdään, kehui johtamaansa yritystä Ekerin toimitusjohtaja Matti Laurila (oik.) kauppakamarin ja EK:n yhteisessä foorumissa Vaasassa huhtikuussa.

Kysyttäessä pyrkyä maailman parhaaksi, Laurila totesi, ettei se ole heille tavoite, koska maailma ei ole heidän markkinansa sääntelyn ja määräysten suuren variaation vuoksi.

30 CONNECTING BUSINESS

SYKSY / HÖSTEN

Koulutuskalenteri Kurskalender Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua suomeksi ja ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi.

Koulutuksessa nähdään!

Taloushallinto ja verotus | Ekonomiförvaltning och beskattning Handelskammarens ekonomidag 17.9 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Anders Tallberg, Hanken & SSE Executive Education Taloustaitoa esimiehille 25.9. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Toivo Koski, TulosAkatemia Oy Ajankohtaista arvonlisäverosta 26.9. klo 9–16, Vaasa 27.9. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Aktuellt om moms 3.10 kl. 9–16, Vasa 4.10 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Inkomstregistret tas i bruk 2019 22.10 kl. 9–13, Jakobstad 8.11 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids Tulorekisteri käyttöön 2019 23.10. klo 9–13, Kokkola 5.11. klo 9–13, Vaasa Kouluttajana Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Kauppakamarin veropäivä 14.11. klo 9–16, Kokkola 15.11. klo 9–16, Vaasa Kouluttajina Ann-Mari Kemell, Keskuskauppakamari; Tomi Viitala, Aalto-yliopisto; Risto Walden, Bilanssi Oy Stora skattedagen 27.11 kl. 9–16, Vasa 28.11 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab; föreläsare från EY Ennakkoperintä 2019 13.12. klo 9–13, Kokkola 14.12. klo 9–13, Vaasa Kouluttajana Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens.

Vi ses på kursen!

Förskottuppbörden 2019 17.12 kl. 9–13, Vasa 18.12 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Esimiestyö | Förmansarbete Taloustaitoa esimiehille 25.9. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Toivo Koski, TulosAkatemia Oy Handelskammarens förmansdag: Framgångsrikt ledarskap och svåra diskussioner 10.10 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Pernilla Gripenberg, Hanken & SSE Executive Education Kauppakamarin esimiespäivä: Esimiestyön rajat – oikeudet ja velvollisuudet 25.10. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Katariina Sorvanto, KataKoski Oy

Ulkomaankauppa | Utrikeshandel Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä: Vientiprosessi toimii 21.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Marika Nummila, Samex Solutions Oy

Yritysjuridiikka | Affärsjuridik Tilaajavastuulain käytännöt ja rakennusalan tiedonantomenettelyn nykytilanne 9.10. klo 12–16, Kokkola Kouluttajana Ville Wartiovaara, Rakennusteollisuus RT ry Hantering av sjukfrånvaro och trakasserier 6.11 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Heidi Furu, DKCO Advokatbyrå Sairauspoissaolot ja muut tilapäiset poissaolot 7.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari

GDPR on astunut voimaan – mitä nyt?

29.11. klo 9–13, Kokkola 30.11. klo 9–13, Vaasa Kouluttajana Timo Laakso, KPMG GDPR har trätt i kraft – vad sker nu?

10.12 kl. 9–13, Jakobstad 11.12 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Jorunn Skogberg och Tobias Björkström, DKCO Advokatbyrå

Tietotekniikka | Datateknik Excelin Power BI -perusteet 31.10. klo 9–16, Kokkola Kouluttajana Erkki Renvall, Wistec Training Oy

Viestintä | Kommunikation Kauppakamarin viestintäpäivä: Videon monet mahdollisuudet 20.9. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Antti Valtari, Someco

Muuta | Övrigt Fräscha upp din finska 19.9 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Mia Juthman, AAC Global Business Intelligence – parhaat käytännöt 20.11. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Hanna Pakka, Aureolis Oy

HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi (Godkänd styrelsemedlem) 21.9. alkaen, Kokkola

Ilmoittautumiset ja lisätietoja kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi/koulutus Anmälan och ytterligare information på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi/kursverksamhet

CONNECTING BUSINESS 31

TÄYSIN UUSI Volvo V60 AUTOMAALTA

VOLVO V60 SPORTSWAGON ALKAEN 42 490 € Volvo V60 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 35 500 €, autovero 6 389,53 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 42 489,53 €. EU-yhd. 2,1-7,5 l/100 km, CO2 47-174 g/km. Kuvan auto lisävarustein.

AUTOMAA KOKKOLA

|

AUTOMAA VAASA

VAUNUMIEHENKATU 2

|

KIVIHAANTIE 4

|

|

ARK. 8–17, LA 10–14

ARK. 9–18, LA 10–14

|

|

PUH. 020 780 7150

PUH. 020 780 7250