Page 1

POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

1 ∙ 2015 YRITYSTEN TOIVEITA VAALIEN ALLA

FÖRETAGENS ÖNSKEMÅL FÖRE RIKSDAGSVAL

CONNECTING BUSINESS

TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA

UTBILDNING ENLIGT BEHOV

HARKITTUA KASVUA Kontrollerat växt


CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning

1⋅ 2015

SISÄLTÖ · INNEHÅLL

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA | UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi

ILMOITUKSET | ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn 050 309 2331 mia.brannbacka@chamber.fi

TOIMITUSNEUVOSTO | REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS | REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com

TAITTO | OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto

KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING Pohjanmaan kauppakamari/ Österbottens handelskammare Micaela Lindahl-Palmroos

PAINO | TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS | UPPLAGA 4500 kpl / st.

ISSN 1796-9441

17

20 KOULUTUSTA

UUSI REHTORI

yritysten tarpeisiin

ei pelkää haasteita tai epävarmuutta

10 14

Gambit kasvaa harkitusti Gambit växer kontrollerat

20

Koulutusta yritysten tarpeisiin Utbildning enligt företagens behov

Vaalit tulevat - oletko valmis? Riksdagsvalet närmar sig - är du redo?

PALSTAT

KANSI | PÄRM Kuva | bild: Sami Pulkkinen Veljekset Tim ja Ted Wallin haluavat kasvattaa yritystään harkitusti. Bröderna Tim och Ted Wallin vill att deras företag växer kontrollerat.

PÄÄKIRJOITUS | LEDARE | 5 Alueemme tarvitsee omat kansanedustajansa | Vår region behöver egna riksdagsledamöter

UUSIIN ASEMIIN | PÅ NYA POSTER | 17 Uusi rehtori ei pelkää haasteita tai epävarmuutta

LYHYESTI | I KORTHET | 7

AJASSA | AKTUELLT | 26

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA | HANDELSKAMMARENS KURSER | 24

KOLUMNI | KOLUMN | 9 Mikä sinusta tulee isona?

  CONNECTING BUSINESS  3    


Painavaa asiaa...

...kevyesti. Värikkäämmän maailman puolesta! Parasta laatua - luvatussa aikataulussa - perille saakka Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi


Alueen etua ajaa parhaiten alueelta tuleva ja alueen tunteva kansanedustaja. Vaasan vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee uudessa eduskunnassa 16:een. Nyt on aika aktivoida äänestäjiä äänestämään ja äänestämään vieläpä oman alueen ehdokasta. Tuleva eduskunta ja hallitus ovat suurten ratkaisujen edessä. Suomen kilpailukyky on palautettava, ja samalla valtion velan kasvu on saatava taittumaan. Kauppakamarit laativat viime syksynä yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, niihin voit tutustua verkossa osoitteessa kauppakamari.fi/uutishuone. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi on syytä nostaa esiin muutamia asioita, jotka vaikuttavat erityisesti oman alueemme yrityksiin. Valtatien 8 kunto ja välityskapasiteetti ovat niin heikkoja, että yritysten kuljetukset kärsivät jatkuvasti. Kasitie vaatii pikaisia parannuksia yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lentoliikenteessä molempien alueen kenttien tulevaisuus on turvattava, koska niillä on merkittävä rooli erityisesti vientiteollisuudellemme. Julkinen sektori on Suomessa kestämättömän suuri. Palvelutuotannon tehokkuutta on haettava avaamalla julkiset

palvelut kilpailulle. Lisäämällä yksityisen palveluntuotannon osuutta luodaan lisäksi tilaa menestyville yrityksille, jotka puolestaan tuottavat hyvinvointia alueelle. Alueella tarjolla olevan koulutuksen tulisi vastata alueen yritysten osaajatarpeisiin, ja koulutuksen jälkeen pitäisi myös voida työllistyä alueelle. Koulutuksen järjestämisessä tulisi ohjat säilyttää alueella. Sama pätee muuhunkin hallintoon: kun päätöksenteko pidetään alueella, vastaa palvelu paremmin alueen tarpeita. Yllämainittujen lisäksi yritysten hallinnollista taakkaa olisi vähennettävä ja ylisääntelyä tulisi karsia. Alueen yritysjohtajien kokemuksia aiheesta voit lukea tämän lehden vaalitoiveita käsittelevästä artikkelista sivulta 10 alkaen. Onnea kaikille ehdokkaille, jotka olette panneet itsenne likoon näissä vaaleissa. Kauppakamari ja yritykset ovat tukenanne pohtiessanne, millä keinoin työllisyys paranisi tai alueen kilpailukyky kasvaisi.

PÄÄKIRJOITUS | LEDARE

Alueemme tarvitsee omat kansanedustajansa

Vår region behöver egna riksdagsledamöter Regionens intressen bevakas bäst av en riksdagsledamot som kommer från och är bekant med regionen. Antalet riksdagsledamöter inom Vasa valkrets minskar till 16 i den nya riksdagen. Nu är det hög tid att aktivera de röstberättigade och att dessutom få dem att rösta på en kandidat från den egna regionen. Den kommande riksdagen och regeringen står inför stora beslut. Finland måste få tillbaka sin konkurrenskraft och samtidigt måste statens skuldspiral brytas. Handelskamrarna sammanställde i höstas gemensamma målsättningar för regeringsprogrammet och du kan bekanta dig med dem på webben under adressen kauppakamari.fi/uutishuone. Vid sidan av de nationella målsättningarna finns det skäl att lyfta fram några saker som i synnerhet påverkar företagen i vår egen region. Riksåttans skick och förmedlingskapacitet är under all kritik och företagens transporter blir hela tiden lidande. Riksväg 8 måste förbättras å det snaraste så att företagens konkurrenskraft bibehålls. Inom flygtrafiken måste framtiden för regionens båda flygfält garanteras, eftersom de har en betydande roll speciellt inom exportindustrin. Den offentliga sektorn i Finland är ohållbart stor. Serviceproduktionens effektivitet måste sökas genom att konkurrensutsätta den offentliga servicen. Genom att öka andelen privata serviceproducenter skapas utrymme för framgångsrika företag som i sin tur ökar regionens välfärd. Den utbildning som erbjuds i regionen måste motsvara de kompetensbehov som regionens företag har och efter avslutad utbildning är det också viktigt att kunna få sysselsättning i regionen. Beslutsfattandet gällande utbildningen bör bli kvar i regionen. Samma sak gäller också övrig administration. Då besluten görs i regionen så motsvarar servicen bättre regionens behov. Dessutom måste företagens administrativa börda lindras och onödig reglering avskaffas. Du kan läsa om våra företagsledares erfarenheter längre fram i tidningen i artikeln om önskemålen inför valet. Vi lyckönskar all kandidater som satsat tid och energi inför det här valet. Handelskammaren och företagen bidrar gärna med råd gällande hur sysselsättningen och regionens konkurrenskraft kunde förbättras.

JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare   CONNECTING BUSINESS  5    


ADVERTORIAALI

Yksi toimii toisin LähiTapiola Pohjanmaa panostaa paikallisuuteen ja henkilökohtaiseen palveluun samaan aikaan, kun muut vakuutusyhtiöt keskittävät ja automatisoivat toimintaansa. Vaasassa kotipaikkaansa pitävä yhtiö haluaa olla aktiivinen yhteistyökumppani ja varteenotettava vakuuttaja kaikilla vakuutuskentän osa-alueilla.

L

ähiTapiola -ryhmä on koko vakuutuskentällä palveleva finanssiryhmä, jonka omistaja-asiakkaina on niin yksityishenkilöitä, yrittäjiä, yrityksiä, maatiloja kuin yhdistyksiä. LähiTapiola -ryhmän muodostavat LähiTapiolan keskinäinen vakuutusyhtiö, keskinäinen henkivakuutusyhtiö, varainhoito, kiinteistövarainhoito sekä 20 alueyhtiötä. Ryhmään kuuluu myös kumppaneita, jotka täydentävät LähiTapiolan palveluja: työeläkevakuutuspalveluja tarjoava Elo, pankkipalveluita tarjoava S-Pankki sekä rahoitusyhtiö FIM. Vuosi 2014 oli LähiTapiolalle ensimmäinen toimintavuosi tällä organisaatiolla. Pohjanmaalla toimiva alueyhtiö on LähiTapiola Pohjanmaa. Sen toimitusjohtaja Pasi Haarala on syystä tyytyväinen, sillä viime vuosi oli Pohjanmaalla toimivalle alueyhtiölle ja koko LähiTapiola -ryhmälle vahvan kasvun vuosi. Pohjanmaan alueyhtiö kasvoi suhteellisesti nopeammin kuin muu ryhmä ja ylsi viime vuonna yli 1000 nettoasiakkaan kasvuun. – Toimimme tietoisesti toisin kuin kilpailijamme. Olemme lähellä asiakasta ja tarjoamme laajat palvelut kaikissa toimipisteissämme. Puhelinpalveluumme vastaa aina joku Pohjanmaan alueyhtiön työntekijä, ja meille on kunnia-asia palvella asiakkaitamme heidän äidinkielellään, Haarala kertoo. Vastavirtaan toimiva LähiTapiola Pohjanmaa panostaa paikallisuuteen ja hyvään palveluun ja hakee kasvua sekä henkilö- että yritysasiakassektorilla. Yhtiö on sitoutunut sijoittamaan paikallisiin kiinteistöihin ja käyttämään taloudellista tulosta asiakkaiden hyväksi. Esimerkiksi S-Ryhmän kumppanuuden myötä S-Bonus alentaa LähiTapiola Pohjanmaan

KOKKOLA

LOHTAJA

KRUUNUPYY PIETARSAARI

TEERIJÄRVI

UUSIKAARLEPYY ORAVAINEN VÖYRI VAASA ÖVERMALAX

LAIHIA

KORSNÄS

NÄRPIÖ

KRISTIINANKAUPUNKI

LähiTapiola Pohjanmaa palvelee paikallisesti 14 toimipaikassaan. Yhtiön 15. toimipaikka avataan Kokkolan Prismaan maaliskuun aikana.

henkilöasiakkaiden vakuutusmaksuja noin 900 000 euroa vuodessa. – Vaikka toimimme paikallisesti, meidän asiakkaamme saavat myös kaikki suuren vakuutuskonsernin palvelut ja edut, vakuuttaa Haarala ja kehottaa kysymään vakuutustarjousta yhtiöstä.

LÄHITAPIOLA POHJANMAA • on 100 hengen työnantaja • toimii 14 toimipaikassa Pohjanmaan rannikolla Kristiinankaupungista Lohtajalle • on johtava vakuutusyhtiö 36,5 % markkinaosuudellaan • palvelee 71 000 omistaja asiakasta • käsittelee vuosittain paikallisesti 16 000 vahinkohakemusta • saa vuosittain (liikevaihtoa vastaavaa) maksutuloa 46 miljoonaa euroa • haluaa kasvaa – tänä vuonna on jo rekrytoitu 4 uutta työntekijää

Pasi Haarala LähiTapiola Pohjanmaa toimitusjohtaja


aasassa vuosittain järjestettävä Vaasa EnergyWeek kokoaa energia-alan osaajat ja asiantuntijat verkostoitumaan ja tekemään bisnestä. EnergyWeek tarjoaa mielenkiintoisia tapahtumia ja foorumeita sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Vuoden 2015 viikko koostuu kuudesta tapahtumasta, jotka tarjoavat kävijälle mahdollisuuden päivittää tietotaitoaan niin business- kuin teknologianäkökulmastakin. Tänä vuonna EnergyWeekille odotetaan kaikkien aikojen kävijäennätystä, yli 3000 energia-alan osaajaa Suomesta ja maailmalta. Vaasa EnergyWeek käynnistyy perinteiseen tapaan Energiaja ympäristöseminaarilla, joka tällä kertaa toteutetaan kahden laajan paneelikeskustelun muodossa ja kokonaan englanniksi. Paneelikeskustelujen aiheina ovat kaksi tällä hetkellä eniten energia-alaa puhuttavaa teemaa: LNG-kaasuverkoston rakentaminen ja liikenteen kaasuvallankumous sekä energian pientuotanto. Viikko jatkuu Vaasa Wind Exchange –tapahtumalla, joka tänä vuonna keskittyy tuulivoiman ohella aurinkovoimaan, ja Renewable Efficient Energy –konferenssilla, jonka keskiös-

LYHYESTI | I KORTHET

EnergyWeek kasvattaa suosiotaan V

sä on niinikään tuuli- ja aurinkovoima. Sales Café on myyntihenkisten insinöörien tapahtuma, jossa vaihdetaan parhaita käytäntöjä ja verkostoidutaan. EnergySpin tuo yhteen energia-alan nousevat lahjakkuudet ja start-upit sekä rahoittajat. Energy and Buildings –seminaari keskittyy tällä kertaa rakentamisen energiatehokkuuteen. Lisätietoja Vaasa EnergyWeekistä www.energyweek.fi

KASVU OPEN TEKEE SUOMEN KIPEÄSTI KAIPAAMAA KASVUA

YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA

K

K

okkolanseudun Kehitys Oy KOSEKin ja Kokkolan Matkailun toiminnat yhdistyivät tämän vuoden alusta. KOSEKin uuteen organisaatioon keskitettiin yhteinen hallinto ja viestintäpalvelut, yrityskehittäminen sekä aluemarkkinointi, johon kuuluvat mm. matkailuneuvontapalvelut, tapahtumat ja messut ja yritysten sijoittumispalvelut. Kokkolan Matkailun organisaatioon jäivät edelleen varustamotoiminta, kokouspaketit, konserttipaketit sekä ryhmämatkaliiketoiminta. Matkailuneuvonta, osa aluemarkkinoinnista sekä Kokkolan Matkailun palvelut ovat edelleen kauppatorilla sijaitsevassa ns. Kalahallin kiinteistössä. Yrityskehittämispalvelut, osa aluemarkkinointipalveluista sekä hallinto toimivat Yritystalo Evaldissa, Ristirannankatu 1:ssä. Anne Pesola jatkaa KOSEKin toimitusjohtajana ja hallinnon ja yrityskehittämisen vetäjänä. Jaska Pensaari puolestaan jatkaa Kokkolan Matkailun toimitusjohtajana. Hän toimii myös KOSEKissa markkinointijohtajana ja aluemarkkinointitiimin vetäjänä. KOSEKin ja Kokkolan Matkailun toimintojen yhdistymisen tavoitteena on entistä paremmin herättää yritysten, päättäjien, opiskelijoiden, työntekijöiden ja matkailijoiden mielenkiintoa Kokkolaa ja Kokkolan aluetta kohtaan asuinpaikkana, yrityksen sijoittumispaikkana ja matkailukohteena. Tähän on nyt uudella organisaatiomallilla entistä paremmat edellytykset yhteisen resursoinnin ja yhdistyneen osaamisen myötä

asvu Open on valtakunnallinen kasvuyrittäjyyskilpailu ja maksuton sparrausprosessi kaikille kasvusta kiinnostuneille yrityksille. Kasvu Openissa kohtaavat kokeneiden yritysjohtajien osaaminen ja kasvunnälkäisten pk-yritysten uudet ideat. Kasvu Open -kilpailu muodostuu eri puolilla Suomea järjestettävistä alueellisista ja toimialakohtaisista Kasvupoluista eli esikilpailuista ja huipentuu lokakuussa 2015 Jyväskylässä pidettävään kaksipäiväiseen finaaliin. Yksittäinen Kasvupolku eli esikilpailu puolestaan muodostuu kaikille kiinnostuneille yrityksille avoimesta, parin tunnin mittaisesta starttitilaisuudesta, kahdesta esikilpailuun valituille yrityksille tarkoitetusta Kiitorata- eli sparrauspäivästä sekä kasvupolkukohtaisesta finaalitilaisuudesta. Kaikkien Kasvupolkujen parhaimmisto pääsee Jyväskylässä pidettävään finaaliin. Finaaliin pääsee tänä vuonna 80 yritystä. Kasvupolku on yrityksille aina maksuton kasvun sparrausprosessi. Pohjanmaan kauppakamarialueella järjestetään tänä vuonna kolme Kasvupolkua: • Kokkolan kaikille yrityksille suunnattu Kasvupolku käynnistyy 13.2. • Kasvupolku, joka on suunnattu kasvuhakuisille energia-alan yrityksille, käynnistyy Vaasassa 19.3. • Vaasan kaikille yrityksille suunnattu Kasvupolku käynnistyy 13.4. Lisätietoja www.pohjanmaankauppakamari.fi

  CONNECTING BUSINESS  7    


Näytön paikka Messut ja tapahtumat ovat sähköiseen markkinointiin nojautuvassa maailmassa aito, erilainen ja taatusti tehokas markkinoinnin ja tiedottamisen kanava.

MESSUOHJELMA 2015 17.-18.3.

Varaa nyt messupaikkasi ja tule mukaan tarjoamaan oikeita kohtaamisia ja aitoja elämyksiä kaikille aisteille. Messut kannattaa aina!

VAASA WIND EXCHANGE & SOLAR

Vaasa Wind Exchange & Solar, Vaasan kaupungintalo 18.-19.4. Pohjanmaan Suurmessut, Botniahalli 11.-13.6. Pop-Up Pohjanmaa, Senaatintori, Helsinki 15.-17.9. Alihankintamessut, Pohjanmaan yhteisosasto, Tampere 24.-25.10. Vasara Rakennusmessut + Huonekalu, Botniahalli 18.-19.11. Knowhow-messut, Botniahalli

VASARA

Ulkoista tapahtumajärjestelyt ammattilaiselle! Pohjanmaan Expo Oy on järjestänyt korkealuokkaisia messutapahtumia Pohjanmaalla jo yli 25 vuoden ajan. Suurtapahtumien suunnittelun ja järjestelyjen ohella palvelumme kattaa myös kohdistetummat kokous- ja kongressijärjestelyt, asiakas- ja henkilöstötilaisuudet sekä erilaiset näyttelyt.

+

HUONEKALU MÖBEL

knowhow

Vaasanpuistikko 15 B 36, 65100 Vaasa Puh. (06) 318 5100 info@pohjanmaanexpo.fi www.pohjanmaanexpo.fi


KOLUMNI

Kirjoittaja on Johanna Kakkuri, joka päivisin vastaa ABB:llä rekrytoinneista. Illat ja viikonloput hän viettää aikaa perheensä ja ranskanbulldoggiensa kanssa munavaunuillen ja moottoripyöräillen.

Mikä sinusta tulee isona?

K

uinka moni on kuullut tämän kysymyksen nuorena tai itse kysynyt sitä nuorelta? Kuinka monella oli tuolloin antaa määrätietoinen vastaus, joka kantoi opintojen läpi ja joka olisi sama vielä tänään, jos kysymys esitettäisiin uudelleen. Uskaltaisin väittää, että aika harvalla. Nyt on taas aika useamman yhdeksäsluokkalaisen pohtia tätä kysymystä ja tehdä tärkeitä valintoja tulevaisuuden osalta. Miten siinä onnistuu, kun valinta on tehtävä noin 500:stä eri alojen ammatillisesta ja korkeakoulututkinnosta? Ehkä monet ammatit tuntuvat kiinnostavilta tai sitten oikein mikään ei tunnu omalta juuri nyt. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka kärjistetysti voi sanoa, että peruskoulun jälkeen valitsee itselleen tulevaisuuden, valinnat ovat kuitenkin harvoin lopullisia ja työelämään siirtyessä pääsee jatkuvasti edelleen kehittymään ja oppimaan uutta. Ja aina voi myöhemminkin elämässä opiskella, ja halutessaan jopa vaihtaa ammattia. Mutta nyt se valinta tulee kuitenkin tehdä, sillä peruskoulu ei useinkaan riitä työelämään. Vaihtoehtoja pohtiessa kannattaa - sen sijaan että katsoo vain tarjolla olevia koulutuspolkuja - kysyä itseltään: Mistä minä pidän? Mitkä asiat minua motivoivat? Mitkä ovat minun vahvuuksiani? Millainen on luonteeni? Miten parhaiten opin uusia asioita? Tärkeää on myös miettiä, mitkä ammatit työllistävät tulevaisuudessa ja missä osaamista tullaan tarvitsemaan. Opinnot ja työ ovat meille kaikille iso osa elämästämme ja on tärkeää, että löydämme polun, joka motivoi ja kannustaa aina oppimaan uutta. Vietämme työssä ison osan valveillaoloajastamme, jolloin on meidän sekä myös työnantajamme edun mukaista, että koemme työn mielekkäänä ja antoisana. Vaihtoehtoja on runsaasti, mikä toisaalta tekee

myös valinnan vaikeaksi. Jos peruskoulun jälkeen tuntuu, ettei oikein vielä tiedä, mitä haluaa opiskella, kannattaa hakeutua esimerkiksi kymppiluokalle, jolloin on mahdollisuus korottaa perusopetuksen päättöarvosanoja, valmistautua jatko-opintoihin ja tutustua työelämään. Elinkeinoelämä on tärkeässä roolissa nuorten tehdessä valintoja tulevaisuutensa osalta ja meidän tuleekin aikaisessa vaiheessa avata heille ovemme ja näyttää, mitä vaihtoehtoja meillä on tarjota. Jos nuori haluaa opiskella esimerkiksi kampaajaksi tai lääkäriksi, tietää hän yleensä suurin piirtein, mitä työ käytännössä on, mutta mitä tekee esimerkiksi sähköinsinööri valmistuttuaan? Mielestäni olemme melko hyvin onnistuneet tässä, mutta vielä voisimme tehdä paljon auttaaksemme nuoria tekemään tulevaisuuttaan koskevia valintoja. Meillä kaikilla on vastuumme; vanhemmilla, oppilaitoksilla, opinto-ohjaajilla ja elinkeinoelämällä. Toivon itse, että minulla olisi ollut enemmän mahdollisuuksia tutustua eri vaihtoehtoihin peruskoulun aikana, sillä minä kuuluin siihen enemmistöön, joka ei tiennyt mikä minusta tulee isona. Ja rehellisyyden nimissä en taida tietää vieläkään… Mutta onneksi minulle on tarjoutunut paljon mielenkiintoisia tehtäviä, mahdollisuuksia opiskella ja oppia sekä kehittyä urallani. Ja nyt voin omasta puolestani olla työni kautta varmistamassa, että meille ABB:lle löytyy nyt ja tulevaisuudessa parhaimmat osaajat, jotka varmistavat, että pysymme myös tulevaisuudessa maailmanluokan teknologiayrityksenä. Työni puolesta haluan myös kannustaa nuoria löytämään oman polkunsa avaamalla ovia kertoakseni, mitä se sähköinsinööri työssään oikein tekee.

  CONNECTING BUSINESS  9    


TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVITUS | ILLUSTRATION TUULA KOTO, POHJANMAAN KAUPPAKAMARI/ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARE JA | OCH HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE

RIKSDAGSVALET NÄRMAR SIG - ÄR DU REDO?

VAALIT TULEVAT – OLETKO VALMIS? Aivan kuin koko Suomi olisi jo jonkin aikaa valmistautunut keväällä pidettäviin eduskuntavaaleihin: poliitikot kiillottavat kilpiään ja kumartelevat äänestäjille samalla, kun lobbaus tulevan hallitusohjelman suhteen on kuumimmillaan.

M

yös elinkeinoelämän järjestöt ovat esittäneet omat näkemyksensä siitä, mihin asioihin seuraavalla hallituskaudella tulisi kiinnittää huomiota, jotta yritykset säilyttäisivät kilpailukykynsä ja pystyisivät työllistämään. Kauppakamarit ovat vakuuttuneita siitä, että hallitusohjelman tulisi olla Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeimpiin asioihin keskittyvä lyhyt dokumentti ja ohjelman toteutus sekä hienosäätö pitäisi jät10  CONNECTING BUSINESS

Det är precis som om hela Finland redan förberett sig en tid på vårens riksdagsval: politikerna polerar sina sköldar och bockar sig för folket samtidigt som lobbningen inför det kommande regeringsprogrammet är som hetast.

tää istuvan hallituksen tehtäväksi. Kauppakamariryhmä on laatinut oman, lyhyen listansa siitä, millaisiin asioihin hallitusohjelman laatimisessa olisi keskityttävä. Pitkäjänteiset strategiset päätökset ovat tarpeen jokaisella politiikan sektorilla. JULKINEN SEKTORI JA VEROTUS KUNTOON Suomen julkisen sektorin menot kasvavat luonnollisesti aina kriisiaikoina. Vastaavasti niiden pitäisi myös laskea nopeasti kriisin jälkeen, mutta julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen lä-

hestyy jo 58 prosenttia. Kauppakamarien tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä julkiset menot laskisivat alle 50 prosenttiin kuten muissakin EU-maissa. Kauppakamareiden mielestä tämä edellyttää yksityisen sektorin kasvua, tuottavuuden parantamista erityisesti julkisissa palveluissa sekä tiukkaa kulukuria julkisissa menoissa. Koska veronkorotukset lamaannuttavat talouskasvua ja nostavat työttömyyttä, kauppakamarit vaativat veroasteen kääntämistä laskuun. Veropolitiikan tulee tukea kasvua ja työllisyyttä, jotta veropohja laajenee. Valtiontalouden ta-

22% yritysjohtajista kertoi lupabyrokratian viivästyttäneen suunniteltua investointia tai estäneen sen ilman perusteltua syytä (Keskuskauppakamarin 2/14 selvitys)


sapainotukseen täytyy löytää muita keinoja kuin verotuksen kiristäminen. HYVÄ, PAHA SÄÄNTELY Järkevä sääntely toimii yhteiseksi hyväksi, mutta ylisääntely vain hidastaa kehitystä ja jarruttaa investointeja. Yrityksillä on parhaillaan miljardiluokan investointeja jäissä toimimattomien kaavoitus- ja lupakäytäntöjen takia. Tämän kestämättömän tilanteen purkaminen vaatii laajempaa lakihankkeiden arviointia jo valmisteluvaiheessa ja yritysarvioinnin merkityksen lisäämistä. Kauppakamareiden mielestä

hallitus ei voi olla automaatti, joka aina kannattaa EU-komission esityksiä ilman, että jokainen tapaus ja sen vaikutukset teollisuuden toimintakykyyn arvioidaan tapauskohtaisesti. Rakentamisen ja kaavoituksen sääntelyä on purettava ja liian yksityiskohtaisista rakennusmääräyksistä on luovuttava, jotta rakennusinvestoinnit saadaan liikkeelle. Rakennus- ja ympäristöluville on säädettävä maksimiaika, ja valitusprosessien hitauteen on puututtava. Kauppakamarit uskovat, että pörssiyhtiöihin kohdistuva ylisääntely näivettää merkittävästi myös

26% kauppakamarin ky­selyyn vastanneista yritysjohtajista kertoo yrityk­ sensä rahoituksen saatavuuden kiristyneen vuonna 2013. Suunniteltu investointi on viivästynyt tai kokonaan peruuntunut rahoitusongelman vuoksi 14 prosentilla vastaajista.

Helsingin pörssiä. Pörssisääntelyä tulisikin purkaa sekä kansallisten että EU:ta koskevien sääntöjen osalta. TRAFIKEN OCH ENERGIN VIKTIGA Trafikens infrastruktur måste garantera trygga, snabba, störningsfria och kostnadseffektiva transporter både för varor och människor. Trafikpolitiken borde basera sig på tydliga servicekriterier och långsiktiga beslut. Nödvändiga investeringar ska inte finansieras med lånade pengar utan genom bättre förvaltning av de statsägda bola  CONNECTING BUSINESS  11    


Yritysten investointien viivästymiseen tai raukeamiseen vaikutti

61 % 36  % 21  % kaavoitus

rakennusluvat

gens balansräkning samt en aktiv ägarpolitik. Geografiskt sett är Finland ett stort land och behöver fungerande trafikförbindelser både inom landets gränser men också både utåt och inåt. Det måste finnas vettiga sätt att förflytta sig mellan olika ekonomiska regioner i landet både med bil och flyg. Dessutom är det förstås viktigt att det finns smidiga sätt att röra sig inom pendlingsområdena. Handelskamrarna vill att Finlands självförsörjning och försörj-

12  CONNECTING BUSINESS

ympäristöluvat

ningsberedskap av energi höjs och att inhemskt bränsle nyttjas effektivare. Energipolitiken måste säkerställa samhällets och företagens konkurrenskraft. En jämställd energiproduktion måste i huvudsak ske på marknadens villkor och energistöden måste vara tidsbundna och nedåtgående. Besluten gällande både trafikoch energipolitiken borde vara långsiktiga och de borde ta företagens konkurrenskraft i beaktande.

50  % suomalaisista yritysjohtajista on tyytymättömiä kaavoi­ tuksen sujuvuuteen, kertoi helmikuussa 2013 toteutettu kaup­pakamarien yritysjoh­tajakysely. Pitkä kesto, laaja valitusoikeus sekä viranomaisen harkintavalta ovat pääasialliset harmis­ tuksen aiheet.

... FÖR ATT INTE TALA OM UTBILDNINGEN! Enligt handelskamrarna är det enormt viktigt att yrkesutbildningen motsvarar näringslivets behov. Det här förutsätter en förnyelse av utbildnigen och en utveckling av prognostisering. Eftersom det i framtiden finns hot om brist på arbetskraft, är det också viktigt att främja arbetsrelaterad invandring.


Företagens önskemål Yritysten toiveita V

ad vill företagen inom Österbottens handelskammares område att politikerna ska göra under nästa regeringsperiod? Vi ställde den här frågan till sex företagsledare inom olika branscher. Deras svar var mycket likartade och också i linje med handelskamrarnas gemensamma ställningstagande.

tjänstemän och beslutsfattare. Då beslutfattarna känner till regionen förstår de hur den lokala exportindustrins nationalekonomiska roll har ökat samtidigt som Nokia-klustrets betydelse har minskat. Samtidigt inser de förhoppningsvis att industrin i den här regionen kan ta ett ännu större ansvar för exportutvecklingen, för-

vät paranna yritysten toimintaedellytyksiä tai investointihalukkuutta. Muutenkin regulaatiota ja byrokratiaa tulisi vähentää, jotta yritysten toiminta helpottuisi. Jonkinlainen julkisen hallinnon reformi on välttämätön, jotta kestämätön valtion velan kasvu saadaan aisoihin. Verotusta pitäisi pystyä keventämään, mutta sitä

Etäisyydet ovat pitkät Suomessa – sekä Suomesta – ja kuljetuskustannukset ovat korkeat. Tämän takia logistisen kokonaisjärjestelmän toimivuus on tärkeää. Stefan Damlin, Wärtsilä Finland Oy

Hallituksen pitäisi tehdä tärkeitä koko maata koskevia päätöksiä, jotka liittyvät esimerkiksi palkkoihin, eläkkeisiin, koulutuksiin, energiapolitiikkaan ja vientiin. Näitä päätöksiä tehdessä päättäjien pitäisi toimia enemmän valtiomiehen ja vähemmän poliitikon roolissa. Mikael Eklund, Ab Ekeri Oy

Yrittämisen pitäisi olla helpompaa ja vähemmän byrokraattista. Pienten yritysten pitäisi saada keskittyä ydinosaamiseen, sillä isot yritykset tarvitsevat erikoistuneita pienyrityksiä verkostoonsa ja Suomi tarvitsee pienyrityksiä työllistämään ja nostamaan taloutta nousuun. Stefan Sjöberg, Oy KWH Mirka Ab

utsatt att företagens verksmhetsförutsättningar är i skick. En av de viktigaste verksamhetsförutsättningarna är en fungerande logistik hit till regionen och ut i världen.

ennen julkinen talous pitäisi saada kuntoon. Pohjanmaan kauppakamarin alueella toimii keskimääräistä enemmän vientiyrityksiä, joille liikenneyhteydet ovat tärkeitä. Alueen yritysjohtajat edellyttävätkin valtiolta toimia liikenneinfrastruktuurin parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kaikki liikennemuodot ja -väylät maalla, merellä ja ilmassa ovat tärkeitä yritysten toiminnalle.

VIKTIGT MED REPRESENTANT FRÅN DEN EGNA REGIONEN Varje företagsledare som intervjuades var av den åsikten att det är mycket viktigt att få en ledamot från den egna regionen till Arkadiabacken. De känner regionen och dess behov samt invånarna och de kan sköta den här regionens ärenden bättre än någon annan från en annan ort. Det här är speciellt viktigt med tanke på konkurrensen om statens begränsade resurser och hur de fördelas på olika investeringar. Selkeä ja suoralinjainen verotus takaa samanlaiset lähtökohdat eri tilanteissa ja eri alueilla toimiville yrityksille. Anna Nurmi, Medirex Oy Under mandatperioden har den egna regionens riksdagsledamöter möjlighet att knyta kontakter med tjänstemän och andra inflytelserika personer på nationell nivå. De här kontakterna kan visa sig vara nyttiga ännu efter att riksdagsperioden är över, eftersom allting ändå handlar om samverkan mellan människor. Riksdagsledamöterna bidrar också med att göra den egna regionen bekant för

PITKÄJÄNTEISTÄ PÄÄTÖKSENTEKOA Yritysjohtajat peräänkuuluttavat pitkäjänteisen päätöksenteon ja jopa vaikeiden päätösten tekemisen tärkeyttä. Kansanedustajien olisi pystyttävä ajattelemaan Sääntelyä pitäisi vähentää, jotta yrityksillä olisi paremmat edellytykset toimia. Esimerkiksi kaupan aukioloaikoja pitäisi pysyä toteuttamaan markkinatalouden ehdoilla. Lupakäytäntöjen byrokratiaa pitäisi vähentää sekä kaavoituksen ja rakentamisen valitusten käsittelyaikoja nopeuttaa, jottei investointihalukkuus kärsi. Kim Biskop, Osuuskauppa KPO valtiomiesmäisesti ja ajateltava asioita pidemmällä tähtäimellä koko kansakunnan parhaaksi. Poukkoileva vero- ja energiapolitiikka taikka tärkeiden logistiikka- ja maankäyttöpäätösten panttaaminen ei-

Yritysten osaamispohjan kehittymisen ja koko alueen kannalta on tärkeää kehittää alueen koulutustarjontaa yritysten tarpeiden mukaiseksi. Ulla Mäki-Lohiluoma, Oy Vaasa Parks Ab Yritykset tarvitsevat työvoimaa myös jatkossa. Koska koulutetun työvoiman rekrytoiminen ruuhka-Suomesta on hankalaa, tältä alueelta pitäisi löytyä myös jatkossa riittävästi koulutusta, jonka sisältö on suunniteltu alueen yritysten tarpeisiin sopivaksi.

  CONNECTING BUSINESS  13    


Gambit kasvaa harkitusti

GAMBIT VÄXER KONTROLLERAT TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVA | BILD SAMI PULKKINEN

Älypuhelinten sovelluksiin sekä verkkosivuihin ja verkkokauppoihin keskittynyt vaasalainen Gambit on neljässä vuodessa moninkertaistanut henkilöstönsä ja liikevaihtonsa.

D

et växande företaget Oy Gambit Labs Ab grundades vårvintern 2011 av Tim Wallin och Erik Nylund, eftersom de trodde på idén att smarttelefonen blir allt vanligare och att behovet av företagens mobilapplikationer kommer att växa. – Användningen av smarttelefoner hade i det skedet ännu inte slagit igenom i Finland men vi trodde att de finländska företagen kommer att följa utvecklingen i Sverige, berättar verkställande direktör Tim Wallin. Gambit började utveckla användbara mobilapplikationer, eller så kallade mobilappar, för företag. Företagets grundare trodde nämligen att företagen, precis som konsumenterna, skulle ta till sig användningen av appar. På kundernas begäran har Gambit börjat förverkliga webbsidor och nätbutiker för mobilanvändning. – Vi har från första början utvecklat skräddarsydda lösningar för företagens behov. Vi funderar på vilka behov företagen kan ha, tar kontakt med dem och börjar med själva utvecklingsarbetet först i det skedet då företaget vill beställa en ny mobilapplikation av oss. I praktiken har vi alltså alltid en finansiär för varje utvecklingsprojekt, konstaterar tekniska direktören Erik Nylund. VAKAATA KASVUA Kun Wallin ja Nylund perustivat yrityksen, Nylund teki aluksi vain osa-aikaisesti töitä yrityksessä ja Wallin markkinoi yrityksen palveluja täyspäiväisesti. He hakivat kasvua alusta lähtien ja uskoivat siihen, mutta ha14  CONNECTING BUSINESS

Vasaföretaget Gambit, som har koncentrerat sin verksamhet på applikationer till smarttelefoner samt på webbsidor och näthandel, har på fyra år mångdubblat sin personalstyrka och sin omsättning.

lusivat kasvaa harkitusti. Nyt neljä vuotta myöhemmin yrityksellä on yhteensä yhdeksän työntekijää – tämän lehden ilmestymispäivänä todennäköisesti jo 11 – joista kaksi työskentelee Helsingin ja loput Vaasan toimipisteessä. Myös yrityksen omistuspohja

– Oli hyödyllistä olla eri alan yritysjohtajien ja rahoittajien sparrattavana ja kuulla heidän käytännön neuvojaan. Kasvu Openin ansiosta rakensimme yritykselle uuden strategian, jota olemme nyt seuranneet muutaman kuukauden, Wallin kertoo.

Wallin ja Nylund toivoisivat että valtion eri virastojen tietokannat olisivat paremmin synkronoituja, sillä samojen asioiden toistaminen eri viranomaisten ilmoituksiin ja hakemuksiin on melko turhauttavaa.

MIKÄ HELPOTTAISI KASVAMISTA? Yrityksen alkuvaiheet ovat Gambitin perustajilla vielä selkeinä mielessä. He ovat tyytyväisiä omaan kasvupolkuunsa ja pitävät sitä maltillisena. Mutta millaiset toimet olisivat voineet tehdä kasvusta vielä helpompaa ja houkuttelevampaa? Varsinkin yrityksen perustamisvaiheessa paperitöitä tuntui olevan turhan paljon. Wallin ja Nylund toivoisivat että valtion eri virastojen tietokannat olisivat paremmin synkronoituja, sillä samojen asioiden toistaminen eri viranomaisten ilmoituksiin ja hakemuksiin on melko turhauttavaa. Myös työllistämistä olisi helpotettava, sillä pienyrityksissä on suuri työllistämispotentiaali, kunhan ne vain uskaltaisivat tehdä sitä. Työllistämiskynnyksen madaltaminen helpottaisi työttömien ja vastavalmistuneiden työllistämistä. – Pienyrittäjälle on valtava kynnys ottaa töihin ensimmäinen vieras työntekijä. Nykyinen koeaika on lyhyt eikä sen aikana välttämättä vielä selviä, onko henkilön osaaminen ja persoona tiimiin sopiva. Myös projektityöntekijän, Wallin miettii. – Paljon hyvääkin on nykysysteemissä, kunhan yritykset osaisivat hyödyntää näitä keinoja.

on laajentunut, kun molempien perustajien veljet ovat tulleet mukaan omistamaan yritystä. Yrityksen liikevaihto on kasvanut vuosittain 60 – 100 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. – Haimme neuvoja yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan kehittämiseen Uusyrityskeskus Startian ja VASEKin yritysneuvojilta. Aluksi teimme kaikki asiat itse, mutta nyt keskitymme yhä enemmän ydinliiketoimintaamme ja olemme ulkoistaneet esimerkiksi kirjanpidon ja palkkahallinnon kirjanpitotoimistolle, Wallin sanoo. Gambit osallistui viime vuonna valtakunnalliseen Kasvu Open -kasvuyrityskilpailuun hyvällä menestyksellä. Vaasan seudun osakilpailun jaetulle ensimmäiselle sijalle yltänyt yritys pääsi myös valtakunnallisen kilpailun finalistien joukkoon.


Gambitin perustajilla Erik Nylundilla ja Tim Wallinilla on tavoitteena kasvattaa yrityst채 vakaasti.


ELÄMÄNTYÖ – yhtä ainutkertainen kuin taideteos

Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton. Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättä itse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarin elämäntyömerkki.

Katso lisää ansiomerkit.fi »


UUSIIN ASEMIIN

TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVAT SAMI PULKKINEN, JOHANNA HAVERI

UUSI REHTORI EI PELKÄÄ HAASTEITA TAI EPÄVARMUUTTA Vaasan yliopiston rehtori, YTT Suvi Ronkainen

KUKA OLET? Olen Helsingissä syntynyt ja perustutkintoni suorittanut tutkija, jolla on äidin puolelta lappilaiset ja isän puolelta pohjoiskarjalaiset juuret. Nyt opiskelen täysillä uutta työtäni ja ympäristöäni, mutta kotiuduttuani minulle jää toivottavasti aikaa myös kuluttaa kulttuuria ja harrastaa mieleisiä liikuntalajejani kuten juoksemista, retkiluistelua, hiihtoa ja kontakti-improvisaatiota, joka on eräänlainen tanssin ryhmäimprovisaatiomuoto. Ne ovat mainiota vastapainoa työlleni.

MITÄ TEIT AIEMMIN? Opiskeltuani sosiaalipsykologiaa Helsingin yliopistossa siirryin Tampereen yliopistoon Antti Eskolan tutkimusapulaiseksi ja sen jälkeen Suomen Akatemian tutkijaksi. Lomaketutkimuksen teoriaa käsittelevässä väitöskirjassani tutkin numeroiden laatua. Yli 10 vuotta olen tehnyt ja johtanut myös väkivaltaan liittyvää tutkimusta. Viime vuodet olen johtanut tutkimusmenetelmien professorina Lapin yliopiston tutkijakoulua ja toiminut yliopiston tutkimuksesta vastaavana vararehtorina.

MITÄ TEET NYT? Tämän vuoden alussa aloitin uudessa tehtävässäni Vaasan yliopiston rehtorina. Tiedeyhteisön johtamisen lisäksi luotsaan Vaasan yliopiston profiloitumista, jotta yliopiston tuoma lisäarvo suomalaiseen yliopistokenttään näkyisi selkeämmin. Haemme yliopistolle lisää tieteellistä vaikuttavuutta unohtamatta sen tälle alueelle tärkeää yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

MITKÄ OMINAISUUTESI AUTTAVAT TÄSSÄ TEHTÄVÄSSÄ? Valitsijaryhmän mukaan minulla on vahva näyttö akateemisen tutkimusyhteisön johtamisesta sekä hyvät johtamistaidot ja verkostot. Haastavissa tilanteissa etunani ovat hyvä epävarmuuden sietokyky sekä taito tehdä nopeita päätöksiä, kun aika on siihen kypsä.

MILLAISIA HAASTEITA SINULLA ON EDESSÄSI? Tämän hetken korkeakoulupolitiikka on haastava kaikille toimijoille, mutta erityisesti pienille yliopistoille, joiden on yhä uudelleen todistettava hyödyllisyytensä valtiovallalle. Samaan aikaan myös kansainvälinen korkeakoulupolitiikka kovenee, ja joudumme yhä enemmän vastaamaan omasta rahoituksestamme. Tällaisessa tilanteessa osaamisen laatu ja joustavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia pienelle yliopistolle.

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

  CONNECTING BUSINESS  17    


ADVERTORIAALI

Futura IV:n uudessa neuvotteluhuoneessa palaveria pitäneet Mavikon Kimmo Autio ja Jommi Tervo uskovat, että Futura-taloissa on palveluja ja kasvutilaa myös jatkossa.

Futura IV tuli tarpeeseen Teksti ja kuva: Johanna Haveri, Viestintä Oy Prowomedia

V

aasa Airport Park -yrityspuiston uusin rakennus, Futura-palveluympäristöön saumattomasti liittyvä Futura IV, valmistui joulukuussa ja sen ensimmäiset käyttäjät muuttivat sisään jo ennen vuoden vaihdetta. Muutamat käyttäjistä ovat siirtyneet suurempiin tiloihin toisista Futurarakennuksista, mutta suurin osa yrityksistä on tullut taloon muualta. Alkusyksystä lähtien loppuun varattuna ollut toimistorakennus on täyttänyt hyvin sisään muuttaneiden toiveet. Elinvoimaisen yrityspuiston sydämessä sijaitseva raikkaasti sisustettu sekä ekologisesti lämmitetty ja viilennetty uusi toimistorakennus, josta löytyy niin palveluja kuin parkkipaikkoja, on houkutteleva sijoittumispaikka.

Yhteinen palveluympäristö Futura IV -talon aulassa sijaitseva Lunch Cafe Mocca huoleh-

18  CONNECTING BUSINESS

tii talon aulapalveluista, ohjaa taloon saapuvat vieraat oikeisiin osoitteisiin ja huolehtii postinjakelusta sekä kokoustilojen tarjoilusta. Lounaskahvila palvelee sekä Futura-taloissa työskenteleviä että muita alueella liikkuvia herkullisilla lounaillaan ja kahvilapalveluillaan. Lunch Cafe Mocca toimii myös pitopalveluna. – On ollut mukavaa perustaa ravintola aivan uusiin tiloihin. Olen päässyt myös vaikuttamaan tilojen ilmeeseen rakennusvaiheessa, kertoo yrittäjä Leena Vuoriluoma, joka on aiemmin pitänyt ravintolaa ja pitopalvelua Seinäjoella. Lounaskahvilan ja aulapalveluiden lisäksi Futura IV:n omaan palveluvarustukseen kuuluu kolme vuokrattavaa kokoustilaa, joista yksi on varustettu videoneuvotteluvälineillä. Ne ovat muiden Futura-talojen palveluiden tapaan myös talojen ulkopuolisten yritysten vuokrattavissa.


– Myös Futura I:ssä sijaitseva Quinta-kokoustila on varustettu uusilla videoneuvotteluvälineillä, kertoo Oy Vaasa Parks Ab:n myyntipäällikkö Tobias Laxell. – Haluamme pitää Futura-talot ajanmukaisessa kunnossa ja pyrimme uudistamaan niitä jatkuvasti käyttäjien toiveiden mukaan.

Asiakkaat ja yhteistyökumppanit houkuttelivat Suomen Terveystalo avasi Vaasan sivutoimipisteen Futura IV:een heti vuodenvaihteen jälkeen. Vaasan ja Kristiinankaupungin yksiköiden johtajan Anne Marttilan mukaan Terveystalo etsi alueelta vapaita tiloja keväällä ja löysi silloin rakenteilla olleet Futura-tilat, jotka sopivat työterveysaseman tarpeisiin. – Vaasa Airport Park on laajeneva alue. Uuden sivutoimipisteen ansiosta pystymme tarjoamaan alueella oleville vanhoille ja uusille asiakkaillemme työterveyspalvelut mahdollisimman lähellä asiakasta. Tällä hetkellä Futuran toimipisteessä työskentelee yksi työterveyteen erikoistunut tiimi eli lääkäri, hoitaja, fysioterapeutti ja psykologi, sanoo Marttila. Sähköalan projektitoimintaa tekevän Maviko Oyn toimitusjohtaja Kimmo Autio oli jo aiemmin tutustunut Futura-taloihin, sillä yritykselle on siellä toimivia yhteistyökumppaneita. Kun Maviko kasvoi ulos aiemmista toimitiloistaan, Autio tuli tutustumaan alueen toimitilatarjontaan ja varasi viimeisen vapaan toimitilan rakenteilla olleesta talosta. – Tilat on nyt mitoitettu niin, että meillä on varaa rekrytoida tänne pari ihmistä lisää ilman, että seinät alkavat pullistella. Ja jos lisätilan tarvetta tulee, Oy Vaasa Parks Ab varmaan pystyy tarjoamaan niitä meille, Autio tuumaa.

Lisätilaa kasvuyritykselle

TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUT

Voimakkaasti kasvanut Wapice Oy sai kipeästi kaipaamaansa lisätilaa Futura IV -talosta. Toimitusjohtaja Pasi Tuomisen mukaan sinne on tarkoitus rakentaa etähallinta- ja myyntikonfiguraatiotuotteiden demonstraatio- ja esittelypiste, joka helpottaa jo aivan lähiaikoina tulossa olevia tuotelanseerauksia. Uusi esittelylaboratorio ja ajanmukaiset tilat auttavat nostamaan myös yrityksen tutkimus- ja kehitysprofiilia. – Vaikka tilojen kalustus ei ole vielä aivan valmis, Futurassa olevat työntekijät ovat innoissaan uusista tiloista. Erityiskiitosta on saanut ääntä vaimentava lattiamateriaali. Uusimmasta Futura-talosta ei tällä hetkellä enää löydy vapaata tilaa. Laxell kehottaa tilan tarvitsijoita ottamaan kuitenkin yhteyttä, sillä muissa Futura-taloissa on jäljellä jonkin verran kansainväliset standardit täyttävää toimistotilaa.

TALOUSAUTOMAATIO Oletko kiinnostunut automatisoimaan yrityksesi taloushallintoa? Toivotko nykyiseltä taloushallinnon kumppaniltasi enemmän lisäarvoa yrityksesi liiketoimintaan? Tai mietitkö yrityksesi taloushallinnon ulkoistusta kustannusten vähentämiseksi? Me Viiconilla liputamme vahvasti sähköisen taloushallinnon puolesta, ja voimme tarjota asiakkaalle myös siihen sopivat työkalut ja toimintamallit. Ulkoistettu, pitkälle automatisoitu taloushallinto on yritykselle parhaimmillaan merkittävä kilpailuetu. Talouden raportit ovat tärkeitä yrityksen johdolle, mutta niiden käytettävyys edellyttää, että raportit ovat helppolukuisia ja sisältävät yrityksen liiketoiminnan ohjauksen kannalta olennaiset tiedot. Me laadimme yrityksellesi sellaiset raportit, jotka tuovat lisäarvoa liiketoiminnan ohjaukseen. Ota yhteyttä mikäli haluat keskustella lisää!

Niina Asujamaa 050 5874 950 Toimitusjohtaja, Vaasa

Jorma Saarinen 050 3221 046 Toimistopäällikkö, Turku Arto Pollari 050 5147 199 Toimistopäällikkö, Jurva

Toimitilatiedustelut: Tobias Laxell, puh 0400 186 455, tobias.laxell@vaasaparks.fi

Vaasa Viicon Oy Yrittäjänkatu 13, 65380 Vaasa

  CONNECTING BUSINESS  19    


Koulutusta yrity  Utbildning enligt företagens behov Rekrytointikoulutuksen kautta tuotantotehtäviin tullut Niina Hölsömäki toimii tällä hetkellä myyjänä.

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER SAMI PULKKINEN, JOHANNA HAVERI, BALTIC YACHTS, FOTOLIA

Työn jatkuva muuttuminen vaatii sekä yrityksiltä että kouluttajilta sopeutumista. Sekä yritysten että kouluttajien on oltava avoimia ja reagoitava muuttuvaan ympäristöön nopeasti. un työ vaatii erikoisosaamista tai työmarkkinoilta ei löydy sopivia osaajia, työnantaja voi itse kouluttaa uusia osaajia itselleen rekrytointikoulutuksessa. Seudun ELY-keskus ja paikallinen TE-toimisto auttavat koulutuksen suunnittelussa, koulutuskumppanin ja kou-

20  CONNECTING BUSINESS

Ständiga förändringar i arbetslivet kräver anpassning av både företag och utbildare. Företagen och utbildarna måste vara öppna och reagera snabbt på förändringar i omgivningen. lutettavien valinnassa sekä rahoittavat osan koulutuksesta. Rekrytointikoulutuksen tavoitteena on tuottaa yrityksille sopivia osaajia ja samalla parantaa seudun työllisyyttä. REKRYTOINTITARVE TOIMINNAN LAAJENTUESSA 1970-luvulla paikallisena vihannestukkukauppana aloittanut Fresh Servant Oy Ab on laajentanut tukkukauppatoimintaansa koko maahan. Vuosi-


sten tarpeisiin Hyvät kokemukset rekrytointikoulutuksista ilahduttavat sekä Sami Haapasalmea että Rune Nymania.

  CONNECTING BUSINESS  21    


en varrella yrityksen toiminta on laajentunut kattamaan myös suurkeittiötuotteita ja kuluttajapakattuja Hetki-brändillä myytäviä lounassalaatteja ja hedelmiä. Fresh Servantin vuosia jatkunut kasvu sai vauhtia keväällä 2012, kun yritys muutti uusiin ajanmukaisiin tiloihin Pedersören Edsevöhön. Edsevön päätoimipisteen lisäksi yrityksellä on toimipisteet myös Mustasaaressa ja Seinäjoella. – Toiminnan laajentuessa tarvitsimme lisää työntekijöitä tuotantoon ja logistiikkaan. Koska elintarviketeollisuuden tehtäviin koulutettuja henkilöitä ei ollut vapailla markkinoilla, näimme parhaaksi mahdollisuudeksi rekrytointikoulutuksen, kertoo

toimitusjohtaja Sami Haapasalmi. Ensimmäinen rekrytointikoulutus kesällä 2013 järjestettiin nopealla aikataululla yhdessä ammattiopisto Optiman ja alueen ELY-keskuksen kanssa. Sen jälkeen on järjestetty kolme koulutusta lisää kattamaan työntekijätarvetta. – Nämä rekrytointikoulutukset ovat olleet suosittuja, niihin on hakenut keskimäärin noin 150 henkilöä kuhunkin. Jokaiseen koulutukseen on otettu 15 henkilöä ja lähes kaikki ovat työllistyneet Fresh Servantin palvelukseen, sanoo koulutusyhteyshenkilö Rune Nyman Optimasta. Pääosin kouluttajat ovat olleet Fresh Servantin omaa henkilökuntaa tai yhteistyökumppaneiden edustajia. Optiman perusvalikoimaan kuuluvat tutkinnot kuten hygieniapassin, työturvallisuuskortin tai trukkikortin osallistujat ovat suorittaneet Optiman opettajien johdolla. Koulutusten sisältöjä on jonkin verran modifioitu vuosien varrella koulutuksista saatujen kokemusten ja muuttuneiden työtehtävien mukaan, mutta ennen ensimmäistä koulutusta mietitty koulutusrunko on ollut käytännössä

KOSKA VALMISTUS ON ERITTÄIN KÄSITYÖVALTAISTA, ON HENKILÖSTÖN OSAAMISELLA JA MOTIVAATIOLLA ISO MERKITYS.

edelleen koulutusten suunnittelun pohjana. – Toteutetut koulutukset ovat olleet käytännönläheisiä ja painottaneet tälle alalle tärkeitä asioita kuten hygienian, tuoteturvallisuuden ja allergeenien merkitystä, Nyman luettelee. ”TÖISSÄ SAA OLLA HAUSKAA” Fresh Servant on edelläkävijä lounassalaattien, suurkeittiötuotteiden ja kuluttajille valmiiksi pakattujen hedelmien ja vihannes-

Henrik Forsén näyttää, millaisissa turvavarusteissa tuulivoima-asentajat tekevät työtään jopa yli 100 metrin korkeudessa. Työturvallisuuskoulutukseen panostetaan, sillä asentajan turvallisuus voi joskus riippua työparin nopeasta toiminnasta ja hyvästä harkintakyvystä.

KOULUTTAJA ENNAKOI YRITYSTEN TULEVIA TARPEITA

A

mmattiopisto Yrkesakademin i Österbotten eli YA! on kouluttanut tulevia tuulivoima-asentajia viime vuoden toukokuusta lähtien Närpiön toimipisteessään. Suomen ensimmäistä ruotsinkielistä tuulivoima-asentajakoulutusta suunniteltiin useamman vuoden ajan ja samalla haettiin kokemuksia muualta Euroopasta, jos-

22  CONNECTING BUSINESS

sa energiaa on tuotettu tuulivoimalla jo useamman kymmenen vuoden ajan. – Me ennakoimme, että tuulivoimaasentajien tarve kasvaa sitä mukaa, kun tuulivoimapuistot Suomessa yleistyvät. Vaikka kehitys on ollut odotettua hitaampaa, tuulivoimalla tuotetun energian osuus tulee varmasti nousemaan, sanoo projektipäällikkö Carina Storhannus. Aikuiskoulutuksena toteutettavassa ensimmäisessä koulutuksessa tuulivoima-asentajan ammattitutkintoa opiskelee parhaillaan kahdeksan henkilöä. Työpäivän päälle toteutettavan koulutuksen raskaus on saanut osan opiskelijoista lopettamaan koulutuksen kesken. Samaan tapaan kuin asentajan ammatti, myös siihen kouluttautuminen vaativat kovaa kuntoa ja sitoutuneisuutta. – Tuulivoima-asentajan työ on ennalta arvaamatonta ja tapahtuu todella korkealla. Siksi työ vaatii kovaa kuntoa, hyvää harkintakykyä ja ehdotonta työturvallisuuden noudattamista. Koulutuksessa

kiinnitetäänkin erittäin suurta huomiota työturvallisuuteen, kouluttaja Niklas Thomasfolk kertoo. – Työ tehdään aina pareittain, jotta se olisi turvallisempaa. Muun tutkintoon tähtäävän aikuiskoulutuksen tapaan myös tuulivoima-asentajan koulutus tapahtuu henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan ja koulutuksen sisältöön vaikuttaa opiskelijan aiempi ammattipätevyys. Käytännössä pääosa koulutuksesta koostuu sähkö- ja metallialan koulutuksesta sekä korkeilla paikoilla työskentelemisen erityisvaatimuksiin liittyvästä koulutuksesta. – Tätä koulutusohjelmaa varten meidän opettajamme kävivät hakemassa oppia Ruotsissa, jossa tuulivoima-asentajia on koulutettu jo parikymmentä vuotta, kertoo koulutuspäällikkö Kjell Langels. Vaikka tuulivoima-asentajille ei vielä ole Suomessa huutavaa tarvetta, YA! ennakoi yritysten tulevia tarpeita ja aikoo käynnistää seuraavan koulutuksen jo tänä keväänä.


I tillverkningen av stora segelbåtar finns det fortfarande arbetsskeden som kräver noggrannt handarbete.

ten tuottajana. Yhtiön viimeisin aluevaltaus ovat liikuteltavat Salaattimestari-salaattibaarit, joita on ilmestynyt kauppoihin ympäri maata. – Meidän toiminta-ajatuksemme perustuu helppouteen ja hyvinvointiin. Ihmiset haluavat syödä terveellisesti ja oikeaoppisesti, mutta haluavat mielellään koota täysipainoisen lounaansa helposti. Tässä asiassa me olemme valmiita auttamaan kiireisiä lounastajia, Haapasalmi vakuuttaa. Nopeasti kasvava Salaattimestari-brändi näkyy myös työmäärän lisääntymisessä Fresh Servantilla. Haapasalmen mukaan yrityksellä on niin hyvät kokemukset rekrytointikoulutuksista, että niitä ollaan valmiita toteuttamaan jatkossakin, jos tarvetta on. – Fresh Servant on suurin suomalainen tuoresalaattien tekijä ja yhä useampi kilpailijamme tulee mm. Ruotsista tai Virosta, jossa valmistetaan sekä salaattibaarien komponentteja sekä salaattirasioita. Koska valmistus on erittäin käsityövaltaista, on henkilöstön osaamisella ja motivaatiolla iso merkitys. Mielestämme on tärkeää pitää myös tällaisten tuoretuotteiden valmistus Suomessa, toteaa Haapasalmi. Tällä hetkellä Fresh Servantin palkkalistoilla on noin 200 henkilöä, vaikka vielä 2010 heitä oli noin 70. Työilmapiiri on hyvä ja työntekijöiden vaihtuvuus on pieni. Siihen perustuu varmaan myös koulutukseen hakijoiden suuri määrä.

– Koska ihminen viettää suuren osan valveillaoloajastaan töissä, siitä pitää pystyä myös nauttimaan. Meidän periaatteemme on, että töissä saa olla myös hauskaa. Pyrimme pitämään huolta oman henkilöstömme fyysisestä ja myös henkisestä jaksamisesta. Kouluttamalla heitä varmistamme sen, että heillä on tarvittavat taidot tehdä työtään alati muuttuvassa maailmassa, Haapasalmi toteaa. NYA EXPERTER MED HJÄLP AV REKRYTERINGSUTBILDNING Baltic Yachts Oy Ab Ltd har tillverkat lyxsegelbåtar ända sedan början av 1970-talet och företaget är en del av det starka österbottniska båtklustret. Under tidigare år har företaget kunnat anställa kunnig personal, eftersom det i regionen funnits många experter inom båtbyggnadsbranschen. Den svåra ekonomiska situationen under 2000-talet har prövat båtbranschen hårt och i takt med att antalet arbetsplatser minskat så har många experter bytt bransch för gott. Det här har också lett till att yrkesutbildningen för båtbyggare upphört. Samtidigt som efterfrågan på serietillverkade båtar har minskat, så har efterfrågan på Baltic Yachts båtar hållits stabil. – Efterfrågan på våra och på regionens andra stora tillverkare Nautors båtar är inte så konjunkturkänslig. Det positiva sysselsättningsläget har lett till att vi behöver nya experter i vår

produktion, säger operativa direktören Matti Laurila på Baltic Yachts. Genom att ordna två rekryteringsutbildningar senhösten 2014 rekryterade Baltic Yachts nya experter. Utbildningarna var fyra veckor långa och samarbetspartners var yrkesskolan Optima och regionens NTM-central. Bland 210 sökanden antogs 30 personer till utbildningen. Efter avslutad utbildning fick 17 personer sälla sig till skaran världens bästa båtbyggargäng, som de anställda på Baltic gärna kallar sig själva. – Eftersom vår produktionsprocess skiljer sig från det traditionella båtbyggandet, fick vi själva välja innehållet i rekryteringsutbildningen så att den motsvarade våra egna behov, berättar Laurila. – Alla deltagare i utbildningen hade en tidigare yrkesexamen som är till nytta i båtbyggnadsarbetet. Specialkompetensområdet inom den här utbildningen utgjordes av krävande kolfiberlaminering och utbildarna var antingen Baltics egna experter eller underleverantörer. Laurila är absolut av den åsikten att den här rekryteringsutbildningen, som ordnades helt i enlighet med företagets egna behov, lönade sig och han tror att liknande utbildningar kommer att ordnas i framtiden om behov uppstår. Även medarrangörerna får beröm av Laurila.

  CONNECTING BUSINESS  23    


Esimiehestä tiimin valmentaja

Från förman till teamets coach

Joidenkin tiimien lähellä sen vain tietää: näillä menee hyvin. On energiaa ja draivia. Kehitetään uutta ja saadaan aikaan. Innostutaan ja onnistutaan. Mikä on salaisuus?

Vissa team går det helt enkelt bra för. De har energi och drive. De skapar nytt och får saker gjorda. De inspireras och lyckas. Vad är hemligheten?

M

M

Tiimi peittoaa huippuyksilöt

Teamet går före toppindivider

Valmentava esimies mahdollistaa kohtaamiset

En coachande förman möjliggör möten

IT:n professori Alex Pentland tutkimusryhmineen tuo huipputiimeistä mullistavaa tietoa, joka antaa käytännöllisiä suuntaviivoja esimiehen arkijohtamiseen.

Tiimi on enemmän kuin jäsenensä, se on yhteisö. Siksi huipputiimiä ei saada aikaan palkkaamalla huippuyksilöitä. Huipulle noustaan kehittämällä tiimin vuorovaikutusta. Olennaista on vuorovaikutuksen määrä ja laatu. Mitä useammin tiimin jäsenet keskustelevat arjen työssä, sitä enemmän energiaa tiimiin syntyy. Kun vuorovaikutus jakautuu tasaisesti kaikkien tiimiläisten kesken, sitoutuminen kasvaa. Yksilöiden johtaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin tiimin valmentaminen. Kuitenkin tiimeissä on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia. Kun esimies oppii rakentamaan tiimin vuorovaikutusta ja ohjaamaan ryhmässä olevaa energiaa, tiimin voimavarat otetaan käyttöön ja tulokset moninkertaistuvat. Esimiehenä pääset hyvään alkuun seuraavilla: • Kiinnostu johdettavistasi arjessa ja varaa aikaa keskusteluille. • Ohjaa johdettaviasi ajattelemaan. Hyvä kysymys on huomattavasti tehokkaampi kuin sinun ”oikea vastauksesi”. • Kannusta yhteistyöhön ja yhteiseen oppimiseen. • Opettele aktivoimaan tiimiäsi palavereissa. Pistä ihmiset esim. välillä puhumaan 2–3 hengen ryhmissä, myös vähemmän tuttujen kollegojen kanssa. Kun ihmiset tottuvat keskustelemaan, kohtaamisia syntyy myös arjessa. Ne tuottavat energiaa, sitoutumista ja entistä tuloksellisempaa yhteistyötä.

IT professorn Alex Pentland för tillsammans med sin forskningsgrupp fram omvälvande information, som ger praktiska riktlinjer för förmannens vardagsledarskap.

Teamet är mer än sina medlemmar, det är ett kollektiv. Därför kan man inte skapa ett toppteam genom att anställa toppindivider. Man når toppen genom att utveckla kommunikationen i teamet. Det centrala är kommunikationens mängd och kvalitet. Ju oftare teamets medlemmar kommunicerar med varandra i det vardagliga arbetet, desto mer energi skapas i teamet. När interaktionen fördelas jämnt mellan teammedlemmarna, så ökar också engagemanget. Att leda individer är mycket enklare än att coacha ett team. I team finns dock en stor oanvänd potential. När förmannen lär sig att utveckla kommunikationen i teamet och att styra energin i gruppen, så tas teamets resurser i bruk och resultaten mångdubblas. Som förman kommer du igång med följande: • Intressera dig för ditt teams vardag och reservera tid för diskussioner • Uppmuntra ditt team till att tänka. En bra fråga är betydligt effektivare än ditt ”rätta svar” • Uppmuntra till samarbete och en gemensam inlärning • Lär dig att aktivera ditt team i möten. Låt dem t.ex. ibland prata i grupper om 2-3 personer, också tillsammans med mindre bekanta kollegor. När mänskor vänjer sig vid att diskutera, uppstår möten också i vardagen. De skapar energi, engagemang och ett mera resultatrikt samarbete.

Leni Grünbaum valmentaa esimiehiä ja johtoryhmiä valmentavaan johtajuuteen. Hän julkaisi keväällä 2014 kirjan valmentavasta esimiestyöstä ja viimeistelee paraikaa uutta kirjaa tiimin valmentamisesta. Molempien kustantaja on Talentum. Leni vetää tämän kevään ruotsinkielisen kauppakamarin HR-päivän. utbildar förmän och ledningsgrupper i coachande ledarskap. Våren 2014 gav hon ut en bok om coachande förmansarbete och slutför som bäst en ny bok om coaching av team. Förlaget för båda böckerna är Talentum. Leni föreläser på handelskammarens HR-dag i mars.

24  CONNECTING BUSINESS


Koulutuskalenteri Kurskalender

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

 Taloushallinto ja verotus |

Ekonomiförvaltning och beskattning

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel

Utbildningsdag för ekonomiassistenter 17.3 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Vienti-ilmoittaminen tänään 10.3. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Marika Nummila, Samex Oy

Talousassistentin valmennuspäivä 18.3. klo 9–13, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Handelskammarens HR-dag | Kauppakamarin HR-päivä

Löneräknarens dag 20.4 kl. 9–16, Jakobstad 21.4 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Palkanlaskijan päivä 22.4. klo 9–16, Kokkola 23.4. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Handelskammarens ekonomidag: Kontrollerad tillväxt 11.5 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Anders Tallberg, Hanken & SSE Executive Education Bokförarens dag 18.5 kl. 9–16, Jakobstad 19.5 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Kirjanpitäjän päivä 20.5. klo 9–16, Kokkola 21.5. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Kauppakamarin talousjohdonpäivä: Hallittu kasvu – Seuraa näitä! 26.5 kl. 9–16, Vaasa Kouluttaja: Ilari Salmi, Present K & S Oy

Nycklarna till ett toppenteam 19.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Leni Grünbaum, BoMentis Oy Tiiminvetäjän toimivat työkalut 24.3. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Sanna Leino, Mind Studio Coaching Handelskammarens ekonomidag | Kauppakamarin talousjohdonpäivä Kontrollerad tillväxt 11.5 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Anders Tallberg, Hanken & SSE Executive Education Hallittu kasvu – Seuraa näitä! 26.5. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Ilari Salmi, Present K & S Oy

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen

Ilmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta. Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle. Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering

 Tietotekniikka | Datateknik Office 2013 nya egenskaper 14.4 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Pia Bhattarai, Salcom Group Office 2013 uudet ominaisuudet 15.4. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Pekka Päärnilä, Salcom Group  HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen

 Teemakoulutukset | Temakurser

(Godkänd styrelsemedlem)

Kauppakamarin yritysjuridiikkapäivä | Handelskammarens dag för affärsjuridik

HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi 18.9. alkaen, Kokkola

Smidiga samarbetsförhandlingar 5.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Heidi Furu, DKCO Advokatbyrå Ab; Lars Rosenblad, Mantra Communications Ab Oy och Jukka-Pekka Janhonen , OK Perintä Ab

 Verkkokoulutukset | Webbkurser 16.3. klo 14-15 Selkeät raportit Excelin Pivotilla

Anmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag. Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften. Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat. Villkoret för att en kurs ska anordnas är att minimiantalet deltagare uppfylls.

Lisää koulutuksia kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi Flera kurser på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi

  CONNECTING BUSINESS  25    


VASEKin Riitta Björkenheim kertoi alustuksessaan Vaasan seudun lentomatkustamisesta ja totesi lentoyhteyksistä mm. sen, että lyhyet välit Helsinkiin tai Tukholmaan eivät itsessään ole seudulle niin tärkeitä kuin niiden kautta saatavat kaksi eri lentoallianssia.

Aamulla maailmalle, illaksi kotiin

F

innairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo vieraili Vaasassa kauppakamarin ja VASEKin järjestämällä lentoaamiaisella tammikuussa. Finnairilta lentoaamiaisella mukana olivat myös viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen sekä aluejohtaja Rolf Backman. Tilaisuus houkutteli paikalle edustavan joukon alueen vientiyritysten johtoa keskustelemaan elinkeinoelämän tarpeista ja näkemyksistä. Tilaisuuden avannut kauppakamarin Juha Häkkinen ja hänen jälkeensä alustanut VASEKin Riitta Björkenheim painottivat molemmat Vaasan seudun vientivetoisuutta ja muita tekijöitä, jotka vahvista-

vat lentoliikenteen asemaa Vaasan seudun liikennetarjonnassa. Björkenheim toi puheenvuorossaan esiin myös moninaisia lentomatkustamiseen liittyviä huolia, kuten lippuhinnat ja edelleen kasvussa olevat videoneuvottelut. Finnairin Vauramo aloitti puheenvuoronsa kertomalla, että vaasalaisilla ei ole syytä huoleen. Yhtiön reitistöön joudutaan pitkällä tähtäimellä tekemään muutoksia kannattavuuden turvaamiseksi, mutta Vaasan osalta mitään isoja muutoksia ei ole tulossa. Vauramo valotti myös Finnairin viimeaikaisia kalustosatsauksia, jotka ovat osa yhtiön kaukoliikennelaivaston uudistushanketta.

Finnairin Pekka Vauramo ja Rolf Backman saivat kuulla yritysten lentomatkustamiseen liittyvistä tarpeista Wärtsilän Marica Lassukselta ja KWH Mirkan Stefan Sjöbergiltä (molemmat selin).

”Finnairin Airbus-tilaus on Suomen toiseksi suurin investointipäätös Olkiluodon jälkeen. Kalustosatsaus luo merkittävän määrän uusia työpaikkoja ja kertoo yhtiön sitoutumisesta kasvuun ja uskosta tulevaisuuteen”, kertoi Vauramo. Solvingin Peter Björk ja KWH Mirkan Stefan Sjöberg kertoivat huolensa Kokkola-Pietarsaaren kentän tilanteesta. Lentoyhteydet eivät tällä hetkellä vastaa yritysten tarpeisiin aikataulullisesti eivätkä myöskään hinnoiltaan. Finnairissa ollaan tietoisia tilanteesta ja luvattiin pitää asia mielessä.

Hyvä työpaikka, hyvä työelämä ja tyytyväiset tekijät

T

Työhyvinvointiseminaarissa mukana olivat puhujina mm. ylilääkäri Jan Schugk EK:sta ja apulaisprofessori Marko Kesti Lapin yliopistosta. Tilaisuuteen osallistui myös tj Catarina Silvander Nuorisokeskus Villa Elbasta Kokkolassa.

ammikuussa pidetty työhyvinvointiseminaari "Hyvä työpaikka, hyvä työelämä ja tyytyväiset tekijät" innosti satakunta osallistujaa Kokkolasaliin. Seminaarin aiheina olivat ihmisten johtamisen taidot ja vuorovaikutustaidot sekä tulevaisuuden työpaikat. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Työplussa, KOSEK ja kauppakamari. – Työelämän laadun kehittäminen parantaa organisaation tuottavuutta ja vaikuttaa myönteisesti suoraan kannattavuuteen. Parhaimmillaan yritys pystyy parantamaan tulosta toiminnan lattua kehittämällä, totesi apulaisprofessori Marko Kesti Lapin

yliopistosta. Hänen mielestään oikeat henkilöstöjohtamisen toimenpiteet vaikuttavat työhyvinvointiin ja muuttuvat siten euroiksi. EK:n asiantuntijalääkäri, Jan Schugk pohti, miksi sairauspoissaolojen määrä Suomessa ei vähene vaikka kehitys muissa pohjoismaissa on myönteinen. Hän ehdotti, että tähän suunnattaisiin pikaisesti tutkimusresursseja. – Työpajalla johtamisessa on hyvin pitkälti kyse hyvistä käytöstavoista eli keskustellaan, tervehditään ja huomioidaan toiset, kommentoi toimitusjohtaja Kimmo Pahkala, Akvaterm Oy:stä Kokkolasta.


Tiedonhallinnan ammattilainen

• • • • •

  CONNECTING BUSINESS  27    


Volvo V70 classic – kaikki vakiona. AK TIIVISET XENON-AJOVALOT ALUMIINIVANTEET RE X 17” AVAIMETON AJO -JÄRJESTELMÄ SENSUS AUDIO HIGH PERFORMANCE PYSÄKÖINTIAPU TA AKSE SÄHKÖTOIMINEN KUL JET TAJAN ISTUIN NAHK AVERHOILU

VOLVO V70 CL ASSIC ALK . 41 888 € ETUSI JOPA 6 100 €

Volvo V70 Classic alkaen: Autoveroton hinta 34 200 €, autovero 7 087,28 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 41 887,28 €. Autoetu alkaen: vapaa 815 €/kk, käyttöetu 635 €/kk. EU-yhd. 4,2–10,2 l/100 km, CO2 109–237 g/km. Huoltosopimus alkaen 45 €/kk (36 kk / 45 000 km). Huoltoleasing alkaen 724 €, (48 kk / 80 000 km, Volvo Car Financial Services). Volvo Classic -mallisto: V70, XC70, S80. Tarkista Classic-mallien vakiovarustelu hinnastosta. Kuvan auto erikoisvarustein.

Automaa Vaasa, Kivihaantie 4

Myynti ma-pe 9-18, la 10-15 Huolto ma-pe 7.30-17

automaa.fi VOLVOCARS.FI

Myynti puh. 020 780 7250, Huolto puh. 020 780 7210

Puhelun hinta 020-alkuiseen numeroon: lankapuhelimesta 0,0835€/puhelu + 0,06€/minuutti,matkapuhelimesta 0,0835€/puhelu + 0,17€/minuutti.

CB-Connecting Business 1/2015  

CB - Connecting Business on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kauppakamarilehti. CB kertoo artikkelein ajankohtaisista yrityksistä ja nostaa e...

CB-Connecting Business 1/2015  

CB - Connecting Business on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kauppakamarilehti. CB kertoo artikkelein ajankohtaisista yrityksistä ja nostaa e...