Pääkirjoitus
Syövän hoito on yhteistyötä Syövän hoito on yksi eniten kehittyvistä lääketieteen osa-
kongresseissa – kun lisäksi ohjel-
valtava kehittyminen vaan lisäksi muutkin monella tapaa
telut henkilökohtaisissa tapaami-
alueista, kun huomioidaan ei pelkästään lääkehoitojen teknisiä innovaatioita hyödyntävät edistysaskeleet diagnostiikasta, potilaan arjen selviämistä ja elämänlaatua helpottaviin ratkaisuihin.
Me kaikki vannomme nykyisin syövän hoidossa moni-
man ulkopuoliset vertaiskeskus-
Taina Turpeenniemi -Hujanen Professori, ylilääkäri Oulun yliopisto sekä OYS, Syöpätautien toimialue
sissa jäivät puuttumaan. Uutena muotona oli tosin nyt otettu mukaan varsinaisia puolesta ja vastaan -sessioita muutamista kiistanalaisista aiheista.
ESMO-kokous toteutettiin hybridinä. Paikan päällä oli kui-
ammatillisten tiimien, multimodaliteettihoitojen ja hoidon
tenkin vain 300 henkilöä, kun etäosallistujia oli yli 23000.
olemassaolo potilaan hoitoa koskevassa päätöksenteos-
abstraktia) sekä 17 erityissession ja 200 tunnin ohjelma-
räätälöinnin nimiin. Tutkimusten mukaan MDT-tiimien
sa korreloituu jopa potilaiden elinajanennusteeseen.
COVID-19 olisi voinut uhata tätä toimintaa, mutta virtu-
aalikokouksilla ja potilaiden etätapaamisilla hoitoyhteisöt
saivat nopeasti tilannetta haltuunsa ja pystyivät ilmeisesti tarjoamaan potilaille hyvän syövän hoidon.
Tuloksia tästä alkaa hiljalleen tulla, mutta elinaikatieto-
Asiaa oli 2 057 abstraktin (jossa 68 ns. late-breaking-
sisällön verran. Huomattavimpia uutisia puidaan vielä erilaisissa koulutuksissa pitkään. Esitelmöitsijöitäkin oli
400, joten kaikkinensa kokous täytti kyllä ulkoisen olemuk-
sensa ja tieteellisen antinsa puolesta suuren kansainvälisen kokouksen mittasuhteet.
Syövän hoidosta tuli paljon uutta tietoa useissa lääke-
jen saamiseen menee vielä aikaa. Tiedetään kuitenkin,
ryhmissä, mm. hormonaalisissa, targetoiduissa ja im-
nooseja on viivästynyt, ja sitä satoa voidaan joutua kor-
hoitotutkimukset ovat melkoisen hallitseva ilmiö edelleen.
että muuallakin kuin Suomessa uusien tapausten diagjaamaan.
Näitä asioita on jo raportoitu mm. syyskuussa pidetys-
sä ESMO 2021 -kongressissa. Samoin on jo nähty, että ni-
munologisissa hoidoissa. Erityisesti biologisten lääkkeiden Monet niistä ovat löytäneet tiensä suhteellisen yleisissäkin potilasryhmissä varhaisemman taudin vaiheen hoitoihin.
Immuno-onkologisten lääkkeiden käyttö laajenee mo-
menomaan immunosuprimoidut syöpäpotilaat saavat
niin sellaisiin tauteihin, joissa perinteiset solunsalpaajat
potilaat saavat rokotuksista yhtä hyvän hyödyn vasta-
ilmeenä on edelleen niissä se, että täydellisiä vasteita
vakavan taudin muodon, mutta yleensä ottaen syöpäainetasojen mittauksissa kuin verrokit, vaikka olisivat
olleet aktiivihoidoissakin, solunsalpaajahoidot mukaan luettuna. Asiantuntijat suosittelevat siten kolmansia rokotteita näille potilaille hoidosta huolimatta.
Syövän hoitoihin kohdistuva tutkimus ei pysähtynyt
edes pandemian takia, ja siksi onkin ollut tärkeää, että
eivät ole tehokkaita, mm. ylä-GI- ja GU-alueilla. Yleisenä nähdään vähän, mutta taudin etenemättömyysaikaa
lisää senkin edestä. Suuret kysymykset liittyvät edelleen
siihen, miten näiden hoitojen käyttö yksilöllistetään, kuka hyötyy ja mitkä lääkkeet kannattaa kombinoida parhaiten vaikuttavasti.
Bioteknologinen kehittyminen näyttää tuottavan uusia
matkustusrajoituksista huolimatta on löytynyt tapoja
lääkeaihioita niin, että esimerkiksi sama vasta-ainemo-
kongresseissa, joissa ajoittain platformille saapumisessa
kykenee kantamaan useamman vaikuttavan lääkemo-
maailman syöpätutkijoiden tapaamisiin virtuaalisissa on suuren maailman tuntua useine rinnakkaisine sessioineen, joista tiedon nälkäinen voi valita.
Näin oli ESMO 2021 -kokouksessakin, jossa syövän hoi-
don asiantuntijat kohtasivat syyskuussa Pariisissa. Ava-
jaispuheessaan kokouksen presidentti Solange Peters totesikin tämän kongressin «paikaksi, johon onkologian asi-
antuntijat kokoontuvat yhteisönä«. Esitysten yhteyteen luodut keskustelupaneelit antoivat kyllä jonkin verran yhteisöllisyyden tuntua, mutta luonnollisesti teknisistä ratkaisuista huolimatta eivät saavuttaneet sitä debattia
ja laajuutta kuin »vanhan maailman» aikaan läsnäolo-
6
lekyyli tunnistaakin kahta epitooppia yhden sijaan tai
lekyylin kohteeseensa ja näin tuottaa tehoa lisää. Kun tämä lääkeaihioiden kehittyminen vie alaa eteenpäin, on
varmaa, että kliinisen tutkimuksen tarve maailmassa on
vielä pitkään kasvussa. Toivoa sopii, että kliinisen tutkimuksen merkitys todellakin laajalti huomioidaan, ja että
oman kansallisen yhteistyön lisääntyminen mm. Kansallisen Syöpäkeskuksenkin toiminnan käynnistyessä saa siihen tarvittavat voimavarat käyttöönsä.
Toivotan sinulle antoisia lukuhetkiä tämänkertaisen
numeromme parissa sekä rentouttavaa tulevaa vuodenvaihdetta.
BestPractice Nordic / FI / Onkologia ja Hematologia / NR. 9 / 2021
