Ennakoinnin tulevaisuus –kuusi tärkeintä ilmiötä ja kykyä
Epävarmuuden kasvaessa ennakointia tarvitaan yhä enemmän. Myös ennakointityön on uudistuttava, kun maailma muuttuu ja uudet ilmiöt korostuvat. Mitä kyvykkyyksiä ennakoinnin tulevaisuudessa tarvitaan?
Strategisen ennakoinnin toimintaympäristö ja tarve muuttuvat nopeasti. Teknologian kehittyminen, geopoliittiset jännitteet ja yhteiskunnalliset muutokset ovat tehneet liiketoimintaympäristöstä epävakaan ja arvaamattoman. Organisaatioiden on välttämätöntä ennakoida ja valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Samalla, kun muutokset muokkaavat organisaatioiden tarvetta ennakoinnille, ne muuttavat myös ennakointityötä. Miten tulevaisuudessa tutkitaan tulevaisuutta? Minkälaista osaamista ja kyvykkyyksiä silloin tarvitaan? Minkälaista ennakointia tehdään ja mihin kysymyksiin sillä haetaan vastauksia? Miten ennakoinnin rooli muuttuu?
Mitkä asiat korostuvat ennakoinnin tekemisessä tulevaisuudessa?
Näitä kysymyksiä olemme pohtineet runsaasti Capfulissa. Olemme tiivistäneet näkemyksemme kuuteen ilmiöön ja kyvykkyyteen, jotka määrittävät ennakoinnin tulevaisuutta.
Lähdemme liikkeelle tulevaisuuden tärkeimmistä ilmiöistä. Nämä muutosilmiöt luovat uusia mahdollisuuksia ja uhkia sekä määrittävät, mitä, miksi ja miten ennakointia tehdään.
Sen jälkeen pohdimme, mitä kyvykkyyksiä tulevaisuudessa tarvitaan. Tarkastelemme niitä erityisesti kahdesta näkökulmasta. Ensin kysymme, miten ennakoinnin menetelmillä voidaan vastata ilmiöiden luomiin haasteisiin. Sen jälkeen pohdimme, miten ilmiö
Ekologinen kestävyyskriisi vaatii kykyä muutokseen
Vastakkainasettelun ajassa tarvitaan kykyä luoda yhteisymmärrystä
Maailman monimutkaisuus korostaa kykyä tunnistaa olennainen
Vastuullisuusvaatimukset edellyttävät kykyä toiminnan vaikutusten todentamiseen
Datan ja tekoälyn merkityksen lisääntyessä kyky kriittisyyteen korostuu
Fygitaalisuus edellyttää kykyä uudistua
4
vaikuttaa ennakoinnin tekemiseen ja siinä tarvittavaan osaamiseen.
Ekologinen kestävyyskriisi vaatii kykyä muutokseen
Yhteiskunta on valtavan muutoksen edessä ilmaston lämpenemisen, luonnon monimuotoisuuden kuihtumisen ja resurssien ylikulu-
tuksen takia. Tavat löytää ratkaisuja näihin haasteisiin korostuvat ennakoinnin kehittämisessä.
Ihmiskunnan suuret haasteet
Ekologinen kestävyyskriisi on aiheuttanut peruuttamattomia vaikutuksia elämälle maapallolla. Ihmiskunta on vaurastunut luonnon kustannuksella, mutta nyt rajat ovat tulleet vastaan.
Faktat ovat karuja, kun katsomme ekologisen kestävyyskriisin nykytilaa ja lähitulevaisuutta. Kulutamme enemmän maapalloja kuin meillä on. Edelliset kahdeksan vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät. Lämpötila on noussut yli asteen esiteolliseen aikaan verrattuna, Suomessa jo yli kaksi astetta. Tavoitteena pidetty 1,5 astetta ylitetään viimeistään 2030-luvun alussa –riippumatta siitä, miten toimimme. Jos nykyisistä tavoitteista pidetään kiinni, lämpötila on noussut vuosisadan loppuun mennessä 2–3 astetta. Vakuutusalalla on todettu, että yli kaksi astetta lämpimämpi maailma on vakuutuskelvoton maailma.
Ympäristökriisit – eli erilaiset yhteiskuntia ylläpitävien elin-
5
Suurten muutosten edessä ennakoinnin rooli ja sen hyödyt uusien mahdollisuuksien tunnistamisessa korostuvat.
ympäristöjen osittaiset romahtamiset – tulevat näyttäytymään yhteiskunnallisina kriiseinä, jotka koskettavat kaikkia elämän osa-alueita.
Ympäristökriisien aiheuttamia vaikutuksia ovat esimerkiksi yhä pahenevat sään ääri-ilmiöt, alueiden muuttuminen elinkelvottomiksi, kasvava ilmastopakolaisuus, globaalin ja alueellisen eriarvoisuuden kasvu sekä erilaiset talouskriisit ja -sokit. Lisäksi voidaan luetella uusiutuvien luonnonvarojen ehtyminen ja monien raaka-aineiden loppuminen, paikallisesti ja vähintään hetkittäisesti tuottavuuden ja elintason lasku, kiristyvä geopolitiikka, aktivismin yleistyminen sekä kulutustottumusten ja elämäntapojen muuttuminen.
Edessämme onkin monikriisi. Se on erilaisten arvaamattomien yhteiskunnallisten mullistusten aikakausi, joka nostaa esiin perustavia ongelmia yhteiskunnissa ja niiden toimintatavoissa.
Eivätkä esimerkiksi teknologiset ratkaisut näytä tarjoavan ratkaisevia vastauksia. Uudet energiantuotantomuodot eivät ole vähentäneet globaalia energiankulutusta. Elintason nousulla, kasvavalla energian ja materiaalien käytöllä sekä talouskasvulla on suora yh-
teys ekologiseen kestävyyskriisiin ja sen vaikutuksiin. Tämä yhtälö haastaa koko elämäntapamme ja yhteiskuntajärjestelmämme.
Kyky muutokseen kriittinen
Ekologinen kestävyyskriisi vaatii meiltä ja organisaatioiltamme ennen kaikkea kykyä muutokseen. Organisaatiot ja toimialat ovat suuremman muutoksen edessä kuin vielä osataan ajatella. Edessä on ekologisen jälleenrakennuksen aika, joka muuttaa toimialojen logiikkaa ja yhteiskuntien toimintamalleja.
Suurten muutosten edessä ennakoinnin rooli ja sen hyödyt uusien mahdollisuuksien tunnistamisessa korostuvat. Erityisesti vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu on tärkeää silloin, kun olemme matkalla kohti vääjäämättömältä näyttävää katastrofia. Niiden kuvittelulla voidaan osoittaa visioita uusista mahdollisuuksista, esimerkiksi uusista tavoista olla ja elää kriisiytyvän ympäristön keskellä.
Suurin este muutokselle vaikuttaa olevan se, että emme pysty luopumaan omista oletuksistamme siitä, miten asiat ovat ja miten niiden tulisi olla.
Kuitenkin juuri se, osaammeko kuvitella erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, määrittää kykenemmekö muutokseen. Ennakoinnin luovien ja normatiivisten menetelmien yhdistelmät auttavat lisäämään ihmisten kykyä muutokseen, rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin ja kykyä luopua vanhoista toimintatavoista.
6
Suurin este muutokselle vaikuttaa olevan se, että emme pysty luopumaan omista oletuksistamme siitä, miten asiat ovat ja miten niiden tulisi olla.
Tulevat kriisit asettavat myös haasteen ennakoinnille ja toimintamme aikajänteelle. Tiedämme, että kriisien syttyessä ajattelumme ja toimintamme aikajänne lyhenee, koska pyrimme selviytymään ja palautumaan kriiseistä mahdollisimman nopeasti.
Samalla monien kriisien ratkaisu vaatii pitkäjänteisiä investointeja jopa vuosikymmeniä kestävien muutosten toteuttamiseen. Kriisien keskellä emme saa unohtaa, että emme voi palata entiseen. Vanhat elämäntapamme ovat synnyttäneet ekologisen kestävyyskriisin, joka voidaan ratkaista vain uusilla tavoilla. Näiden ratkaisujen löytämisessä ennakoinnin rooli korostuu entisestään.
Vastakkainasettelun ajassa tarvitaan kykyä luoda yhteisymmärrystä
Polarisoituminen voimistuu edelleen sekä globaalisti että paikallisesti. Kyky rakentaa siltoja ja luoda yhteisiä tavoitteita on keskeistä erityisesti skenaariotyön hyödyntämisessä.
Vastakkainasettelut korostuvat
Polarisoituminen lisääntyy maailmassa eri tavoilla ja jatkuu tulevina vuosina. Voidaankin puhua uudesta vastakkainasettelun ajasta.
Globaalisti tarkasteltuna polarisoituminen tarkoittaa taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoistumisen kasvua. Resurssien, mahdollisuuksien ja vallan epätasa-arvoinen
jakautuminen muokkaa hyvinvointia maapallon ihmisten kesken. Taloudellisen eriarvoisuuden paras ja tunnetuin kuvaus lienee fakta varallisuuden jakautumisesta: kymmenen miestä omistaa enemmän kuin puolet maapallon väestöstä.
Vastakkainasettelun aika näkyy globaalisti geopolitiikan kautta kaikkialla. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan alkamisen jälkeen vastakkainasettelu lännen ja idän välillä on kasvanut. Maailma jakautuu poliittisten ja taloudellisten suhteiden perusteella kahteen blokkiin sekä näiden välissä oleviin maihin.
Globaalina tulevaisuuskuvana ei enää ole utopia ”vapaan” talouden, kehityksen ja demokratian vääjäämättömyydestä kohti globaalia hegemoniaa. Sen tilalla on sirpaleinen kuva rajojen, kilpailun ja konfliktien sävyttämästä maailmasta, demokratioiden kriisistä ja deglobalisaation ajasta.
Asenteiden, arvojen ja poliittisten mielipiteiden vastakkainasettelu on jatkunut jo pitkään. Ilmiön vaikuttavuus yhteiskunnassa kuitenkin kasvaa esimerkiksi sosiaalisen median käytön lisääntymisen vuoksi ja aiheuttaa ongelmia, kun arvojen ja tasa-arvon väli-
nen kuilu syvenee taloudellisten ja sosiaalisten erojen muuttuessa poliittisiksi. Mielipiteiden voimakkaita jännitteitä on yhä enemmän esimerkiksi politiikkaan, maahanmuuttoon, sukupuolikysymyksiin, etnisyyteen, uskontoon, ilmastoon, elämäntapoihin ja talouteen liittyvissä kysymyksissä.
Monissa maissa poliittinen vastakkainasettelu ilmenee vasemmisto–oikeisto-linjalla siten, että keskellä olevat vaihtoehdot eivät menesty vaaleissa. Yhteisymmärrystä etsiviä ja ääripäitä tasoittavia hallituksia syntyy vain harvoin. Politiikka perustuu yhä enemmän vastakkainasetteluihin, ei siltojen rakentamiseen ja yhteisen hyvän tavoitteluun.
Tarvitsemme kykyä luoda yhteisymmärrystä
Vastakkainasettelun kasvaessa ennakoinnin ja erityisesti skenaariotyön menetelmillä on tärkeä tehtävä rakentaa siltoja, luoda yhteisymmärrystä ja määrittää yhteisiä tavoitteita.
Erilaisten tulevaisuuksien tarkastelu mahdollistaa avoimen ja mielikuvituksellisen keskustelun. Samalla se johtaa pohdintaa
7
Globaalina tulevaisuuskuvana on sirpaleinen kuva rajojen, kilpailun ja konfliktien sävyttämästä maailmasta, demokratioiden kriisistä ja deglobalisaation ajasta.
riittävän kauaksi tulevaisuuteen, josta käsin on mahdollista tutkia erilaisia vaihtoehtoja kiinnittymättä liiaksi omiin ajankohtaisiin tavoitteisiin tai ongelmiin.
Tämä on erityisen tärkeää, kun asiaan kytkeytyvillä toimijoilla on toisistaan poikkeavia tai jännitteisiä tavoitteita. Skenaariotyöllä toimijoiden erilaisia näkökulmia voidaan saattaa yhteen ratkaisemaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Yhdessä kuvitellen luodaan monipuolisempi kuva tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista.
Yksi ennakoinnin haasteista onkin se, uskallammeko tuoda keskusteluun eriäviä näkökulmia edustavia tahoja ja pyrkiä heidän
kanssaan löytämään yhteisymmärrystä. Organisaatioiden kannattaakin skenaario- ja visiotyössä hyödyntää vuoropuhelua ja yhteiskehittämistä myös kaikkein kriittisimmin organisaation toimintaan suhtautuvien tahojen kanssa.
Yhteisymmärryksen löytämisestä skenaariotyön avulla löytyy kiinnostavia esimerkkejä. Apartheidin murtumisen aikana Etelä-Afrikassa hahmotettiin skenaariotyön avulla ratkaisuja hankalaan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
Suomen merialuesuunnittelussa skenaariotyön avulla eri tahojen, kuten energia-alan, kalastuksen, matkailun, merilogistiikan,
kulttuurin ja luonnonsuojelun edustajien näkökulmat lähenivät merkittävästi. Tämän työn pohjalta pystyttiin asettamaan yhteisiä tavoitteita kehitykselle.
8
Skenaariotyön hyödyt korostuvat, kun toimijoilla on toisistaan poikkeavia tai jännitteisiä tavoitteita.
Juuri nyt vihreän siirtymän aiheuttama murros luo valtavan määrän uusia mahdollisuuksia, mutta toisaalta se tuhoaa vanhoja toimialoja, toimintamalleja ja organisaatioita. Vihreän siirtymän tarkastelu skenaarioiden avulla mahdollistaisi eri toimijoiden näkökulmien kohtaamisen. Samalla voisi syntyä näkemyksellisiä keskusteluja eri muutosten vaikutuksista ja oikeudenmukaisuudesta, jotta esimerkiksi turvetuotannon siirtymässä tehtyjä virheitä ei toistettaisi.
Maailman monimutkaisuus korostaa kykyä tunnistaa olennainen
Muutosten nopeus, monimutkaisuus ja tulkinnanvaraisuus vaikeuttavat olennaisimpien asioiden ja kysymysten tunnistamista. Ennakoinnilla voidaan kohdistaa huomio kaikkein tärkeimpiin muutoksiin sekä toisaalta varautua niiden arvaamattomuuteen.
Tiedon määrä ja sen tulkinnanvaraisuus
Tiedon määrä on kasvanut valtavasti. Pelkästään vuodesta 2010 vuoteen 2025 datan määrän odotetaan kasvavan maailmanlaajuisesti 2 zetatavusta 181 zetatavuun. Zetatavu on muuten 1 000 000 000 000 000 000 megatavua.
Digitaalisen tiedon määrän kasvun lisäksi ihmiskunnalla on erilaista tietoa ja ymmärrystä, jota ei ole ilmaistu ykkösillä ja
nollilla. Lisäksi monet kysymykset yksilöiden toiminnasta maailmankaikkeuden ihmeisiin ovat yhä mysteereitä. Ja vaikka tiedon määrä kasvaa, se ei välttämättä selkeytä asioita.
Maailman muutos on nopeaa ja kiihtyvää. Nykyhetki on epäselvä ja tulevaisuus epävarma. Maailma on yhä monimutkaisempi ja keskinäisriippuvaisempi. Kaiken lisäksi asiat ovat usein tulkinnanvaraisia, koska toimimme aina rajallisen tiedon varassa. Tuttu strategisen johtamisen termi VUCA vaikuttaakin edelleen ajankohtaiselta tavalta kuvata ympärillämme vellovaa toimintaympäristöä.
Miten vaikuttaa olennaisimpiin asioihin?
Maailman monimutkaisuuden ja tulkinnanvaraisuuden keskellä korostuu kyky tunnistaa olennainen ja vaikuttaa siihen. Mikä maailman muutoksessa on tärkeää ja mitä muutoksia meidän tulisi seurata? Mitkä niistä vaikuttavat meihin tai sidosryhmiimme ja mihin pystymme itse vaikuttamaan?
Yhä nopeammin muuttuvan maailman haasteisiin voidaan ennakointia hyödyntämällä löytää kahdenlaisia ratkaisuja. Ennakoinnin menetelmillä pystymme ensinnäkin pelkistämään monimutkaiset järjestelmät yksinkertaisemmiksi lainalaisuuksiksi, kuten skenaarioiden juoniksi. Toiseksi ennakoinnilla voidaan parantaa riskienhallintaa ja strategista päätöksentekoa. Tämä tapahtuu varautumalla erilaisiin tulevaisuuksiin sekä hy-
väksymällä tulevaisuuteen liittyvä arvaamattomuus ja kaoottisuus.
Maailman monimutkaisuuden tulkitsemisessa hyödynnetään yhä enemmän uusia teknologioita, ennakointialustoja sekä tekoälyn tuottamia trendi- ja ilmiökarttoja. Ne tuovat tehokkuutta ennakointityöhön.
Tärkeää on kuitenkin muistaa, että ihmisen rooli ennakoinnissa ja päätöksenteossa on edelleen korvaamaton. Ihmiset tuovat mukanaan luovuuden, arvot, tulkinnat ja johtopäätökset. Ennakointiammattilaisten kannalta tärkeää onkin kyetä käyttämään teknologioita tavoilla, jotka vapauttavat ihmisille aikaa luoda uutta, tulkita tietoa ja tehdä päätöksiä yhdessä.
Vastuullisuusvaatimukset edellyttävät kykyä toiminnan vaikutusten todentamiseen
Yrityksiltä edellytetään yhä laajempaa läpinäkyvyyttä ja toiminnan vaikutusten ennakoivaa mittaamista. Yritysten on kyettävä osoittamaan toimintansa vaikutukset ympäröivään maailmaan ja ennakoimaan, mitä seuraavaksi tapahtuu, mikä on muuttumassa ja miten siihen voidaan puuttua.
Vaikutuksia on kyettävä mittaamaan
EU on asettanut tavoitteekseen ilmastoneutraalin talouden vuoteen 2050 mennessä. Saavuttaakseen tavoitteensa EU on luonut
9
useita lainsäädännön viitekehyksiä, jotka edellyttävät yrityksiltä yhä laajempaa läpinäkyvyyttä ja joiden kohderyhmää ovat erityisesti yritykset ja rahoitussektori. Merkittäviä kestävän kehityksen viitekehyksiä ovat muun muassa EU:n taksonomia-asetus, kestä-
Yksi pian voimaan astuvan CSRD-direktiivin ydinajatuksista on niin sanottu kaksinkertaisen olennaisuuden periaate, jonka mukaisesti yritykset raportoivat ulkoisten asioiden vaikutuksista yrityksen talouteen ja toimintaan sekä yrityksen toiminnan vaiku-
Vastuullisuussääntely yhdistettynä
kuluttajien ja sijoittajien lisääntyviin vaatimuksiin edellyttää yrityksiltä
kykyä todentaa toimintansa vaikutukset.
vän rahoituksen tiedonantoasetus (SFDR), yritysvastuuta ja huolellisuusvelvoitetta koskeva CSDD-direktiivi sekä vuonna 2024 voimaan astuva EU:n kestävyysraportointi -direktiivi CSRD.
tuksista ulkoiseen toimintaympäristöön. Taksonomian vuoksi rahoituksen saaminen voi tulevaisuudessa olla vaikeampaa, jos yrityksen toiminta ei täytä tiettyjä kestävyyskriteereitä.
EU-sääntely koskee pääsääntöisesti vain tietyt kriteerit täyttäviä yrityksiä ja toimialoja, mutta tuotantoketjujen kautta läpinäkyvyyden ja raportoinnin tarve tulee todennäköisesti kasvamaan myös pienemmissä yrityksissä.
Kasvavan sääntelyn lisäksi myös kuluttajat ja sijoittajat vaativat yrityksiltä vastuullisuutta ja odottavat tuotantoketjuilta läpinäkyvyyttä. Toisaalta teknologioiden kehittyminen ja datan käsittelymenetelmät mahdollistavat sen, että yritykset voivat analysoida toimintansa vaikutuksia aikaisempaa syvällisemmin ja laaja-alaisemmin.
Yrityksiltä edellytetään kykyä todentaa toimintansa vaikutukset
Vastuullisuussääntely yhdistettynä kuluttajien ja sijoittajien lisääntyviin vaatimuksiin edellyttää yrityksiltä kykyä todentaa toimintansa vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Yritykset eivät enää voi keskittyä vain lyhyen aikavälin voittoihin, vaan niiden on otettava huomioon ja pystyttävä myös osoittamaan toimintansa pitkäaikaiset vaikutukset. Liiketoimintapäätösten vaikutusten mittaamista edellytetään yhä useammin jo ennen päätösten toimeenpanoa.
Vaikka varsinaiset olennaisuusanalyysit ja mittaukset tehdäänkin muilla menetelmillä, erityisesti etupainotteisessa vaikutusten analysoinnissa on pohjimmiltaan kyse ennakoinnista ja ennakoivasta riskienhallinnasta. Yritysten on kyettävä ennakoimaan, mitä seu-
10
raavaksi tapahtuu, mikä on muuttumassa ja miten siihen voidaan puuttua. Ennakointi, skenaariotyö ja jatkuva tulevaisuuslähtöinen toimintaympäristön seuranta parantavat yritysten systeemistä ajattelua ja erilaisten tulevaisuuksien ymmärrystä sekä lisäävät kykyä etupainotteisen reagointiin.
Toisaalta vastuullisuussääntelyn lisääntyessä siitä on tullut yksi tärkeimmistä ennakointityön aihealueista. Tämä tarkoittaa sitä, että ennakoinnin asiantuntijoilta edellytetään hyvää ymmärrystä vastuullisuuden eri teemoista ja
näkökulmista, niiden syy-seuraussuhteista sekä vaikutuksista eri toimialoille.
Enää ei ole sellaista toimialaa, jossa vastuullisuuden tulevaisuuden käsittely ei olisi tärkeää.
Datan ja tekoälyn merkityksen lisääntyessä kyky kriittisyyteen korostuu
Tekoäly ja data tuovat merkittäviä mahdollisuuksia toimialoille, organisaatioille ja koko yhteiskunnalle. Mah-
dollisuuksien lisäksi niiden käyttöön liittyy myös riskejä, mikä edellyttää kykyä kriittisyyteen ja kyseenalaistamiseen.
Datan määrä ja merkitys kasvavat
Tieto on digitaalisen muutoksen ytimessä. Datan määrä ja merkitys kasvavat – siitä on tullut arvokas raaka-aine liiketoiminnalle. Tekoälykilpailu käy kuumana, mutta on vaikea arvioida, onko aidosti disruptiivisia tekoälysovellutuksia vielä keksitty. Kuitenkin vuoteen
11
2030 mennessä tekoälyn arvioidaan lisäävän yli 15 biljoonaa dollaria maailmantalouteen ja maailmanlaajuisten tekoälymarkkinoiden odotetaan kasvavan 40 prosenttia vuosittain.
Tekoälyn odotetaan vaikuttavan voimakkaasti kaikkiin aloihin, joissa sitä hyödynnetään. ChatGPT toi tekoälyn kaikkien saataville ja voi olla, että vasta sen myötä tekoälyn tuomat muutokset alkavat konkretisoitua monelle.
Tekoäly tuleekin tavalla tai toisella muuttamaan työtehtäviä. Sen käyttö nopeuttaa rutiininomaisia ja varmasti myös korvaa osan ihmisen tekemästä työstä. Toisaalta tekoälyn murroksen myötä uusia työtehtäviä syntyy ja sen avulla saatetaan löytää parempia tapoja vaikkapa tasa-arvoiseen päätöksentekoon.
Myös kvanttilaskenta ja sen soveltaminen ovat kehittyneet runsaasti viime vuosina yliopistojen ja suurten teknologiayhtiöiden kehitys- ja tutkimustyön seurauksena.
Arvioiden mukaan kvanttilaskentaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi ympäristön mallintamiseen, lääkeaineiden vaikutusten selvittämiseen ja hoitokeinojen analysointiin. Kvanttilaskennan avulla on jo nyt pyritty rakentamaan finanssikriisien ennustemalleja sekä kehittämään akkujen toimintaa.
Datan merkityksen ja määrän kasvaessa myös siihen liittyvä sääntely lisääntyy. Euroopan tavoitteena on tehdä EU:sta malliesimerkki datalähtöisille yhteiskunnille luomalla datan sisämarkkinat, jossa data voi liikkua vapaasti maiden ja toimialojen
välillä. Tavoitteena on helpottaa yritysten, tutkijoiden ja julkisen sektorin datan jakamista ja käyttöä. Datan ja tekoälymallien merkityksen kasvaessa ihmiset ovat yhä tietoisempia henkilötietojensa arvosta ja niiden jakamisen haavoittuvuudesta. Yksilön kontrolli omiin tietoihinsa korostuu.
Kyky kriittisyyteen korostuu
Tekoäly helpottaa sisältöjen tuottamista, olennaisten muutostekijöiden tunnistamista ja sisältöjen kiteyttämistä. Kvanttilaskennan läpimurto voi toteutuessaan tuoda
12
Tieto on valtaa myös digitaalisessa maailmassa. Kuten kaikkea tekniikkaa, myös dataa, tekoälymalleja ja kvanttilaskentaa voi käyttää hyvään tai pahaan.
täysin uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi ekologisen kestävyyskriisin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden analysointiin ja skenaariomallintamiseen.
On kuitenkin hyvä muistaa, että tieto on valtaa myös digitaalisessa maailmassa. Kuten kaikkea tekniikkaa, myös dataa, tekoälymalleja ja kvanttilaskentaa voi käyttää hyvään tai pahaan. Tekoälymalleja hallinnoi aina jokin taho, joka päättää, minkälaista dataa malli hyödyntää. Kvanttiteknologiaan ja tekoälykehitykseen liittyvät teknologiset, fyysiset ja taloudelliset vaatimukset taas saattavat keskittää sen käytön ja hyödyt hyvin pienelle joukolle.
Kriittisiä kysymyksiä riittää: Miten tämä kehitys vaikuttaa tiedon omistamiseen? Keskittyykö tieto vain harvoille ja valituille? Onko datan hallinnointi läpinäkyvää? Mikä on suuryritysten rooli siinä ja liikkuuko data valtioiden välillä? Minkälaista tietoa ja ymmärrystä arvostetaan?
Kyky tiedon alkuperää ja tavoitteita koskevaan kyseenalais-
tamiseen korostuu. Ovatko faktat oikein? Kuka omistaa ja kontrolloi dataa? Kenellä on siihen pääsy? Kuka voi muokata dataa? Mitkä ovat datan jakajan ja tekoälymallin omistajan toiminnan tavoitteita? Myös ennakoinnin asiantuntijoiden on kyettävä kriittisyyteen. Tekoälyn käyttö nopeuttaa työtehtäviä, mutta samaan aikaan on muistettava, että tekoäly ei ajattele meidän puolestamme. Tekoälyn tekemään työhön kannattaa ainakin vielä suhtautua kuten harjoittelijan työhön – parempi aina varmistaa sen osuvuus ja laadukkuus. Tekoäly voi vähentää työkuormaa, mutta työntekijä joutuu myös aina tarkistamaan sen tekemän työn tulokset.
Fygitaalisuus edellyttää kykyä uudistua
Fyysinen ja digitaalinen maailmat sekoittuvat keskenään ja kuluttajien odotukset näitä maailmoja yhdistäville kokemuksille kasvaa. Tämä edellyttää organisaatioilta kykyä omaksua
uutta ja hylätä vanhentuneet käytännöt ja uskomukset.
Digitaalinen ja fyysinen maailma sulautuvat yhteen
Yhteiskunnat luottavat yhä enemmän tekoälyyn, koneoppimiseen ja automaatioon. Reaaliaikaisen datan odotetaan edustavan tiedolla johtamisen ja tiedonkeruun tulevaisuutta erityisesti meneillään olevan digitaalisen muutoksen vuoksi.
Fyysiset ja digitaaliset kokemukset sekoittuvat keskenään ja kuluttajien odotukset saumattomasta siirtymisestä online- ja offlinetilanteiden välillä kasvavat. Tällaisten niin sanottujen fygitaalisten kokemusten odotetaan yleistyvän. Niillä tarkoitetaan kokemusta, jossa yhdistetään digitaalista ja fyysistä tilaa teknologian keinoin. Tämä mahdollistaa kokonaan uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton.
Fygitaalisista kokemuksista on puhuttu erityisesti vähittäiskaupassa, mutta niiden hyödyntäminen on laajentumassa vahvasti myös muille aloille, kuten terveydenhuoltoon, muotoiluun ja rakennusalalle. Esimerkiksi itsensä mittaamisesta ja mitatun hyvinvointitiedon käsittelystä on tullut arkipäivää, kun puettavat laitteet ovat yleistyneet.
Muotimaailmassa vaatteesta voidaan luoda ensin digitaalinen malli, josta tehdään fyysinen versio 3D-tulostustekniikalla. Arkkitehtuuri- ja rakennusalalla VR- ja AR-ratkaisuilla rakennusta voidaan esitellä etukäteen tai niiden avulla
13
Ennakoinnin on hypättävä mukaan fygitaaliseen ajatteluun, jotta se pystyy osoittamaan olemassaolonsa tarkoituksen, konkretisoimaan ennakoinnin tulokset ja vastaamaan organisaatioiden lisääntyviin odotuksiin.
Kolme johtopäätöstä
Toimintaympäristön muutosilmiöt kasvattavat tarvetta muutoskyvylle, yhteisymmärryksen luomiseen, olennaiseen vaikuttamiseen, vaikutusten todentamiseen, kriittisyyteen sekä uusien toimintatapojen ja teknologioiden nopeaan omaksumiseen.
voidaan testata erilaisia sisustustyylejä. Valmiissa rakennuksissa älyratkaisuja voidaan käyttää vaikkapa valojen ja lämpötilan säätelyyn.
1 2
ilmiöihin. Ennakointi auttaa niiden aiheuttamien haasteiden ratkaisemisessa ja niiden avaamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Organisaatioiden kyettävä ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja ja teknologioita
Toimintaympäristön muutosilmiöiden perusteella tunnistettuja kyvykkyyksiä vahvistamalla organisaatiot voivat vahvistaa menestymisen mahdollisuuksia riippumatta siitä, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu.
Ennakointityössä korostuvat uusien mahdollisuuksien löytäminen, yhteisymmärryksen luominen, tulkinnan ja johtopäätösten tekeminen, vastuullisuusnäkökulmien kytkeminen toimintaan, teknologioiden hyödyntäminen ja kokemuksellisuuden lisääminen.
Ennakointi on hyödyllisintä ja tarpeellisinta silloin, kun se kytketään ajankohtaisiin
3
Kaikkein tärkeintä on muistaa, että onnistumisemme ennakoinnissa riippuu siitä, kuinka hyvin onnistumme kytkemään tuottamamme tulevaisuustiedon päätöksentekoon juuri nyt.
Olennaista organisaation ennakoinnin toteuttamisessa onkin määrittää ennakoinnille selkeät tavoitteet, käytännöt ja kytkökset päätöksenteon tärkeimpiin hetkiin. Kun ennakointitieto ohjaa operatiivista toimintaa sekä näyttää strategista suuntaa pitkällä aikavälillä, organisaatio on valmis tulevaisuuteen.
Digitaalisen ja fyysisen maailman vahvempi sulautuminen yhteen edellyttää organisaatioilta ketteryyttä. Niiden on omaksuttava nopeasti uutta ja samalla hylättävä vanhentuneet käytännöt ja uskomukset.
Ennakoinnin ja skenaariotyön menetelmillä on mahdollista nähdä tulevaisuuden teknologiakehityksen tuomia mahdollisuuksia ja uhkia. Lisäksi voidaan tunnistaa uusia strategisia vaihtoehtoja yrityksille ja organisaatioille.
Ennakoinnin integroiminen osaksi jatkuvaa strategiatyötä mahdollistaa reaaliaikaisen päätöksenteon ja toimintaympäristön muutoksiin havahtumisen etupainotteisesti. Tämä mahdollistaa nopeatkin suunnan muutokset ja sopeutumisen toimintaympäristön kehitykseen.
Fyysisen ja digitaalisen maailman vahvempi yhdistyminen edellyttää myös ennakoinnilta uusia toimintatapoja, kuten kokemuksellisuuden lisäämistä. Uusien teknologioiden avulla skenaarioiden kuvaamia maailmoja voidaan visualisoida ja konkretisoida uudenlaisilla tavoilla.
Näin voidaan vastata yhteen ennakoinnin hyödyntämisen esteistä eli siihen, että ennakoinnin tuoma arvo jäisi epäselväksi ja liian
14
ylätasoiseksi. Digitaaliset alustat mahdollistavat toimintaympäristön seurannan parhaassa tapauksessa automaattisesti, etupainotteisesti ja visuaalisesti. Fygitaalisuuden voidaan näin odottaa lisäävän ennakoinnin ”työkalullisuutta”, kun erilaiset alustat, tiedonkeruumenetelmät ja analyysityökalut lisääntyvät.
Ennakoinnin on hypättävä mukaan fygitaaliseen ajatteluun, jotta se pystyy osoittamaan olemassaolonsa tarkoituksen, konkretisoimaan ennakoinnin
tulokset ja vastaamaan organisaatioiden lisääntyviin odotuksiin.
SOINTU
sointu.kouki@capful.fi
RISTO
Bennett, N., Lemoine, G.J., What VUCA Really Means for You, Harvard Business Review
BIOS, Ekologinen jälleenrakennus
BIOS, Mitä on monikriisi?
Dataconomy, Early bird benefits in AI adoption are about to end
Design Baddie, ‘Phygital’ Architecture and Interior Design Start Up Guide
Designmuseo, Intiimin kosketus -podcast: Muoti fygitaalisessa tilassa
Economist Intelligence, Top global risk scenarios
Euroopan komissio, 2050 – Pitkän aikavälin strategia
Euroopan komissio, Corporate sustainability reporting
Financial Times, “Welcome to the world of the polycrisis”
Forbes, 13 Risks That Come With The Growing Power Of Quantum Computing
GBN, The Mont Fleur Scenarios - What will South Africa be like in the year 2002?
Halme, K., Järvelin, A. M., Haila, K., Reid, A., & Barberis, M. (2023), Vihreää siirtymää tukeva innovaatiopolitiikka:
Toimintamallit ja käytännöt. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja
Helsingin sanomat, Chat GPT on uimassa nopeasti Suomen työpaikoille – professori kertoo, miten se vaikuttaa töihimme
Ilmatieteen laitos, IPCC:n raportti: ihmisten toiminta on aiheuttanut ennennäkemättömän laajoja ja nopeita muutoksia ilmastossamme
Jungherr, A. (2023), Artificial Intelligence and Democracy: A Conceptual Framework Social Media+ Society, 9(3)
Karhunen J., Finanssiala ry, Taxonomy: a tool for environmentally sustainable finance – what is the Finnish financial sector’s position?
Lempinen H., Vainio, A. (2022). ”Selviääkö tästä mitenkään?” – Turpeesta elantonsa saavien kokemukset suomalaisen turvepolitiikan oikeudenmukaisesta siirtymästä
Marr, B., Forbes, How To Use Real-Time Data? Key Examples And Use Cases
Marr, B., The Future Of Data Is Real Time Neumann, K., Rong, O., Kleipaß, U., Kaltenbach, T., and Hosseini, M. Roland Berger, How the phygital model is going to transform healthcare
Orús, R., Mugel, S., & Lizaso, E. (2019). Forecasting financial crashes with quantum computing. Physical Review A, 99(6).
Our World in Data, Energy Production and Consumption
Oxfam, What is global inequality?
Pieni tekoälyopas, Kvanttitietokoneet Post Carbon Institute, Welcome to the Great Unraveling: Navigating the Polycrisis of Environmental and Social Breakdown
Rice, J. E., Gujarati, T. P., Motta, M., Takeshita, T. Y., Lee, E., Latone, J. A., & Garcia, J. M. (2021). Quantum computation of dominant products in lithium–sulfur batteries. The Journal of Chemical Physics, 154(13).
Seskir, Z. C., Umbrello, S., Coenen, C., & Vermaas, P. E. (2023), Democratization of quantum technologies. Quantum Science and Technology, 8(2), 024005
Statista, Volume of data/information created, captured, copied, and consumed worldwide from 2010 to 2020, with forecasts from 2021 to 2025
Merialuesuunnittelu, Merialueiden skenaariot 2050
UNDDR, Our World at Risk - Transforming Governance for a Resilient Future
Valtanen, M., Tuhon vuosi, Suomen Kuvalehti
WEF, Global Risk Report 2023
WMO, Past eight years confirmed to be the eight warmest on record
Wood, R., Stadler, K., Simas, M., Bulavskaya, T., Giljum, S., Lutter, S., Tukker, A. (2018), Growth in Environmental Footprints and Environmental Impacts Embodied in Trade: Resource Efficiency Indicators from EXIOBASE3.
World Bank, Global Progress in Reducing Extreme Poverty Grinds to a Halt
15
Lähteet
KOUKI Senior Consultant Capful
LÄTTI Senior Advisor Capful risto.latti@capful.fi
Onnistumisemme ennakoinnissa riippuu siitä, kuinka hyvin kytkemme tuottamamme tulevaisuustiedon päätöksentekoon juuri nyt.
MIKAEL PALTSCHIK Senior Advisor Capful mikael.paltschik@capful.fi
