VUOSIKERTOMUS
Sisällysluettelo Haastavina aikoina Vaasan seutu erottuu positiivisesti muista__________________________ 3 Henkilökunta_______________________________________ 4 Vaasan seudun avulla koko Suomen vienti nousuun_____ 5 Hallitus____________________________________________ 6 Yritysneuvonta Starttirahojen loppuminen vaikutti Startian asiakasmääriin______________________ 7 Toimivilla yrityksillä enemmän talousvaikeuksia________ 8 Etsivää työtä Vähänkyrön alueella____________________ 8 Yrityspörssi helpottamaan yritystä myyvien ja ostavien kohtaamista______________ 9 Neuvontaa sote-palveluiden tuottajaksi hakeutumisessa ja rekisteröitymisessä________________10 Toimialakohtainen kehittäminen Ikääntynyt rakennuskanta lisää tarvetta korjausrakentamiselle___________________ 11 Jotta voi vaikuttaa, täytyy näkyä ja kuulua ____________ 12
Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on Vaasan seudun kuntien omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö. Sen päätehtävät ovat elinkeinoneuvonta, seudun kehittämistoiminta ja seudun markkinointi. Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia toimii osana VASEKia.
Katse edelleen kohti Norjaa _________________________15 Toimintamallille selkeä tarve_________________________15 Aluekehitys Seudullinen strategiatyö ja uusien ohjelmien valmistelu työllisti________________16 Viestintä
Alatori 1 A, 3. krs, 65100 VAASA Puh. +358 6 317 7600, www.vasek.fi, info@vasek.fi
Yhteistyö seutuviestinnän punaisena lankana _________ 20 Monikanavaista, kattavaa ja tavoittavaa viestintää_____ 22 Talous Tilinpäätös________________________________________ 23 VASEK ja Vaasan seutu lukuina______________________ 24
Vaasa Vasa
Korsnäs
Maalahti Malax
Mustasaari Korsholm
Laihia Laihela
Vöyri Vörå
Isokyrö Storkyro
Kuva: Mikko Lehtimäki
Haastavina aikoina Vaasan seutu erottuu positiivisesti muista Suomen talouden vaikeudet ovat tarjonneet Vaasan seudulle mahdollisuuden ”irtiottoon” muista seuduista. Pohjanmaa ja Vaasan seutu sen mukana on menestynyt paremmin kuin muut MannerSuomen alueet vuoden 2015 aikana. Monipuolinen elinkeinoelämä, uusiutuviin energialähteisiin liittyvään teknologiaan keskittyminen, älykkäät sähköverkot ja muut innovaatiot ovat seutumme valttikortteja. Meillä on hyvät menestymisen edellytykset globaaleilla markkinoilla.
Olemme ylpeitä siitä, että kuntatalouden haasteista huolimatta omistajakuntamme ovat pitäneet työtämme niin tärkeänä, että toimintaedellytyksemme on ollut koko ajan turvattuna ja rahoituksemme pysynyt samalla tasolla jo usean vuoden ajan. Toimintamme koko seudun hyväksi on näkynyt muun muassa logistiikan ja infrastruktuurin kehittämisen voimakkaana yhteistyönä. Tämä on huomattu kansallisesti, mutta myös kansainvälisellä tasolla, kun seudulla on vieraillut korkeita EU-virkamiehiä. Seutumarkkinointityö on selvästi kantanut hedelmää, ja kiinnostus aluetta kohtaan on lisääntynyt. Kansainvälisen EnergyWeekin kävijämäärä kasvoi useilla sadoilla vuonna 2015, ja odotamme uusia ennätyslukemia myös vuoden 2016 EnergyWeekiltä. Lisääntynyt kiinnostus seutua kohtaan johtaa luonnollisesti siihen, että vuonna 2016 erityisesti sijoittautumispalveluihin ja Invest In -toimintaan on lisättävä panostuksia ja laaditaan kattavat soft landing -paketit seudulle sijoittautumista suunnitteleville yrityksille. Matkailuelinkeinon saralla on rakennettu selkeä yhteistyö kuvio, jossa VisitVaasa vastaa matkailumarkkinoinnista ja -myynnistä, kun taas VASEK vastaa matkailusektorin toimialakohtaisesta kehittämisestä. Kansainvälisen ja paikallisen yhteistyön lisäksi myös muiden seutujen kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistetty, etenkin Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa. Työmme yritysten ja niiden toimintaedellytysten kehittämisen parissa Vaasan seudulla on pysynyt hyvin samanlaisena jo vuosia. Autamme yrittäjäksi ryhtyviä alkutaipaleella, tapaamme yrittäjiä ”heillä tai meillä”, järjestämme tilaisuuksia, kehitämme ja suunnitte lemme yhteistyössä muiden seudun organisaatioiden kanssa. Miltä toimintamme näyttää diagrammeina ja piirakoina? Kurkkaa keskiaukeamalle! Pekka Haapanen toimitusjohtaja Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK
Kuva: Sami Pulkkinen Photography
Henkilökunta
4
Eturivi vas.
Stefan Råback, Antti Alasaari, Mikael Hallbäck, Mari Kattelus, Päivi Elina Alasjärvi, Markus Heikkilä (4.5.–28.8.), Kjell Nydahl
Keskellä vas.
Tommi Virkama, Kari Huhta, Johanna Hietikko-Koljonen, Eivor Koskela, Riitta Björkenheim, Anna Måtts, Peter Källberg, Mauritz Knuts
Takana vas.
Lasse Pohjala, Pekka Haapanen, Marko Koski, Sari Saarikoski
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
Vaasan seudun avulla koko Suomen vienti nousuun
Kuva: Katja Lösönen
Suomen talouden tila on ollut jo jonkin aikaa haastava, ja viennin kasvua haetaan kuumeisesti. Siksi Vaasan seutu ja sen kehittyminen on kansallisesti tärkeässä roolissa. Samanaikaisesti Suomelle luodaan uutta hallintojärjestelmää sote- ja itsehallintoalueineen. Tässä vaiheessa suurten kaupunkiseutujen merkitystä alueiden elinvoimalle ei ole nostettu riittävästi esiin. Vaasanseudun Kehitys Oy:ssä on tehty seudun menestymisen eteen töitä jo yli 12 vuotta, ja tehdyn työn merkitys korostuu, kun huomioi miten paljon paremmin Vaasan seudulla menee muuhun Suomeen verrattuna. Energiaklusterin suuret ja pienet yritykset saavat synergiaetuja toisistaan, seudun oppilaitokset kouluttavat yritysten kipeästi tarvitsemaa ammattitaitoista työvoimaa ja aidosti globaalit yrityksemme ovat merkittäviä pelureita puhtaamman ja energiatehokkaamman maailman aikaansaamiseksi. VASEKin rooli korostuu tällaisina aikoina. Kehitysyhtiön tärkein tehtävä eli alueellisen elinvoiman lisääminen toteutuu juuri niiden kolmen strategiassa mainitun kivijalan avulla.
Huolehditaan alueen yrityksistä, niin uusista kuin jo toimivista, niin pienistä kuin suuristakin ja kaikissa elinkaaren vaiheissa. Markkinoidaan seutua kotimaassa ja maailmalla, ja tehdään selväksi seudun tarjoamat mahdollisuudet niin opiskelijoille, muuttajille, työntekijöille ja tänne sijoittautumista suunnitteleville yrityksille. Vastataan seudun toimialakohtaisesta kehittämisestä, jotta kaikilla yrityksillä olisi parhaat mahdolliset toimintaedellytykset seudullamme. Teemme seudulla osamme Suomen talouden kasvattamiseksi, eikä se osuutemme ole mikään pieni. Tomas Häyry VASEKin hallituksen puheenjohtaja Vaasan kaupunginjohtaja
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
5
Kuva: Sami Pulkkinen Photography
Hallitus Vasemmalta: Mats Brandt, Janne Laine, Harry Backlund, Örjan Andersson, Rurik Ahlberg, Tomas Häyry, Gustav Vesterkvist, Måns Holming, Pasi Tuominen, Pekka Haapanen 27.3.2015 –
3.4.2014 – 27.3.2015 kunta/taho
jäsen
varajäsen
kunta/taho
jäsen
varajäsen
Tomas Häyry, pj.
Susanna-Slotte Kock
Vaasa
Tomas Häyry, pj.
Veli-Matti Laitinen
Vaasa
Mustasaari
Rurik Ahlberg
Mikael Alaviitala
Mustasaari
Rurik Ahlberg
Mikael Alaviitala
Laihia
Janne Laine
Tapio Nyysti
Laihia
Janne Laine
Tapio Nyysti
Maalahti
Mikko Ollikainen
Håkan Knip
Maalahti
Mats Brandt
Håkan Knip
Isokyrö
Miko Heinilä
Pirkko Viljanmaa
Isokyrö
Miko Heinilä
Pirkko Viljanmaa
Korsnäs
Måns Holming
Roger Bergström
Korsnäs
Måns Holming
Roger Bergström
Harry Backlund
Katarina Heikius
Vöyri
Harry Backlund
Katarina Heikius
Vöyri
teollisuus
Heikki Uusitalo
Juha Häkkinen
teollisuus
Pasi Tuominen
Juha Häkkinen
pk-sektori
Gustav Vesterkvist
Susanna Ristiluoma
pk-sektori
Gustav Vesterkvist
Susanna Ristiluoma
pk-sektori
Jussi-Pekka-Karjala
Antti Romu
pk-sektori
Antti Romu
Jussi-Pekka-Karjala
korkeakoulut
Matti Jakobsson
Örjan Andersson
korkeakoulut
Suvi Ronkainen
Örjan Andersson
Työvaliokunnan muodostivat Tomas Häyry, Heikki Uusitalo, Rurik Ahlberg, Jussi-Pekka Karjala ja Pekka Haapanen.
6
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
Työvaliokunnan muodostivat Tomas Häyry, Pasi Tuominen, Rurik Ahlberg, Miko Heinilä ja Pekka Haapanen.
Vuoden uusyrittäjäksi 2015 valittiin vaasalaisyritys Oy AHA Logistics Ltd.
Kuva: VASEK
Kuvassa Jonna Ahkila-Niemi, Riikka Harju, Emma Haapala, Suoma Magnus, Katariina Viertola ja Tiina Haapala.
Kuva: Mikko Lehtimäki
Starttirahojen loppuminen vaikutti Startian asiakasmääriin Uusyrityskeskus Startiassa aivan kuten kaikissa Suomen uusyrityskeskuksissa yhteensä perustettiin yrityksiä vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Vaasan seudun yritysperustanta oli Suomen keskiarvoa. Vuoden 2015 aikana Vaasan seudulle perustettiin 24,8 % vähemmän yrityksiä uusyrityskeskus Startian avulla kuin vuonna 2014. Uusia asiakkaita oli Startiassa 12 % vähemmän, ja starttirahalausuntoja annettiin 41 % vähemmän. Noin 75 % uusista yrityksistä on palvelualan yrityksiä. Yhtenä syynä pienempään yritysperustantaan oli Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämien Starttiraha-varojen loppuminen useamman kuukauden ajaksi kesällä. Tuona ajanjaksona ainoastaan ne yrittäjät, jotka olivat aivan varmoja yritysideansa kantavuudesta, uskaltautuivat lähtemään yrittäjäuralle, vaikka starttirahaa ei ollutkaan saatavissa. Myös talouden alamäkeen liittyvä yleinen ilmapiiri vaikutti varmasti siihen, että aloittelevien yritysten halukkuus ottaa riskejä
YRITYSNEUVONTA
oli vähäisempää. Monelle yritystä suunnittelevalle starttiraha on kuitenkin erittäin tärkeä toimeentulon turva siinä vaiheessa, kun yritys vasta aloittelee toimintaansa. Valtakunnallinen trendi lisääntyneistä maahanmuuttaja-asiakkaista ei näkynyt Vaasan seudulla yhtä selvästi kuin muualla. Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrän kasvu tapahtui noin 5 vuotta sitten. Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden asenne yrittäjyyteen on erittäin positiivinen ja kynnys lähteä yrittäjäksi on monesti matalampi kuin kantasuomalaisella. Monelle maahanmuuttajalle yrittäjyys on käytännössä ainoa tapa työllistyä. Vuoden aikana Startian asiantuntijakumppanit tarjosivat asiak kaille muun muassa maksutonta patentti- ja suojausneuvontaa. Lisätietoja Startian asiakasmääristä ja annetuista palveluista löydät keskiaukeamalta.
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
7
Kuva: Mikko Lehtimäki
Toimivilla yrityksillä enemmän talousvaikeuksia Varovaisuus näkyi myös jo toiminnassa olevien yritysten neuvonnassa. Aikaisempia vuosia enemmän yritysneuvojat auttoivat talousongelmissa olevia yrittäjiä. Investoinneissa oltiin varovaisia,
ja esimerkiksi uusien liike- tai toimitilojen hankkimista mietittiin hyvin perusteellisesti. Uuden ohjelmakauden käynnistyminen tapahtui hitaasti, ja vasta toukokuun alussa tuli mahdolliseksi hakea yrityksen investointitukea. Myös hakemusten käsittely venyi, ja harvalla yrittäjillä oli uskallusta ryhtyä investointeihin ennen vahvistetun tukipäätöksen saapumista. Toimivien yritysten neuvonnan yleisimmät teemat vuonna 2015 olivat eriasteiset talousvaikeudet, työntekijän palkkaaminen, investoinnit, henkilökunnan tai yrittäjän itsensä kouluttaminen, uusille markkinoille siirtyminen sekä uusien asiakkaiden hankinta. Syksyllä VASEK ja Startia toteuttivat Uutta suuntaa yrittämiseen -kiertueen ja vieraili kaikissa toiminta-alueen kunnissa kertomassa yrittäjille tarjolla olevista palveluista sekä muusta yhtiön toiminnasta. Tilaisuuksissa syntyi paljon keskustelua, esitettiin kysymyksiä, ja läsnäolijat antoivat kehitysyhtiölle kiitosta kuntien yrittäjyyttä edistävästä toiminnasta. Vuoden lopussa uusyrityskeskus Startiassa otettiin käyttöön täysin uudistettu liiketoimintasuunnitelman laatimiseen suunniteltu Lissu-työkalu, joka sopii myös toimivien yritysten liiketoimintasuunnitelmien päivittämiseen ja kommentointiin. VASEKin yritysneuvonta lukujen muodossa keskiaukeamalla.
Etsivää työtä Vähänkyrön alueella VASEK järjesti vuoden 2015 aikana Vähänkyrön yrittäjille infotilaisuuksia, joissa yrittäjät saivat kuulla sopimusasioista, tuotekehittelystä ja palvelumuotoilusta, taloushallinnosta, markkinoinnista sekä Vähässäkyrössä haettavissa olevasta yrityspalvelusetelistä. Lisäksi Vähässäkyrössä järjestettiin yhteistyössä Aluelautakunnan kanssa yleisötapahtumia, tutustumisretkiä sekä verkostoi-
8
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
tumiseen ja yrittäjien työhyvinvoinnin ylläpitämiseen keskittyviä tilaisuuksia. Tavanomaisen yritysneuvonnan ohella Vähänkyrön alueella keskityttiin etsivään toimintaan. Erityisesti jo muutaman vuoden toiminnassa olleisiin yrityksiin otettiin yhteyttä ja mietittiin toiminnan kehittämiseen liittyviä tarpeita. Samassa yhteydessä selvitet-
YRITYSNEUVONTA
Yrityspörssi helpottamaan yritystä myyvien ja ostavien kohtaamista Käynnissä olevien omistajan- ja sukupolvenvaihdosten määrä Vaasan seudulla on edelleen merkittävä, eikä siinä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Myös prosessien pituudet ovat pysyneet samana. Noin 10–15 % omistajanvaihdoksista on perinteisiä sukupolvenvaihdoksia, joissa yritys siirtyy yrittäjältä pojalle tai tyttärelle. Yrityksiä myös lakkautetaan, koska sopivia ostajia ei löydy. Joissain tapauksissa esimerkiksi toiminimi-yrityksen myyminen on haasteellista, jos yrityksen toiminta perustuu pitkälti yrittäjän omaan osaamiseen eikä yrityskauppaan sisälly merkittäviä tiloja tai laitteita. Haasteena omistajan- ja sukupolvenvaihdoksissa on edelleen se, ettei asioihin tartuta riittävän ajoissa. Myös tilanteen psykologinen puoli hidastaa prosessia. Asioista ei haluta puhua avoimesti eivätkä jatkajan ja luopujan näkemykset yrittäjyydestä tai perheelämän yhdistämisestä siihen aina kohtaa. Uusyrityskeskus Startian asiantuntijaorganisaatioiden kautta myös VASEKin omistajan- ja sukupolvenvaihdosasiakkaat saavat merkittäviä hyötyjä prosessiinsa. Esimerkiksi verkostossa mukana olevat lakiasiaintoimistot tarjoavat maksutonta konsultaatiota muun muassa sopimusasioissa.
tiin mahdollisuudet hakea yrityspalveluseteliä, jota voitiin käyttää esimerkiksi markkinaselvityksen tekemiseen, täydennyskoulutukseen, nettisivujen tekemiseen tai ulkomainontaan. Vähänkyrön aluelautakunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti VASEK tarjosi 2014–2015 tehostettua yritysneuvontaa entisen Vähänkyrön kunnan alueen yrityksille. Sopimus liittyi Vaa-
YRITYSNEUVONTA
Kuva: Mikko Lehtimäki
Marraskuussa 2015 avattiin Pohjanmaan Yrityspörssi, joka on kauppapaikka myynnissä oleville yrityksille. Yrityspörssiin voi lisätä myös ilmoituksia halukkuudesta ostaa toimiva yritys. Seudun oma Yrityspörssi toteutettiin yhteistyössä Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa. VASEK vastaa palvelun hallinnoinnista ja ylläpidosta.
san ja Vähänkyrön väliseen kuntaliitokseen liittyvään maaseutuohjelmaan, jolla tuettiin Vähänkyrön alueen elinkeinoelämää sekä yrittäjiä.
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
9
Neuvontaa sote-palveluiden tuottajaksi hakeutumisessa ja rekisteröitymisessä Vaasan seudulla toimi vuoden 2015 lopussa 18 yritystä, jotka tuottavat palvelusetelillä ostettavia palveluita. Yritysten määrä on vähentynyt muutamalla muun muassa siksi, että Vaasan kaupunki otti alkuvuodesta käyttöön kotihoidon palvelusetelin. Kotihoidon palvelusetelin käyttöönoton jälkeen muutama yritys siirtyi tarjoamaan yksityisiä arvonlisäverottomia sosiaalipalveluja, koska kotihoidon palvelusetelin myötä yrityksen tulisi tarjota myös kotisairaanhoidon palveluja. Arvonlisäverottomia sosiaalipalveluja tarjoavien yritysten määrä seudulla nousikin vuoden aikana noin puolella kaikkiaan 25:een. Arvonlisäverottomista sosiaalipalveluista tiedotettiin vuoden aikana paljon, ja kotipalveluohjaajat ohjasivat enenevissä määrin asiakkaita ostamaan esimerkiksi siivouspalveluja yrityksiltä.
VASEKin yritysneuvoja auttaa yrittäjiä hakeutumaan palvelusetelillä ostettavien palveluiden tuottajaksi tai rekisteröitymään arvonlisäverottomien yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajaksi. VASEKin verkkosivuilla ylläpidetään kattavaa ohje- ja materiaalipankkia tätä tarkoitusta varten. VASEK järjesti vuoden 2015 aikana kaksi vuotuista yhteistyötapaamista palvelusetelipalveluita tuottavien yritysten kanssa. Mukana tapaamisissa olivat yrittäjien lisäksi myös kotipalveluohjaajat ja kotihoidon johtajat. Tapaamisista on muodostunut tärkeä foorumi antaa ja saada palautetta palvelusetelin käytön toimivuudesta puolin ja toisin.
Kuva: Mikko Lehtimäki
10
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
YRITYSNEUVONTA
Kuva: Mikko Lehtimäki
Ikääntynyt rakennuskanta lisää tarvetta korjausrakentamiselle Tarve energiatehokkaaseen rakentamiseen lisääntyy, ja rakentaminen ottaakin aimo loikan vuonna 2016. Siksi alkuvuodesta 2015 järjestetyt tutustumismatkat houkuttelivat runsaasti osallistujia tutus tumaan sekä 20 vuotta vanhaan matalaenergiataloon että täysin uutta tekniikkaa sisältävään energiatehokkaaseen taloon. Yhdessä kumppaneiden Norjan ja Ruotsin kanssa on tehty kehitystyötä uuden korjausrakentamisen tuotteen ja konseptin kanssa, jossa julkisivukorjauksissa hyödynnetään esivalmistettuja puuelementtejä. Tämän toivotaan tuovan elementtitehtaille uusia markkinamahdollisuuksia. Korjausrakentamisen tietokeskus tuottaa nimensä mukaisesti tietoa ja työkaluja muun muassa kunnille ja kiinteistöomistajille
Yhdessä Uumajan ja Örnsköldsvikin seutujen kanssa on ryhdytty etsimään uusia ratkaisuja yhdyskuntarakentamiseen ja vaihdettu tietoa rakentamisen liittyvistä uusista innovaatioista ja kokemuksista. Yritykset ovat muodostaneet toimivia verkostoja ja valmistautuneet kansainväliseen vientiin ja etabloitumiseen uusille markkinoille.
siitä, miten niiden lukuisat vanhat kiinteistöt voidaan korjata ajan energiavaatimusten mukaisiksi, järkevällä ja turvallisella tavalla. Korjausrakentamisen liikevaihto on jo nyt isompi kuin uudisrakentamisen, sillä Suomessa on suuri, jo korjausikänsä saavuttanut rakennuskanta.
TOIMIALAKOHTAINEN KEHITTÄMINEN
Kestävän rakentamisen kehittämistä Vaasan seudulla on tehty seuraavissa hankkeissa: Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla 1.5.2012–30.4.2015, rahoituslähde Euroopan sosiaalirahasto Nordic Built 1.9.2014–30.12.2016, rahoituslähde Nordic Innovation Korjausrakentamisen tietokeskus 1.4.2015–31.3.2018, rahoituslähde Botnia-Atlantica -ohjelma Cleantech Kvarken 1.9.2014–30.6.2018, rahoituslähde Botnia-Atlantica -ohjelma
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
11
Jotta voi vaikuttaa, täytyy näkyä ja kuulua Sataman kehittäminen oli yksi Vaasan seudun logistiikan edistämisen tärkeimmistä osa-alueista vuonna 2015. Kvarken Ports aloitti virallisesti toimintansa vuoden alussa, ja kuluneen vuoden aikana VASEK ja Kvarken Ports ovat yhteistyössä laatineet muun muassa logististen kehityshankkeiden priorisointijärjestystä. NDPTL-projektissa keskityttiin sataman tilankäytön tehostamiseen ja tulevaisuuden raideterminaalialueiden määrittelemiseen. Sataman kehittämiseen ja merenkulkuun liittyy oleellisesti myös seudullinen kärkihanke Midway Alignment, jossa VASEK on muun muassa tuottanut viestintä- ja taustamateriaaleja sekä lukuisia analyysejä ja selvityksiä. Esimerkiksi teollisuusraideselvitys tehtiin Midway Alignment -hankkeen puitteissa yhdessä alueen toimijoiden kanssa, kuten myös LNG Vaasaa edistävät yhteistyöfoorumit ja materiaalit. Midway Alignment edellyttää ja mahdollistaa myös kansainvälisen ja kansallisen näkyvyyden. Jotta voi vaikuttaa ja saada aikaan muutosta, täytyy näkyä ja kuulua. VASEK oli vuoden aikana järjestämässä useaa merkittävää vierailua ja tapahtumaa. Vaasan seutu ja sen liikennetarpeet ovat saaneet erinomaista näkyvyyttä ja kehuja aktiivisesta yhteistyöstä. Esimerkkeinä mainittakoon syyskuun suuri EU-vierailu sekä Finnhubin Road show lokakuussa. VASEK on myös edustanut seutua pääkaupunkiseudulla, Brysselissä ja Münchenissä useilla eri foorumeilla, muun muassa Euroopan suurimmilla logistiikkamessuilla.
12
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
Raideliikenteen kehittäminen on Suomessa edelleen haastavaa. Toimijoita on niukasti, ja kansalliset säästötoimenpiteet ovat uhkana huonokuntoisille tai vähäliikenteisille radoille. Vaasan kaupunki sai tehdä ison työn yhdessä Liikenneviraston kanssa säilyttääkseen raiteet keskustasta satamaan, investointina tulevaisuuteen. Matkustajaliikenteen puolella Vaasan seutu kärsi usean muun seudun tavoin supistuvasta tarjonnasta välillä Vaasa–Seinäjoki. Lentoliikenteen kehittäminen on painottunut kuluneena vuonna lentoliikennestrategian alueellisen työryhmän toimintaan ja Vaasan lentoaseman merkityksen vahvistamiseen. Lentokenttä oli kesällä kiinni kuutisen viikkoa remontin vuoksi ja tämä näkyy miinusmerkkisissä matkustajaluvuissa. Kehitystyö kaikkien kuljetusmuotojen osalta jatkuu uuden hankkeen puitteissa vuonna 2016, ja Midway Alignmentin jatkorahoituksen edistäminen on yksi tärkeimpiä alkuvuoden 2016 tehtävistä.
Midway Alignment of the Bothnian Corridor 15.10.2013–31.12.2015, rahoituslähde EU:n TEN-T-rahasto NDPTL – The Northern Dimension Partnership on Transportation and Logistics 18.6.2014–31.1.2016, rahoituslähde NDPTL Support Fund
TOIMIALAKOHTAINEN KEHITTÄMINEN
Kuva: Mikko Lehtim채ki
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
13
Kuva: Mikko Lehtim채ki
14
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
Katse edelleen kohti Norjaa Kansainvälistymispalvelujen painopisteenä on Vaasan seudulla jo muutaman vuoden ajan ollut Norja. Nordic Gateway -projektissa VASEK ja Viexpo toimivat yhteistyössä tavoitteenaan auttaa yrityksiä Norjan markkinoille. Työtä edesauttaa Norjan markkinoiden läheisyys ja suomalaisyritysten hyvä maine luotettavina kumppaneina. Vaikka tilanne Norjassa onkin öljyn hinnan laskun myötä muuttunut, yrityksiä houkuttavat yhä öljy ja kaasu, vahvan meriteollisuuden ja meren antimien tarjoamia mahdollisuuksia unohtamatta. Öljy- ja kaasuteollisuuden investoinnit näyttävät lähivuosien arvioidun vähenemisen jälkeen kuitenkin vakiintuvan korkealle tasolle (2016–2020: 15,5–16,2 mrd. euroa). Myös tulossa oleva Norjan sähköverkon uudistamisprojekti sekä kaivosteollisuuden kasvu tarvitsevat tekijöitä. Merkittävin Nordic Gatewayn järjestämä tapahtuma kertomusvuonna oli norjalaisvieraiden vierailu EnergyWeek 2015 -tapahtumassa. Vierailu nähtiin erittäin hyödyllisenä jatkon kontakteja ajatellen. Syyskuussa pohjalaisille ja eteläpohjalaisille yrityksille järjestettiin tutustumismatka Tromssaan, jossa ohjelmassa oli Pohjois-Norjan elinkeinoelämään ja yritysyhteistyömahdollisuuksiin perehtyminen.
Nordic Gateway oli lokakuussa mukana järjestämässä Nordic Green Shipping -matchmakingtilaisuutta Kööpenhaminassa osana kansainvälistä Danish Maritime Days -tapahtumaa. Tilaisuuteen osallistui tanskalaisia laivanvarustajia ja meriteollisuuden laitteiston valmistajia sekä suomalaisia cleantech- ja meritekniikan alan yrityksiä. Öljyteollisuuden suurmessut Offshore Technology Days Stavangerissa keräsi lokakuussa suuren joukon suomalaisyrityksiä kontakteja solmimaan. Lisäksi projekti tarjosi yrityksille mahdollisuutta osallistua Kiirunan kaupungin siirtämisen tuomiin mahdollisuuksiin keskittyvään East West Arena -tapahtumaan Jällivaarassa Ruotsissa lokakuun lopussa. Perustyötä tehtiin vuoden aikana VASEKin ja Viexpon budjettirahoituksella. Syyskuussa saadun hankerahoituspäätöksen myötä Yrkesakademin pääsi täydellä teholla mukaan työhön. YA:n panostuksella kehitetään jatkossa yritysten valmentamista ja kouluttamista Norjan markkinoille.
Toimintamallille selkeä tarve Vaasan seudulle on muodostettu sijoitustoiminnan toimintamalli, jotta täällä aloittaneet start up -yritykset saisivat sijoituksia ja siten vauhtia kasvuunsa. Toimintamallia tullaan jalostamaan edelleen ja siten saamaan yrityksille sekä kansallista että paikallista tukea. Mallille on nähty selkeä tarve ja sen tarjoamat hyödyt tunnistetaan. Toiminta pyritään käynnistämään vuoden 2016 aikana. Vuoden merkittävin tapahtuma oli Vaasa EnergyWeekin yhteydessä järjestetty EnergySpin, jossa start up -yritykset, suuret yritykset sekä sijoittavat tapasivat toisiaan. Tapahtuma saa jatkoa myös 2016.
TOIMIALAKOHTAINEN KEHITTÄMINEN
EnergySpinissä esiteltiin yhteistyössä Vaasa Entrepreneurship Societyn (VES) kanssa laadittu lista Euroopan 40 lupaavimmasta start up -yrityksestä. Moni listalle valikoitunut yritys on saanut toiminnalleen rahoitusta ja kerännyt arvokkaita kontakteja, ja sen vuoksi tämä lista tullaan kokoamaan myös vuonna 2016. Energy Innovations and Entrepreneurship Forum (EIEF) -hankkeen toiminta-aika oli 1.9.2014–30.9.2015. Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
15
Seudullinen strategiatyö ja uusien ohjelmien valmistelu työllisti
16
Vaasan seudun elinvoimastrategian 2016–2020 valmistelu saatiin päätökseen vuoden 2015 lopulla. Mittava työ käsiteltiin Vaasan seudun yhteistyöneuvottelukunnassa 7.12.2015 ja hyväksytään lopullisesti seudun kuntien valtuustoissa alkuvuonna 2016. Elinvoimastrategian tavoitteena on seudun kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen. Strategiatyö on viety läpi yhteistyössä seudun kuntien edustajien ja VASEKin kanssa. Prosessin aikana on järjestetty useita teemakohtaisia sidosryhmätilaisuuksia, ja lisäksi lausuntokierrokset ovat nostaneet mukaan uusia kehittämisen painopisteitä. Elinvoimastrategiassa määritellään, minkälaiseen kehittämiseen sitoudutaan ja panostetaan esimerkiksi energiateknologian ja muiden toimialojen, logististen olosuhteiden sekä koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Varsinaisen strategian lisäksi on valmisteltu samanaikaisesti toimenpideohjelma, jonka toteuttaminen on jo käynnissä. Elinvoimastrategian lisäksi Vaasan seudulla toteutettavaa aluekehitystyötä raamittivat INKA eli Innovatiiviset Kaupungit -ohjelma, vuosien 2013–2015 ajaksi solmittu Kasvusopimus sekä uusi AIKO-ohjelma (Alueellisten Innovaatioiden ja Kokeilujen käynnistäminen) vuosiksi 2016–2020. INKAn tavoitteena on tukea ja vahvistaa korkeaan osaamiseen perustuvia yrityksiä ja vauhdittaa suuria, kansainvälistä kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa luovia hankkeita. Ohjelmalla
Vain kuusi kaupunkiseutua Kasvusopimusten piiriin Kasvusopimuspolitiikka uudistuu vuosiksi 2016–2018, ja nyt mukaan pääsee pääkaupunkiseudun lisäksi vain kuusi aluetta. Kasvusopimukseen yhdistyy jatkossa suoraan myös rahoitus käynnistettävän AIKO-ohjelman kautta. Kasvusopimuksella ja AIKO-ohjelmalla vahvistetaan alueiden elinkeinorakennetta yritystoiminnan edellytyksiä ja alueiden uudistumiskykyä parantamalla. Kasvusopimuksilla tuetaan osaltaan hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista. Kasvusopimuksiin ja AIKO-ohjelmakokonaisuuteen suunnataan yhteensä 30 miljoonaa euroa valtion rahoitusta kolmen vuoden aikana. Kasvusopimusehdotuksen valmistelutyö käynnistettiin marraskuussa 2015 Vaasan kaupungin johdolla. VASEK osallistui valmisteluun yhtenä ydintoimijana. Vaasan seudun painopisteenä on energiateknologia älykkäiden ja kestävien energiaratkaisujen puitteissa. Kärkiteeman alle koottiin vahva kehityskokonaisuus vuosiksi 2016–2018, näin pyritään jatkamaan systemaattista kehitystyötä energiaklusterin vahvistamiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Vaasan seutu esittää hakemuksessaan myös kansallista kehitysvyöhykettä Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle ja Vaasasta edelleen Uumajaan. Lisäksi Vaasa hakee kansallisen MAL-verkoston (maankäyttö, asuminen, liikenne) toiminnan jatkoa Kasvusopimusten piirissä. Kasvusopimusehdotukset arvioidaan kevättalvella 2016 ja valtioneuvosto päättää sopimusten laatimisesta
myös edistetään alueiden kasvua ja hyödynnetään maan eri osien voimavaroja ja osaamista. Vaasan seudun osalta INKA-ohjelmaa on pystytty hyödyntämään tehokkaasti, vuoden 2015 loppuun mennessä alueelle on saatu ohjelman kautta noin 5,5 miljoonaa euroa rahoitusta Tekesiltä.
huhtikuussa. Tulevaan AIKO-ohjelmaan sisältyy osaltaan elinkeinojen rakennemuutoksen ennakointi eli ERM-ohjelma. Jokaiselle maakunnalle laaditaan oma ERM-ohjelmansa, joilla vahvistetaan alueiden kykyä sopeutua muutoksiin ja selvitä niistä. Pohjanmaan liitto
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
ALUEKEHITYS
Kuva: Mikko Lehtimäki
vastaa maakunnallisesta ERM-prosessista, VASEK on osallistunut ohjelman valmistelutyöhön ja linkittämiseen Kasvusopimusehdotuksen kanssa. VASEK toteuttaa, rahoittaa, koordinoi ja tekee yhteistyötä VASEKin omaan hanketoimintaan kuuluu vuosittain noin kymmenen eri hanketta. Hankerahoitusta haetaan yhtiön hallituksen vuosittain päivittämän strategian sekä Vaasan seudun Elinvoimastrategian 2016–2020 mukaisiin kehittämisen painopistealueisiin.
ALUEKEHITYS
Vuonna 2015 hankerahoitusta saatiin mm. EAKR, ESR ja BotniaAtlantica -ohjelmien kautta. Vuoden aikana VASEKin itse toteuttamiin hankkeisiin saatiin ulkopuolista rahoitusta 426 729 euroa (2014: 502 771 euroa). Omaa rahoitusta itse toteutettuihin hankkeisiin käytettiin 118 654 euroa (2014: 200 177 euroa). VASEKilla on tärkeä rooli alueen muun hanketoiminnan koordi noinnissa. VASEK myönsi talousarvionsa puitteissa kunnallista vastinrahoitusta muiden organisaatioiden hallinnoimiin hankkeisiin (11 kpl) yhteensä 90 789 euroa (2014: 153 257 euroa).
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
17
VASEKin omien ja muiden organisaatioiden ohjelmien ja hankkeiden rahoitukseen suuntautui yhteensä 209 443 euroa, joka vastaa 13,2 % kuntien rahoituksesta VASEKille vuonna 2015 (2014: 22,4 %). EU:n ohjelmakauden vaihtuminen ja siihen kytkeytyvät hallinnolliset viiveet näkyivät vuoden 2015 aikana monella tapaa aluekehitystoiminnassa ja hankerahoituksen määrässä Vaasan seudulla. VASEK oli vuonna 2015 mukana noin 30 laajemmassa kehityshankkeessa seudulla, joko rahoittajan, yhteistyökumppanin tai ohjausryhmän jäsenen ominaisuudessa.
VASEK koordinoi YritysSuomi toimintaa ja seudullista yrityspalveluyhteistyötä alueen 17 kumppaniorganisaation muodostamassa verkostossa. Vaasan seudun yrityspalvelut on koottu kolmella kielellä valtakunnalliseen YritysSuomi-portaaliin.
OMISTAJAKUNTIEN RAHOITUS VASEKILLE 1 591 940 € (14 €/asukas) oma rahoitus itse toteutettuihin hankkeisiin 118 654 €
vastinrahoitukset ja muut vuosimaksut muiden hankkeisiin 90 789 €
HANKERAHOITUKSEN OSUUS KOKONAISLIIKEVAIHDOSTA 2 370 834 € saatu ulkopuolinen hankerahoitus 426 729 €
7,5% 5,7%
18,0%
5,0% 3,8% 86,8% VASEKin perustoiminta 1 382 497 €
oma rahoitus itse toteutettuihin hankkeisiin 118 654 € vastinrahoitukset ja vuosimaksut muiden hankkeisiin 90 789 €
73,2% VASEKin perustoiminta 1 734 662 €
18
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
ALUEKEHITYS
Hankkeet, joita VASEK hallinnoi tai joissa se on osatoteuttaja
Toteutusaika
VASEKin rahoitusosuus 2015, euroa
Kokonaisrahoitus 2015, euroa
Päärahoituslähde
Omistajanvaihdospalvelujen tehostaminen
1.1.2012–30.4.2015
12 720
50 880
ESR (Pohjanmaan ELY-keskus)
Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla
1.1.2012–30.4.2015
8 925
35 701
ESR (Pohjanmaan ELY-keskus)
Vähänkyrön maaseutuohjelma
27.8.2014–31.12.2015
0**
26 000
Midway Alignment of the Bothnian Corridor
15.10.2013–31.12.2015
0**
7 000 000
NDPTL - The Northern Dimension Partnership on Transportation and Logistics
18.6.2014–31.1.2016
0**
700 000
Energy Innovation & Entrepreneurship Forum EIEF
3.9.2014–30.6.2015
21 152
52 880
Nordic Built – Concept for renovation and upgrading of residential buildings
3.3.2014–31.12.2016
2 208
405 068
Nordic Innovation
Korjausrakentamisen tietokeskus
1.4.2015–31.3.2018
5 760
334 908
Botnia Atlantica
VASEK / Nordic Gateway 17-17-17
1.9.2015 – 30.8.2018
9 961
34 634
Cleantech Kvarken
1.7.2015–30.6.2018
72 000 *
1 335 000 *
Botnia Atlantica
Spotligt High-Low Coast
1.10.2015–30.9.2018
27 500 *
750 000 *
Botnia Atlantica
Vaasan kaupunki
EU, TEN-T Motorways of the Seas
NDPTL Support Fund
EAKR
EAKR
* Koko hankeaikana ** VASEK osatoteuttajana Vaasan kaupungin kokonaisuudessa
ALUEKEHITYS
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
19
Kuva: VAMK
20
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
VIESTINTÄ
Yhteistyö seutuviestinnän punaisena lankana Seutuviestinnän vuosi voidaan kiteyttää yhteen sanaan, sillä yhteistyö oli hyvin leimallista koko vuoden toiminnalle. Syksyllä työn priorisointi sai entistä suuremman painoarvon henkilöresurssien vähenemisen vuoksi. Vuoden alussa julkaistu vaasanseutu.fi -sivusto kerää yhteen kaiken olennaisen tiedon seudusta. Vaasan seudun lukuisat tapahtumat on nyt seutuportaalin kalenterin myötä koottu samaan paikkaan. Tapahtumakalenterilla oli ensimmäisenä vuotena runsaasti käyttäjiä. Opiskelijat ovat seudun tulevaisuuden kannalta tärkeä ryhmä, joka saikin paljon huomiota. Yhteishaun aikana kaikki seitsemän Vaasan korkeakoulua kampanjoivat yhteisellä mainosvideolla elokuvateattereissa eri puolella Suomea. Lisäksi valmistuville insinööreille vakuuteltiin usean tapahtuman voimalla Vaasan seudun energiateollisuuden antavan ponnahduslaudan kansainväliseen työuraan. EnergyWeek kokosi maaliskuussa energia-alan ammattilaiset Suomesta ja ulkomailta jälleen viikoksi Vaasaan. Tapahtuma jatkaa
VIESTINTÄ
kasvamistaan, sillä vuonna 2015 viikon aikana järjestettiin seitsemän tapahtumaa ja ne keräsivät yhteensä yli 3 200 osallistujaa. Muun muassa tämän tapahtuman avulla Vaasan seutu on lunastanut paikkansa Suomen energiapääkaupunkina. Pohjanmaa, ja samalla myös Vaasan seutu, valloitti kesän alussa Helsingin Senaatintorin. PopUp Pohjanmaa -tapahtumassa tuotiin esille seudun vahvuuksia energiateknologiaosaamista unohtamatta. Tapahtuman aikana maakuntalehdet Vasabladet ja Pohjalainen julkaisivat historiallisen, erityisesti pääkaupunkiseudulle kohdennetun laajalevikkisen yhteisnumeron, jonka koordinoinnissa VASEK oli mukana. Seutuviestinnän avaintoimijat eli VASEK, Vaasan kaupunki ja VisitVaasa ottivat syksyn aikana viestinnän virtaviivaistamisen yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi. Seuraavien vuosien aikana yhdessä tekemiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
21
Kuva: Esa Siltaloppi
Monikanavaista, kattavaa ja tavoittavaa viestintää VASEK kerää ja käsittelee tietoa seudun päättäjien, elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeisiin. Pidämme yhteyttä mediaan, järjestämme koulutus- ja tiedotustilaisuuksia, tuotamme ja julkaisemme säännöllisesti uutisia, artikkeleita, tiedotteita ja uutiskirjeitä toiminnastamme sekä muista yrittäjää kiinnostavista ajankohtaisista aiheista. VASEKin maaliskuussa 2015 uusituilla verkkosivuilla www.vasek.fi vierailtiin vuoden 2015 aikana 163 499 kertaa. Kävijät viipyivät sivustolla keskimäärin 1 minuutin ja 43 sekuntia. Yhä useampi löysi VASEKin sivuston sosiaalisen median kautta: Facebookin kautta tuleva liikenne kasvoi vuoteen 2014 verrattuna 8 %, LinkedInistä tuleva liikenne +80 % ja Twitteristä +35 %. Verkkosivuilla julkaistiin vuoden aikana yhteensä 114 uutista, artikkelia tai tiedotetta. Uutiskirje eVASEKistä julkaistiin vuoden aikana 26 numeroa (27 402 lähetettyä uutiskirjettä). Vuoden 2015 lopussa uutiskirjeellä oli kaikkiaan 1 364 tilaajaa. VASEKin monikanavaista viestintää toteutettiin myös Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä.
22
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
Uusia tietojärjestelmiä Yhtiö siirtyi käyttämään uutta asiakastietojärjestelmää (CRM) tammikuun alussa. Uusyrityskeskus Startia siirtyi samaan järjestelmään heinäkuun alussa. Aiemmin asiakastietojärjestelmät olivat erilliset. Aivan vuoden 2015 lopussa Startian asiakkaiden käyttöön avattiin uusi liiketoimintasuunnitelmapalvelu. ”Uusi Lissu” vastaa entistä paremmin aloittavien yrittäjien tarpeita ja soveltuu myös toimivien yritysten liiketoiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Loppuvuodesta 2015 julkaistiin uusittuna myös VASEKin sivuilla oleva yritysrekisteri, joka sisältää seudulla toimivien yritysten yhteystiedot. Yritykset voivat itse päivittää rekisterissä näkyviä tietojaan ja kertoa lisää palveluistaan ja tuotteistaan.
VIESTINTÄ
TASE 31.12.2015
31.12.2014
Koneet ja kalusto
5 864,31
3 137,07
Muut aineelliset hyödykkeet
4 433,33
4 433,33
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
10 297,64
7 570,40
Muut osakkeet ja osuudet
59 803,91
60 337,24
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
70 101,55
67 907,64
VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT
Tilinpäätös
Aineelliset hyödykkeet
TULOSLASKELMA
1.1.2015–31.12.2015
1.1.2014–31.12.2014
LIIKEVAIHTO
1 821 181,55
1 850 639,63
Liiketoiminnan muut tuotot
545 383,12
702 947,18
Sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset
Materiaalit ja palvelut
Lyhytaikaiset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Myyntisaamiset
522 468,12
158 209,60
Ostot tilikauden aikana
-400,17
-110,34
Muut saamiset
19 381,16
0,00
Ulkopuoliset palvelut
-592 987,26
-740 546,89
Siirtosaamiset
34 465,63
31 021,93
Materiaalit ja palvelut yhteensä
-593 387,43
-740 657,23
Muut siirtosaamiset
122 385,76
479 304,18
Lyhytaikaiset yhteensä
698 700,67
668 535,71
189 933,85
518 866,07
Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot
Rahat ja pankkisaamiset -977 847,33
-980 134,95
Eläkekulut
-177 741,11
-178 142,39
Muut henkilösivukulut
-52 251,26
-44 423,11
-1 207 839,70
-1 202 700,45
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 888 634,52
1 187 401,78
Henkilösivukulut
Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO/TAPPIO
VASTAAVAA YHTEENSÄ
958 736,07
1 255 309,42
VASTATTAVAA
31.12.2015
31.12.2014
Osakepääoma
424 800,00
424 800,00
Edellisten tilikausien voitto(tappio)
72 604,18
-5 464,77
Tilikauden voitto(tappio)
12 475,87
78 068,95
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
509 880,05
497 404,18
OMA PÄÄOMA -1 954,76 -548 194,95
-1 045,69 -509 866,61
15 187,83
99 316,83
Muut korko- ja rahoitustuotot
24,21
24,10
Korkokulut ja muut rahoituskulut
-67,38
-20,51
Saadut ennakot
149 019,55
402 537,58
3,59
Ostovelat
97 944,13
86 314,64
99 320,42
Muut velat
29 388,43
21 504,19
Siirtovelat
172 503,91
247 548,83
448 856,02
757 905,24
958 736,07
1 255 309,42
VIERAS PÄÄOMA
Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -43,17 VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
15 144,66
Tuloverot
-2 668,79
-21 251,47
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO
12 475,87
78 068,95
TALOUS
Lyhytaikainen
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
23
VASEK ja Vaasan seutu lukuina / VASEK och Vasaregionen i siffror
24
VAASAN SEUDUN VÄKILUKU VASAREGIONENS INVÅNARANTAL
UUDET YRITYKSET VAASAN SEUDULLA NYA FÖRETAG I VASAREGIONEN
Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku 26.1.2016 Källa: Statistikcentralen, preliminära uppgifter 26.1.2016
Lähde: PRH / kaupparekisterin kuulutustietopalvelu Källa: Patent- och registerstyrelsen / Handelsregistrets kungörelseinfotjänst
YRITYS- JA ASIAKASKONTAKTIT (VASEK + STARTIA) FÖRETAGS- OCH KUNDKONTAKTER
YRITYKSIÄ JA ASIAKKAITA FÖRETAG OCH KUNDER
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
(VASEK + STARTIA)
HAETUT RAHOITUKSET ANSÖKT FINANSIERING
LAADITUT LAUSUNNOT UTLÅTANDEN
ASIAKASKONTAKTIT KUNDKONTAKTER
OMISTAJAN- JA SUKUPOLVENVAIHDOSNEUVONTAA SAANEET FÖRETAG SOM FÅTT RÅDGIVNING VID ÄGAR- OCH GENERATIONSSKIFTEN
VASEK
VUOSIKERTOMUS 2015
25