Testissä sähköiset ajopelit Mukavuus edellä Älyvaraajan käyttäjäksi VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I 1 / 2 0 1 7
Kasvihuoneravintola houkuttelee turisteja maailmalta
Tähtäimessä kulta
nette
VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy kesäkuussa 2017. Numero: 1/2017 Julkaisijat: Vaasan Sähkö Oy, Vaasan Sähköverkko Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 0 65100 Vaasa Puhelinvaihde: 06 324 5111 Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h) (puhelut nauhoitetaan) Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Mikaela Jussila nette@vaasansahko.fi Toimituskunta: Olli Arola Håkan Bodö Göran Heino Tiina Lillbacka Beatrice Lundqvist Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock’s Office Oy Painopaikka: UPC Print
Asiakaspalvelu avoinna klo 8.00 – 16.00 06 324 5750 asiakaspalvelu@vaasansahko.fi Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut palvelun laadun kehittämiseksi.
Kysy ja kommentoi Nette-lehti vastaa tässä asiakaspalveluun ja lehden palautepostiin tulleisiin kysymyksiin. Onko sinulla kysymys, jonka haluat esittää tällä palstalla? Lähetä se osoitteeseen nette@vaasansahko.fi.
Sisällys
Nette-lehti ja sähkölasku tulevat minulle väärällä kielellä. Miten saan sen vaihdettua? Kielikylpy on ihana asia, mutta kyllä sinulle pitäisi tulla Nette-lehti ja lasku valitsemallasi kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Otathan meihin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse, niin saamme kielen vaihdettua tuota pikaa.
Miten voin maksaa laskuni suoramaksulla?
Kansikuva: Mikko Lehtimäki Kuvassa pituushyppääjä Kristian Bäck
3 4 6 8 12 13 14 18 19
Pääkirjoitus Tähtäimessä kulta Mukavuus edellä Älyvaraajan käyttäjäksi Asiakasvisiitti: Lind´s Kök Tarkkaa työtä Afrikassa Suomen suosituin lämmitystapa Testissä sähköiset ajopelit
Jos et käytä verkkopankkia, voit tehdä sopimuksen suoramaksusta pankkisi kanssa. Kun sinulla on suoramaksusopimus sähkölaskusta, tulee lasku sinulle postissa tiedoksesi. Voit kuitenkin ottaa rennosti, sillä tieto menee myös pankkiin, jossa laskun summa veloitetaan automaattisesti tililtäsi eräpäivänä. Laskustasi näet, että kyseessä on suoramaksu. Jos haluat muutoksia suoramaksusopimukseesi, tulee sinun olla yhteydessä pankkiisi. Ensisijaisesti suosittelemme kuitenkin asiakkaillemme e-laskun käyttöä.
Miten tiedän, onko tontillani sähkökaapeleita tai kaukolämpöputkia? Ennen kuin aloitat rakennus- tai kaivutyöt tontillasi, muista tarkistaa, kulkeeko tontilla sähkökaapeleita tai kaukolämpöputkistoa. Maakaapeleiden sijainnin näet kätevästi verkosta osoitteessa kaivulupa.fi. Palvelu vaatii rekisteröitymisen, mutta se on maksuton ja antaa tarvitsemasi tiedon mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Kaukolämpöputkien sijaintitiedot voit pyytää osoitteesta kartat@vaasansahko.fi.
Voinko myydä Vaasan Sähkölle sähköntuotantoni ylijäämäenergiaa? Vaasan Sähkön asiakkaana voit myydä ylijäämäenergiasi meille, jos sinulla on sähköverkkoon kytketty pientuotantolaitos, kuten tuulivoimala, aurinkovoimala tai pieni biopolttolaitos. Sähköenergian ostosta tehdään toistaiseksi voimassa oleva sopimus, ja siitä maksetaan sähköpörssin tuntikohtaiseen hintaan sidottu korvaus. Katso tarkemmat hintatiedot ja muut sähkön pientuotannossa huomioitavat asiat osoitteesta vaasansahko.fi, kohdasta Rakentajalle.
Lyhyesti Ristikko
Haluatko antaa palautetta lehdestä? Vastaa lukijakyselyymme osoitteessa vaasansahko.fi/nette.
PÄÄKIRJOITUS
Päästövelvoitteita asumiseen ja liikenteeseen Päästöjen vähentämistavoitteet ovat Euroopassa kohdistuneet tähän saakka voimakkaimmin energiantuotantoon. EU:n komission marraskuun lopussa julkistama energian talvipaketti sisälsi myös rakennuksia ja liikennettä koskevia velvoitteita. Energiatehokkuusvaatimusten lisäys rakentamisessa on Suomen ilmastonäkökulmasta tarkastellen varsin hyvä linjaus myös eteläisempiin Euroopan maihin. Noin 1/2 Euroopan energiasta käytetään rakennuksissa. Suomesta käsin on jo pitkään ollut helppo ihmetellä eurooppalaista leväperäisyyttä rakennusten lämmityksessä ja huonossa talojen eristämisessä. Kunhan emme täällä vain innostuisi nollaenergiataloinemme luomaan lainsäädäntöä, jonka seurauksena synnytetään rakennuksiin sisäilma- ja terveysongelmia.
Suomessa liikenne huomion keskipisteeksi Marraskuussa julkaistiin myös Suomen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030. Tavoitteena on nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuutta liikenteessä 40 prosenttiin. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös tavoite 250 000 sähköauton saamiseksi Suomen teille vuoteen 2030 mennessä. Sähköautojen on arvioitu luovan mahdollisuuksia sekä päästöjen vähentämiseen että sähkön kulutuksen ohjaukseen. Latausverkkojen rakentaminen on vähitellen alkanut ja täydentyy varmasti tasatahtia sähköautokannan lisääntyessä.
Liikenteen päästöjen vähentämiseksi nykyisen vanhentuneen autokannan nopea uusiutuminen olisi tehokkainta. Tämä lienee ollut yksi liikenne- ja viestintäministeriön liikennettä koskevan selvityksen tavoitteista. Joka tapauksessa ministeriö julkaisi tammikuussa ehdotuksen, joka valloitti pitkäksi aikaa median palstatilaa, katselu- ja kuunteluaikaa. Ehdotus lytättiin nopeasti todella monesta suunnasta. Paneutuiko kukaan todellisuudessa sen sisältöön? Autokohtainen seurantajärjestelmä tai pienikin askel siihen suuntaan tuntui nostavan hien otsalle. Kritiikki tuntui hämmentävältä, vaikka esityksessä varmasti olikin puutteita. Esimerkiksi, miten jatkossa korvattaisiin liikenneverotulot, joita valtio käyttää myös muihin tarkoituksiin? Suomessa autojen ja autoilun kalleutta on kritisoitu ainakin 50 vuotta. Palautteen perusteella näyttää siis siltä, että haluamme sittenkin ajaa ylihintaisilla vanhoilla autorämillä päällyste- ja routavaurioisia, auraamattomia teitä pitkin kalliilla polttoaineilla ja suurilla päästöillä. Tieverkon yhtiöittäminen voisi kovien uhkakuvien sijaan onnistua, kuten ”sähkön valtatie”, kantaverkkoyhtiö Fingridin esimerkki osoittaa. Suomessa on kotimaisessa omistuksessa oleva Euroopan luotettavin kantaverkko maanosan edullisimmalla
hintatasolla. Olisiko tuohon koskaan päästy ilman yhtiömuotoista tehokkuutta ja päätöksentekotapaa? Mukavaa kevättä. Pysykää linjoilla.
Hannu Linna toimitusjohtaja
Suomesta käsin on jo pitkään ollut helppo ihmetellä eurooppalaista leväperäisyyttä rakennusten lämmityksessä ja huonossa talojen eristämisessä. nette 1/2017
3
Vaasalainen pituushyppääjä Kristian Bäck ponkaisi viime kesänä julkisuuteen, kun hän pääsi 796 sentin hypyllä Amsterdamin EM-kisojen finaaliin.
Tähtäimessä kulta Pronssimitali jäi vaivaisten kahden sentin päähän, kun Kristianin askelmerkit eivät osuneet kohdilleen. Loppukilpailussa 791 sentin hyppy toi viidennen sijan. Silloin harmitti, mutta ei enää. Tulos oli aloittelevalta 20-vuotiaalta pituushyppääjältä joka tapauksessa loistava. Helsingin Sanomat tituleerasi Kristiania jutussaan pituushypyn ihmepojaksi. Kristianin oma ennätys oli jo viime kesänä 795. Tänä kesänä tulee mitaleja. Sitä mieltä ovat sekä Kristian että häntä valmentava isä, Mikael Bäck. — Nyt on kaikki edellytykset onnistua. Hyvältä näyttää, Kristian sanoo.
Joka vuosi puoli metriä pidemmälle Isä varoo kasaamasta paineita nuoren urheilijan harteille, mutta jos kehitys jatkuu viime vuosien tahtiin, tulokset voivat olla huikeita. Kristian pelasi lapsena jalkapalloa ja tennistä. Myös yleisurheilukentät tulivat tutuiksi, sillä hänen äitinsä Natalia Bäck, entinen Kilpeläinen, oli aktiiviurallaan MM-tason kolmiloikkaaja ja pituushyppääjä. Pituushyppyyn Kristian ryhtyi panostamaan kuitenkin vasta nelisen vuotta sitten, 16-vuotiaana. — Hypyt ovat pidentyneet joka vuosi lähes puoli metriä, isä kehaisee.
Kilpailuja kotimaassa ja ulkomailla Kristian on isän mukaan hyvä valmennettava, sillä hän ottaa neuvoja hyvin vastaan ja on valmis teke-
4
nette 1/2017
mään lujasti töitä. Kevään aikana Kristianin hyppyihin pyritään saamaan lisää voimaa ja räjähtävyyttä. — Kauden päätavoite on heinäkuussa Puolassa, nuorten EM-kisoissa. Lähden hakemaan voittoa, Kristian sanoo. Kristian nähdään tulevana kesänä kilpailemassa myös ainakin Kalevan kisoissa Seinäjoella ja Vaasassa Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa. Hän haluaa matkalipun myös Lontoon MM-kisoihin. — Tokion olympialaiset ovat pitkän tähtäimen tavoitteena. Ja koska olen niin nuori, ehdin kilpailla vielä seuraavissakin olympialaisissa, Kristian suunnittelee. Vaasan Sähkö haluaa olla mukana tukemassa nuorta urheilijalupausta ja on solminut Kristianin kanssa sponsorisopimuksen.
Tulevaisuudessa sähköinsinööriksi Kristian aikoo valmistua jonakin päivänä esikuvansa Tero Pitkämäen tavoin sähköinsinööriksi. Kristian aloitti viime syksynä sähkö- ja automaatioinsinöörin opinnot Vaasan ammattikorkeakoulussa, mutta toistaiseksi opiskelu etenee verkkaisesti. Urheilu menee kaiken muun edelle. — En oikeastaan harrasta vapaa-ajallanikaan mitään muuta, koska haluan vain urheilla, Kristian sanoo. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki
Hypyt ovat pidentyneet joka vuosi lähes puoli metriä.
nette 1/2017
5
Kiitos ei kylmille suihkuille
Mukavuus edellä Älyvaraajan käyttäjäksi
6
nette 1/2017
Olen mielelläni mukana kysyntäjoustotalkoissa.
Vaasalainen viisihenkinen Palolan perhe ilmoittautui mukaan, kun Kaukoran, There Corporationin ja Vaasan Sähkön lanseeraamalle älykkäälle lämminvesivaraajalle etsittiin koekäyttäjiä. He pääsevät kokeilemaan älyvaraajan hienoja ominaisuuksia, jo ennen kuin laitteiden myynti alkaa. Palolan perhe asuu lähes 20 vuotta vanhassa omakotitalossa, jossa on suora sähkölämmitys. Käyttövesi lämmitetään yösähköllä. Perheessä on äiti, isä ja 8-, 12- ja 14-vuotiaat lapset. Älyvaraajan hankinta tuli perheen kannalta oikeaan aikaan, sillä 300-litrainen lämminvesivaraaja alkoi olla jo muutenkin elinkaarensa lopussa. — Miksi en siis vaihtaisi sitä markkinoiden uusimpaan malliin, tuumi perheen isä, Ilkka Palola. Eniten ratkaisuun vaikutti kuitenkin se, että perhe on kyllästynyt saamaan kylmää vettä niskaansa.
Luksusta arkeen Urheilullinen Ilkka käy kuntosalilla ja juoksemassa. Liian usein sattuu niin, että kun isä menee illalla lenkin jälkeen suihkuun, lämmin vesi on loppunut. Oman harmin vielä kestää kuin mies, mutta se nolottaa, kun vieraat joutuvat kylmään suihkuun. — Anopin joulusaunakokemus ei ollut paras mahdollinen, Ilkka huokaa. Perhe saa itse päättää, säädetäänkö älyvaraajan asetuksiin säästö- vai luksusasento. — Me menemme mukavuus edellä, Ilkka sanoo.
Ilkka Palolaa ei enää haittaa, vaikka perheen tytöt leikkisivät suihkussa pitkään. Lämmintä vettä riittää myös lenkiltä palaavalle isälle.
Toimii myös säätövoimana Ilkasta on silti erinomaista, että älyvaraajan avulla voi lykätä veden lämmitystä sellaiseen aikaan vuorokaudesta, jolloin sähkön hinta on alimmillaan. — Se on hieno asia, että älyvaraajia voidaan käyttää ilmaisena säätövoimana, ja olen mielelläni mukana kysyntäjoustotalkoissa, Ilkka sanoo. Ilkasta on myös mielenkiintoista saada selville, kuinka paljon hänen perheensä oikein kuluttaa vuorokaudessa lämmintä vettä. — Älyvaraaja saattaa muuttaa käyttäytymistämme, kun näemme karun todellisuuden, Ilkka naureskelee. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki
Vielä ehdit mukaan Älyvaraajan koekäyttäjiksi ilmoittautui ensimmäisessä vaiheessa kymmenkunta länsisuomalaista. Kolme heistä on Vaasasta. — Early Bird -ohjelman toiseen vaiheeseen ehtii vielä ilmoittautua maaliskuun aikana. Mukaan otetaan 20–50 henkilöä, Andy Lundström There Corporationista kertoo. Ohjelmaan voi ilmoittautua osoitteessa www.alyvaraaja.fi. Älykkäiden lämminvesivaraajien myynti kuluttajille alkaa kesän kynnyksellä. Myyntipaikoista saa parhaiten tietoa putkimiehiltä ja lvi-yrityksistä.
nette 1/2017
7
8
nette 1/2017
ASIAKASVISIITTI
Internetin matkailusivustojen mukaan yksi Suomen parhaista ja vierailemisen arvoisista ravintoloista sijaitsee Pohjanmaalla, pienessä närpiöläiskylässä.
Kasvihuoneravintola houkuttelee turisteja maailmalta Lind´s Kök – Lindin keittiö – on päässyt sekä Lonely Planetin että Thrillistin listalle. Ruokailu kasvihuoneessa sitruunapuiden alla on kokemus, jota suosittelijoiden mukaan ei kannata jättää kokematta. Ravintolan omistaja Maria Berg on tietenkin tyytyväinen, kun hänen luomuksensa herättää huomiota ulkomailla asti. Ravintolassa on käynyt noin 200 000 ihmistä vuonna 2005 vietettyjen avajaisten jälkeen. — Aika hyvä saavutus, kun ajattelee, että olemme täällä peltojen ja metsien keskellä, Maria hymyilee.
Kasvihuoneviljelyä kolmannessa polvessa Ravintola sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Vaasasta etelään. Perille päästäkseen on poikettava valtatie 8:lta pikkutielle.
Ravintolan naapurissa on Marian koti, tila, jossa Marian isovanhemmat aloittivat kasvihuoneviljelyn 1940-luvulla. Ravintola on nimetty suvun mukaan. Marian vanhemmat jatkoivat tomaattien kasvatusta, ja 1990-luvulla vetovastuu siirtyi Marialle ja hänen puolisolleen. Pian vaihtuivat myös kasvihuoneen asukit: — Me kasvatamme mansikoita. Antaa naapureiden kasvattaa tomaatteja ja kurkkuja, Maria kertoo. Maria on ammatiltaan kokki, ja ennen ravintolan avaamista hän toimi pitopalvelukokkina. — Jossakin vaiheessa mieleen tuli ajatus, että minulla pitäisi olla oma tila juhlien järjestämiseen. Koska Närpiö tunnetaan kasvihuoneistaan, oli jotenkin luontevaa yhdistää nämä kaksi asiaa, Maria kertoo.
nette 1/2017
9
”…olimme yllätysmatkalla; ystävämme kertoivat vain, että tulemme yllättymään. Ja toki: keskellä ei mitään on ravintola, johon jonotetaan. Ympäristö on ihanan raikas kasvihuone. Ruuat ovat paitsi tuoreen maukkaita myös kauniita. Kukka- ja yrttikoristeet olivat valloittavia. Ehdottomasti kokemisen arvoinen. (Tuula K, elokuu 2016, TripAdvisor) ”Nytänkande att öppna en restaurang i ett växthus att kunna äta under ett citronträd.” (leffa888 Sverige, juli 2016, TripAdvisor)
Tomaattijäätelöä kurkkuliköörikastikkeessa
Kaikki ravintolan kasvit ovat syötäviä Ruokailijat nauttivat ruoasta vihreiden, tuoksuvien kasvien ympäröiminä. Kaikki ravintolan kasvit, kukat ja yrtit ovat syötäviä. Juuri nyt ravintolassa tekee hedelmiä banaanipuu. Sen latvassa on terttu vihreitä banaaneja. — Tänä vuonna meille tulee ensimmäistä kertaa myös kahvipapuja, enkä oikein tiedä, koska ne mahtavat olla kypsiä. Pitää etsiä tietoa netistä, Maria sanoo. Ruokalistalla on runsaasti seudun omista herkuista, kurkuista ja tomaateista, valmistettuja ruokia. Maria loihtii esimerkiksi tomaattijäätelöä kurkkuliköörikastikkeessa. Kun ravintolaan on tulossa bussilasteittain eläkeläisiä, Maria pyöräyttää isot kasat tomaattilimppuja, koska vieraat ostavat niitä mielellään myös mukaansa.
Ruuhka alkaa maaliskuussa Ravintola on auki ympäri vuoden, mutta tammija helmikuu ovat hiljaisia. Silloin ruokia valmistetaan pääasiassa yritysten tilaisuuksiin. Ravintola on suosittu kokouspaikka. — Kokousvieraat ovat kehuneet, että meillä on niin rentouttavaa pitää kokouksia. Se on kasvien ansiota, Maria sanoo. Maaliskuussa pihaan alkaa tulla erilaisten retkiseurueiden busseja, ja sitten asiakkaita tuleekin jatkuvasti vuoden loppuun asti.
10
nette 1/2017
Kasvihuoneravintolassa on öljyllä toimiva lattialämmitys, mutta ilmalämpöpumput, infrapunalämmittimet, kastelujärjestelmä ja led-kasvilamput tarvitsevat sähköä.
— Vilkkaimpaan aikaan meillä käy keskimäärin 360 ihmistä päivässä. Yhden päivän ennätys on 550, Maria kertoo. Ravintolasaliin mahtuu yhtä aikaa 85 ihmistä, ja viime kesänä rakennetulle terassille 60. Terassi on käytössä huhtikuusta lokakuulle. Ravintolan yhteydessä on pieni putiikki, jossa on myynnissä pääasiassa koriste-esineitä ja muutama purkillinen Marian valmistamaa tomaattikastiketta, tomaattihilloa ja kurkkuliköörikastiketta. — Aiemmin oman talon tuotteita oli enemmänkin, mutta aika ei enää riitä kaikkeen, Maria kertoo.
Marian mukaan suurin osa asiakkaista on kuitenkin suomenkielisiä. Maria arvelee, ettei hän olisi ehkä uskaltanut avata ravintolaa ollenkaan, jos hän olisi tiennyt sen etukäteen. — En osannut suomea juuri ollenkaan siihen aikaan. En ymmärtänyt, mitä asiakas halusi, kun hän halusi tehdä pöytävarauksen, Maria nauraa. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki
Eniten käy suomenkielisiä Marialla ei ole tarkkaa käsitystä, mistä kaikista maista ravintolassa on käynyt vieraita. Kun yritykset järjestävät ravintolassa tilaisuuksiaan, mukana on yleensä monia eri kansallisuuksia. Heidän mukanaan sana eksoottisesta pohjalaisravintolasta leviää edelleen. Asiakkaita tulee paljon myös Ruotsista. Ruotsalaisten on helppo asioida ravintolassa, koska Marian äidinkieli on ruotsi.
Our experience was awesome.
”Our experience, was in a word – awesome. (alx22015 New Zealand, visited June 2016, TripAdvisor) ”At this extraordinary greenhouse restaurant, guests dine under citrus trees and alongside herb and tomato plants. Many tomato plants. Which explains the famous seven-course tomato menu, which stretches from creamy soup to ice cream. Everything else on offer is as fresh as you’d expect (since you’re eating next to plants) and done up with eclectic Finnish sauces from licorice to cloudberry.” Thrillist: The most iconic restaurant in every EU country 2016 nette 1/2017
11
Koulutus houkutteli komennukselle Mikko, Jarko, Sebastian ja Jim ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi, kun työnantaja kyseli, kuka olisi valmis lähtemään töihin Itä-Afrikkaan. — Olimme heti valmiita, kun kuulimme koulutuksesta ja työnkuvasta. Työnantajan järjestämän koulutuksen ansiosta miehillä on nyt taskussaan todistus, jota ei kovin monella suomalaisella verkostoasentajalla ole. Sertifikaatin ansiosta he voivat tehdä suurjännitekaapelipäätteitä aina 170 kilovolttiin asti.
Neljä Raveran verkostoasentajaa lensi lokakuussa Nairobiin, Kenian pääkaupunkiin. Miehet työskentelevät ABB:n työmaalla uudistamassa sähköasemaa.
Tarkkaa työtä Afrikassa
Teksti: Anne Kytölä Kuvat: Asentajien matkakuva ja 123 RF
Seepralauma tungeksii moottoritien vieressä, ABB uudistaa Nairobin yli 50-vuotiaan kun taksi vie Mikko Huhtasaaren, Jarko ilmaeristeisen sähköaseman muuttamalla sen Torkon, Sebastian Barsetin ja Jim Bäck- kaasueristeiseksi. Asemalle tuodaan myös auströmin lentokentältä hotellille. Taksinkul- tomaatiota ja lisää muuntajia. Modernisointi jettaja arvelee leijonan hätyyttelevän laumaa, parantaa nopeasti kasvavan Nairobin sähkönkoska näky on hänen mukaansa harvinainen. jakelun luotettavuutta. Eksoottiselta se näyttää miehistäkin, sillä Raveran asentajien tehtävänä on asentaa kukaan heistä ei ole ollut aikaisemmin Afri- suurjännitekaapelin päätteet koestusta ja kassa. Myöhemmin miehet näkevät muitakin käyttöönottoa vaille valmiiksi. Työssä käytesavannien villieläimiä. He käyvät Nairobin tään erikoistyökaluja. kansallispuistossa, orpojen elefanttivauvojen — Työ on monivaiheista käsityötä. Koko hoitokodissa, kirahvikeskuksessa ja krokotii- ajan pitää olla tarkkana, koska mittojen on lipuistossa. oltava millilleen oikein, Mikko kertoo. — Tunne oli aika makea, kun sai olkapäilleen Miehet kaatavat esimerkiksi 132 kV -kaapuolimetrisen krokotiilin. Sen nahka oli kova pelipäätteen sisään 115-asteiseksi lämmitetkuin tiiliskivi, Mikko Huhtasaari kertoo. tyä silikoniöljyä. Silikoniöljy toimii eristeenä ja M i l j o o n a k a u p u n k i pitää kosteuden poissa päätteen sisältä. Nairobin kaduilla vilTyömaalla on yhteensä 210 kaapelipäätettä, lieläimet eivät sen- ja Mikko arvioi Raveran asentajien työn valtään kuljeksi, vaikka huhujen mukaan pari mistuvan maaliskuuhun mennessä. leijonaa olisi nähty kaupungin laitamilla. Työ ei ole fyysisesti raskasta, mutta vettä — Aika hyvin eläimet pysyvät kansallispuis- on muistettava juoda paljon. Töitä tehdään ton alueella. Tällä hetkellä näemme eniten va- noin 30 asteen helteessä. Ilma ei ole kuitenriksen kokoisia lepakoita. Ne käyvät syömäs- kaan kostean tukala, koska Nairobi sijaitsee sä mangoja hotellimme vieressä kasvavasta 1 6 00 metriä merenpinnan yläpuolella. puusta, Mikko sanoo. Marraskuussa, sadekauden aikaan, rankat sateet keskeyttivät työt usein. Sähköasemalta Millintarkkaa käsityötä piti poistua sateiden ajaksi, koska vanhat posMikko, Jarko, Sebastian ja Jim tekevät säh- liinieristeet saattavat rikkoutua ja aiheuttaa köasemalla 10-tuntisia työpäiviä. Lauantaisin vaaratilanteita. ahkeroidaan pari tuntia vähemmän. 12
nette 1/2017
Suomen suosituin lämmitystapa 46
% Suomen asuin- ja palvelurakennuksista lämmitetään kaukolämmöllä.
Lähteet: Energiateollisuus ja Vaasan Sähkö
Vaasan kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma vuonna 2016 2 % öljy 36 % bioenergia
Vaasan Sähkön kaukolämmön tuotannosta % oli hiilineutraalia
6 % turve
21 % hiili
71
35 % polttojäte Suomessa asuu kaukolämpötaloissa 2,7 miljoonaa ihmistä.
2 700 000
54 77%
Viime vuonna % koko Suomen kaukolämmöstä tuotettiin kotimaisilla polttoaineilla. Vaasassa lukema oli peräti
Lähes kaikki Vaasan Sähkön myymä kaukolämpö tuotetaan energiatehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantona Vaskiluodon Voiman ja Westenergyn voimalaitoksilla.
Yhteistuotannon osuus:
98 %
Hiilen osuus Vaasan Sähkön kaukolämmön tuotannossa pienenee. Viime vuonna 21 % kaukolämmöstä tuotettiin hiilellä, kun luku kuusi vuotta sitten oli 91 %.
91%
Vaasan Sähkö myi viime
685
vuonna GWh kaukolämpöä. Se on 12 % enemmän kuin edellisvuonna.
21%
Kaukolämmön suosio kasvaa varsinkin uudisrakennuksissa.
nette 1/2017
13
NETTE TESTAA
Testissä sähköiset ajopelit Suojakypärät: Stadium Outlet
Teksti: Anne Kytölä Kuvat: Mikko Lehtimäki
14
nette 1/2017
Potkulauta päihittää muut nopeudessa.
Skeittilauta vaatii tyttöjen mielestä vielä enemmän hyvää tasapainon hallintaa kuin muut laitteet.
Kaksostytöt Wenla ja Xenia kokeilivat, miten sähkö vauhdittaa kolmen erilaisen laitteen menoa. Testissä olivat potkulauta, tasapainoskootteri ja skeittilauta. Mustasaarelaiset 16-vuotiaat identtiset kaksoset, Wenla ja Xenia Tunér, eivät ole aikaisemmin ajaneet sähkökäyttöisillä ajokeilla. Tavallista potkulautaa kumpikin on potkutellut pikkutyttönä. Wenla on kokeillut myös skeittilautaa. Kolmen tunnin matikankokeesta suoraan testipaikalle saapuvat tytöt kiinnostuvat eniten tasapainoskootterista. He ovat nähneet sosiaalisen median kanavissa vauhdikkaita videoita, joissa tasapainoskootterilla tehdään tanssiliikkeitä. — Taitavimmat seisovat laitteen päällä käsillään, Xenia kertoo.
Nopea ja hyvännäköinen Jos Xenia ja Wenla olisivat ostamassa sähköllä toimivaa ajopeliä, heidän valintaansa vaikuttaisi kaksi asiaa: ulkonäkö ja nopeus. Mitä nopeampi, sitä parempi. — Jos laitteessa on lisäksi joitakin erikoisjuttuja, special effects, niistä tulee plussaa, tytöt arvioivat.
Testin kolmesta laitteesta parhaat ulkonäköpisteet kerää kiiltävän punainen tasapainoskootteri. Musta skeittilauta tulee kakkosena, koska tytöt tietävät, että sitä voisi halutessaan tuunata persoonalliseksi. — Näihin saa ostaa itse erilaisia päällysteitä, tytöt kertovat. Potkulauta on tyttöjen mielestä — no, potkulauta. Se ei herätä heissä sen kummempia tunteita kumpaankaan suuntaan. Nopeudessa potkulauta päihittää muut. Valmistajien antamien tietojen mukaan sen maksiminopeus on suurin: 23 kilometriä tunnissa. Tasapainoskootteri kulkee enintään 10-12 kilometriä tunnissa ja skeittilauta 20 kilometriä tunnissa.
Vakaasti potkulaudalla Wenla hyppää ensimmäisenä sähköpotkulaudan päälle. Laite on saatu testiin valmiiksi koottuna. Kokoaja ei ole ilmeisesti seurannut
Sähköpotkulaudan käytön jujun oppii nopeasti, Wenla sanoo.
nette 1/2017
15
käyttöohjeita, koska kaasu- ja jarruvipu ovat eri asennoissa kuin käyttöohjeen kuvassa. Emme kuitenkaan kokoa laitetta uudelleen, koska ajo sujuu näinkin. Wenla oppii sähköpotkulaudan käytön todella nopeasti. — Yritä vähän hypätä, sisko yllyttää, mutta Wenla ei ole yllytyshullu. — Meno tuntuu turvalliselta ja vakaalta, Wenla kehuu ja pyörähtelee valokuvaajan ympärillä.
Ajovalot eteenpäin Xenia ottaa siskosta tukea astuessaan tasapainoskootterin päälle.
— Miten tämä kulkee eteenpäin, Xenia ihmettelee, kun laite kulkee aluksi vain taaksepäin. Selviää, että tasapainoskootterin päälle ei voi astua miten vain, vaan on tarkastettava, kumpi on etu- ja kumpi takapää. Etuosassa ovat led-ajovalot, jotka syttyvät palamaan, kun laitteen päälle astuu. — Vitsi tämä on vaikeaa, Xenia tuskailee, mutta yhtäkkiä hän oppii, että kun haluaa eteenpäin, on nojattava hiukan eteenpäin. Hetken harjoiteltuaan Xenia osaa myös kääntyillä ja peruuttaa tasapainoskootterin kanssa.
Kesä kuluisi näiden kanssa mukavasti.
— Tämä sujuu paremmin, kun pitää jalat vähän koukussa, Xenia sanoo. Harmittavasti Wenla ei ehdi kokeilla tasapainoskootteria ollenkaan, koska jossakin vaiheessa laite ei suostu liikkumaan enää eteenpäin. Vasemman jalan pedaalissa, ”polkimessa”, palaa punainen valo. Käyttöohjeesta ei löydy neuvoa, miten vikatilanne korjataan, mutta myyjä antaa sähköpostitse ohjeet, joilla laite palautetaan alkutilanteeseen. Jostain syystä kalibrointi ei kuitenkaan onnistu testin aikana.
Skeittilauta vaativin Tytöt kokeilevat viimeiseksi skeittilautaa. Sitä käytetään kaukosäätimellä, josta voi valita vauhdin lisäksi myös sen, kuljetaanko eteenvai taaksepäin. Wenla kokeilee skeittilautaa ensin kokonaan ilman sähköä. Kun lihasmuisti muistaa, miten rullalaudalla liikutaan, otetaan sähkö mukaan menoon. — Lauta reagoi hiukan hitaasti kaukosäätimen säätöihin, Wenla arvostelee. Kun Xeniakin on kokeillut skeittilautaa, tytöt toteavat, että se on testin laitteista vaativin. Muiden käytön oppii nopeammin. — Tasapainon pitäminen on skeittilaudan kanssa kaikkein vaikeinta, tytöt sanovat.
Menopelit kesään Wenlan ja Xenian mielestä sähköllä toimivilla ajopeleillä olisi kiva kulkea koripalloharjoituksiin tai hengailla kavereiden kanssa kaupungilla. — Meillä ei ole mopoa, kun äiti ei anna, mutta näillä pääsisi kulkemaan, Wenla haaveilee ja toteaa, että kesä kuluisi mukavasti, jos saisi jonkun testin laitteista omakseen. Tasapainoskootteri on testin jälkeenkin tyttöjen suosikki. — Se on monipuolisin, koska sillä voi tehdä erilaisia liikkeitä. Jos siis osaa, tytöt lisäävät.
Tasapainoskootterissa ja sähköpotkulaudassa on kirkkaat led-ajovalot.
16
nette 1/2017
Sähköpotkulauta sopii tyttöjen mielestä ehkä parhaiten paikasta toiseen siirtymiseen, ja he pitävät siitä, että potkulaudan käytön oppii helposti. — Ajaminen tuntuu kivalta, kun saa pitää kädensijoista kiinni, Wenla huomauttaa.
KATSO VIDEO facebook.com/vaasansahko
Satojen eurojen ostos Tytöt arvelevat, että laitteet maksavat varmaan aika paljon. Tasapainoskootteri on halvin. Se maksaa lähes 400 euroa. Sähköpotkulauta on kallein, 665 euroa. Ajopelin hankinta ei tyttöjen mielestä välttämättä kaatuisi hintaan, mutta ostosta pitäisi suunnitella etukäteen. Osan summasta voisi kattaa synttärilahjarahoilla. — Teinien leikkikalujahan nämä ehkä ovat, mutta kivoja, Xenia sanoo. Sähköpotkulautoja käytetään myös työelämässä esimerkiksi lentokentillä, varastoissa ja sairaaloissa.
SEGI-tasapainoskootteri T1
Ultrakevyt hiilikuituinen sähköpotkulauta S6
Airwheel M3 rullalauta
Hinta
399,00 €
665,00 €
429,00 € (normaalihinta 572,00)
Myyjä
Segi.fi
Kicker.fi
Ollu.fi
Teho
2 x 350 W
250 W
350 W
Huippunopeus
12 km/h
23 km/h
20 km/h
Latausaika
2–3 h
2h
2h
Toimintasäde yhdellä latauksella
15–25 km
15–20 km
ei mainita
Paino
9 kg
6,8 kg
11,6 kg
Mitat
548 x 186 x 178 mm
920 x 405 x 1000 mm
198 x 790 x 369 mm
Käyttäjän paino
30–120 kg
max 90 kg
max 100 kg
Takuu
12 kk, akku 6 kk
12 kk, akku 6 kk
12 kk, akku 6 kk
Muuta
Laitteen mukana tulee kaukosäädin, mutta tasapainoskootteria voi käyttää myös ilman sitä. Käyttöohje on vain englanniksi. Käyttöohjeen tiedot poikkeavat Segin www-sivuilla annetuista teknisistä tiedoista. Käyttöohjeen mukaan maksiminopeus on 10 km/h. Käyttäjän on painettava vähintään 20 kiloa ja enintään 100 kiloa. Käyttöohje lupaa laitteen toimivan yhdellä latauksella 15–20 km.
Potkulaudan saa taitettua helposti kokoon kuljetusta tai säilytystä varten. Käyttöohjeessa ei kerrota potkulaudan teknisiä tietoja, mutta ne löytyvät myyjän sivuilta. Sivuilla annetaan myös selkeät ohjeet, miten sähköpotkulautaa ja tasapainoskootteria käytetään.
Käsinvalmistettu lauta on Kanadan vaahteraa. Englanninkielisen käyttöohjeen tiedot poikkeavat myyjän www-sivuilla olevista tiedoista jonkin verran, esimerkiksi huippunopeus on käyttöohjeen mukaan 18 km/h.
nette 1/2017
17
LYHYESTI
Vaasan Sähkö 125 vuotta Vaasan Sähkö täyttää huhtikuussa 125 vuotta. Yhtiö perustettiin vuonna 1892, mutta jo 1880-luvun puolessa välissä vaasalaiset puhuivat kaupunkinsa katujen valaisemisesta sähköllä. Ensimmäiset sähkövalot valaisivatkin Vaasaa 25. tammikuuta 1893.
Johdot maan suojaan Vaasan Sähköverkko parantaa jatkuvasti sähkönjakelun toimivuutta mm. muuttamalla ilmajohtoja maakaapeleiksi ja lisäämällä automaatiota verkkoon. Joka vuosi yhtiö siirtää noin 60 km sähköjohtoa maan suojiin. Sillä estetään esimerkiksi myrskyjen ja ukkosten aiheuttamia sähkökatkoja.
Tiesitkö?
Miten hyvin tunnet energiankulutusta?
Osallistu tutkimukseen! Vaasan yliopisto selvittää Vaasan Sähkön asiakkaiden energiatietämystä osana laajempaa tutkimushanketta. Osallistumalla hankkeeseen tuet alan tutkimusta ja voit samalla päivittää omaa energiatietämystäsi. Kiinnostuitko? Katso lisätiedot ja osallistumisohjeet: uva.fi/energiakysely. Osallistujien kesken arvotaan 20 kpl S-ryhmän lahjakortteja à 100 €.
Vaasan kaukolämpöverkko on
238 km pitkä. Se vastaa suurin piirtein automatkaa Vaasasta Tampereelle.
ENERGIA-ALAN KASVUPOLKU ® Suomalaiset energia-alan toimijat yhdistävät voimansa uusien energiaratkaisujen löytämiseksi!
Uudistuva energia-ala tarvitsee yrityksiä, jotka tarjoavat innovatiivisia, tehokkaita sekä ympäristöystävällisiä palveluita ja tuotteita. Onko yrityksenne yksi näistä? Jos vastauksenne on kyllä, on tämä Kasvupolku paikkanne!
Future of Energy 19.4. Espoo Miltä energia-ala näyttää vuonna 2030?
Lisätietoja Kasvupolusta ja maksuttomasta Future of Energy tapahtumasta: www.kasvuopen.fi/kasvupolut/energia-alan-kasvupolku
Vaasan Sähkön lisäksi Energia-alan Kasvupolkua toteuttamassa: Landis+Gyr, Fingrid, Helen ja Jyväskylän Energia.
18
nette 1/2017
RISTIKKO
Nette-lehden 4/2016 ristikon ratkaisun lähetti 242 lukijaa.
Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin
Lähetä vastaus 21.4.2017 mennessä osoitteeseen: nette@ vaasansahko.fi tai ”Nette-ristikko” Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa
Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kaksi varavirtalähdettä.
Edellisen Nette-ristikon voittajat: Marita Hakala, Vaasa ja G-H Hultholm, Koivulahti
Edellisen ristikon ratkaisu. nette 1/2017
19
Myös aiemmin e-laskun tilanneet ovat mukana arvonnassa.
Vaihda laskusi sähköiseksi ja olet mukana viikoittaisessa PowerPark-lippupaketin arvonnassa! Lopuksi arvomme vielä jättipotin! Haasta lähipiirisi mukaan, sillä jokainen 12.5. mennessä e-laskuun siirtynyt kasvattaa arvottavaa kokonaislippupottia jopa 125:een lippuun. Mitä enemmän vaihtajia – sitä enemmän hupia!
E-laskun käyttäjää
PowerPark-lippua
Tutustu kilpailuun ja lue lisää e-laskusta osoitteessa vaasansahko.fi/haaste
Mitä pidit lehdestä? Osallistu Nette-lehden lukijakyselyyn ja olet mukana tasapainoskootterin arvonnassa. Vastaa kyselyyn sunnuntaihin 16.4.2017 mennessä osoitteessa vaasansahko.fi/nette. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken vauhdikkaan Segi T1 -tasapainoskootterin.
Segi T1 arvo 399 €