SVENSKA KYRKAN BORLÄNGE
Harry Potter kom till prostgården ÄVEN I ÅR landade Hogwarts här i Borlänge. 22–24 september kunde man uppleva ”skolan för trolleri och häxkonst” i Stora Tuna prostgård. Torsdag och fredag besökte cirka 750 elever arrangemanget. På lördagen hade även allmänheten möjlighet att gå på lektioner om exempelvis ”Vård av magiska djur”, ”Trollstavstillverkning” och ”Köttätande växter”, eller Harry Potter få träffa rektor Dumbledore eller Experience i Borlänge. den ”älskliga” professor Umbright. På madame Puddifoots kondis serverade prostgårdens duktiga juniorer kaffe, saft och egenbakat fikabröd. Harry Potter Experience i Borlänge sker i samarbete mellan Svenska kyrkan Borlänge, Västerås stift, Kulturcentrum Asken, Unga Örnar, Sensus, gymnasieskolans Barn & Fritidsprogram, Barnens dag Borlänge, Gustafsons blommor. Många ungdomar och vuxna gjorde med sin arbetsinsats detta arrangemang till en fin upplevelse för alla besökare!
FIRA JUL TILLSAMMANS Välkommen till Jakobsgården att fira julafton tillsammans. Julmat, andakt och dans kring granen. Aina Klintman sjunger och spelar. Tomten kommer... VAR/NÄR? Jakobs kapell 24 december kl 13.00 –16.00 ANMÄLAN senast torsdag 15 december till pastorsexpeditionen, tel. 771 01. Anmäl eventuell specialkost.
Välkomna!
MARIA BURMAN OCH LISBET LINDHOLM, diakoner AINA KLINTMAN SAMT KÖKSPERSONALEN
JULFESTER 11/12 kl 11.00 Julfest i Kvarnsveden med julvandring och gröt. 5/1 kl 15.00 Julfest i Tuna Hästberg. Dans kring granen och fika. Besök av tomten. 6/1 kl 14.00 Små och stora sjunger julsånger i Stora Tuna kyrka. Därefter julfest i prostgården. 6/1 kl 15.00 Julspel i Torsångs kyrka, därefter dans och fika i församlingshemmet.
8/1 kl 15.00 Julfest, dans och fika i Väster Tuna. Avslutning i kapellet. 14/1 kl 16.00 Knutsfest utanför Amsbergs församlingshem. Varm korv och saft/ kaffe, dans kring granen. OBS Utomhus! Avslutning i kapellet där vi får besök av en kär vän. 15/1 kl 15.00 Julfest i Jakobsgården. Tomten kommer.
●
DEC 2016
Kuka varasti joulun? NAAPURIN TYTTÖ SOITTI ovikelloa ja kysyi: ”Ostaako täti joulu-
lehtiä? Tässä lehdessä on paljon erilaisia jouluruokien valmistusohjeita. Ja tässä on tosi hyviä lahjaehdotuksia. Ostaako täti? Meidän luokka kerää rahaa luokkaretkeen.” Katselen lasta, joka innolla esittelee lehtilistaansa. Haluaisin sanoa, että en tarvitse jouluruokien reseptejä, enkä ole kiinnostunut lahjaehdotuksista, ja että luokkaretki ei voi olla ostajan vastuulla. Mutta en sano. En tahdo olla, ehkä ainoana jarruna, tytön luokan luokkaretkelle. Niinpä rastitan muutaman lehden tilauslistaan ja näin olen pelastanut tytön ja hänen tovereittensa luokkaretken ja samalla antanut tytölle hyvän mielen. Ja onhan kohta joulu, Jeesus-lapsen syntymäjuhla. Anteliaisuus ja hyvä tahto liittyvät oleellisina jouluun. Näin meille on opetettu. Tunnen tehneeni ainakin pienen hyvän työn. Postissa tuli jälleen kirje, jossa pyydettiin avustamaan hyvää asiaa lahjoittamalla lähettävälle yhdistykselle joulurahaa. Tämä oli jo neljäs samantapainen kirje lyhyellä ajalla. Siirsin kirjeen sivuun, sillä on helpompi sanoa ei paperille kuin ihmiselle. Mutta jokainen apua pyytävä kirje syyllisti: ”Pitäisi antaa. He tarvitsevat. Jos en anna, olen sydämetön.” KOKO JOULUN ODOTUKSEENI pujahti syyllisyyden maku. Poimin
yhden kirjeen ja laitoin rahaa anojan tilille. Huono omatuntoni sai minut jälleen tekemään ainakin pienen hyvän työn. Hyvä niin. Naapuri pakkasi matkalaukkua, sillä he olivat lähdössä jouluksi etelään. ”Joulussa on se hyvä puoli,” hän sanoi, ”että silloin on enemmän vapaata ja voi paeta etelän aurinkoon ja lämpöön. Lähtekää tekin. Miksi te jäätte tänne nyhjöttämään pimeyden keskelle?” ”Mutta kun on joulu ja joulukirkkoHYVÄÄ JOULUA! onkin voisin mennä ● Kolmas kynnyksellä, 3:e advent, pitkästä aikaa ihan 11/12 kl 17.00 Hagakirkossa. Kauneimvain seurakuntalaimat joululaulut suomeksi. De vackraste sena ja kirkkoviejulsångerna på finska. Manne Mali. raana, en pappina”, yritin selittää. ● Joulupäivä, Juldagen 25/12 kl 08.00 ”Aivan, sinulleHagakirkossa. Jouluaamun hartaus. Finsk julotta. Soile Palmuo. han joulu merkitsee jotakin muuta kuin meille tavallisille pulliaisille”, hän sanoi ja jatkoi: ”Eivät tämän päivän ihmiset enää sellaisesta joulunvietosta välitä. Syödään vain aivan sairaasti, katsotaan Kalle Ankkaa, eikä telkkarissakaan enää puhuta sanaakaan jostakin Jeesus-lapsen syntymäpäivästä.” MITÄ KAIKKEEN TUOHON voisi vastata? Kaikki se mitä hän sanoi, oli totta. Myöhemmin mietin hänen sanojaan: ”Eikä telkkarissakaan enää puhuta sanaakaan jostakin Jeesus-lapsen syntymästä” Missä sitten puhutaan? Koulussa? Työpaikoilla? Vaiko kotona? Kuka varasti joulun? Tahtoisin palauttaa sen takaisin meille kaikille toivottamalla siunattua Kristuksen syntymäjuhlaa näillä sanoilla: ”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. (Luuk 2:10-11)
EINE RANTA
3