KOTIKIRKON KUULUMISIA
Kangasalan seurakunnan tiedotuslehti N:o 1 1987
Tapulin tuntumasta Muutamia periaatteita seurakuntasuunnittelusta
4* /•*
Alkoon
Raamatussa
sanottu,
suunnitelmaamme
otettu perusajatus torjuko kaytannollisia asioita odottavaa lukijaa! Toivoisimme joulun sanoman herkistamia ihmisia omin tahdonalaisin pyrkimyksin toteuttamaan elamassaan: "Kunnia olkoon Jumalalle korkeu-
dessa ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan Hanella on hyva tahto." Jumalan kunniaa ja ihmisten keskeista rauhaa lahella ja kaukana on kristillinen kirkko seurakuntineen tarkoitettu etsimaan, opettamaan
ja toteuttamaan. Siihen meidan on pyrittava meille uskotuin henkisin ja taloudellisin voimavaroin, jotka Jumala anovalle siunaa hengellisiksi voimiksi Hanen valtakuntansa tyohon.
nuorisotybhbn. Se nakynee muuallakin kuin talousarvioissa ja niiden toteutumisessa. Nama tybalat ovat olleet luonnollisia yhteyksia tavallisiin kangasalalaisiin, jotka muuten eivat kovin paljon osallistu seura kunnan tapahtumiin. Emme kenties ole aina saaneet
aikaan riittavan lampimia ihmissuhdekosketuksia. Mutta olemme saa
neet paljon iloita syntyneista, ei tehdyista yhteyksista, joiden tulokset
Herramme tietaa.
Meille on
luonnollisesti tuottanut paljon murhetta, kun jotkut ovat jattaneet seu rakunnan joko "kirkkoon" loukkaantuneina tai sitten parempaa Ibytaneena ns. vapaista suunnista.
Meidan seurakunnallamme on ol-
En tahdo tassa arvioida meidan sa-
lut muutamia kaytannollisia perusajatuksia tehtavansa toteuttami-
nanpalvelijain tai muiden seurakun-
taa palvelevien persoonallista lampba, mutta tunnen paljon seurakuntamme jasenia, joilla sita on. Yha
seen:
1. Vuosina 1969—1987 on pyritty saattamaan vSestollisesti voimak-
useamman seurakuntalaisen soisi tiedostavan omat mahdollisuuten-
kaasti laajentuneen seurakunnan
nen, kayttokustannukset, -tarkoi-
sa tehda laheisyydestaan lammin seurakuntayhteys. Hallinto-organisaatio voi luoda vain kehyksia toi-
tus seka myos tarve kokonaisuu-
minnalle, Henki meidan kaikkien
den kannalta. Esim. Huutijarvelle ei ole rakennettu ylen suurta taloa,
kautta tekee yhteyden eiavaksi se ka ylbspain etta ihmisten kesken.
toimitilat nittaviksi. Suunnittelussa
on huomioitu asutuksen sijoittumi-
kun suuria tilaisuuksia varten on
kaytettavissS Suoraman seurakuntatalo ja kirkko. 2. Uusia virkoja ja toimia perustettaessa on kaytetty perusteellista tarveharkintaa. Virkoja pitaa olla, mutta elavassa seurakunnassa olisi
3. Me emme saisi ajatella seurakuntalaisiamme kokonaan kohde-
oltava vapaaehtoisia, jotka joltakin
ryhmina. Me puhumme lapsi-, nuoriso-, rippikoulu-, kehitysvammais-,
osalta
evankeliumin
ym. tybsta, mutta jokaisessa "tyb-
etenemisesta vastuuta. Aika nayt-
muodossa" meidan pitaisi tukea
taa, odotammeko liikaa. Onko seu-
perhekokonaisuutta, johon osallistuja kuuluu.
kantaisivat
rakuntatoiminnan
luortamushenki-
I6stdlia mahdollisuuksia tuon va-
paaehtoisuuden lisaamiseen. Loysa viran perustaminen verovaroilla
4. Seurakuntatoiminnan painopistetta on koko 1974 alkaneiden jar-
saattaa olla eiavasta vastuusta ve-
jestelmallisten suunnittelukausien aikana pyritty siirtamaan lapsi-ja
taytym ista byro kratiaan.
Suunnitelma pitaa olla, mutta peruslinja on oikea vasta silloin, kun henkinen ja taloudellinen muuttuu hengelliseksi. Naissa merkeissa pyydamme siunauksen kannattavan kesan tapahtumia.
Vappuna 1987 Pentti Hytonen
Uudet tytot tulivat Mika
oli
ensivaikutelmasi
Kangasalta? — Tunsin tulleeni 'ihmisten il-
moille'. Ihmiset taalla ovat ystavallisia ja avuliaita, sen huoma-
sin jo muuttokuormaa purkaessani.
Seurakuntalaiva
Mita odotat tyoltasi? — Nain
purjehtii
suuressa
seurakun-
nassa toivon voivani keskittya johonkin tehtavaan. Odotan myos avoimmuutta kokeilla uusia tyb-
kesaan
muotoja. Lehtemme kannessa mennaan iloisesti veneella kesanviettoon omaan leirisaareem-
me. Nain kutsutaan lukijaa mukaan seurakunnan kesatapahtumiin.
Mika on parasta tyossasi? Auni
Sairanen on tuore
Kangasalan seurakuntalehtori, joka aloitti tybnsa toukokuun alussa. Han kertoi haastattelussa seuraavaa:
— Se, etta saan olla ihmisten kanssa tekemisissa elaman tar-
keiden asioiden parissa. Mita usko sinulle merkitsee?
— Elaman sisaltba ja iloa. Se on minulle elamanmyonteinen ja valoisa asia.
nastajasen ykseydesta. Laivan
Kerro jotain itsestasi. — Olen 29-vuotias, kotoisin Punkaharjulta. Valmistuin teo-
masto on kuin risti. Jeesus Kris-
logian kandidaatiksi vuonna -83,
ottavan rohkeasti yhteytta. Tul-
tus on laivaa ohjaamassa. Meri on maailma, jossa kristitty pur
minka jalkeen olin seurakuntatybssa Hankasalmella nelisen
kaa esittaytymaan vaikka toisenkin kerran, kun alussa en taida muistaa kaikkia uusia nimia!
Vene tai laiva on alkukirkon aikainen vertauskuva kristikun-
jehtii.
Laivat on nykyisin taysin toisenlaisia.
Ylellisissa
autolau-
vuotta.
Toivomuksia?
— Toivon
seurakuntalaisten
••+•••
toissa matkustetaan monessa
kerroksessa ja omissa hyteisRaili Paul on huhtikuun alusta hoidellut seurakunnan tie-
sa.
Kristikuntakin on muuttunut
kansainvaliseksi, monia kansa-
kuntia ja nakemyksia, eri rotuja ja yhteiskuntapiireja kasittavaksi. Siltilaivamme on yksi ja yhteinen ja vain yksi kelpaa sen kapteeniksi. Meilla on "yksi usko ja yksi kaste", kuten Paavali sanoo.
Kapteenimme Jeesus Kristus kutsuu myos sinua laivaansa, etta voisit tehda elaman matkaa turvallisesti ja etta sinulla olisi elamassa oikea iankaikkinen paamaara. Han sanoo: "Jo-
ka minun tykoni tulee, sita mina en heita pois."
dotus- ja lahetyssihteerin tehtavia. Hankin esittaytyy muutamin ajatuksin. Mista tulet? — Minun 30-vuotiseen 'histo-
riaani' kuuluvat sellaiset paikkakunnat kuin Kangasala, Ruovesi ja Bangkok, joista viimeisessa oli noin 4 vuotta Suomen Lahetysseuran tybssa. Tulo Kangasalle oli siis paluuta 'kotikulmille'. Mita teet?
— Yritan pysya ajan tasalla seurakunnan tapahtumista, laadin kirkolliset ilmoitukset, teen lehtijuttuja ja toimitan tata omaa lehtea. Lahetyssihteerina olen mukana jarjestamassa lahetystybn tapahtumia ja tekemassa tybta tunnetuksi taalla omassa
Olli Kaskelma
J
Mista iloitset tyossasi?
— Meille kangasalalaisille on paljon seurakunnan toimintaa ja 'Elaman Sanaa' tarjolla. Voisi sanoa, etta 'kukkurainen pbyta' on jo katettu. Minun iloinen teh-
tavani on kutsua 'vieraita' periaatteella 'Kaikki mukaan, poissa ei kukaan.'
Pbydaltani
Mita usko sinulle merkitsee? — Turvallisuutta kaikissa ela-
lahtee myos postia nimikkolahe-
manvaiheissa, rakastettuna ole-
teillemme ja lahetysjarjestbihin.
mista.
kotiseurakunnassa.
Santasaari ennen ja nyt Santasaari on ollut monille kangasalalaisille kuin pieni kesainen keidas luon non keskella. Monet muistelevat viela ro-
vasti Ponsimaan vetamia partioieireja vuosikymmenien takaa. Seurakunnallisella leiritoiminnalla on
pitkat perinteet. Mutta myos useat seurat ja yhdistykset ovat pitaneet saarta maan mainiona leiripaikkana, joten muistoja satelee sielta ja taalta.
Nykyisen Santasaaren leirikeskuksen syntysanojen ja toteutuksen aikaa elettiin vuosina 1967 ja 1968. Tuohon
aikaan
eivat
seura
kunnan isat oikein ymmartaneet, miksi saareen piti rakentaa. Empimisesta huolimatta asia eteni. Kirkkoherra
Mauri
Malkavaa-
ran ja kappalaisen Seppo Norjasen ponnekkaat toimet johtivat toivottuun tulokseen.
Koska ei rahaa ollut kaytbssa, niin seurakuntanuoret kerasivat
Rippikoulut luonnon helmaan Vuonna 1970, kun saatiin majoitusrakennus valmiiksi, aloitettiin rippikoulutoiminta saaressa, paarakennus valmistui vuonna
1971 ja se auttoi tilannetta pal jon. Tallaisen Santasaaren me tunnemme tanaan. Kunpa viela saataisiin toinen sauna, johon tulisi kesatybntekijbiden majoitus, niin tilanne kohentuisi huomattavasti. Kun itse sain olla monet vuo-
det Santasaaren isantana, niin
voisin luonnehtia noita vuosia
yhdeksi elamani parhaimmista ajanjaksoista. Kerttu Tiilikai nen, Pirkko Kiekara (nyk. Tallgren) olivat noina vuosina emantina. He olivat kuin aiteja leireilla.
Aluksi seurakunta ei hoitanut
rippikoululeirien taloutta, vaan NKY. Usein kavi niinkin, etta leirien osallistumismaksut eivat riit-
taneet, ja taytyi lahtea vaikka leipomosta kerjaamaan leipaa. Tamakin on taakse jaanytta aikaa ja riparit ovat kaikille ilmaisia.
ovelta ovelle -systeemilla Santa saaren saunarakennusta varten
varoja. Toiseksi nuoret olivat paljon talkoissa. Kaivettiin saunarakennusten perustuksia ja naissa kaytannbn puuhissa oli etunenassa Jussi Tiilikainen. Mutta kun rakentaminen aloi-
tetiin, niin pitkalle ei paasty niilla nuorten kokoamilla rahoilla, ja silloin seurakunnan isat avasivat
kukkaron nbbrit ja rakentami nen eteni. Kun rakennus oli val-
mis, niin se tarvitsi viela kiukaan, vateja ja paljon muuta. Tuohon aikaan paloi Kangasalan Osuuskauppa, ja sielta saatiin halvalla tulipalossa ollut kiuas, vahan vaantyneita muovipesuvateja jne. Nain vaatimatonta se oli, mutta iloisia oltiin ja tehtiin pal jon tbita. Nyt parin vuosikymmenen jalkeen, on paljolti opittu tulemaan vain valmiille.
Santasaaren leirikirkko on hyva hiljentymispaikka luonnon helmassa.
Isoset innostavat:
Edessa riemukas rippis "Ennen riparia meilla oli aika lot rehottivat ja ainoa, mita odotimme, oli suuri lahjasaalis. Nyt riparista on kulunut vuosi. Olem
Aikaa te hyvat ihmiset kammotko tulevaa riparianne! Tulkaa avoimin mielin mukaan, kuunnelkaa, miettikaa... Voitte saada elamaanne jotain uutta.
me mukana seurakunnan nuori-
Kun kaikki ovat omina ihtinaan
sotoiminnassa ja aiomme uudestaan leirille, nyt isosiksi. Leirilla oli nimittain todella mahtavaa, tabbrankkaa, hauskaa ja iha-
mukana,
ankeat tunnelmat. Ennakkoluu-
naa.
niin
riparista
tulee
varmsti mahtava kokemus.
Me kaikki isoset odotamme intoa puhkuen hauskaa leirikesaa teidan kanssanne. Tervetuloa!"
Santasaareen on pieni venematka Pikonlinnan rannasta.
Vaikka Ieireja oli paljon, niin viikottain kutsuimme eri kylakuntia vierailulle saareen. Ohjelmassa oli hyva lammin sauna, emantien kahvit ja evankeliuminrieska kainaloon.
Santasaari
palvelee edelleen Santasaari palvelee edelleen: tana kesana siella on 15 erilaista
leiria. Heinakuuksi olemme varanneet aikaa, etta seurakuntalaisemme voisivat tulla vietta-
Rippikoululeiri voi olla hieno kokemus nuoren elamassa.
maan sinne iltaa, saunomaan,
virkistymaan ja kuulemaan hyvaa Sanomaa Kristuksesta.
Lopuksi viela yksi muistonpilke. Kun jokakesaisessa konser-
tissa 1970-luvulla esiintyivat seka monet Tampereen orkesterien pojat etta taas laulajina omien nuorten lauluryhmien lisaksi tunnetut oopperalaulajat Jaakko Ryhanen ja Anssi Hirvonen Kansallisoopperasta, he paattivat ai-
Musiikkileirilla soi Suviset savelet kantautuvat il-
na lauluun "Leivasta Enkelten".
malan suoman elaman Evaan.
vihkiaisia varten.
Santa
edelleen tervetulleeksi toivotellen Santasaareen.
Heikki (Inssi) Nurmiranta
Opitaan uutta ja harjoitellaan yhteissoittoa. Leiri paattyy yleisbiltaan, jossa soitto kauniisti kai-
hetken ja
kuu kaikkien kuulla... Tervetu loa!
V
Santa-
KANTELELEIRILLE
Mukaan voi lahtea yhta hyvin vasta-alkaja kuin vahan pidemmalle ehtinyt pien- ja isonkanteleen soittaja, lapsi tai aikuinen.
Muistoissa elaen
viettaa
virkistavan yhdessaolon lomassa harjoitellaan kantaattia kirkon
saareen. 11.—13.7. pidettavan leirin opettajina toimivat Paivi ja Satu Sopanen ja vetajana on kanttori Helli Syrjaniemi.
Minun toiveeni ja rukoukseni on, etta kaikki "Santsun" kavijat saisivat vakevasti kokea Ju
Kirkkokuoro
moille tanakin kesana, kun seu rakunnan ja Kangasala-opiston kanteleensoittajat kokoontuvat
saaressa leiripaivaa 22.8., jolloin Luvassa on
paljon musiikkia ja iloista mielta.
Tuo taitosi ja halusi oppia uut ta kesan musiikkileireille yhteiseksi iloksi!
MUSIIKKILEIRIT KESALLA1987 11.—13.7. Kanteleleiri Santasaaressa
22.8.
Kirkkokuoron leiripaiva Santasaaressa.
Einola tuo elamaa ky Einola on seurakunnan
leirikeskus, joka sijaitsee Pispalan kylassa, noin 13 kilometria Kangasalan keskustasta, Oriveden tien tuntumassa. Alue ka-
sittaa
rantarakennuksen
Langelmaveden rannalla ja paarakennuksen maantien toisella puolella, Jarvikulman kylatien varressa.
Einolassa pidetaan tana kesana 3 rippikoululeiria.
Alkuaan Einola on ollut
tavallinen maatila, jonka omistivat viimeksi Palon sisarukset. Seurakunnalle
Einola tuli lahjoituksena vuonna 1956. Vahitellen
siita on kehittynyt seura kunnan leirikeskus.
nus, jossa on yksi suurempi kokoustila. Matkaa sinne vanhasta Einolasta on muutama sata metria. Niilon mielesta Einolan toiminta olisi tullut keskittaa ran-
taan kaytannbllisista syista. Nykyisellaan leiritoiminta muodostuu hajanaiseksi rakennusten si-
ainakin kerran vuodessa.
Aili-emanta yhtyy Niilon mielipiteisiin. Omana toivomuksenaan nan esittaa, etta elakelaisten iltapaivakerhot kokoontuisivat entiseen malliin tai jopa
jainnin vuoksi. Oma vaaratekijansa on myos vilkasliikenteinen Kangasala — Orivesi -tie, joka taytyy ylittaa paikasta toiseen
useamminkin. Hanelle seura kunnan tilaisuuksiin osallistumi-
siirryttaessa.
kaan ei jaksa lahtea kirkolle jumalanpalvelukseen, joten tilaisuudet lahella, omassa kotikylas-
Niilon mielesta Einolassa on
Niilo ja Aili Kovamakiovat asuneet Einolan lahinaapureina
Toivomuksena nan esittaa, etta siella voisi olla jumalanpalvelus
paljon seurakunnan toimintaa.
nen on tarkeaa, koska on siihen kasvanut Iapsesta asti. Monesti-
sa ovat tarpeen.
vuodesta 1960. Jo tuolloin Eino
lassa pidettiin poika- ja tyttoleireja. Rippikoulun kehittyessa Ieirimuotoiseksi
Einola
on
ollut
myos rippikoululeirien kaytbssa. Nykyinen leirikeskus jakaantuu kahteen osaan: vanhaan ja uuteen puoleen. Paarakennuk sen lisaksi vanhalla puolella on 1900-luvun alkupuolella rakennetut piharakennukset. Toisessa niista on aikoinaan toiminut kylan koulu, toisessa on sauna. Nykyaan niita kaytetaan osittain majoitustiloina varsinaisen majoitusrakennuksen ohella. Uudella puolella on muutama vuosi sitten valmistunut 'Ranta-
Muutama vuosi sitten valmistunut rantarakennus ristittiin Ranta-Eino-
Einolaksi' ristitty, saunaraken-
laksi.
\
r
Hyvan Jumalan huolenpidossa
laan
Seurakunnan vanhustenleirille ovat kaikki elakelaiset tervetul-
leita ikaan tai sukupuoleen katsomatta. Et ole liian nuori tai liian
Lampimia
vanha lahteaksesi leirille.
leirimuistoja Monet Ieirilaiset ovat kokeneet leirin virkistavana ja uusia virikkeita antavana. Leirin jalkeen on jaksanut taas paremmin kohdata myos arkielaman vaikeudet. Leirilla on iloittu ja itketty yhdessa. On ollut ihmeellista kokea yhteytta erilaisten, toisilleen en-
Eino Toi van talo on myos lahella Einolaa. Hanen isansa on ollut aikanaan rakentamassa Ei
nolan
piharakennuksia.
nestaan tuntemattomienkin ihmisten valilla. Olemme saaneet olla
Eino
hyvan Jumalan huolenpidossa.
muistaa itsekin Einolan vaiheet
30-luvulta asti, jolloin nan kavi Yksi leirille lahtemisen esteita on ehka se, etta pelkaat, miten
koulua. Han ei tarkkaan osaa Sa
selviydyt leirilla vaivojesi kanssa. Uskon, etta leirillaolo ja toisten ihmisten kohtaaminen voivat jopa vahentaa vaivoja. Moni ajattelee, etta leirilla ei saa nukuttua. Eihan kotisankya mikaan voita,
naa, kenen tai keiden aloitteesta Einolaa alettiin kehittaa leirikes-
kukseksi. Joka tapauksessa ajatus oli hyva, silla kylalla ei ole ol lut muuta sopivaa kokoontumispaikkaa.
mutta voin vakuuttaa, etta toinen yb leirilla nukutaan jo ensimmaista paremmin.
Rohkaise sinakin mielesi ja Iahde tana kesana Einolaan leirille kokemaan leirielaman riemuja ja oppimaan jotakin uutta elamasta, Jumalan Sanasta ja toisista ihmisista!
Talviaikaan Einolassa toimii
paivakerho. Einon mielesta toimintaa voisi olla enemmankin, mika toisi lisaa piristysta kylan
Lisatietoja leirista saat seurakuntasisarilta.
elamaan.
Einon tytar Eila Toiva kertoo ajatuksiaan Ranta-Einolasta. Se
VANHUSTEN LEIRIT KESALLA 1987
ei sittenkaan saanut sita suosiota,
mita aluksi ajateltiin. Esimerkiksi elakelaisten iltapaivakerholaiset
kokoontuvat
mieluummin
vanhaan Einolaan, joka heista tuntuu jotenkin kodikkaammalta. Ranta-Einola nayttaa olevan enemman muiden kuin oman ky lan kaytbssa, vaikka se paikkana on oikein mukava. Kylalaiset ovat jarjestaneet siella lahetysjuhlia ja joulumyyjaisia.
29.7.
Leiripaiva Santasaaressa
10.—13.8.
Leiri Einolassa
20.8.
Leiripaiva Einolassa
J
Eilasta tuntuu, etta Einolaa jo tenkin vierastetaan. Esimerkiksi
lahetysseurakuntailtoihin
tul-
laan mieluummin koteihin kuin Einolaan. Muussa seurakunnan
toiminnassa Einola puoltaa paikkaansa. Eila muistelee 1ammblla lapsuutensa tyttbleireja. Eino ja Eila ovat yhta mielta siita, etta leirikeskus tuo lisavaria kylan elamaan. Kun leirilta kuuluu laulua tai vellikellon aani, se lammittaa mielta. Jos leiriaanet
lakkaisivat kuulumasta, sita ihmettelisi kovasti. Kesaa kannat-
taa odottaa jo senkin vuoksi, etta Einolan leirikausi aikaa, he to-
"Ja siella kaikilla oli niin mukavaa... "Kehitysvammaisten leiri on aina pitkaan odotettu tapahtuma naiden nuorten elamassa. Tana
teavat.
vuonna kokoonnutaan Einolassa heti kesan alkaessa, 29.—31.5. Tervetuloa!
y
v
Heijuniori, lahde mukaan! Poikatyon retkilla ja leireilla tahdomme rakentaa yhteytta seurakuntaan, kertoa Jeesuksesta Kristuksesta ja iloita kesasta. Isojen poikien leiri 22. — 24.6. (suositus 10— 14v.) — Santasaaren leirikeskuksessa
— perinteellista leiriohjelmaa: leirikisat, raamattuhetkia, maastoleikkeja, iltanuotiot, uintia jne.
Retki Partaharjun suurleirille 16. — 22.7. — Poikien Keskuksen leirikyla Salvosjarven rannalla Pieksamaen maalaiskunnassa, telttamajoitus
— leirille voivat osallistua kaikki 10 vuotta taytta-
Pienten poikien leiri 24. — 26.6. (suositus 7 — 9 v.)
neet, myos isat tervetulleita
— Einolan leirikeskuksessa
— hinta 450 mk
— perinteellista leiriohjelmaa: leikkeja, kilpailuja, opetus- ja lauluhetkia, uintia, iltaohjelmat
Tietotekniikka 17. — 19.7. (suositus 9 — 13 v.)
jne.
— Einolan leirikeskuksessa
— leiriohjelman puitteissa voit oppia lisaa Basic'ia, hyotykayttoa ja grafiikkaa Isa/poikaleiri 31.7. — 2.8. — Santasaaren leirikeskus
— isat yhdessa poikiensa kanssa — sunnuntaina perhepaiva ja lounas Poikatyolla oma osasto — poikkea katsomassa! — maatalousnayttely Kangasalla 7. — 9.8.
Erataitoleiri 11. — 15.8. (suositus 10 — 15 v.) — Saikarasaaressa
— jos pidat saarielamasta, telttamajoituksesta, pienesta ruuanlaitosta, kalastuksesta, niin lah de "intiaanileirille" oppimaan ja kokemaan li saa
Kalaretki Saikarasaareen isat/pojat 29. — 30.8. Poikatyosta vastaa ja leirit johtaa (paitsi Einola 17. — 19.7.) nuor.ohj. Tuomo Vanhanen. Mukana myos kesatyontekija ja kerhonohjaajia. Toimintaan kuuluu opetustilanteet ja hartaudet. Puuhakkaille pojille on monenlaista kesatoimintaa tarjolla.
Santasaaren kesaan on va-
rattu elokuinen viikonloppu perheiden yhdessaoloa varten. Perheleiri on hetki huoleton-
Kangasalan Sanomien seurakuntapalstalla ilmoitetaan tarkemmat tiedot ja varusteet.
Leirilla on
• koko joukon yhteista ohjelmaa: luontopolku, pelja, nuotioiltoja.
ta yhdessaoloa toisten ihmisten kanssa. Silloin saa jattaa roolit sivuun ja olla ihminen, osa Luojan luontoa. Silloin voi tul-
• askartelua ja ohjattua lasten omaa ohjelmaa
la tuntemaan uudella tavalla it-
• mukana lehtori Anni Saira-
seaan, laheisiaan, Jumalaakin.
• keskusteluhetkia aikuisten kesken
nen, kesatyontekijoita, lastenkaitsijoita
Taivaan Isalla on paljon lapsia. Paljon lapsia on Taivaan Isalla. Sa yksi niista oot ja mina myos siis kiitos Herralle!
V
•£?&,
Taivaan Isan lapsijoukko on hyvin iso ja jannittava. Kaikki ovat erilaisia. Taivaan Isalla on
isoja ja pienia lapsia, erinakoisia, tummia ja vaaleita, pitkia, lyhyita... On aikuisia ja lapsia, poikia ja tyttoja. Tytot ja pojat ovat usein oma joukkonsa. On omat leirit ja kerhot, omat kaverit. Vaihteeksi on hurjan hienoa olla yhdessa ihan erilaisten ja eri-ikaistenkin kans sa, tytot ja pojat yhdessa. Yhtei-
a
>tc=£U
JZJ
i
nen leiri siskon tai veljen tai hyvan kaverin kanssa on kiva ja
timassa yhteisista asioista ja pie-
turvallinen kokemus.
taa kolme paivaa ja sopii kouluikaisille lapsille (noin 6 — 14-vuotiaille).
Samoin kuin pyhakoulu on pyhakoulunopettajien suunnittelema leiri yhteinen tytdille ja pojil le.
Santasaaressa
on
elokuun
alussa yksi iso leiriperhe. Aikuistenjohtajienlisaksileirillaonisosia, leirisiskoja ja -veljia huoleh-
nemmista leirilaisista. Leiri kes-
LASTENLEIRI Santasaaressa 5.-7.8.
Mukavia paivia tyttoleirilla Viime kesan tyttoleireilta jai monta mukavaa muistoa elaman tilkkuvakkaseen. Taas tanakin ke-
sana Santasaari kutsuu sinua, 7—14 -vuotias tytto.
'Meiir on metsass' nuotiopiiri ja yhteinen herkkuhetki.
Kesan 1 987 TYTTOLEIRIT SANTASAARESSA Tyttoleiril 9—11.6. (alle10-v.) Tyttoleiri II 11 .—13.6. (alle 10-v.) Tyttoleiri 111 15.—18.6. (yli10-v.) Aidit ja tytot yhdessa 13.—14.6. Tarkemmat tiedot Kangasalan Sanomissa.
Mitahan tanaan tehtaisiin? Ohjeimassa nayttaa olevan monenlaista mukavaa ja vaihtelevaa puuhaa. Kukahan lienee tuo salaperainen vierailija...? Mina osaan tata, sina osaat sita... Pannaan taidot peliinja tehdaan yhdessa!
Piristysta pihakirkosta Onko pihakirkon jarjestaminen uhraus?
— Ennen kaikkea se on palvelutehtava, vastailee Jorma. —
Yleensa huolehdin kaytannon jarjestelyista, kuten penkkien asettelusta tapahtumapaivana, joka kylla sitten onkin kiireinen paiva. — Hienointa on se, etta saa tehda jotain, lisaa Leena. Mita valmisteluja teette?
— Ensin huolehditaan tarjoilupuolesta. Toiseksi taytyy varautua siihen, etta saa voi muuttua. Kaikkien pitaisi mahtua sisatiloihin, jos sattuukin, etta viisi minuuttia ennen tilaisuuden al-
kua tulee rankkasade! — Ajattelemme niita ihmisia, joita odotamme paikalle. Lisaksi rukous on kai vahinta, mita voi tehda ti laisuuden onnistumisen puoles
Pihakirkot ovat kaikille avoimia kesaisia iltahetkia sananja savelten pa-
ta.
Tunnetteko saavanne jotakin
rissa.
tilaisuudesta?
Kesaaikaan seurakunta jarjestaa pihakirkkoja eri puolella pitajaa. Ne ovat kaikille avoimia, vapaamuotoisia tilaisuuksia, ke saisia iltahetkia sanan ja savelten parissa.
Leena ja Jorma L au r i 1a ovat
jarjestaneet lukuisia pihakirkko ja, seuroja ja seurakuntailtoja kotonaan Haapaniemessa. Mieluiten he jarjestavat pihakirkko ja, koska silloin puhujat tulevat seurakunnan puolesta. vaen
tarvitsee
Mika teille on tarkeaa pihakirkossa?
— Se, etta tilaisuus on meidan
kotonamme. Saamme olla yh dessa sanankuulossa naapureiden ja ystavien kanssa. Millaisena koette pihakirkon? — Pihakirkko on jo tapahtumana hieno. Siihen on helppo tulla seka kylalaisten etta kesavieraiden. Lapsetkin saavat juoksennella vapaasti ulkosalla.
— Mita enemmanvakeaja mi ta kiireempi on ollut, sita paremmalta tuntuu jalkeenpain. Pihaan jaavat penkitkin muistuttavat tilaisuudesta, sen tunnelmasta.
— Leenan
mielesta
kaikki
vaivannako tulee palkituksi. Kotiin jaa siunaus. Kaiken kiireen keskella seka
isannalle etta emannalle jaa aikaa keskittya sanan kuuloon. Ul-
koiset puitteet eivat ole paaasia,
Nain tilaisuus kokoaa luonnolli-
vaan etta yhdessa saadaan kuulla Jumalan sanaa, Laurilat sano-
sella tavalla koko perheen.
vat.
Isanta-
huolehtia
vain
kaytannon jarjestelyista. Laurilat toivovat, etta ennen kaikkea oman kylan vaki tulisi pihakirkkoon kuin myos kaikki, jotka jollakin tavalla liittyvat kylan elamaan, ovat tervetulleita.
Heilla on ollut sama pihakirkkopaiva useampana vuonna, ja monet kylalaiset ja kesavieraat ovat ottaneet tilaisuuden omak-
seen. On ollut hyva tulla yhteen laulamaan virsia ja tapaamaan tuttuja. Laurilat
kertovat
kokemuk-
siaan pihakirkon jarjestamisesta.
10
Pihakirkko on myos kylalaisten ja kesavieraiden kohtaamispaikka.
Iltahetki
kappelissa Seurakuntamme
ke-
saohjelmaan kuuluvat jokaviikkoiset kappelihartaudet. Juhlavasta ja ehka surullisia muistoja mieleen tuovasta nimestaan huolimatta ne on tarkoitettu kesaillan iloiseksi kohtaamis-
paikaksi, jossa saamme tavata toinen toisiamme ja kohdata
ennen
kaikkea
ylbsnousseen Kristuksen. Kappelihartaudet ovat luonteeltaan vapaamuotoisia. Ne rakentuvat pitkalti musiikin ja rukouksen varaan.
Kappelihartauksia
jar-
jestetaan jokaisen viikon keskiviikkoiltana
Huuti-
jarven kappelissa klo 18. Yhteiseen hetkeemme voi
vallan mainiosti poiketa esimerkiksi haudalla kaynnin tai iltakavelyn yhteydessa. Tule mukaan!
Kangasalta mukaan
Missio-
tapahtumaan Helsingissa jarjestetaan elokuun 25.—29. paivina suuri evankeliomistapahtuma. Taalta Kangasaltakin on tarkoitus tehda paivittain retki tuohon aktioon. Olemme varautu-
neet perustamaan pienryhmia niille, jotka aktiossa vierailtuaan tahtovat paremmin
tutustua
kirkon
toimintaan ja sanomaan omassa paikallisseurakunnassaan.
Billy Graham on amerikkalainen evankelista, joka vierailee ensimmaista kertaa maassamme. Han kuu-
luu yhteen Amerikan lukuisista vapaista kirkkokunnista, mutta hanen julistuksensa
on
luonteel
taan hyvin yleiskirkollista. Han tahtoo omien sano-
jensa mukaan julistaa vain Kristusta. Lahde kuuntele-
maan, mita hanella on kerrottavanaan.
Vaan etta joskus johonkin oksaan puhkeaisi kukka, etta'joskus syntyisi jotain kaunista, etta' rakkauden sana
joskus tavoittaisi jonkun sydamen, ska sinulle toivon.
I Siunattu
on ihminen, joka turvaa Jum jonka toivon perusta on Jumalassa —
kirjoittaa profeetta Jeremia. Han on kuin puu, vesien varrelle istutettu,
jonka juuret kurottuvat puroon.
HelteeUakaan
sitS ei pelota, vaan sen lehdet sailyvat vihreina.
Se ei ole huolissaan kuivien vuosien tulost vaan se kantaa hedelmaa lakkaamatta. Jorg Zink: "Mita sinulle loivoisin?"
11
RYHMAJULKAISU
Kaikille leireille ilmoittautumiset
kirkkoherranvirastoon puh. 773 118. —^_^_—
Kesan 1987 leirit KESATAPAH Santasaaressa
Einolassa
Kesakuu:
TUMISSA
Kesakuu:
1.— 9.6. Rippikoululeiri
9.—11.6. Tyttoleiri (alle 10-v) 11.—13.6. Tyttoleiri (alle 10-v)
TAVATAAN!
13.—14.6. Aiti-/tyttoleiri
30.—31.5. 1.— 9.6. 10.—18.6. 24.-26.6.
Kehitysvamm. leiri Rippikoululeiri Rippikoululeiri Poikaleiri (7—9 v.)
15.—18.6. Tyttoleiri (yli 10-v) 19.—21.6. Juhannusleiri 22.-24.6. Poikaleiri
•:-.:::'.
(10—14 v.) 25.6.-3.7. Rippikoululeiri
PIHAKIRKKOJA kesalla
arki-iltoina
eri
Heinakuu:
Heinakuu:
9.—17.7. Rippikoululeiri
puolilla pitajaa.
14.—22.7. Rippikoululeiri
— Seuraa ilmoituksia pai-
11.—13.7. Kanteleleiri
17.—19.7. Tietotekniikkaa
31.7.—2.8. IsaVpoikaleiri 29.7. Vanhusten leiripaiva
pojille (9— 13v.)
Elokuu: 5.—7.8. Lastenleiri
Elokuu:
14.—16.8. Perheleiri 22.8. Kirkkokuoro
20.8. Vanhusten leiripv. 22.8. Lahimmaispalvelun virkistyspaiva
kallislehdesta. Tule mukaan!
SPR:n ystavapalvelun
10.—13.8. Vanhustenleiri
ja
srk:n lahimmaispalvelun
VIRKISTYSPAIVA 22.8. Einolassa.
r
KONFIRMAATIOT: Palkaneen kirkossa
LAHETYSTWA Ukkijarven rannalla
(Avoinnama, ke ja la
Su 14.6. klo 10
Vaellusrippikoulu
Su 14.6. klo 12 Su 14.6. klo 14 Su21.6.klo10 Su 5.7. klo 10
Santasaari Einola Einola Santasaari
Su 12.7. klo 10
Retkirippikoulu
Su 19.7. klo 10
Einola
4. — 11.6.
1. 1. 10. 25.6.
—
9.6. 9.6. — 18.6. —
— 3.7. 24.6. — 10.7. 9. — 17.7.
Sahalahden kirkossa Su 26.7. klo 10 Santasaari
14. — 22.7.
\
klo 10—14.
Tulejatutustu!!
Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto .:•
KOTIKIRKON KUULUMISIA
Tapulintie 2 puh. 772 121, 772 1 22, taloustoimisto 772 1 23
Vastaava toimittaja
Avoinna ma—pe klo 9—14
Toimitus: Kirkkoherranvirasto
Kirkkoherranvirasto lisaksi torstaisin klo 14—17
Tapulintie 2, 36200 Kangasala puh. 772 121, 772 122
Raili Paul
]•:•
IK*
Q!
»NOASAl»N