3i. Vd
,. ^/i. Miff..:
••
Kangasalan seurakunnan tiedotuslehti
N:o 2/1986
KUULUMISIA
Tapulin tuntumasta
Kodeissa koettua K o d i n ovikello soi. Ihan
eivat ole tahtoneet suhdettaan Jumalan sanalla eika valtakunnan lailla vahvistaa. Kai
vieraannakoinen, siististi pukeutunut henkilo tervehtii kohteliaasti ja kysyy, saisiko tulla keskustelemaan uskon-
joku nyt sinkoaa pahan ajatuksen jos ei kirkkoa niin ai-
asioista. Useimmiten kysymyksessa on jonkin uskonnollisen yhteison kotikayntityo, kenties jasenhankinta. Suurin
voisin, etta nama lapset kastettaisiin kotia pyhemmassa ja siina mielessa arvokkaammas-
osa kotien ihmisista kuuluu
sa paikassa, kirkon tiloissa.
kuitenkin aivan tietoisesti juu-
Ystavani pysaytti mi nut muutama paiva sitten ja kertoi joidenkin hyvin murheellisten ihmisten sanoneen, et-
nakin kirkkoherraa kohti. Toi-
ri meidan seurakuntaamme. Kalastuslakikaan ei toki kiella
kenenkaan ystavallisia kotikaynteja. Monet meidan seu-
teivat heidan kotiseurakuntan-
rakuntalaisistamme ovat ker-
sa papit halunneet suorittaa heille hyvin laheisen kirkosta eronneen vainajan hautaan
toneet naista kaynneista suuresti vaivautuneensa, kun eivat
halua
vierasta
suoraan
torjuakaan. Meita luterilaisia on joskus
vahan moittienkin sanottu pelkiksi juhlauskovaisiksi. Papit kuulemma ovat seremoniamestareita. Kuka mitenkin nakee! Meidan seurakunnassam-
me sananpalvelija hyvin harvoin
kokee
tavalla
itsensa
ikavalla
seremoniamestariksi,
vaikka erittain paljon olemme lasna tehtavaamme suorittaen
kotien juhlahetkissa. Meidan seurakuntalaisemme nayttavat sittenkin syvimmaltaan ymmartavan hengellisen kosketuksen merkityksen naissa elamaan kuuluvissa tapahtumissa.
Mekin
koetamme
niihin
parhaalla mahdollisella taval la valmistautua. Haluamme omistautua silloin kokonaan
juuri sen kodin palvelemiseen.
Meilla ei yleensa ole sita puhuttua kiiretta, kun olemme
jarjestaneet aikamme kayton. Toki tehtavan arvokas hoita-
minen vaatii myos ajallisesti sopivaa kiinteytta. Ei kastetilaisuuden paallimmaiseksi V
siunaamista.
saisi sittenkaan jaada juttuhetki mukavan toimitusmiehen kanssa kaiken maailman
asioista, jos kohta ne meita inhimillisesti lahentavat toisiim-
me. Olen huomannut, etta vaikka kuinka tarinoimme jalkeenpain, se herkka lapsen tulo Jumalan perhevakeen puhuu siina hyvassa kadenpuristuksessa, jonka kodista lahteva sananpalvelija nuorilta vanhemmilta saa. Jumala itse hoitaa asiaansa. Meidan on
helppo menna kotiin. Vasynytkin on virkistynyt.
Nama
ihmiset
ovat kokeneet hautajaiset ko din juhlana, jossa Jumalan
Sanan ja Sanalla vihityn palvelijan tulee olla lasna. Minakin uskon, etta virkaan vihi tyn toimituksella on katketty siunaus. On ihmeellista olla Jumalan siunauksen kanava-
na. Me ymmarramme hautajaistilaisuudessa Pyhan Juma lan
sanan
kohtaavan
seura-
kuntaa, omaisia ja saattovakea. Jumala lohduttaa ja herattaa kansaansa.
Hautajaisissa ja hautauksen valmistelussa omais-
Vihkiaisten yhteydessa en kotikaynteja suorita, ellei tapaaminen ole morsiusvaen vanhempien luona. Kasityksemme mukaan vihittavilla ei ole yhteista kotia, ennenkuin he sen oikeassa jarjestyksessa perustavat. Ns. avoparin lapsi on kuitenkin tasmalleen yhta arvokas kuin muutkin lapset, mutta en tunne oloani aidoksi, jos sellaiseen asuntoon joudun kastamaan. Jokin jarru on paalla, kun vanhemmat
ten kanssa tuntee syvasti, etta jokainen sana, minka sanon, pannaan merkille ja otetaan vastaan.
Kokemukseni
mu
kaan Jumalan kansa, kuoleman sydanjuuria myoten koskettama, voi tulla lohdutetuksi vain siten, etta rinnalla oleva lahimmainen, inhimillinen ihminen puhuu elavaa Juma lan Sanaa.
Kuulin kerran eraan itseani
vanhemman virkaveljen vitsailevan, etta seurakunnat
ovat ottaneet ikaantyvien ihmisten syntymapaivaonnittelut ohjelmaansa, kun suurkaupunkien monilla papeilla ei ollut arkisin tekemista. Me-
ne ja tieda! Me taalla Kangasalla olemme saaneet viettaa monia itse Herramme siunaa-
mia syntymapaivajuhlia. Paivan juhlimatta jattaminen nayttaa olevan lisaantymassa, silla jokainen on vapaa omassa elamassaan. Siksi olemme
joskus
miettineet
jarjestaa
esim. 70-vuotiaille yhteisen juhlan pari kertaa vuodessa. Jos joku haluaisi, voisimme tietysti pitaa syntymapaivatilaisuuden kodissakin.
Viela yksi kodin juhla, jossa sananpalvelija poikkeuksetta on lasna. Silloin talloin, sairaudesta johtuen tai muistakin syista, halutaan viettaa Herran Pyhaa Ehtoollista ko dissa. Siihen liittyy aina rukous sairaan puolesta. Tama on vuosisatainen kaytanto kirkossamme ja papisto on siihen aina kaytettavissa, samoin kuin yksityiseen sielunhoitoon.
Syvimpia muistoja pappistyostani on aviopuolisoiden ja heidan lastensa yhteinen Ehtoollinen, kun aiti tai isa on tuntenut lahtonsa olevan lahella. Suurella kiitollisuudella
muistamme niita koteja, joissa seurakunta on lukemattomia
kertoja saanut kokoontua eri nimisiin sanan harjoitustilaisuuksiin. Kai teilla, ystavamme, on siunaus ollut matkassanne, kun suorastaan suku-
polvesta toiseen olette seuroja pitaneet. Kiitollisia olemme kaikista
lapsi-, nuoriso-, diakoniatyohon liittyneista lukemattomistayhteyksista koteihin. Vaikka Sa naa on pidettava esilla sopivan hetken ohella sopimattomallakin (2. Tim. 4: 1—5), olem me tulkinneet, etta hienovaraisuus kodin kohtaamisessa
on evankeliumin hengen mukaista.
Pidetaan yhta seurakuntayhteydessa! Kev&tta ja kesan kirkkautta odottavin terveisin huhtikuun
loppupuolella 1986 Pentti Hytonen
Kaksi kotia Suomalainen kansansavelma
julistaa epaonnistuneelle kodille ja perheelle yhteyden, rakkauden ja rauhan mahdollisuutta. Kaikkea ei ole mene-
tetty!
178 1. Tie-dan pal -kan -^
ar-ma-han,
h
Monien kristittyjen kotien seinalla on pieni taulu, jossa ovat sanat: Jeesus on taman
kodin paa. Kristillinen kirkko rukoilee naiden sanojen olevan todellisuutta jokaisessa kodis on-ne-kas, E - lo tyy-ni, suo-ja-kas. sa. Jeesus on eheyttava per2. Sep'a kori kulta on, Koti kallis verraton. Eipa soona. Han loi katkenneen yh paikkaa olekaan Kodin verraa ollenkaan. teyden syntisen ihmisen ja 3. Siell' on isa" rakkahin, Siella aiti armahin, Sielpyhan Jumalan valille, han la siskot, veikkoset, Riemurinnat, iloiset. 4. Suojaa, Herra, kotini, Anna sille armosi, Anna voi olla eheyttamassa myos olla enkelein Vartijana kodillein! kahden syntisen, kahden ih 5. Kun ma kcrran suureks' saan, Joudun maail- misen valista yhteytta. man pauhinaan, Silloin aina etsin sun, Rauhan majan kaivatun.
"Tiedan paikan armahan, rauhallisen ihanan ..." Nain alkaa meille kaikille tuttu kodista kertova laulu. Koti on tarkea asia. Kodissa vietetaan
yhteista aikaa muiden perheenjasenten kanssa. Kodissa voidaan kokea hyvaksyntaa, jollaista ymparillamme oleva maailma meille harvoin tar-
joaa. Kodissa voimme rentoutua kaikista ympariston paineista ja olla oma itsemme. Koti on armas ja rauhallinen paikka. Ehka haluat vaittaa vastaan! Ehka oma kokemuksesi
kodista todistaa yllakuvatun olevan vaaristyneen kuvan todellisuudesta. Sinun kotonasi ei ehka ole toista ihmista. Voi
olla, etta perheenjasenille on yhteista ainoastaan ruoka-ai-
ka ja nukkumapaikka. Ehka sinun kotisi tarjoaa vain riitaa ja lisaa sisaista ahdistustasi. Kummankin kaltaisessa ko dissa tarvitaan Jeesusta. Onnellisessa kodissa tarvitaan
Eras syntymapaivaansa viettava henkilo kutsui paikallislehdessa olleessa haastattelussaan seurakuntaa toiseksi kodiksi. Seurakunnassa Juma
la on isa, kirkko on aiti ja me kanssakristityt toinen toisemme veljia ja sisaria. Toivon, et ta jokainen ihminen voisi ainakin
seurakunnassa
kokea
niita tunteita, joita jokainen meista kaipaa, mutta jotka kodin ja arkielaman piirissa useasti jaavat kokematta. Seu rakunnassa meilla on yhteys Jeesukseen, kirkon Herraan. Mutta meilla on yhteys myos lahella olevaan ihmiseen. Seu rakunnassa kaikki ovat rik-
koneita veljia ja sisaria. Kenellakaan ei ole varaa osoittaa toista sormella. Kaikki ovat Jumalan armon varassa. Toi von taman "toisen" kodin tulevan sinulle tutuksi. Toivon seurakunnan anta-
van jokaiselle meille aineksia seka oman hengellisen elaman kasvuun etta kasvuun oman
"pienoisseurakunnan" jasene-
Jeesusta rauhan sailyttamisek-
na.
si, onnettomassa kodissa tarvi
sanoma on hyvin yksinkertai-
taan hanta rauhan syntymiseksi. Jeesus sanoi kerran opetuslapsilleen: "Siita kaikki tuntevat teidat minun opetuslapsikseni, jos teilla on keski-
nen: Me olemme kaikessa Ju malan varassa. Taman tosi-
nainen rakkaus." Vaikka Jeesuksen sanoilla kuvataan kris-
tyminen myos ihmisten valilla
tittyjen yhteytta yleisemmalla tasolla, se kuvaa osuvasti myos perheen, tuon "pienoisseurakunnan", olemusta. Jeesuksen sanoissa oleva pieni jos on evankeliumin sana. Toisaalta
se sisaltaa ajatuksen, ettei kaikki kodissa ja kodin piiris sa ole aina hyvin, toisaalta se
Seurakunnan
keskeinen
asian ymmartaminen seka kokemus anteeksiantamuksesta
on se kasvualusta, josta eheyvoi alkaa. Toivon etta seura kunta voi toisena kotina tukea
Sinun perheesi eheytymista. Toivon myos, etta Sinun kodistasi lahdettaisiin liikkeelle, lahdettaisiin elamaan sinne, missa eheyttava voima, Jeesus, meita puhuttelee ja hoitaa.
Kevatterveisin Seppo J arm.
Aviopuolisot voivat antaa toisilleen paljon — Olemme todenneet, etta avioliitossa on paljon sellaista, mika auttaa jaksamaan. Se vain tahtoo arkipaivaisessa menossa hukkua ja jaada, vaille huomiota. Toisaalta on kaynyt ilmi, etta, aviopuolisoilla on paljonkin odotuksia toisiaan kohtaan.
Naita odotuksia ei osata ilmaista eika aina ymmartaa oikein, toteavat srk-sisar Anja Huhta-aho ja pastori Olli Kaskelma. He ovat usean vuoden
aikana ohjanneet aviopariryhmia Kangasalan seurakunnassa.
Ryhmat ovat kokoontuneet neljasta kuuteen kertaan kukin. Ne ovat rakentuneet Kirkon perheasiainkeskuksen toimittaman 'Thdessa kasva-
maan" -kurssiohjelman perustalle.
Perheryhmissa on tavoitteena vuorovaikutuksen lisaantyminen puolisoiden kesken. Odotukset, toiveet ja tunteet ovat sita paremmin ymmarrettavissa mita
keita ja etta he ovat toisiinsa syvasti, lampimasti ja uskollisesti kiintyneet. Rakkaus on tahtoa elaa toisen parhaaksi ja ottaa toinen kaikessa huomioon.
selvemmin ne ilmaistaan. Avio-
— Rakkautta on syyta osoittaa
puolisoina kasvaminen elaman tilanteiden vaihtuessa on myos ollut keskeinen ajatus.
toisilleen kaikissa elaman tilanteissa. Keskinaisesta rakkaudes-
ta nousee vakuuttuneisuus, etta
puolisot ovat yhdessa pysyakseen, toteaa Anja Huhta-aho. — Puolisoiden pitaisi myos an taa toisilleen tunnustusta ja osoit
Mika aviosuhdetta tukee — Avioliitolla olisi hyva olla tur-
taa, etta he arvostavat toisiaan, jatkaa Olli Kaskelma. — On tarpeen ihan tietoisesti
vallisuuspohja, jonka varassa jak-
antaa toiselle myonteista palau-
setaan, sanoo Anja Huhta-aho. — Sitahan ei alkuun ole, koska silloin vasta opetellaan tuntemaan toista. Tata turvallisuuspohjaa tulisi hoitaa ja ihan tietoisesti
tetta siita, etta arvostaa hanta
puolisona, aitina, isana ja siina tyossa, missa han on.
vaalia.
Turvallisuuteen kuuluu se, et ta saa tuntea itsensa hyvaksytyksi sellaisena kuin on.
— Meissa kaikissa on puutteita ja vikoja ja olemme ottaneet toisemme aviopuolisoiksi sellaisenaan. Mina riitan sinulle ja sina minulle, Olli Kaskelma lisaa.
Elaman tosiasioiden
Arvostava asenne
aviopuolisoon
ymmartaminen Jokaiseen avioliittoon vaikut-
tavat myos monet ulkopuolelta
Rakkaus on tietoisuutta siita, etta puolisot ovat toisilleen tar-
tulevat asiat. Puolisoiden jokapaivainen tyo, raha-asiat, asumi-
nen, ymparisto, muitten ihmisten oikeuksien huomioonottaminen ja kunnioittaminen.
Nama kaikki
Kertoomme
vaikuttavat siihen, miten avioliittoa voidaan toteuttaa.
— Rajoitukset ovat tosiasioita, jotka on hyvaksyttava. On hyva, jos puolisot ymmartavat tallaiset rajoitukset ja osaavat mitoittaa myos toisiinsa kohdistuvat odotukset niiden mukaisesti, toteaa
:';.v.ii*'%
Kristinoppio
Olli Kaskelma. — Avioliitossa tarvitaan lahei-
syyden rinnalla ihan selvasti myos omaa tilaa, vapautta, itsenaisyytta ja valimatkaa. Tama perustuu keskinaiseen luottamukseen, Anja Huhta-aho sanoo. Itsenaisyyteen kuuluu se, etta hyvaksytaan keskinaiset eroavuudet ja annetaan toiselle mahdollisuus omiin harrastuksiin ja yk-
KOTI JA NUORET Khstinoppi 93-94:
sinolemiseenkin.
"Hyva koti on Jumalan suuri lahja. Se liittaa yhteen vanhemmat, lapset ja perheen muut jasenet.. "
"Aviopuolisoiden tulee osoittaa toisilleen rakkautta ja uskollisuutta. Lasten tulee rakastaa, kunnioittaa ja totella vanhempiaan. Kaikkien tulee yhdessa vaalia kodin henkea ..."
Eraassa rippikoulussa esitettiin toivomuksia. Vanhemmat nuorille:
— Olkaa rehellisia puheissa. — Pitakaa sopimukset. — Tarkkailkaa omaa kayttaytymistanne. —
Toivomme enemman auttamishalukkuutta.
— Noudattakaa kotiintuloaikoja. Nuoret vanhemmille:
— Ei pitaisi liikaa puuttua nuoren asioihin.
Anteeksianto
helpottaa
— — — —
Kuunnelkaa meita, kun haluamme puhua. Keskustellaan, eika huudeta ja komenneta. Antakaa nuorille omia vapauksia. Meilla on oikeus itsenaistya.
— Antakaa ioskus tunnustusta.
Puolisoiden vakaumus ja usko vaikuttaa avioliiton ja aviosuhteen taustalla, vaikka ei olekaan
joka paiva suoranaisesti esilla. Usko Jumalaan auttaa pyrkimaan pitkamielisyyteen suhteessa aviopuolisoon. Kristitty koti on sellainen, jossa annetaan paljon anteeksi. Aviosuhdetta auttaa, jos voidaan paasta vapaiksi siita, mika painaa. Puolisoina kasvaminen tarvit-
see aikaa. Aviosuhdetta voi ja
Mita raamattu sanoo Ef 6: 1—4
IV kasky on kehotus arvostamaan vanhempia, kiittamaan heita, hyvaksymaan rajat elamalle. Kasvattajia neuvotaan hienotunteisuuteen, ottamaan nuoren tunteet vakavasti huomioon, sailyttamaan myonteinen yhteys nuoreen vaikeinakin aikoina.
kannattaa hoitaa. 5
Rippikoulun tiimoilta Ollaan taas oltu kuin marke-
Jos leiri muotoutuu yhteishengeltaan hyvaksi ja kaikki haluavat puhaltaa yhteen hiileen, niin rippikoulusta voi
tin maistiaisissa, mutta talla kerralla valinkauhassa on ol
lut erilaisia rippikouluvaihtoehtoja: Hiihto-, leiri-, paiva-, vaellus- ja retkirippikouluja. On harkittu, punnittu ja valittu sopiva rippikoulumuoto, johon mieli vetaa kavereiden
tulla sisalloltaan
tosi
aarre-
aitta.
Talloin saattavat aueta monet uskonnakoalatkin kirkkai-
kera.
Menneiden kesien leirilaiset kertovat nuoremmille koke-
muksiaan joskus jopa hiukka varitettyjakin. Tulevilla leirilaisilla on mietteita, odotuksia
ja kaipausta, jospa omalta lei-
"Tervetuloarippikouluun!" toi-
rilta saisin hyvan kaverin, jospa jotain selviaisi uskon sa-
vottaa pastori Heikki Nurmiranta.
laisuuksista tai muuten vain
na eteen ja huomaamme, mi ten usko on iloinen ja myonteinen asia, mika kannattaa ihmiselamaa sen joskus myrskyisissakin aallokoissa. Tai voimme kokea, miten lapsuudessa opittu rukous saa uudet siivet ja kantaa vaikeiden ja iloisten vuorten yli. Seurakuntana
toivotamme
olisi mukavaa tuttujen ja tun-
antamaan elaman evaita vain
temattomien kavereiden kans
yhdeksi vuodeksi vaan koko ihmiselamaa varten, miten ih-
nuoret tervetulleeksi rippikou luun ja luomaan yhdessa mei dan kanssa hienoja ja antoisia rippikouluja. Rukouksemme
minen kohtaa matkallaan tu
olkoon, etta Taivaallinen Isam-
sa.
Seurakunnassa me tyontekijat olemme yksin ja yhdessa pohtineet, miten kaikkein parhaiten voisimme myonteisesti vastata rippikouluodotuksiin. Kesa taas nayttaa, miten onnistumme.
Seurakunta haluaa olla ko tien rinnalla tukemassa kris-
tillista kasvatusta. Moni aiti
ja isa aikanamme huokailee-
levat surut, murheet, huolet, ongelmat ja toiveet. Jospa vaikka ajattelisimme yhteisen rippikoulun erasta nakokulmaa, kuinka murrosikaiset saavat olla yhden kaksi
me antaisi runsaan siunauksensa.
Tervehtien tiukoin kaden-
puristuksin
viikkoa kavereidensa kanssa
yhdessa. Siella he oppivat tuntemaan toisensa niin hyvina kuin huonoinakin paivina.
Heikki (Inssi) Nurmiranta rippikoulutyostd vastaava pappi
kin, miten todella saisimme
kaytannossa parhaiten hoidettua lastemme elamassa taman
alueen. Seurakunta on jo vuosisatojen ajan vastannut tahan kysymykseen rippikouluopetuksella.
Kun itse olen saanut jo 24 kesan aikana tavalla tahi toi-
sella osallistua rippikouluelamaan eri nakokulmista leiri-
laisena. isosena, leirikeskuksen isantana, kesateologina ja pappina, niin rehellisyyden ni-
missa on sanottava, etta ajat ovat monella tavalla muuttu-
neet ja nuorten ajatusmaailma vaihdellut.
Mutta jokin on pysynyt. Edelleen Kangasallakin melkein sataprosenttisesti kaydaan rippikoulu. Rippikoulun sisalto eli kristinopin paakohdat, seurakuntatieto, raamattuopetus ja kirkollinen musiikki tuodaan en-
tiseen malliin, vaikka tarjoilutapa on ehka erilainen kuin esimerkiksi
edellisella
suku-
polvella. Mehan emme pyri
Rippikoulujen konfirmaatiot pidetddn tana kesand Pdlkdneen ja Sahalahden kirkoissa oman kirkkomme koijaustydn takia.
Mita rippileiri tuo mukanaan
Vuosi riparista Minulle rippileiri ei ollut mikaan "valttamaton paha", joskaan se ei merkinnyt eika vielakaan merkitse mitaan muu-
ta kuin paria viikkoa poissa kotoa. Se oli vain leiri siina
missa partio-, tytto-, poikaym leirit. Vahan pitkalta se tuntui enka jalkeenpain ole mitenkaan
kaivannut
leiria,
mutta ihan mukaviakin muis-
toja jai. Sain pari uutta ystavaa ja tutustuin muutamaan ennes-
taan tuttuun paremmin. Leiri ei onneksi missaan vaiheessa
tuntunut mitenkaan kaannyttamiselta eika aivopesulta, vaan oli ihan mukava. Peleja, hauskoja iltahetkia, juttutuokioita, uimista ... Ja jalkeen
Odotanrippileiriltd paljon. Pddasiassa tianskojajutttduokioita lei-
pain saadut lahjat olivat ihan
rildistenja isosten kanssa. Jokaisesta leirildisestd itsestddn riippun se, tuleeko leiHstd mukava. Itse en tahtoisi olla ilonpilaaja ainaisella mokottdmiselld. Mind rakastan pelejd ja odotan, etta tarjolla olisi jdnnittdvid peli-
sen arvoisia, etta kannatti kayda ripari. Konfirmaatiopaivastakin jai
hetkid.
koinen paiva, koko suku juhlimassa ja hauskat juhlat. Rippipappikin kavi sanomassa pa
Olen kuulkd monerdaista palautetta rippileireistd enkd yhtddn kadu sitd, etta kuulun kirkkoonja pddsen ripille.
ihan kiva muisto. Oli aurin-
ri kaunista sanaa minulle vie-
"Rippikesdn kynnykselld "
la.
"Nahkatakkiiien tytto"
Mita rippikoulu
Ilouutinen rippi-
merkitsi minulle.
koulusta
Rippikoulu, sana saattaa tuoda mieleen tympeita ajatuk-
Oli sykahdyttava uutinen, kun poika kirjoitti rippileirilta: "ette usko, mita taalla on tapahtunut!" Olimmehan olleet, vanhempien kaarti, rukouksessa riparin puolesta, mutta, etta Herra nyt noin ... Armoahan se oli, suurta armoa, ei miten-
sia. Useimmille se on kuiten
kin ollut mukava ja lammittava muisto, jollaiseksi se on ehka valitettavasti jaanytkin. Mennessani rippikouluun oli minullakin ainoastaan mieles-
sa, etta tamakin valttamaton paha olisi pian suoritettu. Rippikoulussa tulivat hengen asiat hyvinkin laheisiksi. Totesin, ettei kristillisyys olekaan mitaan vanhojen mummojen keksittya hopotysta. Huomasin etta myos mina kelpaan Kristukselle, ja saan syntini hanelta anteeksi. Lyhyen uskontieni aikana olen saanut huomata useasti, etta
kaan ansaittua: "anokaa niin teille annetaan". On se tarkea-
ta, etta heti aluksi pannaan "tupakat pois ja piiput piiloon" jne. Taytyyhan riparin erota edukseen muusta tou-
huilusta; nayttaa mallia, mi ten Jeesus toivoo meidan elavan.
nua, ja on kuollut ristilla myos
Todellinen Ilo loytyi juuri siksi, etta Jumalan Henki, Pyha Henki, sai johtaa. Juma lan Hengen johdatusta ja oi-
minun tahteni.
keata iloa toivomme kaikille
Jeesus
todella rakastaa mi-
"I.R."
rippileireille tulevaisuudessa. Ps. Ei elama yhta kirkastusvuorta ole sen jalkeen ollut
(Pietari 4:12—13), mutta onpa tietoa, mista apu tulee: Jeesukselta!
Seurakuntanuorena... Rippikoululla oli tarkea merkitys asenteideni muuttumiseen
seurakuntanuoria
koh-
taan. Olen nytyksi heista!
Rippikoulun
hengellinen
opetus oli minulle ikaankuin
teoriaopetusta autokoulussa, jonka jalkeen tulee kaytannon opetus. Minulle on nyt kay tannon kokeilua rippikoulussa oppimieni asioiden
kohdalla
sellaiset asiat kuten Pyhan hengen johdatus, syntien anteeksiantaminen ja monet, monet muut tarkeat asiat.
"Pena"
Jolly fellow -70"
kirjattu kymmeneen kaskyyn. Kunpa Raamattu avautuisikin nykyajan nuorelle niin, etta han huomaisi sen olevan ohjekirja ja oppisi loytamaan sen sivuilta vastauksia elaman varrella odot-
Sinulle, joka olet lahdossa rippileirille
"Oi lapsi, jos koskaan et ottaa Sa vois Sun kattasi enkelin kadesta
pois",
lauloi
oma sisareni
kastetilaisuudessa.
Oli
lapselleni alkusu-
ven sunnuntai, mummulan pelloilla vihersivat jo oraat. Kastepuheeseen liittyi vertaus: niin kuin vaari oli kevaalla kylvanyt pellot, jotka nyt orastivat, niin Jumala ottaisi peltoonsa kasvamaan ihmislapsen, josta huolehtisi ja jota varjelisi. Kastetilaisuudesta on kohta 15 vuotta. Tulevana alkusuvena on
edessa rippikoulu ja kasteen liiton vahvistamisen juhla. Rippikoululeirille Santasaareen kokoontuu suuri joukko keskella murrosikaansa olevia nuo-
pystyisivat pysahtymaan, etta he, nykyajan kaupallisuuden ja massaviihteen keskella elavat, pysahtyisivat jonkun vanhemman opastuksella keskustelemaan elamansa arvoista. Ehka Santasaaressa
voisi loytya ilo, jonka tuottaa puhdas luonto, tai ehka siella voisi ymmartaa sen rikkauden, jonka ymparilla olevat ystavat antavat. Kenties sielta saaresta katselee kotiakin eri nakokul-
masta kuin tavallisesti. Joku ny kyajan juurettomuutta ja irrallisuutta poteva nuori voisi sielta loytaa ilon aiheita tai kiinnekohtia, joihin elamassaan tarttua.
Toivon, etta lapselleni rippikoulussa avautuisi ennen kaik-
tovereittensa seurassa, ja tiedan, etta han siella viihtyy. Toivon, et
kea kymmenen kaskyn maailma. Haluaisin hanen pohtivan ihmisena olemisen vaatimuksia ja toivon hanen huomaavan, etta ihmisena elamisen perusvaati-
ta nama leirillaan olevat nuoret
mukset on vuosituhansia sitten
ria; oma lapseni on heidan joukossaan. Han saa olla siella ika-
taviin kysymyksiin. Toivon, etta seurakunta erilaisine tyomuotoineen tulisi tutuksi lapselleni. Leirilla on mukana seurakunnan tyontekijoita ja isosia, joiden tiedan tekevan kaikkensa leirilaisten parhaaksi. Toi von nykyajan nuoren huomaa van, etta nama leirin ohjaajat — kirkon tyontekijat — ovat hantakin varten ja etta he ovat aina lahella leirin jalkeenkin.
Tiedan, etta kun lapseni tulee rippikoulusta, hanella on kerrottavana paljon hauskoja leirimuistoja, ehka niin hauskoja, etta han haluaa menna Santasaareen jos kus myohemminkin. Leirimuistojansa han minulle kertoo, mut ta ei ehka kohtaamisiansa Juma lan kanssa. Ne kohtaamiset saavatkin olla kahdenkeskisia. Toi
von, etta kun han leiriltaan palaa, hanella on mukanaan evaat: tieto siita, etta maailmassa on
viela kestavia arvoja, etta on olemassa totuuksia, jotka ovat sailyneet vuosituhansia, ja etta elamaansa voi loytaa kiinnekohdan ja ohjenuoran. Evaina voisi olla myos rakennuspuita lahimmaisenrakkautta
vaalivaa
ela-
maa varten.
Konfirmaatiopaivana toivon lapseni tietavan, etta hanella on aina omaa elamaansa rakentaessaan lahella kastetilaisuuden suo-
jelusenkelin kasi. Kirsti Uotila-Falck
KESAN RIPPIKOULUT JA KONFIRMAATIOT Harjun koulun rippikoulu 2.-6.6.
konf. Sahalahden kirkossa la 7.6. klo 17
Leiri Santasaaressa 2.—13.6.
Palkaneen kirkossa su 15.6. klo 12.30
Leiri Einolassa 2.—13.6.
Palkaneen kirkossa su 15.6. klo 14.30
Vaellusrippikoulu 22.-28.6.
Palkaneen kirkossa su 29.6. klo 10
Leiri Einolassa 23.6.-4.7.
Palkaneen kirkossa su 6.7. klo 10
Leiri Santasaaressa 30.6.—11.7.
Palkaneen kirkossa su 13.7. klo 10
Retkirippikoulu 2.—18.7.
Palkaneen kirkossa su 20.7. klo 10
Leiri Santasaaressa 14.—25.7.
Palkaneen kirkossa su 27.7. klo 12
Paivarippikoulu 28.7—13.8.
Sahalahden kirkossa su 17.8.
Kotikaynteja Mayravuoressa Kirje seurakunnasta. "Kangasalan seurakunta tervehtii Sinua ja kotiasi... Kysymme Sinulta, kirjeen vastaanottaja, sopiiko Sinulle, etta vierailemme kodissasi." Kirje on ollut yllatys monelle mayravuorelaiskodille. — On totuttu siihen, etta muut kuin oma seurakunta kiertavat kodeissa, sanoo kirjeen ja vierailun vastaanottanut Harri Kumanto perheineen. Kirjetta tosin osattiin odottaa, silla naapureilta oli kuultu asiasta.
— Kaytiin siina lapi mahdollisuuksia osallistua, mutta kun
perheessa on pieni vauva ja paivat kuluu tyossa, kuluvat illat ja viikonloput kotona.
Tilaa riittaa, paikkoja on "Kaikille tilaa riittaa, kaikille paikkoja on," lauletaan lastenlaulussa Jumalan kammenella. Sa-
moin on kotikayntityossa. Vierailulle, kotiin keskustele-
maan tulee yksi tai mieluummin kaksi henkiloa, joka seurakun nan tyontekijoita tai seurakuntalaisia, joita kotikayntityoryhmassa on muutamia. Kotikaynnit aloitettiin viime syksyna ja niita on jatkettu kevaan ajan joka toisena
paikkansa seurakunnassa seka elamaan kristittyina ja toteuttamaan hyvalla omallatunnolla kutsumustaan tyossaan kodin ulkopuolella ja kotona.
tiistai-iltana. Yhden illan aikana ehditaan vierailla 4—8 kodissa. — Meihin on suhtauduttu ihan
Mukava iltahetki
kivasti. Yleensa on koko perhe mukana keskustelemassa. Nakee, etta meita on odotettu, kertoo kotikayntityota johtava pastori Olli
tahetki yhdessa. Kirje oli pienoinen yllatys, mutta ajattelimme, etta on ihan mukava rupatella, niin kuin sitten olikin, kertoo
Arola.
Pirkko Kuhanen. — Lahinna meita
Mita, kotikayntityo on — Lyhyesti sanottuna kotikayntityo on seurakunnan tervehdyskaynti seurakuntalaisten
Pastori Olli Arola ei viela osaa
kertoa kotikayntityon laajentamisesta. Mayravuoren — Huutijarven alueella riittaa viela koteja, joissa kayda. Vierailusta kertovassa kirjeessa on vastauskortti, jonka voi palauttaa kirkkoherranvirastoon, ellei halua vierailua. Olli Arolan
— Meilla oli ihan mukava il
arvion mukaan naita palautuksia on noin 1/4. Kesalla ei kotikayntityota tehda, mutta syksylla taas jatketaan. — Tyontekijan ohella vierailukaynteja suorittavat tavalliset seurakuntalaiset. He toimivat va-
kiinnosti
paaehtoisesti ja haluavat nain
oman seurakunnan asiat ja toiminta, kun ei ole oltu paljon mu
omalta osalta viestittaa sita ilo-
sanomaa, mita jokainen ihminen
kana. Totesimme, etta toimintaa
tarvitsee ja josta he itse ovat loy-
on hyvin paljon ja pitaisi yrittaa
taneet elamalleen sisallon, kertoo
lahtea mukaan, Pirkko Kuhanen jatkaa.
Olli Arola rohkaisten mukaan
kotikayntityoryhmaan uusiakin vierailijoita. Olli Arola kertoo
luona kotona, selvittaa asiaa Olli
— Me olimme lahinna odottavalla kannalla. Halusimme kuul-
kaikille
Arola.
la, mita vierailijalla on sanotta-
laan lisaa asiasta ja opastaa mu
— Tavoitteena on tulla puolin ja toisin tutuiksi niin, etta tyontekija ja seurakuntalainen voisivat jutella keskenaan vaikkapa kaupassa tavatessaan. Kotikaynnilla
vana, kertoo Harri Kumanto.
kaan toimintaan.
kiinnostuneille
mielel-
viestitetaan, etta seurakuntalaisista valitetaan. Meille seurakun
nan tyontekijoille ei ole yhdentekevaa, mita yksityiselle seurakuntalaiselle tai hanen perheelleen kuuluu.
Kotikayntityossa pyritaan tavoitteeseen
kuuntelemalla seka
keskustelemalla asioista, jotka ovat perheelle tarkeita, myos hengellisista asioista. Vierailijat toimivat kaikessa kodin ehdoilla.
Mitaan ei tyrkyteta, joskin vierailijalta saa kristillisten lehtien naytenumeroita, jos ne kiinnostavat. Yhdessa kysellaan, pohditaan ja etsitaan mahdollisia vastauksia.
— Kutsumme
seurakuntalai-
sia myos seurakunnan tilaisuuksiin, erityisesti jumalanpalveluksiin, Olli Arola kertoo. — Pyrimme rohkaisemaan heita Jumalan sanalla, loytamaan
Tervehdyskdyntejd kodeissa ovat suorittaneet monet seurakuntalaiset tydntekijoiden lisdksi. Ritva Siren, Eino Ounaskero ja Olli Arola ovat vabnistautuneet tehtdvddn Huutijdrven seurakuntakodissa.
KESATOIMINTAA POJILLE
KESAN TYTTOLEIRIT SANTASAARESSA
Fillariretki 9.—13.6. Yli 10-vuotiaille.
5^©
Suuntana Kankaanpaa, Kristiinankaupunki, Laihia ja Virrat. Telttamajoitus. Poikaleiri Einolassa 17.—19.6. Alle 10-vuotiaille.
s?o
Sisamajoitus. Melontaleiri Santasaaressa 25.-27.6.
Alkeiskurssi kanootin kayttoon. Santasaareen venekulj. Pikonlinnan rannasta. Sisamajoitus. Isa/ poikaleiri Santasaaressa 27.-29.6.
Sisa- ja telttamajoitus. Sunnuntaina koko perheen paiva.
14.—15.6.
Aitien ja tyttojen yhteinen leiri 16.—19.6.
Leiri yli 10-vuotiaille 23.-25.6.
Erataitoleiri I Saikarasaaressa 29.—31.7. Alle 10-vuotiaille.
Leiri alle 10-vuotiaille
Erataitoleiri II Saikarasaaressa 31.7.—2.8.
Tied, nuorisonohj. Aili llmarinen,
Yli 10-vuotiaille
Jos pidat telttamajoituksesta, ruuanlaitosta, kalastuksesta, lahde "intiaanileirille" oppimaan erataitoja. Saikarasaari sijaitsee Roineella Saarikylissa. Isa poikaleiri Lappiin 8.—13.8. Vaellus Muotkatuntureille. Telttamajoitus.
puh. 791 224 (koti).
- Itfa®
Kalaretki Saikarasaareen 22.-23.8.
Erataitokerhoille. Telttamajoitus. Isa/poikakalaretki Saikarasaareen 29.—30.8. Telttamajoitus.
Lisatietoja nuorisonohj. Tuomo Vanhanen, puh. 767 542 (koti)
^ NUORTEN AIKUISTEN
476^
RETKI TURKUUN 8.—10.8.
PERHELEIRI SANTASAARESSA 8.—10.8. Virkistavaa ohjelmaa seka koko perheelle etta aikuisille ja
Retkikohteena nuorten
lahetysjuhla. Tied. Seppo Jarva, puh. 790 623.
lapsille omissa ryhmissa.
NUORTEN KESAAN
Pyhakoulutyon jarjestama LEIRI 6—14-v.
TYTdlLLE JA POJILLE
Nuortenillat lauantaisin kello 19
Santasaaressa 6.-8.8.
Kartsakirkko sunnuntaisin kello 20
Tied. Anja Kares, puh. 771 504 (koti)
Juhannusleiri 20.—21.6. Santasaaressa
Lapinvaellus 22.-28.6. Norjan matka 30.7.—8.8.
KAIKILLE LEIREILLE ILMOITTAUTUMISET KIRKKO HERRANVIRASTOON PUH. 772 121 tai 772 122. 10
Musiikkileireja, retkia
DIAKONIATYONTEKIJAT TAVATTAVISSA Diakonissa Virpi Alhainen kirkonkylan srk-kodissa
3.—7.6. 14.—15.6.
ma—to 9—10,
puh. 772 121
Reisjarven kanteleleiri Retki Joensuun Kirkkolaulujuhlille Viela vapaita paikkoja retkelle!
Diakonissa Anja Huhta-aho
18.—20.7.
Kanteleleiri Einolassa
Vatialan srk-kodissa
28.7.-3.8.
Lahden Urkuviikot
ma—ti klo 9—10 puh. 646890
Retki urkuviikon tapahtumaan la 2.8.
Suoraman srk-kodissa ko—to 16.—17.8.
klo 9—10 puh. 772 121 Diakoni Pekka Pyylampi Suoraman srk-kodissa ti klo 9—10
Muulloin,
muissa
tavattavissa
paikoissa
sopimuksen
Kirkkokuoron laululeiri Santasaaressa
Tervetuloa uudet ja vanhat kuorolaulun ystavat! Lisatied. Helli Syrjaniemi puh. 770 600
mu
kaan.
7.—10.7.
Lapsikuoron leiri Einolassa Tervetuloa mukaan myos uudet kuorolaiset. Tied. Pekka Syrjaniemi, puh. 770 600.
Yhteydenottopyynnot kirkkoherranvirastoon,
puh. 772 121
ILTAKIRKKO Tervetuloa leireille!
HUUTIJARVEN KAPPELISSA KESKIVIIKKOISIN
29.7.
Vanhusten paivaleiri
KELLO 18
Santasaaressa
KESAN AJAN.
4.-8.8. Vanhusten leiri Einolassa
15.8.
Tervetu loa!
Paivaleiri vanhuksille Einolassa.
Jarj. Srk:n diakoniatyo Tied, diakoniatyontekijoilta
RETKI LAHETYSJUHLILLE VAASAAN 7.-8.6.
Tied, lahetyssiht. Johannes Tiilikainen,
puh. 770 438
SEURAKUNTAVAALIT MARRASKUUSSA Marraskuun 9.—14. paivina valitaan kaikissa maamme seurakunnissa jasenet kirkkovaltuustoon nelivuotiskaudeksi 1987—1980. Meidan seurakuntamme kirkkovaltuustoon kuuluu 35 jasenta. Kayta aanioikeuttasi!
Aanioikeutettuja marraskuun kirkollisvaaleissa ovat kaikki konfirmoidut seurakunnan jasenet, jotka ovat syntyneet 1968 tai sita ennen. Vaaliluettelo, josta aanioikeus on tarkistettavissa, on nahtavissa 18.—24.9. kirkkoherranvirastossa.
Viimeistaan keskiviikkona 20.8.
LAHETYSTUPA PALVELEE
pidetaan vaalilautakunnan ensimmainen kokous, jossa paatetaan valitsijayhdistysten perustamisasiakirjojen vastaanottamisesta. Samassa kokouksessa maarataan tarvittaessa ennakkoaanestyspai-
MYOS KESALLA.
kat seka vaalihuoneistot. Taman vuoden kirkollisvaaleissa on ensimmaista kertaa mahdollista aanestaa ennakkoon.
Tule tutustumaan!
Tiistaina 30.9.
Avoinna maanantaisin,
seka yhtena arkipaivana sita ennen otetaan valitsijayhdistysten vaaliasiakirjoja vastaan kirkkoherranvirastossa, jossa myos vaali lautakunnan puheenjohtaja kirkkoherra Pentti Hytonen tai varapuheenjohtaja on tavattavissa.
keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 10—14.
Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto Tapulintie 2 puh. 772 121, 772 122, taloustoimisto 772 123
K0TIKIRK0N KUULUMISIA Vastaava toimittaja: Anja Kares
Avoinna ma—pe klo 9—14
Toimitus: Kirkkoherranvirasto
Kirkkoherranvirasto lisaksi torstaisin klo 14—17
Tapulintie 2, 36200 Kangasala puh. 772 121, 772 122
11
RYHMAJULKAISU
Korjaamme kirkkoa Kirkkovaltuusto on tehnyt lopullisesti sitovan kirkon korjauk sen rakennuspaatoksen 29.4.1986. Kokonaiskustannukset, joihin sisaltyy urkuhankinta, ovat n. 7,4 milj. markkaa, minka ehdottomasti odotamme riittavan perusteellisten rakenne- ym tutkimusten ja kaksi vuotta kestaneen muun
suunnittelun seka saamiemme selkeiden markkamaa-
raisten tarjousten perusteella. Nain odotamme siita huolimatta, etta kirkko on 220 vuotta vanha eika siina koskaan ole suoritettu
nain perusteellista korjaustyota. Kirkkoneuvosto
on
yhtenaista valinnut
paaurakoitsijaksi Auttila Oy:n, LVI-tyon suorittajaksi Oy Huber Ab:n seka sahkourakoitsijaksi Yhtyma-Kaski Ky:n edullisimpien tarjousten perusteella. Urut rakentaa Kangasalan Urkurakentamo Oy. Kirkkosalissa uusitaan seina-
rappaukset tarpeen mukaan, uuteen lattiapinnoitteeseen asennetaan sahkolammitys, sakaristosivulle rakennetaan lehteri, urkulehteria korjataan, takaosaan kaksi huonetta eri tarkoituksiin.
Kirkon valaistusta parannetaan hankkimalla
useita
erikseen
suunniteltuja kruunuja. Penkit korjataan. Suoritetaan taydellinen sisamaalaus, johon liittyy saarnatuolin, katon ym konservointityot. Katto tulee siniseksi tahtineen, muuten vallitsevat vaaleat varisavyt. Kirkon etu-
osassa vain korjaillaan hyvin tehtya tyota.
ennen
Sakaristo uudistetaan siten, et ta katon 1700-luvun holvit tule
vat nakyviin. Sinne erotetaan toisistaan sakaristo ja toimitus-
kappeli seka jarjestetaan ehtoollisastioiden pesumahdollisuus. Sisaantunkeutujien varalta tehdaan halytysjarjestelma ja vanha holvi korvataan vakuutusyhtioiden hyvaksymilla varmuuskaapeilla. Myos paloturvallisuusjarjestelma rakennetaan. Koko sahkojarjestelma laitteineen uusi taan, samoin ravistuneet ulko-
ovet. Ikkunapuitteet korjataan, samoin ulkopuolen ravistuneet rappaukset. Katto tarkistetaan viela kerran, samoin lampoeristeet.
Kun myos taloussuunnittelua taman korjauksen osalta on voitu suorittaa usean vuoden ajan, tyon rahoitukseen tarvitaan n. 3,5 milj. markan laina. Muistettaneen, etta paasuunnittelija on arkkitehti Seppo Rihlama Tampereelta. Urut on suunnitellut dipl.urkuri, urkutehtaan tekn.johtaja Pentti Pelto. Rakennustyo kestaa toukokuusta 1986 syyskuuhun 1987. Lokakuun 18. paivana 1987 kirk ko urkuineen vihitaan jalleen
liset toimitukset suoritetaan ra-
kennustybn aikana kirkonkylan ja muissa seurakuntakodeissa se ka Huutijarven kodikkaan kauniissa kappelissa. Konfirmaatiojuhlat ovat naapuriseurakuntien, erityisesti Palkaneen kirkossa. Uskomme
seurakuntalaisten
suhtautuvan ymmartamyksella tilapaiseen palvelutasomme heikentymiseen, kun siihen toivottavasti entista ehompaan palataan.
seurakunnan kayttoon.
Pentti Hytdnen
Jumalanpalvelukset ja kirkol-
TAMMER-LINKKI OY. TAMPERE/MANTAN KIRJAPAINO OY. MANTTA 1986
ISSN 0780-0010